LUVAN HAKIJAT Helsingin kaupunki, Itella Real Estate Oy kiinteistövirasto, PL 8

Transkriptio

1 ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o m Päätös Nro 232/2012/1 Dnro ESAVI/294/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain i (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Pohjois-Pasilan entisen kaatopaikan pilaantuneen maa-alueen kunnostamista, Helsinki. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJAT Helsingin kaupunki, Itella Real Estate Oy kiinteistövirasto, PL 8 tonttiosasto 00011, Itella PL 2214 Y-tunnus: , Helsingin kaupunki Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Entisen Pohjois-Pasilan kaatopaikka-alueella (kiinteistötunnus ) toteutetaan pilaantuneen maaperän kunnostaminen massanvaihdolla, jätetäytön osittaisella poistamisella ja eristämällä. Kunnostettavan alueen omistavat Helsingin kaupunki ja Itella Oyj. Maaperän puhdistamisen yhteydessä pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä välivarastoidaan ja esikäsitellään. Kohteen sijainti kaatopaikka-alueella edellyttää maaperän kunnostamista ennen sen rakentamista. Pitkän toteutusaikataulun vuoksi alueen kunnostuksen ympäristölupien käsittely tehdään kahdessa vaiheessa. Kunnostuskohde sijaitsee Pohjois-Pasilassa, Helsingissä. Kunnostettava alue sisältää korttelin 17099, Postisoudunkadun, Postiljooninkadun ja osia Postivaununkadusta ja Lähetinkadusta sekä nykyiselle Postintaipaleelle sijoitettavan virkistysalueen. Alueen kunnostus tullaan toteuttamaan vaiheittain rakentamisen yhteydessä noin vuosina Kunnostusalueen rajaus on esitetty päätöksen liitteessä 1. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 6) Nykyisessä, voimaan tulleessa aluetta koskevassa asemakaavan muutoksessa (17. kaupunginosakortteli Pasila, ak ) on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY) ja alueen lounaisosa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lähimmät häiriintyvät kohteet Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pasilassa, Helsingissä, Pasilan entisen kaatopaikan alueella. Kunnostusalueen luoteisrajalla sijaitsee Itella Oyj:n pääkonttori. Kunnostusalueelle rakennetaan toimistorakennuksia, jotka tulevat kunnostuksen edetessä olemaan lähimmät häiriintyvät kohteet. Kunnostusalue rajautuu länsireunastaan keskuspuistoon, jossa liikkuu paljon ulkoilijoita ja jossa on vanhaa puustoa sekä runsaasti linnustoa. Puistossa noin 300 metrin päässä kunnostusalueelta sijaitsee lähteikkö, joka on Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä arvioitu hyvin arvokkaaksi. Noin kilometrin päässä kunnostuskohteesta pohjoiseen sijaitsee Maunulan pähkinäpensaslehto, joka on luonnonsuojelulain perusteella suojeltu luontotyyppi. Kunnostuskohteen eteläreunalla sijaitsee rahkaturvekerrostuma, jonka arvo on arvioitu pieneksi. Lähimmät päiväkodit ja leikkipuistot sijaitsevat noin kilometrin päässä kunnostuskohteesta luoteeseen. Lähimmät vanhusten palvelutalot sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä kaakossa ja 800 metrin etäisyydellä lännessä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat etelässä 400 metrin, lännessä 500 metrin, pohjoisessa noin kilometrin ja idässä noin 900 metrin etäisyydellä kunnostusalueesta. Näihin kohteisiin ei työmaasta arvioida aiheutuvan häiriötä suuren etäisyyden vuoksi.

3 3 Ympäristön tila Maaperä Tutkimusalueen maanpinta vaihtelee välillä noin ,5 mpy. Pääosa tutkimusalueesta on noin tasolla mpy. Korkeimmillaan tutkimusalue on maaliikennekeskuksen itäpuolella sijaitsevalla kalliolla. Maaliikennekeskuksen piha-alue on tasolla noin mpy. Jätetäyttöalueilla on pääsääntöisesti noin 0,5 1,5 metrin paksuinen puhdas pintamaakerros, jonka alapuolella olevan jätetäytön paksuus vaihtelee noin välillä 0,5 yli 3 metriä. Jätetäytön alapuolella on noin 0 1 metrin paksuinen tiivistynyt turvekerros ja sen alapuolella savikerros, joka on paksuimmillaan yli 10 metriä. Savikerroksen alapuolella on moreenikerros, ja moreenin alla kallio. Tutkimusalueen eteläosassa jätetäytön ulkopuolisilla alueilla on pääosin täyttömaita turvekerroksen pintaan asti. Tutkimusalueen pohjoisosassa kallionpinta on lähempänä maanpintaa ja sen syvyys on pääosin välillä 1 3,5 metriä. Alueella on kohtia, joissa tutkimusten yhteydessä ei ole tehty havaintoa jätetäytöstä. On mahdollista, että kyseisissä kohdissa varsinaiset jätteet ovat jo hajonneet ja maakerrokset on tulkittu täyttömaaksi. Jätettä arvioidaan olevan suunnittelualueesta noin 5,6 ha:n laajuisella osuudella. Ennen kaatopaikan perustamista suunnittelualue on ollut pääosin suoaluetta. Kallion päällä olevat maalajikerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuina ovat pääosin: täyttömaa, jätetäyttö, turve, savi ja moreeni. Paksuimmillaan irtomaakerrokset ovat suunnittelualueella noin 9 metriä, alueen lounaisreunassa. Pohja- ja orsivesi Suunnittelualue sijaitsee entisellä suoalueella. Kohteessa tehtyjen tutkimuskairausten perusteella alueelle tuodut jätteet ja muut täyttömaat on läjitetty suolle muodostuneen turvekerroksen päälle. Turvekerroksen alapuolella on pääosin savikerros, jonka alapuolella on kallionpinnalle kerrostunut moreenikerros. Kallio nousee suunnittelualueella paikoin lähelle maanpintaa. Näillä alueilla maakerrokset ovat ohuempia. Ohuimmillaan savi-, turveja täyttökerrokset ovat paksuudeltaan yhteensä noin 3 metriä. Suunnittelualueella on saven yläpuolella orsivesikerros, sekä varsinaisen savikerroksen alapuolella oleva pohjavesi. Orsivesikerros on nykyisin osin jätetäytössä. Alueella on tehty lukuisia maaperätutkimuksia, joiden yhteydessä on puhkaistu orsi- ja pohjavesikerroksia erottava savi. Tästä johtuen on mahdollista, että orsi- ja pohjavesi pääsevät paikoin sekoittumaan. Alueella toteutetussa pohjavesiseurannassa vierekkäin olevissa pohjaveden ja orsiveden havaintoputkissa pohjaveden painetaso on ollut keskimäärin noin 16 cm orsiveden painetasoa alempana. Orsiveden pinnankorkeudet ovat lupa-alueella ja sen läheisyydessä vuosina vaihdelleet välillä +17,79 +20,15 mpy. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat lupaalueella ja sen läheisyydessä vaihdelleet välillä +18,84 +21,15 mpy.

4 Pintavedet Suunnittelualue on pääosin asfaltoitua ja alueella maaperään imeytyvän veden määrä on vähäinen, arviolta 5 10 % sadannasta. Alueelle kulkeutuu pohjavettä sen länsipuolella olevalta metsäiseltä kallio- ja moreenipeitteiseltä alueelta. Osa viereisellä alueella muodostuvasta pohjavedestä kulkeutuu todennäköisesti myös orsivesikerrokseen. Orsivesiseurannan perusteella alueen orsivedet virtaavat pääosin kahteen eri suuntaan. Suunnittelualueen keskiosissa on seurantatietojen perusteella orsivedenjakaja. Vedenjakajan pohjoispuolella orsivesi kulkeutuu pääosin pohjoiseen/koilliseen, kulkeutuen kaatopaikan sisällä osin itään päin kohti ratapiha-alueita. Osa tämän alueen orsivedestä purkautunee myös Itellan toimistorakennusten kuivatusjärjestelmien kautta viemäriin. Orsivedenjakajan eteläpuolella orsivesi kulkeutuu pääosin lounaaseen purkautuen osin rantaradan suuntaan ja osin myös alueen eteläpuolella olevaan avo-ojaan. Rantaradalla on kallioleikkaus suunnittelualueen lounaispuolella. Osa suunnittelualueen orsivedestä saattaa purkautua luoteeseen kallioleikkauksen suunnassa ja osa kaakkoon radan suuntaisesti. Orsiveden virtaussuuntia alueen ulkopuolella ei ole varmistettu mittauksin. Alueen pohjaveden virtausta ohjaavat alueella olevat kalliokynnykset. Postiljooninkadun ympäristössä pohjavesi virtaa pääosin lounaaseen, kohti rantarataa. Lähetinkadun alueella pohjavesi virtaa lähetinkadun pohjoisosalla kohti pohjois-koillista, kääntyen arviolta itään päin. Lähetinkadun eteläosalla pohjavesi virtaa pääosin kohti etelä-kaakkoa. Alueen pohjaveden virtausnopeus on todennäköisesti hidasta. Alueen sadevedet ohjautuvat viemäreiden kautta pääosin tutkimusalueen lounais- ja eteläpuolen avo-ojiin. 4 Liikenne Pilaantuneen maan kunnostukseen liittyvä raskas liikenne kohteessa koostuu enimmäkseen maamassojen kuljettamisesta pois kunnostuskohteesta. Taulukossa 1 on esitetty arvioidut liikennemäärät vuosittain. Laskelmien mukaan noin puolet kaivettavista pilaantumattomista maista voidaan hyödyntää alueen täytöissä ja niistä aiheutuu vain työmaan sisäistä liikennettä. Täyttöihin käytetään ensisijaisesti kunnostuskohteesta kaivettavia pilaantumattomia maita, joten korvaavien massojen kuljetuksista ei arvioida syntyvän merkittävästi lisäliikennettä. Kuljetuksiin pyritään käyttämään pääasiassa kasettiautoja. Kunnostus suoritetaan vaiheittain noin viidentoista vuoden aikana. Aktiivista maansiirtotyötä tehdään arviolta 2 3 kk vuodessa, jolloin päivittäinen määrä on noin 8 15 kuormaa. Laskelmissa on huomioitu, että siirtotöitä ei tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Lisäksi satunnaista liikennettä syntyy

5 mm. eristerakenteiden materiaalien kuljetuksista, arviolta 1 2 kuormaa viikossa. Taulukko 1. Vuosi Arvioitu liikennemäärä (kasettiauto) Työn kesto, kk Liikennemäärä keskimäärin autoa/vrk Yhteensä: TOIMINTAHISTORIA JA ALUEELLA TEHDYT KUNNOSTUKSET Alueen toimintahistoria Ennen kaatopaikkatoimintaa alueella sijaitsi mm. armeijan ampumarata 1900-luvun alussa. Kaatopaikka perustettiin aikanaan Valtion Rautateille kuuluneelle suoalueelle Käpylän länsipuolelle, entisen Niittyläntien ja nykyisen Veturitien varteen. Vuosien varrella kaatopaikkaa laajennettiin länteen. Kaatopaikka levittäytyy varsinaisen suunnittelualueen itäpuolelle ja koko kaatopaikan arvioitu pinta-ala on noin 40 ha. Ennen vuotta 1949 alueella oli VR:n oma kaatopaikka, johon tuotiin mm. kreosootilla kyllästettyjä ratapölkkyjä. Vuosina kaatopaikka oli Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen käytössä, jolloin sinne sijoitettiin tavanomaisen yhdyskuntajätteen lisäksi ilmeisesti teollisuus- ja ongelmajätettä. Jätteen laadusta ei pidetty kirjaa kaatopaikan käytön aikana. Historiatietojen perusteella suunnittelualue on toiminut kaatopaikkana pääosin vasta vuoden 1956 jälkeen. Alueelle tuotiin jätteitä tietojen perusteella noin 7 vuoden ajan. Kaatopaikkatie on ilmavalokuvien perusteella kulkenut vuodesta 1956 lähes samalla kohdalla vuoteen 1965 asti. Tiealueelle on saatettu ajaa täyttömaata jätekerroksen kasvaessa tai tie on perustettu jätteen päälle ja sitä on nostettu jätteellä kaatopaikan täytön edetessä. Vuonna 1956 kaatopaikka sijaitsi idempänä. Kaatopaikan reuna-alueelle tehtyjen tutkimuspisteiden perusteella kaatopaikan raja kulkee sen länsiosassa, lähes vuoden 1965 ilmavalokuvan perusteella tehdyn rajauksen mukaisesti. Koko kaatopaikalle on tuotu arviolta n m 3 jätettä. Pasilan kaatopaikalla on ollut useita tulipaloja, joissa ilmaan on vapautunut paljon pölyä ja vaarallisia yhdisteitä. Kaatopaikalla on ollut myös vaikeasti sammutettavia syväpaloja, joiden yhteydessä mahdollisesti syntyneet

6 Toiminta kaatopaikan jälkeen dioksiini- ja furaaniyhdisteet ovat luultavasti tiukasti maaperään sitoutuvina aineina edelleen alueen maaperässä. Kaatopaikkatoiminnan loputtua VR hoiti alueen tasauksen, jonka yhteydessä kaatopaikkajätettä on voinut levitä varsinaisen kaatopaikka-alueen ulkopuolelle. Kaatopaikka-alueen päälle rakennettiin ja 1970-luvuilla laaja ratapiha-alue ja siellä on nykyisin useita rakennuksia. Kunnostusalueella on sijainnut myös polttoaineen jakelupiste, joka on poistettu 2000-luvulla. Alueella aiemmin tehdyt pilaantuneen maaperän kunnostukset Itellan päärakennuksen laajennuksen kunnostus vuonna 1999 Alueen luoteispuolella sijaitsevan Itellan päärakennuksen laajennuksen yhteydessä vuonna 1999 suoritettiin maaperän kunnostus massanvaihdolla. Massanvaihdon yhteydessä rakennuksen seinälinja pontattiin vesitiiviillä teräspontilla, joka jätettiin maahan padoksi puhtaan täyttömassan ja jätemassan välille. Lisäksi uusi toimistorakennus eristettiin jätteestä vettä johtavalla kiviaineksella ja suodatinkankaalla. Syanidilla pilaantuneen maan poisto vuonna 2000 Vuonna 2000 alueen eteläosassa havaittiin ongelmajätetasoisesti ( mg/kg) syanidilla pilaantuneita maita kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. Epäilyttävät massat ajettiin Vantaan Pitkäsuon maankaatopaikalle, jossa niistä otettiin näytteet. Kaivualueelta ei otettu kunnostuksen yhteydessä jäännöspitoisuusnäytteitä. Aluetta lähinnä olevassa tutkimuspisteessä 706 on todettu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvon ylittävä syanidipitoisuus 3,7 mg/kg. Ilmalan ratapihan kunnostus vuonna 2000 Alueen kaakkoisosassa tehtiin pilaantuneen maaperän kunnostustöitä vuonna Alueelle rakennettiin väliaikainen pysäköintipaikka, minkä yhteydessä kohteesta poistettiin pilaantuneet pintamaat n. 0,3 1,0 metrin syvyyteen asti. Kunnostetulle alueelle jäi paikoin nykyisten ohjearvojen mukaisia voimakkaasti pilaantuneita massoja. Alueelle jääneen täytön kaivurajan havaitsemiseksi kaivualueelle levitettiin 1-luokan paksu suodatinkangas sorakerroksen ja sepelin alle. 6

7 7 KUNNOSTUSALUEEN NYKYTILA Käsitteet Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyistä ohjearvoista käytetään jäljempänä termejä kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot. Maaperän pilaantuneisuuden tutkimukset Tutkimusalueella on tehty aikaisemmin runsaasti geoteknisiä tutkimuksia ja maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. Tutkimukset ovat voineet käsittää vain osan suunnittelualueesta tai suunnittelualuetta huomattavasti suuremman alueen. Geoteknisiä tutkimuksia: Pohjatutkimus Oy 6970/ , 6970II/ , 7265/ ja 7265II/ (Pohjolan Liikenne Oy, autokorjaamo, nykyinen teletoimintakeskus) Insinööritoimisto Maatesti 1976 IPT Insinööritoimisto Pohjatutkimus Oy 9704/ (Pohjolan Liikenne autovarikko- ja toimistorakennus) Viatek Oy G7065/ (Pohjolan Liikenne autovarikko- ja toimistorakennus) SCC Viatek Oy, G0518/ , Postin Pasilan alueen geotekninen rakennettavuusselvitys Ramboll Finland Oy, , Helsingin kaupunki, Korttelin 17097, Lähetinkatu ja Ilmalanrinteen katualue, Alustava geotekninen esiselvitys jätetäyttöalueen pohjasuhteista. Maaperän pilaantuneisuustutkimuksia: Viatek Oy, , Y6135 (tutkimuspisteet 17 35) Viatek Oy , Y6157 (kunnostettu alue Itella Real Estate Oy:n omistamalla alueella suunnittelualueen luoteispuolella) (tutkimuspisteet 46 59) SCC Viatek Oy , Y6337 kunnostettu alue VR:n alueella, suunnittelualueen eteläpuolella) (tutkimuspisteet ) Suomen IP-tekniikka Oy (tutkimuspisteet IP30-IP54) SCC Viatek Oy, , Y6337 (tutkimuspisteet ) SCC Viatek Oy, , Y6276, Pasilan entisen kaatopaikan länsiosan pilaantuneisuustutkimus ja pilaantuneisuuden vaikutus rakennettavuuteen (Tutkimuspisteet , , , , , , pv21 ja pv22) Suomen IP-tekniikka Oy, , Ratahallintokeskus/Ilmalan ratapiha, Maaperän saastuneisuuden selitys ja kunnostussuunnitelma Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, , Pasilan entisen kaatopaikan perustilaselvitys (tutkimuksia kaatopaikan itäosassa, suunnittelu-

8 alueen itäpuolella) (tutkimuspisteet PV , KK , PK sekä HK ) Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, , 15934, Polttoaineiden jakeluasema, Helsinki korjaamo, Ympäristötutkimus, Easy Km Oy (Tutkimuspisteet P1 P5) SCC Viatek Oy/ , Postin alue Pasilan entisen kaatopaikan länsireunalla, Helsinki. Alustava kunnostussuunnitelma (näytepisteet ) Ramboll Finland Oy, , , Suomen Posti Oyj, Postintaipaleen lisätutkimukset, länsinurkkaus (tutkimuspisteet TP TP ja PVP01-06 PVP 06-06) Ramboll Finland Oy, , , Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Senaatti-kiinteistöt, Pilaantuneisuustutkimus, Kortteli 17097, Lähetinkatu ja Ilmalanrinteen katualueen pohjoisosa (tutkimuspisteet sekä kokoomanäytteet 1 ja 2). Alueen maaperän pilaantuneisuus/tehdyt selvitykset Haihtuvat yhdisteet Muutamissa havaintopisteissä havaittiin bentseeniä ja ksyleenejä. Ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet bentseeniä havaittiin tutkimuspisteissä TP (4,3 mg/kg), 401 (2,6 mg/kg), 703 (5,8 mg/kg). Bentseenipitoisuus ylitti lisäksi alemman ohjearvon viidessä tutkimuspisteessä PVP06-06, TP106-06, TP114-06, TP ja 603. Ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus ksyleenejä havaittiin pisteessä 214 (92 mg/kg). Lisäksi ksyleenien yhteispitoisuus ylitti alemman ohjearvon tutkimuspisteissä TP131-06, TP ja Alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus etyylibentseenejä havaittiin pisteessä TP (13 mg/kg). Klooratuista alifaattisista hiilivedyistä havaittiin ainoastaan tri- ja tetrakloorieteenejä. Trikloorieteenien pitoisuus ylitti alemman ohjearvon pisteessä TP (1,1 mg/kg) ja kynnysarvon pisteissä TP (0,147 mg/kg), TP (0,15 mg/kg) ja TP (0,104 mg/kg). Pisteessä TP ylittyi myös tetrakloorieteenin kynnysarvo (0,38 mg/kg). Jätteessä todettiin myös sellaisia polttoaineille tyypillisiä haihtuvia yhdisteitä, joille ei ole asetettu ohjearvoja. Lähes koko alueella havaittiin tri- ja tetrametyylibentseenejä. Suurimmat pitoisuudet havaittiin alueen länsiosassa. Suurimmat pitoisuudet trimetyylibentseenejä ja tetrametyylibentseenejä havaittiin pisteessä 1009 (trimetyylibentseenit: 95,4 mg/kg, tetrametyylibentseeni: 14,7 mg/kg). Pisteessä TP havaittiin vanhan SAMASE-ohjearvon (5 mg/kg) ylittävä pitoisuus styreeniä (64,7 mg/kg). 8

9 Lisäksi havaittiin pieniä pitoisuuksia oktaania (maks. 1,3 mg/kg pisteessä TP131-06), nonaania (maks. 2,2 mg/kg pisteessä TP131-06), kumeenia (maks. 9,13 mg/kg pisteessä TP114-06) ja kloroformia (maks. 0,25 mg/kg pisteessä TP127-06). Alueella havaittiin myös suuria pitoisuuksia p-kymeeniä (maks. 283 mg/kg pisteessä TP108-06). p-kymeeni kuuluu monoterpeeneihin, joita esiintyy yleisesti kasvi- ja eläinkunnassa sekä mikro-organismeissa. Sitä ei luokitella varsinaisiin haitta-aineisiin. Yhdisteen korkea pitoisuus johtuu todennäköisesti siitä, että jätetäytön seassa on ollut orgaanista, hajoavaa jätettä (esim. puuta ja paperia). Jäte on myös osin sekoittunut sen alla olevaan turvekerrokseen, jonka orgaaniset yhdisteet voivat aiheuttaa korkean p-kymeenin pitoisuuden. Öljyhiilivedyt Öljyhiilivetyjen (>C 10 C 40 ) kokonaispitoisuudet ylittivät vaarallisen jätteen raja-arvon viidessä näytepisteessä (TP111-06: mg/kg, TP116-06: mg/kg, TP106-06: mg/kg, 1009: mg/kg ja 2018: mg/kg). Suurimmat hiilivetypitoisuudet muodostuivat keskiraskaista (>C 10 C 21 ) ja raskaista (>C 21 C 40 ) jakeista, mutta myös kevyitä bensiinijakeita (C 5 C 10 ) havaittiin. Bensiinijakeiden pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon pisteessä 1009 (939 mg/kg). Lisäksi bensiinijakeiden alempi ohjearvo ylittyi kahdeksassa tutkimuspisteessä. Hiilivetyjen pitoisuudet ylittävät osin kyllästymispitoisuudet, joten alueella on todennäköisesti erillisiä öljyfaaseja orsiveden pinnalla. Lisäksi maastohavainnoissa on monissa pisteessä havaittu mustaa väriä jätteessä ja jätteen alapuolisen turvekerroksen yläpinnassa. Musta väri ei välttämättä viittaa öljyperäiseen pilaantumiseen. PAH-yhdisteet PAH-yhdisteiden kohonneita pitoisuuksia löytyi lähes koko jätetäytön alueelta. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylitti vaarallisen jätteen rajaarvon pisteessä TP (1 900 mg/kg). Samassa pisteessä yksittäisistä PAH-yhdisteistä vaarallisen jätteen raja-arvon ylitti bentso(a)pyreeni (120 mg/kg). PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuden ylempi ohjearvo ylittyi kahdessa tutkimuspisteessä (TP ja TP132-06) ja alempi ohjearvo kymmenessä tutkimuspisteessä (TP110-06, 1009, 1002, TP124-06, TP126-06, TP127-06, TP133-06, YMK/ER6, 2021 ja YMK/ER8). PCB- ja PCDD/F-yhdisteet Jätetäytön alueella havaittiin yksi ylemmän ohjearvon ylittävä PCBpitoisuus. Valtioneuvoston asetuksen mukainen summapitoisuus sisältäen PCB-kongregeenit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180 ylitti ylemmän ohjearvon pisteessä TP (8,2 mg/kg). Alemman ohjearvon ylitys havaittiin 9

10 tutkimuspisteissä TP (2,3 mg/kg) ja KK 305 (0,81 mg/kg). Pisteessä TP todettu PCB-pitoisuus oli pintamaassa. Lisäksi PCB-yhdisteiden summapitoisuus ylitti kynnysarvon kahdeksassa tutkimuspisteessä. Dioksiini- ja furaanipitoisuudet on analysoitu kolmesta tutkimuspisteestä. Yhdessä pisteessä dioksiinien ja furaanien yhteispitoisuus WHO-TEFekvivalentteina ylitti valtioneuvoston asetuksessa PCDD/F-yhdisteiden ja niiden kaltaisien PCB-yhdisteiden summapitoisuudelle asetetun alemman ohjearvon (TP211-19: 0, mg/kg). Pisteessä TP summapitoisuus (0, mg/kg) ylitti kynnysarvon ja pisteessä TP havaittiin kynnysarvon alittava pitoisuus (0, mg/kg). Huomioiden alueen historian on mahdollista, että dioksiini- ja furaaniyhdisteitä on maaperässä suurempiakin pitoisuuksia kuin tutkimuksissa on havaittu. Metallit ja puolimetallit Syanidit Jätetäytössä lyijy-, sinkki-, ja kuparipitoisuudet ovat pääasiassa ylemmät ohjearvot ylittäviä. Myös vaarallisen jätteen raja-arvojen ylityksiä on kuparin, lyijyn ja sinkin osalta useita. Lisäksi antimoni-, kadmium-, kromi- ja nikkelipitoisuudet ylittivät paikoin ylemmät ohjearvot. Arseenipitoisuudet ylittivät alemman ohjearvon kolmessa pisteessä ja olivat muuten kynnysarvotasoa. Kobolttipitoisuudet olivat enimmäkseen kynnysarvon tasolla. Elohopeapitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon kolmessa näytepisteessä (TPP144-06: 5,6 mg/kg ja TP107-06: 17 mg/kg). Lisäksi elohopeapitoisuudet ylittivät alemman ohjearvon seitsemässä tutkimuspisteessä. Metallipitoisuudet ylittivät paikoin ylemmät ohjearvot myös pintamaassa. Kolmesta kokoomanäytteestä tehtiin liukoisuustutkimukset vuonna Metallit ovat alueella enimmäkseen niukkaliukoisessa muodossa. Kokoomanäytteessä PVP09-10 nikkelin ja antimonin liukoisuudet (L/S 10) (Ni: 0,49 mg/kg, Sb: 0,061 mg/kg) ylittivät niukasti pysyvän jätteen kaatopaikan liukoisuuskriteerit. Lisäksi kokoomanäytteessä PVP07-10 (Sb: 0,11 mg/kg) ylittyi niukasti pysyvän jätteen kaatopaikan liukoisuuskriteeri antimonille. 10 Syanidin pitoisuus ylitti alemman ohjearvon kolmessa tutkimuspisteessä. Suurin syanidipitoisuus havaittiin pisteessä 1010 (27 mg/kg). Lisäksi syanidin kynnysarvotaso ylittyi useissa pisteissä. Vuonna 2000 alueen eteläosassa havaittiin ongelmajätetasoisesti ( mg/kg) syanidilla pilaantuneita maita kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. Epäilyttävät massat ajettiin maankaatopaikalle, jossa niistä otettiin näytteet. Itse kaivualueelta ei otettu jäännöspitoisuus-

