Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta koskien EU:n kumppanuussopimusta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa

Transkriptio

1 Ulkoministeriö PERUSMUISTIO UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta koskien EU:n kumppanuussopimusta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Eduskunnalle tiedottaminen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) kanssa neuvoteltavan kumppanuussopimuksen neuvottelumandaatin käsittelystä (ns. Post-Cotonou neuvottelut, ks. eduskunnalle toimitettu E-kirje UM ). Komissio julkaisi neuvottelumandaattiluonnoksen Mandaatista neuvotellaan neuvoston AKT-työryhmässä tammikuusta 2018 alkaen. Cotonoun sopimus umpeutuu helmikuussa Sopimusosapuolten on aloitettava neuvottelut 18 kuukautta ennen umpeutumista, joten EU:n neuvottelumandaatin tulee olla hyväksyttynä elokuuhun 2018 mennessä. Puheenjohtajamaan tavoitteena on saada mandaatti hyväksytyksi jo ulkoasiainneuvostossa (kehitysministerit) Neuvottelut AKTosapuolen kanssa tullaan todennäköisesti saattamaan loppuun Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella syksyllä Suomen kanta Valtioneuvosto pitää mandaattiluonnosta yleisellä tasolla hyväksyttävänä. EU:n ja AKT-maiden suhteita on tärkeää uudistaa siirtymällä avunantajaavunsaaja-dynamiikasta yhteisten intressien identifioimisen suuntaan. EU:n erityssuhteella AKT-maihin eli entisiin siirtomaihin on oma historiallinen taustansa, joka ei ole enää ajankohtainen. Tavoitteena tulee olla strateginen kumppanuus osapuolten välillä, jonka puitteissa kumppanit sitoutuvat toimeenpanemaan kestävän kehityksen tavoitteita yhteistyössä. Tulevan yhteistyön tulee pohjautua komission esityksen mukaisesti EU:n globaalistrategian mukaisiin EU:n arvoihin ja tavoitteisiin sekä uudessa eurooppalaisessa kehityspoliittisessa konsensuksessa määriteltyihin painopisteisiin. Post Cotonou -järjestelyjen tulee tukea EU:n strategisia tavoitteita Afrikassa ja vahvistaa EU-Afrikka-kumppanuutta. Yhteistyön tavoitteena tulee olla vakauden aikaansaaminen Afrikassa. Suomi korostaa Afrikka-yhteistyössä

2 2(9) AU-EU-huippukokouksessakin painottamiaan tavoitteita koulutuksen sekä rauhan ja turvallisuuden suhteen. Vähiten kehittyneiden sekä hauraissa tilanteissa olevien ja konflikteista kärsivien maiden tulee olla tulevan yhteistyön keskiössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Afrikkaan sekä poliittisesti että rahoituksen allokoinnissa. Rahoituskysymykset on kuitenkin pidettävä erillään Post Cotonou - neuvotteluista. Komission esittämä alueellinen painotus on kannatettava muutos. Katsomme kuitenkin, että yhteistyön eri muotoja kansallisella ja alueellisella tasolla sekä muiden toimijoiden, kuten Afrikan unionin kanssa tulee määritellä selkeämmin. Tulevan järjestelyn tulisi myös olla avoin kaikille kehitysmaille, jotka sitoutuvat kumppanuuden periaatteisiin ja tavoitteisiin. Kumppanuuden institutionaalisen rakenteen tulisi olla mahdollisimman kevyt. Kansalaisyhteiskunnan osallistamista tulee vahvistaa tulevassa yhteistyössä. Lisäksi on korostettava yksityisen sektorin, kaupan sekä investointien roolia, tavoitteena työpaikkojen luominen ja taloudellisen toiminnan kehittäminen. Cotonoun sopimuksen tärkeiden elementtien, kuten artiklan 8 mukaisen poliittisen dialogin sekä artiklan 96 mukaisten neuvottelujen käynnistäminen, jos toinen osapuoli ei täytä