TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS

Transkriptio

1 insinoori TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS Opintojen suorittaminen Opintojen rakenne Opintojen sisältö Perusopinnot Yhteiset opinnot Suuntaavat opinnot Sivuaineopinnot Ohjeellinen lukujärjestys Koulutussuunnat Ainejärjestöt Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLT) tarjoaa yhdessä Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa kansainvälisen tietoteollisten alojen koulutuskokonaisuuden, jota koordinoi yliopistojen yhteinen Turun tietotekniikan tutkimuskeskus TUCS. Kansainvälinen tietotekniikan diplomi-insinööritutkintoon (DI) johtava koulutus on Åbo Akademin kemiallis-teknillinen tiedekunnan (KTF) tietotekniikan koulutusohjelman linja, joka toteutetaan MLT:n ja KTF:n yhteistyönä. Opiskelijavalinta yliopistoihin tapahtuu erikseen. Turun yliopiston opiskelijat kirjoittautuvat opintojen kuluessa myös Åbo Akademihin. Lisätietoja tietoteollisten alojen kansainvälisestä koulutuksesta saa TUCSista ( sekä yhteistyöhön osallistuvista tiedekunnista (ks. tässä oppaassa Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma sekä Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman elektroniikan ja tietotekniikan linja). Kansainvälisen DI-koulutuksen tavoitteet Tutkinnot Koulutus johtaa kansainväliseen diplomi-insinöörin tutkintoon tietotekniikassa, jonka myöntää KTF. Turun yliopiston opiskelijat suorittavat MLT:ssa välitutkintona Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (Bachelor of Science) tietotekniikassa. Loppututkinnon minimilaajuus on 180 ov ja välitutkinnon 120 ov. Opetuskielet Kansainvälisen linjan opetus on monikielistä. Opetus alkaa n. 100 ov:n yhteisillä opinnoilla, jotka ovat pääosin suomenkielisiä. Lisäksi niihin kuuluu 20 ov:n laajuinen ruotsinkielinen prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuus. Pääaineen syventävät opinnot (55 (1 of 2) :19:51

2 insinoori ov diplomityö mukaanlukien) ovat pääsääntöisesti englanniksi. Kansainvälisessä DIkoulutuksessa vaatimuksena on, että opiskelija suorittaa opinnoistaan vähintään 60 ov muulla kuin suomen kielellä. Vaatimus sisältää englanninkielisen diplomityön (20 ov). Sivuaineiden opetuskieli vaihtelee opiskelijan sivuainevalintojen mukaan: Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun tietoteollisten alojen maisterinkoulutusohjelmissa syventävät opinnot ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä. Muissa MLT:n koulutusohjelmissa annettava opetus on pääosin suomenkielistä, Åbo Akademissa vastaavasti ruotsinkielistä. Kansainvälisen DI-koulutuksen pääaineiden syventävä sivuaineopetus on englanninkielistä. (2 of 2) :19:51

3 OPINTOJEN SUORITTAMINEN Ohjeita opiskelua varten Yliopisto-opiskelulle on luontaista looginen ja abstrakti ajattelutapa. Opiskelijan tulee olla pitkäjännitteinen ja keskittymiskykyinen ymmärtääkseen käsitteet ja menetelmät sekä osatakseen soveltaa niitä opiskelussaan ja myöhemmin työelämässä. Joihinkin kursseihin liittyy tietokoneella tehtäviä harjoitustöitä ja myös laboratoriotyöt ovat yleensä tietokoneella suoritettavia töitä. Joihinkin kursseihin kuuluu myös demonstraatioita, joissa ratkaistaan luentoihin liittyviä tehtäviä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä demonstraatioiden ja harjoitustöiden suorittamiseen ajallaan. Demonstraatiot Demonstraatiotehtävien ahkera ratkaiseminen on tärkeää, koska se nopeuttaa ja helpottaa asioiden omaksumista sekä vähentää opintojaksojen suorittamiseen vaadittavaa opiskeluaikaa. Kursseilla, joissa on demonstraatioita, edellytetään yleensä tenttioikeuden saamiseksi tietty minimimäärä (25-50 %) annetuista demonstraatiotehtävistä suoritetuiksi. Vähimmäisvaatimusta suuremmasta demonstraatiotehtävien ratkaisuaktiivisuudesta annetaan useimmilla kursseilla opintojakson arvosanaan vaikuttavia lisäpisteitä kurssin alussa ilmoitettavalla tavalla. Saadut lisäpisteet ovat voimassa niin kauan kuin ko. kurssin luennoimiskerrasta pidetään tenttejä eli korkeintaan yhden vuoden. Kuitenkin hyväksytysti suoritetut demonstraatiot ovat voimassaniin kauan kuin ao. kurssia järjestetään samanmuotoisena. Harjoitustyöt Tutkintoon sisältyy opintojaksoihin kiinteästi liittyviä (opintojakso on suoritettu vasta kun kurssiin liittyvät harjoitustyöt on tehty) ja erillisiä harjoitustöitä (laboratoriotyöt). Harjoitustyöt ovat voivat olla esim. ohjelmointitehtäviä tai tietojärjestelmän suunnittelutehtäviä. Laboratoriotöitä haetaan siihen tarkoitukseen laadituilla lomakkeilla, jotka jätetään harjoitustöiden ohjaushuoneeseen jollekin assistentille. Lomake tulee täyttää huolellisesti ja siinä voi esittää oman ehdotuksensa harjoitustyön aiheeksi mahdollisen liitteen kera. Harjoitustyöt kannattaa tehdä mahdollisimman pian, koska harjoitustyön viivästyessä sen vaatima kokonaistyömäärä yleensä kasvaa (asiat unohtuvat) ja harjoitustyön tekemisestä oppii (on siis hyötyä suoritettaessa seuraavia opintojaksoja). Harjoitustyöllä on useimmiten henkilökohtainen ohjaaja, joka ilmoitetaan työtä aloitettaessa. (1 of 3) :19:52