11 Vesianalyysit näytteitä. Aluetta lähinnä olevassa tutkimuspisteessä 706 todettiin syanidipitoisuus 3,7 mg/kg. Orsi- ja pohjavesi Alueen orsivettä voidaan osin ajatella jätetäytön sisäisenä vetenä. Pääosin jätetäytön orgaanisen aineksen hajoamisesta ja orsiveden hitaasta uusiutumisesta johtuen orsivesi on lähes täysin hapettomassa tilassa. Orsivedessä olevien liuenneiden aineiden määrä on myös odotetusti koholla. Toiminnassa oleviin kaatopaikkaympäristöihin verrattuna veteen liuenneiden aineiden määrä on pääosin keskiarvoja alhaisempi. Esim. korkeimmat mitatut sähkönjohtavuudet jätetäyttöalueella ovat olleet luokkaa 200 ms/m ja keskiarvo noin 115 ms/m. Jätetäytön sisäisessä vedessä on paikoin todettu orgaanisia ja epäorgaanisia haitta-aineita, kuten öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä, syanidia, PCByhdisteitä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, metalleja ja fenoleita. Korkeimmat pitoisuudet on mitattu suunnittelualueen keskiosissa sijaitsevasta havaintopisteestä PVP Tutkimusten perusteella kohteen pilaantunut orsivesi aiheuttaa selvän korroosioriskin teräsrakenteille. Betonirakenteille orsiveden aiheuttama rasitusluokka on XA2. Alueelle virtaa puhdasta orsi- ja pohjavettä suunnittelualueen luoteis- ja länsireunalta. Kyseisen veden laatua edustaa parhaiten havaintopiste PVP01-06, josta on otettu laatunäyte vuonna Havaintopiste sijaitsee nykyisen Postintaival -kadun itäpuolella. Vedessä on tällä kohtaa merkkejä kuormituksesta, johon viittaa selkeästi kohonnut kloridipitoisuus. Tämä johtunee pääosin Postintaipaleen tiesuolauksesta. Lisäksi joidenkin metallien pitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin kaatopaikan sisäisessä vedessä, kuten lyijy, vanadiini ja alumiini. Alueen pohjavedestä on vedenlaatuhavaintoja vuosilta 2000 (havaintopiste PV202 ja PV22) ja 2006 (PV22). Havaintopiste PV202 sijaitsee jätetäyttöalueella noin 300 metriä kunnostettavan alueen itäpuolella ja havaintopiste PV22 suunnittelualueen lounaisnurkassa, jätetäyttöalueen ulkopuolella. Havaintopisteessä PV202 veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärä on hieman koholla (sähkönjohtavuus noin 70 ms/m). Lisäksi veden lievästi kohonnut typpipitoisuus ja todetut pienet PAH-yhdisteiden ja haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuudet viittaavat siihen, että jätetäytöstä on kulkeutunut aineita myös pohjaveteen. Havaintopisteen PV22 kohdalla ei ole selkeästi todettavissa, että jätetäytöstä olisi kulkeutunut aineita pohjaveteen tällä alueella. Havaintopisteestä ei ole todettu orgaanisia haitta-aineita ja esim. typen pitoisuudet ovat alhaisia. Havaintopisteessä todettu kohonnut kloridipitoisuus johtuu mahdollisesti pääosin tiesuolauksesta. 11

12 12 Kaatopaikkakaasut Alueella on tehty kaasumittauksia viiteen otteeseen vuosina Mittalaitteistona on käytetty Dräger X-am monikaasumittaria ja haihtuvien hiilivetyjen mittaukseen PID-PGM 7600 MiniRAE -mittaria. Kaasumittaukset vuonna otettiin kaasunäytteet neljästä huokoskaasuputkesta (HK501 HK504). Näytteissä havaittiin pieniä määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) oli 0,2 0,8 mg/m 3 kaatopaikka-alueella pisteissä HK501 ja HK503. Pisteissä HK502 ja HK504 pitoisuudet olivat pieniä (0,005 0,007 mg/m 3 ). Huokoskaasuputken HK501 näyte sisälsi haaroittuneita syklisiä ja avoketjuisia C 6 C 11 -hiilivetyjä (pääkomponentti C 4 -alkyylisykloheksaani) ja pieniä määriä aromaattisia C 7 C 10 -hiilivetyjä. Huokoskaasupisteen HK503 näyte oli koostumukseltaan samanlainen. Myös kaatopaikka-alueen itäosissa tehdyissä tutkimuksissa mitatut metaanipitoisuudet olivat alhaisia (maks. 8,5 til-%). Rikki- tai syaanivetyä ei todettu lainkaan. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuustasot olivat myös alhaiset. Koekuoppien ( ) kaivun aikana, , rikkivedyn ja syaanivedyn HTP-arvot eivät ylittyneet. Suurin rikkivetypitoisuus havaittiin kuopassa 704. Lisäksi pieniä pitoisuuksia rikkivetyä sekä voimakasta hajua havaittiin kuoppien 702, 703 ja 707 kaivun yhteydessä. Pieni pitoisuus metaania havaittiin pisteessä 707 (maks. 2 til-%). Rikkivetyä vapautui kaivannosta, kaivun ulottuessa vesipinnan alapuolelle. Kaasumittaukset vuonna 2003 Vuoden 2003 Mittauksissa kahdesta huokoskaasuputkesta (1003 ja 1007) ja kahdesta pohjavesiputkesta (PV21 ja ER7) ei todettu lainkaan rikki- tai syaanivetyä. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuustasot olivat myös alhaiset (0 0,7 ppm). Pieniä pitoisuuksia metaania havaittiin huokoskaasuputkessa 1003 (maks. 2,2 til-%). Kaasumittaukset vuonna 2006 Kesäkuussa 2006 huokoskaasuja mitattiin viidestä putkesta, HK01-06 HK Havaintoputkessa HK03-06 oli happea (21 til-%) ja hiilidioksidia (< 0,5 til-%). Tämä vastaa raittiin ilman koostumusta, mikä puolestaan tarkoittaa, että tällä alueella ei tapahdu orgaanisen jätteen biohajoamista. Kaikissa muissa havaintoputkissa lukuun ottamatta putkea HK03-06 oli mitattavissa kohonneita metaanin ja hiilidioksidin pitoisuuksia. Havaintoputkissa HK02-06, HK04-06 ja HK05-06 metaanin ja hiilidioksidin tilavuuspro-

13 sentit olivat pääosin muutaman prosentin luokkaa ja hapen osuus oli lähes 20 til-%. Näiden havaintoputkien alueella on tällä hetkellä vain vähän biohajoamista. Huokoskaasuputkessa HK01-06 happipitoisuus oli mittauksen alussa ainoastaan 1 2 til-% ja metaanin ja hiilidioksidin pitoisuudet olivat korkeita. Tällä alueella orgaanisen jätteen anaerobinen biohajoaminen on aktiivista. Putkessa HK02-06 havaittiin mittauksen alussa pieni pitoisuus syaanivetyä, mutta pitoisuus laimeni nopeasti nollaan. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet ylittivät PID-mittarin määritysrajan pisteissä HK01-06 ja HK Lisäksi pisteessä HK02-06 havaittiin pieni pitoisuus haihtuvia hiilivetyjä (0,7 10,8 ppm). Kaasumittaukset vuonna 2011 Syksyllä 2010 alueelle asennettiin 5 uutta huokoskaasuputkea, joista tehtiin mittaukset kesäkuussa Ainoastaan pisteessä HK09-10, joka sijaitsee aivan kunnostettavan alueen itäreunalla, havaittiin pieni pitoisuus metaania (maks. 0,2 til-%). Tämä viittaa joko siihen, että hajoaminen on huomattavasti vähentynyt koko alueella tai että hajoamista ei tapahdu kyseisten pisteiden alueella. Samassa pisteessä havaittiin myös pieni syaanivetypitoisuus (maks. 0,2 ppm). Havaintoputkissa HK06-10, HK07-10 ja HK08-10 todettiin huokoskaasulle tyypillisiä hieman raitista ilmaa pienempiä happipitoisuuksia ja vastaavasti suurempia hiilidioksidipitoisuuksia. Metaania ei kyseisissä pisteissä havaittu lainkaan. Pisteen HK10-10 kaasupitoisuudet vastasivat raitista ilmaa. Haihtuvia hiilivetyjä havaittiin kaikissa mittauspisteissä. Pisteissä HK06-10 ja HK09-10 PID-mittarin määritysraja (9 999 ppm) ylittyi. Pisteissä HK07-10 ja HK08-10 havaittiin matalahkoja pitoisuuksia (0,2 3,0 ppm) ja pisteessä HK10-10 pieni pitoisuus (0 0,3 ppm). Alueen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Pilaantuneen maan määrä ja laatu Jätekerroksen yläpuolella sijaitsevan pintamaan metalli-, öljyhiilivety-, PCB- ja PAH-pitoisuudet ovat pääasiassa alle alemman ohjearvon. Paikoin myös pintamaassa on havaittu metallipilaantuneisuutta. Lisäksi tutkimuspisteessä TP PCB-pitoisuus ylitti pintamaassa alemman ohjearvotason. Suunnittelualueen rajauksen sisäpuolella jätetäyttöalueen pinta-ala on n m 2. Jätetäytön paksuuden ollessa keskimäärin noin 2 metriä saadaan jätteen kokonaismääräksi n m 3. 13

14 Jätekerroksen paksuus vaihtelee suunnittelualueella 1 3 metriin, ollen tyypillisesti paksuudeltaan noin 2 metriä. Jätekerroksen pohjataso vaihtelee tasolla metriä. Suunnittelualueella ei ole havaittavissa selviä välikerroksia jätteen sisässä. Täten kaatopaikalle ei sen toiminnan aikana ole ajettu paljoakaan välipeittomaita. Jätekerroksen oheneminen on havaittavissa alueilla, joissa kallionpinta alkaa nousta +17 m tasosta ylöspäin. Toisaalta jätekerros kasvaa noin 3 4 metrin paksuiseksi siirryttäessä itään päin, ratapiha-aluetta kohti. Pasilan entisen kaatopaikan länsiosan maaperän pilaantuneisuus on vanhoille kaatopaikoille tyypillistä. Kaatopaikka-alueella ei voida erottaa selkeästi erilaisia rakennusjätteestä, teollisuusjätteestä tai yhdyskuntajätteestä koostuvia alueita. Jäte suunnittelualueen itäreunalla on osin rakennusjätettä ja osin yhdyskuntajätettä. Vedenpinnan alapuolella oleva jäte on erittäin mustaa ja voimakkaan hajuista. Haju ei ole ollut mineraaliöljylle tai kreosootille tunnusomainen. Orgaanisen aineksen pitoisuudet jätetäytössä ovat melko korkeita. Mitatut jätteen orgaanisen aineksen pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä %, joka on paikoin yli puolet kuiva-aineesta. Jätteen hapettomissa oloissa tapahtuvan hajoamisen seurauksena muodostuu metaania. Jätteen alapuolella oleva turveaines on erittäin tiivistä. Jäte- ja turvekerroksen rajalla, jossa ainekset ovat sekoittuneet keskenään, on todettu vastaavia pitoisuuksia kuin jätekerroksessa. Tutkimuksissa havaittu turve oli kosteaa vain aivan pinnasta, joten haitta-aineet eivät todennäköisesti ole kulkeutuneet veden mukana sen pintakerrosta syvemmälle. Selkeissä turvenäytteissä ohjearvopitoisuudet eivät ole ylittyneet. Turpeen alapuolella sijaitsevassa savikerroksessa ei ole todettu merkittävästi kohonneita haittaainepitoisuuksia. Kriittiset haitta-aineet 14 Kunnostusalueen jätetäytössä on todettu lähes kaikkia tutkittuja haittaaineita. Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin kaikki aineet, joiden pitoisuudet ylittivät vaarallisen jätteen raja-arvot. Lisäksi kriittisiksi aineiksi valittiin alueella havaitut haihtuvat yhdisteet sekä syanidi niiden luonteiden vuoksi. Metallit Alueella on todettu merkittäviä pitoisuuksia kuparia, sinkkiä ja lyijyä. Kyseiset metallit sitoutuvat maa-ainekseen, varsinkin humukseen ja savimineraaleihin. Metallit ovat haihtumattomia ja niiden leviäminen ilmaan voi tapahtua vain hiukkaspäästöinä maa-aineksen pölytessä. Näiden metallien kulkeutuminen voi tapahtua lähinnä maaperässä kulkevaan veteen liukenemisen kautta. Yleisesti metallien liukoisuus kasvaa maaperän ph:n laskiessa. Lyijyn, kuparin ja sinkin kulkeutuvuus on yleen-

15 sä pientä. Sinkki voi kuitenkin muodostaa maaperässä orgaanisia ja epäorgaanisia komplekseja jotka ovat liukoisia ja maaperässä helposti kulkeutuvia. Kupari, lyijy ja tietyt sinkkiyhdisteet ovat erittäin myrkyllistä vesieliöille. Pieninä annoksina kupari ja sinkki ovat ihmiselle, eliöille ja kasveille välttämättömiä hivenaineita. Suurempina pitoisuuksina kupari on myrkyllistä. Lyijy on myrkyllistä ihmiselle, eläimille ja kasveille. Lyijy kertyy ihmiseen ravintoketjussa ja on erityisen haitallista lapsille ja raskaana oleville naisille. Kadmium kertyy eläimiin ja kasveihin ja voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia suhteellisen pienissäkin ympäristön pitoisuuksissa. Öljyhiilivedyt 15 Kohteessa todetut öljyhiilivedyt olivat pääosin keskiraskaita (> C 10 C 21 ) ja raskaita (> C 21 C 40 ) jakeita. Hiilivetyjen pitoisuudet ylittävät monin paikoin kyllästymispitoisuudet, joten alueella on todennäköisesti erillisiä öljyfaaseja orsiveden pinnalla. Öljyt ovat eliöille myrkyllisiä ja tavallisesti luonnossa hitaasti häviäviä aineita. Kevyen polttoöljyn on todettu olevan haitallista vesieliöille. Pohjavedessä öljyhiilivedyt aiheuttavat jo hyvin pieninä pitoisuuksina käyttöä rajoittavia maku- ja hajuhaittoja. PAH-yhdisteet PAH-yhdisteet ovat naftaleenia lukuun ottamatta niukkaliukoisia, heikosti haihtuvia ja kulkeutumattomia. Ne sitoutuvat herkästi maaperään, joten niiden ei arvioida kulkeutuvan orsiveden mukana kaatopaikan ulkopuolelle tai haihtuvan huokosilmaan. Naftaleeni on yhdisteistä vesiliukoisin ja herkimmin haihtuva ja se voi kulkeutua maaperässä ja päätyä pohjaveteen tai hengitysilmaan. Sen biologinen hajoavuus maaperässä on kuitenkin nopeampaa kuin muiden PAHyhdisteiden. Pitkäaikainen altistuminen naftaleenille voi aiheuttaa vaikutuksia mm. verisoluissa ja silmissä. Naftaleeni on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Naftaleenin merkittävimmän tausta-altistuksen aiheuttavat altistuminen hengitysilmassa oleville polttoaineille ja tupakansavulle. Bentso(a)pyreeni on PAH-yhdisteistä herkimmin syöpää aiheuttava ja siksi sen ongelmajätepitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin muiden. Se pysyy tavallisesti orgaaniseen ainekseen sitoutuneena eikä merkittävissä määrin haihdu ilmaan tai kulkeudu pohjaveteen. Bentso(a)pyreenin biologinen hajoavuus maaperässä on hidasta ja se voi olla biologisesti kertyvää. Yhdiste on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Haihtuvat hiilivedyt Haihtuvia yhdisteitä havaittiin kunnostusalueen maaperässä vain muutamissa tutkimuspisteissä, mutta kaatopaikan sisäisessä vedessä havaittiin

16 kohonneita pitoisuuksia bentseeniä ja ksyleenejä sekä pieniä pitoisuuksia tolueenia. Bentseeni Bentseeni on helposti haihtuva ja vesiliukoinen aromaattinen neste. Se on myös helposti kulkeutuva ja päätyy herkästi pohjaveteen. Maaperässä bentseeni aiheuttaa usein suurimman terveysriskin haihtuessaan sisäilmaan tai kulkeutuessaan talousvetenä käytettävään pohjaveteen. Ksyleenit Ksyleenit ovat maaperän laadusta riippuen helposti tai kohtalaisesti kulkeutuvia yhdisteitä. Ksyleenit eivät kulkeudu, liukene tai haihdu yhtä herkästi kuin bentseeni. Bentseenin tavoin ksyleenien merkittävimmät riskit aiheutuvat aineiden kulkeutumisesta sisäilmaan tai pohjaveteen. Syanidi Syanidit ovat yhdisteitä, joissa on syanidiryhmä (CN ). Syanidit reagoivat herkästi ja muodostavat komplekseja mm. metallien sekä natriumin ja kaliumin kanssa. Metallien pintakäsittelyssä on yleisesti käytetty natriumsyanidia (NaCN). Syanidin vesiliukoisuus vaihtelee, NaCN on vesiliukoinen kun taas metallisyanidit liukenevat usein heikosti veteen. Syanidi on herkkä ph-muutoksille ja siitä voi muodostua syaanivetyä (HCN) hyvin happamissa ja emäksisissä olosuhteissa. Syaanivety on erittäin myrkyllinen kaasu, jolle lyhytaikainenkin altistus voi olla tappava. Syanidit ovat myrkyllisiä ihmiselle ja eläimille. Pitkäaikaisen altistumisen on havaittu vaikuttavan erityisesti hermoston toimintaan. Syanidit eivät kerry ihmisten, kalojen tai eläinten elimistöön eikä niiden ole todettu olevan karsinogeenisia. Syanidin myrkyllisyys perustuu ns. vapaaseen syanidiin, joka estää hapen siirtymisen kudoksiin. Syanidit ovat erittäin myrkyllisiä kaloille ja muille vesieliöille. Syanideilla on myös pitkäaikaisia vaikutuksia kalojen lisääntymiseen ja käyttäytymiseen. Käsitteellinen malli Haitta-aineiden vaikutukset ympäristössä riippuvat niiden ominaisuuksista ja maa-alueen käytöstä. Kokonaisriski muodostuu haitta-aineista, altistusreiteistä ja altistujasta. Mahdollisten kulkeutumis- ja altistusreittien esittämiseen käytetään ns. käsitteellistä mallia. Pilaantunut pintamaa Alueella on havaittu paikallista raskasmetalli- ja PCB-pilaantuneisuutta pintamaassa. Pintamaassa sijaitsevat haitta-aineet voivat kulkeutua alueen ulkopuolelle maaperän pölyämisen mukana. Suurimmalla osalla alueesta on asfalttipäällyste, joka estää kosketuksen pintamaahan. Loput alueesta 16

17 ovat nurmikenttiä, joissa kasvillisuus sitoo maaperää ja pölyäminen on kuivallakin säällä vähäistä. Nykyisellä Lähetinkadulla ja sen reuna-alueilla pintamaat ovat hiekkaa, mutta tällä alueella ei ole havaittu pintamaan pilaantuneisuutta. Pintamaassa sijaitseville haitta-aineille voi altistua myös suoran kosketuksen ja maan nielemisen kautta. Alueella sijaitsee toimisto-, varasto- ja huoltotiloja. Alueella ei liiku lapsia ja nurmialueilla ei oleskella, joten haittaaineille altistuminen suoran kosketuksen kautta tai niiden joutuminen ruoansulatukseen on hyvin epätodennäköistä. Haihtuvat hiilivedyt ja kaatopaikkakaasut Kunnostusalueen huokoskaasussa on paikoin havaittu suuria pitoisuuksia haihtuvia hiilivetyjä. Haituvat haitta-aineet voivat aiheuttaa altistusta, jos ne pääsevät hengitysilmaan. Jätekerroksen päällä on puhdas maakerros, joka melko tehokkaasti ehkäisee haitta-aineiden purkautumista ilmaan. Ulkoilmassa kaasujen pitoisuus myös laimenee nopeasti, eikä terveysriskiä aiheudu. Kellarillisten rakennusten sisäilmaan voi aiheutua kulkeutumisriski, jos ilmanvaihto on järjestetty huonosti. Alueella ei ole havaittu merkittäviä pitoisuuksia kaatopaikkakaasuja. On kuitenkin mahdollista, että kaivun alkaessa kaasuja purkautuu nykyisen orsivedenpinnan alapuolelta. Havaitut rikkivedyn ja vetysyaanin pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä, eikä niistä arvioida aiheutuvan riskiä. Pilaantunut orsi- ja pohjavesi Jätetäytön läpi suotautunut pilaantunut orsivesi saattaa kulkeutua alueen ulkopuolelle ja aiheuttaa ympäröivien alueiden pilaantumista. Lisäksi pilaantunut ja aggressiivinen vesi voi aiheuttaa riskejä alueen rakenteille. Mikäli haitta-aineet pääsevät imeytymään vesiputkien läpi, voivat ne kulkeutua juomaveteen tai hulevesien mukana sadevesiviemäriin. Vedessä havaitut pitoisuudet ovat niin pieniä, että jätevesiviemäriin joutuessaan niistä ei aiheudu merkittävää haittaa. Tällä hetkellä alueen orsivesiä purkautuu eteläpuolella olevaan ojaan. Suotovesien purkupaikoista on yhteys kevyenliikenteenväylälle, joten on mahdollista, että tiellä kulkevat ihmiset, erityisesti lapset, voivat joutua kosketuksiin pilaantuneen suotoveden kanssa. Terveysriskien arviointi Nykytilanteessa haitta-aineiden aiheuttamat terveysriskit liittyvät pääasiassa pintamaan haitta-aineiden kulkeutumiseen elimistöön hengitysteitse tai suun kautta. Syvemmissä maakerroksissa sijaitsevat haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kuten bentseeni ja ksyleenit, voivat aiheuttaa alueella terveysriskin vain kulkeutuessaan rakennusten sisäilmaan. 17

18 Alueen suotovedet purkautuvat mahdollisesti osin Mätäpuroon. Mätäpuro virtaa siirtolapuutarha-alueiden ohi, joten on mahdollista, että sen vettä käytetään kasteluvetenä myös ravintokasveille. Veden pitoisuudet ovat puron alajuoksulla laimentuneet huomattavasti ja puutarhoista saatavien kasvisten osuus ravinnosta on niin pieni, että pilaantuneesta kasteluvedestä aiheutuva terveysriski voidaan arvioida merkityksettömäksi. Suunnittelualueelle tullaan rakentamaan toimistorakennuksia sekä tie- ja virkistysalueita. Mahdollisia altistujia ovat alueen työntekijät sekä kaduilla ja virkistysalueilla liikkujat. Haitta-aineille altistuminen voi tapahtua hengitysteitse tai suorassa kosketuksessa pilaantuneeseen maaperään tai veteen. Alueella ei viljellä ravintokasveja. Toimistotonteilla (pystyeristysseinän sisäpuolella) tullaan rakentamisen vuoksi suorittamaan massanvaihto, jonka yhteydessä pilaantuneet maat ja jätetäyttö poistetaan. Samalla maaperän haitta-aineiden aiheuttamat riskit alueella poistuvat. Alueella havaitut haitta-aineet ovat joitakin öljyhiilivetyfraktioita lukuun ottamatta heikosti tai erittäin heikosti vesiliuoksesta haihtuvia, joten myöskään orsivedestä sisäilmaan haihtuvia haitta-ainepitoisuuksia ei arvioida merkityksellisiksi. Katualueella terveysriskiä voivat aiheuttaa lähinnä kadun reunoilla, pintamaassa olevat haitta-aineet sekä mahdollisesti katujen reunaojiin suotautuvat pilaantuneet vedet. Kaduilla liikkuville aikuisille riski arvioidaan merkityksettömäksi, mutta lapset saattavat olla kosketuksissa pilaantuneeseen pintamaahan ja ojissa olevaan veteen. Lapsien altistuminen on kuitenkin satunnaista ja kerrallaan lyhtyaikaista, joten terveysriski myös lapsille on vähäinen. Ekologisten riskien arviointi Kunnostusalue on ollut pitkään kaatopaikkana ja varikkokäytössä. Tästä johtuen alueen eliöstön tai maaperän prosessien ei arvioida olevan ekologisesti merkittäviä. Kulkeutumisriskinarviointi Kaatopaikan lounaispuolella sijaitsevien alueiden pilaantuminen kaatopaikalta tulevien vesien johdosta on epätodennäköistä. Vedet virtaavat alueelta pääasiassa kaatopaikan itäpuolelle. Pieni osa vesistä saattaa kulkeutua alueen lounaisosiin ja purkautua sieltä rataleikkauksen suuntaisesti kohti luodetta. Vesinäytteiden perusteella orsiveden (PV21 ja PVP01-06) ja pohjaveden (PV22) haitta-ainepitoisuudet eivät kaatopaikan lounaisreunalla ole korkeita, eivätkä siten aiheuta maamassojen pilaantumista lounaisosissa kaatopaikan ulkopuolella. 18

19 Kunnostuskohteen itäpuolella, jonne vedet suunnittelualueelta virtaavat, on kaatopaikan vaikutus nähtävissä selvästi (ei kuitenkaan erityisen voimakkaasti) orsi- ja pohjavedessä. Kaatopaikkavaikutuksesta kertovat mm. korkeat rautapitoisuudet ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet. Orsivedessä ravinteiden pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus ovat koholla. Havaitut metallipitoisuudet ovat melko alhaisia ja metallit ovat sitoutuneena veden kiintoainekseen. Alueen suotovedet kerääntyvät suurimmaksi osaksi alueen sadevesiviemäreihin ja salaojiin. Osa kaatopaikan sisäisestä vedestä voi suotautua mm. sadevesiviemärin kaivannon kautta, kaukolämpötunnelin salaojituksiin ja viemäritunneliin. Suotoveden mukana kulkeutuvat haitta-aineet ovat veteen sitoutuvia eivätkä siksi merkittävissä määrin aiheuta maaperän pilaantuneisuutta, vaikka pääsisivätkin kulkeutumaan pilaantuneen alueen ulkopuolelle. Kunnostaminen massanvaihdolla vähentää jätteen ja haitta-aineiden määrää suunnittelualueella, joten pitkällä aikavälillä koko kaatopaikasta aiheutuvat kulkeutumisriskit vähenevät hieman. Rakenteille aiheutuvat riskit Jätteen sisäisen suotoveden happamuus sekä ammoniumtypen ja aggressiivisen hiilidioksidin pitoisuudet voivat aiheuttaa riskin betonirakenteiden kestävyydelle. Lisäksi useat orsiveden ominaisuudet voivat aiheuttaa ylimääräistä korroosiota teräkselle. Lisäksi on mahdollista, että haitta-aineita pääsee imeytymään putkistojen läpi talousveteen sekä hule- ja jätevesijärjestelmiin, jos suojausta ei tehdä. Merkittäviä määriä orgaanista ainesta sisältävillä jätetäyttöalueilla, orgaaninen aines hajoaa liukoisiksi ja edelleen kaasumaisiksi yhdisteiksi. Tällöin jätetäyttöön syntyy painumia, jotka voivat olla haitaksi kaatopaikan päällä sijaitseville rakenteille. Rakentamisen aikaiset riskit Suurimmat riskit rakennustöiden yhteydessä aiheutuvat jätetäytön pääsystä kosketuksiin ilman kanssa ja kaatopaikkakaasujen hallitsemattomasta purkautumisesta. Työaikaisia riskejä voidaan hallita tarpeen mukaisella suojavarustuksella. Epävarmuustarkastelu Jätteen laatu ja haitta-aineiden pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti alueella, mikä aiheuttaa epävarmuutta keskimääräisten pitoisuuksien määrittämiseen. Tämän vuoksi riskinarvioinnin lähtökohtina on käytetty suurimpia alueella havaittuja haitta-ainepitoisuuksia. Myös muut lähtöoletukset on valittu konservatiivisesti, joten todelliset riskit ovat todennäköisesti pienemmät kuin riskinarvioinnin osoittamat. 19

20 20 ALUEEN KUNNOSTAMINEN Kesto Valmistelevat työt Kunnostus Ympäristölupahakemuksen mukainen pilaantuneen maaperän kunnostus tullaan toteuttamaan vaiheittain rakentamisen yhteydessä noin vuosina Alueen kunnostuksen työajat ovat maanantaista perjantaihin kello 6 22 välisenä aikana sekä lauantaisin kello 7 16 välisenä aikana. Kunnostusalueen läheisyydessä ei ole erityisen häiriintyviä kohteita, joten seulontaa/välppäystä toteutetaan normaalien työaikojen sisällä Työalueelle merkitään tarvittavat mittalinjat ja eri alueiden rajat. Kulloinenkin työalue aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein. Työntekijöille osoitetaan pesu- ja sosiaalitilat ja muut tarvittavat huoltotilat. Maanalaisten vesi- viemäri- ja muiden johtojen ja kaapeleiden sijainnit selvitetään ja tarvittaessa merkitään maastoon. Lisäksi kunnostustyön aloituksesta tiedotetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sekä Helsingin ympäristökeskusta. Tiedottaminen tehdään kirjallisesti vähintään viikkoa ennen jokaisen kunnostusvaiheen aloitusta. Ympäristölupahakemus koskee pilaantuneen maan kunnostamista sekä pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointia ja esikäsittelyä entisen kaatopaikan alueella. Alueelta (pinta-ala n. 6,4 ha) poistetaan jätetäyttö ja pilaantuneet maat toimistotalojen ja kunnallistekniikan rakentamisen vaatimalta syvyydeltä. Tämän lisäksi jätteitä poistetaan lupahakemuksessa esitettyjen tavoitepitoisuuksien mukaisesti. Alueille, joille jää jätetäyttöä ja/tai pilaantuneita maita tehdään eristerakenteet, joilla ehkäistään haittaaineiden leviämistä sekä niille altistumista myös pitkän ajan kuluessa. Katualueiden alle tulee jäämään jätetäyttöä ja pilaantunutta maata. Katualueille rakennettaviin putkikanaaleihin asennetaan eristerakenteet, joilla ehkäistään pilaantuneen suotoveden pääsy kanaaleihin. Puhdistetut tonttien rakennusalueet eristetään pystyeristeellä alueista, joille jää jätetäyttöä ja/tai ylemmät ohjearvopitoisuudet ylittäviä pilaantuneita maita. Pystyeristeitä tulee lähinnä tonttien ja katujen väliin sekä kunnostusalueen rajan ja tonttien väliin niiltä osin kun kunnostusalue rajoittuu kaatopaikka-alueeseen. Pystyeristysrakenteella erotetaan jätetäyttö ja/tai pilaantuneet maat puhtaista maista sekä estetään kaatopaikan sisäisen veden kulku jätetäytöstä puhdistetuille alueille.