ihmisoikeuksia tai demokratian ja oikeusvaltion periaatteita koskevia velvollisuuksiaan, tulee säilyä vahvoina myös tulevan yhteistyön piirissä. Yhteistyötä muuttoliikekysymysten parissa tulee vahvistaa niin, että tavoitteena on selkeä ja toimiva takaisinottojärjestely, johon voi liittyä artiklan 96 tavoin aiheelliset toimenpiteet. Takaisinottojärjestelyssä on taattava ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen. Tulevan kumppanuuden tulee kattaa muuttoliikeyhteistyö laajasti niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä, jo olemassa olevat EU-toimet huomioiden. Uuden kumppanuussopimuksen tulee kattaa laajasti sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevat kysymykset mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien takaaminen. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen tulee korostua yhteistyössä, huomioiden sen vaikutukset erityisesti Karibian ja Tyynenmeren alueilla. Valtioneuvosto katsoo, että sopimuksen oikeudellinen sitovuus on hyväksyttävissä, jos se on paras vaihtoehto sopimuksen toimeenpanon ja sisällön kannalta. Toimeenpanon tehostamiseen on kuitenkin panostettava nykyistä järjestelyä enemmän. Valtioneuvoston alustavan näkemyksen mukaan sopimuksella tulisi olla päättymispäivämäärä, tai siinä tulisi määrätä säännöllisistä tarkasteluajankohdista, jotta yhteistyön periaatteita ja viitekehystä voidaan arvioida soveltuvan ajan kuluessa. Pääasiallinen sisältö

3 Komissio esittää, että neuvosto valtuuttaa komission ja korkean edustajan neuvottelemaan kumppanuussopimuksesta unionin puolesta. Komissio johtaa neuvottelutiimiä, johon kuuluu myös EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja. Komission esitys neuvottelumandaatista tähtää kokonaisvaltaisen sopimuksen aikaansaamiseksi 79 AKT-maan kanssa. Globaali toimintaympäristö on muuttunut siitä, kun Cotonoun sopimus vuonna 2000 solmittiin. Näin on tapahtunut esimerkiksi kasvavan keskinäisriippuvuuden, globaalien valtasuhteiden, alueellisen integraation, kaupan, teknologian kehittymisen, ilmastonmuutoksen, terrorismin ja muuttoliikkeen osalta. EU:n ja AKT-maiden suhteita on tarkoitus uudistaa, siirtyä kauemmaksi avunantaja-avunsaaja-dynamiikasta ja identifioida yhteisiä sekä EU:n omia intressejä paremmin. Uuden sopimuksen on huomioitava muuttunut globaali konteksti (erityisesti Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus), uudet EU:n politiikat (EU:n globaalistrategia, uusi kehityspoliittinen konsensus, kauppaa ja muuttoliikettä koskevat politiikat) sekä Cotonoun sopimuksen vahvuudet ja heikkoudet. Tältä pohjalta komissio on identifioinut seuraavat tavoitteet: 1) poliittinen kumppanuus, joka pohjautuu rauhanomaisten, vakaiden, hyvin hallinnoitujen, vauraiden ja kestävien valtioiden ja yhteiskuntien luomiseen; 2) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen; ja 3) tehokkaiden kumppanuuksien luominen kansainvälisillä foorumeilla. Yksi merkittävimmistä esitetyistä muutoksista on alueellinen painotus. Uudessa sopimuksessa olisi kaikille osapuolille yhteinen perusta, joka sisältäisi yleisiä tavoitteita, periaatteita, ja prioriteetteja. Painopiste olisi kuitenkin niin sanotuissa alueellisissa kompakteissa, joita olisi kolme: Afrikka, Karibia ja Tyynimeri. Alueelliset kompaktit olisivat sopimuksen pöytäkirjoina, ja niihin voisi tehdä tarvittaessa joustavammin muutoksia. Alueelliset kompaktit