TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS

Transkriptio

1 insinoori TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS Opintojen suorittaminen Opintojen rakenne Opintojen sisältö Perusopinnot Yhteiset opinnot Suuntaavat opinnot Sivuaineopinnot Ohjeellinen lukujärjestys Koulutussuunnat Ainejärjestöt Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLT) tarjoaa yhdessä Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa kansainvälisen tietoteollisten alojen koulutuskokonaisuuden, jota koordinoi yliopistojen yhteinen Turun tietotekniikan tutkimuskeskus TUCS. Kansainvälinen tietotekniikan diplomi-insinööritutkintoon (DI) johtava koulutus on Åbo Akademin kemiallis-teknillinen tiedekunnan (KTF) tietotekniikan koulutusohjelman linja, joka toteutetaan MLT:n ja KTF:n yhteistyönä. Opiskelijavalinta yliopistoihin tapahtuu erikseen. Turun yliopiston opiskelijat kirjoittautuvat opintojen kuluessa myös Åbo Akademihin. Lisätietoja tietoteollisten alojen kansainvälisestä koulutuksesta saa TUCSista ( sekä yhteistyöhön osallistuvista tiedekunnista (ks. tässä oppaassa Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma sekä Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman elektroniikan ja tietotekniikan linja). DI-koulutusohjelman tiedotussivu löytyy osoitteesta: www. cs.utu.fi/tdi. Koulutusohjelman tavoitteet Tutkinnot Koulutus johtaa kansainväliseen diplomi-insinöörin tutkintoon Master of Science in Technology (Computer Science and Engineering), jonka myöntää KTF. Turun yliopiston opiskelijat suorittavat MLT:ssa välitutkintona Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (Bachelor of Science) tietotekniikassa. Loppututkinnon minimilaajuus on 180 ov ja välitutkinnon 120 ov. Opetuskielet Kansainvälisen linjan opetus on monikielistä. Opetus alkaa n. 100 ov:n yhteisillä opinnoilla, (1 of 2) :28:21

2 insinoori jotka ovat pääosin suomenkielisiä. Lisäksi niihin kuuluu 20 ov:n laajuinen ruotsinkielinen prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuus. Pääaineen syventävät opinnot (55 ov diplomityö mukaanlukien) ovat pääsääntöisesti englanniksi. Kansainvälisessä DIkoulutuksessa vaatimuksena on, että opiskelija suorittaa opinnoistaan vähintään 60 ov muulla kuin suomen kielellä. Vaatimus sisältää englanninkielisen diplomityön (20 ov). Sivuaineiden opetuskieli vaihtelee opiskelijan sivuainevalintojen mukaan: Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun tietoteollisten alojen maisterinkoulutusohjelmissa syventävät opinnot ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä. Muissa MLT:n koulutusohjelmissa annettava opetus on pääosin suomenkielistä, Åbo Akademissa vastaavasti ruotsinkielistä. Kansainvälisen DI-koulutuksen pääaineiden syventävä sivuaineopetus on englanninkielistä. (2 of 2) :28:21

3 OPINTOJEN SUORITTAMINEN Ohjeita opiskelua varten Yliopisto-opiskelulle on luontaista looginen ja abstrakti ajattelutapa. Opiskelijan tulee olla pitkäjännitteinen ja keskittymiskykyinen ymmärtääkseen käsitteet ja menetelmät sekä osatakseen soveltaa niitä opiskelus-saan ja myöhemmin työelämässä. Joihinkin kursseihin liittyy tietokoneella tehtäviä harjoitustöitä, ja myös laboratoriotyöt ovat yleensä tietokoneella suoritettavia töitä. Joihinkin kursseihin kuuluu myös demonstraatioita, joissa ratkaistaan luentoihin liittyviä tehtäviä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä demonstraatioiden ja harjoitustöiden suorittamiseen ajallaan. Demonstraatiot Demonstraatiotehtävien ahkera ratkaiseminen on tärkeää, koska se nopeuttaa ja helpottaa asioiden omaksumista sekä vähentää opintojaksojen suorittamiseen vaadittavaa opiskeluaikaa. Kursseilla, joissa on demonstraatioita, edellytetään yleensä tenttioikeuden saamiseksi tietty minimimäärä (25-50 %) annetuista demonstraatiotehtävistä suoritetuiksi. Vähimmäisvaatimusta suuremmasta demonstraatiotehtävien ratkaisuaktiivisuudesta annetaan useimmilla kursseilla opintojakson arvosanaan vaikuttavia lisäpisteitä kurssin alussa ilmoitettavalla tavalla. Saadut lisäpisteet ovat voimassa niin kauan kuin ko. kurssin luennoimiskerrasta pidetään tenttejä eli korkeintaan yhden vuoden. Kuitenkin hyväksytysti suoritetut demonstraatiot ovat voimassa niin kauan kuin ao. kurssia järjestetään samanmuotoisena. Harjoitustyöt Tutkintoon sisältyy opintojaksoihin kiinteästi liittyviä (opintojakso on suoritettu vasta kun kurssiin liittyvät harjoitustyöt on tehty) ja erillisiä harjoitustöitä (laboratoriotyöt). Harjoitustyöt voivat olla esim. ohjelmointitehtäviä tai tietojärjestelmän suunnittelutehtäviä. Laboratoriotöitä haetaan siihen tarkoitukseen laadituilla lomakkeilla, jotka jätetään harjoitustöiden ohjaushuoneeseen jollekin assistentille. Lomake tulee täyttää huolellisesti ja siinä voi esittää oman ehdotuksensa harjoitustyön aiheeksi mahdollisen liitteen kera. Harjoitustyöt kannattaa tehdä mahdollisimman pian, koska harjoitustyön viivästyessä sen vaatima kokonaistyömäärä yleensä kasvaa (asiat unohtuvat) ja harjoitustyön tekemisestä oppii (on siis hyötyä suoritettaessa seuraavia opintojaksoja). Harjoitustyöllä on usemmiten henklökohtainen ohjaaja, joka ilmoitetaan työtä aloitettaessa. (1 of 4) :28:22