4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN LuK -tutkielma ja Diplomityö Katso myöhemmin esitettävä kohta "Opintojaksojen tavoitteet ja sisältö". Opintojaksojen tenttimisoikeus ja muut vaatimukset Mikäli kurssilla on demonstraatioita tai harjoitustöitä, niiden hyväksytty suorittaminen on tenttioikeuden edellytys. Opintojaksojen tenttimiskertojen lukumäärä ei ole rajoitettu, mutta kolmen tenttikerran jälkeen opiskelija on otettava yhteys kurssista vastaavaan luennoitsijaan ja sovittava jatkotentistä. Tenttikysymykset laaditaan aina viimeisten luentojen perusteella, joten kurssien suorittaminen välittömästi opetuksen päätyttyä on erittäin suositeltavaa. Tentit Perustavoite on, että opiskelija tenttii kurssit mahdollisimman nopeasti niiden päätyttyä. Jokaisesta kurssista on järjestetty kolme suoritusmahdollisuutta, ns. varsinaista tenttikertaa, kurssin päättymistä seuraavien neljän työkuukauden (pois lukien heinä- ja elokuu) aikana. Tarkoituksenmukaisinta on pyrkiä suorittamaan kyseisenä lukukautena seuraamansa kurssit näillä varsinaisilla tenttikerroilla. Varsinaisten tenttikertojen jälkeen on ohjelmaan kunakin lukukautena sijoitettu rästitentti. Se on tarkoitettu ylimääräiseksi tenttikerraksi niille opiskelijoilla, jotka eivät jostain syystä (poikkeuksellisesti) ole saaneet tentittyä kaikkia edeltäneellä lukukaudella seuraamiaan kursseja. Rästitentissä tentittävistä kursseista on erikseen sovittava opintojaksojen luennoitsijoiden ja tenttiassistentin kanssa. Jos opiskelija joutuu toistuvasti turvautumaan rästitentteihin siksi, että on seuraamiensa kurssien varsinaisilla tenttikerroilla tullut hylätyksi useamman kerran, on opiskelijan syytä tarkistaa opinto-ohjelmaansa vähemmän vaativaksi. Erityisesti painotetaan moniin kursseihin liittyvien demonstraatioiden ja harjoitustöiden aktiivisen tekemisen merkitystä paitsi oppimisen, myös kuulusteluista selviytymisen kannalta. Näiden tenttien lisäksi järjestetään kesällä tentti jokaisesta edellisellä lukuvuodella luennoidusta opintojaksosta. Ilmoittautuminen Opintojaksoille ilmoittaudutaan yleensä opintojaksojen ensimmäisillä luennoilla. Joihinkin harjoituksiin ilmoittaudutaan ilmoitustaululla oleviin listoihin. (2 of 3) :19:52

5 OPINTOJEN SUORITTAMINEN Neuvonta-assistentti Opintoneuvontaa antaa neuvonta-assistentti. Neuvonta-assistentin vastaanottoajat ilmoitetaan jokaisen lukukauden alussa sekä tiedekunnan että oppiaineen ilmoitustauluilla. Työharjoittelu Tutkintoon sisältyy 4 ov:a työharjoittelua. Kolmen viikon työharjoittelu vastaa yhtä opintoviikkoa. Opiskelija huolehtii itse harjoittelupaikan hankkimisesta. Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen vaatii työtodistuksen ja kirjallisen raportin työtehtävistä. Ruotsin- ja englanninkielisten opintojaksojen suorittaminen Kurssit saa tenttiä suomen kielellä. Opetus on joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, kuten myös kurssimateriaali. Lisäohjeita ruotsin- ja englanninkielisten opintojaksojen suorittamisesta annetaan myöhemmin. (3 of 3) :19:52