21 Kunnostuksen aikana kaivettavia jätemassoja ja pilaantuneita maita välivarastoidaan ja esikäsitellään alueelle rakennettavalla välivarastointi- ja esikäsittelyalueella. Kunnostuksen yhteydessä alueelta tullaan poistamaan noin m 3 pilaantuneita maita ja jätetäyttöä. 21 Kunnostustavoitteet Kunnostusalue on laaja ja sille tullaan sijoittamaan monia erilaisia toimintoja. Osa-alueiden tulevasta käytöstä riippuen niiden kunnostustavoitteet ovat erilaiset. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa pilaantuneet maaainekset ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä estää pilaantuneisuuden leviäminen ja alueen käyttäjien altistuminen haitta-aineille pitkälläkin aikavälillä. Kaikilla alueilla pintamaat (0 0,5 metriä) kunnostetaan käyttäen tavoitepitoisuuksina valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Eristerakenteiden (pysyvät ja tilapäiset) sisäpuoliset alueet Toimistotontit Toimistotonteille esitetyt kunnostustavoitteet koskevat pystyeristysrakenteilla eristettyjen rakennusalueiden sisäpuolisia osia. Eristerakenteen ja tontin rajan välille voi jäädä kapeita kaistaleita jätetäyttöä ja pilaantunutta maata, jolle ei esitetä kunnostustavoitteita. Koko tontin alueen pintakerrokset (min 0,5 m) kunnostetaan haitta-aineiden osalta kuitenkin alempiin ohjearvoihin. Toimistotonteille eristerakenteiden sisäpuolisille alueille mahdollisesti jäävät kohonneita metallipitoisuuksia sisältävät maat tulevat jäämään rakennusten/rakenteiden alle. Toimistotonteilla työskentelevät/oleskelevat ihmiset eivät voi altistua metalleille eikä niistä siten voi aiheutua terveyshaittaa. Koska altistumisreittiä ei ole, eivät suuretkaan pitoisuudet voi aiheuttaa altistumista ja siten terveyshaittaa, jolloin terveysperusteista kunnostustavoitetta ei voida määritellä. Vaikka metalleista ei aiheudu suurissakaan pitoisuuksissa terveysriskiä, esitetään imagosyistä tonttien rakennusalueille metallien tavoitepitoisuuksiksi vaarallisen jätteen raja-arvoja. Taulukossa 2. on esitetty tonttialueiden kunnostuksen tavoitepitoisuudet metalleille ja puolimetalleille. Mikäli jollekin kohdalle halutaan rakentamiseen liittyvien syiden tms. vuoksi jättää korkeampia metallipitoisuuksia, tarkastellaan sen mahdollisuus tarkennetulla riskinarvioinnilla aina tapauskohtaisesti. Taulukko 2. Vaarallisen jätteen rajaarvo Sb mg/kg As mg/kg Hg mg/kg Cd mg/kg Co mg/kg Cr mg/kg Cu mg/kg Pb mg/kg Ni mg/kg Zn mg/kg V mg/kg

22 Laskennallisen riskitarkastelun perusteella toimistotonttien rakennusalueiden orgaanisten haitta-aineiden ja syanidien osalta kunnostuksen tavoitetasoksi esitetään ylempää ohjearvoa. Mikäli jollekin kohdalle halutaan rakentamiseen liittyvien syiden tms. vuoksi jättää korkeampia pitoisuuksia syanidia tai orgaanisia haitta-aineita, tarkastellaan sen mahdollisuus tarkennetulla riskinarvioinnilla aina tapauskohtaisesti. Postintaipaleelle sijoitettava virkistysalue Postintaipaleen alueen tulevalla virkistysalueella on todettu jätetäytön ulkopuolisilla alueilla pilaantuneisuutta vain satunnaisesti. Virkistysalueelta poistetaan jätetäytöt lukuun ottamatta rakentamisen vaatiman tason alapuolelle mahdollisesti jääviä pysyviä jätteitä kuten tiiltä ja betonia. Virkistysalueella on todettu jätetäyttöjen ulkopuolella pilaantuneisuutta vain satunnaisesti. Virkistysalueen pintamaassa 0,5 metrin syvyyteen asti tavoitetasona pidetään viitearvovertailun perusteella alempaa ohjearvoa kaikkien haitta-aineiden osalta. Yli 0,5 metrin syvyydessä kunnostuksen tavoitetasona käytetään ylempiä ohjearvoja, koska suojaavan pintakerroksen vuoksi alueen käyttäjät eivät voi altistua merkittävästi haitta-aineille. Kunnostuksen jälkeen virkistysalueelta ei kulkeudu merkittävästi haittaaineita viereiseen ojaan. Alueelle jätetäyttöjen poiston jälkeen mahdollisesti jäävä pitoisuuksiltaan alemman ja ylemmän ohjearvotason välisen maa-aineksen määrä on vähäinen, eikä sinne tule jäämään merkittäviä määriä helposti veden mukana kulkeutuvia haitta-aineita. Lisäksi alueelle imeytyvien sadevesien määrä on pieni ja rakentamisen seurauksena virkistysalueen kautta kulkevan orsiveden määrä pienenee huomattavasti tonttialueille tulevien virtausta estävien kellarirakenteiden vuoksi. Virkistysalueelle ei rakenneta pysyviä eristerakenteita. Niillä kohdilla missä jätetäyttö ulottuu virkistysalueen puolelle, tehdään virkistysalueen ja tontin rajalle tilapäinen pystyeriste, mikäli alueet kunnostetaan eri aikaan. Eristerakenne voidaan purkaa kun sekä tonttialueen että virkistysalueen jätetäytöt on poistettu. Virkistysalueelle asennetaan huomioverkko niille alueille, missä maaperään jää yli alemman ohjearvotason pilaantunutta maata. Poikkeuksena huomioverkkoa ei kuitenkaan asenneta niille kohdille, missä pilaantunut aines on yli 0,5 m:n syvyydessä eikä pintaan tule uusia rakenteita. Mikäli jollekin kohdalle halutaan rakentamiseen liittyvien syiden tms. vuoksi jättää ylempiä ohjearvoja korkeampia pitoisuuksia haitta-aineita, tarkastellaan sen mahdollisuus tarkennetulla riskinarvioinnilla aina tapauskohtaisesti. 22

23 23 Eristerakenteiden ulkopuoliset alueet Katualueilla estetään kadun käyttäjien altistuminen haitta-aineille sekä pilaantuneisuuden aiheuttama haitta kadun rakenteille. Katualueille tullaan tekemään kadun rakennekerrokset sekä kunnallistekniikkaa. Pilaantuneet maat poistetaan vähintään rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja puhtaiden täyttökerrosten ja jätteen välille asennetaan suodatinkangas ja huomioverkko sekä tarpeen vaatiessa eristerakenteet. Koska orsivesi tulee liikkumaan putkikanaalissa, putkimateriaalit valitaan siten, että mahdolliset haitta-aineet eivät pääse imeytymään niiden läpi. Putkikanaaleihin tehdään noin 50 metrin välein patorakenne, joka estää veden virtausta putkikanaalia pitkin. Lisäksi katualueille tullaan sijoittamaan kaukolämpö- ja -kylmäverkostoja sekä sähkö- ja datakaapeleita. Näiden rakenteista ei ole vielä tarkkoja suunnitelmia, mutta ne tulevat todennäköisesti kulkemaan suurimmalta osin jätetäytön ja orsiveden pinnan yläpuolella. Jos rakenteita joudutaan tekemään jätetäytön sisään, toteutetaan ne samoin kuin edellä mainitut putkikanaalit. Pilaantuneille alueille sijoitettaviin putkikanaaleihin asennetaan kunnostuksen jälkeen orsiveden tarkkailuputket ja niiden viereen vertailuputket alueille, joilla ei suoriteta massanvaihtoa orsiveden syvyydellä. Postiljooninkatu ja Postivaununkatu Postiljooninkatu ja Postivaununkatu tulevat rajautumaan osin tonttialueisiin. Rakentamisalueiden ympärille tullaan rakentamisen yhteydessä rakentamaan ponttiseinä, joka toimii samalla eristerakenteena. Tonttien väliin jäävä loppuosa Postiljooninkadusta tullaan kunnostamaan samoilla tavoitepitoisuuksilla kuin tonttialueet. Tonttien rakennusalueiden ja katualueen välille ei tehdä pysyviä eristerakenteita. Tilapäisiä eristerakenteita käytetään kunnostusvaiheiden välissä, mikäli katualueen viereistä tonttia ei voida kunnostaa samanaikaisesti. Kadun johtokanaaleja ei eristetä. Postiljooninkadun alkuosa ja Postivaununkatu tulevat rajoittumaan Eckerönpuistoon ja tonttiin 17098, joita ei kunnosteta tässä vaiheessa. Näiltä katuosuuksilta poistetaan jätteet ja pilaantuneet maat rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Postivaununkadun alle, noin paaluvälille , rakennettavan hulevesiviemärin rakennekerrokset ulottuvat n. 2,5 5 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Se tulee kulkemaan koko matkan nykyisen orsivesipinnan alapuolella. Postiljooninkadun alle tullaan rakentamaan vesijohto, jätevesiviemäri ja hulevesiviemäri. Vesijohto tulee kulkemaan koko Postiljooninkadun mitan pi-

24 tuudella n. 2 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Paaluvälillä se kulkee nykyisen orsivesipinnan alapuolella. Postisoudunkatu Postisoudunkatu tulee rajoittumaan eteläreunastaan Eckerönpuistoon ja pohjoisreunastaan osin Itellan toimistorakennuksen tonttiin ja osin tonttiin Postisoudunkadulla suoritetaan massanvaihto rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja tarvittaessa putkikaivantoihin asennetaan eristerakenteet. Itellan toimistorakennuksen laajennuksen rakentamisen yhteydessä vuonna 1999 alueella on suoritettu massanvaihto ja kunnostettu alue on eristetty ympäröivästä jätteestä ponttiseinällä sekä puhtaalla kiviaineksella ja suodatinkankaalla. Postisoudunkadun alle tullaan rakentamaan vesijohto, jätevesiviemäri ja hulevesiviemäri. Kadun alkupää on jätetäytön rajauksen ulkopuolella ja jätetäyttö alkaa n. paaluvälillä Kunnallistekniikka tulee sijaitsemaan lähes kokonaan jätetäytön sisäpuolella. Lähetinkatu Lähetinkatu rajautuu itäreunastaan Ilmalan ratapiha-alueeseen, jonka alta kaatopaikkaa ei kunnosteta. Haitta-aineiden kulkeutuminen kunnostetulle alueelle sekä putkikaivantoon estetään eristerakenteilla. Lähetinkadulta poistetaan pilaantuneet maat ja jätetäyttö rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Lähetinkadulla hulevesiviemäri tulee kulkemaan kunnostettavalla alueella n. 2 metrin syvyydessä. Vesijohto on suunniteltu rakennettavaksi n. 2,5 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta ja jätevesiviemäri n. 3 4 metrin syvyyteen. Lisäksi paineellinen jätevesiviemäri kulkee osan matkaa rinnakkain hulevesiviemärin kanssa. Kaikki putket sijaitsevat osittain nykyisen orsivesipinnan alapuolella. Mahdollisten muiden alueiden kunnostustavoitteet Tilanteesta riippuen massanvaihto voidaan suorittaa myös laajemmilla alueilla käyttäen samoja tavoitepitoisuuksia kuin tonttialueilla. Tällöin pystyeristysrakenteet toteutetaan siten, että kaikki alueet, joilla ylemmän ohjearvotason ylittävät massat on korvattu puhtailla, ovat niiden sisäpuolella. Mikäli katualueelta poistetaan ylemmät ohjearvotasot ylittävät massat syvemmältä kuin rakentamisen vaatimassa laajuudessa, ei putkilinjalle rakenneta eristysrakenteita. 24

25 25 Kunnostustyön kuvaus Kaivutyö Suunnittelualue kunnostetaan vaiheittain tontti kerrallaan. Lisäksi katualueet kunnostetaan omina vaiheinaan. Kunnostuksen vaiheistuksen alustava aikataulu on esitetty päätöksen liitteessä 1. Massanvaihdossa alueelta kaivettavat massat lajitellaan pilaantuneisuuden ja laadun mukaan ja toimitetaan hyötykäyttöön, käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Lajittelua ohjaa kunnostuksen valvoja, joka arvioi massojen laadun kenttähavaintojen ja -mittausten sekä tarpeen mukaan laboratorioanalyysien perusteella. Poistetut maamassat korvataan puhtailla täyttömailla tai rakennettavilla rakenteilla. Täyttöihin käytetään myös alueelta kaivettuja, pilaantumattomia maita (pitoisuudet alle alempien ohjearvojen) siltä osin, kun ne soveltuvat rakentamiseen. Kaivumassojen välivarastointi ja esikäsittely Kunnostusalueella suoritetaan tarvittaessa kaivettujen pilaantuneiden maiden ja jätteiden välivarastointia ja esikäsittelyä. Esikäsittelylle ja välivarastoinnille varataan oma erillinen paikka kunnostusalueelta. Esikäsittely- ja välivarastointialueen sijaintia muutetaan kohteen rakentamisen etenemisen mukaan. Sijainnille ja käytölle on seuraavat perusperiaatteet: Alue aidataan ja varustetaan lukittavalla portilla. Portti pidetään lukittuna työmaan ollessa kiinni. Alue sijoitetaan asfaltoidulle alueelle ja/tai purettujen rakennusten pohjalaatan päälle. Etäisyys vähintään 20 m käytössä olevasta toimistorakennuksesta. Välivarastointi- ja esikäsittelyalueesta laaditaan toteutussuunnitelma, joka hyväksytetään valvovalla ympäristöviranomaisella. Suunnitelmaa päivitetään välivarastointialueen paikan tai toimintojen muuttuessa. Suuret yksittäiset jätejakeet ja kivet erotellaan maa-aineksesta kaivun yhteydessä kaivinkoneella. Esikäsittelyalueella maa-aineksesta erotellaan jätejakeita koneellisesti seulomalla tai välppäämällä. Seulontaan käytetään omana yksikkönään toimivaa koneseulaa tai kaivinkoneeseen liitettävää kauhaseulaa. Pienessä mittakaavassa seulontaa/välppäystä voidaan tehdä myös kaivualueella, josta asfaltti on poistettu. Tällöin esikäsittelyä tehdään pilaantuneen/jätteellisen maan kohdalla. Maiden tai jätejakeiden varastointiaika on enintään 3 kk. Maa- ja jätekasat peitetään tarvittaessa, eli jos on vaara haittaaineiden/jätejakeiden leviämisestä ympäristöön. Esikäsittelyn yhteydessä huolehditaan, että käsiteltävä aines ei pölyä. Tarvittaessa ainesta kastellaan siten, ettei haitta-aineita leviä kasteluveden mukana.

26 Erityyppiset pilaantuneet maat ja jätteet pidetään erillään toisistaan esikäsittelyn ja välivarastoinnin aikana. Esikäsiteltyjen ja välivarastoitujen ainesten laaduista ja määristä pidetään kirjaa. Kentän hulevesien hallitsematon kulkeutuminen alueen ulkopuolelle ja ulkopuolisten vesien kulkeutuminen kentälle estetään tarvittaessa koroke tms. rakenteilla. Orsivedenpinnan alapuolelta kaivettavat maa-ainekset ja jätteet voivat sisältää runsaasti vettä. Vesipitoisista massoista valutetaan tarvittaessa irtovesi pois läjittämällä massat lyhytaikaisesti kaivukohdan viereen, siten että poistuva vesi valuu takaisin kaivantoon. Valutetut massat kuljetetaan loppusijoituspaikkaan tai välivarastointialueelle. Kuljetuksen aikana huolehditaan siitä, että kuormasta ei valu vettä. Välivarastointialueella vetiset massat sijoitetaan altaisiin. Altaiden reunavallit tehdään murskeesta tai muusta vettä pidättävästä materiaalista. Massoista vapautuvat vedet johdetaan altaiden alapuoliseen jätetäyttöön. Vapautuva vesimäärä tulee olemaan vähäinen ja vapautuminen tapahtuu hitaasti, joten vesillä ei ole merkittävää paikallistakaan vaikutusta kaatopaikkaveden tilaan. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuljetukset Pilaantuneet maat ja jätteet kuljetetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Voimakkaasti haisevat ja pölyävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin vietäville pilaantuneiden maiden kuormille laaditaan kuormakohtaiset kuormakirjat tai siirtoasiakirjat. Kaivettavien massojen hyödyntäminen 26 Alueella syntyy kaivumassoja joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Kynnysarvon ylittävät mutta alemman ohjearvotason alittavat maat katsotaan hyödyntämiskelpoisiksi koko kunnostusalueella, koska: Kunnostettavalla alueella ei ole todettu alle alemman ohjearvotason maista aiheutuvia terveys- tai ympäristöriskejä. Kohteen maankäytön perusteella riskejä ei ole, vaikka alemman ohjearvotason pitoisuudet sijaitsisivat maan pintakerroksissa. Lisäksi sekä tontti-, katu- ja virkistysalueelle tullaan rakentamisen vuoksi tekemään pintarakenteet, joiden alle hyötykäytettävät kynnysarvomaat jäävät. Hyötykäytettävät maat eivät lisää merkittävästi alueille tulevaa kuormitusta tai riskejä, koska alueiden kunnostuksen tavoitepitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin hyötykäytettävien maiden pitoisuudet. Vähäisiä määriä jätejakeita sisältäviä massoja hyötykäytetään kohteessa vain mikäli niiden tekninen kelpoisuus ja ympäristökelpoisuus on arvioitu/osoitettu. Hyötykäytettävät jätejakeiset massat ovat pääsääntöisesti kaivumaita, jotka sisältävät vain satunnaisia jätejakeita tai runsaasti jätejakeita sisältäneiden maa-aineksien seulonnassa syntyviä alitteita, joihin on jäänyt pieniä

27 seulan läpäiseviä jätejakeita. Hyödynnettävät massat voivat sisältää haitattomia jätejakeita. Hyötykäytettäviksi ehdotettujen maiden jätejakeiden kokonaismäärä on alle 5 til-% ja puujätteen määrä alle 1 til-%. Jätejakeita sisältävien maiden päälle rakennetaan esteettisistä syistä vähintään 0,2 metriä paksu suojapeitto puhtaista maa-aineksista tai ne peitetään muilla alueen käytön mukaisilla pintarakennemateriaaleilla. Hyötykäytettävien massojen tekniset laatuvaatimukset riippuvat hyötykäyttökohteesta. Massoja voidaan hyötykäyttää mm. katualueiden, tonttien piha-alueiden sekä virkistysalueen täytöissä. Hyötykäytettävien massojen laadun tulee täyttää hyötykäyttökohteen rakennussuunnitelmissa esitetyt laatuvaatimukset. Massojen soveltuvuus eri hyötykäyttökohteisiin päätetään teknisen laatuarvioinnin perusteella. Hyötykäytettävien ainesten ympäristökelpoisuus arvioidaan aina eräkohtaisesti ennen hyötykäyttöä. Ympäristötekninen asiantuntija arvioi ja kirjaa massaerän sisältämien jätejakeiden laadut ja määrät. Massaerä voidaan hyväksyä ympäristökelpoiseksi mikäli: 27 Massan sisältämät jätejakeet ovat pääsääntöisesti sellaisia, joiden ympäristövaikutukset tunnetaan yleensä vähäisiksi kuten betoni, asfaltti, tiili, lasi, puu. Lisäksi jätejakeiden laadun tulee vaikuttaa aistinvaraisesti normaalilta. Muita jätejakeita kuten metallinpalasia yms. on aineksessa vain satunnaisesti. Jätejakeiden määrä on vähäinen, eli enintään suunnitelmassa esitetyn mukainen. Maiden sisältämistä aineksista lähinnä vain betonista voi irrota hienoainesta, joka salaojiin laskeutuessaan ja uudelleen sitoutuessaan voisi aiheuttaa niiden tukkeentumista. Tukkeentumisriski olisi mahdollinen, jos suuria määriä betonimursketta sijoitettaisiin salaojien läheisyyteen. Käytännössä tukkeentumisriskiä ei ole, koska salaojien ympärystäytöt tehdään puhtaalla materiaalilla ja betonin määrä maa-aineksessa on vähäinen, korkeintaan 5 %. Hyötykäytettäviksi suunnitelluissa massoissa ei tiedetä olevan merkittäviä määriä eristysrakenteiden toimivuuteen vaikuttavia aineita. Hyvin korkeilla kalsiumpitoisuuksilla voi mahdollisesti olla vaikutusta bentoniitin paisumis- ja tiivistymisominaisuuksiin. Betoni sisältää merkittävästi kalsiumia. Kohteessa maa-aineksen betonipitoisuus on kuitenkin alle 5 til. % ja maa-aines itsessään ei sisällä merkittäviä kalsiumpitoisuuksia, jolloin koko massan kalsiumpitoisuus jää suhteellisen pieneksi. Maaaineksen seassa olevat betonit ovat olleet maassa ja mahdollisesti veden alla jo pitkän aikaa. Helposti liukeneva kalsium on jo liuennut betonista. Nykyhetkellä mahdollinen kalsiumin irtoaminen aineksesta tapahtuu hyvin hitaasti.

28 Bentoniittimattoeristeiden paisuminen ja tiivistyminen varmistetaan tarvittaessa kastelemalla matot asennuksen ja suojatäytön asennuksen jälkeen puhtaalla vedellä. Hyödynnetyistä haitta-ainepitoisuuksiltaan yli kynnysarvon tai jätejakeita sisältäneiden massojen laaduista, sijoituspaikoista ja määristä pidetään kirjaa. Hyödyntämistiedot esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Maaperätutkimukset Kaivutyö Kaivettavien massojen laatu tutkitaan vähintään jokaista 200 m 3 kohden. Näytteistä tutkitaan ne haitta-aineet, joita kyseisellä alueella ja syvyystasolla on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi näytteistä tutkitaan myös ne haitta-aineet, joita aistinvaraisten havaintojen perusteella on syytä epäillä olevan maa-aineksessa. Haitta-ainepitoisuuksia määritetään sekä kenttä- että laboratorioanalyyseillä. Kenttäanalyyseistä vähintään 10 % varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Jäännöspitoisuudet Eristys- ja huomiorakenteet Kunnostustavoitteiden toteutuminen varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteet alueilta, joilta on poistettu pilaantuneita maita tai jätteitä. Kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneilta alueilta yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 100 m 2 kohti ja epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneilla alueilla 400 m 2 kohti. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla näyte jokaista 30 metriä kohti. Kaivantojen seinämistä ei oteta jäännöspitoisuuksia niistä kaivannoista jotka kaivetaan tuettuina kaivantoina. Näytteistä tutkitaan haitta-aineet, joita kyseisen kaivualueen massoissa on todettu alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia. Jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Alueelle tullaan rakentamaan eriste- ja huomiorakenteita ehkäisemään haitta-aineille altistusta sekä haitta-aineiden kulkeutumista kunnostamattomilta alueilta kunnostetuille. Päätöksen liitteessä 1 on esitetty pystyeristeiden ja putkikanaalien eristerakenteiden arvioidut sijainnit. 28

29 29 Pysyvät eristerakenteet Pysyvät pystyeristerakenteet tehdään kohtiin, joilla puhdistetun maan viereen jää pysyvästi pilaantunutta maata tai jätettä. Pysyvät pystyeristerakenteet tehdään ns. raskaana rakenteena. Raskas pystyeriste Raskaan eristerakenteen tarkoituksena on estää kaatopaikan sisäisen veden ja haitta-aineiden kulkeutuminen kunnostetuille alueille. Rakenteen tekniset vaatimukset ovat: rakenteen läpäisevä vesimäärä on pienempi kuin 1 metriä paksulla läpäisevyydeltään K = 1 x 10-9 m/s rakenteella rakenne kestää kaatopaikan sisäistä veden aiheuttamia rasituksia ja pidättää sen sisältämiä haitta-aineita. rakenne pyritään ulottamaan tiiviiseen pohjaan saakka, siten että orsiveden virtaus eristeen alitse on mahdollisimman vähäistä rakenteen yläpinta vähintään 1 m keskimääräisen kaatopaikan sisäisen vedenpinnan yläpuolelle sekä vähintään jätetäytön yläreunan tasolle. Rakenteen toteutuksesta laaditaan erilliset rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat, jotka hyväksytetään valvovalla ympäristöviranomaisella. Eckerönpuiston kohdalla pystyeristeen vaatimat kaivu- ja rakennustyöt ulotetaan tarvittaessa puistoalueen puolelle rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Suunnittelualueella pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään eristerakenteina tonttien rakentamisen vaatimia rakenteita. Eristerakenteina voidaan käyttää esim. kellarin seinärakenteena tai kaivantojen tuennassa käytettäviä rakenteita kuten: porapaaluseinää tiivistä teräsponttiseinää RD-porapaaluseinää vesitiivistä betoniseinää. Lisäksi rakennusalueiden ulkopuolella eristerakenteina voidaan käyttää sellaisenaan tai yhdistelmärakenteina esim.: maabentoniittiseinää sementtibentoniittilieteseinää muoviponttiseinää eristekalvorakenteita bentoniitimattoja savi-/stabiloitusavipatoja.