korvaisivat yhteisen EU-Afrikka-strategian, EU:n Karibia-strategian sekä EU:n Tyynimeri-strategian. Komissio painottaa lisäksi, että erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin roolia vahvistettaisiin uudessa sopimuksessa. Niiden tulisi olla merkittäviä toimijoita kestävän kehityksen saavuttamiseksi maissaan ja alueillaan, ja tämä heijastuisi myös uuden sopimuksen institutionaalisessa rakenteessa. Sopimuksen rakenne 3(9) Sopimuksen kaikille yhteinen perusta (foundation) rakentuu kolmesta osasta: 1) yhteiset säännökset, 2) strategiset prioriteetit ja 3) kansainvälinen yhteistyö. Yhteisiin säännöksiin kuuluvat: i) tavoitteet, ii) periaatteet, iii) poliittinen dialogi sekä iv) kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus. Tavoitteita eriteltiin yllä. Yhteisten periaatteiden mukaan kumppanuuden tavoitteita ajetaan tasa-arvon, syrjimättömyyden, solidaarisuuden ja molemminpuolisen kunnioituksen nimissä. Tavoitteita tulee lisäksi ajaa integroidun lähestymistavan kautta, yhdistäen poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja ympäristöön liittyvät näkökulmat. Poliittista dialogia (ks. lisää alla) käydään säännöllisesti, räätälöidysti ja joustavasti. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat 2030 Agendan mukaisesti edistämään kestävää kehitystä kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisten politiikkojen kautta.

4 4(9) Sopimuksen strategisiin prioriteetteihin kuuluvat i) ihmisoikeudet, perusvapaudet, demokratia, oikeusvaltioperiaatteet ja hyvä hallinto, ii) inklusiivinen ja kestävä taloudellinen kehitys, iii) ympäristö ja ilmastonmuutos, iv) rauha, turvallisuus ja oikeus, v) muuttoliike ja liikkuvuus (ks. lisää alla), sekä vi) inhimillinen kehitys ja ihmisarvo. Kansainvälisen yhteistyön osalta sopimuksessa todettaisiin, että osapuolet ovat sitoutuneita kansainväliseen oikeuteen ja multilateralismiin pohjautuvaan globaaliin järjestykseen, jonka keskiössä on YK. Osapuolet myös sitoutuisivat vahvistamaan yhteistyötään kansainvälisillä foorumeilla. Alueelliset kompaktit koostuvat kahdesta osasta: 1) Yhteistyön perusta ja 2) strategiset prioriteetit. EU-Afrikka kompakti syventäisi olemassa olevia EU:n ja Afrikan välisiä suhteita perustamalla molempia osapuolia hyödyttävän poliittisen kumppanuuden, joka ajaisi Agenda 2030 tavoitteita sekä muita osapuolten intressejä. Osapuolten tulisi toimeenpanna kompaktia toimintasuunnitelmilla kansallisella, alueellisella ja koko maanosan tasolla. Edistystä monitoroitaisiin säännöllisesti. Strategisiin prioriteetteihin kuuluisivat i) rauha ja turvallisuus, ii) ihmisoikeudet ja demokraattinen hallinto, iii) inklusiivinen ja kestävä taloudellinen kehitys mukaan lukien yhteistyö kaupan alalla, iv) inhimillinen kehitys ja ihmisarvo sisältäen mm. seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon takaamisen, v) muuttoliike ja liikkuvuus, ja vi) ilmastonmuutos ja ympäristökestävyys. Yhteistyön perusta EU-Karibia ja EU-Tyynimeri kompakteissa rakentuu samalla tavalla, kuin Afrikan osalta. Molemmissa strategiset prioriteetit ovat i) ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä hallinta, ii) inklusiivinen ja kestävä taloudellinen kehitys, iii) inhimillinen turvallisuus, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto, ja iv) inhimillinen kehitys ja sosiaalinen koheesio sisältäen mm. seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon takaamisen. Keskeisimmät kysymykset Nykyisen Cotonoun sopimuksen artikla 13 kattaa yhteistyön muuttoliikekysymyksissä. Artiklan pyrkimyksenä on parantaa olosuhteita lähtö- ja kauttakulkumaissa, minkä lisäksi siinä keskitytään lailliseen maahanmuuttoon sekä laittomien siirtolaisten palautuksiin. Palautusten suhteen artiklaa ei ole ikinä pantu täytäntöön osapuolten tulkintaerimielisyyksien vuoksi. Uudessa sopimuksessa komissio pyrkii luomaan mekanismin tehokkaille palautuksille, sen tarkemmin asiaa täsmentämättä. Komissio haluaa kokonaisvaltaisen ja oikeusperustaisen lähestymistavan muuttoliikkeelle ja liikkuvuudelle. Tähän sisältyy laillisen maahanmuuton parempi organisointi, hyvin hallinnoitu liikkuvuus, kehitysvaikutusten maksimointi, laittoman maahanmuuton ehkäiseminen sekä ihmissalakuljetuksen poistaminen. Alustavissa keskusteluissa monille jäsenmaille, mukaan lukien Suomelle, on ollut ensiarvoisen tärkeää säilyttää nykyisen Cotonoun sopimuksen artiklat 8 ja 96 uudessa järjestelyssä. Artikla 8 säätää säännöllisestä, kokonaisvaltaisesta ja tasapainoisesta poliittisesta dialogista. Cotonoun alainen poliittinen dialogi kattaa erityisesti ihmisoikeudet, demokratian, oikeusvaltioperiaatteet sekä hyvän hallinnon. Komissio esittää, että uudessa sopimuksessa poliittinen dialogi sijoittuisi kaikille yhteiseen sopimuksen perustaan. Sen tavoitteena on kehittää

5 5(9) yhteisymmärrystä osapuolten kannoista ja intresseistä sekä kontribuoida sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Cotonoun sopimuksen artikla 96:ssa määritellään toimenpiteet tapauksessa, jossa jokin sopimuksen osapuolista ei noudata sopimuksen periaatteita ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden saralla. Tällaisessa tapauksessa voidaan käynnistää konsultaatiot osapuolten välillä sekä tarvittaessa säätää asianmukaisista toimenpiteistä. Komission esityksen mukaan uudessa sopimuksessa olisi vastaavanlainen järjestely sopimuksen velvoitteiden täyttymisen seurantaan. Varsinaisen, tulevan kansainvälisen sopimuksen luonne (myös oikeudellisen sitovuuden osalta) voidaan vahvistaa vasta neuvottelujen lopussa sopimuksen sisällön ja tarkoituksen perusteella. EU:n rahoitus AKT-maille tapahtuu tällä hetkellä Euroopan kehitysrahaston kautta, josta on määrätty Cotonoun sopimuksessa. Komissio esittää, että tuleva sopimus olisi irrallinen rahoituksesta, mikä tullee olemaan vaikea kysymys AKTosapuolelle. Siinä todettaisiin, että molemmat osapuolet takaavat tarvittavat rahalliset ja ei-rahalliset keinot sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU toistaisi sitoumuksensa kasvattaa virallista kehitysapuaan (ODA) 0,7 %:iin BKT:sta sekä tuen LDC-maille 0,2%:iin 2030 Agendan aikataulun puitteissa. EU:n tuki kohdentuu sitä eniten tarvitseville, erityisesti LDC- ja SIDS-maille sekä hauraissa tilanteissa ja konflikteissa oleville maille. Lisäksi erityistä huomiota tulee kohdentaa keskitulotason maiden haasteille määrittelemällä uusia yhteistyön muotoja perinteisen kehitysavun tilalle huomioimalla kuitenkin maiden sisäiset tuloerot ja niihin vastaaminen. Suurin jakolinja EU-maiden kesken kulkee niiden välillä, jotka toivovat uuden järjestelyn olevan avoin kaikille halukkaille maille, sekä niiden, jotka haluavat säilyttää EU:n ja AKT-maiden suhteet nykyisellään. Suomi ja samanmieliset maat katsovat, että EU:n erityinen