Maakuntakierros Valtakunnallinen aineisto. Kevät 2012

Transkriptio

1 Maakuntakierros

2 Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat. 2

3 Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät (joka 4. vuosi vaalien jälkeen) Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja 3

4 Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Hallintopalvelut Viestintä Tietoyhteiskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Ruotsinkielinen sihteeristö Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat 4

5 Kuntaliiton johto Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkielinen toiminta 5

6 Kuntaliiton palvelut Sosiaali- ja terveysasiat Opetus ja kulttuuri Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Kuntatalous Lakiasiat Kunnallinen työmarkkinalaitos Alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat, Brysselin toimisto Kuntakehitys ja tutkimus Viestintä Tietoyhteiskunta Ruotsinkielinen sihteeristö 6

7 Kuntaliiton painopistealueet Kuntademokratia ja -johtaminen 2. Kuntapalvelut ja palvelurakenne 3. Kuntatalous 4. Elinvoimaiset kunnat ja alueet 5. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen 6. Ilmastonmuutos 7. Kunta ja markkinat 7

8 Toimintaympäristö muuttuu

9 Lähiajan haasteet Kuntien tehtävien ja tulorahoituksen tasapaino Peruspalveluohjelma ja -budjetti Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tarkistus Turvatut verotulot Toimintakykyinen kunta- ja palvelurakenne Toimiva kuntarakenne Tehokas palvelurakenne» tuottavuus, vaikuttavuus, saatavuus» tuotanto- ja rahoitustavat» palvelustrategiat, tietotekniikka» kilpailuttaminen Toimiva demokratia, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja johtaminen Globalisaation haasteet 9

10 Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi 10

11 Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. 11

12 Suomen Kuntaliitto hallitusohjelman kuntauudistuksesta Kuntaliiton mukaan hallitusohjelman linjaus vahvasta peruskunnasta on oikeansuuntainen.» Kunta pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Vahvaa peruskuntaa ei Kuntaliiton arvion mukaan kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa kaikkialla Suomessa yhden mallin perusteella.» Työssäkäynti- ja talouskriteerien rinnalla on otettava huomioon toiminnalliset ja demokratiaan liittyvät kriteerit.» Kriteereiden määrittelyssä on tärkeää, että alueellinen erilaisuus otetaan huomioon. Jos vahvaa peruskuntaa ei muodostu, voisivat kunnat koota voimansa piirikunnaksi.» Piirikunnat olisivat kuntien monialaisia yhteistyöelimiä, jotka hoitaisivat useampia tehtäviä samalla organisaatiolla riittävän väestöpohjan varassa jopa maakuntarajojen yli.» Eroaa hallitusohjelman mallista, jonka mukaan poikkeuksellisesti sote-palveluita voidaan koota riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuueli isäntäkuntamallilla. 12

13 Kuntaliiton keskeisiä teemoja uudistuksessa 1) Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus tehdä alueelleen sopivimmat ratkaisut 2) Alueellinen erilaisuus tulee näkyä ratkaisuissa 3) Maaseutualueen vaihtoehdot vaativat lisäselvitystä 4) Kuntarakenne on luotava kansalaisten, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ehdoilla 5) Kuntaliitto edistää ja rohkaisee lähivaikuttamisen kehitystyötä 6) Ei lisätehtäviä kunnille arvio nykyisistä tarpeen 7) Toimintatapojen uudistaminen vaatii kokeiluja ja avoimuutta 8) Uudistuksen oltava selkeä jatko PARAS-hankkeelle 9) Kuntien vahva rooli prosessissa on turvattava. 13

14 Valtion toimenpiteet keväällä 2012 Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys on luovutettu hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle » Selvityksen mukaan kuntien määrää vähennettäisiin nykyisestä 336:sta merkittävästi. Muutoksen myötä kuntakoko kasvaisi huomattavasti ja suurin osa kunnista olisi asukasmäärältään asukkaan kuntia. Samalla selvitys on toimitettu kuntiin lausunnoille, jotka on annettava mennessä. VM järjestää aluekierroksen kuntien kuulemiseksi. Kierroksella on tarkoituksena keskustella selvityksestä kuntien ja alueiden edustajien kanssa. Hallitus tekee keväällä syksyllä 2012 linjaukset kuntauudistuksen jatkosta ja rakennelain sisällöstä (vahvan peruskunnan kriteerit, toteuttamistapa) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys valmistuu toukokuussa 14