30 30 Tilapäiset eristerakenteet Tilapäisiä pystyeristeitä käytetään rakennusvaiheiden välillä silloin, kun kunnostetun alueen viereen jää lyhytaikaisesti (maks. 10 vuotta) ylemmät ohjearvot ylittäviä massoja. Eristerakenteen on tarkoitus toimia viereisen tontin rakentamiseen saakka. Rakenteen lyhytaikaisen käytön vuoksi sille sallitaan suurempi vedenläpäisevyys kuin pysyvälle eristerakenteelle. Rakenteen tekniset/toiminnalliset vaatimukset ovat muuten samat kuin pysyvälle rakenteella, paitsi että: rakenteen läpäisevä vesimäärä on pienempi kuin 1 metriä paksulla läpäisevyydeltään K = 1 x 10-8 m/s rakenteella rakenteen kestävyys mitoitetaan viereisen tontin rakentamisen mukaan, kuitenkin vähintään 5 vuotta suunniteltua rakentamisaikataulua pidemmäksi ajaksi. rakenteen yläpinta tehdään vähintään 1 m keskimääräisen kaatopaikan sisäisen vedenpinnan yläpuolelle. Tämän tason yläpuolella jätetäyttö erotetaan puhtaista täytöistä suodatinkankaalla ja merkitään huomioverkolla. Tilapäiset pystyeristeet puretaan riittävässä laajuudessa naapuritontin rakentamisen yhteydessä. Putkikanaalien eristerakenteet Rakennettaville kaduille tehtävät kunnallistekniset linjat, erityisesti sadevesi ja viemärilinjat, tulevat osittain sijaitsemaan kaatopaikan sisäisen veden pinnan alapuolella. Lisäksi johtolinjojen sivuille ja alapuolelle jää mahdollisesti paikoin jätetäyttöä ja pilaantunutta maata. Alueilla, joilla putkikanaalin viereen ja/tai alle jää pilaantuneita maita tai jätetäyttöä, putkikanaaleihin asennetaan eristerakenne, jonka tarkoituksena on rajoittaa kaatopaikan sisäisen veden ja haitta-aineiden kulkeutumista putkikanaaliin. Eristerakenne tehdään bentoniittimatosta, HDPE-eristeestä tai muusta vastaavasta materiaalista. Paalulaatalle perustettavilla kohdilla kaivannon pohjan eristerakenteena käytetään tarvittaessa paalulaattaa. Rakenteet tehdään siten että putken tai johdon ja pilaantuneen maan väliin tulee vähintään 0,5 metriä puhdasta maata ja/tai rakenteita. Rakenteen yläpinta tehdään vähintään 1 metriä keskimääräisen kaatopaikan sisäisen vedenpinnan yläpuolelle sekä vähintään jätetäytön yläreunan tasolle. Putkikanaalien kautta kulkevan virtauksen rajoittamiseksi kanaaleihin tehdään vähintään 50 metrin välein patorakenne. Pato tehdään esim. stabiloidusta savesta, maabentoniitista, bentoniittimatosta, HDPE-kalvosta tai näiden yhdistelmästä. Saveen iskettävien paalujen ympärykset voidaan tarvittaessa tiivistää bentoniitilla, jolloin ehkäistään pohja- ja orsiveden vähäinenkin sekoittuminen keskenään.

31 31 Huomiorakenteet Suunnittelualueelle jäävä pilaantunut maa-aines (alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet) ja jätekerros erotetaan puhtaasta aineksesta huomiorakenteella. Huomiorakenteena käytetään kirkkaanväristä huomioverkkoa. Huomiorakennetta ei kuitenkaan tehdä paalulaattojen eikä rakennusten kohdalle eikä rakennuksen osina toimivien pysyvien eristerakenteiden päälle. Huomiorakennetta ei rakenneta puistoalueille niille kohdille, missä pilaantunut aines tai jätekerros on yli 0,5 metrin syvyydessä eikä pintaan tule uusia rakenteita. Eristerakennevaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ja rakenteiden toimivuus sekä pitkäaikaiskestävyys kaatopaikkaolosuhteissa Selvitys eristerakennevaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta sekä rakenteiden toimivuudesta ja pitkäaikaiskestävyydestä kaatopaikkaolosuhteissa on esitetty päätöksen liitteessä 2. Pystyeristerakenteiden vesienhallinnassa pääperiaatteena on, ettei vedenpinta pilaantumattomalla puolella ole alempana kuin pilaantuneella puolella. Tällöin eristerakenteisiin pilaantuneelta puolelta kohdistuva vedenpaine saadaan minimoitua ja rakenteen vuotoriski pilaantuneelta pilaantumattomalle puolelle pienenee merkittävästi. Käytännössä tämä pyritään toteuttamaan seuraavilla periaateratkaisuilla: Tonttialueille ei rakennuksiin tule kuivatusta, joka alentaisi orsivedenpintaa. Puhdistetuilla tonteilla orsivedenpinnan annetaan nousta korkeammalle kuin vallitseva vedenpinta kaatopaikan sisäisessä vedessä. Veden nousu liian korkealle estetään ns. tulvasalaojilla. Rakennusten kellarien seinät ja alapohjat tehdään pääsääntöisesti vedenpitävinä. Pystyeristeen kaatopaikan puolelle ei tule salaojitusta tai muuta vedenhallintajärjestelmää. Pystyeristeeseen rajautuva alue on yhteydessä koko laajaan Pasilan kaatopaikan alueeseen. Tällöin paikallisella kuivatusjärjestelmällä vain kiihdytettäisiin kaatopaikkavesien virtausta kohti kuivatusjärjestelmää saavuttamatta kuitenkaan merkittävää vedenpinnan alennusta. Eristysrakennesuunnitelma Eristerakenteiden rakentamisesta tehdään erilliset laadunvalvontasuunnitelmat. Työn aikana eristerakenteiden laatua seuraavat sekä urakoitsija että riippumaton laadunvalvoja omien laadunvalvontasuunnitelmiensa mukaisesti. Laadunvalvontasuunnitelmat hyväksytetään ennen työn toteutusta valvovalla ympäristöviranomaisella.

32 32 Laadunvalvonta Haitta-aineet eristysalueella Vesien keräys ja johtaminen Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja on paikalla kunnostuksen aikana. Valvoja ottaa tarvittavat näytteet ja tekee kenttähavaintoja, joiden perusteella ohjaa pilaantuneiden maiden lajittelua. Valvoja vastaa massojen toimittamisesta oikeaan loppusijoituspaikkaan. Kunnostuksen jälkeen alueelle tulee jäämään noin m 3 pilaantuneita maita ja jätetäyttöä. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kaivu pyritään tekemään kuivakaivuna. Koska massanvaihto ulottuu monin paikoin orsiveden pinnan alapuolelle, joudutaan kaivantoja pitämään kuivana pumppaamalla. Kuivatusvedet johdetaan hulevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin veden puhtaudesta riippuen. Tarvittaessa kuivatusvedet esikäsitellään kiintoaineen erotuksella, öljynerotuksella, suodattamalla tai muulla vastaavalla menetelmällä ennen vesien johtamista viemäriin. Polttoaineen käyttö ja varastointi työn aikana Varastointi Kohteessa käytetään polttoaineita kaivinkoneissa, maansiirtokoneissa ja autoissa sekä seuloissa. Käytettävä polttoaine on dieseliä/kevyttä polttoöljyä. Tehdyn laskennan perusteella polttoaineen kulutus työmaalla on keskimäärin 450 litraa työpäivää kohden. Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat sijoitetaan tiiviille alustalle ja niiden läheisyyteen varataan imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi. Alueella varastoitavien polttoainesäiliöiden yhteistilavuus on alle 10 m 3. Käytettävät varastosäiliöt ovat rakenteeltaan valuma-altaallisia, kaksoispohjaisia tai kaksoisvaippaisia. Urakoitsija varmistaa, että käytettävät polttoainesäiliöt ovat huollettuja ja hyväkuntoisia, soveltuvat työmaan olosuhteisiin ja että niissä on asianmukaiset kilpitiedot ja varoitusmerkinnät. Säiliöiden kunto tarkastetaan säännöllisesti Säiliöiden sijoittamisessa huomioidaan seuraavat ehdot: säiliöt ovat vähintään 1 metrin etäisyydellä rakennuksista ja muista säiliöstä säiliöt ovat riittävän etäällä ojista ja muista vesistöistä säiliöt sijoitetaan kantavalle alustalle ja ne ovat vähintään 10 cm irti alustasta

33 33 säiliön ympärillä ei ole kasvillisuutta tai muuta palavaa materiaalia. Muilta osin kunnostustyömaan polttoainehuolto järjestetään Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Suunnittelualueella tehdyissä pilaantuneisuustutkimuksissa ja kunnostussuunnittelussa on huomioitu alueen tuleva käyttö. Alueelle tullaan sijoittamaan useita erilaisia toimintoja ja alueiden erilaisista kunnostustavoitteista johtuen käytetään myös useita kunnostusmenetelmiä. Kunnostusmenetelmät on valittu ottaen huomioon ympäristövaikutukset, kunnostusmenetelmän toteuttamiskelpoisuus ja kustannukset. Pilaantuneita maita ja jätteitä ei tarvitse kokonaisuudessaan poistaa alueelta, vaan niitä voidaan riskinarvion perusteella jättää kaivutasojen alapuolisiin kerroksiin ja kaivualueiden ulkopuolelle, kun eristerakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen alueelta pois ja hengitysilmaan. Rakentamisen vuoksi kaivettavia pilaantuneisuudeltaan ja geoteknisiltä ominaisuuksiltaan hyötykäyttökelpoisia maita pyritään käyttämään alueen täytöissä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Kaivantovedet Pääosa kaivantojen kuivatusvesistä sisältää todennäköisesti haittaainepitoisuuksia, joten ne johdetaan HSY:n ehtoja noudattaen jätevesiviemäriin. Sadevesiviemäreihin tullaan johtamaan lähinnä avonaisiin kaivantoihin kertyviä sade- ja sulamisvesiä. Vastaavat vedet johdetaan nykytilanteessakin sadevesiviemäreihin, jolloin kaivantojen kuivatusvesistä ei aiheudu vesimäärien kasvua nykytilanteeseen verrattuna. Kunnostustöiden alkuvaiheessa riittävän puhtaat kaivantovedet johdetaan nykyisiin sadevesiviemäreihin. Pääosin vedet johdetaan kunnostusalueen koillispuolella olevaan avo-ojaan purkaviin viemäreihin. Lähetinkadun ja Postisoudunkadun kunnostuksen aikana kaivantovesiä johdetaan myös Ilmalan ratapihan alittavaan viemäriin, joka purkaa vedet Kumpulanpuroon. Kunnostuksen ja rakentamisen edetessä nykyiset sadevesilinjat poistuvat käytöstä ja vedet tullaan johtamaan alueen luoteisosaan rakennettavan viemärin kautta keskuspuistoon. Suunnittelualueen kunnostustyö on vaiheistettu ja kaikki tontit ja katualueet eivät ole samanaikaisesti rakenteilla. Tämä vaikuttaa alueelta maastoon johdettavien kaivantovesien määrään. Kaivantovesien määrää voidaan arvioida kerrallaan rakenteilla olevien alueiden pinta-alojen avulla. Koko kunnostusalueelle vuosittain satavan veden määrä on noin m 3 (118 m 3 /d). Sademäärän jakautuminen kunnostuksen eri osa-

34 alueille on esitetty taulukossa 3. Taulukossa 4. on esitetty arvio maastoon johdettavien kaivantovesien määrästä. Arvio perustuu keskimääräiseen kaivantovesien muodostumismäärään sekä kunnostuksen arvioituun kestoon alueittain. Taulukko 3. Alue Pintaala [m 2 ] Sadanta [mm/a] Määrä [m 3 /a] Määrä [m 3 /d] Tontti Tontti Tontti Tontti Tontti Tontti Postiljooninkatu /2018 Postivaununkatu Lähetinkatu /2022 Postisoudunkatu Virkistysalue Yhteensä: Alustava kunnostusajankohta, vuosi Taulukko 4. Vuosi Sadanta kunnostettaville tonteille ja katualueille [m 3 /d] Kunnostuksen arvioitu kesto, kk Kaivantovesien määrä, noin [m 3 ] Päästöt ilmaan Pöly ja haju Kunnostamisen yhteydessä lyhytaikaisia päästöjä ilmaan aiheutuu lähinnä pölyämisestä ja kaatopaikkakaasujen purkautumisesta. Mahdollinen pölyäminen estetään kastelemalla kasattavia massoja ja peittämällä välivarastot tarvittaessa. Työmaalta poisjohtaville kaduille levitetään tarvittaessa sepelipatja, joka vähentää katualueille kulkeutuvan maan määrää. Kaduille mahdollisesti kulkeutuvia maita poistetaan harjaamalla tai pesemällä. Kuljetuksen aikana massat peitetään tarvittaessa, jotta estetään maa-ainesten leviäminen ja pölyäminen ympäristöön. Kaivantojen kaasuja tarkkaillaan työn aikana kenttämittareilla. Kaasujen annetaan vapautua ilmaan, eikä niitä kerätä tai käsitellä.

35 35 Melu Kunnostuksen aikana työkoneet voivat aiheuttaa vähäisiä melupäästöjä ja tärinää. Kunnostusalueen lähistöllä ei ole asuinrakennuksia tai muita häiriintyviä kohteita. Pilaantuneiden maiden varastointi ja esikäsittely suoritetaan riittävän kaukana häiriintyvistä ja jo kunnostetuista kohteista. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Vesitase Alueen vesitase tulee pysymään hyvin samankaltaisena alueen rakentumisen jälkeen. Nykytilanteessa alueella muodostuvan orsi- ja pohjaveden määrä on noin 10 m 3 /d ja alueen rakentumisen jälkeen määrä on noin 11 m 3 /d. Alueella muodostuvan orsi- ja pohjaveden määrä on arvion virherajoissa samaa luokkaa nykytilanteessa, sekä alueen rakentumisen jälkeen. Orsi- ja pohjavesi Maaperä Massanvaihdolla kunnostettu alue eristetään pystyeristysseinällä muusta kaatopaikka-alueesta. Pystyeriste asennetaan kallioon tai tiiviiseen pohjamaahan, jolloin seinämälinjan poikki ei kulkeudu merkittäviä määriä orsivettä. Alueelle ei asenneta vesitiiviitä pintaeristerakenteita, jolloin maahan imeytyy edelleen pieniä määriä vettä. Maahan imeytyvän veden määrässä ei todennäköisesti tule tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Osa tonttien alueista tullaan asemakaavan mukaisesti jättämään istutusalueeksi ja nykyinen Postintaival muutetaan virkistysalueeksi. Tällöin maaperään imeytyvän veden määrä tulee hieman nousemaan suunnittelualueen lounais- ja länsireunalla. Suunnittelualueelle tulee jatkossakin edelleen kulkeutumaan pieniä määriä pohjavettä sen länsipuoleiselta metsäalueelta. Suunnittelualueen koillis- ja itäreunalla rakennettava pystyeriste rajoittaa orsi- ja pohjaveden virtausta suunnittelualueelta koilliseen ja itään. Eristysseinä rajaa suunnittelualueen omaksi altaakseen, joka on avoinna lounaaseen ja länteen. Kunnostuksen lopputilanteessa orsi- ja pohjavedet purkautuvat pääosin alueen lounaispuolelle, kohti rantarataa. Pieni osa orsi- ja pohjavedestä voi purkautua suunnittelualueen luoteisnurkasta pohjoiseen ja edelleen länteen. Osa alueella muodostuvasta orsivedestä purkautuu talojen kuivatusjärjestelmien kautta viemäreihin. Kunnostuksen yhteydessä maaperästä poistetaan haitta-aineita ja jätteitä, joten sillä on positiivinen vaikutus alueen maaperään ja välillisesti myös pohjaveteen.

36 36 TOIMINNAN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Alueen kunnostaminen parantaa yleistä viihtyvyyttä ja vaikutusta ihmisten terveyteen. Alueen kunnostamisella on positiivisia vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön. Kunnostaminen pienentää vaikutuksia alueen vesistöihin ja niiden käyttöön. Kunnostuksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ilmaan, ja lisäksi sillä on positiivinen vaikutus alueen maaperään ja välillisesti myös pohjaveteen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta tai jätettä, ilmoitetaan siitä valvovalle ympäristöviranomaiselle ja tarkennetaan tarvittaessa kunnostustapoja ja -tavoitteita. Tilanteesta riippuen kaivu keskeytetään tai maat siirretään välivarastokentälle tai suoraan loppusijoitukseen. Jos kaivun tai näytteenoton yhteydessä todetaan ilmassa merkittäviä määriä kaatopaikkakaasuja, syaani- tai rikkivetyä, VOC-yhdisteitä tai PAHyhdisteitä, otetaan yhteys valvovaan ympäristöviranomaiseen. Tällöin kyseisen alueen kaivu keskeytetään ja kaivukohta peitetään tilapäisesti maakerroksella. Lisäksi selvitetään ongelma-alueen laajuus ja tarvittavat toimenpiteet (esim. hallikaivu + kaasujen käsittely). Kun maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, aineksen kaivu keskeytetään. Aineksesta otetaan näytteet laboratorioanalyysejä varten ja tarvittaessa jätteet välivarastoidaan. Laadun selvittyä jäteainekselle selvitetään vastaanottopaikka. Mikäli kaivun yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua, kaivu keskeytetään. Työtapoja muutetaan tarvittaessa siten, että hajupäästöt pienenevät. Lisäksi kaivutyötä tehdään silloin, kun tuulen suunta on poispäin herkistä kohteista. TYOSUOJELU Työturvallisuusasioiden noudattaminen kuuluu rakennushankkeen päätoteuttajalle (urakoitsijalle). Ennen kunnostustöiden aloittamista laaditaan työsuojelusuunnitelma, joka esitetään hyväksyttäväksi työsuojeluviranomaiselle. Työssä noudatetaan työsuojelusta annettuja ohjeita ja säädöksiä. Normaaliin maarakennusurakointiin liittyvien terveysriskien lisäksi kunnostustyö voi aiheuttaa altistumista pilaantuneelle maa-ainekselle tai jätteille. Ensisijaisia haitta-aineille altistumisreittejä ovat ihokosketus, maa-aineksen

37 nieleminen sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja haitta-aineita sisältävän pölyn hengittäminen. Kaatopaikkaa kunnostettaessa varaudutaan terävien esineiden (lasin sirpaleet, metallin palaset, jne.) aiheuttamiin riskeihin. Vaikka kaivannot eivät olisikaan syviä, kiinnitetään kaivantojen tuentaa erityistä huomiota kaivettaessa kaatopaikan alueella. Osittain hajonnut jäte voi romahtaa, jolloin on vaara että kaivannon reuna sortuu. Työntekijöille hankitaan olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliset suojavarusteet, jotka ovat työturvallisuus- ja työsuojeluohjeiden mukaiset. Suojautumisen tasoa muutetaan olosuhteiden muuttuessa. Työmaalle järjestetään sosiaali- ja toimistotilat ja säilytystilat suojavarusteille ja tarvikkeille, sekä sähkö, puhelin, valaistus, ensiapu- ja sammutusvälineet ja vesi sosiaalirakennukseen ja pesupaikalle. Kunnostustyön aikana tulee kiinnittää huomiota henkilökohtaiseen hygieniaan. Kädet on pestävä ennen lounas- ja kahvitaukoja. Syöminen ja juominen kunnostusalueella ovat kiellettyä lukuun ottamatta sosiaalitiloja. 37 TARKKAILU Kunnostuksen aikana työmaalle nimetään vastuullinen henkilö, joka tarkkailee päivittäin aistinvaraisesti työmaan mahdollisia ympäristöhaittoja. Havainnot kirjataan työmaapäiväkirjaan Työmaapäiväkirjassa esitetään ainakin seuraavat asiat: tiedot kaivetuista pilaantuneista maista (määrä, sijainti, pitoisuudet) tiedot huomiorakenteista (sijainti) tiedot rakennetuista eristerakenteista sekä niiden laadunvalvontatuloksista tiedot alueelta poistetuista massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) tiedot hyötykäytetyistä massoista tiedot välivarastoiduista ja esikäsitellyistä massoista tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset) tiedot mahdollisista poikkeavista työskentelyolosuhteista havainnot mahdollisista kaatopaikkakaasuista hajuhavainnot vesiseurannan tulokset erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin. Kirjanpidosta vastaa urakoitsija tai kohteen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

38 Alueen ympäristöhaittojen, vesien, kaatopaikkakaasujen tarkkailusta ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusta on laadittu päivätty tarkkailusuunnitelma. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan kunnostusvaiheiden valmistuessa. Päivitetyissä ohjelmissa määritetään tarkkailupisteiden tarkat sijainnit kunnostusvaiheittain. Kunnostuksen jälkeen kolmen vuoden välein tehtävän selvityksen yhteydessä arvioidaan tarkkailuohjelman päivitystarve. Kaivantojen kuivatusvesien tarkkailu Jätevesiviemäriin johdettavat vedet Kaivantojen kuivatusvesiä tarkkaillaan päivisin silmämääräisesti. Ensimmäisistä kaivannoista pumpattavista vesistä tehdään tämän päätöksen liitteessä 3 esitetyn laajan näytteenoton mukaiset analyysit. Tämä jälkeen kaivantovesiä ohjataan aistinvaraisten havaintojen sekä analyysien perusteella maastoon, sadevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin. Ennen kaivutöiden aloittamista vesien viemäröinnille haetaan lupa HSY Vedeltä. Tämän jälkeen viemäröinnissä noudatetaan HSY Veden viemäröintiluvassa esitettyjä määräyksiä ja ohjeita. Jos kaivuvaiheiden välillä on pitkä välimatka tai tauko, haetaan lupa toteutusvaiheille erikseen. Tarvittaessa ennen viemäriin johtamista vedestä erotetaan kiintoaines siten, että viemäriin johdettavan veden kiintoainepitoisuus alittaa HSY Veden esittämät määräykset. Viemäriin johdettavan veden määrästä pidetään kirjaa. Viemäriin johdettavista vesistä otetaan tarkkailunäytteet 500 m 3 välein. Tarkkailuväliä voidaan muuttaa olosuhteiden perusteella esim. rankkasateiden tai sulamisvesien aikana. Ainakin kerran vuodessa analyysit tehdään tämän päätöksen liitteessä 3 esitetyn laajan näytteenoton mukaisesti. Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista myös öljynerottimella. Öljynerottimen käytöstä sovitaan erikseen. Sadevesiviemäriin/maastoon johdettavat vedet Maastoon ja sadevesiviemäriin pumpataan pilaantumattomia sadevesiä. Kaivannoista pumpattavaa kuivatusvettä tarkkaillaan aistinvaraisesti työpäivittäin. Jos aistinvaraisten havaintojen perusteella on syytä epäillä, että vesi ei sovellu laadultaan sadevesiviemäriin tai maastoon johdettavaksi, pumppaus keskeytetään ja vedestä otetaan näytteet, joiden perusteella määritetään veden laatu ja kelpoisuus. Vedestä otetaan näytteet kahdesti vuodessa ja niistä tehdään kerran vuodessa suppea ja kerran laaja näytteenotto tämän päätöksen liitteen 3 mukaisesti. Pumpatun veden määrästä pidetään kirjaa. 38

39 39 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Kunnostuksen aikainen tarkkailu Jätteellisellä alueella kaivaessa kaatopaikkakaasujen purkautumista mitataan jatkuvatoimisilla kaasumittareilla, jotka ovat jatkuvasti valvojan mukana. Lisäksi kaatopaikkakaasuja tarkkaillaan olemassa olevista huokoskaasuputkista kahden kuukauden välein. Jos jätetäytön sisäisen veden pinnankorkeuden havaitaan laskevan, kaasujen tarkkailuväliä tihennetään siten, että mittaukset tehdään vähintään kerran kuussa. Kunnostuksen jälkeinen tarkkailu Kunnostuksen jälkeen kaatopaikkakaasuja tarkkaillaan kolmen kuukauden välein vähintään kahden vuoden ajan. Jos tonttialueille ei rakenteiden vuoksi voida asentaa kaasuntarkkailuun soveltuvia putkia, selvitetään kaasujen tarkkailun toteutus eristerakenteen sisäpuolella erikseen tapauskohtaisesti. Pohja- ja orsiveden/kaatopaikan sisäisen veden tarkkailu Veden pinnankorkeuden tarkkailu ennen kunnostusta ja kunnostuksen aikana Ennen kaivutöiden aloittamista tarkastetaan toimivat orsi- ja pohjavesiputket sekä huokoskaasuputket ja mitataan veden pinnankorkeudet kaikista toimivista putkista. Tarvittaessa tarkastellaan putkien kunnostamis- ja asentamistarve. Uusien putkien sijoittamisessa pyritään huomioimaan tuleva rakentaminen ja ne pyritään asentamaan siten, että ne ovat käyttökelpoisia mahdollisimman pitkään. Kaivutyön aikana pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan kahden viikon välein kaikista käytettävissä olevista pohjaveden tarkkailuputkista ja orsiveden pinnankorkeutta 3 5 orsivesiputkesta siten, että niistä saa mahdollisimman selkeän kuvan orsivesien pinnankorkeustasosta. Orsiveden tarkkailu suositellaan aloitettavaksi putkista PVP01-06, PVP02-06, PVP07-10, PVP09-10 ja PVP Tarkkailuputkia voidaan vaihtaa tilanteen mukaan ja vanhojen putkien poistuessa käytöstä. Koko kunnostusalueen kaivun päätyttyä pinnankorkeuden perustarkkailua jatketaan puolen vuoden ajan kahden viikon välein. Mikäli poikkeuksellisia muutoksia ei havaita, siirrytään kunnostuksen jälkeiseen tarkkailuaikatauluun. Perustarkkailun lisäksi, kun kaivutyötä tehdään orsiveden pinnan alapuolella, kulloistakin kaivualuetta lähimmistä tarkkailuputkista (3 5 kpl) pinnankorkeutta mitataan tehostetusti, yhden viikon välein. Vedenpinnankorkeuden tarkkailua voidaan tehdä pohja- ja orsivesiputkien lisäksi huokoskaasuputkista, mikäli niiden alapää on vedenpinnan tason alapuolella.

