TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS. Koulutusohjelman tavoitteet

Transkriptio

1 TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLT) tarjoaa yhdessä Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa kansainvälisen tietoteollisten alojen koulutuskokonaisuuden, jota koordinoi yliopistojen yhteinen Turun tietotekniikan tutkimuskeskus TUCS. Kansainvälinen tietotekniikan diplomi-insinööritutkintoon (DI) johtava koulutus on Åbo Akademin kemiallis-teknillisen tiedekunnan (KTF) tietotekniikan koulutusohjelman linja, joka toteutetaan MLT:n ja KTF:n yhteistyönä. Opiskelijavalinta yliopistoihin tapahtuu erikseen. Turun yliopiston opiskelijat kirjoittautuvat opintojen kuluessa myös Åbo Akademihin. Lisätietoja tietoteollisten alojen kansainvälisestä koulutuksesta saa TUCSista ( sekä yhteistyöhön osallistuvista tiedekunnista (ks. tässä oppaassa Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma sekä Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman elektroniikan ja tietotekniikan linja). DI-koulutusohjelman tiedotussivu löytyy osoitteesta: Koulutusohjelman tavoitteet Tutkinnot Koulutus johtaa kansainväliseen diplomi-insinöörin tutkintoon (Master of Science in Technology, Computer Science and Engineering), jonka myöntää KTF. Turun yliopiston opiskelijat suorittavat MLT:ssa välitutkintona Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (Bachelor of Science) tietotekniikassa. Loppututkinnon minimilaajuus on 180 ov ja välitutkinnon 120 ov. Opetuskielet Kansainvälisen koulutusohjelman opetus on monikielistä. Opetus alkaa n. 100 ov:n yhteisillä opinnoilla, jotka ovat pääosin suomenkielisiä. Lisäksi niihin kuuluu 20 ov:n laajuinen ruotsinkielinen prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuus. Pääaineen syventävät opinnot (55 ov diplomityö mukaan lukien) ovat pääsääntöisesti englanniksi. Kansainvälisessä DI-koulutuksessa vaatimuksena on, että opiskelija suorittaa opinnoistaan vähintään 60 ov muulla kuin suomen kielellä. Vaatimus sisältää englanninkielisen diplomityön (20 ov). Sivuaineiden opetuskieli vaihtelee opiskelijan sivuainevalintojen mukaan: Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun tietoteollisten alojen maisterinkoulutusohjelmissa (1 of 6) :36:14

2 syventävät opinnot ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä. Muissa MLT:n koulutusohjelmissa annettava opetus on pääosin suomenkielistä, Åbo Akademissa vastaavasti ruotsinkielistä. Kansainvälisen DI-koulutuksen ammattiaineiden syventävä sivuaineopetus on englanninkielistä. Koulutussuunnat Koulutus alkaa 70 ov:n laajuisilla kaikille yhteisillä opinnoilla. Tämän jälkeen, suunnilleen toisen opiskeluvuoden keväällä, opiskelija valitsee pääaineekseen haluamansa koulutussuunnan. Varsinaisia pääaineen opintoja edeltävät 25 ov:n laajuiset suuntaavat opinnot. Hyväksyttyjä pääaineita on neljä: - Ohjelmistotuotanto (software engineering) - Sulautetut järjestelmät (embedded systems) - Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) - Tietoliikenne (telecommunication) Sen lisäksi ovat seuraavat suunnitteilla: - Suurteholaskenta (high performance computing) - Digitaaliset elektroniikkajärjestelmät (digital electronics systems) Pääaineen lisäksi opiskelijan tulee valita kaksi sivuainetta. Suuntaavissa opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa, joista opiskelija valitsee pääainettaan vastaavan. Ohjelmistopainotteinen suunta Pääaineet: - Ohjelmistotuotanto (software engineering) - Sulautetut järjestelmät (embedded systems) - Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) - Tietoliikenne (telecommunication) Laitteistopainotteinen suunta Pääaineet: - Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) - Tietoliikenne (telecommunication) Ohjelmistotuotanto (software engineering) Suunnan tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita vaativien ohjelmistokokonaisuuksien määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen sekä ohjelmistoprojektien johtoon. Hyvän ohjelmointitaidon lisäksi opiskelijalle pyritään antamaan hyvät perustiedot algoritmien ja (2 of 6) :36:14

3 tietorakenteiden suunnittelussa ja analysoinnissa sekä ohjelmointimenetelmien, ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelun ja ohjelmistotuotannon menetelmien tuntemus. Sivuaineiksi sopivat luontevimmin matematiikka sekä muista DI-ammattiaineista sulautetut järjestelmät ja tietoliikenne. Sulautetut järjestelmät (embedded systems) Sulautettujen järjestelmien suunta on läheisessä suhteessa ohjelmistotuotannon linjaan: tavoitteena on kouluttaa ohjelmistoasiantuntijoita erityisesti reaaliaikaisten ja reaktiivisten sekä sulautettujen järjestelmien suunnitteluun. Sulautetuissa järjestelmissä prosessori on kiinteänä osana jotakin toimilaitetta, kuten matkaviestintä, televisiota tai autoa. Näin koulutuksen painopiste ei ole pelkästään ohjelmistoissa vaan enemmältikin kokonaisjärjestelmissä. Muita reaktiivisia järjestelmiä ovat erilaiset prosessiautomaatiojärjestelmät, kuten paperikone tai puhelinverkon ohjausjärjestelmä. Suunnan sivuaineiksi sopivat erityisesti muut DIammattiaineet. Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Teollisen tietotekniikan pääaineen tavoitteena on kouluttaa teknillisiin prosesseihin ja järjestelmiin liittyvän tietotekniikan asiantuntijoita. Suunnan yhtenä painopisteenä on teollisten tuotantoprosessien tietotekniikka, jonka sovellusalueita ovat esimerkiksi elektroniikka-, metallija paperiteollisuuden tuotantolinjojen optimointi ja automaatio. Toisen painopisteen muodostaa automaatiojärjestelmien ja näihin liittyvien erilaisten älykkäiden toimilaitteiden suunnittelu. Tällaisia ovat esimerkiksi teollisuusrobotit, "älykkäät" kodinkoneet, tai autoissa olevat erilaiset ohjaus- ja hallintajärjestelmät. Opintojen painopiste on - paitsi ohjelmistoissa - niin erityisesti myös teknillisten prosessien ja järjestelmien matemaattisessa mallintamisessa, simuloinnissa ja optimoinnissa sekä ohjauksessa ja automaatiossa. Aineen opintoja tukevat sivuaineina sekä tietotekniikkaa painottavat aineet, kuten ohjelmistotuotanto, sulautetut järjestelmät ja tietoliikenneohjelmistot että teknillisten prosessien mallintamista tukevat aineet, kuten elektroniikka ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikenne (telecommunication) Tietoliikennetekniikan opiskelijat koulutetaan tietoliikennejärjestelmien asiantuntijoiksi, jotka tuntevat erityyppiset langalliset ja langattomat tietoliikennejärjestelmät sekä niiden vaatimat signaalinkäsittelyn perusteet. Erityinen paino opetuksessa on multimediasovellusten vaatimissa suurikapasiteettisissa järjestelmissä ja niiden toteutuksessa. Opiskelijat kykenevät mallintamaan ja simuloimaan käytännössä erityyppisiä tietoliikennejärjestelmiä sekä lopulta toteuttamaan suunnittelemansa järjestelmät joko piiri- tai prosessoritoteutuksina. Sivuaineiksi sopivat parhaiten matematiikka ja digitaaliset elektroniikkajärjestelmät sekä sulautetut järjestelmät. Matematiikan sivuaine on tarkoitettu tietoliikennetekniikan teoreettisten valmiuksien parantamiseen. Digitaaliset elektroniikkajärjestelmät ja sulautetut järjestelmät parantavat opiskelijan valmiuksia digitaalisten tietoliikennejärjestelmien käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa. (3 of 6) :36:14