6 OPINTOJEN RAKENNEDI Tutkinnon yleisrakenne on seuraava: Yhteiset opinnot Yhteiset opinnot luovat DI -tutkintoon vaadittavan polyteknisen perustan, joka on kaikille sama. Prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuudet ovat ruotsinkielisiä ja niistä vastaa KTF. Suuntaavat opinnot Pääaineopinnot Opiskelija suorittaa valitsemastaan pääaineesta 15 ov:n perus- ja 20 ov:n jat-komoduulin, yhteensä 35 ov. Jatkomoduuliin sisältyy LuK -tutkielma (5 ov). Myös diplomityö (20 ov) tehdään pääaineesta. Pääaine kirjataan tutkintotodis-tukseen. Pääaineen opinnot suoritetaan pääasiassa englannin kielellä. Pää-ainemoduulien sisältö ja rakenne ilmoitetaan myöhemmin. LUK-Tutkinto Tietotekniikan opiskelijat suorittavat välitutkintona (B.Sc.) Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK) tietotekniikassa. LuK -tutkielma on suomenkielinen. Tutkielman lisäksi LuK - tutkintoon liittyy kirjallinen kypsyyskoe suomen kielellä. Siihen vaaditaan seuraavat opintosuoritukset (yhteensä 120 ov): Yhteiset opinnot 70 ov Suuntaavat opinnot 25 ov Pääaineen perusmoduli 15 ov LUK-tutkielma pääaineessa 5 ov Muita pää -tai sivuaineen opintoja 5 Sivuaineopinnot Ohjeellinen lukujärjestys 15:19:52

7 yhteiset Yhteiset opinnot Yhteiset opinnot luovat DI -tutkintoon vaadittavan polyteknisen perustan, joka on kaikille sama. Prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuudet ovat ruotsinkielisiä ja niistä vastaa KTF. Matematiikka 10 ov Insinöörimatematiikka I 5 ov Insinöörimatematiikka II 5 ov Fysiikka 7 ov Fysiikan perusteet 3 ov Sähköoppi ja magnetismi 3 ov Fysiikan työt 1 ov Tietojenkäsittelytiede 14 ov Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen 3 ov Ohjelmointi I 4 ov Ohjelmointi II 4 ov Tietorakenteet 3 ov Elektroniikka 9 ov Analogielektroniikka I 3 ov Digitaalielektroniikka 3 ov Piirianalyysi 3 ov Prosessitekniikka 15 ov KTF:n opintoja, ilm. myöh. 15 ov Kielet ja viestintä 6 ov Suomen kieli ja viestintä 2 ov Ruotsi 2 ov Englanti 2 ov Teollisuustalous 5 ov KTF:n opintoja, ilm. myöh. 5 ov Muut opinnot Harjoittelu 4 ov 15:19:53

8 Suuntaavat opinnot Suuntaavat opinnot Suuntaavissa opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa, joista opiskelija valitsee pääainettaan vastaavan. Digitaalielektroniikka ja tietoliikenne (25 ov) Tietoliikenneteoria 5 ov Numeerinen analyysi I + II 5 ov Tietokoneorganisaatio 3 ov Laitteistonkuvauskielet 3 ov Tietokoneverkot 3 ov Digitaalinen signaalinkäsittely 3 ov Analogiaelektroniikka II 3 ov Ohjelmistotuotanto ja sulautetut järjestelmät (25 ov) Tietotekninen matematiikka I 5 ov Tietotekninen matematiikka II 5 ov Ohjelmointi III 3 ov Ohjelmistotuotanto 3 ov Tietokoneverkot 3 ov Tietokoneorganisaatio 3 ov Digitaalinen signaalinkäsittely 3 ov 15:19:53

9 sivuaineopinnot Pääaineen lisäksi opiskelijan tulee suorittaa ov joko kahdesta sivuaineesta kummastakin 15 ov tai yhdestä sivuaineesta vähintään 30 ov. Sivuaineiksi käyvät: Muut DI -ammattiaineet Sivuaineeksi voi valita muun kuin pääaineeksi valitun DI -suunnan suorittamalla sen 15 ov perusmoduulin tai erillisen sivuainemoduulin. Tämän voi halutessaan täydentää pitkäksi ammattiaineeksi (30 ov). Sivuainemoduulit voivat tarvittaessa sisältää syventävien opintojen ohella suuntaavia opintoja. Sivuainemoduulit ilmoitetaan myöhemmin. Elektroniikka ja Fysiikka Katso Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelma. Ilmoitetaan myöhemmin. Prosessitekniikka ja Teollisuustalous Katso KTF:n opinto-opas. Ilmoitetaan myöhemmin. Tietojenkäsittelytiede ja Tietojärjestelmätiede Katso Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Ilmoitetaan myöhemmin. Tietotekninen matematiikka Katso Matematiikan koulutusohjelma. Ilmoitetaan myöhemmin. Muu sivuainekokonaisuus Sivuainekokonaisuuden (15 ov) voi muodostaa myös muista yliopisto-opinnoista. Annetuista suosituksista poikkeavista sivuainekokonaisuuksista ja muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä tutkintoon tulee sopia etukäteen linjan vastuuhenkilön kanssa. 15:19:53