40 40 Veden laadun tarkkailu ennen kunnostusta ja kunnostuksen aikana Ennen kaivutöiden aloitusta otetaan näytteet kaikista toiminnassa olevista pohjavesiputkista ja 5 6 orsivesiputkesta. Orsiveden näytteenottopisteiksi suositellaan putkia PVP01-06, PVP02-06, PVP07-10, PVP09-10 ja PVP10-10, jos ne ovat toimivia. Näytteistä tehdään tämän päätöksen liitteessä 3 esitetty perustarkkailun laaja analyysivalikoima. Kaivun aikaista veden laadun perustarkkailua tehdään kahdesti vuodessa. Tarkkailuun kuuluu kaksi jätetäytön sisäisen veden putkea ja vähintään kaksi pohjavesiputkea. Jätetäytön sisäisen veden tarkkailu tehdään koko kunnostuksen ajan kahdesta tarkkailupisteestä. Jätetäytön sisäisen veden perustarkkailuun suositellaan putkea PV03-06, joka sijaitsee massanvaihtoalueen keskellä ja putkea PVP09-06, joka sijaitsee koko kunnostusalueen keskivaiheilla. Alueella sijaitsee tällä hetkellä kaksi pohjaveden tarkkailuputkea, joista perustarkkailu tehdään. PV22 sijaitsee kunnostettavan alueen lounaispuolella ja PVP11-10 itäpuolella. Jokaisen näytteenoton yhteydessä jätetäytön sisäisen veden näytteistä tehdään suppea analyysivalikoima ja kerran vuodessa laaja analyysivalikoima. Pohjavesinäytteistä tehdään toistaiseksi jokaisella näytteenottokerralla laaja analyysivalikoima. Lisäksi jätetäytön sisäisen veden laatua tarkkaillaan 1 3 kunnostusvaiheen mukaan vaihtuvasta tarkkailupisteestä. Pisteet valitaan ennen kunnostusvaiheiden alkamista siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin kunnostustyön vaikutusta alueen orsiveteen. Kaivualueen tarkkailunäytteet otetaan kerran kuukauden sisällä ennen ko. alueen kaivun aloittamista ja kuukauden sisällä kaivun päättymisen jälkeen. Lisäksi näytteet otetaan kuukauden välein kaivun aikana. Näytteistä tehdään perustarkkailun suppean analyysivalikoiman mukaiset tutkimukset. Veden jälkitarkkailu Koko kunnostuksen valmistuttua, alustavan aikatauluarvion mukaan vuonna 2022, vahvistetaan, mistä putkista jatkotarkkailua tehdään. Kunnostuksen aikana osa nykyisistä putkista tullaan poistamaan tai niitä joudutaan siirtämään, ja uusia putkia asennetaan. Jatkotarkkailussa tulisi kuitenkin olla vähintään kolme pohjaveden tarkkailuputkea ja jokaisella kunnostuksen osa-alueella vähintään yksi orsiveden tarkkailuputki. Orsiveden tarkkailuputket voidaan tonttialueilla sijoittaa siten, että ne toimivat myös eristerakenteiden toimivuuden tarkkailun putkina. Mikäli toimistokorttelin tonteille ei rakenteiden vuoksi ole mahdollista asentaa tarkkailuputkia, selvitetään vesien tarkkailun toteuttaminen erikseen tapauskohtaisesti.

41 Eristerakenteiden tarkkailu Kunnostuksen jälkeen alueen orsi- ja pohjavesien pinnankorkeutta seurataan kahden kuukauden välein tehtävin mittauksin. Mittaukset tehdään kaikista putkista saman vuorokauden aikana. Kun tarkkailua on tehty kahden kuukauden välein vuoden ajan, voidaan mittausväliä harventaa neljään kertaan vuodessa (suositellut mittausajankohdat helmi-, touko-, elo- ja marraskuu), mikäli pinnankorkeuden tasossa ei ole havaittu poikkeuksellisia muutoksia. Pohja- ja orsiveden laatua tarkkaillaan kunnostuksen jälkeen kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä. Näytteistä tehdään samat analyysit kuin kunnostuksen aikaisessa perustarkkailussa. Tarkkailuputket valitaan sijainnin ja kaivunaikaisten tarkkailutulosten perusteella siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin alueen vesien laatua. Tarkkailunäytteet otetaan kahdesti vuodessa vähintään kolmen vuoden ajan kunnostuksen päätyttyä. Kolmen vuoden kuluttua tehdään arvio jatkotarkkailun tarpeesta. Pystyeristerakenteiden toimivuuden tarkkailu kunnostuksen aikana Sekä tilapäisten että pysyvän pystyeristerakenteen toimivuutta tarkkaillaan seinän rakentamisen jälkeen ja ennen rakennusalueen täyttöä silmämääräisesti viikoittain mahdollisten vuotojen varalta. Tilapäisten eristerakenteiden toimivuutta tarkkaillaan kunnostetuille alueille, mahdollisimman lähelle tarkkailtavaa eristerakennetta, asennettavista tarkkailuputkista. Mikäli toimistokorttelin tonteille ei rakenteiden vuoksi ole mahdollista asentaa tarkkailuputkia, selvitetään eristerakenteen sisäisen veden tarkkailun toteuttaminen erikseen tapauskohtaisesti. Pysyvän pystyeristeen toimivuutta tarkkaillaan sen osien valmistuttua seuraamalla veden pinnankorkeutta ja laatua eristysseinän molemmin puolin. Mahdollisuuksien mukaan eristysseinän molemmille puolille asennetaan pohjaveden tarkkailuputket mahdollisimman lähelle toisiaan. Mikäli toimistokorttelin tonteille ei rakenteiden vuoksi ole mahdollista asentaa tarkkailuputkia, selvitetään eristerakenteen sisäisen veden tarkkailun toteuttaminen erikseen tapauskohtaisesti. Pysyvän pystyeristysseinän ulkopuolelle sijoitettavat putket pyritään asentamaan ja ensimmäiset näytteet ottamaan jo ennen pystyeristysseinän rakentamisen aloittamista. Pinnankorkeuden tarkkailu aloitetaan heti putkien asennuksen jälkeen ja sitä suoritetaan tarkkailtavan alueen maarakennustyön aikana viikon välein. Jos kahden kuukauden kuluttua eristerakenteen viereisen tontin maarakennustöiden valmistumisesta pinnankorkeudessa ei havaita poikkeuksellisia muutoksia, voidaan pinnankorkeuden tarkkailu suorittaa orsi- ja 41

42 pohjaveden pinnankorkeuden perustarkkailun yhteydessä kahdesti kuukaudessa. Eristysseinien toimivuutta tarkkaillaan veden laatuanalyyseillä kunnostettavan tontin maarakentamisen aikana ja kaksi kuukautta sen päätyttyä kahden viikon välein. Vesinäytteistä analysoidaan jokaisella näytteenottokerralla ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti ja typen kokonaispitoisuus. Kahden kuukauden välein näytteistä tehdään laajempi analyysivalikoima, jolloin analysoidaan edellä mainittujen lisäksi kemiallinen hapenkulutus (COD) sekä hapen, metallien ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet. Laaja analyysipaketti tehdään tarvittaessa myös, jos perusanalyyseissä havaitaan poikkeamia. Valittujen analyysien avulla voidaan todeta mahdollisia viitteitä kaatopaikkaveden vuotamisesta eristerakenteen lävitse ja tiheä näytteenottoväli on tarpeen, jotta mahdolliset vuodot eristerakenteessa huomattaisiin nopeasti ja toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Jos kahden kuukauden päästä tontin maarakennustöiden päättymisestä veden laadussa ei havaita poikkeavia muutoksia, tehdään tarkkailua kerran kuukaudessa vuoden ajan, jolloin jokaisella näytteenottokerralla tehdään suppeampi analyysivalikoima ja kolmen kuukauden välein laaja analyysivalikoima. Mikäli vuodenkaan aikana ei merkittäviä muutoksia havaita, siirrytään jälkitarkkailuun. Putkikaivantojen eristerakenteiden toimivuuden tarkkailu Putkikaivantojen eristerakenteiden toimivuutta tarkkaillaan asentamalla eristerakenteen sisäpuolelle tarkkailuputkia. Tarkkailuputket pyritään asentamaan putkilinjojen rakentamisen yhteydessä. Jos tarkkailuputket joudutaan asentamaan putkilinjan rakentamisen jälkeen, noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotteivät eristerakenteet vahingoitu. Putkilinjojen eristerakenteiden tarkkailupisteitä asennetaan n. 150 metrin välein seuraavasti: Postiljooninkadun itäpuoli (PL ) 1 kpl Postivaununkatu 1 kpl Postisoudunkatu 1 kpl Lähetinkatu 5 kpl. Pinnankorkeutta putkilinjoissa tarkkaillaan kaivun aikana edellä esitetyn orsi- ja pohjaveden perustarkkailun mukaisesti (perustarkkailu kahden viikon välein, kaivualueen lähimmät putket viikon välein). Koko kunnostusalueen kaivun päätyttyä pinnankorkeuden perustarkkailua jatketaan puolen vuoden ajan kahden viikon välein. Jos puolen vuoden aikana ei havaita poikkeuksellisia muutoksia, siirrytään jälkitarkkaillun. Putkikaivantojen vesinäytteet otetaan samalla tiheydellä kuin edellä esitetyssä orsi- ja pohjaveden perustarkkailussa (perustarkkailu kahdesti vuodessa ja kaivualueen lähellä kuukauden välein). Näytteistä tehdään orsi- ja pohjaveden perus- ja kaivunaikaisen tarkkailun mukaiset analyysit. 42

43 43 Eristerakenteiden toimivuuden tarkkailu kunnostuksen jälkeen Eristerakenteiden toimivuuden tarkkailu yhdistetään orsi- ja pohjaveden kunnostuksen jälkeiseen perustarkkailuun, jossa pinnankorkeuksia tarkkaillaan kahden kuukauden välein. Eristerakenteen molemmin puolin asennettujen putkiparien A- ja B-putken pinnankorkeudet mitataan peräkkäin mahdollisimman tarkkojen pinnankorkeustietojen määrittämiseksi. Kun tarkkailua on tehty kahden kuukauden välein kolmen vuoden ajan, voidaan mittausväliä harventaa ja tarkkailupisteitä vähentää, mikäli pinnankorkeuden tasossa ei ole havaittu poikkeuksellisia muutoksia. Pysyvän pystyeristysseinän ja putkilinjojen eristerakenteiden toimivuutta tarkkaillaan kunnostuksen jälkeen kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä. Näytteistä analysoidaan jokaisella näytteenottokerralla ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti ja typen kokonaispitoisuus. Kerran vuodessa näytteistä tehdään laajempi analyysivalikoima, jolloin analysoidaan edellä mainittujen lisäksi kemiallinen hapenkulutus (COD) sekä hapen, metallien ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet. Eristerakenteen toimivuuden tarkkailuputket voidaan tonttialueilla sijoittaa siten, että ne toimivat myös orsiveden jälkitarkkailun putkina. Tällöin näytteistä tehdään samat analyysit kuin kunnostuksen aikaisessa orsiveden perustarkkailussa. Tarkkailunäytteet otetaan kahdesti vuodessa vähintään kolmen vuoden ajan kunnostuksen päätyttyä. Kolmen vuoden kuluttua tehdään arvio jatkotarkkailun tarpeesta. Raportointi Kunnostustyön laajuuden ja usean vuoden ajalle ulottuvan toteutuksen vuoksi loppuraportointi suoritetaan osissa. Jokaisen tontin sekä katu- ja puistoalueen kunnostus raportoidaan erikseen. Loppuraporteissa esitetään ainakin seuraavat asiat: tunnistetiedot työn vastuuhenkilöt muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot kaivettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet hyötykäytettyjen massojen määrä, laatu ja sijainti alueelta pois vietyjen massojen määrä, laatu ja sijainti esikäsitellyt massat kunnostustyön toteutus kartta kunnostetuista alueista ja jäännöspitoisuustiedot kunnostetuille alueille jääneet pilaantuneet massat, niiden määrä, pitoisuudet ja sijainti sekä rakennetut huomiorakenteet mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä rakennetut eristerakenteet ja niiden laadunvalvonta

44 Koko alueen kunnostuksen valmistuttua laaditaan kunnostuksista lisäksi koontiraportti, jossa esitetään kootusti keskeiset tiedot alueen kunnostuksesta. Loppuraportit toimitetaan ympäristöviranomaisille 3 kk:n kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Jokaisen näytteenottokierroksen laboratorioanalyysien tulokset toimitetaan viranomaisille 2 viikon kuluessa analyysien valmistumisesta. Tarkkailun tuloksista laaditaan raportti kerran vuodessa tarkkailua seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Jos tarkkailuun on kuulunut viemäriin johdettavia vesiä, toimitetaan niiden tiedot HSY Vedelle. Vuosiraportissa esitetään: selvitys kaatopaikkakaasujen esiintymisestä selvitys veden laadussa ja muissa ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista viemäröitävän veden osalta esitetään myös näytteenottoajankohdan vesimäärä (m 3 /d) ja kuormitustiedot (kg/d ja kg/a; vähintään BOD7, CODCr tai CODMn, NH4, kok.n, kok.p, kiintoaine ja sinkki) tulokset taulukoituna ja tarvittaessa graafisina esityksinä esitetään käytetyt näytteenotto- ja mittausmenetelmät ja niiden epävarmuudet sekä arvio tulosten luotettavuudesta poikkeamat näytteenotossa tai mittausmenetelmissä sääolosuhteet (vähintään vuoden keskisadanta ja keskilämpötila) kaatopaikkakaasujen mittauspäivän säätiedoista esitetään lämpötila, ilmanpaine ja tuulennopeuskahdella lähimmällä sääasemalla, sekä yleinen kuvaus säätilasta (mm. pilvisyys ja sade). Kolmen vuoden välein tehdään erillinen selvitys veden laadussa tapahtuneista muutoksista, joka esitetään vuosiraportin erillisenä liitteenä. Selvitykseen sisältyy: kaikki aikaisemmat tulokset taulukoituina ja tarvittaessa graafisina esityksinä tulosten sanallinen tulkinta arvio tarkkailuohjelman ajanmukaisuudesta ja muutosehdotuksista. 44 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja Itella Real Estate Oy hakevat lupaa aloittaa työt mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kohde voidaan ennallistaa, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan.

45 45 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Kohdekäynti Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla Kuulutuksesta on ilmoitettu Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustaja tutustui lupahakemusta koskevaan alueeseen Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Helsingin kaupunginhallitukselta, Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Liikennevirastolta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Liikennevirasto esittää saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Rantaradalla ja Ilmalan raiteilla on vilkas liikenne, jota suunnitellut toimenpiteet eivät saa haitata tai vaarantaa. Ilmalan varikon raiteista ei ole kunnostussuunnitelman luvussa 2.5 mainintaa, vaikka ne sijaitsevat lähellä suunnittelualuetta. Kunnostussuunnitelmassa ei myöskään ole mainittu, mikä on kunnostusalueen etäisyys lähimpiin raiteisiin. Rautatie-alueet (Ilmalan raiteet ja Rantarata) sekä niihin, rautatieliikenteeseen ja radan stabiliteettiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida ja ottaa hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Haitalliset vaikutukset tulee ehkäistä ja niihin liittyen tulee tarvittaessa olla yhteydessä Liikennevirastoon. Alueella on ollut merkittäviä painumaongelmia. Liikennevirasto edellyttää, että ennen kaivausten aloittamista tehdään stabiliteettitarkastelut rautatiealueiden suhteen, ottaen huomioon hankkeesta aiheutuvat muutokset vesien virtauksissa. Tarkastelujen perusteella tulee arvioida tarve mahdolliselle stabiliteettiseurannalle sekä suunnitella tarvittaessa toimenpiteet ra-

46 tapenkereeseen mahdollisesti kohdistuvan sortumavaaran tai raiteiden siirtymävaaran ehkäisemiseksi. Hulevesien hallinta täytyy suunnitella siten, ettei vesiä johdeta rautatiealueelle. Rautateihin liittyvät kuivatusjärjestelyt tulee säilyttää nykyisellään. Rautateihin liittyviin sähkökaapeleihin ei saa kohdistua haittaa suunnitelluista toimenpiteistä. Liikennevirastolta, radan kunnossapitäjältä, tulee pyytää kaapelinäyttö ennen töiden aloittamista. Rautatiealueella ei saa työskennellä ilman lupaa ja Liikenneviraston turvallisuusohjeita on noudatettava. Liikennesuunnitelman osalta lupahakemuksessa on mainittu, että urakoitsija laatii sen tarvittaessa. Liikennevirasto esittää, että liikennesuunnitelma laaditaan. Siihen liittyen tulee olla yhteydessä Liikenneviraston hankesuunnitteluosastoon. Työmaaliikenne tai rakennustyöt eivät saa haitata rautatieliikennettä tai vaarantaa rautatiejärjestelmän turvallisuutta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueen kunnostaminen tehdään vaiheittain usean vuoden aikana. Myöhemmissä kunnostusvaiheissa alueelle ensin rakennetut toimistorakennukset ovat todennäköisesti jo käytössä. Kunnostuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, että lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat tällöin kunnostusalueen välittömässä läheisyydessä. Hajun ja pölyn leviämistä ympäristöön on tarkkailtava ja niiden leviäminen ehkäistävä tehokkaasti. Kaivumassojen välivarastointi ja esikäsittely on tehtävä kunnostusalueella mahdollisimman etäällä häiriintyvistä kohteista. Kunnostuksen aikana otettavista seurantanäytteistä sekä kaivannoista otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava kattavasti kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kunnostussuunnitelman mukaista, vain kyseisessä kohdassa aikaisemmin todettujen haitta-aineiden tutkimista ei voida pitää riittävänä, koska alueen pilaantuminen on hyvin pistemäistä ja jätetäyttö epähomogeenistä. Haittaaineita on tutkittava esitettyä laajemmin, jotta kaivumassat voidaan luotettavasti luokitella ja toimittaa oikeisiin vastaanottopaikkoihin ja jotta alueen maaperään jäävien haitta-aineiden pitoisuudet on luotettavasti selvitetty. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty alueelle tehtävät eristerakenteet ja niiden rakentaminen hyvin yleisellä tasolla. Erilaisia mahdollisuuksia eristerakenteeksi on esitetty kymmenkunta eikä rakenteiden varsinaista toteutusta ole esitetty. Yleisluontoisen suunnitelman perusteella ei pysty arvioimaan esitettyjen eristerakennevaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta tai rakenteen toimivuutta ja pitkäaikaiskestävyyttä kaatopaikkaolosuhteissa. Suunnitelmassa ei ole myöskään esitetty, kuuluuko pystyeristerakenteisiin vesien hallintaan liittyviä rakenteita kuten salaojia, tms. 46

47 Lupapäätöksessä on annettava riittävän yksityiskohtaiset määräykset eristerakenteista, niille asetettavista teknisistä vaatimuksista ja rakentamisen laaduntarkkailusta. Mikäli tarvittavia tietoja kyseisten määräysten antamiseen ei ole lupapäätöstä annettaessa käytettävissä, tulee päätöksen antamisen jälkeen tehtävät tarkemmat suunnitelmat hyväksyttää lupaviranomaisella valvontaviranomaisen sijaan. Alueelle tehtävät eristerakenteet on ulotettava tiiviiseen pohjaan tai kallioon asti. Lisäksi rakenne on ulotettava niin lähelle maanpintaa, ettei kaatopaikan sisäinen vesi purkaudu sen yläpuolelta myöskään siinä tapauksessa, että eristerakenteet aiheuttavat veden pintojen kohoamista alueella. Kunnostussuunnitelmassa esitetyssä riskinarvioinnissa on todettu, että alueen savikerroksen yläpuoliset vedet purkautuvat suurimmaksi osaksi alueen läpi kulkevaan sadevesiviemäriin, jonka kautta vedet johdetaan jätevesitunneliin. ELY-keskus toteaa tähän tarkennuksena, että loppuvuonna 2011 tilanne on muuttunut siten, että kyseisen sadevesiviemärilinjan vedet johdetaan yhdessä kunnostusalueen itäpuolisen ratapihan hulevesien kanssa sadevesiviemäriverkostoon ja edelleen Kumpulanpuroon. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty kaivantojen kuivatusvesien johtamista joko sadevesi- tai jätevesiviemäriin haitta-ainepitoisuuksista riippuen. Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan esitetty johtamiseen käytettävien sadevesiviemäreiden purkupaikkoja eikä arviota pumppausmääristä. Näin ollen kaivantovesien maastoon johtamisen aiheuttamaa kuormitusta ja ympäristövaikutuksia purkukohdassa ei pystytä arvioimaan. Mikäli kaivantovesiä aiotaan johtaa maastoon, tulisi lupahakemusta täydentää näillä tiedoilla ja lupapäätöksessä antaa tarvittavat määräykset myös maastoon johtamisen osalta. Kunnostussuunnitelman mukaan alueen orsi- ja pohjavesiä seurataan kunnostuksen jälkeen. Alueen kunnostaminen kestää kuitenkin useita vuosia. ELY-keskus katsoo, että säännöllinen tarkkailu on aloitettava jo kunnostuksen alkuvaiheessa. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa on muutettava alueen rakentumisen edetessä. Tarkkailuun tulisi ottaa mukaan myös alueelle tehtävien rakennusten salaojavedet, jotta voidaan varmistua salaojiin kertyvän veden laadusta ja johtamiskelpoisuudesta. Mikäli pystyeristerakenteisiin liittyy salaoja tms. vesien hallintarakenteita, niin myös niihin kertyvän veden laadunseuranta voi olla tarpeellista. Vesien lisäksi tulisi seurata myös kaatopaikkakaasun muodostumista alueella. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Ympäristölautakunta puoltaa Itella Real Estate Oy:n ja Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Pohjois-Pasilan entisen kaatopaikan pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristöluvan hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan huomioon hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi seuraavat näkökohdat. 47

48 1. Kunnostustöiden aiheuttama liikenne ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa alueen läheisyydessä liikkuville ja työskenteleville ihmisille. Käytettävät kulkuväylät on suunniteltava huolellisesti. Kunnostettavalla kaatopaikka-alueella on raskaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä ja välivarastoitava maa-aines ja jäte pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Myös toimintaalueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat kulkuväylät on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta ympäristöhaittojen estämiseksi. 2. Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat on sijoitettava tiiviille alustalle, jonka välittömään läheisyyteen on varattava imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi. 3. Pilaantumattomia ja eri tavalla pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eri käsittelyvaiheiden aikana. 4. Erityisesti jätteiden kaivun ja varastoinnin aikana on pölyn ja hajun leviämistä ympäristöön jatkuvasti tarkkailtava, jotta kunnostuksesta ei aiheudu lähiympäristössä liikkuville ja työskenteleville ihmisille terveydellisiä haittoja. Haittojen poistamiseksi on tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä. 5. Alueelta otettavista vesi- ja maaperänäytteistä tutkitaan esitettyjen suunnitelmien mukaan vain kyseisessä pisteessä todettujen haittaaineiden pitoisuuksia. Alue on kuitenkin vanhaa jätetäyttöaluetta, ja jätteiden alkuperästä ja laadusta ei ole tietoa. Lisäksi tiedetään, että jätekerroksia on alueella toistuvasti tasattu ja jätteitä on siirrelty paikasta toiseen, joten alueen massojen pilaantuneisuus on hyvin pistemäistä ja haitta-aineiden pitoisuudet vaihtelevat suuresti. Siksi onkin tärkeää, että näytteistä tutkitaan esitettyä laajemmin eri haitta-aineiden pitoisuuksia, jotta poistettavat maamassat loppusijoitetaan oikeisiin luvanmukaisiin kohteisiin ja pumpattavat vedet johdetaan oikeaan paikkaan. Myös jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava haitta-aineita esitettyä laajemmin, jotta tarkasti tiedetään, mitä haitta-aineita ja kuinka paljon kyseiselle paikalle niitä jätetään. Kun kyseiset tutkimukset on tehty, voidaan tarvittaessa tehdä myös asianmukainen riskinarvio alueelle, ja samalla varmistaa alueen turvallinen käyttö tulevaisuudessa. 6. Koska ympäristöluvan mukaisella alueella tontteja ja katualueita kunnostetaan pitkällä aikavälillä ja monessa eri vaiheessa, on osaalueiden kunnostamiset toteutettava niin laajasti ko. alueiden ulkopuolelle kuin mahdollista, sillä rakentamisen jälkeen ei pilaantuneita maaaineksia ja jätteitä enää välttämättä voida poistaa aivan uusien rakenteiden vierestä. 7. Alueelle on suunniteltu sekä väliaikaisia että pysyviä eristysrakenteita, ja joidenkin väliaikaisten eristysrakenteiden on toimittava jopa yli kymmenen vuotta. Siksi eristysrakenteissa käytettävien materiaalien kestävyys hankalissa kaatopaikkaolosuhteissa on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta valmiiden rakenteiden mahdollinen vaurioituminen pystytään estämään. Lisäksi eristysrakenteiden toimivuus kyseisessä tarkoituksessa on varmistettava sopivalla tarkkailulla ja mittauksilla rakentamisen alkuvaiheesta lähtien. 8. Alueen rakentumisen edetessä muuttuvat myös orsiveden ja pintaveden purkautumisreitit, osa väliaikaisesti ja osa pysyvästi. Vesien pur- 48

49 kautumispaikkoja ja niiden toimivuutta on tarkkailtava, jotta vesien johtamisesta ei aiheudu kyseisten paikkojen tulvimista, haitallisten aineiden päästöjä tai muita vastaavia ongelmia, erityisesti runsaampien sateiden aikana. 9. Koska vanhaa kaatopaikkajätettä ei joka paikasta poisteta ja kunnostustoimet ajoittuvat pitkälle ajalle, on alueelle jäävien vanhojen kaatopaikkajätteiden hajoamista ja kaasun muodostusta tarkkailtava erityisen huolellisesti, sillä kunnostustoimet ja niihin liittyvät vesien johtamiset muuttavat oleellisesti jätekerroksen olosuhteita ja sitä kautta vaikuttavat jätteiden hajoamiseen ja erilaisten päästöjen määrään, erityisesti kaasujen muodostukseen. 10. Koska alueen rakentuminen kestää vuosia, on jälkitarkkailu aloitettava heti ensimmäisen rakennuskohteen valmistumisen jälkeen. Tarkkailu on suunniteltava kohteeseen sopivaksi, ja tarvittaessa tarkkailuohjelmaa on muutettava alueen rakentumisen edetessä. 11. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön, aiheutuu jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Helsingin kaupunginhallitus esittää saapuneessa lausunnossaan mm. seuraavaa: Lupahakemuksen tarkoittama alue kuuluu asemakaavaan 11395, joka on saanut lainvoiman Asemakaavassa kunnostettava alue on suurimmaksi osaksi varattu toimitiloille, joiden lisäksi on katualueita ja virkistysalueita. Entisen kaatopaikan kunnostaminen on tarpeen alueen muuttamiseksi asemakaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen työpaikkaalueeksi. Lupahakemuksessa on todettu, että kaatopaikan jätetäytön avaaminen saattaa aiheuttaa riskejä, mikäli kaatopaikkakaasuja pääsee purkautumaan hallitsemattomasti. Esitetty monivaiheinen kunnostaminen saattaa siten aiheuttaa myös kunnostetuille tonteille sijoittuneille toimijoille muutakin haittaa lupahakemuksessa todetun työsuojelunäkökohdan lisäksi. Kaupunginhallitus katsoo, että erityisesti jätteiden kaivun ja varastoinnin aikana tulee pölyn ja hajun leviämistä ympäristöön jatkuvasti tarkkailla, jotta kunnostuksesta ei aiheudu lähiympäristössä liikkuville ja työskenteleville ihmisille terveydellisiä haittoja. Koska vanhaa kaatopaikkajätettä ei joka paikasta poisteta ja kunnostustoimet ajoittuvat pitkälle ajalle, tulee alueelle jäävien vanhojen kaatopaikkajätteiden hajoamista ja kaasun muodostusta tarkkailla erityisen huolellisesti. Koska ympäristöluvan mukaisella alueella tontteja ja katualueita kunnostetaan pitkällä aikavälillä ja monessa eri vaiheessa, tulee osa-alueiden kunnostamiset toteuttaa niin laajasti ko. alueiden ulkopuolelle kuin mahdollista, sillä rakentamisen jälkeen ei pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä enää välttämättä voida poistaa aivan uusien rakenteiden vierestä. Kaupunginhallitus edellyttää, että kunnostamisen toteutuskokonaisuudet suunnitel- 49