4 Sijoittuminen työmarkkinoille Yliopistotasoisen tietotekniikan tutkinnon suorittaneet ovat maassamme erittäin kysyttyjä. Tietotekniikan DI-koulutus kattaa hyvin tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä elektroniikan eri osaalueet, jolloin valitun opintosuuntauksen mukaan sijoittuminen on monipuolisesti mahdollista erityisesti Varsinais-Suomen tietoteollisen alan yrityksiin. Alan suuresta työvoimatarpeesta huolimatta työmarkkinoille tulisi hakeutua vasta opintojen loppuvaiheessa. Opintojen loppuun saattamisen viivästymisen välttämiseksi suosittelemme kesäharjoittelua lukuun ottamatta vähintään LuK-tutkinnon suorittamista ennen osittaistakaan työelämään siirtymistä. Täysipäiväisen työsuhteen solmiminen kannattaa pyrkiä ajoittamaan suunnilleen diplomityön tekemisen aikoihin. Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Digit ry on Turun yliopiston DI-opiskelijoiden ainejärjestö, joka osaltaan auttaa jäseniään opintoasioissa ja vaalii teekkarikulttuuria. Toimisto sijaitsee Datacityn A-rapun toisessa kerroksessa. Tarkempia tietoja tarjoavat Digitin kotisivut org.utu.fi/tyyala/digit/. Yhdistyksen hallituksen tavoittaa sähköpostilla osoitteesta ja puhelimitse numerosta ja sen jäsenet vastaavat mielellään kysymyksiin. Vastaava Åbo Akademin ainejärjestö on nimeltään Datateknologerna, DaTe. Opintojen rakenne OPINTOJEN SUORITTAMINEN Ohjeita opiskelua varten Erittäin hyödyllisiä ohjeita opiskeluun saa erityisesti neuvonta-assistentilta, opiskelijatutoreilta, ainejärjestö Digitiltä ( digit@utu.fi) ja DI-koulutuksen weppisivuilta ( muun henkilökunnan lisäksi. LuK -tutkielma ja Diplomityö Katso myöhemmin esitettävä kohta "Opintojaksojen tavoitteet ja sisältö". Tentit Tietojenkäsittelytieteiden, elektroniikan ja tietotekniikan sekä KTF:n kurssien tentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti. Ilmoittautumisen pitää tapahtua viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Koska kurssien tenttimiseen liittyvä käytäntö ja määräykset vaihtelevat (4 of 6) :36:14

5 oppiaineittain, kannattaa asia selvittää opetuksen tuottavasta oppiaineesta. Seuraavilta verkkosivuilta löytyy tietoa eri oppiaineiden tenttimiskäytännöstä: (tietojenkäsittelytieteet) html#01 (matematiikka) (elektroniikka ja tietotekniikka) (ÅA / KTF) Ilmoittautuminen Opintojaksoille ilmoittaudutaan yleensä opintojaksojen ensimmäisillä luennoilla tai oppiaineen www-sivujen kautta. Joihinkin harjoituksiin ilmoittaudutaan ilmoitustaululla oleviin listoihin. Neuvonta-assistentti Neuvonta-assistentin vastaanottoajat ilmoitetaan jokaisen lukukauden alussa sekä tiedekunnan että oppiaineen ilmoitustauluilla. Neuvonta-assistentin puoleen voi kääntyä, kun haluaa tietoja esimerkiksi tutkintoon kelpaavista opintojaksoista, opintojaksojen korvaavuuksista, sivuaineopinnoista tai sivuaineopiskelijoille sopivista opintokokonaisuuksista. Lisäksi neuvonta-assistentti valmistelee opintokokonaisuusmerkinnät sekä pää- että sivuaineopiskelijoille. Työharjoittelu Tutkintoon sisältyy 4 ov:a työharjoittelua. Kolmen viikon työharjoittelu vastaa yhtä opintoviikkoa. Opiskelija huolehtii itse harjoittelupaikan hankkimisesta. Saadakseen harjoittelun hyväksytettyä, tulee opiskelijan toimittaa professori Jouni Isoaholle työtodistus ja työharjoittelukertomus, josta ilmenee työnkuva, harjoittelun ajankohta ja päivittäinen työaika. Professori Isoaho antaa tarvittaessa tarkempia neuvoja ja ohjeita työharjoitteluasioissa. Yliopistoon ja ylioppilaskuntaan ilmoittautuminen Uudet opiskelijat Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan (Yliopistolaki 18 ). Opiskelupaikan vastaanottaminen on vahvistettava sitovasti. Mikäli tiedekunta ei saa vahvistusta, hakija menettää opiskelupaikan. Asiasta antaa ao. tiedekunta tarkat ohjeet hyväksymisilmoituksen yhteydessä. Opiskelijaksi hyväksytylle lähetetään ohjeet ilmoittautumisesta (uusien opiskelijoiden ilmoittautumisaika alkaa ja päättyy ) ja opintotuesta sekä muita ajankohtaisia tiedotuksia, joihin on syytä tutustua huolellisesti. Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan tai (5 of 6) :36:14

6 ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan (Yliopistolaki 40 ). Vanhat opiskelijat Turun yliopiston vanhojen opiskelijoiden ilmoittautuminen lukuvuodeksi alkaa maanantaina toukokuun 21. päivänä ja päättyy maanantaina syyskuun 17. päivänä klo Ilmoittautuminen Åbo Akademiin 70 ov:n perusopintoihin kuuluvia Åbo Akademin opintoja aloitettaessa on ilmoittauduttava yhteistyöopiskelijaksi Åbo Akademiin. Tätä tarkoitusta varten on täytettävä viimeistään 1. KTF: n kurssin alkamispäivänä lomake, jolla ilmoittaudutaan Åbo Akademiin yhteistyöopintoja suorittavaksi. Lomaketta saa sekä KTF:n kansliasta että opintotoimistosta, lisäksi TY:n tietojenkäsittelyn DI-koulutusohjelman neuvonta-assistentilta. Varsinaiseksi opiskelijaksi Åbo Akademiin kirjaudutaan kuitenkin vasta yhteisten opintojen suorittamisen jälkeen, ennen syventävien KTF:n opintojen alkamista. Ruotsin- ja englanninkielisten opintojaksojen suorittaminen Opetus on joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, kuten myös kurssimateriaali. Yhteisiin opintoihin kuuluvat ruotsinkieliset opintojaksot saa tenttiä joko suomen tai ruotsin kielellä. Pääaineen opinnot suoritetaan pääasiassa englannin kielellä, kurssikohtaisesti kyseeseen voi tulla myös suomi tai ruotsi. OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Opintojaksot on jaoteltu tietotekniikka-alan yhteisiin perus-, aine- ja syventäviin opintoihin, joiden sisällä opintojaksot esitetään aakkosjärjestyksessä. Sivuaineopetukseen kuuluvat polytekniset opintojaksot on kuvattu opinto-oppaassa kyseisen sivuaineen kohdalla. Perusopinnot Aineopinnot Pääaineopinnot (6 of 6) :36:14