suhde AKT-maihin, käytännössä entisiin siirtomaihin, ei ole enää ajankohtainen. Nykyisen Cotonoun sopimuksen onnistumisista tulisi jatkossa hyötyä mahdollisimman moni. Erityisen hankala on kysymys Pohjois- Afrikan mahdollisesta asemasta sopimuksessa. Komissio toteaa mandaattiluonnoksessa, että sopimus tulisi olemaan avoin eri tasoilla kaikille maille, jotka jakavat sopimuksessa ilmaistut arvot ja tavoitteet. Komission mukaan tämä on erityisen tärkeää kun puhutaan Afrikasta kokonaisuutena, ottaen kuitenkin huomioon olemassa olevat kahdenväliset assosiaatiosopimukset Pohjois-Afrikan maiden kanssa. Pohjois-Afrikan kysymyksen lisäksi jäsenmaiden alustavissa keskusteluissa neuvottelumandaatista on korostettu mm. SRHR- ja gender-kysymysten riittävää huomioimista sekä muuttoliikeyhteistyön vahvistamista. Suomi ja samanmieliset maat ovat pitäneet tämänhetkistä Cotonoun sopimukseen perustuvaa institutionaalista rakennetta turhan raskaana lukuisine eri tason kokouksineen (mm. suurlähettiläskokoukset, kauppaneuvosto, ministerikokous, parlamentaarinen yhteiskokous), joihin varsinkaan EU-maiden puolelta harvoin osallistutaan korkealla tasolla. Komissio esittää, että uudessa kumppanuussopimuksessa institutionaalista arkkitehtuuria uudistettaisiin, tarkoituksena lisätä johdonmukaisuutta ja virtaviivaisuutta. Rakenne ei kuitenkaan vaikuttaisi uudistuksen myötä juurikaan kevenevän. Kullekin alueelliselle kompaktille perustettaisiin alueellinen neuvosto sekä operationaalinen komitea. Alueellisilla talousyhteisöillä olisi merkittävä rooli EU- Afrikka kompaktissa. Parlamentaariset kokoukset järjestettäisiin jatkossa

6 6(9) alueellisten neuvostojen yhteydessä. Alueellisella tasolla voitaisiin järjestää myös kansalaisyhteiskunnan sekä yksityissektorin edustajien tapaamisia. Kumppanuussopimuksen kokonaisuutta hallinnoisi valtionpäämiesten huippukokous, joka järjestettäisiin ad hoc perustalta. Huippukokous tarjoaisi strategista poliittista ohjausta kumppanuudelle. Kumppanuutta johtaisi EU-AKTneuvosto, joka kokoontuisi myös ad hoc-tasolla ja keskustelisi yhteisistä huolista koskien kumppanuuden perustassa määrättyjä periaatteita ja arvoja, sekä sopisi yhteisistä kannoista kansainvälisessä yhteistyössä. Ministeritason kokoukset voisivat keskittyä spesifeihin kysymyksiin. Keskustelua on herättänyt myös kysymys sopimuksen oikeudellisesta sitovuudesta. Joidenkin näkemysten mukaan oikeudellisesti sitova sopimus on turhan raskas, ja sen toimeenpano saattaisi myöhästyä osapuolten ratifiointiprosessien viivästyessä. Näkemysten mukaan kaikki nykyisen Cotonoun sopimuksen tärkeät ja säilytettävät elementit, kuten artiklojen 8 ja 96 mukaiset toimenpiteet olisivat toteutettavissa pelkän poliittisen sopimuksen (political agreement) alaisuudessa. Lisäksi on katsottu, ettei oikeudellinen sitovuus ole tähänkään mennessä taannut toimeenpanoa (esim. artiklan 13 alaisissa muuttoliikekysymyksissä). Komissio esittää, että uusi sopimus olisi oikeudellisesti sitova, mutta alueellisia kompakteja voitaisiin tarvittaessa muuttaa joustavammin, ilman pitkiä ratifiointiprosesseja. Suomi ja samanmieliset maat ovat katsoneet, että oikeudellista sitovuutta pitää heijastaa sopimuksen sisältöä vasten ja arvioida sen mukaan. Komissio lisäksi esittää, että sopimuksella ei olisi päättymispäivämäärää. Suomi ja samanmieliset maat ovat suhtautuneet tähän alustavan varauksellisesti. Nykyinen