10 Lukujärjestys Yhteiset ja suuntaavat opinnot on suunniteltu suoritettavaksi seuraavasti: (suuntaavien opintojen vaihtoehtoiset opintojaksot on erotettu yläviitteillä: digitaalielektroniikka ja tietoliikenne = A; ohjelmistotuotanto ja sulautetut järjestelmät = B.) 1. lukuvuosi 2. lukuvuosi 3. lukuvuosi 4. ja 5. lukuvuosi Syksy Insinöörimatematiikka I 5 ov Fysiikan perusteet 3 ov Johdatus tiet. käs. tiet. 3 ov Fysiikan työt 1 ov Piiriteoria I 3 ov Kielet ja viestintä 4 ov 19 ov Ohjelmointi II 4 ov Digitaalielektroniikka 3 ov Matematiikka 5 ov Analogiaelektroniikka II 3 ov Tietokoneverkot 3 ov Gk. I reglering o instr. 2 ov Reglerteknik 3 ov 23 ov Digitaalinen signaalinkäsittely, 3 ov HDL 3 ov Pääaineen opintoja. 5 ov Sivuaineopintoja n. 5 ov Matematisk modellering 3 ov Gk. i produkstionsplan. 4 ov 23 ov Pääaineen opintoja. 10 ov Sivuaineopintoja 10 ov Kevät Insinöörimatematiikka II 5 ov Analogiaelektroniikka I 3 ov Sähkö- ja magnetismioppi 3 ov Ohjelmointi I 4 ov Kielet ja viestintä 2 ov 17 ov Tietoliikenneteoria 5 ov (A) Tietorakenteet ja algoritmit 3 ov Mikroprosessorit 3 ov Industriell ekonomi 5 ov Processreglering 4 ov Ohjelmistotuotanto 3 ov (B) 23 ov Pääaineen opintoja. 10 ov LuK 5 ov Sivuaineopintoja n. 5 ov 20 ov Pääaineen opintoja. 10 ov Sivuaineopintoja 10 ov DI -työ 20 ov Huomautus! Erikoistuminen johonkin neljästä eri alasta on syytä valita viimeistään toisen vuoden keväällä, (1 of 2) :19:54

11 Lukujärjestys mielellään jo 3. lukukauden aikana. Yleisesti ottaen 15 ov:n valinnainen moduuli suoritetaan 3. lukuvuoden loppuun mennessä. (2 of 2) :19:54

12 PerusopinnotDI OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Opintojaksot on jaoteltu tietotekniikka-alan yhteisiin perus-, aine- ja syventäviin opintoihin, joiden sisällä opintojaksot esitetään aakkosjärjestyksessä. Sivuaineopetukseen kuuluvat polytekniset opintojaksot on kuvattu opinto-oppaassa kyseisen sivuaineen kohdalla. Perusopinnot TKO_5565 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (3 ov) (DI -versio) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi johdattaa algoritmiseen ajatteluun ja sen peruskäsitteisiin: algoritmit ja ohjelmointi, ohjausrakenteet, rekursio, modulaarisuus sekä perustietorakenteet. Kurssilla esitellään tietojenkäsittelyn teoreettisia ja konkreettisia perusteita sekä annetaan yleiskuva tietojenkäsittelytieteen osa-alueista. Kurssilla käsitellään mm. seuraavia asioita: algoritmien yleiset ominaisuudet, tietokoneen rakenne ja toiminta, kääntäjät ja käyttöjärjestelmät sekä algoritmiparadigmat. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Opintomoniste: Johdatus tietojenkäsittelyyn, Turun yliopisto, Brookshear: Computer Science - An Overview, 5th. ed., Addison Wesley, Goldschlager, Lister: Computer Science - A Modern Introduction, Prentice-Hall, Suoritustavat: Luennot ja demonstraatiot, loppukuulustelu. TKO_5439 Ohjelmointi I (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin perusteisiin, algoritmien muodostamiseen ja niiden esittämiseen oliopohjaisella ohjelmointikielellä (Java). Kurssilla johdatellaan myös abstraktien tietotyyppien ajatteluun. Kurssit Ohjelmointi II ja III täydentävät peruskurssia ja antavat laajemman kuvan ohjelmistotuotantotyöstä. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luentomoniste, Arto Wikla: Ohjelmoinnin perusteet Javakielellä, OtaDATA Suoritustavat: Luennot (52 h), demonstraatiot (20 h), useammasta osiosta koostuva harjoitustyö, loppukuulustelu. Kurssi aloitetaan syyslukukausittain. TKO_5440 Ohjelmointi II (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään luokkarakenteen suunnitteluun ja käsitteisiin (periytymismekanismit, polymorfisuus) sekä syvennetään Ohjelmointi I -kurssilla aloitettua Javan abstraktien tietotyyppien esittelyä. Lisäksi perehdytään graafisten käyttöliittymien ja Javan applettien tekemiseen sekä säikeiden käyttöön. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat: Luennot (52 h), demonstraatiot (20 h), harjoitustyö, loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan syyslukukausittain (ensimmäisen kerran vuonna 2000). (1 of 5) :19:54