4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN LuK -tutkielma ja Diplomityö Katso myöhemmin esitettävä kohta "Opintojaksojen tavoitteet ja sisältö". Opintojaksojen tenttimisoikeus ja muut vaatimukset Mikäli kurssilla on demonstraatioita tai harjoitustöitä, niiden hyväksytty suorittaminen on tenttioikeuden edellytys. Opintojaksojen tenttimiskertojen lukumäärä ei ole rajoitettu: opiskelija voi osallistua tietyn kurssin kuulusteluun vuosittain vahvistettavan aikataulun mukaisina tenttipäivinä niin monta kertaa kuin haluaa. Tenttikysymykset laaditaan kuitenkin aina viimeisten luentojen perusteella, joten kurssien suorittaminen välittömästi opetuksen päätyttyä on erittäin suositeltavaa. Tentit Perustavoite on, että opiskelija tenttii kurssit mahdollisimman nopeasti niiden päätyttyä. Jokaisesta kurssista on järjestetty kolme suoritusmahdollisuutta, ns. varsinaista tenttikertaa, kurssin päättymistä seuraavien neljän työkuukauden (poislukien heinä- ja elokuu) aikana. Opiskelijan on tarkoituksenmukaisinta pyrkiä suorittamaan kyseisenä lukukautena seuraamansa kurssit näillä varsinaisilla tenttikerroilla. Varsinaisten tenttikertojen jälkeen on ohjelmaan kunakin lukukautena sijoitettu rästitentti. Se on tarkoitettu ylimääräiseksi tenttikerraksi niille opiskelijoille, jotka eivät jostain syystä (poikkeuksellisesti) ole saaneet tentittyä kaikkia edeltäneellä lukukaudella seuraamiaan kursseja. Rästitentissä tentittävistä kursseista on erikseen sovittava opintojaksojen luennoitsijoiden ja tenttiassistentin kanssa. Jos opiskelija joutuu toistuvasti turvautumaan rästitentteihin siksi, että on seuraamiensa kurssien varsinaisilla tenttikerroilla tullut hylätyksi useaan otteeseen, on opiskelijan syytä tarkistaa opinto-ohjelmaansa vähemmän vaativaksi. Erityisesti painotetaan moniin kursseihin liittyvien demonstraatioiden ja harjoitustöiden aktiivisen tekemisen merkitystä paitsi oppimisen, myös kuulusteluista selviytymisen kannalta. Näiden tenttien lisäksi järjestetään kesällä tentti jokaisesta edellisellä lukuvuodella luennoidusta opintojaksosta. Tietojenkäsittelytieteiden, elektroniikan ja tietotekniikan sekä KTF:n kurssien tentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti. Ilmoittautumisen pitää tapahtua viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Koska kurssien tenttimiseen liittyvä käytäntö ja määräykset vaihtelevat oppiaineittain, kannattaa asia selvittää opetuksen tuot-tavasta oppiaineesta. Seuraavilta verkkosivuilta löytyy tietoa eri oppiaineiden tenttimiskäytännöstä: (tietojenkäsittelytieteet) (matematiikka) (elektroniikka ja tietotekniikka) (2 of 4) :28:22