Cotonoun sopimus pähkinänkuoressa: AKT-maat (79 maata) ovat pääasiassa EU-maiden entisiä siirtomaita. Sen vuoksi EU:lla ja AKT-mailla on ollut vuosikymmenien ajan erityissuhteet. Oikeudellisesti sitova Cotonoun sopimus koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat politiikka, kauppa ja kehitys. Ensisijassa yhteistyötä rahoitetaan EU:n talousarvion ulkopuolisesta Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Sopimusta on perustettu hallinnoimaan yhteisiä EU AKT-instituutioita. Ihmisoikeudet sekä demokratian ja oikeusvaltion edistäminen ovat sopimuksen keskeisiä perusperiaatteita. Niitä edistetään tarvittaessa poliittisen dialogin (8 artikla) avulla. Sopimuksen 96 artiklassa määritellään menettelyt ja aiheelliset toimenpiteet (esim. etuuksien jäädyttäminen) sopimusrikkomistilanteissa. EPA-talouskumppanuussopimuksilla muutettiin AKT-maiden perinteisesti nauttima yksipuolinen pääsy EU:n markkinoille vastavuoroiseksi ja saatetaan suhteet näin yhdenmukaisiksi WTO:n sääntöjen kanssa. EU:n ja Afrikan välisten talouskumppanuussopimusten (EPA) laatiminen on ollut keskeinen osa Cotonoun sopimuksen toimeenpanoa. Tarkoituksena on ollut muuttaa AKT-maiden perinteisesti nauttima yksipuolinen pääsy EU:n markkinoille vastavuoroiseksi. Ratifioinnit ovat kuitenkin osittain edelleen kesken, sillä Afrikan mailla on ollut epäilyksiä niiden hyötyjen jakaantumisesta paitsi Euroopan ja Afrikan välillä sekä myös Afrikan maiden kesken. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

7 7(9) Prosessuaalinen oikeusperusta on SEUT 218 (3) ja alustavan arvion mukaan aineellinen oikeusperusta olisi assosiaatiota koskeva SEUT 217. Oikeusperusta määrittyy myöhemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamenttia tiedotetaan asiasta SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Kansallinen valmistelu Ulkosuhdejaoston kirjallinen käsittely Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Sopimus tulee tämänhetkisen arvion mukaan sisältämään sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Suhdetta Suomen lainsäädäntöön samoin kuin Ahvenanmaan toimivaltaan on kuitenkin arvioitava tarkemmin konkreettisen sopimustekstin valossa. Taloudelliset vaikutukset Aloitteella ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. AKT-maita on tuettu pääasiassa EU:n budjetin ulkopuolisesta kehitysrahastosta (EKR), jonka suuruus nykyisellä rahoituskehyskaudella on 30,5 miljardia euroa, josta Suomen maksuosuus on n. 460 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 jälkeisestä EU:n ulkosuhderahoituksesta päätetään EU:n tulevia rahoituskehyksiä koskevissa neuvotteluissa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 15720/17 + ADD1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ulkoministeriö / KEO-10 / Laura Hassinen, p Ulkoministeriö / KEO-10 / Sari Lehtiranta, p Ulkoministeriö / ALI-01 / Pertti Anttinen, p Ulkoministeriö / ALI-20 / Pirjo Virtanen, p Ulkoministeriö / ASA-30 / Tiina Nikkinen, p

8 Ulkoministeriö / OIK-20 / Maija Mansikkaniemi, p Sisäministeriö / MMO / Eero Koskenniemi, p (9) EUTORI-tunnus EU/2017/1769 Liitteet Viite

9 9(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ACP/LOME -maat, Afrikka, Agenda 2030 kehitys, Cotonoun sopimus, Karibia, kauppa ja kehitys, kehitysrahoitus, muuttoliike, Tyynimeri, kehitysyhteistyö SM, UM, VM, VNK EUE, MMM, OKM, STM, TEM, TULLI, VTV, YM