7 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Opintojen rakenne Tutkinnon yleisrakenne on seuraava: Yhteiset opinnot (70 ov) Yhteiset opinnot luovat DI-tutkintoon vaadittavan polyteknisen perustan, joka on kaikille sama. Prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuudet ovat ruotsinkielisiä ja niistä vastaa KTF. Matematiikka 10 ov Insinöörimatematiikka I 5 ov Insinöörimatematiikka II 5 ov Fysiikka 7 ov Fysiikka 1 5 ov Matemaattiset menetelmät 1 2 ov Tietojenkäsittelytiede 14 ov Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen 3 ov Ohjelmointi I 4 ov Ohjelmointi II 4 ov Tietorakenteet ja algoritmit 3 ov Elektroniikka 9 ov Analogiaelektroniikka I 3 ov Digitaalisuunnittelun perusteet 3 ov Piiriteoria 3 ov Prosessitekniikka 15 ov Grundkurs i reglering och instrumentering 2 sv Reglerteknik 3 sv Processreglering 4 sv Matematisk modellering 3 sv Grundkurs i produktionsplanering 3 sv Kielet ja viestintä 6 ov Suomen kieli ja viestintä 2 ov Ruotsi 2 ov Englanti 2 ov (1 of 10) :36:16

8 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Teollisuustalous 5 ov Företagsekonomi 5 sv Muut opinnot Harjoittelu 4 ov SUUNTAAVAT OPINNOT (25 ov): Suuntaavissa opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa, joista opiskelija valitsee pääainettaan vastaavan. Laitteistopainotteinen suunta (25 ov) Tietoliikenneteoria 5 ov Tietotekninen algebra 5 ov Mikroprosessorit 3 ov HDL-pohjainen suunnittelu 3 ov Tietokoneverkot 3 ov Digitaalinen signaalinkäsittely I 3 ov Analogiaelektroniikka II 3 ov Ohjelmistopainotteinen suunta (25 ov) Tietotekninen algebra 5 ov Diskreetti matematiikka I 2,5 ov Diskreetti matematiikka II 2,5 ov Käyttöjärjestelmät 3 ov Ohjelmistotuotanto 3 ov Tietokoneverkot 3 ov Mikroprosessorit/Tietokoneorganisaatio 3 ov Digitaalinen signaalinkäsittely I 3 ov Pääaineopinnot Opiskelija suorittaa valitsemastaan pääaineesta 15 ov:n perus- ja 20 ov:n jatkomoduulin, yhteensä 35 ov. Jatkomoduuliin sisältyy LuK -tutkielma (5 ov). Myös diplomityö (20 ov) tehdään pääaineesta. Pääaine kirjataan tutkintotodistukseen. Pääaineen opinnot suoritetaan pääasiassa englannin kielellä. Koulutustarjonta laajenee ja tarkentuu jatkuvasti. Uusimmat tiedot (myös mahdolliset muutokset!) löytyvät osoitteesta Ohjelmistotuotanto (software engineering) Moduuli I 15 ov (2 of 10) :36:16

9 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Pakollisia kursseja: Programming III (TY) 3 cu Information System Design (TY) 3 cu Data structures and analysis of algorithms II (TY) 3 cu Databases (TY) 3 cu Software Engineering Laboratory Course (ÅA) 3 cu Moduuli II 20 ov Pakollisia kursseja 8 ov: Project Course5 cu Programming language concepts 3 cu Lisäksi on valittava yhteensä 12 ov seuraavista: Software architectures 3-5 cu Software quality 5 cu Software safety 5 cu System specification 5 cu Program semantics 3 cu Web design 3 cu Computer and network security 3 cu Parallel computing 3 cu Probabilistic algorithms 5 cu Special course in Software Engineering 3-5 cu Sulautetut järjestelmät (embedded systems) Moduuli I 15 ov Pakollisia kursseja Embedded Systems Design (ÅA)3 cu Real-time systems (ÅA) 3 cu Computer and Network Security (TY) 3 cu Embedded systems laboratory course (ÅA)3 cu Linux and system programming (TY) 3 cu Moduuli II 20ov Pakollisia kursseja: Project course 5 cu Lisäksi on valittava yhteensä 15 ov seuraavista: Hardware/Software Codesign 3 cu Telecommunication Software 3 cu Software Architectures 3 cu Discrete Event Simulation 3 cu Software Safety 3 cu Signaaliprosessorit 3 ov (3 of 10) :36:16

10 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Tietokonearkkitehtuurit 4 ov Digitaalinen signaalinkäsittely II 4 ov Multimedia-algoritmit: Seminaari audio-, video- ja kuvankäsittelystandardeista 3 ov HDL-pohjainen suunnittelu (jos ei sisälly sivuaineopintoihin) 3 ov Special course in Embedded Systems 3 cu Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Moduuli I 15 ov Matematik IV (ÅA) 5 sv Optimering (ÅA) 3 sv Process- och produktionsoptimering (ÅA) 3 sv Processreglering (ersätts för TY studerande med ämnesstudier eller kurser från modul II) (ÅA) 4 sv Moduuli II 20 ov Project course 5 cu Avancerade AI-metoder 3-5 sv Simulering 3 sv Avancerade reglermetoder 5 sv Modellering och reglering av stokastiska system 5 sv Datatekniska tillämpningar inom processindustrin 3 sv Processdynamik 3 sv Tillämpad signalbehandling 5 sv Petri Nets 3 cu Discrete Event Simulation 3 cu Digitaalinen signaalinkäsittely II 4 ov Tietoliikennetekniikka (laitteistosuunta) Moduuli I 15 cu Digital Telecommunication Systems (TY) 5 cu Radio Systems (TY) 5 cu Telecommunication protocols (ÅA) 5 cu Jos tietoliikennetekniikka suoritetaan sivuaineena, kurssi Telecommunication protocols korvataan joko kurssilla Spread Spectrum Systems tai Advanced Concepts in DSP. Mikäli kuitenkin kurssi tietoliikenneteoria puuttuu opiskelijan pakollisista opinnoista, niin silloin Telecommunication protocols kurssi voidaan korvata myös kurssilla tietoliikenneteoria. Moduuli II: (4 of 10) :36:16