5 OPINTOJEN SUORITTAMINEN (ÅA / KTF) Ilmoittautuminen Opintojaksoille ilmoittaudutaan yleensä opinto-jakso-jen ensimmäisillä luennoilla. Joihinkin harjoituksiin ilmoittaudutaan ilmoitustaululla oleviin listoihin. Neuvonta-assistentti Neuvonta-assistentin vastaanottoajat ilmoitetaan jokaisen lukukauden alussa sekä tiedekunnan että oppiaineen ilmoitustauluilla. Neuvonta-assistentin puoleen voi kääntyä, kun haluaa tietoja esimerkiksi tutkintoon kelpaavista opintojaksoista, opintojaksojen korvaavuuksista, sivuaineopinnoista tai sivuaineopiskelijoille sopivista opinto-kokonaisuuksista. Lisäksi neuvonta-assistentti valmistelee opintokokonaisuusmerkinnät sekä pää- että sivuaineopiskelijoille. Työharjoittelu Tutkintoon sisältyy 4 ov:a työharjoittelua. Neljän vii-kon työharjoittelu vastaa yhtä opin-toviikkoa. Opiskelija huolehtii it-se har-joittelupaikan hankkimisesta. Harjoittelujakson hyväsksytty suorittaminen vaatii työtodistuksen ja kirjallisen raportin työtehtävistä. Yliopistoon ja ylioppilaskuntaan ilmoittautuminen Uudet opiskelijat Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan (Yliopistolaki 18 ). Tämä sääntö sitoo kaikkia yliopistoja. Opiskelijan oikeutta opiskella ja anoa opiskeluoikeutta tai osallistua valintakokeisiin useammassa kuin yhdessä tiedekunnassa ei ole rajoitettu. Tiedekuntien valintojen tulokset julkistetaan viimeistään taikka sitä aikaisemmin siten kuin asianomaisen tiedekunnan kohdalla on ilmoitettu. Opiskelupaikan vastaanottaminen on vahvistettava sitovasti. Mikäli tiedekunta ei saa vahvistusta, hakija menettää opiskelupaikan. Asiasta antaa ao. tiedekunta tarkat ohjeet hyväksymisilmoituksen yhteydessä. Opiskelijaksi hyväksytylle lähetetään ohjeet ilmoittautumisesta (ilmoittautumisaika päättyy ), opintotuesta, yms. ajankohtaisia tiedotuksia, joihin on syytä tutustua huolellisesti. Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan (Yliopistolaki 10 ). Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksu, johon sisältyy terveydenhoitomaksu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle, on 428 mk (lv ). Uusien opiskelijoiden ilmoittautumisaika alkaa elokuussa. Hyväksytyille ja opiskelupaikan vastaanoton varmistaneille lähetetään yksityiskohtaiset ohjeet ilmoittautumisesta. (3 of 4) :28:22

6 OPINTOJEN SUORITTAMINEN Vanhat opiskelijat Turun yliopiston vanhojen opiskelijoiden ilmoittautuminen lukuvuodeksi alkaa maanantaina toukokuun 22. päivänä ja päättyy perjantaina syyskuun 15. päivänä klo Lain mukaan ylioppilaskuntaan kuuluvan perustutkintoa suorittavan opiskelijan tai vapaaehtoisesti ylioppilaskuntaan liittyvän jatko-opiskelijan ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla ylioppilaskunnan jäsenmaksun pankkiin käyttäen ilmoittautumisohjeissa mainittuja pankkiyhteystietoja. Opiskelija, joka ei liity ylioppilaskuntaan, ilmoittautuu opiskelijapalveluissa joko sähköpostitse, puhelimitse, henkilökohtaisesti tai postin välityksellä. Ilmoittautuminen Åbo Akademiin 70 ov:n perusopintoihin kuuluvia Åbo Akademin opintoja aloitettaessa on ilmoittauduttava yhteistyöopiskelijaksi Åbo Akademiin. Tätä tarkoitusta varten on täytettävä viimeistään 1. KTF: n kurssin alkamispäivänä lomake, jolla ilmoittaudutaan Åbo Akademiin yhteistyöopintoja suorittavaksi. Lomaketta saa sekä KTF:n kansliasta että opintotoimistosta, lisäksi TY:n tietojenkäsittelyn DI-koulutusohjelman neuvonta-assistentilta. Varsinaiseksi opiskelijaksi Åbo Akademiin kirjaudutaan kuitenkin vasta yhteisten opintojen suorittamisen jälkeen, ennen syventävien KTF:n opintojen alkamista. Ruotsin- ja englanninkielisten opintojaksojen suorittaminen Kurssit saa tenttiä suomen kielellä. Opetus on joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, kuten myös kurssimateriaali. Lisäohjeita ruotsin- ja englanninkielisten opintojaksojen suorittamisesta annetaan myöhemmin. (4 of 4) :28:22

7 OPINTOJEN RAKENNEDI Tutkinnon yleisrakenne on seuraava: Yhteiset opinnot Yhteiset opinnot luovat DI -tutkintoon vaadittavan polyteknisen perustan, joka on kaikille sama. Prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuudet ovat ruotsinkielisiä ja niistä vastaa KTF. Suuntaavat opinnot Pääaineopinnot Opiskelija suorittaa valitsemastaan pääaineesta 15 ov:n perus- ja 20 ov:n jat-komoduulin, yhteensä 35 ov. Jatkomoduuliin sisältyy LuK -tutkielma (5 ov). Myös diplomityö (20 ov) tehdään pääaineesta. Pääaine kirjataan tutkintotodis-tukseen. Pääaineen opinnot suoritetaan pääasiassa englannin kielellä. Pää-ainemoduulien sisältö ja rakenne ilmoitetaan myöhemmin. LUK-Tutkinto Tietotekniikan opiskelijat suorittavat välitutkintona (B.Sc.) Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK) tietotekniikassa. LuK -tutkielma on suomenkielinen. Tutkielman lisäksi LuK - tutkintoon liittyy kirjallinen kypsyyskoe suomen kielellä. Siihen vaaditaan seuraavat opintosuoritukset (yhteensä 120 ov): Yhteiset opinnot 70 ov Suuntaavat opinnot 25 ov Pääaineen perusmoduli 15 ov LUK-tutkielma pääaineessa 5 ov Muita pää -tai sivuaineen opintoja 5 Sivuaineopinnot Ohjeellinen lukujärjestys 15:28:22