50 laan ja toteutetaan siten, ettei kunnostaminen aiheuta merkittävää haittaa alueelle asettuville toimijoille. Kaupunginhallitus katsoo, että kunnostustöiden aiheuttama liikenne ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa alueen läheisyydessä liikkuville ja työskenteleville ihmisille. Käytettävät kulkuväylät tulee suunnitella huolellisesti. Kunnostettavalla kaatopaikka-alueella raskaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä ja välivarastoitava maa-aines ja jäte tulee pitää mahdollisimman pölyämättöminä. Myös toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat kulkuväylät tulee pitää mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta ympäristöhaittojen estämiseksi. Lupahakemuksessa on esitetty kunnostaminen toteutettavaksi pääasiassa tontti kerrallaan, minkä lisäksi katualueet kunnostetaan omina kokonaisuuksinaan. Koska haitta-aineiden kulkeutuminen mm. alueen orsivesien mukana on mahdollista, edellyttää vaiheittain toteuttaminen erityisiä vaatimuksia jo puhdistettujen alueiden suojaamiseen kulkeutuvilta haittaaineilta. Kaupunginhallitus katsoo, että pilaantumattomia ja eri tavalla pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eri käsittelyvaiheiden aikana. Alueelle on suunniteltu sekä väliaikaisia että pysyviä eristysrakenteita. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että pysyvien ja tilapäisten eristerakenteiden tekniseen laatuun ja huolelliseen toteutukseen kiinnitetään erityistä huomiota kunnostuksen hyvän ja kestävän lopputuloksen varmistamiseksi ja jotta valmiiden rakenteiden mahdollinen vaurioituminen pystytään estämään. Huomioverkkojen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että myös muut kuin asemakaavassa esitetyt rakenteet tai toimenpiteet saattavat edellyttää maan kaivua. Tulevaisuuden kaivutarpeita ei ole mahdollista kovin tarkkaan ennakoida. Alueen rakentumisen edetessä muuttuvat myös orsiveden ja pintaveden purkautumisreitit. Alueen orsi- ja pohjavesiä on esitetty tarkkailtavaksi kunnostuksen päätyttyä. Koska kunnostaminen toteutetaan vaiheittain ja ajoittuu usean vuoden ajalle, riittävästä vesien tarkkailusta (vesien purkautumispaikat ja niiden toimivuus) on syytä huolehtia jo kunnostuksen alkuvaiheista asti. Koska alueen rakentuminen kestää vuosia, tulee jälkitarkkailu aloittaa heti ensimmäisen rakennuskohteen valmistumisen jälkeen. Tarkkailuohjelmaa tulee tarvittaessa muuttaa alueen rakentumisen edetessä. Kaupunginhallitus puoltaa kiinteistöviraston ja Itella Real Estate Oy:n ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen hyväksymistä edellyttäen, että edellä esitetyt näkökohdat otetaan huomioon. Hakemuksen käsittelyssä tulee ottaa huomioon hakemuksessa ja edellä esitettyjen seikkojen lisäksi ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat. 50

51 51 Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja Itella Real Estate Oy toteavat päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Liikennevirasto Pilaantuneita maita poistetaan pääasiallisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja stabiliteettitarkastelut tehdään rakennussuunnittelun yhteydessä. Lähetinkadulla tarvittavien kaivantojen stabiliteettitarkastelut on tehty Pöyry Finland Oy:n toimesta, ja niissä on osoitettu, etteivät vaaralliset liukupinnat ulotu ratapihan alueelle putkilinjan kaivun aikana. Stabiliteettitarkastelut toimitetaan tarvittaessa liikennevirastolle tarkastettavaksi. Tarvittaessa pilaantuneen maan kaivun osalta tehdään omat stabiliteettitarkastelut alueilla, joilla pilaantuneen maan kaivutarve on laajempi kuin rakentamisen vaatima. Kunnostusalueen etäisyys rantarataan on lähimmillään n. 20 metriä. Kunnostusalue rajautuu itäreunastaan Ilmalan ratapiha-alueeseen ja lähimpiin raiteisiin on kunnostusalueen reunasta matkaa n. 10 metriä. Ilmalan ratapihan kuivatusrakenteisiin ei aiheudu kunnostustyön vuoksi muutoksia. Työnaikana hulevesien hallinta säilyy nykyisellään ja uusien rakenteiden valmistuttua hulevesien purkupaikka tulee olemaan keskuspuistossa. Alueen kadunrakennuksessa ja maaperän kunnostuksessa on lähtökohtana, ettei rautatieliikennettä rajoiteta. Mikäli työllä kuitenkin on vaikutusta rautatieliikenteeseen, laaditaan Liikennevirastolle siltä osin liikennesuunnitelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ennen kunnostuksen aloittamista laaditaan ympäristöntarkkailusuunnitelma sekä ympäristöhaittojen ehkäisysuunnitelma ja ne hyväksytetään valvovalla viranomaisella. Suunnitelmia päivitetään kunnostusvaiheiden edetessä. Tarkkailusuunnitelmassa esitetään ohjelma hajujen ja pölyn leviämisen, kaivantovesien määrän ja laadun sekä kaivun yhteydessä vapautuvien kaatopaikkakaasujen seurannalle. Ympäristöhaittojen ehkäisysuunnitelmissa kuvataan toimet mm. haju- ja pölyhaittojen ehkäisytoimenpiteistä eri työvaiheiden aikana. Pilaantuneiden maiden varastointi ja esikäsittely suoritetaan riittävän kaukana häiriintyvistä ja jo kunnostetuista kohteista. Kunnostuksen aikana otettavista seurantanäytteistä sekä jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan kattavasti kunnostusalueella tehdyissä tutkimuk-

52 sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kunnostusalueen kaivettavan maaperän laatu tutkitaan ennen kaivua ja/tai kaivun aikana tehtävillä tutkimuksilla. Työnaikaisen seurannan pääperiaate on seuraava: Maaperän metallipitoisuudet tutkitaan maaperästä vähintään jokaista kaivettavaa 200 m 3 kohden. Pääosin analyysit (As, Cu, Pb, Zn) tehdään kenttämittauksilla. Vähintään 10 % tuloksista varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä määritetään VNa 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit. Orgaaniset haitta-aineet tutkitaan jätetäyttöalueella vähintään yhdestä näytteestä jokaista 400 m2 kohden. Näytteet pyritään valikoimaan analyysiin aistinvaraisten havaintojen perusteella. Analyysit tehdään kuitenkin joka tapauksessa esitetyllä tiheydellä vaikka pilaantuneisuutta ei aistinvaraisesti epäiltäisikään. Orgaanisista haitta-aineista tutkitaan em. tiheydellä vähintään VNa 214/2007 mukaiset öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit, aromaattiset hiilivedyt, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet ja klooratut alifaattiset hiilivedyt. Syanidi tutkitaan samoin tiheyksin kuin orgaaniset haitta-aineet. Dioksiinit ja furaanit tutkitaan vähintään yhdestä jätetäyttökerroksesta otetusta näytteestä jokaiselta tontti-, katu ja puistoalueelta. Mikäli näytteissä todetaan pilaantuneisuutta jollakin tutkitulla aineella, tutkitaan kyseisen aineen pitoisuudet kyseisellä kohdalla vähintään jokaista kaivettavaa 200 m 3 kohden. Jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan vähintään ne haitta-aineet, joita on kyseisestä kohdasta poistetuissa maa-aineksissa todettu yli alemman ohjearvotason. Jäännöspitoisuusnäytteenoton tiheys on kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetyn mukainen. Eristerakenteet pyritään ulottamaan tiiviiseen pohjaan tai kallioon. Kaikilla rakentamisalueilla täysin tiivistä pohjaa ei välttämättä ole mahdollista saavuttaa, alueella on todennäköisesti paikoin kohtia joissa moreenin päällä ei ole savea. Näillä kohdin eristerakenne upotetaan moreeniin. Veden virtaus eristerakenteen alitse moreenissa on hyvin hidasta ja pitämällä vedenpinta pilaantumattomalla puolella pääsääntöisesti korkeammalla kuin pilaantuneella puolella virtausta tapahtuu lähinnä vain pilaantumattomalta pilaantuneelle puolelle. Alueen pohja-/orsivedenveden pinnankorkeutta on seurattu tehostetusti aikana 08/ /2011. Tarkkailun aikana pinnankorkeuden mittauskierroksia tehtiin yhteensä 15 kpl. Pohjaveden pinnankorkeus on vaihdellut alueella välillä +18,84 +21,15 m. Tarkkailun aikana pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelu havaintopisteissä oli keskimäärin 37 cm. Suurin pinnankorkeuden vaihtelu yhdessä havaintopisteessä oli 62 cm ja pienin 14 cm. Laskennasta on jätetty pois kaksi muista selkeästi poikkeavaa havaintopistettä PVP07-10 ja HK Kyseiset pisteet sijoittuvat Lähetinkadun alueelle, Postisoudunkadun risteyksen pohjoispuolelle. Pinnankorkeuden tarkkailun perusteella eristerakenteen yläpinta ulotetaan 1 metriä pohjaveden keskimääräisen pinnankorkeuden yläpuolelle. Keskimääräinen pohjaveden pinnankorkeus määritetään tonteittain lähim- 52

53 mistä havaintopisteistä. Tällä tavalla eristerakenteen yläpinta sijoittuu alueittain noin 0,7 0,9 m ylimmän todetun pohjaveden pinnankorkeuden yläpuolelle. Eristerakenteen yläpinta sijoittuu alueittain tasovälille noin +20,1 +21,8 m. Lähetinkadun pohjoisosan alueella (Postisoudunkadun risteyksestä pohjoiseen) jatketaan pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua. Alueelle sijoittuvissa havaintopisteissä PVP07-10 ja HK09-10 pinnankorkeuden vaihtelu oli tarkkailun alkuvaiheessa selkeästi muista poikkeava. Eristerakenteen yläpinnan korkeus määritetään Lähetinkadun pohjoisosan alueella tarkemmin rakennussuunnitteluvaiheessa. Alueen orsi- ja pohjavesien laatua sekä kaatopaikkakaasuja tullaan seuraamaan heti ensimmäisestä kunnostuksesta alkaen. Seurannasta tehdään tarkkailuohjelma, joka hyväksytetään valvovalla viranomaisella. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan kunnostuksen vaiheittaisen edistymisen mukaan. Tarkkailussa huomioidaan myös eristerakenteiden toimivuuden tarkkailu ja tarvittaessa rakennusten salaojavesien tarkkailu. Kunnostusvaiheiden päättyessä laaditaan kunnostuksen jälkeinen seurantaohjelma kunnostuksen aikaisen tarkkailun tulosten perusteella. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Kunnostustyömaan liikenne järjestetään siten, että se ei aiheuta merkittävää haittaa alueen toimijoille tai ympäristölle. Liikennejärjestelyt esitetään työmaasuunnitelmassa. Osa-alueiden kunnostus toteutetaan niin laajasti, kuin jatkokunnostuksen kannalta on tarpeellista. Alueen vesiä ja kaasunmuodostusta tarkkaillaan kunnostuksen aikana ja sen jälkeen. Helsingin kaupunginhallitus Huomiorakenteet tullaan asentamaan kaivettaville alueille, jonne jää jätettä tai pilaantuneita maita kaivutason alapuolelle. Tällöin huomiorakenne varoittaa mahdollisia tulevien kaivutöiden tekijöitä pilaantuneista maista ja jätteistä. Huomiorakenteita ei kuitenkaan asenneta paalulaattojen eikä rakennusten kohdalle, eikä myöskään rakennusten osina toimivien pysyvien eristerakenteiden päälle. 53

54 54 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu A. Toiminnan toteutus Toiminta Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle ja Itella Real Estate Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Helsingissä Pohjois-Pasilan entisellä kaatopaikka-alueella (päätöksen liite 1) vaiheittain tehtävälle pilaantuneen maaperän puhdistamiselle seuraavin lupamääräyksin. A.1. A.2. A.3. A.4. Kunnostettava alue on aidattava. Alueelle on myös asetettava asianmukaisia varoituskylttejä. Lisäksi kunnostusalueelle on asennettava tuulipussi tai muu vallitsevan tuulen suunnan havainnoiva järjestelmä. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo pois lukien yleiset juhlapyhät. Alueella saa tarkoitukseen sopivalla paikalla tarvittaessa välivarastoida kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia ja jätejakeita yhtäjaksoisesti enintään 3 kuukautta. Alueella voidaan tarkoitukseen sopivalla paikalla tarvittaessa esikäsitellä pilaantunutta maa-ainesta ja jätejakeita seulomalla tai välppäämällä. Pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden esikäsittely on toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melua, pilaantuneen maaaineksen tai jätteen pölyämistä, maaperän pilaantumista tai muuta terveystai ympäristöhaittaa, ja siten, etteivät eri tavoin pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet sekoitu käsittelyn aikana keskenään. A.5. Esikäsittely- ja varastointialue on sijoitettava tiiviille asfaltoidulle tai vastaavalle alustalle. Erityyppiset pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet on pidettävä toisistaan erillään esikäsittelyn ja välivarastoinnin aikana. Maa-ainekset ja jätteet on peitettävä vettä läpäisemättömällä peitteellä haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi. Sade- ja valumavesien kulkeutuminen esikäsittely- ja varastointialueelle on estettävä. Välivarastokasan peitteen paikallaan pysymistä ja muissa rakenteissa tapahtuvia muutoksia on tarkkailtava, ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Kaivumassojen välivarastointi ja esikäsittely on tehtävä riittävän etäällä häiriintyvistä kohteista.

55 55 A.6. Varastointi- ja esikäsittelyalueesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä vähintään esikäsittelyn ajankohdat, varastointi- ja esikäsittelyalueen sijainti karttapiirustuksessa esitettynä, alueen pintarakenteet, vesien hallinta, käytettävä laitteisto, laitteistosta aiheutuva ympäristökuormitus ja sen ehkäisy, käsiteltävän ja käsitellyn materiaalin varastoinnin toteuttaminen ja käsittelyyn toimittaminen sekä toiminnan aikainen näytteenotto ja kirjanpito.. Toteutussuunnitelma on toimitettava hyväksytettäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen varastointi- ja esikäsittelytoiminnan aloittamista. Tiedottaminen ja vastuuhenkilöt A.7. Työn aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä alueen naapuruston liike- ja toimistokiinteistöjen toimijoille. Tiedote on toimitettava viimeistään kuukautta ennen töiden aloittamista. Työn päättymisestä on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä naapurustolle. Ilmoitus on toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen aiottua kaivu- ja eristystoiminnan lopettamista. A.8. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa kunnostustyön valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen töiden aloittamista. Samoin jäljempänä osiossa B. tarkoitettujen eristysrakenteiden rakentamiseen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Kun valvojan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. A.9. Jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen kaivutyön ohjauksessa on käytettävä ympäristöteknistä asiantuntijaa. Asiantuntijalla on oltava riittävä asiantuntemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön valvonnasta. Eristysrakenteiden rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Henkilön nimi ja yhteistiedot sekä selvitys henkilön asiantuntemuksesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympä-

56 ristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Melu 56 A.10. Kunnostukseen liittyvistä työvaiheista, siihen liittyvä työmaaliikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimpien, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla, ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Päästöt ilmaan Kunnostamisen aikana on lähimpien toimistorakennusten sekä myöhemmin kohteen jo kunnostetuille tonteille rakennettujen ja käyttöönotettujen liike- ja toimistotonttien alueilla sovellettava päivällä klo edellä mainittua ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. A.11. Kaivusta ja siihen liittyvästä työmaaliikenteestä sekä esikäsittely- ja varastointitoiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa kunnostusalueen ulkopuolelle. Pölyämistä on torjuttava arvioimalla pölyntorjuntatarve päivittäin. Välivarastokasat on peitettävä pölyämisen ehkäisemiseksi. Esikäsittelyn yhteydessä on huolehdittava, ettei käsiteltävä aines pölyä ja tarvittaessa ainesta on kostutettava, siten ettei haitta-aineita pääse leviämään kasteluveden mukana. Poistettavat pilaantuneet maat ja jätteet on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pinnoitetut alueet on pestävä ja pinnoittamattomat alueet on kasteltava tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Kaivettavan pilaantuneen maa-aineksen pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla. Maaperä ja pohjavesi A.12. Kuljetuskoneet on puhdistettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantuneen maa-aineksen eikä muun jätteen leviämistä kunnostusalueen ulkopuolelle. Maaperän ja pohjaveden lisäpilaantumisriski on estettävä huolellisella työn suunnittelulla ja toteutuksella. Muut ympäristövaikutukset A.13. Pilaantuneesta maa-aineksesta ja jätejakeista aiheutuvat hajuhaitat, ympäristön roskaantuminen sekä muut ympäristö- tai terveysriskit on estettävä huolellisella työn suunnittelulla ja toteutuksella.

57 57 Toiminnan jätehuolto A.14. A.15. Pilaantuneen maa-ainesjätteen ja tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet ja muut kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Jätejakeet on luokiteltava pysyväksi jätteeksi, tavanomaiseksi jätteeksi tai vaaralliseksi jätteeksi. POP-jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa-aines ja jäte on kerättävä, varastoitava ja toimitettava käsiteltäväksi muusta jätteestä erilleen. A.16. Kaivussa erottuvat ja toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja hyödyntämiskelpoiset jätteet on koottava jätelajikohtaisesti erilleen muista jätteistä. Jätteet on varastoitava jätekohtaisilla keräyslavoilla, keräysastioissa tai muussa säilytystilassa. Kerätyt vaaralliset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. Vaaralliset jätteet on varastoitava lukitussa valumahallitussa kontissa tai muussa katetussa ja tiivispohjaisessa varastotilassa. Maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten massojen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Vesipitoisista maista on ennen vastaanottopaikkaan tai välivarastoitavaksi kuljettamista poistettava vesi siten, ettei vedenpoistosta aiheudu haittaa ympäristölle. Välivarastointialueella vetiset maa-ainekset on sijoitettava vettä pidättäviin reunavallillisiin altaisiin. Vaaralliset jätteet ja muut jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisten jätteiden käsittely. Pysyvä jäte ja tavanomainen jäte on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi ja vain hyötykäyttöön kelpaamaton jäte kaatopaikkasijoitettavaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten ja kaivetun jätteen kuormat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kuljetuksessa on käytettävä tarvittaessa tiivislavaajoneuvoja tai muuta vastaavaa kuljetuskalustoa. A.17. Pilaantuneesta maa-aineksesta ja vaarallisesta jätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

58 58 Vesien johtaminen ja käsittely A.18. A.19. A.20. A.21. Kaivualueille kertyvä haitta-aineita sisältävä vesi on kerättävä hallitusti ja ohjattava tarvittaessa varastosäiliöön tai muutoin estettävä veden pääsy ympäristöön. Kunnostusalueella pilaantuneen maaperän puhdistustyön jälkeen muodostuvia hulevesiä ei saa imeyttää pilaantuneeksi jääville alueille. Hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava HSY Veden sadevesiviemäriin. Edellä määräyksessä A.18. kerätyt vedet saa johtaa HSY Veden jätevesitai sadevesiviemäriin jäljempänä määräyksessä A.21. velvoitetun mukaisesti. Vedet on tarvittaessa käsiteltävä tarkoitukseen soveltuvalla puhdistuslaitteistolla HSY Veden viemäriin johtamiskelpoisiksi. HSY Veden sadevesiviemäriin ja maastoon johdettavan sade- ja sulamisveden on täytettävä vähintään seuraavat laatuvaatimukset: kiintoainepitoisuus alle 35 mg/l arseenipitoisuus alle 5 µg/l bariumpitoisuus alle 200 µg/l kadmiumpitoisuus alle 1 µg/l kuparipitoisuus alle 60 µg/l kobolttipitoisuus alle 2 µg/l kromin kokonaispitoisuus alle 50 µg/l nikkelipitoisuus alle 20 µg/l lyijypitoisuus alle 10 µg/l sinkkipitoisuus alle 100 µg/l vanadiinipitoisuus alle 5 µg/l molybdeenipitoisuus alle 5 µg/l mineraaliöljypitoisuus (C 10 C 40 ) alle µg/l. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alle 10 µg/l. HSY Veden jätevesiviemäriin johdettavien kaivantojen kuivatusvesien on täytettävä vähintään seuraavat laatuvaatimukset: kiintoainespitoisuus alle 500 mg/l arseenipitoisuus alle 0,1 mg/l elohopeapitoisuus alle 0,01 mg/l kadmiumpitoisuus alle 0,01 mg/l kuparipitoisuus alle 2 mg/l kromin kokonaispitoisuus alle 1 mg/l kromi (VI)-pitoisuus alle 0,1 mg/l nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l lyijypitoisuus alle 0,5 mg/l sinkkipitoisuus alle 3 mg/l kokonaissyanidipitoisuus alle 0,5 mg/l bensiinihiilivetyjen (C 5 -C 10 ) ja BTEX-yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus alle 3 mg/l mineraaliöljypitoisuus (C 10 C 40 ) alle 100 mg/l.

59 Veden viemäriin johtamisessa on noudatettava lisäksi HSY Veden ohjeita ja määräyksiä. Jätevesiviemäriin ei saa johtaa sellaisia jätevesiä, joista voi aiheutua haittaa viemärin tai viemäriverkon rakenteille tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle ja hyötykäytölle. Muita haitta-aineita sisältävän jäteveden vesihuoltolaitoksen sadevesi- ja jätevesiviemäriin johtamiskelpoisuus on selvitettävä erikseen. Selvitys on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja HSY Vedelle. 59 A.22. A.23. 1,2-dikloorietaania, aldriinia, dieldriiniä, endriiniä, isodriiniä, DDT:tä, heksaklooribentseeniä, heksaklooributadieeniä, heksakloorisykloheksaania, hiilitetrakloridia, pentakloorifenolia, tetrakloorieteeniä, triklooribentseeniä, trikloorieteeniä tai trikloorimetaania sisältävää vettä ei saa johtaa viemäriin eikä päästää pintaveteen. Jos riskinarvioinnilla osoitetaan veden sisältävän niin vähäisen määrän edellä mainittua haitta-ainetta, ettei aineesta voi aiheutua haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle tai pintaveden pilaantumisen vaaraa, voidaan vedet johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriin. Riskienarviointi on esitettävä hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vesien johtamiselle viemäriin on oltava HSY Veden lupa. Vesien hallinnasta, käsittelystä ja viemäriin johtamisesta on tehtävä yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat että vesienkäsittelyjärjestelmän mitoituslaskelmat. Suunnitelmat on liitettävä jäljempänä määräyksessä B.14. velvoitettuun kaivusuunnitelmaan. Polttoaineet ja kemikaalit A.24. Polttoainesäiliö- ja polttoaineen varastointi- ja jakelualue on oltava pinnoitettu tai alueella on käytettävä muovikalvoa tai muuta tiivistysrakennetta. Polttoaineen varasto- ja jakelualueen ympärillä on oltava rakenne, joka rajoittaa ylivuototilanteessa polttonesteen kulkeutumista ympäristöön. Polttoainesäiliön täytöistä on pidettävä kirjaa. Poikkeukselliset tilanteet Polttoainesäiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu kiinteällä suojaaltaalla. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään 100 % säiliön tilavuudesta. Säiliö on oltava varustettu ylitäytönestolaitteella ja lapon estolla. Polttoaineen jakelulaitteen täyttöpistooli on lukittava, kun alueella ei työskennellä. Säiliön tilavuus saa olla enintään 3 m 3. Polttoaineen tankkauspaikalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. A.25. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta pilaantuneen maaaineksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön tai muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

60 Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä jätevesiviemäriin, ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätevesiviemäripäästöistä HSY Vedelle. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. Terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava tekemällä suunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden riskienhallinnasta. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa luettelo työmaan mahdollisista poikkeavista tilanteista ja menettelytapaohjeet tilanteiden vaatimista toimenpiteistä. Lisäksi on esitettävä poikkeuksellisten tilanteiden tiedottaminen viranomaisille sekä kirjanpidon ja raportoinnin toteutus. Suunnitelma on liitettävä jäljempänä määräyksessä B.14. kaivusuunnitelmaan. B. Maaperän ja pohjaveden puhdistaminen Maaperän kunnostustavoitteet 60 B.1. Jokaisella kunnostettavalla osa-alueella on maaperän pintakerroksesta (0 0,5 metriä) puhdistettava tai poistettava maa-aines, jonka metallien (Pb, Zn, Cu, Cd, Cr, Ni, Hg), arseenin, antimonin, syanidin, bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (> C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (> C 21 C 40 ), BTEX-yhdisteiden, kloorattujen hiilivetyjen, PCB-yhdisteiden summapitoisuuden, dioksiinien ja furaanien summapitoisuuden tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvotasot. Toimistorakennusten alueet B.2. Pysyvillä pystyeristerakenteilla pilaantuneista alueista eristettävien tulevien toimistorakennusten (kortteli 17099) kaivannoista on poistettava jätetäyttö sisältäen maaperässä olevat tavanomaiseksi jätteeksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat jätejakeet. Lisäksi toimistotonttien alueilla on puhdistettava tai poistettava: - pilaantunut maa-aines, jonka syanidin tai orgaanisten haitta-aineiden kuten bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (> C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (> C 21 C 40 ), BTEX-yhdisteiden, kloorattujen hiilivetyjen, PCB-yhdisteiden summapitoisuuden, dioksiinien ja furaanien summapitoisuuden tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista

61 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt ylemmät ohjearvot - pilaantunut maa-aines, jonka metallien ja puolimetallien kokonaispitoisuudet ylittävät seuraavat vaarallisen jätteen raja-arvot: antimoni (2 500 mg/kg) kromi (1 000 mg/kg) arseeni (1 000 mg/kg) kupari (2 500 mg/kg) elohopea (1 000 mg/kg) lyijy (2 500 mg/kg) kadmium (100 mg/kg) nikkeli (1 000 mg/kg) koboltti (1 000 mg/kg) sinkki (2 500 mg/kg) vanadiini ( mg/kg). Virkistysalue 61 B.3. Postintaipaleelle sijoitettavalta virkistysalueelta on poistettava jätetäyttö lukuun ottamatta rakentamisen vaatiman tason alapuolelle mahdollisesti jääviä pysyviä jätteitä kuten tiiltä ja betonia. Lisäksi tulevalta virkistysalueelta on puhdistettava tai poistettava: - pilaantunut maa-aines, jonka metallien (Pb, Zn, Cu, Cd, Cr, Ni, Hg), arseenin, antimonin, syanidin, bensiinijakeiden (C 5 C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (> C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (> C 21 C 40 ), BTEX-yhdisteiden, kloorattujen hiilivetyjen, PCB-yhdisteiden summapitoisuuden, dioksiinien ja furaanien summapitoisuuden tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvotasot. Katualueet B.4. Lähetinkadun, Postisoudunkadun ja Postivaununkadun katualueilta sekä Postiljooninkadun alkuosan (paaluväli noin ) katualueelta on rakentamisen vaatimassa laajuudessa poistettava: - pilaantunut maa-aines ja jätetäyttö mukaan lukien maaperässä olevat vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat jätejakeet ja muut jätejakeet, jotka ominaisuuksien puolesta voivat aiheuttaa terveys-, ympäristö- tai muuta riskiä, kuten maaperän painumista. B.5. Postiljooninkadun loppuosan (paaluväli noin 0 160) tulevien toimistorakennusten väliin sijoittuvan katualueen maaperä on kunnostettava edellä määräyksessä B.2. esitettyjen toimistorakennusalueiden kunnostustavoitteiden mukaisesti. Muut alueet B.6. Mikäli kunnostustöitä on tarpeen suorittaa suunnittelualuetta laajemmalla alueella, tulee kunnostustavoitteina käyttää edellä määräyksissä B.1. ja B.2. esitettyjä tavoitetasoja.