13 PerusopinnotDI TKO_5509 Tietorakenteet ja algoritmit (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla käsitellään tärkeimpiä tieto- ja tiedostorakenteita sekä lajitteluja hakumenetelmiä. Lisäksi analysoidaan yksinkertaisissa tapauksissa em. rakenteiden ja menetelmien tehoa. Menetelmien valintaan liittyviä ongelmia havainnollistetaan esimerkkien avulla. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmoinnin peruskurssi, Matematiikan peruskurssit I ja II (suositus). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Cormen, T. H., Leiserson, C. E., Rivest R. L.: Introduction to Algorithms, The MIT Press Suoritustavat: Luennot (56 h, O. Nevalainen), demostraatiot (20 h) ja loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan kevätlukukausittain. TKO_5353 Ohjelmistotuotanto (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tarkastellaan ohjelmistokehitysprosessia ja esitellään siinä käytettäviä menetelmiä ja tekniikoita. Erityisesti tutustutaan sulautettujen ja reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelun erityisvaatimuksiin ja oliokeskeiseen suunnitteluun sekä ohjelmiston ja sen osien uudelleenkäyttöön. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee ohjelmistotuotannon ongelmat ja osaa valita kulloiseenkin projektiin sopivat suunnittelu- ja toteutusmenetelmät. Sisältö: ohjelmistotuotannon osa-alueet, spesifikaatio- ja kuvaustekniikat, tuotantoprosessi, laatujärjestelmä, projektinhallinta, ohjelmistojen toteutus ja testaus, reaaliaikajärjestelmät, uudelleenkäyttö ja uudelleenkäytettävyys, suunnittelumallit ja sovelluskehykset, OMT/UML. Esitiedot: Ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssi, Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Tietojärjestelmien peruskurssi. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Haikala, I, Märijärvi, J: Ohjelmisto-tuotanto, Gummerus 1996; Koskimies, K: Pieni oliokirja, Suomen Atk-kustannus 1997; Awad, M, Kuusela, J, Ziegler, J: Object-oriented technology for real-time systems: A practical approach using OMT and Fusion, Prentice-Hall Suoritustavat: Luennot, demonstraatiot tai seminaari sekä loppukuulustelu. TKO_5441 Ohjelmointi III (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tarkastellaan olio-ohjelmoinnin peruskäsitteitä ja -mekanismeja sekä olioperustaisten ohjelmistojen arkkitehtuurisuunnittelua. Tavoitteena on ymmärtää olioajattelua syvällisemmin tutustumalla näiden ilmenemismuotoihin eri kielissä ja pohtimalla eri ratkaisuihin liittyviä etuja ja haittoja. Käsiteltäviä asioita ovat mm. oliot ja luokat sekä metaoliot ja metaluokat, tiedon kapselointi ja suojaus, yksittäis- ja moniperiytyminen, abstraktit luokat, dynaaminen sidonta ja virtuaalioperaatiot, geneerisyys ja polymorfismi sekä poikkeustenkäsittely. Ohjelmistoarkkitehtuurin osalta tutustutaan keskeisiin suunnitteluperiaatteisiin sekä suunnittelumalleihin ja sovelluskehyksiin. Kurssilla käytettäviä kieliä ovat Eiffel, C++, Java ja Smalltalk. Esitiedot: Ohjelmointi I ja II. (2 of 5) :19:54

14 PerusopinnotDI Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Koskimies, K: Pieni oliokirja, Suomen Atk-kustannus Suoritustavat: Luennot ja demonstraatiot sekä loppukuulustelu. TKO_XXX Tietokoneverkot (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi toimii laaja-alaisena johdatuksena tietokoneverkkoihin ja protokolliin sekä niihin liittyviin käsitteisiin. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen. Suoritustavat: Luennot ja demonstraatiot sekä loppukuulustelu. TKO_5409 Tietokoneorganisaatio (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on ymmärtää tietokoneen (erityisesti mikroprosessorin) rakenne ja toimintaperiaatteet. Kurssilla tutustutaan tietokoneen komponenttien rakenteeseen ja toimintaan, eri arkkitehtuureihin sekä oheislaitteiden liitäntään. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmoinnin peruskurssi, Diskreetti matematiikka. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Mano M.: Computer System Architecture, Prentice-Hall, Suoritustavat: Luennot, demonstraatiot ja loppukuulustelu. XFYSX Fysiikan työt (1 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson "Fysiikan perusteet" täydentäminen ja demonstroiminen. Kurssi "Mittaustulosten käsittelystä ja työturvallisuudesta fysiikan harjoitustöissä" (8 h luentoja), kahdeksan harjoitustyötä. Edeltävät opinnot: Suoritetaan samanaikaisesti kurssin "Fysiikan perusteet" kanssa. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Monisteet: "Mittaustulosten käsittelystä ja työturvallisuudesta fysiikan harjoitustöissä" sekä "Fysiikan työt". Suoritustavat: Luentokurssiin liittyvän kuulustelun läpäiseminen on edellytyksenä harjoitustöiden aloittamiselle. Työt tehdään harjoitustyöosaston aukioloaikoina. Harjoitustöistä laaditaan työselostus. FFYSXXX Fysiikan perusteet (Johdatus fysikaalisiin tieteisiin) (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on tutustua fysiikan perusteisiin ja kehittää yksinkertaisten fysikaalisten ongelmien ratkaisutaitoa. Käsitellään valikoidusti fysiikan eri alueita. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Opintomonisteet. Suoritustavat: Demonstraatiot ja loppukuulustelut. (3 of 5) :19:54