8 yhteiset Yhteiset opinnot (70 ov) Yhteiset opinnot luovat DI-tutkintoon vaadittavan polyteknisen perustan, joka on kaikille sama. Prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuudet ovat ruotsinkielisiä ja niistä vastaa KTF. Matematiikka 10 ov Insinöörimatematiikka I 5 ov Insinöörimatematiikka II 5 ov Fysiikka 7 ov Fysiikka 1 5 ov Matemaattiset menetelmät 1 2 ov Tietojenkäsittelytiede 14 ov Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen 3 ov Ohjelmointi I 4 ov Ohjelmointi II 4 ov Tietorakenteet ja algoritmit 3 ov Elektroniikka 9 ov Analogielektroniikka I 3 ov Digitaalisuunnittelun perusteet 3 ov Piiriteoria 3 ov Prosessitekniikka 15 ov Grundkurs i reglering och instrumentering 2 sv Reglerteknik 3 sv Processreglering 4 sv Matematisk modellering 3 sv Grundkurs i produktionsplanering 3 sv Kielet ja viestintä 6 ov Suomen kieli ja viestintä 2 ov Ruotsi 2 ov Englanti 2 ov Teollisuustalous 5 ov Företagsekonomi 5 sv Muut opinnot Harjoittelu 4 ov 15:28:22

9 sivuaineopinnot Sivuaineopinnot Pääaineen lisäksi opiskelijan tulee vähintään suorittaa ov kahdesta sivuaineesta. Koulutustarjonta laajenee ja tarkentuu jatkuvasti. Uusimmat tiedot löytyvät osoitteesta: utu.fi/tdi Sivuaineiksi käyvät: Digitaalielektroniikka 15 ov - ASIC-suunnittelu 5 ov - Tietokonearkkitehtuurit 5 ov - Elektroniikan laitesuunnittelu 5 ov Mikroelektroniikka 15 ov - Puolijohteinen fysiikka 4 ov - Integroitujen piirien suunnittelu ja valmistus 5 ov - Puolijohdetekniikka 3 ov - Kvanttifysiikka I A 3 ov Elektroniikka 15 ov - G812/SFYS4317 HDL-pohjainen suunnittelu 3 ov - G816/SFYS3053 Analogiaelektroniikka I 3 ov - G817/SFYS4314 Analogiaelektroniikka II 3 ov - G813 Tietokonearkkitehtuurit 5 ov - Sähköturvallisuus (suunnitteilla) 1 ov Muut DI -ammattiaineet Sivuaineeksi voi valita muun kuin pääaineeksi valitun DI -suunnan suorittamalla sen 15 ov perusmoduulin tai erillisen sivuainemoduulin. Tämän voi halutessaan täydentää pitkäksi ammattiaineeksi (30 ov). Sivuainemoduulit voivat tarvittaessa sisältää syventävien opintojen ohella suuntaavia opintoja. Sivuainemoduulit ilmoitetaan myöhemmin. Muu sivuainekokonaisuus Sivuainekokonaisuuden (15 ov) voi muodostaa myös muista yliopisto-opinnoista. Annetuista (1 of 2) :28:23

10 sivuaineopinnot suosituksista poikkeavista sivuainekokonaisuuksista ja muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä tutkintoon tulee sopia erikseen. (2 of 2) :28:23

11 Lukujärjestys Yhteiset ja suuntaavat opinnot on suunniteltu suoritettavaksi seuraavasti: (suuntaavien opintojen vaihtoehtoiset opintojaksot on erotettu yläviitteillä: digitaalielektroniikka ja tietoliikenne = A; ohjelmistotuotanto ja sulautetut järjestelmät = B.) 1. lukuvuosi Syksy Fysiikka I 5 ov Insinöörimatematiikka I 5 ov Johdatus tietojenkäsittelyt. 2 ov Ohjelmointi I 4 ov Kielet ja viestintä 4 ov Matemaattiset menet. I 2 ov opintoviikkoja yhteensä: 22 Kevät Johdatus tietojenkäsittelytiet. 1 ov Insinöörimatematiikka II 5 ov Analogiaelektroniikka I 3 ov Piiriteoria 3 ov Företagsekonomi 5 sv Kielet ja viestintä 2 ov opintoviikkoja yhteensä: lukuvuosi Ohjelmointi II 4 ov Digitaalisuunnitt. perusteet 3 ov Tietotekninen matem. I 5 ov Tietokoneverkot 3 ov Grundkurs i reglering och instrumentering 2 sv Reglerteknik 3 sv opintoviikkoja yhteensä: 20 Tietoliikenneteoria 5 ov (A) Tietotekninen matem. II 5 ov (B) Tietorakenteet ja algoritmit 3 ov Mikroprosessorit 3 ov (A) Tietokoneorganisaatio 3 ov (B) Processreglering 4 sv Digitaalinen signaalinkäsittely I 3 ov opintoviikkoja yhteensä: lukuvuosi Analogiaelektroniikka II 3 ov (A) HDL-pohjainen suunn. 3 ov (A) Käyttöjärjestelmät 3 ov (B) Pääaineen opintoja n. 5 ov Sivuaineopintoja n. 5 ov Matematisk modellering, 3 sv Grundkurs i produktionsplanering, 3 sv opintoviikkoja yht: Ohjelmistotuotanto 3 ov (B) Pääaineen opintoja n. 10 ov LuK-tutkielma pääaineessa 5 ov Sivuaineopintoja n. 5 ov opintoviikkoja yhteensä: (1 of 2) :28:23