11 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Pakolliset (10 cu): Spread Spectrum and CDMA 5 cu Project Course 5 cu Valinnaiset (10 cu): Self-organising systems 5 cu Multimedia processing 5 cu Telecommunication System Design and Implementation 5 cu Algorithms for Digital Signal Processing I 5 cu Algorithms for Digital Signal Processing II 5 cu Coding and Encryption in Telecommunication 5 cu Advanced Course in Computer Networks and Internets 3 cu Telecommunication protocols lab course 2 cu Special Course in Telecommunication 3-5 cu Tietoliikennetekniikka (ohjelmistosuunta) Moduuli I (pakolliset 15 cu) Telecommunication Protocols (ÅA) 5 cu Local Networks (ÅA) 3 cu Telecom Protocols Laboratory Course (ÅA) 2 cu Tietoliikenneteoria (TY) 5 cu (om vald till en annan plats, bör den ersättas med den valbara kursen av Digital Communication Systems) Moduuli II (20 cu) Pakolliset (8 ov) Project Course 5 cu Advanced Course in Computer Networks and Internets 3 cu Valinnaiset (12 ov): Telecommunication Software 3 cu Software Quality 5 cu Software Architectures 3-5 cu Software Safety 5 cu Webdesign 3 cu Special Course in Telecommunication 3-5 cu Digital Communication Systems 5 cu Telecommunication System Design and Implementation 5 cu Self-organising Systems 5 cu Multimedia Algorithms 3 cu LuK -tutkinto (5 of 10) :36:16

12 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Tietotekniikan opiskelijat suorittavat välitutkintona (B.Sc.) Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK) tietotekniikassa. LuK tutkielma (Project course) on suomenkielinen. Tutkielman lisäksi LuK -tutkintoon liittyy kirjallinen kypsyyskoe suomen kielellä. Siihen vaaditaan seuraavat opintosuoritukset (yhteensä 120 ov): Yhteiset opinnot (pl. harjoittelu) 66 ov Suuntaavat opinnot 25 ov Pääaineen perusmoduuli 15 ov LuK -tutkielma pääaineessa (Project course) 5 ov Muita pää- tai sivuaineen opintoja tai harjoittelu 9 ov Sivuaineopinnot Pääaineen lisäksi opiskelijan tulee suorittaa vähintään ov kahdesta sivuaineesta. Sivuaineista toinen on vapaasti valittavissa. Sivuaineen tulee kuitenkin olla yliopistollinen oppiaine ja muodostaa siitä 15 opintoviikon kokonaisuus. Toiseksi sivuaineeksi valitaan joko jokin muu kuin pääaineeksi valittu DI-suunta suorittamalla sen 15 ov perusmoduuli, tai jokin seuraavista: Digitaaliset elektroniikkajärjestelmät 15 ov SoC-suunnittelu 5 ov Tietokonearkkitehtuurit 5 ov Elektroniikan laitesuunnittelu 5 ov Mikroelektroniikka 15 ov Puolijohteinen fysiikka 4 ov Integroitujen piirien suunnittelu ja valmistus 5 ov Puolijohdetekniikka 3 ov Kvanttifysiikka I A 3 ov Elektroniikka 15 ov HDL-pohjainen suunnittelu 3 ov Analogiaelektroniikka I 3 ov Analogiaelektroniikka II 3 ov Tietokonearkkitehtuurit 5 ov Sähköturvallisuus (suunnitteilla) 1 ov Industriell ekonomi 15 sv tre kurser av följande 3504 Kvalitetsmedveten produktionsekonomi 5 sv 3511 Projektplanering 5 sv 3502 Marknadsföring 5 sv3503 Organisation och ledarskap 5 sv (6 of 10) :36:16

13 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Matematiikka 15 ov Matematiikan sivuainemodulin voi koota kolmella eri tavalla: voi keskittyä las-kennalliseen ja numeeriseen matematiikkaan (NUM, teollisen tietotekniikan pääaine), tiedonsiirron ja tietosuojan matematiikkaan (TIE, tietoliikennetekniikan pääaine) tai algoritmiseen matematiikkaan (ALG, ohjelmistotuotannon pääaine). Pakolliset kurssit: NUM TIE ALG Todennäköisyyslaskennan perusteet 1) 2,5 ov x x Algebran peruskurssi II 2,5 ov x x 1) Åbo Akademin puolella opiskelevilla kurssin Todennäköisyyslaskennan perusteet tiedot sisältyvät koulutusohjelman yhteisiin matematiikan opintoihin (MATEMATIK 4). Valinnaiset kurssit: Kursseja valitaan linjan mukaan siten, että yhdessä pakollisten kurssien kanssa kokonaislaajuudeksi tulee 15 ov. Diskreetti matematiikka I 2,5 ov x NUM TIE ALG Numeerinen analyysi I + II tai 2,5 ov+2,5 ov x Numerisk analys 5 sv x Matemaattinen optimointi I + II tai 2,5 ov+2,5 ov x Optimeringsmetoder 5 sv x Fourier-analyysi tai 2,5 ov x x (7 of 10) :36:16

14 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Fourieranalys 5 sv x Matemaattinen mallintaminen 5 ov x Dynamiska system 5 sv x Algoritminen matematiikka 2,5 ov x x Kombinatoriikka 2,5 ov x Graph theory 5 ov x Automaatit, formaaliset kielet ja laskettavuus 5 ov x Convolutional codes 2,5 ov x Coding theory 5 ov x Cryptography 5 ov x x Krusningar 5 sv x x Image and video compression 2) 2,5 ov / 5 ov x x 2) Kurssin nimi ja laajuus ei vielä tiedossa tätä kirjoitettaessa Opintojen ohjeellinen ajoitus Tietotekniikan DI-koulutus: ohjeellinen lukujärjestys Yhteiset ja suuntaavat opinnot on suunniteltu suoritettavaksi seuraavasti: (suuntaavien opintojen vaihtoehtoiset opintojaksot on ilmoitettu suluissa: laitteistopainotteinen suunta = A; ohjelmistopainotteinen suunta = B.) Syksy Kevät (8 of 10) :36:16

15 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / Fysiikka I 5 ov Insinöörimatematiikka I 5 ov Johdatus tietojenkäsittelytiet. 1 ov Insinöörimatematiikka II 5 ov 1. lukuvuosi 2. lukuvuosi Johdatus tietojenkäsittelyt. 2 ov Ohjelmointi I 4 ov Kielet ja viestintä 4 ov Matemaattiset menet. I 2 ov Företagsekonomi* 2 sv opintoviikkoja yhteensä: 24 Ohjelmointi II 4 ov Digitaalisuunnitt. Perusteet 3 ov Tietotekninen algebra 5 ov Tietokoneverkot 3 ov Grundkurs i reglering och instru-mentering 2 sv Reglerteknik 3 sv Processreglering* 1 sv Tietokoneorganisaatio 3 ov (B) opintoviikkoja yhteensä: Analogiaelektroniikka I 3 ov Piiriteoria 3 ov Företagsekonomi* 3 sv Kielet ja viestintä 2 ov opintoviikkoja yhteensä: 17 Tietoliikenneteoria 5 ov (A) Diskreetti matematiikka I 2,5 ov (B) Diskreetti matematiikka II 2,5 ov (B) Tietorakenteet ja algoritmit 3 ov Mikroprosessorit 3 ov (A,B) Processreglering* 3 sv Digitaalinen signaalinkäsittely I 3 ov opintoviikkoja yhteensä: 17 (9 of 10) :36:16