15 PerusopinnotDI FFYSXXX Sähkö- ja magnetismioppi (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävän laajat klassista sähkömagnetismia koskevat perustiedot. Opintojaksossa tarkastellaan sekä levossa että liikkeessä olevia sähkövarauksia, staattisia ja muuttuvia sähkö- ja magneettikenttiä sekä näiden keskinäisiä vuorovaikutuksia tyhjiössä ja aineessa. Opintojaksossa perehdytään myös sähköisten ja magneettisten piirien laskennalliseen analysointiin sekä tutustutaan sähkö- ja magnetismiopin eräisiin sovelluksiin. Edeltävät opinnot: Opintojaksossa edellytetään vektorilaskennan riittävää hallintaa. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luentomoniste ja esim. Duffin, J.: Electricity and Magnetism, 4th ed., McGraw-Hill Book Co., Suoritustavat: Demonstraatiot ja loppukuulustelu. SFYS3053 Analogiaelektroniikka I (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot elektroniikassa käytettävistä puolijohdekomponenteista ja elektronisten piirien tietokonesimuloinneista. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmius analysoida ja suunnitella aktiivisia komponentteja sisältäviä elektronisia piirejä, kuten esim. yksiasteisia vahvistimia. Esitiedot: Piiriteoria I. Kirjallisuus: Sedra, A., Smith, K.: Microelectronic Circuits (Part I), Oxford University Press. ISBN: Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. SFYSXXX Analogiaelektroniikka II (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi on jatkoa kurssille Analogiaelektroniikka I. Differentiaali- ja moniasteiset vahvistimet, taajuusvaste, vahvistinten takaisinkytkentämenetelmät, analogiasuodattimet sekä oskillaattorit. Simulointiohjelmien käyttö kytkentöjen analysoinnissa ja syntesoinnissa. Esitiedot: Analogiaelektroniikka I. Kirjallisuus: Sedra, A., Smith, K. : Microelectronic Circuits (Part II, osittain), Oxford University Press. Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. SFYSXXX Digitaalinen signaalinkäsittely I (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä. Signaalien luokittelu, jatkuva-aikaiset/diskreettiaikaiset signaalit ja järjestelmät, AD/DA-muunnos, z-muunnos, taajuusanalyysi, diskreetti ja Fourier-muunnos, digitaaliset suodatusmenetelmät, näytteenotto ja signaalien rekonstruointi, lineaarinen ennustaminen, tehospektrin estimointi. Edeltävät opinnot: Tietoliikenneteoria (suositus). (4 of 5) :19:54

16 PerusopinnotDI Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: J. Proakis, D. Manolakis: Digital Signal Processing, Prentice-Hall, 1996 (ISBN ). Suoritustavat: Loppukuulustelu, laskuharjoituksia ja tietokoneharjoituksia MATLABohjelmistolla. SFYSXXX Digitaalielektroniikka (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Antaa opiskelijalle tarvittavat tiedot ja laskentatavat digitaalielektroniikasta. Lukujärjestelmät, Boolean algebra, kombinaatio- ja sekvenssipiirit, laskurit, muistit, A/D & D/A -muuntimet sekä logiikka- ja rekisterin siirtotason suunnittelun perusteet. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Gajski, D.D.: Principles of Digital Design, Prentice Hall 1997, ISBN: Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. SFYSXXX HDL-pohjainen suunnittelu (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Digitaalisten järjestelmien suunnitteluprosessi. Logiikkasuunnittelu. Laitteistonkuvauskielet. VHDL-pohjaisen järjestelmän mallintaminen ja simulointi. Kombinaatioja sekvenssikomponentit. Datavuo- ja kontrollijärjestelmät. Systemaattiset kuvaus- ja suunnittelumenetelmät. Väylä, prosessori- ja tietoliikennejärjestelmien mallinnusproblematiikka. Edeltävät opinnot: Digitaalielektroniikka. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat: Pakolliset laboratorioharjoitukset. SFYS4471 Tietoliikenneteoria (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset perustiedot analogisesta tietoliikennetekniikasta. Signaalit ja spektrit, osoittimet, Fourier-muunnos ja -sarja. Konvoluutio. Lineaarinen aikainvarianttijärjestelmä. Signaalin vääristyminen tiedonsiirrossa. Analogiset suotimet. Autokorrelaatio ja tehospektri. Kohina. Analogisten modulaatiomenetelmien perusteet (AM, DSB, SSB, PM, FM, pulssimodulaatio). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: A.B. Carlson: Communication systems, McGraw-Hill, 1986 (ISBN ). Suoritustavat: Loppukuulustelu ja laskuharjoituksia (5 of 5) :19:54