15 Rakennetyöryhmän ehdotus vuoden 2015 kuntajaoksi Vertailuna vuoden 2012 kuntajako Rakennetyöryhmän esitys vuoteen 2015 mennessä: 66 kuntaa Manner-Suomessa Vuoden 2012 tilanne: 320 kuntaa Manner-Suomessa Huom! Työryhmä esitti joillekin kunnille useampia selvityssuuntia, joista oheisessa kartassa on kuvattu vain yksi. 15

16 Rakennetyöryhmän esitykset Kuntaliiton yleisiä huomioita Työryhmän kriteerit ovat relevantteja eli tällaisten kriteereiden pohjalta rakenneuudistustarpeita tulee joka tapauksessa arvioida. Kuten työryhmä toteaa, kriteerit ovat vain työkaluja rakennemuutoksista tulee päättää kokonaisarvioinnin pohjalta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kriteerit painottavat kunnan roolia palvelujen järjestäjänä. Paikallistalouden kehitysedellytysten luomiseen (kuntien elinvoimaan), demokratiaan ja kuntayhteisöön liittyvät kysymykset myös oleelliseksi osaksi jatkotyöskentelyä ja käynnistyviä kuntajakoselvityksiä. Kuntaliiton mielestä kunnille tulisi antaa toinen lausuntokierros syksyllä valmistelun kokonaisuudesta:» sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen järjestäjille asetettavat vaatimukset ja järjestämisen vaihtoehdot» vahvan kunnan kriteerit» uudistuksen aikataulu ja keinot (toteuttamistapa)» kuntajakoselvittäjän asettaminen. 16

17 Kuntaliiton huomioita Sektoreiden rakenteelliset uudistukset tulee tehdä hallitusohjelman mukaisesti kuntauudistuksen yhteydessä aikataulullisesti ja sisällöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen peruskoulutuksen rakenteellinen kehittäminen tulee tapahtua kuntauudistukseen perustuen ei erillisinä valmisteluina. Samoin rahoitusta koskevat uudistukset tulisi tehdä osana valtionosuuslainsäädännön uudistamista. 17

18 Kuntaliiton yhteenveto: Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen Kunnilla keskeinen rooli prosessissa Vapaaehtoiset liitokset lähtökohtana Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. 18

19 Ohjauskeinot Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syyskuussa hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.). 19

20 Erityiset kuntajakoselvitykset prosessi Kuntajakolaki (1698/2009) Ministeriön aloite Kunnan esitys Kuntalaisten (20 %) esitys 15 Erityinen kuntajakoselvitys Kaikki mukaan Kuntajakoselvittäjä(t) Hallinnon järjestämisen periaatteet 8 Yhdistymissopimus Uuden kunnan piirustukset Muun muassa: Palvelujärjestelmän yhteensovittamisen periaatteet Taloudenhoidon yleiset periaatteet Kuntalaisten kuuleminen Rakennelaki Valtuustojen päätökset 20 20

21 Kuntalain uudistaminen Kuntalain valmistelua varten asetettava parlamentaarinen komitea Kuntalain uudistaminen toteutetaan vaiheittain Vuonna 2015 alusta tarvittavat muutokset nykyisen kuntalain osittaisuudistuksina Kuntalain kokonaisuudistus 2017 aloittavien valtuustojen käyttöön 21

22 Kuntien virallisten puheenvuorojen ydinviestejä aluekierroksella: Suurin osa kunnista haluaa säilyä itsenäisenä, eikä halua osallistua esitettyihin kuntajakoselvityksiin Mahdolliset kuntaliitokset tulisi toteuttaa vain vapaaehtoisuuteen perustuen Kuntien välisen yhteistyön syventämiseen ollaan halukkaita Kuntaliitoksen koetaan olevan uhka lähipalveluille ja lähivaikuttamiselle Kuntien ja valtion tehtävänjakoa pitäisi tarkastella tarkemmin Kunta on merkittävä alueellinen kehitysmoottori; alueen tasapuolinen kehittäminen vaarantuu suuremmissa kunnissa. 22

