Laadunkehittämisryhmän kokous Muistio 8/2007

Transkriptio

1 1/7 Aika: klo 10:22 12:26 Paikalla Paikka: T405 Läsnä: Matti Leino, puheenjohtaja Antti Auer Terhi Huovinen Sirkka-Liisa Korppi-Tommola Sakari Liimatainen Minna-Riitta Luukka - Hanna-Leena Pesonen - Jani Ursin - Tuomas Viskari kohtaan 6 asti Jussi Välimaa kohtaan 4 asti, sihteeri Soile Väänänen Kari Pitkänen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10:22 2. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esitetyssä muodossa. 3. Kuulumiset Euroopan laadunvarmistuskongressista Kansainvälisten asioiden päällikkö Tuija Koponen ja suunnittelija Soile Väänänen olivat Roomassa Euroopan laadunvarmistuskongressissa. The 2 nd European Quality Assurance Forum. Implementing and Using Quality Assurance: Strategy and Practice. Kokouksessa voimakkaasti oli tullut esille eurooppalaisen laadunvarmistuksen kehys. Suomen keskitetyn hallintorakenteen (OPM korkeakoulut) merkitys laadunvarmistusta helpottavana tekijänä keski-eurooppalaiseen kontekstiin verrattuna tuli esiin. Opiskelijoiden ja sidosryhmien merkitystä laatutyössä korostettiin. Opiskelija ei saa kuitenkaan olla kiintiöjäsenenä ryhmässä,

2 2/7 vaan koulutettuna jäsenenä (esim. auditoinnissa). Esimerkkitapauksissa laadunvarmistusjärjestelmä koostui samantapaisesti kuin meillä, mutta varsinaista yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtävää eurooppalaisessa korkeakoulumaailmassa ei tunnu olevan. Pohjoismaista laatutyössä Tanska on pitkällä, Islanti aloittelevin. Bremenin esimerkkinä oli peer review näkökulma, jossa professorien ja opetushenkilökunnan pitää olla työn keskiössä. Ääripää oli irlantilainen Galway Mayo Institute of Technology, jossa laadunvarmistusta tehdään ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. Teollisuuden ja muiden sidosryhmien edustajien pitää mm. olla jäseninä kaikissa laatutoimikunnissa. n pitää pohjautua oppilaitoksen missioon. Se ei saa olla yhtä tavoitetta varten tehtävää toimintaa. Henkilökunnan motivointi on tärkeää kuuntelemalla ja antamalla sen määritellä, mikä laatutyön fokus on. Teollisuudesta otettuja malleja, mm. ISO 9000 standardeja ei pidetty hyvinä koulutuksen laadunarvioinnissa. Laatujohtaminen korostui puheenvuoroissa. Kansainvälisten maisteriohjelmien kehittämiseen eväitä ei kokouksesta saanut. 4. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio pantiin laadunkehittämisryhmän web-sivulle ja siitä tiedotettiin laadunkehittämisryhmälle Muistio hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Todettiin, että tutkimuksen tilasta on tehty tiedekuntakohtainen analyysi tutkimusstrategian mukaisilla mittareilla. Samalla on arvioitu tutkimusstrategiaan kirjattuja mittareita. Tiedeneuvosto antaa tutkimuksen tilasta lausunnon yliopiston hallitukselle Tulosneuvotteluissa vararehtori Matti Leinon tehtävänä oli arvioida tiedekuntien tutkimusta niiden itse antamiensa arviointitietojen perusteella on tulossa maisteriohjelmien symposium. Seminaariohjelma on luotu opetusneuvoston toiveiden pohjalta. Hallinnolliset kysymykset tuotteistuksineen ovat tärkeitä. Symposium on seminaarisarja aloitustilaisuus. 5. n tilannekatsaus Tiedoksi: Edellisen kokouksen jälkeen on osallistuttu kokouksiin tai tapahtumiin seuraavasti:

3 3/ Kielikeskus Henkilökuntakokous Läsnä 37 henkilöä Avoin yliopisto Sisäisen auditoinnin etukäteispalaveri Historian ja etnologian Laitoskokous Paikalla 27 henkilöä. laitos Yliopistopaino Yliopistopainon ISOsertifioituun järjestelmään tutustuminen Kielikeskus Laitoksen laaturyhmän tapaaminen Viestintä Sidosryhmäkartoituksen palaveri Avoin yliopisto Laitoksen laaturyhmän tapaaminen Ilpo Viitala ja Petri Hakkarainen sekä Pirjo Halonen Läsnä Maija Kalin, Heli Pekkala, Anne Räsänen, Ulla Lautiainen, Merja Almonkari, Teija Natri, Sinikka Lahtinen, Joachim Müller ja Liisa Kallio sekä. Anu Mustonen, Asta Ruodemäki, Liisa Harjula, Pirjo Heikkinen sekä Soile Väänänen. Läsnä Satu Helin, Eeva Pystynen, Päivi Lampinen ja Taru Venäläinen sekä Soile Väänänen QPR-koulutus Paikalla 5 henkilöä Tietohallintokeskus Laitoksen laaturyhmän tapaaminen Läsnä Timo Hassi, Markku Närhi, Kauko Saarinen, Juha Laurio, Erkki Ahvenniemi, Merja Ruuska, Seppo Kallio, Kazimiera Väisänen, Soile Väänänen ja Pirjo Halonen Laatuvastaavat Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Paikalla 32 henkilöä. Laatukäsikirjatyö etenee tiedekunnissa ja laitoksilla. Yliopistotasolla jokseenkin kaikkia osioita on kehitetty. Sisäiset auditoinnit alkavat avoimen yliopiston auditoinnilla

4 4/7 Laatulistalle on tullut kysymys opiskelijan vastuista opintojensa etenemisessä. Joissain yliopistoissa on määritelty opiskelijan vastuut. Todettiin, että opintosuoritusohjesääntö sisältää asioita, jotka sivuavat opiskelijan vastuita, mutta ei suoraan listaa niitä. Koulutusjohtaja valmistelee yhteiskuntasopimusta opiskelijoiden ja yliopiston velvollisuuksista ja oikeuksista. Edellisen opiskelijoiden hyvinvointityöryhmän muistiossa on aineksia tälle. Joka tapauksessa opiskelijan oikeusturvankin vuoksi on määriteltävä sekä opiskelijan että yliopiston oikeudet, mutta myös velvollisuudet. Tuomas Viskari on valittu SYLin pääsihteeriksi. Todettiin, että yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen pääpainoalueet opetusministeriön viimeaikaisessa linjauksessa ovat olleet aluevaikuttavuus, innovaatiotoiminta ja työelämävastaavuus. 6. Prosessimallinnuksen tulevaisuus Prosessityöskentely tarkoittaa prosessimaisen toimintakulttuurin luomista. Se ei ole teknisen välineen hyödyntämistä, vaan toimintakulttuurin kehittämistä ja toiminnan ymmärtämistä yhteisesti sovitulla tavalla. Se on laatutyön johtamisen, toiminnanohjauksen ja strategisen johtamisen kokonaisuuden osa. Prosessityöskentelyn tukiryhmän perustaminen on tarpeen, jotta voidaan saada yhteinen näkemys siitä, mitä yliopistotasoinen prosessimallintaminen on, mihin prosesseihin sitä sovelletaan, mitkä ovat prosessien prioriteetit, mikä on prosessityöskentelyn prosessi jne. Yliopisto on sitoutunut käyttämään prosessimallinnuksessa QPR-ohjelmistoa. Toisaalta ITtiedekunta on tehnyt paljon prosessityötä omalla työvälineellään. IT-tiedekunnassa on muutenkin paljon prosessiosaamista, jota on hyvä hyödyntää, ja IT-tiedekunta on lupautunut osallistumaan yliopistotasoiseenkin prosessityöskentelyyn. Tammikuussa on prosessityöskentelyn koulutustilaisuus, jossa IT-tiedekunta ja kirjasto esittelevät prosessityöskentelyään. Soile Väänäsen tekemä muistio on liitteenä. Todettiin, että QPR:n käytölle on valtakunnallinen perustelu. Prosessit määritellään yliopistotasolla. Laadunkehittämisryhmä päättää yliopistotason prosesseista. Laatukäsikirjan liitteenä olevat prosessit hyväksyy prosessista vastaava hallintovirkamies. Todettiin, että parhaimmillaan prosessit toimivat käytännössä toiminnan työjärjestyksenä.