16 Diplomi-insinöörin koulutusohjelman opintojen rakenne / lukuvuosi Analogiaelektroniikka II 3 ov (A) HDL-pohjainen suunn. 3 ov (A) Käyttöjärjestelmät 3 ov (B) Pääaineen opintoja n. 5 ov Sivuaineopintoja n. 5 ov Pääaineen opintoja n. 10 ov LuK-tutkielma pääaineessa 5 ov Sivuaineopintoja n. 5 ov Grundkurs i produktionsplanering, 3 sv opintoviikkoja yhteensä: ja 5. lukuvuosi Matematisk modellering, 3 sv Ohjelmistotuotanto 3 ov (B) opintoviikkoja yht: 19 Pääaineen opintoja n. 10 ov Sivuaineopintoja n. 10 ov opintoviikkoja yhteensä: n. 20 Pääaineen opintoja n. 10 ov Sivuaineopintoja n. 10 ov DI-työ 20 opintoviikkoja yhteensä: n. 40 Åbo Akademi ottaa syksyllä 2001 käyttöön kolme lukukautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osa (*:llä merkityt) Åbo Akademin kursseista jakaantuu sekä syksylle että keväälle. Siksi ko. kurssit on merkitty ohjelmaan sekä syksyyn että kevääseen. Pääaineen valinta Koulutussuunta valitaan toisen opiskeluvuoden keväällä. Lukuvuonna ei suoriteta karsintaa, ts. jokainen hyväksytään valitsemalleen koulutussuunnalle. (10 of 10) :36:16

17 DI:n perusopinnot / Perusopinnot SFYS3053 Analogiaelektroniikka I (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot elektroniikassa käytettävistä puolijohdekomponenteista ja elektronisten piirien tietokonesimuloinneista. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmius analysoida ja suunnitella aktiivisia komponentteja sisältäviä elektronisia piirejä, kuten esim. yksiasteisia vahvistimia. Esitiedot: Piiriteoria I. Kirjallisuus: Sedra, A., Smith, K.: Microelectronic Circuits (Part I), Oxford University Press. ISBN: Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. XFYS4324 Digitaalisuunnittelun perusteet (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Antaa opiskelijalle perustiedot digitaalisten logiikkapiirien toiminnasta ja suunnittelusta. Lukujärjestelmät. Boolen algebra. Logiikkaportit, kombinaatio- ja sekvenssipiirit, laskurit, rekisterit, muistit sekä datapolut. Tilakoneiden määrittely, analysointi ja synteesi. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Gajski, D.D.: Principles of Digital Design, Prentice Hall 1997, (ISBN: ). Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. XFYS4348 Fysiikka 1 (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Perehtyminen fysiikan ilmiöihin ja niiden matemaattiseen käsittelyyn. Ongelmien jäsentely-ratkaisutaidon kehittäminen fysiikan käsitteitä ja perusperiaatteita soveltaen. Mekaniikan, modernin fysiikan ja sähköopin perusteet. Kurssi koostuu laskuharjoituksista ja luennoista. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: H.D.Young & R.A. Freedman: University Physics, 10th ed., Addison-Wesley, Kurssiin ei liity monistetta. Suoritustavat: Laskuharjoitukset ja loppukuulustelut Företagsekonomi (5 sv) Målsättning: Att göra de studerande bekanta med den företagsekonomiskabegreppsvärlden. Studietyp: Grundstudier. Innehåll: Företagsekonomiska begrepp och definitioner. Grunderna i marknadsföring, organisation och ledning, finansiell redovisning samt redovisning för ledning. Litteratur: Aniander, Magnus et al., Industriell ekonomi. Studentlitteratur, Lund 1998, 355 s. Artiklar och material enligt examinators anvisningar. Arbetsformer: Föreläsningar, övningar och inlämningsuppgifter. Tidpunkt: Termin 4. Examination: Skriftlig tentamen samt godkända inlämningsuppgifter. Ansvarig enhet: Företagsekonomiska institutionen. (1 of 5) :36:16

18 DI:n perusopinnot / Grundkurs i produktionsplanering (3 sv) Målsättning: Att ge de studerande en översikt över processindustrins behov av datorstöd inom produktionsplanering. Studietyp: Gemensamma ämnesstudier. Förkunskaper: Matematisk modellering. Innehåll: Kursen behandlar industriella problemställningar där produktions-planeringen har en central roll. Några existerande planeringssystem presenteras och datorbehovet analyseras. Olika optimeringsmetoder för lösning av linjära optimeringsproblem i vilka ingår heltals- och kontinuerliga variabler genomgås och övningsuppgifter löses för verkliga problem. Litteratur: Winston: Operations Research, Applications and Algorithms. Hillier & Lieberman: Introduction to Operations Research. Westerlund: Anläggnings och apparatteknik. Utdelat material. Arbetsformer: Föreläsningar, räkneövningar. Tidpunkt: Termin 5. Examination: Godkänd tentamen och godkända räkneövningar. Ansvarig enhet: Laboratoriet för anläggningsteknik Grundkurs i reglering och instrumentering (2 sv) Målsättning: Kursen introducerar på ett huvudsak kvalitativt sätt den begreppsvärld regleroch styrteknik arbetar med: Dynamik, återkoppling, framkoppling, stabilitet etc. Avsikten är att ge en kvalitativ förståelse av dessa begrepp innan en kvantitativ behandling av begreppen ges i kursen Reglerteknik. Ytterligare behandlas grunddragen i processinstrumentering. Studietyp: Ämnesstudier. Litteratur: Kompendiet "Grundkurs i reglering och instrumentering - Något om regleringens idévärld" (andra reviderade upplagan) av Kurt Waller. Arbetsformer: Föreläsningar. Tidpunkt: Termin 5. Examination: Skriftlig tentamen bestående av skrivningsupplaga och hemupplaga. Studieperiodens vitsord beräknas genom att vikta skrivnings- och hemupplagor i proportionerna 3:1. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik. MATE5247 Insinöörimatematiikka I (5 ov) Sisältö: Joukot, relaatiot ja funktiot. Lineaarialgebran alkeita. Kompleksiluvut. Reaalifunktion raja-arvo ja jatkuvuus. Derivaatta sovelluksineen. Taylorin polynomit. Integraali sovelluksineen. Tutustutaan läpäisyperiaatteella Maple-matematiikkaohjelman käyttöön. Suoritustapa: Luennot (56 h, Latikka), demonstraatiot (28 h), ohjatut laskuharjoitukset (28 h), välikokeet tai lopputentti. Luennoidaan syyslukukaudella. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luennot seuraavat pääosin kirjaa Adams R. A.: Calculus, a Complete Course. Lisäksi luennoilla jaetaan erillisiä lyhyehköjä monisteita. (2 of 5) :36:16