23 Kuntauudistus koulutus- ja kulttuuripalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelujen rakenteellista kehittämistä ei tulisi tehdä valtion toimesta erillisenä, vaan pitäisi edetä hallitusohjelman mukaisesti: sektorilakien valmistelu sovitettava yhteen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Valtion taholta tulisi pidättäytyä nyt sektorikohtaisesta hallinnonohjauksesta. Kunnan tulee voida päättää palvelujen järjestämisestä. Rahoituslainsäädännön uudistamiset tulee kytkeä tiiviisti valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen osana kuntarakenneuudistusta (vrt. hallitusohjelma). 23

24 Kunnat ja nuorten koulutus Kuntien tulisi olla riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta. Tai jos alueella edetään syvenevällä yhteistyöllä, ammatillinen peruskoulutus voisi kuulua monialaiseen organisaatioon. Jokaiselle perusopetuksen päättäneelle lukiokoulutus tai ammatillinen peruskoulutus! Kokonaisvastuu nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta pitäisi olla kunnilla kuitenkin siten että järjestämislupamenettelyä pitäisi väljentää ja osittain luopua kokonaan. Kaikilla kunnilla on jo nyt lakisääteinen rahoitusvastuu: 58,11 % laskennallisista kustannuksista. 24

25 Kuntaliiton ammattikorkeakouluja koskevia kehittämislinjauksia Ammattikorkeakouluissa tulisi voida jatkossakin olla erilaisia ylläpitojärjestelmiä. Ammattikorkeakoulun asemasta ja sen sisäiseen toimivaltaan kuuluvista asioista päätettäessä tulisi voida ottaa huomioon kuntien päätösvalta. Jos siirrytään osakeyhtiömalliin, ammattikorkeakoulut ovat edelleen valtaosin kuntaomisteisia. Kunnilla ammattikorkeakoulujen omistajina tulee olla oikeus päättää ammattikorkeakoulun keskeisistä toimintaan ja talouteen liittyvistä asioista. Ammattikorkeakoulujen kytkentää tulisi vahvistaa alueensa työelämään ja toimialueeseen. Arvioitaessa ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtoa valtiolle tulee se tehdä kustannusneutraalisti. Ammattikorkeakoulujen osalta on monia asioita valmistelussa, mm. toimilupakysymykset ja rahoitusperusteiden uusimista. 25

26 Kuntatalouden näkymät

27 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: TPA Mrd. euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1, , , , , , , Vuosikate % poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd. euroa Lainakanta: Mrd. euroa Asukasta kohti, -0,05 7, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 1,02 7, ,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, ,50 11, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm. yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot. 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 27

28 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: 2011* * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 28

29 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa Kunnan asukasluku (ennakkotieto) * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 29

30 Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2010, % Valtionosuuksien osuus verorahoituksesta vuonna 2010, % Manner-Suomi keskimäärin 17,5 % Manner-Suomi keskimäärin 28,8 % Prosenttia: Prosenttia: 7,9 15,0 (39) 2,0 27,5 (46) 15,1 20,0 (90) 27,6 37,5 (62) 20,1 22,5 (59) 37,6 47,5 (85) 22,6 25,0 (54) 47,6 52,5 (62) 25,1 37,2 (84) 52,6 69,4 (71) 30 Kuntarajat: Tilastokeskus.

31 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) * Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 31

32 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 Tulorahoitusjäämä 1) Lainakannan muutos * 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 10 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut samana aikana noin 8,5 miljardia euroa ollen vuoden 2011 lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 32

33 Kuntien lainakanta ja rahavarat Kaikki kunnat, /as. /as Lainakanta Rahavarat * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan 33

34 Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Manner-Suomi: * 2011* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 34

35 Kunnan asukasluku (ennakkotieto) Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa , /as * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 35

36 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot 36

37 20 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO

38 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,0 0,8 0,7 1,1 1,2 0,8 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPO

39 Kuntavaalit 2012 Kuntaliiton kampanja 2012 Ennakkoäänestys (ulkomailla ) Vaalit Valitaan n valtuutettua

40 Lähtökohtia Kuntaliiton rooli kuntafaktatiedon tuottajana, välittäjänä, jakajana» Tutkimukset ja tilastot» Ohjeet ja suositukset» Konsernipalvelut Lähivaikuttamisen ja osallistumisen kannustaminen» Äänestysaktiivisuuden parantaminen» Paikallinen aktivointi» Nuorten kuntatietoisuuden ja osallistumisen parantaminen 40

41 Kohderyhmät Kunnat vaalien järjestäjinä ja paikallisaktivoijina Ehdokkaat vaalityössä Äänestäjät osallistuminen ja vaikuttaminen Media joukkoviestintä, human interest Valittavat luottamushenkilöt perehdytys uusiin tehtäviin Nuoret ennen äänestysikää -> kuntatietouden parantaminen 41

42 Keinot ja toimenpiteitä Tilastot ja tutkimukset kuntafaktan pohjana Verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit Mediaviestintä ja sidosryhmätiedottaminen, uutiskirjeet Ohjeet ja suositukset (mm. lakiasiat) Aineistot kuntien käyttöön mm. paikallisaktivointiin Tietoisku (tv + nettikäyttö), myös selkokielellä Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa Virtuaalikunta opetuskäyttöön Luottamushenkilöoppaat (6 kpl) + koulutus 42

43 Aineistot kuntien käyttöön paikallisaktivointiin Koontiesite kuntiin (koostaa kaikki kuntien käytettävissä olevat aineistot ja materiaalit)» Aineistot ladattavissa kuntavaalit.fi > kunnille -osiosta; touko syyskuussa lanseeraus 28.4.; täydennetään touko syyskuussa Bannerit verkkosivuille Mainos- ja julistepohjat (taittopohjat muokattavissa paikalliseksi) Valmiit juttupohjat paikallismedioihin Video/tietoisku s. mm. verkkoon Virtuaalikunta-sivusto huhti toukokuu; peli elokuussa Tilattavat painetut kevytjulkaisut ja flyerit 43

44 Lisätietoja

45 Puitesopimukset lue lisää kategoriat ICT, Energia, Muut tavarat ja palvelut puitejärjestelyissä (37) hankintasopimuksia 80 kpl sopimusten arvo n. 110 M v = asiakkaiden ostovolyymi v arvioitu nousevan n. 140 milj. euroon valmisteilla eri vaiheessa n. 20 tuotealuetta asiakaspalautetta systemaattisesti, asteikolla 1 5 n. 4 sopimushallintaan panostetaan parhaan mukaan

46 Sitoumuksia eri sopimuksiin 1300

47 Saavutettuja asiakashyötyjä hintasäästöt esim. IT-laitteet % tuotekatalogi 40 % polttoaineet, säiliö 2 10 % matkapuhelimet % teleoperaattoripalvelut, jopa 40 % toimistotarvikkeet 50 % resurssi- ja muut säästöt omat voimavarat säästyvät muuhun hankintatoimeen juridinen ja kaupallinen riski pienempi tehokas sopimushallinta ja toimittajayhteistyö KLKH:n hoitamana osallistuminen asiakasryhmiin, verkottuminen kehittämispotentiaali

48 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.

49 Rekrytoinnin ammattilaisille Tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä rekrytoinnin kehittämiseen Kuntarekry.fi sivusto Työpaikkailmoitusten julkaisemineen ja työnantajakuvan kehittämiseen Hinnaltaan kilpailukykyinen, selainpohjainen järjestelmä ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Ota yhteyttä: Tuula Nurminen, , toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy Kuntarekry.fi

50 Kuntamarkkinat enemmän kuin messut Kuntamarkkinat kokoaa yhteen kunta-alan ja julkishallinnon päättäjät sekä kunnille palveluita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Vuosittain syyskuussa Kuntatalossa järjestettävä kunta-alan suurtapahtuma tarjoaa kävijöilleen noin kaksisataa maksutonta seminaaria ja tietoiskua. 50

51 Kuntaliitto tukee kuntia» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: 51