17 KoulutussuunnatDI Pääaineet Koulutus alkaa 70 ov:n laajuisilla kaikille yhteisillä opinnoilla. Tämän jälkeen, suunnilleen toisen opiskeluvuoden keväällä, opiskelija valitsee joko ohjelmistopainoitteisen tai laitteistopainoitteisen koulutussuunnan. Valitsemastaan koulutussuunnasta opiskelija suorittaa 25 ov:n laajuiset suuntaavat opinnot. Tämän jälkeen hän valitsee pääaineen. Pääaineita on seitsemän, joista tähdellä merkityt ovat uusia, suunnitteilla olevia pääaineita: - Ohjelmistotuotanto (software engineering) - Sulautetut järjestelmät (embedded systems) - Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) - Digitaalielektroniikka (digital electronics)* - Suurteholaskenta (high performance computing)* - Tietoliikenneohjelmistot (telecommunication software)* - Tietoliikennetekniikka (telecommunication technology)* Ohjelmistopainotteisen suunnan pääaineet ovat ohjelmistotuotanto, sulautetut järjestelmät, teollinen tietotekniikka, tietoliikenneohjelmistot ja suurteholaskenta. Laitteistopainotteisen suunnan pääaineet ovat digitaalielektroniikka ja tietoliikennetekniikka. Pääaineen lisäksi opiskelijan tulee valita kaksi sivuainetta. Ohjelmistotuotanto (software engineering) Ohjelmistotuotannon pääaineen tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita vaativien ohjelmistokokonaisuuksien määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen sekä ohjelmistoprojektien johtoon. Hyvän ohjelmointitaidon lisäksi opiskelijalle pyritään antamaan hyvät perustiedot algoritmien ja tietorakenteiden suunnittelussa ja analysoinnissa sekä ohjelmointimenetelmien, ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelun ja ohjelmistotuotannon menetelmien tuntemus. Sivuaineiksi sopivat tietotekninen matematiikka sekä muista kansainvälisen DI-koulutuksen pääaineista sulautetut järjestelmät ja tietoliikenneohjelmistot. Sulautetut järjestelmät (embedded systems) Sulautettujen järjestelmien pääaine on läheisessä suhteessa ohjelmistotuotannon linjaan: tavoitteena on kouluttaa ohjelmistoasiantuntijoita erityisesti reaaliaikaisten ja reaktiivisten sekä (1 of 4) :19:55

18 KoulutussuunnatDI sulautettujen järjestelmien suunnitteluun. Sulautetuissa järjestelmissä prosessori on kiinteänä osana jotakin toimilaitetta, kuten matkaviestimet, televisio tai auto. Näin koulutuksen painopiste ei ole pelkästään ohjelmistoissa vaan enemmän kokonaisjärjestelmissä. Muita reaktiivisia järjestelmiä ovat erilaiset prosessiautomaatiojärjestelmät, kuten paperikone tai puhelinverkon ohjausjärjestelmä. Sivuaineiksi sopivat erityisesti muut kansainvälisen DI-koulutuksen pääaineet: digitaalielektroniikka, ohjelmistotuotanto, tietoliikenneohjelmistot, tietoliikennetekniikka ja elektroniikka. Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Teollisen tietotekniikan pääaineen tavoitteena on kouluttaa teknillisiin prosesseihin ja järjestelmiin liittyvän tietotekniikan asiantuntijoita. Suunnan eräänä painopisteenä on teollisten tuotantoprosessien tietotekniikka, kuten esimerkiksi elektroniikka-, metalli- ja paperiteollisuuden tuotantolinjojen optimointi ja automaatio. Toisen painopisteen muodostaa automaatiojärjestelmien ja näihin liittyvien erilaisten älykkäiden toimilaitteiden suunnittelu. Tällaisia ovat esimerkiksi ajoneuvojen aktiivijousitusjärjestelmät, teollisuusrobotit, "älykkäät" kodinkoneet ym. Opintojen painopiste on paitsi ohjelmistoissa erityisesti teknillisten prosessien ja järjestelmien matemaattisessa mallintamisessa, simuloinnissa ja optimoinnissa sekä ohjauksessa ja automaatiossa. Aineen opintoja tukevat sivuaineina sekä tietotekniikkaa painottavat aineet, kuten digitaalielektroniikka, ohjelmistotuotanto ja sulautetut järjestelmät, että teknillisten prosessien mallintamista tukevat aineet, kuten prosessitekniikka tai elektroniikka ja fysiikka. Digitaalielektroniikka (digital electronics) Digitaalielektroniikan opiskelijat koulutetaan digitaalisten järjestelmien asiantuntijoiksi, joilla on valmiudet määritellä, suunnitella ja toteuttaa tehokkaasti tulevaisuuden kompleksisia elektroniikka- ja tietoliikennejärjestelmiä. Opiskelijat voivat valintansa mukaisesti suuntautua joko teknologia- tai suunnittelumenetelmäpainotteisesti. Teknologiapainotteisesti opiskelevat erikoistuvat teknologialäheiseen piirisuunnitteluun ja järjestelmien fysikaaliseen integrointiin, kun taas suunnittelumenetelmiin erikoistuvat keskittyvät tehokkaisiin suunnitteluautomaation menetelmiin järjestelmän toiminnallisuuden mallintamiseksi, simuloimiseksi ja toteuttamiseksi. Digitaalielektroniikan sivuaineiksi sopivat parhaiten tietoliikennetekniikka, sulautetut järjestelmät, mikroelektroniikka ja radiotietoliikenne. Näistä mikroelektroniikka ja radiotietoliikenne on tarkoitettu tukemaan teknologiapainotteisen kurssikokonaisuuden valinneita opiskelijoita. Mikroelektroniikka tarjoaa mahdollisuuden tutustua sekä tämän päivän että tulevaisuuden elektroniikan toteutusteknologioiden perusteisiin ja vastaavasti radiotietoliikenne syventää opiskelijoiden taitoja nopean elektroniikan, erityisesti radiojärjestelmien, suunnittelussa ja integroinnissa. Kaksi muuta sivuainetta on tarkoitettu suunnittelumenetelmäpainotteisen kokonaisuuden valinneille opiskelijoille. Näiden avulla opiskelijat perehtyvät erityisesti joko tietoliikennejärjestelmien tai laitteistohttp:// (2 of 4) :19:55