19 DI:n perusopinnot / MATE5249 Insinöörimatematiikka II (5 ov) Sisältö: Differentiaaliyhtälöt. Laplace-muunnokset. Monen muuttujan funktioiden differentiaalija integraalilaskentaa. Vektorianalyysin alkeita. Lukujonot ja numeeriset sarjat. Funktiosarjat. Suoritustapa: Luennot (56 h, Latikka), demonstraatiot (28 h), ohjatut laskuharjoitukset (28 h) välikokeet tai lopputentti. Luennoidaan kevätlukukaudella. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luennot seuraavat pääosin kirjaa Adams R. A.: Calculus, a Complete Course. Lisäksi luennoilla jaetaan lyhyehköjä monisteita. TKO_5565 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (3 ov) (DI-versio) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi johdattaa algoritmiseen ajatteluun ja sen peruskäsitteisiin: algoritmit ja ohjelmointi, ohjausrakenteet, rekursio, modulaarisuus sekä perustietorakenteet. Kurssilla esitellään tietojenkäsittelyn teoreettisia ja konkreettisia perusteita sekä annetaan yleiskuva tietojenkäsittelytieteen osa-alueista. Kurssilla käsitellään mm. seuraavia asioita: algoritmien yleiset ominaisuudet, tietokoneen rakenne ja toiminta, kääntäjät ja käyttöjärjestelmät sekä algoritmiparadigmat. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Opintomoniste: Johdatus tietojenkäsittelyyn, Turun yliopisto, Brookshear: Computer Science - An Overview, 5th. ed., Addison Wesley, Goldschlager, Lister: Computer Science - A Modern Introduction, Prentice-Hall, Suoritustavat: Luennot ja demonstraatiot, loppukuulustelu. XFYS4310 Matemaattiset menetelmät 1 (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelijan harjaannuttaminen fysiikassa tarvittaviin matemaattisiin menetelmiin. Vektorilaskentaa, derivointia, differentiaali-yhtälöitä, usean muuttujan funktioita, tilavuus- ja viivaintegraaleja, hitausmomentteja, nablaoperaatioita. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: H.D. Young and R.A. Freedman: University Physics, 10th ed., Addison-Wesley, Spiegel, M.R.: Vector Analysis, Schaum, 1983 ja/tai Boas, M.L.: Mathematical methods in the physical sciences, 2nd ed., Wiley, Suoritustavat: Demonstraatioissa osoitetut taidot, tai 2 välikoetta tai loppukoe Matematisk modellering (3 sv) Målsättning: Att ge den studerande insikter i skapandet av matematiska modeller utgående från grundläggande fysikaliska samband och uppmättasignaler. Studietyp: Ämnesstudier. Innehåll: Behandling av modellbygge, systemidentifiering samt olika typers matematiska modeller, bl.a. deterministiska, stokastiska, dynamiska och statiska. Vidare diskuteras modellanvändning, simulering samt modellkvalitet. Litteratur: Föreläsningsanteckningar, särtryck samt anvisad litteratur. Examination: Godkända övningsuppgifter samt skriftlig tentamen. Ansvarig enhet: Laboratoriet för värmeteknik. TKO_5439 Ohjelmointi I (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan olio-ohjelmoinnin perusteisiin. Ideana on (3 of 5) :36:16

20 DI:n perusopinnot / algoritmien ja tietorakenteiden konkretisointi olio-ohjelmien (Java) metodeiksi ja luokiksi. Kurssin tavoitteena on tutustua laaja-alaisesti olio-ohjelmointi-kielen käsitteisiin ja konstruktioihin sekä oppia tekemään yksinkertaisia sovelluksia. Kurssit Ohjelmointi II ja Ohjelmointi III täydentävät peruskurssia ja antavat laajemman kuvan ohjelmistotuotantotyöstä. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luentomoniste (Ville Leppänen: Ohjelmointi I,2000). Arto Wikla: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, OtaDATA John Lewis, William Loftus: JAVA Software Solutions, Foundations of Program Design, Addison-Wesley, 2. painos, Suoritustavat: Luennot (44 h), demonstraatiot (16 h), useammasta osiosta koostuva harjoitustyö, loppukuulustelu. Kurssi aloitetaan syyslukukausittain. TKO_5440 Ohjelmointi II (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään luokkarakenteen suunnitteluun, sopimuspohjaisuuteen ja oliomekanismeihin (periytymismekanismit, polymorfisuus, geneerisyys) sekä syvennetään Ohjelmointi I -kurssilla aloitettua Javan abstraktien tietotyyppien esittelyä. Pääsääntöisesti käytetään Java-kieltä, mutta kurssilla tarkastellaan myös hieman C++:aa. Kurssilla perehdytään myös graafisten käyttöliittymien ja Javan applettien tekemiseen, säikeiden käyttöön sekä verkkopohjaisten asiakas-palvelin sovellusten tekemiseen. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II sekä Ohjelmointi I. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat: Luennot (52 h), demonstraatiot (20 h), harjoitustyö, loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan syyslukukausittain. XFYS4327 Piiriteoria (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Elektronisten piirien analysointi ja mallintaminen käsittäen mm seuraavia aiheita: Analyysimenetelmiä. Resistiiviset, induktiiviset ja kapasitiiviset piirit. Signaalien kompleksilukuesitys. Operaatiovahvistimet. Simu-lointiohjelmat. Kaksiportit. Fourier- ja Laplace muunnosten käyttö piiriteoriassa. Kirjallisuus: J.W. Nilsson, S.A. Riedel: Electric Circuits, Addison Wesley World Student Series; ISBN: Suoritustavat: Loppukuulustelu 3085 Processreglering (4 sv) Process control Målsättning: Att ge grunderna för beskrivning och analys av dynamiska system med flera insignaler och flera utsignaler (MIMO) samt syntes av MIMO-reglersystem. Att vidare orientera omidentifiering och estimering, realisering och datorreglering av MIMO-system. Studietyp: Ämnesstudier (PTE 2). Förkunskaper: Grundkurs i reglering och instrumentering samt Reglerteknik. Innehåll: Beskrivning av dynamiska system med tillståndsvariabler. Analys och syntes av MIMO-reglersystem. Stokastiska metoder. Tillståndsestimering. Modellbaserad reglering. Litteratur: Kompendiet "Processreglering" av Kurt Waller. Arbetsformer: Föreläsningar och räkneövningar. (4 of 5) :36:16

21 DI:n perusopinnot / Tidpunkt: Termin 6. Examination: För godkännande krävs godkända räkneövningar samt godkänt resultat i skriftlig tentamen bestående av skrivningsupplaga och hemupplaga. Studieperiodens vitsord beräknas genom att vikta skrivnings- och hemupplagor i proportionerna 3:1. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik Reglerteknik (3 sv) Målsättning: Att göra de studerande förtrogna med de grundläggande metoder som behövs för undersökning av industriella processers dynamik och reglering. Studietyp: Ämnesstudier (PTE 1). Förkunskaper: Grundkurs i reglering och instrumentering. Innehåll: Enkla processers dynamik, analys och syntes av reglersystem,simule- ring av dynamiska system, laborationer rörande inställning av standardregulatorer. Litteratur: Kompendium. Arbetsformer: Föreläsningar och övningar (40 h) samt laborationer. Tidpunkt: Termin 5. Examination: Godkända övningsuppgifter jämte skriftlig tentamen. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik. TKO_5509 Tietorakenteet ja algoritmit (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla käsitellään tärkeimpiä tieto- ja tiedostorakenteita sekä lajitteluja hakumenetelmiä. Lisäksi analysoidaan yksinkertaisissa tapauksissa em. rakenteiden ja menetelmien tehoa. Menetelmien valintaan liittyviä ongelmia havainnollistetaan esimerkkien avulla. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmoinnin peruskurssi, Matematiikan peruskurssit I ja II (suositus). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Cormen, T. H., Leiserson, C. E., Rivest R. L.: Introduction to Algorithms, The MIT Press Suoritustavat: Luennot (56 h, O. Nevalainen), demostraatiot (20 h) ja loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan kevätlukukausittain. (5 of 5) :36:16