12 Lukujärjestys 4. ja 5. lukuvuosi Pääaineen opintoja n. 10 ov Sivuaineopintoja n. 10 ov opintoviikkoja yhteensä: n. 20 Pääaineen opintoja n. 10 ov Sivuaineopintoja n. 10 ov DI-työ 20 opintoviikkoja yhteensä: n. 40 Huomautus! Erikoistuminen johonkin neljästä eri alasta on syytä valita viimeistään toisen vuoden keväällä, mielellään jo 3. lukukauden aikana. Yleisesti ottaen 15 ov:n valinnainen moduuli suoritetaan 3. lukuvuoden loppuun mennessä. (2 of 2) :28:23

13 PerusopinnotDI Perusopinnot Opintojaksot on jaoteltu tietotekniikka-alan yhteisiin perus-, aine- ja syventäviin opintoihin, joiden sisällä opintojaksot esitetään aakkosjärjestyksessä. Sivuaineopetukseen kuuluvat polytekniset opintojaksot on kuvattu opinto-oppaassa kyseisen sivuaineen kohdalla. SFYS3053 Analogiaelektroniikka I (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot elektroniikassa käytettävistä puolijohdekomponenteista ja elektronisten piirien tietokonesimuloinneista. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmius analysoida ja suunnitella aktiivisia komponentteja sisältäviä elektronisia piirejä, kuten esim. yksiasteisia vahvistimia. Esitiedot: Piiriteoria I. Kirjallisuus: Sedra, A., Smith, K.: Microelectronic Circuits (Part I), Oxford University Press. ISBN: Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. XFYSXXXX Digitaalisuunnittelun perusteet (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Antaa opiskelijalle perustiedot digitaalisten logiikkapiirien toiminnasta ja suunnittelusta. Lukujärjestelmät. Boolen algebra. Logiikkaportit, kombinaatio- ja sekvenssipiirit, laskurit, rekisterit, muistit sekä datapolut. Tilakoneiden määrittely, analysointi ja synteesi. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Gajski, D.D.: Principles of Digital Design, Prentice Hall 1997, (ISBN: ). Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. XFYSXXXX Fysiikka 1 (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Perehtyminen fysiikan ilmiöihin ja niiden matemaattiseen käsittelyyn. Ongelmien jäsentely-ratkaisutaidon kehittäminen fysiikan käsitteitä ja perusperiaatteita soveltaen. Mekaniikan, modernin fysiikan ja sähköopin perusteet. Kurssi koostuu laskuharjoituksista ja luennoista. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: H.D.Young & R.A. Freedman: University Physics, 10th ed., Addison-Wesley, Kurssiin ei liity monistetta. Suoritustavat: Laskuharjoitukset ja loppukuulustelut Företagsekonomi (5 sv) Målsättning: Att göra de studerande bekanta med den företagsekonomiskabegreppsvärlden. Studietyp: Grundstudier. Innehåll: Företagsekonomiska begrepp och definitioner. Grunderna i marknadsföring, organisation och ledning, finansiell redovisning samt redovisning för ledning. Litteratur: Aniander, Magnus et al., Industriell ekonomi. Studentlitteratur, Lund 1998, 355 s. (1 of 5) :28:24