19 KoulutussuunnatDI ohjelmistoyhteissuunnittelun erityisongelmiin. Suurteholaskenta (high performance computing) Suurteholaskennan pääaineen tavoitteena on kouluttaa ohjelmistoasiantuntijoita erittäin suuren laskentatehon ja muistikapasiteetin vaativien laskentaongelmien mallintamiseen, suunnitteluun ja tehokkaaseen toteuttamiseen. Koulutuksen painopisteinä ovat suurteholaskennan tietokonearkkitehtuurit, algoritmit ja ohjelmointimenetelmät ja sen eri teolliset sovellutusalueet. Hyvän ohjelmointitaidon ja teknillis-tieteellisen ongelmaratkaisutaidon lisäksi opiskelijoille pyritään antamaan hyvät perustiedot suurteholaskentaan yleisesti käytetyistä laitteistoratkaisuista, ohjelmointityökaluista ja matemaattisista menetelmistä. Sivuaineiksi sopivat erityisesti ohjelmistotuotanto, teollinen tietotekniikka ja matematiikka. Tietoliikenneohjelmistot (telecommunication software) Tietoliikenneohjelmistojen pääaineen tavoitteena on kouluttaa tietoliikennejärjestelmien asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneitä laajojen langallisten ja langattomien tietoliikennejärjestelmien arkkitehtuureihin, sekä niiden ohjelmistoihin. Erityisesti pääaineessa perehdytään tietoliikenneprotokollien suunnitteluun, sekä palvelutuotantoon. Opiskelijat oppivat tuntemaan modernit signalointiprotokollat sekä niiden suunnittelu- ja testaustyökalut. Sivuaineiksi sopivat tietoliikennetekniikan lisäksi ohjelmistotuotanto, sulautetut järjestelmät ja digitaalielektroniikka. Ohjelmistotuotannon sivuaine parantaa ohjelmistoteknisiä taitoja. Sulautetut järjestelmät antaa valmiuksia sulatettujen tietoliikennelaitteiden suunnitteluun. Digitaalielektroniikka vastaavasti laajentaa opiskelijoiden osaamista digitaalisten tietoliikennejärjestelmien näkökohtiin. Tietoliikennetekniikka (telecommunication technology) Tietoliikennetekniikan opiskelijat koulutetaan tietoliikennejärjestelmien asiantuntijoiksi, jotka tuntevat erityyppisten langallisten ja langattomien järjestelmien sekä niiden vaatiman signaalinkäsittelyn perusteet. Erityinen paino opetuksessa on multimediasovellusten vaatimissa suurikapasiteettisissa järjestelmissä ja niiden toteutuksissa. Opiskelijat kykenevät mallintamaan ja simuloimaan käytännössä erityyppisiä tietoliikennejärjestelmiä, sekä lopulta toteuttamaan suunnittelemansa järjestelmät joko piiri- tai prosessoritoteutuksina. Sivuaineiksi sopivat tietoliikenneohjelmistojen lisäksi parhaiten matematiikka, radiotietoliikenne ja digitaalielektroniikka. Matematiikan sivuaine on tarkoitettu tietoliikennetekniikan teoreettisten valmiuksien parantamiseen. Radiotietoliikenteen sivuaine vastaavasti laajentaa opiskelijoiden osaamista radiopuolen järjestelmänäkökohtiin. Digitaalielektroniikka parantaa opiskelijan valmiuksia digitaalisten tietoliikennejärjestelmien käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa. (3 of 4) :19:55

20 KoulutussuunnatDI Sijoittuminen työmarkkinoille Yliopistotasoisen tietotekniikan tutkinnon suorittaneet ovat maassamme erittäin kysyttyjä. Tietotekniikan DI-koulutus kattaa hyvin tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä elektroniikan eri osaalueet, jolloin valitun opintosuuntauksen mukaan sijoittuminen on monipuolisesti mahdollista erityisesti Varsinais-Suomen tietoteollisen alan yrityksiin. Alan suuresta työvoimatarpeesta huolimatta työmarkkinoille tulisi hakeutua vasta opintojen loppuvaiheessa. Opintojen loppuunsaattamisen viivästymisen välttämiseksi suosittelemme kesäharjoittelua lukuun ottamatta vähintään LuK -tutkinnon suorittamista ennen osittaistakaan työelämään siirtymistä. Täysipäiväisen työsuhteen solmiminen kannattaa pyrkiä ajoittamaan suunnilleen diplomityön tekemisen aikoihin. (4 of 4) :19:55

21 AinejärjestötDI Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ja Studentkåren vid Åbo Akademi sopinevat keskenään opiskelijain järjestäytymisestä ja teekkaritoiminnasta. Tietotekniikka-alalla toimivat vanhastaan tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Asteriski ry. ja fysikaalisten tieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Delta ry. Turun yliopistossa sekä tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Info rf. ja kemian tekniikan opiskelijoiden ainejärjestö Kemistklubben rf. Åbo Akademissa. 15:19:55