5 5/7 Soile Väänänen ja valmistelevat seuraavaan kokoukseen esityksen prosessien prosessista. 7. n tavoitteet ja tavoiteltava laatutaso Laatupäällikkö esitti keskustelun pohjaksi hahmottelemansa kuvion. Sen kärkenä on strateginen johtaminen, jonka tulee olla näkemyksellistä niin, että muuttuvassa, kansainvälisessä korkeakoulumaailmassa pystymme kasvattamaan kilpailukykyämme. Menestys voidaan saavuttaa korkeatasoisella tutkimuksella. Sen tulee suureksi osaksi keskittyä yliopiston painopistealuille, meillä pitää olla parhaat tutkijat, joilla on suuri innovaatiokyky. Tutkimuksen on oltava kansainvälistä tasoa, ja sillä tulee olla hyvät voimavarat, kuten tilat, henkilöresurssit ja tarvittaessa hyvä tutkimuslaitteisto. Hyvä koulutus tuottaa osaavia tutkijoita. Meillä tulee olla korkeatasoisia opiskelijoita ja hyvä, tutkimukseen perustuva opetus, mutta myös hyvä opetuksen tukijärjestelmä. Sekä tutkimusta että koulutusta tulee johtaa osaavasti. n tavoitteet STRATEGINEN JOHTAMINEN KORKEA- TASOINEN TUTKIMUS - Näkemyksellisyys - Kilpailukyvyn kasvattamiskyky - Yliopiston painopisteen mukainen - Parhaat tutkijat - Suuri innovaatiokyky - Kansainvälisyys - Hyvät voimavarat - Hyvä tutkimuslaitteisto JOHTAJUUS HYVÄ KOULUTUS - Osaava johtaminen - Kaikkien tasojen johtaminen - Korkeatasoiset opiskelijat - Hyvä opetus ja opetuksen tukijärjestelmä - Tutkimukseen perustuva opetus 17 JOHTAJUUS - Osaava johtaminen

6 6/7 8. Ilmoitusasiat Rehtori on ottanut puheeksi akkreditoinnin vuonna FK Taina Saarisen väitöksen aiheena on "Quality on the Move. Discursive construction of higher education policy from the perspective of quality". Tervetuloa! 9. Muut asiat Ei ollut. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:26.

7 Liite Prosessien mallintamistyön eteneminen prolaatupro hanke ja qpr IT-tiedekunnan edustaja Tommi Kärkkäinen esitteli yliopiston hallitukselle syksyllä 2004 prosessien merkitystä toiminnan kuvaamisessa ja kehittämisessä sekä kiinnittymistä yliopiston laatutyöhön. Vuonna 2005 tulossopimusneuvotteluissa informaatioteknologinen tiedekunta sai yliopiston sisäistä strategisesti kohdennettua rahoitusta prolaatupro -hankkeelle. Hankkeen aikana on luotu prosessien mallintamisen toimintakokonaisuus, tekninen sovellus ja arvioitu qpr-integraatiota. qpr-integrointiraportti: Informaatioteknologisessa tiedekunnassa on kattavasti kuvattu toiminnan prosessit ( Tiedekunnan vahvuutena on prosessien mallintamisen osaaminen ja asiantuntemus. Prosessityöskentelyn käytänteet ovat myös vastuineen, omistajuuksineen ja työmuotoineen vakiintumassa, josta osoituksena esim. se, että IT-tiedekunnan toimintaprosessien prosessit on myös kuvattu. Vuonna 2006 yliopisto teki päätöksen qpr-sovelluksen käytöstä csc-palvelimella. Tällä hetkellä on epäselvää, miten yliopiston rahoittaman projektin tuotokset aiotaan hyödyntää laatutyössä koko yliopiston tasolla. Laadunkehittämisryhmän linjausta tarvitaan siitä, miten prosessien mallintaminen asemoituu osana laatutyötä ja laatutyön johtamista? miten ja missä sovitaan yliopiston läpäisevien prosessien hyväksymismenettelyistä? Prosessien kehittämisryhmä Ehdotuksena: Kootaan kehittämisryhmä prosessityön menettelyiden sekä tavoitteiden linjaamiseksi osana laatutyötä. Linjattavana: prosessien mallintamistyön ja prosessijohtamisen organisoiminen yliopistossa, prosessien mallintamistyön tavoitteet ja aikataulu, tekniset ratkaisut. Ryhmä esittää ehdotuksensa laaturyhmälle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi. Luotu :22 Viimeksi talletettu Tulostettu :46