14 PerusopinnotDI Artiklar och material enligt examinators anvisningar. Arbetsformer: Föreläsningar, övningar och inlämningsuppgifter. Tidpunkt: Termin 4. Examination: Skriftlig tentamen samt godkända inlämningsuppgifter. Ansvarig enhet: Företagsekonomiska institutionen Grundkurs i produktionsplanering (3 sv) Målsättning: Att ge de studerande en översikt över processindustrins behov av datorstöd inom produktionsplanering. Studietyp: Gemensamma ämnesstudier. Förkunskaper: Matematisk modellering. Innehåll: Kursen behandlar industriella problemställningar där produktions-planeringen har en central roll. Några existerande planeringssystem presenteras och datorbehovet analyseras. Olika optimeringsmetoder för lösning av linjära optimeringsproblem i vilka ingår heltals- och kontinuerliga variabler genomgås och övningsuppgifter löses för verkliga problem. Litteratur: Winston: Operations Research, Applications and Algorithms. Hillier & Lieberman: Introduction to Operations Research. Westerlund: Anläggnings och apparatteknik. Utdelat material. Arbetsformer: Föreläsningar, räkneövningar. Tidpunkt: Termin 5. Examination: Godkänd tentamen och godkända räkneövningar. Ansvarig enhet: Laboratoriet för anläggningsteknik Grundkurs i reglering och instrumentering (2 sv) Målsättning: Kursen introducerar på ett huvudsak kvalitativt sätt den begreppsvärld regleroch styrteknik arbetar med: Dynamik, återkoppling, framkoppling, stabilitet etc. Avsikten är att ge en kvalitativ förståelse av dessa begrepp innan en kvantitativ behandling av begreppen ges i kursen Reglerteknik. Ytterligare behandlas grunddragen i processinstrumentering. Studietyp: Ämnesstudier. Litteratur: Kompendiet "Grundkurs i reglering och instrumentering - Något om regleringens idévärld" (andra reviderade upplagan) av Kurt Waller. Arbetsformer: Föreläsningar. Tidpunkt: Termin 5. Examination: Skriftlig tentamen bestående av skrivningsupplaga och hemupplaga. Studieperiodens vitsord beräknas genom att vikta skrivnings- och hem-upplagor i proportionerna 3:1. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik. MATE5247 Insinöörimatematiikka I (5 ov) Sisältö: Joukkot, relaatiot ja funktiot. Lineaarialgebran alkeita. Kompleksiluvut. Reaalifunktion raja-arvo ja jatkuvuus. Derivaatta sovelluksineen. Taylorin polynomit. Integraali sovelluksineen. Tutustutaan läpäisyperiaatteella Maple-matematiikkaohjelman käyttöön. (2 of 5) :28:24

15 PerusopinnotDI Suoritustapa: Luennot (56 h, Latikka), demonstraatiot (28 h), ohjatut laskuharjoitukset (28 h), välikokeet tai lopputentti. Luennoidaan syyslukukaudella. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luennot seuraavat pääosin kirjaa Adams R. A.: Calculus, a Complete Course. Lisäksi luennoilla jaetaan erillisiä lyhyehköjä monisteita. MATE5249 Insinöörimatematiikka II (5 ov) Sisältö: Differentiaaliyhtälöt. Laplace-muunnokset. Monen muuttujan funktioiden differentiaalija integraalilaskentaa. Vektorianalyysin alkeita. Lukujonot ja numeeriset sarjat. Funktiosarjat. Suoritustapa: Luennot (56 h, Latikka), demonstraatiot (28 h), ohjatut laskuharjoitukset (28 h) välikokeet tai lopputentti. Luennoidaan kevätlukukaudella. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luennot seuraavat pääosin kirjaa Adams R. A.: Calculus, a Complete Course. Lisäksi luennoilla jaetaan lyhyehköjä monisteita. TKO_5565 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (3 ov) (DI-versio) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi johdattaa algoritmiseen ajatteluun ja sen peruskäsitteisiin: algoritmit ja ohjelmointi, ohjausrakenteet, rekursio, modulaarisuus sekä perustietorakenteet. Kurssilla esitellään tietojenkäsittelyn teoreettisia ja konkreettisia perusteita sekä annetaan yleiskuva tietojenkäsittelytieteen osa-alueista. Kurssilla käsitellään mm. seuraavia asioita: algoritmien yleiset ominaisuudet, tietokoneen rakenne ja toiminta, kääntäjät ja käyttöjärjestelmät sekä algoritmiparadigmat. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Opintomoniste: Johdatus tietojenkäsittelyyn, Turun yliopisto, Brookshear: Computer Science - An Overview, 5th. ed., Addison Wesley, Goldschlager, Lister: Computer Science - A Modern Introduction, Prentice-Hall, Suoritustavat: Luennot ja demonstraatiot, loppukuulustelu. XFYSXXXX Matemaattiset menetelmät 1 (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opiskelijan harjaannuttaminen fysiikassa tarvittaviin matemaattisiin menetelmiin. Vektorilaskentaa, derivointia, differentiaali-yhtälöitä, usean muuttujan funktioita, tilavuus- ja viivaintegraaleja, hitausmomentteja, nablaoperaatioita. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: H.D. Young and R.A. Freedman: University Physics, 10th ed., Addison-Wesley, Spiegel, M.R.: Vector Analysis, Schaum, 1983 ja/tai Boas, M.L.: Mathematical methods in the physical sciences, 2nd ed., Wiley, Suoritustavat: Demonstraatioissa osoitetut taidot, tai 2 välikoetta tai loppukoe Matematisk modellering (3 sv) Målsättning: Att ge den studerande insikter i skapandet av matematiska modeller utgående från grundläggande fysikaliska samband och uppmättasignaler. Studietyp: Ämnesstudier. Innehåll: Behandling av modellbygge, systemidentifiering samt olika typers matematiska modeller, bl.a. deterministiska, stokastiska, dynamiska och statiska. Vidare diskuteras modellanvändning, simulering samt modellkvalitet. Litteratur: Föreläsningsanteckningar, särtryck samt anvisad litteratur. (3 of 5) :28:24