62 62 B.7. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava uudelleen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyn mukaisesti, jos: - maaperässä todetaan kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina haittaaineita, joita ei ole aiemmin tehdyissä tutkimuksissa alueella todettu. Arviointi on tehtävä kyseisten aiemmin toteamattomien haitta-aineiden osalta - edellä määräyksissä B.1. B.6. velvoitettuja kunnostustavoitteita ei kaivuteknisistä syistä tai muutoin ole mahdollista saavuttaa - kunnostettavan alueen maaperäolosuhteissa havaitaan muutoksia, joiden perusteella on epäiltävissä muutoksia haitta-aineiden kulkeutumis-, ekologisiin tai terveysriskeihin. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tutkimustulosten valmistumisesta. B.8. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle. Kaivu Maaperätutkimukset B.9. Kunnostustyön aikana on otettava edustavia näytteitä pilaantuneen alueen laajuuden sekä kaivusyvyyden että kaivetun pilaantuneen maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteet on otettava siten, että haitta-aineilla eriasteisesti pilaantuneet maa-alueet ja pilaantuneen alueen rajaus sekä poistettavan pilaantuneen maa-ainesjätteen haittaainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Maaperänäytteitä on otettava vähintään jokaista alkavaa 100 m 2 :n aluetta kohti. Kenttämittaustuloksista edustava osa, vähintään 10 %, on tarkastettava laboratorioanalyyseillä. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään aikaisemmissa tutkimuksissa todettujen sekä mahdollisten muiden kaivutöiden aikana esiin tulevien haitta-aineiden pitoisuudet. B.10. Kunnostettavilta osa-alueilta on tarkastettava kaivantojen pohjien ja seinämien maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet. Kaivualueiden pohjilta on otettava ainakin yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista alkavaa 100 m 2 :n aluetta kohti, kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaiselta

63 Kaivun toteutus kaivualueelta. Kaivualueen seinämistä on otettava ainakin yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista alkavaa 20 metrin pituista aluetta kohti. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään epäorgaaniset ja orgaaniset haitta-aineet, joiden pitoisuudet ylittivät kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt alemmat ohjearvot. 63 B.11. B.12. B.13. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset sekä eri käsittelypaikkoihin toimitettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet ja tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat jäte-erät on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja muiden työvaiheiden aikana. Avoinna oleva pilaantuneen maa-aineksen kaivualue on peitettävä riittävällä maa-aineskerroksella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla peitteellä työvuoron päättyessä, jos kaivurintaukseen jäävä pilaantunut maa-aines on pölyävää tai jos kaivualueelta purkautuu haitallisia määriä haihtuvia yhdisteitä tai jos pilaantuneesta maa-aineksesta aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja. Lisäksi pilaantunutta maa-ainesta ja jätetäyttöä sisältävä kaivualue on peitettävä, jos työ keskeytyy viikonlopun ajaksi tai tätä pidemmäksi ajaksi. Alueelle jäävät pilaantuneet maa-ainekset on eristettävä jäljempänä määräyksissä B.18. B.21. velvoitetun mukaisesti. Kaivu- ja näytteenottosuunnitelmat B.14. Näytteenottosuunnitelmassa on esitettävä ainakin orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden kaivutyön aikainen sekä kaivannon pohjan ja seinämien jäännöspitoisuuksien näytteenottotiheys, yksityiskohtainen luettelo tutkittavista haitta-aineista ja kenttämittaustuloksista laboratoriossa tutkittavien näytteiden määrä (näytteitä kpl/m 2 ). Lisäksi on kuvattava näytteenottomenetelmät, epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden kenttämittausmenetelmät ja -laitteet sekä laboratorionäytteiden analysointimenetelmät ja tulosten raportoinnin toteutus. Jokaisesta kunnostettavasta maa-alueesta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa esivalmistelut, työjärjestys aikatauluineen, massanvaihdon toteutus, pilaantuneiden maa-ainesten ja jätteiden käsittely ja kuljetus sekä työnaikaisten riskien hallinta että kunnostuksen päättyminen ja kunnostusalueen viimeistely. B.15. Edellä määräyksessä B.14. tarkoitetut suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kuukautta ennen kunnostustoiminnan aloittamista.

64 64 Maa-ainesjätteen hyödyntäminen B.16. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä C.20. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Hyödynnettävät maa-ainekset saavat sisältää pieniä määriä haitattomia ja ympäristökelpoiseksi todettuja jätejakeita. Hyödynnettävät maat saavat sisältää yhteensä alle 5 tilavuus-% betonia (kuten ), tiiltä (kuten ), asfalttia (kuten ) ja lasia ( ) sekä lisäksi alle 1 tilavuus-% puuta. Hyödynnettävät maa-ainekset eivät saa sisältää haittaaineita eivätkä jätteitä, jotka aiheuttavat hajuhaittaa. B.17. Maa-ainesjätteen hyödyntämisestä on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa selvitys hyödynnettävän maa-ainesjätteen sekä sen mahdollisesti sisältämien jätejakeiden ympäristökelpoisuudesta sekä hyödyntämisalue/-alueet. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen maa-ainesjätteen hyödyntämistä. Eristys B.18. Edellä esitetyn määräyksen B.2. kunnostustavoitteiden mukaan puhdistetut maa-alueet, kuten tulevien toimistorakennustonttien alueet, joiden viereen jää pysyvästi pilaantunutta maa-ainesta ja/tai jätetäyttöä, on eristettävä pysyvällä eristerakenteella, kuten teräsponttiseinällä tai porapaaluseinällä. Pysyvän pystyeristerakenteen on oltava toteuttamiskelpoinen ja toimittava hyvin kaatopaikkaolosuhteissa. Pysyvän pystyeristeen on oltava rakenteeltaan sellainen, että se tehokkaasti estää kaatopaikan sisäisen veden ja haitta-aineiden kulkeutumisen kunnostetulle alueelle. Pysyvä pystyeriste on ulotettava tiiviiseen pohjaan tai kallioon saakka. Eristerakenteen yläpinta on asetettava vähintään 1 metri keskimääräisen kaatopaikan sisäisen veden yläpuolelle sekä vähintään jätetäytön yläreunan tasolle. Pysyvän pystyeristerakenteen suojaustason on oltava vastaava kuin rakenteella, jonka vedenläpäisevyys on k 1 x 10-9 m/s ja paksuus 1 metri. B.19. Edellä esitetyn määräyksen B.2. kunnostustavoitteiden mukaan puhdistetut maa-alueet, kuten tulevien toimistorakennustonttien alueet sekä Postiljooninkadun loppuosa (paaluväli noin 0 160), joiden viereen jää tilapäisesti (enintään 10 vuotta) pilaantunutta maa-ainesta ja/tai jätetäyttöä on eristettävä tilapäisellä eristerakenteella, kuten savipatorakenteella. Tilapäisen eristerakenteen kestävyys on mitoitettava viereisen tontin rakentamisen mukaan, kuitenkin vähintään 5 vuotta suunniteltua rakentamisaikataulua pidemmäksi ajaksi. Rakenteen yläpinta on asetettava vähintään 1 metri

65 keskimääräisen kaatopaikan sisäisen veden yläpuolelle, ja tämän tason yläpuolella jätetäyttö ja pilaantunut maa-aines on erotettava puhtaista täytöistä suodatinkankaalla ja merkittävä huomiorakenteella. Tilapäisen pystyeristerakenteen suojaustason on oltava vastaava kuin rakenteella, jonka vedenläpäisevyys on k 1 x 10-8 m/s ja paksuus 1 metri. 65 B.20. Katualueille rakennettavat putkikanaalit on suojattava asianmukaisella ja kohteeseen soveltuvalla eristerakenteella, kuten bentoniittimatolla, jolla estetään kaatopaikan sisäisen veden ja haitta-aineiden kulkeutuminen putkikanaaliin. Eristemateriaalin on oltava maarakentamisessa yleisesti käytettävästä rakennemateriaalista erottuvaa. Eristerakenteet on tehtävä siten, että putken tai johdon ja pilaantuneen maan/jätetäytön väliin saadaan rakennettua vähintään 0,5 metrin eristyskerros pilaantumattomasta maa-aineksesta ja/tai rakenteesta. Putkikanaalin eristerakenteen yläpinta on asetettava vähintään 1 metri keskimääräisen kaatopaikan sisäisen veden yläpuolelle sekä vähintään jätetäytön yläreunan tasolle. Putkikanaaleihin on rakennettava vähintään 50 metrin välein patorakenne esimerkiksi stabiloidusta savesta tai bentoniittimatosta, jolla rajoitetaan kanaalin kautta kulkevan veden virtausta. B.21. Kunnostusalueelle jäävä pilaantunut maa-aines, jonka haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvotasot on merkittävä maarakentamisessa yleisesti käytettävästä rakennemateriaalista erottuvalla huomiorakenteella. Huomiorakennetta ei tarvitse tehdä paalulaattojen eikä rakennusten kohdalle eikä rakennusten osina toimivien pysyvien eristerakenteiden päälle. Alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ja jätetäyttö on eristettävä puhdistetuista alueista siten, ettei pilaantuneista maa-aineksista ja jätetäytöstä aiheudu ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitettua maaperän tai 8 :ssä tarkoitettua pohjaveden pilaantumista. B.22. Eristys- ja huomiorakenteista on tehtävä suunnitelma jokaisen kunnostusvaiheen yhteydessä. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa eristettävät alueet karttapiirustuksessa, käytettävien materiaalien laatutiedot sekä eristerakenteet rakenne- ja poikkileikkauskuvineen. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta kuukautta ennen eristystyön aloittamista. Samoin materiaalien ja rakentamismenetelmien vaatimuksista on tehtävä laadunvalvontasuunnitelmat. Suunnitelmissa on esitettävä laadunvalvontaorganisaatio, laadunvalvontakokeet ja -mittaukset, luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä suunnitelma laadunvalvontajärjestelmän varmistamisesta riippumattomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitet-

66 Tarkkailu ja raportointi tava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen kunkin rakennusvaiheen aloittamista. 66 C.1. Tarkastuksista on tehtävä tarkastuspöytäkirjat. Pöytäkirjat on liitettävä jäljempänä määräyksessä C.17. velvoitettuun kirjanpitoon. Vesien ja kaatopaikkakaasujen tarkkailu C.2. Tarkkailusuunnitelmaan kuuluvien orsi- ja pohjavesiputkien sekä huokoskaasuputkien toimivuus on tarkastettava ennen ensimmäisen osa-alueen kunnostuksen aloittamista ja tämän jälkeen vähintään vuosittain. Vialliset putket on kunnostettava tai uusittava viipymättä. Pohja- ja orsiveden sekä jätetäytön sisäisen veden tarkkailu C.3. C.4. Pohja- ja orsiveden sekä jätetäytön sisäisen veden pinnankorkeutta ja veden laatua on tarkkailtava ennen kaivutöiden aloittamista sekä kaivutöiden aikana. Ennen kaivutöitä ja kaivutöiden aikana tehtävä pohja- ja orsiveden sekä jätetäytön sisäisen veden pinnankorkeuden ja veden laadun tarkkailu on tehtävä lupahakemuksen täydennyksessä ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisesti. Koko alueen kunnostamisen jälkeen (arvio v. 2022) on alueen orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden laatua sekä pinnankorkeutta seurattava. Jälkitarkkailussa on oltava mukana vähintään kolme edustavaa pohjaveden tarkkailuputkea ja lisäksi jokaisella kunnostetulla osa-alueella on oltava vähintään yksi orsiveden tarkkailuputki. Kunnostuksen jälkeen alueen orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava lupahakemuksen täydennyksessä ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisesti. Pinnankorkeudet on mitattava puolen vuoden ajan kahden viikon välein, jonka jälkeen mittaukset on tehtävä vuoden ajan vähintään kahden kuukauden välein. Tämän jälkeen pinnankorkeudet on mitattava vähintään neljä kertaa vuodessa, mikäli alueen orsiveden, jätetäytön sisäisen veden tai pohjaveden pinnankorkeuden tasossa ei ole aiemmissa tutkimuksissa havaittu poikkeuksellisia muutoksia. Kaikki mittaukset on tehtävä saman vuorokauden aikana. Kunnostuksen jälkeen alueen orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden laatua on tarkkailtava kahdesti vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Tarkkailuun valittavien orsi- ja pohjavesiputkien on oltava edustavia. Orsivedestä ja jätetäytön sisäisestä vedestä otettavista näytteistä on tutkittava vähintään kerran vuodessa tämän päätöksen liitteessä 3 esitetyn laajan näytteenoton mukaiset ja kerran vuodessa suppean näytteenoton mukai-

67 set parametrit tutkittavalle orsivedelle. Pohjavesinäytteistä on tutkittava molemmilla näytteenottokerroilla vähintään tämän päätöksen liitteessä 3 esitetyn laajan näytteenoton mukaiset parametrit tutkittavalle pohjavedelle. Määräyksessä C.14. tarkoitettu tarkkailusuunnitelma on päivitettävä orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden jälkitarkkailun osalta viimeistään viimeisen osa-alueen kunnostamisen jälkeen. Päivitetyssä tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden jälkitarkkailuun valitut tarkkailuputket ja niiden sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä sekä mahdolliset muut muutokset suhteessa nykyiseen tarkkailusuunnitelmaan (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ). Päivitetty orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden jälkitarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta viimeisen osa-alueen kunnostamisen jälkeen. Kaivantojen kuivatusvesien tarkkailu 67 C.5. Kaivantoihin kertyvästä vedestä on otettava edustavia näytteitä veden viemäreihin tai maastoon johtamisen ja/tai esikäsittelytarpeen selvittämiseksi. Suotovedet C.6. Kunnostettavien osa-alueiden kaivantojen kuivatusveden laadusta riippuen vesienkäsittelylaitteiston kautta tai suoraan jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä on otettava näyte vähintään pumppaustoiminnan alkaessa ja tämän jälkeen jokaista johdettavaa 500 m 3 :n vesimäärää kohden, kuitenkin vähintään kaksi näytettä ensimmäisen viikon aikana ja tämän jälkeen ainakin kerran viikossa yhden kuukauden ajan. Mikäli kaivantovesi vaatii esikäsittelyä ennen HSY Veden jätevesiviemäriin johtamista, on vedenkäsittelylaitteistosta poistettavasta vedestä otettava näyte ensimmäisestä käsitellystä vesierästä ja tämän jälkeen jokaista jätevesiviemäriin johdettavaa 500 m 3 :n vesimäärää kohden, kuitenkin vähintään kaksi näytettä ensimmäisen viikon aikana ja tämän jälkeen ainakin kerran viikossa yhden kuukauden ajan. HSY Veden jätevesiviemäriin johdettavan veden määrää on seurattava päivittäin virtaamamittarilla. Vesinäytteille on tehtävä ensimmäisellä näytteenottokerralla vähintään tämän päätöksen liitteessä 3 esitetyn laajan näytteenoton mukaiset mittaukset ja analyysit jätevesiviemäriin johdettavalle kaivantovedelle. Tämän jälkeen vesinäytteistä on tutkittava vähintään edellä määräyksessä A.21. esitetyt raja-arvot jätevesiviemäriin johdettavalle vedelle. Lisäksi jä-

68 tevesiviemäriin johtamisessa on noudatettava HSY Veden kanssa tehtävän sopimuksen mukaisia ehtoja. Sade- ja sulamisvedet 68 C.7. Maastoon ja sadevesiviemäriin saa johtaa ainoastaan pilaantumattomia sade- ja/tai sulamisvesiä, jotka täyttävät vähintään edellä määräyksessä A.21. esitetyt raja-arvot sadevesiviemäriin ja maastoon johdettavalle vedelle. Kaivantojen sade- ja/tai sulamisvedestä on otettava vesinäyte ennen veden mahdollista johtamista sadevesiviemäriin tai maastoon. Vesinäytteestä on tutkittava ensimmäisellä näytteenottokerralla vähintään tämän päätöksen liitteessä 3 esitetyn laajan näytteenoton mukaiset parametrit maastoon johdettavalle kaivantovedelle. Mikäli ensimmäisen näytteenoton yhteydessä todetaan, ettei vesi täytä laadultaan vähintään edellä määräyksessä A.21. esitettyjä raja-arvoja sadevesiviemäriin tai maastoon johdettavalle kaivantovedelle tai vedestä todetaan jokin muu koholla oleva ympäristölle haitallinen parametri, on vesi käsiteltävä vedenkäsittelylaitteistolla tai se on johdettava jätevesiviemäriin, mikäli vesi on laadultaan jätevesiviemärikelpoista. Mikäli sade- ja sulamisvesiä on käsiteltävä vesienkäsittelylaitteistolla, on laitteistosta poistettavasta vedestä otettava näyte ennen veden johtamista maastoon tai jätevesiviemäriin tai toimittamista muualle luvanvaraiseen paikkaan käsiteltäväksi. Näytteestä on analysoitava laboratoriossa vähintään ne parametrit, jotka eivät täyttäneet esikäsittelyä edeltävän tutkimuksen yhteydessä edellä määräyksessä A.21. määrättyjä tai muita kohonneiksi todettuja raja-arvoja. Kaivantoalueen sade- ja sulamisvesien ensimmäisen näytteenoton jälkeisestä jatkotarkkailusta on laadittava esitys, joka on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jäljempänä määräyksessä C.18. tarkoitetun raportoinnin yhteydessä. Melun, pölyn ja kaatopaikkakaasujen tarkkailu C.8. C.9. Toiminnan aikana on seurattava työtapatarkkailuna työn aikaista melua, maa-aineksen pölyämistä ja kaatopaikkakaasuista muodostuvan hajun esiintymistä massanvaihtokaivannoissa ja niiden ympäristössä. Työn aikana on seurattava luotettavin mittauksin haihtuvien hiilivetyjen ja kaatopaikkakaasujen ja muiden jätteestä vapautuvien tai siitä muodostuvien terveydelle tai ympäristölle haitallisten kaasumaisten yhdisteiden pitoisuuksia kaivualueen ilmassa. Kaatopaikkakaasujen työnaikaisessa tarkkailussa on noudatettava, mitä lupahakemuksen täydennyksessä ( Pohjois-Pasilan työpaikkaalue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunni-

69 telma, Ramboll Finland Oy, ) on kaatopaikkakaasujen työnaikaisesta tarkkailusta esitetty. 69 C.10. Koko alueen kunnostamisen jälkeen (arvio v. 2022) on alueen kaatopaikkakaasuja tarkkailtava kolmen kuukauden välein vähintään kahden vuoden ajan. Jäljempänä määräyksessä C.14. tarkoitettua tarkkailusuunnitelmaa on päivitettävä kaatopaikkakaasujen jälkitarkkailun osalta viimeistään viimeisen osa-alueen kunnostamisen jälkeen. Päivitetyssä tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä ainakin kaatopaikkakaasujen jälkitarkkailuun valitut tarkkailuputket ja niiden sijainti karttapiirustuksessa esitettynä, tutkittavat yhdisteet sekä mahdolliset muut muutokset suhteessa nykyiseen tarkkailusuunnitelmaan ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ). Edellä mainituilla tiedoilla päivitetty kaatopaikkakaasujen jälkitarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta viimeisen osa-alueen kunnostamisen jälkeen. Eristysrakenteiden tarkkailu C.11. C.12. C.13. Eristysrakenteiden rakentamisen aikana on seurattava rakennusmateriaalien ja rakentamisen laatua työtapatarkkailuna. Valvontaviranomaiselle on varattava tilaisuus tarkastaa eristysrakenteet ennen rakenteiden peittämistä. Kunnostuksen aikana on seurattava eristysrakenteiden (pysyvät ja tilapäiset eristerakenteet sekä putkikaivantojen eristerakenteet) toimivuutta veden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuna. Eristysrakenteiden toimivuuden kunnostuksen aikainen tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen täydennyksessä ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisesti. Mikäli eristysrakenteiden toimivuuden tarkkailussa on tehtävä muutoksia kunnostuksen edetessä, esimerkiksi tarkkailuputkien asentamisen suhteen, on muutokset päivitettävä jäljempänä määräyksessä C.14. tarkoitettuun tarkkailusuunnitelmaan. Päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen tarkkailun jatkamista. Koko alueen kunnostamisen jälkeen (arvio v. 2022) on alueelle rakennettujen eristerakenteiden toimivuutta tarkkailtava veden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuna. Pysyvän eristysrakenteen toimivuutta on tarkkailtava rakenteen molemmin puolin (kunnostettu alue ja jätetäyttöä sisältävä alue) asennettavista tarkkailuputkista. Tarkkailuputkista on mitattava pinnankorkeus joka toinen kuukausi vähintään kolmen vuoden ajan.

70 Pysyvän eristysrakenteen ja putkilinjojen eristerakenteiden toimivuutta on tarkkailtava kunnostuksen jälkeen vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Pysyvien pystyeristysrakenteiden alueilta vesinäytteet on otettava sekä kunnostetulta että kunnostamattomalta puolelta rakennetta. Putkikanaalien eristerakenteiden vesinäytteet on otettava edustavista putkilinjan alueelle vähintään 150 metrin välein asennettavista tarkkailuputkista, ja lisäksi on otettava vertailunäytteet putkikanaalin viereisiltä kunnostamattomilta alueilta. Jokaisella näytteenottokerralla vesinäytteistä on analysoitava vähintään ph, sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuus sekä kokonaistyppipitoisuus. Lisäksi vähintään kerran vuodessa eristysrakenteiden toimivuutta kuvaavista vesinäytteistä on analysoitava tämän päätöksen liitteessä 3 esitetty laaja analyysivalikoima. Jäljempänä määräyksessä C.14. tarkoitettua tarkkailusuunnitelmaa on päivitettävä eristerakenteiden jälkitarkkailun osalta viimeistään viimeisen osaalueen kunnostamisen jälkeen. Päivitetyssä eristerakenteiden jälkitarkkailusuunnitelmassa on esitettävä ainakin lopulliset kunnostuksen jälkeiset tarkkailuputket ja niiden sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä sekä mahdolliset muut muutokset suhteessa nykyiseen tarkkailusuunnitelmaan ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ). Päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kaksi kuukautta viimeisen osa-alueen kunnostamisen jälkeen. Tarkkailusuunnitelma 70 C.14. C.15. C.16. Kunnostettavan alueen pohja- ja orsiveden, kaatopaikkakaasujen, kaivantojen kuivatusvesien ja eristysrakenteiden toimivuuden tarkkailusta laadittu käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen ensimmäisen osa-alueen kunnostustyön aloittamista. Tarkkailusuunnitelmaa on päivitettävä tarpeen mukaan kunnostuksen edetessä. Edellä määräyksessä C.14. tarkoitettua tarkkailusuunnitelmaa voidaan esimerkiksi tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.