22 DI:n suuntaavat aineopinnot / Suuntaavat aineopinnot (25 ov) SFYS4314 Analogiaelektroniikka II (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi on jatkoa kurssille Analogiaelektroniikka I. Differentiaali- ja moniasteiset vahvistimet, taajuusvaste, vahvistinten takaisinkytkentämenetelmät, analogiasuodattimet sekä oskillaattorit. Simulointiohjelmien käyttö kytkentöjen analysoinnissa ja syntesoinnissa. Esitiedot: Analogiaelektroniikka I. Kirjallisuus: Sedra, A., Smith, K. : Microelectronic Circuits (Part II, osittain), Oxford University Press. Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. SFYS4315 Digitaalinen signaalinkäsittely I (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä. Signaalien luokittelu, jatkuva-aikaiset /diskreettiaikaiset signaalit ja järjestelmät, AD/DA-muunnos, z-muunnos, taajuus-analyysi, diskreetti ja nopea Fouriermuunnos, digitaaliset suodatusmenetelmät, näytteenotto ja signaalien rekonstruointi, monitaajuusnäytteenotto, lineaarinen ennustaminen, teho-spektrin estimointi. Edeltävät opinnot: Tietoliikenneteoria (suositus). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: J. Proakis, D. Manolakis: Digital Signal Processing, 3 rd ed., Prentice-Hall, 1996 (ISBN ). Suoritustavat: Loppukuulustelu, laskuharjoituksia ja tietokoneharjoituksia MATLABohjelmistolla. MATE5260 Diskreetti matematiikka I (2,5 ov) Sisältö: Käsitellään tietotekniikan tarvitsemia diskreetin matematiikan perusteita. Tässä kurssissa tarkastellaan joukkoja ja relaatioita sekä automaatteja ja formaalisia kieliä. Suoritustapa: Luennot (28 h, E. Jurvanen), demonstraatiot (14 h), tentti. Kurssi luennoidaan keväisin. MATE5261 Diskreetti matematiikka II (2,5 ov) Sisältö: Kurssi on jatkoa opintojaksolle Diskreetti matematiikka I. Tarkastellaan rakenteellista induktiota ja rekursiota, Boolen algebroja ja matriiseja, kombinatoriikkaa ja graafeja. Esitiedot: Diskreetti matematiikka I. Suoritustapa: Luennot (28 h, E. Jurvanen), demonstraatiot (14 h), tentti. Kurssi luennoidaan keväisin. SFYS 4317 HDL-pohjainen suunnittelu (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Digitaalisten järjestelmien suunnitteluprosessi. Logiikkasuunnittelu. Laitteistonkuvauskielet. VHDL-pohjainen järjestelmän mallintaminen ja simulointi. (1 of 4) :36:17

23 DI:n suuntaavat aineopinnot / Kombinaatio- ja sekvenssikomponentit. Datavuo- ja kontrollijärjestelmät. Systemaattiset kuvaus- ja suunnittelumenetelmät. Väylä, prosessori- ja tietoliikennejärjestelmien mallinnusproblematiikka. Edeltävät opinnot: Digitaalielektroniikka. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat: Pakolliset laboratorioharjoitukset. TKO_8924 Käyttöjärjestelmät (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan käyttöjärjestelmien rakenteeseen ja perusperiaatteisiin. Käsiteltäviä asioita ovat muistinhallintamenetelmät, prosessit, tiedostojärjestelmät, ST-ohjelmointi, lukkiutuneen tilanteen käsittely. Esitiedot: Ohjelmoinnin peruskurssi, Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: A.S. Tanenbaum: Modern Operating Systems, Prentice- Hall, Suoritustavat: Luennot (50 h, O. Nevalainen), loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan noin joka toinen vuosi. SFYS4325 Mikroprosessorit (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Perehtyä mikroprosessorien rakenteeseen ja käyttöön sekä mikroprosessorisysteemien toteutukseen. Prosessorihierarkia, väylien rakenne ja ajoitukset, muistit, käskykanta, I/O- toiminnot, oheisprosessorit. Katsaus markkinoilla oleviin prosessoriperheisiin ja PC-tietokoneen rakenteeseen. Kurssin loppuosassa tutustutaan kontrolleriprosessoriin 16F84, sen käyttöön ja ohjelmointiin. Edeltävät opinnot: Digitaalielektroniikka (Digitaalitekniikan perusteet). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luentomoniste ja prosessorin 16F84 valmistajan materiaalia (eng). Suoritustavat: Pakollinen laajempi ohjelmointitehtävä kontrolleriprosessorille 16F84 ja loppukuulustelu. TKO_5353 Ohjelmistotuotanto (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tarkastellaan ohjelmistokehitysprosessia ja esitellään siinä käytettäviä menetelmiä ja tekniikoita. Erityisesti tutustutaan sulautettujen ja reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelun erityisvaatimuksiin ja oliokeskeiseen suunnitteluun sekä ohjelmiston ja sen osien uudelleenkäyttöön. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ohjelmistokehitysprosessin kokonaisuutena sekä tuntee ohjelmistotuotannon erityispiirteet ja ongelmat insinöörialana. Sisältö: ohjelmistotuotannon osa-alueet, spesifikaatio- ja kuvaustekniikat, tuotantoprosessi, laatujärjestelmä, projektinhallinta, ohjelmistojen toteutus ja testaus, reaaliaikajärjestelmät, uudelleenkäyttö ja uudelleenkäytettävyys, suunnittelumallit ja sovelluskehykset, OMT/UML. Esitiedot: Ohjelmointi I ja II, Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Tietojärjestelmien peruskurssi. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Haikala, I, Märijärvi, J: Ohjelmistotuotanto, Gummerus (2 of 4) :36:17