16 PerusopinnotDI Examination: Godkända övningsuppgifter samt skriftlig tentamen. Ansvarig enhet: Laboratoriet för värmeteknik. TKO_5439 Ohjelmointi I (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan olio-ohjelmoinnin perusteisiin. Ideana on algoritmien ja tietorakenteiden konkretisointi olio-ohjelmien (Java) metodeiksi ja luokiksi. Kurssin tavoitteena on tutustua laaja-alaisesti olio-ohjelmointi-kielen käsitteisiin ja konstruktioihin sekä oppia tekemään yksinkertaisia sovelluksia. Kurssit Ohjelmointi II ja Ohjelmointi III täydentävät peruskurssia ja antavat laajemman kuvan ohjelmistotuotantotyöstä. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luentomoniste (Ville Leppänen: Ohjelmointi I, 1999). Arto Wikla: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, OtaDATA John Lewis, William Loftus: JAVA Software Solutions, Foundations of Program Design, Addison-Wesley, 2. painos, Suoritustavat: Luennot (44 h), demonstraatiot (16 h), useammasta osiosta koostuva harjoitustyö, loppukuulustelu. Kurssi aloitetaan syyslukukausittain. TKO_5440 Ohjelmointi II (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään luokkarakenteen suunnitteluun, sopimuspohjaisuuteen ja oliomekanismeihin (periytymismekanismit, polymorfisuus, geneerisyys) sekä syvennetään Ohjelmointi I -kurssilla aloitettua Javan abstraktien tietotyyppien esittelyä. Pääsääntöisesti käytetään Java-kieltä, mutta kurssilla tarkastellaa myös hieman C++:aa. Kurssilla perehdytään myös graafisten käyttöliittymien ja Javan applettien tekemiseen, säikeiden käyttöön sekä verkkopohjaisten asiakas-palvelin sovellusten tekemiseen. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II sekä Ohjelmointi I. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat: Luennot (52 h), demonstraatiot (20 h), harjoitustyö, loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan syyslukukausittain. XFYSXXXX Piiriteoria (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Elektronisten piirien analysointi ja mallintaminen käsittäen mm seuraavia aiheita: Analyysimenetelmiä. Resistiiviset, induktiiviset ja kapasitiiviset piirit. Signaalien kompleksilukuesitys. Operaatiovahvistimet. Simu-lointiohjelmat. Kaksiportit. Fourier- ja Laplace muunnosten käyttö piiriteoriassa. Kirjallisuus: J.W. Nilsson, S.A. Riedel: Electric Circuits, Addison Wesley World Student Series; ISBN: Suoritustavat: Loppukuulustelu 3085 Processreglering (4 sv) Process control Målsättning: Att ge grunderna för beskrivning och analys av dynamiska system med flera insignaler och flera utsignaler (MIMO) samt syntes av MIMO-reglersystem. Att vidare orientera omidentifiering och estimering, realisering och datorreglering av MIMO-system. Studietyp: Ämnesstudier (PTE 2). (4 of 5) :28:24

17 PerusopinnotDI Förkunskaper: Grundkurs i reglering och instrumentering samt Reglerteknik. Innehåll: Beskrivning av dynamiska system med tillståndsvariabler. Analys och syntes av MIMO-reglersystem. Stokastiska metoder. Tillståndsestimering. Modellbaserad reglering. Litteratur: Kompendiet "Processreglering" av Kurt Waller. Arbetsformer: Föreläsningar och räkneövningar. Tidpunkt: Termin 6. Examination: För godkännande krävs godkända räkneövningar samt godkänt resultat i skriftlig tentamen bestående av skrivningsupplaga och hemupplaga. Studieperiodens vitsord beräknas genom att vikta skrivnings- och hemupplagor i proportionerna 3:1. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik Reglerteknik (3 sv) Målsättning: Att göra de studerande förtrogna med de grundläggande metoder som behövs för undersökning av industriella processers dynamik och reglering. Studietyp: Ämnesstudier (PTE 1). Förkunskaper: Grundkurs i reglering och instrumentering. Innehåll: Enkla processers dynamik, analys och syntes av reglersystem,simule- ring av dynamiska system, laborationer rörande inställning av standardregulatorer. Litteratur: Kompendium. Arbetsformer: Föreläsningar och övningar (40 h) samt laborationer. Tidpunkt: Termin 5. Examination: Godkända övningsuppgifter jämte skriftlig tentamen. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik. TKO_5509 Tietorakenteet ja algoritmit (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla käsitellään tärkeimpiä tieto- ja tiedostorakenteita sekä lajitteluja hakumenetelmiä. Lisäksi analysoidaan yksinkertaisissa tapauksissa em. rakenteiden ja menetelmien tehoa. Menetelmien valintaan liittyviä ongelmia havainnollistetaan esimerkkien avulla. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmoinnin peruskurssi, Matematiikan peruskurssit I ja II (suositus). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Cormen, T. H., Leiserson, C. E., Ri-vest R. L.: Introduction to Algorithms, The MIT Press Suoritustavat: Luennot (56 h, O. Nevalainen), demostraatiot (20 h) ja loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan kevätlukukausittain. (5 of 5) :28:24