71 71 Kirjanpito C.17. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana on pidettävä kirjaa muun muassa seuraavista seikoista: - kaivu- ja eristystyön päivittäinen toteutus - työn aikaiset maaperä- ja vesitutkimukset - kaivetun jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen laatu - eri käsittelypaikkoihin toimitettujen jäte-erien ja pilaantuneen maaainesten määrät, laatu, sijoituspaikat - käsitellyn veden määrä (m 3 /d) - käsitellyn veden sisältämät haitta-ainemäärät eriteltyinä (kg) - käsitellystä vedestä vesihuoltolaitoksen viemäriin aiheutuva kuormitus (kg/d ja kg/a). Kuormitus on esitettävä ainakin kiintoaineen sekä orgaanisten haitta-aineiden, joiden pitoisuudet ylittävät tutkimusmenetelmän määritysrajat, osalta. - poikkeukselliset tilanteet - tarkkailutiedot ja toteutetut huoltotoimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi C.18. Vesitarkkailutulokset (orsi- ja pohjaveden pinnankorkeusseuranta ja laaduntarkkailu sekä jätetäytön sisältämän kaivantojen kuivatusveden tarkkailu) on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden viikon kuluessa näytteenottotulosten tai mittaustulosten valmistumisesta. Viemäröitävien vesien osalta raportti on lähetettävä myös HSY Vedelle. Sade- ja sulamisvesistä koostuvien kaivantovesinäytteenottojen tulokset sekä edellä määräyksessä C.7. tarkoitettu esitys jatkotarkkailusta on toimitettava viipymättä analyysien valmistumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle arviointia varten, jotta Uudenmaan ELYkeskus voi antaa tarkemmat ohjeet kunkin kaivantoalueen sade- ja sulamisvesien jatkotarkkailutarpeesta, jatkotarkkailun tiheydestä sekä tarkkailtavista parametreista. Lisäksi jatkotarkkailuesitys ja näytteenoton tulokset on toimitettava tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. C.19. Pohja- ja orsiveden/kaatopaikan sisäisen veden ja kaatopaikkakaasujen tarkkailusta ja kaivantojen kuivatusveden laadun tarkkailusta sekä eristerakenteiden tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raporttiin on liitettävä selvitys veden laadussa ja muissa ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista sekä kaatopaikkakaasujen esiintymisestä. Raportissa on esitettävä kolmen vuoden välein erillinen selvitys veden laadussa tapahtuneista muutoksista. Selvityksessä on esitettävä ainakin kaikki aikaisemmat tulokset taulukoituina ja tulosten sanallinen tulkinta sekä

72 arvio tarkkailuohjelman ajanmukaisuudesta, muutosehdotuksista ja jatkotarkkailutarpeesta. Raportissa on esitettävä selvitys kaatopaikkakaasujen jatkotarkkailutarpeesta kahden vuoden jälkitarkkailun jälkeen. Raportti ja siinä mahdollisesti esitetyt jälkitarkkailuun liittyvät muutosehdotukset on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä hyväksytettäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäröitävien vesien osalta raportti on lähetettävä myös HSY Vedelle. 72 C.20. Jokaisen erillisen kunnostusvaiheen toteutuksesta on tehtävä loppuraportti, jossa on esitettävä muun muassa: - kaivutyön toteutus - toteutuneet kaivualueet ja -syvyydet karttapiirustuksessa esitettyinä - kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta - analyysitulokset alueittain maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista sekä näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä - kirjanpitotiedot poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maa-aineksista - tiedot rakennetuista eristysrakenteista kartta- ja poikkileikkauskuvineen - tiedot toteutetusta muusta maaperän puhdistamisesta - tiedot alueella hyödynnetyistä kaivetuista maa-aineksista - eristysrakenteiden laadunvalvonta - yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä - yhteenveto siirtoasiakirjoista - tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. Yhteenveto pilaantuneen veden poistamisesta ja viemäriin johtamisesta on toimitettava HSY Vedelle kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön loppuunsaattamisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta pilaantuneen maaperän puhdistus täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaati-

73 mukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupahakemuksessa ehdotetut alueen maaperän puhdistustavoitteet on arvioitu kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Kun otetaan huomioon lupakäsittelyn aikana tehdyt täydennykset, oli esitetty riskinarvioon pohjautuva pilaantuneen maaperän puhdistus hyväksyttävissä lupamääräyksistä ja sen perusteluista ilmenevin muutoksin. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja mahdollisuus altistua haitta-aineille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä haitallisten aineiden mahdolliset yhteisvaikutukset että alueen tuleva maankäyttö. Lisäksi on tutkittu tekijät, jotka voivat vaikuttaa haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella sekä sen ulkopuolella että alueen nykyiset kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 4 :ään on kirjattu haitallisten ympäristövaikutusten ennalta ehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaate. Periaatteet edellyttävät muun muassa ehkäisemään ympäristön pilaantumista sekä ottamaan huomioon muun muassa toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys. Kunnostusalueiden ulkopuolisen ja tällä päätöksellä kunnostettavan maaperän uudelleen pilaantumisen riski tai kunnostusalueen ulkopuolisen pohjaveden pilaantumisriski on ympäristönsuojelulain 7 :n ja 8 :n mukaisesti ehdoton luvan myöntämisen este. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on edellä esitetyn perusteella asettanut lupamääräyksissä B.1. B.6. vähimmäispuhtaustavoitteet kiinteistön eri kunnostusalueille jääville pilaantuneille maa-aineksille. Lupamääräyksessä B.7. ilmenevissä tapauksissa tehtävällä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnilla selvitetään tarve puhdistaa maaperää vähimmäistavoitteita enemmän. Määräyksillä varmistetaan, että edellä tarkoitettuun ympäristönsuojelulain 7 :n ja 8 :n kielteisen seurauksen ehkäisemiseen voidaan ehkäistä ennakolta ja varmistaa, ettei maaperän eikä pohjaveden lisäpilaantumista tapahdu. Pilaantuneesta maaperästä aiheutuvat haitat voidaan ehkäistä tämän lupapäätöksen määräyksillä ja lupa oli siten myönnettävissä. 73

74 74 Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Ympäristölupapäätöksessä on annettu määräykset muun muassa pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteille, maa-alueiden eristämiselle, puhdistustyön näytteenotolle, vesien ja kaatopaikkakaasujen hallinnalle ja muiden puhdistustyön aikaisten ympäristövaikutusten ehkäisemiselle sekä varautumiselle poikkeaviin tilanteisiin. Lisäksi on annettu määräykset toimintojen tarkkailuille. Pilaantuneen maaperän osittaisen puhdistuksen ja jätetäyttöjen poiston voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti. Mahdollisten maaperän puhdistustöiden viivästymisen vuoksi päätöksessä on määrätty lupamääräysten tarkistamisajankohta. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin voimaan tullut jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valioneuvoston asetus (179/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näiltä osin on sovellettu uuden jätelain ja jätteistä annetun valioneuvoston asetuksen säännöksiä. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa käytetty Euroopan unionin jätelainsäädännön ja uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys A.1. Aitaamisella estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Alueen merkitsemisellä tiedotetaan alueella olevasta työmaasta ja varoitetaan toiminnasta aiheutuvista riskeistä. Selvilläolo vallitsevasta tuulensuunnasta on tarpeen, sillä kiinteistöjen maaperässä on todettu korkeita metallien pitoisuuksia. (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) Määräys A.2. Toiminta-aika on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Yleisellä juhlapäivällä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsisäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää,

75 jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset A.3. ja A.4. Ympäristölupapäätöksessä on hyväksytty pilaantuneen maa-aineksen ja jätteiden välivarastointi ja esikäsittely siten, ettei kyseisistä toiminnoista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Välivarastoinnilla tarkoitetaan enintään 3 kuukauden mittaista pilaantuneiden maaainesten ja jätejakeiden varastointia. (YSL 43, JL 6, JA 8 ) Määräykset A.3. A.5. Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteen väliaikaiselle varastoinnille ja esikäsittelylle annetuilla määräyksillä varmistetaan, ettei varastoitavista ja käsiteltävistä massoista ja jätejakeista aiheudu maaperän lisäpilaantumista, haitta-aineita sisältävän jätteen ja/tai pilaantuneen maaaineksen leviämistä ympäristöön, ja ettei varastoitavista maista ja jätteistä muodostu haitallisia suotovesiä. Suunnitelma on tarpeen huolellisen toiminnan varmistamiseksi. (YSL 43, YSA 37, JL 6, 51, JA 8 ) Määräys A.7. Puhdistamisen aloittamisesta ja päättämisestä on velvoitettu tekemään ilmoitus valvovalle viranomaiselle toiminnan valvonnan järjestämiseksi. Kunnostuskiinteistöjen rajanaapureina on asuin- ja työpaikkakiinteistöjä. Kun otetaan huomioon toiminnan luonne, on ilmoittaminen rajanaapureille tarpeen. (YSL 43, JL 51 ) Määräykset A.8. ja A.9. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla lisäksi toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Kunnostustyön valvonnasta vastaava valvoo kunnostustoimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Eristysrakenteiden laatua valvomaan nimetään riippumaton valvoja, jotta rakentamisen ja käytettävien rakennemateriaalien laatua ja soveltuvuutta kyseisessä kohteessa voidaan tarkkailla riippumattomasti. (YSL 43, JL 51 ) Määräys A.10. Melutasoa koskeva määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjeiden mukaisena. Kyseisen päätöksen melutason ohjearvoa on tässä päätöksessä sovellettu myös toimistorakennuksiin, jotka kunnostuksen aikana ovat lähimmät häiriintyvät kohteet. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräys A.11. Työn aikaisella pölyhaittojen ehkäisemisellä varmistetaan, ettei pilaantuneista maa-aineksista aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa alueella työskenteleville eikä naapurikiinteistöillä asuville tai työskenteleville. Lisäksi pölyhaittojen torjunnalla vähennetään pölyämisestä aiheutuvia muita ympäristöhaittoja ja pilaantuneen maa-aineksen tai muun jätteen leviäminen kunnostuskiinteistöjen ulkopuolelle. (YSL 7, 43, NaapL 17 ) Määräykset A.12. ja A.13. Toiminta on velvoitettu suunnittelemaan ja toteuttaminen suorittamaan siten, ettei kiinteistöjen ulkopuolinen maaperä pi- 75

76 laannu eikä toiminnasta aiheudu roskaantumista, häiritsevää hajuhaittaa tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. (YSL 7, 43, NaapL 17 ) Määräykset A.14. A.17. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) 6 :n mukaan kaatopaikalle tuotavasta jätteestä on oltava tiedot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteitä ei saa päästä ympäristöön kuljetuksen aikana. Jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) tuli voimaan Asetuksella on kumottu muun muassa yleisempien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annettu valtioneuvoston asetus (1129/2001). Asetuksen 179/2012 liitteessä 4 säädetään jäteluettelosta. Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on kumottu voimaan tulleella jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012), joka sisältää vastaavat säädökset. Siirtoasiakirjasta säädetään nyt uuden jätelain (646/2011) 121 :ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjamenettely koskee muun muassa vaarallisia jätteitä ja pilaantuneita maa-aineksia. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata vaarallisen jätteen tai pilaantuneen maan kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana. POP-jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tai muulla jätteellä tarkoitetaan jätettä, jonka tiettyjen orgaanisten aineiden haitalliset pitoisuudet ylittävät pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteiden IV ja V muuttamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 756/2010 liitteessä I määritetyt pitoisuusraja-arvot. YSL 43, 45, JL 4, 6, JA 7, JäteL (646/2011) 121, VNAJ (179/2012) 4, 24, liite 4) Määräykset A.18. A.21. Kaivualueiden veden hallinta on tarpeen, jotta pilaantunut vesi ei pääse kulkeutumaan ympäristöön. Veden keräämisellä estetään maaperän lisäpilaantuminen ja pilaantuneen veden pääsy ympäristöön. 76

77 Määräyksen A.19. hulevedellä tarkoitetaan kattovesiä ja asfaltoidulla alueella muodostuvia vesiä. Vesiä ei ole sallittu imeyttää pilaantuneeksi jääville alueille, jotta hulevedet eivät lisää maaperän haitta-aineiden kulkeutumismahdollisuutta nykyistä laajemmalle alueelle. Sadevesiviemäriin/maastoon johdettavan käsitellyn raja-arvoja on osittain muutettu hakemuksessa esitetystä. Raja-arvojen määrittämisen taustamateriaalina Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käyttänyt muun muassa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettua valtioneuvoston asetusta (1022/2006) ja sen säädösmuutoksia, yhdyskuntajätevesistä annettua valtioneuvoston asetusta (888/2006) ja vesienhoidon järjestämisestä annettua valtioneuvoston asetusta (1040/2006) ja sen säädösmuutoksia. Johdettavan veden tarkka määrä ei ole tiedossa, joten sadevesiviemäriin/maastoon johdettavan veden tarkoituksenmukaisia haitta-aineiden rajaarvoja ei voida arvioida riittävän tarkasti vesimäärän ja esitettyjen pitoisuuksien perusteella. Tällöin arvio ympäristöhaittoja aiheuttamattomista haitta-ainepitoisuuksista on tehty edellä mainittujen asetusten ja lupahakemusaineiston perusteella. Lisäksi on otettu huomioon orsi-/pohjaveden havaintoputkien vesinäytteissä todetut haitta-aineiden liukoisten pitoisuuksien enimmäisarvot. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 a :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavalle teollisuusjätevedelle ja muille jätevesille, jotka sisältävät ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 2 mukaisia aineita. Rajaarvot jätevesiviemäriin on hyväksytty pääosin esitetyn mukaisena. Pilaantuneen maaperän puhdistustoimintaan on tarpeen lisätä myös raja-arvoja veden kiitoainepitoisuudelle. Muiden käsiteltävässä vedessä todettavien haitta-aineiden johtamiskelpoisuus vesihuoltolaitoksen sade- tai jätevesiviemäriin on selvitettävä erikseen. (YSL 43, 47, YSA 36, 36 a, 37 ) Määräys A.22. Määräyksen aineet ovat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1022/2006) kirjattu aineiksi, joita ei saa päästää vesihuoltolaitoksen viemäriin. Asetusta voidaan pitää ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisena ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisena vesiympäristöön kohdistuvia päästöjä rajoittavana ohjeistuksena. Säädöstä on siten käytetty jätevesiviemäriin ja sadevesiviemäriin johdettavan veden kelpoisuuskriteerien taustamateriaalina. Selvityksellä määritetään määräyksessä yksilöityjen haitta-aineiden johtamiskelpoisuus HSY Veden jätevesiviemäriin ja maastoon. (YSL 43, YSA 36, 37, JL 51 ) Määräys A.23. Suunnitelma on tarpeen, jotta kunnostustoiminnan vesienhallinta mitoitetaan riittäväksi. Huolellisesti suunnitellulla vesienkäsittelyllä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu haitallisia päästöjä maastoon eikä 77

78 vesihuoltolaitoksen viemäriin eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. (YSL 43, YSA 36, 37, JL 51 ) Määräys A.24. Polttoainesäiliötä, säiliön varusteita ja polttoaineen käsittely- ja jakelualueen pohjarakenteita koskevalla määräyksellä ehkäistään polttoaineen pääsy maaperään ja aineesta aiheutuva maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantuminen. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Määräys A.25. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi lupaviranomaisena toimineelle valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. (YSL 5, 43, YSA 30, JL 51 ) Määräykset B.1. B.6. Maaperän puhdistustavoitteet on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Kunnostustavoitteiden asettamisessa on tässä päätöksessä käytetty taustamateriaalina maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettua valtioneuvoston asetusta (214/2007) ja Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ julkaisua ja Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Jussi Reinikainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 23/2007 -julkaisua. Määräys B.7. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on velvoitettu arvioitavaksi uudelleen, jos alueella havaitaan haitta-aineita, joita ei aiemmissa tutkimuksissa ole todettu, tai jos käytettävällä kunnostusmenetelmällä ei ole mahdollista saavuttaa asetettuja kunnostustavoitteita. Alueiden maaperäolosuhdemuutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi pohjavesitutkimuksissa havaittavia ph-muutoksia tai sellaisia haittaainepitoisuuksia, jotka antavat aihetta maaperän puhdistustarpeen uudelleen arviointiin. Arvioinnissa asetetaan tarvittaessa raja-arvot uusille haitta-aineille. Lisäksi arvioidaan kunnostustoimenpiteiden riittävyys ja lisäkunnostustarve vaihtoehtoisella menetelmällä. (YSL 7, 8, 43, 77 ) Määräys B.8. Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (YSL 7, 8, 43, 76 ) Määräys B.9. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä määritetään haitta-aineita sisältävän maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus että erotetaan muuta käsittelyä vaativat massat. Tutkimukset on tehtävä siten, että tulosten perusteella voidaan erotella eri tavoin ja eri haitta-aineilla pilaantuneet maaainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset 78

79 että eri tavoin käsiteltävät jätetäytöt. Määräyksen B.9. taustamateriaalina on käytetty Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta. VTT tiedotteita julkaisua. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Määräys B.10. Kaivutyön jälkeisellä jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet kunnostuksen jälkeen sekä selvitetään määräyksissä B.1. B.6. edellytettyjen kunnostustavoitteiden saavuttaminen. Maaperänäytteet on velvoitettu analysoimaan laboratoriossa, jotta maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat mahdollisimman tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Määräykset B.11., B.12. ja B.13. Eri tavoin pilaantuneiden maa-ainesten ja erilaisten jätteiden erottamisella varmistetaan, että kaivettavat maa-ainesja muut jätteet tulevat toimitetuiksi ominaisuuksiensa mukaisiin käsittelypaikkoihin. Lisäksi ehkäistään materiaalien käsittelystä aiheutuvaa terveysja ympäristöriskiä. Kaivualueen peittämisellä ehkäistään kunnostustyöstä aiheutuvaa hajuhaittaa, pilaantuneen maa-aineksen pölyämistä, haihtuvien hiilivetyjen leviämistä ympäristöön ja muuta aiheutuvaa haittaa. (YSL 7, 8, 43, JL 6, NaapL 17 ) Määräykset B.14. ja B.15. Näytteenottosuunnitelman laatiminen on tarpeen maaperälle asetettujen kunnostustavoitteiden todentamiseksi. Lisäksi varmistetaan, että kaikki jätteet ja terveys- ja ympäristöriskiä aiheuttavat pilaantuneet maa-ainekset tulevat poistetuksi. Kunnostussuunnitelmassa esitetään muun muassa kaivutyön toteutus, työmaan perustaminen, työsuojelutoimenpiteet, ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat ja tarvittavat muut kunnostusjärjestelyt. Suunnitelmat ovat tarpeen, jotta kaikki ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseen liittyvät seikat tulevat otetuksi huomioon kunnostustoiminnassa, ja jotta valvontaviranomainen voi varmistua toiminnan asianmukaisesta toteutuksesta. (YSL 7, 8, 43, JL 51 ) Määräys B.16. ja B.17. Lupahakemuksen mukaan alueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia maa-aineksia voidaan sijoittaa alueen täyttöihin. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti täytöissä hyödynnettävät maa-ainekset saavat sisältää haitattomia ja ympäristökelpoiseksi todettuja jätejakeita. Hyödynnettävät jätteet ja niiden kelpoisuuskriteerit on hyväksytty luvan hakijan esityksen mukaisesti. Maa-ainesjätteen hyödyntämissuunnitelman laatiminen on tarpeen, jotta voidaan varmistua, että maa-ainesjäte ja sen mahdollisesti sisältävät jätejakeet ovat käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvia eikä niistä aiheudu 79

80 vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. (YSL 43, JL 6, 51, JA 8 ) Määräykset B.18. B.22. Eristys- ja huomiorakenteet on hyväksytty pääsääntöisesti hakemuksessa esitetyn mukaisina. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti edellä esitetyn määräyksen B.2. kunnostustavoitteiden mukaan puhdistetut alueet tulee eristää pilaantuneista maa-aineksista ja jätetäytöstä tilanteesta riippuen joko pysyvillä tai tilapäisillä pystyeristerakenteilla. Kunnallisteknisten kaivantojen seinämissä on määrätty käyttämään tiivistä eristysmateriaalia. Tiiviillä eristysmateriaalilla varmistetaan, etteivät haittaaineet pitkän ajan kuluessakaan pääse kulkeutumaan putkikaivantoon ja ettei haitta-aineet joudu kosketuksiin talousvesijohdon kanssa. Pilaantuneen maa-aineskerroksen merkitsemisellä varmistetaan, että alueella myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä kerros havaitaan selkeästi. Merkitsemisellä ehkäistään kaivutyöstä aiheutuvaa terveys- ja ympäristöhaittaa. Eristysrakenteet on tehtävä siten, että ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitettu maaperän ja 8 :ssä tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus tulee ehkäistyksi. Eristys- ja huomiorakennesuunnitelma on tarpeen hyväksyttää valvontaviranomaisella, jotta eristys- ja huomiorakenteet tulee rakennettua asianmukaisesti, ja jotta valvova viranomainen voi järjestää rakenteiden rakentamisen valvonnan. (YSL 7, 8, 43, JL 52 ) Määräys C.1. Tarkastusten kirjaaminen on tarpeen poikkeuksellisten tilanteiden ehkäisemiseksi, ja jotta valvontaviranomainen voi seurata toiminnan asianmukaisuutta. (YSL 43, 46, JL 52 ) Määräys C.2. Pohja- ja orsivesiputkien sekä huokoskaasuputkien kunnon tarkastamisella varmistetaan vesinäytteenoton ja kaatopaikkakaasutarkkailun edustavuus. Pohja- ja orsivesiputkien säännöllisellä tarkastamisella ehkäistään pohjaveden lisäpilaantumisen vaaraa. (YSL 43, 46 ) Määräykset C.3. ja C.4. Määräyksissä C.3. ja C.4. jätetäytön sisäisellä vedellä tarkoitetaan jätetäytössä sijaitsevaa orsivettä. Orsivedestä puhuttaessa tarkoitetaan jätteettömällä alueella tai jätetäytöstä poistetulla alueella sijaitsevaa vesikerrostumaa. Ennen kunnostusta ja kunnostuksen aikana tehtävä pohja- ja orsiveden sekä kaatopaikan sisäisen veden tarkkailu on hyväksytty lupahakemuksen täydennyksessä ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisena. (YSL 43, 46 ) 80

81 Orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden jälkitarkkailulla tarkkaillaan kunnostuksen vaikutusta alueen orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden pinnankorkeuksiin ja veden laatuun. Orsiveden, jätetäytön sisäisen veden ja pohjaveden jälkitarkkailun osalta tarkkailusuunnitelmaa on edellytetty päivitettävän viimeistään viimeisen osa-alueen kunnostuksen jälkeen, jotta valvontaviranomainen saa riittävät tiedot jälkitarkkailun toteuttamisesta, kuten lopulliset tarkkailuputket ja niiden sijainnit. (YSL 43, 46 ) Määräykset C.5. C.7. Kaivualueiden kuivatusvesien laadun tarkkailulla selvitetään vesien käsittelytarve ennen johtamista HSY veden jätevesi- tai sadevesiviemäriin/maastoon. Kaivantovesien laadun tarkkailuilla selvitetään vesien johtamiskelpoisuus sekä mahdollinen puhdistamistarve. Vesien puhdistuslaitteistoon tulevan veden laadun tarkkailu on tarpeen, jotta vesien puhdistuslaitteisto voidaan mitoittaa puhdistusteholtaan riittäväksi, ja jotta saadaan tieto laitteiston puhdistustehokkuudesta. Jätevesiviemäriin johdettavien kaivantojen kuivatusvesien tarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti lupahakemuksen täydennyksessä ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisena. Aistivaraisesti tehtävää kaivantojen sade- ja sulamisvesien tarkkailua ei voida pitää ympäristön kannalta riittävänä. Tämän vuoksi sade- ja sulamisvesistä koostuvien kaivantovesien jatkotarkkailutarpeesta on määrätty laadittavaksi esitys ensimmäisen kaivantovesinäytteenoton tulosten perusteella. Lupahakemuksen täydennyksessä ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisesti kaivantovesinäytteistä on tarpeen tutkia tämän päätöksen liitteessä 3. esitetyt haitta-aineet jätevesiviemäriin tai sadevesiviemäriin/maastoon johdettaville kaivantovesille, jotta kaikki vesien mahdollisen käsittelytarpeen ja vesien johtamisen kannalta olennaiset haitallisten aineiden pitoisuudet tulevat selvitetyiksi. Kiintoainepitoisuus ja ph ovat olennaisia vesinäytteistä tutkittavia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat myös vesien johtamiskelpoisuuteen. (YSL 43, 46 ) Määräys C.8. Hajun, pölyn ja melun toiminnan aikaisella työtapatarkkailulla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai -vaaraa tai muuta kohtuutonta rasitusta. Edellä lupamääräyksessä A.10. on asetettu raja-arvot toiminnan melutasoille. Melun mittaamista lähimmissä asutuissa kohteissa tai muissa toiminta-alueen melulle altistuvissa kohteissa ei ole kuitenkaan pidetty tarpeellisena ottaen huomioon hakemuksessa esitetyn, toiminnan luonteen ja seikan, että toiminnan lähialueilla ei ole asutusta tai muita erityisen herkkiä kohteita ja sen, että ennalta arvioi- 81

82 den toiminnan aiheuttama melu alittaa määräyksessä A.10. asetetut rajaarvot. (YSL 43, 46 ) Määräys C.9. Kaivannon ilmanlaadun mittauksilla ehkäistään haittaaineista aiheutuva terveysriski työntekijöille sekä muille toimijoille ja varaudutaan poikkeuksellisten päästöjen hallittuun torjumiseen. Kaatopaikkakaasujen kunnostuksen aikainen tarkkailu on hyväksytty lupahakemuksen täydennyksessä (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisena. (YSL 43, 46 ) Määräys C.10. Kaatopaikkakaasujen jälkitarkkailu on hyväksytty lupahakemuksen täydennyksessä ( Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisena. Kaatopaikkakaasujen jälkitarkkailun osalta tarkkailusuunnitelmaa on edellytetty päivitettävän viimeistään viimeisen osa-alueen kunnostuksen jälkeen, jotta viranomainen saa riittävät tiedot jälkitarkkailun toteuttamisesta, kuten lopulliset tarkkailuputket ja niiden sijainnit. (YSL 43, 46 ) Määräys C.11. Eristysrakenteiden rakentamisen laadunvalvonnalla varmistetaan eristysrakenteiden toimivuus suunnitellusti. Valvontaviranomaiselle on tarpeen varata mahdollisuus tarkastaa rakenteet, jotta viranomainen voi tarkistaa rakenteiden asianmukaisen toteutuksen. (YSL 43, 46 ) Määräys C.12. Eristysrakenteiden toimivuutta on seurattava kunnostuksen aikana veden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuna, jotta kyetään varmistamaan rakenteiden toimivuus ja havaitsemaan ajoissa mahdolliset vuodot tai muut puutteet rakenteissa. Eristysrakenteiden kunnostuksen aikainen tarkkailu on hyväksytty lupahakemuksen täydennyksessä (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, Ympäristöhaittojen ja eristerakenteiden toimivuuden tarkkailusuunnitelma, Ramboll Finland Oy, ) esitetyn mukaisena. (YSL 43, 46 ) Määräys C.13. Eristysrakenteiden jälkitarkkailulla varmistetaan rakenteiden pitkäaikaiskestävyys ja toimivuus kaatopaikkaolosuhteissa. Eristerakenteiden jälkitarkkailun osalta tarkkailusuunnitelmaa on edellytetty päivitettävän viimeistään viimeisen osa-alueen kunnostuksen jälkeen, jotta viranomainen saa riittävät tiedot jälkitarkkailun toteuttamisesta, kuten lopulliset tarkkailuputket ja niiden sijainnit. (YSL 43, 46 ) Määräykset C.14. ja C.15. Lupamääräyksissä on pääosin hyväksytty lupahakemuksessa esitetty tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelmaa on edellytetty päivitettäväksi tarpeen mukaan johtuen kunnostuksen pitkästä kestosta. Etenkin jälkitarkkailujen osalta tarkkailusuunnitelman päivitys on tarpeen, jotta saadaan yksityiskohtaiset tiedot muun muassa sen hetkisistä tarkkailuputkista ja niiden sijainnista. (YSL 43, 46, JL 51 ) 82

83 Määräys C.16. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoittamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen tasosta. (YSL 46, 108, JL 51 ) Määräys C.17. Kirjanpitovelvoitteet on asetettu, jotta kunnostustoimenpiteet ja tarkkailutiedot tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi. Tiedot ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi järjestää toiminnan valvonnan. (YSL 43, JL 51 ) Määräys C.18. Vesitarkkailutulokset on tarpeen toimittaa säännöllisesti valvontaviranomaiselle, jotta viranomainen voi seurata pilaantuneesta alueesta mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Sade- ja sulamisvesien osalta ensimmäisten vesinäytteiden tulokset ja esitys jatkotarkkailusta on tarpeen toimittaa viipymättä arvioitavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jotta Uudenmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa tarkemmat ohjeet jatkotarkkailun osalta. (YSL 43, 46, JL 51 ) Määräys C.19. Vuosiraportoinnissa esitetään yhteenveto vesien tarkkailun ja kaasutarkkailun tutkimustuloksista sekä selvitys pilaantuneen maaperän mahdollisesti aiheuttamasta pohjavesikuormituksesta ja eristerakenteiden toimivuudesta. Selvityksen perusteella valvontaviranomainen voi ryhtyä toimiin kuormituksen ehkäisemiseksi. (YSL 43, 46, JL 51 ) Määräys C.20. Loppuraportissa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja dokumentoidaan asiatiedot. Raportti on tarpeen viranomaisvalvonnan takia. (YSL 43, JL 51 ) 83 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon edellä lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

84 84 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamisesta mennessä, jos maaperän puhdistamista ei ole saatettu loppuun tähän mennessä, ja jos lupapäätöksessä tarkoitetun kunnostuksen arvioidaan jatkuvan yli kahta vuotta pidemmän ajan. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 11 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 ) Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Perustelut Luvan saajat saavat aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Itella Real Estate Oy:n on asetettava euron hyväksyttävä vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. (101 a ). Toiminnan aloittamiselle on haettu lupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Alueen maaperän kunnostaminen on tarpeen, jotta alue voidaan ottaa käyttöön työpaikka-alueena. Päätöksessä on annettu määräykset alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta. Kohde voidaan ennallistaa, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Kohteen kunnostamisen aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

85 Ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu vakuuden asettaminen ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa eikä kuntayhtymää. Itella Real Estate Oy:n osalta vakuus on siten asetettava. 85 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 53, 54, 55, 56, 75, 76, 77, 78, 96, 97, 100, 101, 101 a, 104, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 30, 36, 36 a, 37 Jätelaki (646/2011) 121 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 7, 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 24, 37, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) maksutaulukon liitteen mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Tämän päätöksen valmisteluun on käytetty 150 h.

86 86 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto PL Helsingin kaupunki Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Itella Real Estate Oy PL Itella Ilmoittaminen ilmoitustaululla Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Liikennevirasto (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dkoesavi mukaisesti. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

87 87 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 4. Liitteet Liite 1. Kunnostusalueen rajaus, rakentamisajankohdat ja eristerakenteiden sijainnit Liite 2. Eristerakenteiden toteuttamiskelpoisuus sekä rakenteiden toimivuus ja pitkäaikaiskestävyys Liite 3. Vesien tarkkailuanalyysit Liite 4. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Mikko Tuomikoski Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Mikko Tuomikoski. MTU/ts

88 Liite 1

89 Liite 2

90 Liite 3