24 DI:n suuntaavat aineopinnot / tai uudempi; Koskimies, K: Pieni oliokirja, Suomen Atk-kustannus 1997 Suoritustavat: Luennot, demonstraatiot sekä loppukuulustelu. Kurssi järjestetään vuosittain. TKO_5409 Tietokoneorganisaatio (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on ymmärtää tietokoneen (erityisesti mikroprosessorin) rakenne ja toimintaperiaatteet. Kurssilla tutustutaan tietokoneen komponenttien rakenteeseen ja toimintaan, eri arkkitehtuureihin sekä oheislaitteiden liitäntään. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmoinnin peruskurssi, Diskreetti matematiikka. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Mano M.: Computer System Architecture, Prentice-Hall, Suoritustavat: Luennot (40 h, T. Järvi), demonstraatiot (16 h), loppukuulustelu. Kurssi järjestetään joka syyslukukausi. TKO_5364 Tietokoneverkot (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on saada yleiskuva tietokone- ja tietoverkoista ja - arkkitehtuureista sekä palveluista ja alan kehitysnäkymistä. Kurssilla esitellään tietoverkkojen tekniikkaa ja toteutuksia laajasti havainnollistaen tietoverkkojen mahdollisuudet ja rajoitukset sovellusten ja palvelujen toteuttamiseksi (mm. transmissiotekniikan periaatteet, erilaisten verkkojen tekniset toteutukset ja protokollien toiminnalliset perusteet). Peruskäsitteiden ja - toteutusten lisäksi kurssin aikana paneudutaan Internet-tekniikan uusimpiin kehitysalueisiin (langattomuus, liikkuvuus, nopeat yhteydet, jne.) ja lopuksi luodaan vielä lyhyt katsaus tietoliikenne- ja verkko- ohjelmoinnin peruskysymyksiin. Kurssin aikana painotetaan kaikilla osa-alueilla erityisesti tietoturvan ja verkonhallinnan verkolle asettamia vaatimuksia. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmointi I tai vastaava. Suoritustavat: Luennot, kirjallisuus (ilmoitetaan kurssin alussa) ja loppukuulustelu. SFYS4471 Tietoliikenneteoria (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset perustiedot analogisesta tietoliikennetekniikasta. Signaalit ja spektrit, osoittimet, Fourier-muunnos ja -sarja. Konvoluutio. Lineaarinen aikainvarianttijärjestelmä. Signaalin vääristyminen tiedonsiirrossa. Analogiset suotimet. Autokorrelaatio ja tehospektri. Kohina. Analogisten modulaatiomenetelmien perusteet (AM, DSB, SSB, PM, FM, pulssimodulaatio). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: A.B. Carlson: Communication systems, McGraw-Hill, 1986 (ISBN ). Suoritustavat: Loppukuulustelu ja laskuharjoituksia. MATE5259 Tietotekninen algebra (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tarkastellaan tietotekniikan kannalta tärkeitä algebrallisia käsitteitä ja menetelmiä. Näitä ovat vektorit ja matriisit, ominaisvektorit, koordinaattimuunnokset, lineaarikuvaukset, ryhmäteorian alkeet ja kongruenssit. Suoritustapa: Luennot (56 h, E. Jurvanen), demonstraatiot (28 h), välikokeet tai tentti. Kurssi (3 of 4) :36:17

25 DI:n suuntaavat aineopinnot / luennoidaan syksyisin. (4 of 4) :36:17

26 DI:n pääaineopinnot / Pääaineopinnot (moduuli I) Software engineering Moduuli I 15 ov TKO_5500 Algoritmien suunnittelu ja analysointi (3 ov) (Data structures and analysis of algorithms II 3 cu) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on oppia suunnittelemaan algoritmeja sekä analysoimaan ja vertailemaan algoritmien tehokkuutta. Kurssilla käsitellään algoritmien analysointimenetelmiä, tietorakenteiden kuvaus- ja käsittelymalleja, ongelmien vaikeusluokkia sekä approksimointialgoritmeja. Esitiedot: Tietorakenteet ja algoritmit, Matematiikan peruskurssi I ja II. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Cormen, T. H., Leiserson, C. E., Rivest, R. L.: Introduction To Algorithms, The MIT Press, 1989; Manber, U. Introduction to Algorithms, A Creative Approach, Addison-Wesley, Suoritustavat: Luennot (52 h, O. Nevalainen), loppukuulustelu. Information System Design 3 cu Contents: The course gives preliminaries for understanding and analysing the information flows in a large system (OOA). This is used to give guidelines for the design of a software system (OOD). The design is accomplished using the UML notation which is also introduced. During the design we evaluate the benefits of various OO-concepts in a given situation. Also, the underlying mechanisms for implementing a robust and flexible graphical user interfaces are discussed. This course complements the course Programming III. Literature: Avison, D. & Fitzgerald, G.: Information Systems Development: Methodologies, Techniques and Tools, 2/e, McGraw-Hill, Rumbaugh, J., Jacobson, I. & Booch, G.: The Unified Modeling Language Reference Manual, Addison-Wesley, Fowler, M.: UML Distilled, Addison-Wesley, Larman, C.: Appyling UML and Patterns, An Introduction to Object-Oriented Analysis and Design, Prentice-Hall, Programming III Contents: The basic concepts of OO-programming have been introduced in courses Programming I and Programming II. Now it is time to abstract from the actual programming language (Java) itself and see how the different concepts, such as genericity, interfaces, inheritance and client relations relate to each other and how they should be combined to form robust software architectures. The topics of this course include also design patterns, components, frameworks and analysis patterns. After completing the course, the student is able to think a software system as a collection of well-designed units and abstract from the code level to abstract and flexible components. Literature: Gamma, E., Helm, R., Johnson, R. & Vlissides, J.: Design Patterns, Addisonhttp:// (1 of 8) :36:18

27 DI:n pääaineopinnot / Wesley, Fowler, M.: Analysis Patterns, Reusable Object Models Addison-Wesley, Jezequel, J-M, Train, M. & Mingins, C.: Design Patterns and Contracts Addison-Wesley, Budd, T.: Understanding Object-Oriented Programming with Java, Addison-Wesley, Szyperski, C.: Component Software, Beyond Object-Oriented Programming, Addison-Wesley, G574 Software engineering laboratory course (3 sv) Målsättning: Den studerande skall kunna förverkliga ett mer avancerat systemutvecklingsprojekt i grupp. Studietyp: Ämnesstudier i datateknik. Förkunskaper: 6569 Programmering III, 6557 Databaser, 6550 Operativsystem. Innehåll: Systemutvecklingsprojekt som förverkligas som grupparbete. Arbetsformer: Grupphandledning 20 h, självständigt arbete i grupp. Tidpunkt: Termin 6. Ansvarig enhet: Institutionen för informationsbehanding. TKO_5505 Tietokannat (3-4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan integroitujen tietojoukkojen toteutukseen ja hallintaan. Tarkastelun painopiste on tiedon loogisissa esitysrakenteissa ja näissä erityisesti relaatiomallissa. Tietokantamallien yhteydessä esitellään erilaisia käsittelykieliä ja tutustutaan tietokantojen suunnitteluun. Kurssin erityisiä tavoitteita ovat relaatiomallin teorian omaksuminen, relaatiomallin ja toisten tietokantamallien välisen suhteen selkiyttäminen sekä relaatiomallin erottaminen implementaatioistaan. Relaatiomallin lisäksi esitellään oliokeskeisten tietokantojen periaatteet. Esitiedot: Tietojärjestelmien peruskurssi, Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Elmasri, R., Navathe, S. B.: Fundamentals of Database Systems, 3rd edition, Benjamin/Cummins, Suoritustavat: Luennot (44 h), demonstraatiot, ryhmätyö, loppukuulustelu. Kurssi järjestetään kevätlukukausittain. Embedded systems Moduuli I 15 ov Computer and Network Security 3 cu Contents: The course covers a number of principles and practical issues dealing with network security. The course consists of an introduction to cryptography, important conventional and public key cryptographic algorithms, authentication methods and digital signatures. IPSec, Web security (STL, SSL), security, firewalls and viruses are also covered. The basic principles of Virtual Private Networking are presented. Preliminary knowledge: The attendee should be familiar with the basic concepts of computer networks and internetworking. G650 Embedded Systems Design (3 cu) (2 of 8) :36:18