18 Suuntaavat opinnot Suuntaavat aineopinnot (25 ov) SFYS4314 Analogiaelektroniikka II (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi on jatkoa kurssille Analogiaelektroniikka I. Differentiaali- ja moniasteiset vahvistimet, taajuusvaste, vahvistinten takaisinkytkentämenetelmät, analogiasuodattimet sekä oskillaattorit. Simulointiohjelmien käyttö kytkentöjen analysoinnissa ja syntesoinnissa. Esitiedot: Analogiaelektroniikka I. Kirjallisuus: Sedra, A., Smith, K. : Microelectronic Circuits (Part II, osittain), Oxford University Press. Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. SFYS4315 Digitaalinen signaalinkäsittely I (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä. Signaalien luokittelu, jatkuva-aikaiset /diskreettiaikaiset signaalit ja järjestelmät, AD/DA-muunnos, z-muunnos, taajuus-analyysi, diskreetti ja nopea Fouriermuunnos, digitaaliset suodatusmenetelmät, näytteenotto ja signaalien rekonstruointi, monitaajuusnäytteenotto, lineaarinen ennustaminen, teho-spektrin estimointi. Edeltävät opinnot: Tietoliikenneteoria (suositus). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: J. Proakis, D. Manolakis: Digital Signal Processing, 3rd ed., Prentice-Hall, 1996 (ISBN ). Suoritustavat: Loppukuulustelu, laskuharjoituksia ja tietokoneharjoituksia MATLAB-ohjelmistolla. SFYSXXX HDL-pohjainen suunnittelu (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Digitaalisten järjestelmien suunnitteluprosessi. Logiikkasuunnittelu. Laitteistonkuvauskielet. VHDL-pohjainen järjestelmän mallintaminen ja simulointi. Kombinaatio- ja sekvenssikomponentit. Datavuo- ja kontrollijärjestelmät. Systemaattiset kuvaus- ja suunnittelumenetelmät. Väylä, prosessori- ja tietoliikennejärjestelmien mallinnusproblematiikka. Edeltävät opinnot: Digitaalielektroniikka. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Suoritustavat: Pakolliset laboratorioharjoitukset. TKO_8924 Käyttöjärjestelmät (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan käyttöjärjestelmien rakenteeseen ja perusperiaatteisiin. Käsiteltäviä asioita ovat muistinhallintamenetelmät, prosessit, tiedostojärjestelmät, ST-ohjelmointi, lukkiutuneen tilanteen käsittely. Esitiedot: Ohjel-moin-nin peruskurssi, Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: A.S. Tanenbaum: Modern Operating Systems, Prentice- Hall, Suoritustavat: Luennot (50 h, O. Nevalainen), loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan noin joka (1 of 3) :28:25

19 Suuntaavat opinnot toinen vuosi. SFYS4325 Mikroprosessorit (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Perehtyä mikroprosessorien rakenteeseen ja käyttöön sekä mikroprosessorisysteemien toteutukseen. Prosessorihierarkia, väylien rakenne ja ajoitukset, muistit, käskykanta, I/O- toiminnot, oheisprosessorit. Katsaus markkinoilla oleviin prosessoriperheisiin ja PC-tietokoneen rakenteeseen. Kurssin loppuosassa tutustutaan kontrolleriprosessoriin 16F84, sen käyttöön ja ohjelmointiin. Edeltävät opinnot: Digitaalielektroniikka (Digitaalitekniikan perusteet). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luentomoniste ja prosessorin 16F84 valmistajan materiaalia (eng). Suoritustavat: Pakollinen laajempi ohjelmointitehtävä kontrolleriprosessorille 16F84 ja loppukuulustelu. TKO_5353 Ohjelmistotuotanto (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tarkastellaan ohjelmistokehitysprosessia ja esitellään siinä käytettäviä menetelmiä ja tekniikoita. Erityisesti tutustutaan sulautettujen ja reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelun erityisvaatimuksiin ja oliokeskeiseen suunnitteluun sekä ohjelmiston ja sen osien uudelleenkäyttöön. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ohjelmistokehitysprosessin kokonaisuutena sekä tuntee ohjelmistotuotannon erityispiirteet ja ongelmat insinöörialana. Sisältö: ohjelmistotuotannon osa-alueet, spesifikaatio- ja kuvaustekniikat, tuotantoprosessi, laatujärjestelmä, projektinhallinta, ohjelmistojen toteutus ja testaus, reaaliaikajärjestelmät, uudelleenkäyttö ja uudelleenkäytettävyys, suunnittelumallit ja sovelluskehykset, OMT/UML. Esitiedot: Ohjelmointi I ja II, Johdatus tietojen-käsittely-tieteeseen I ja II, Tietojärjestelmien peruskurssi. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Haikala, I, Märijärvi, J: Ohjelmistotuotanto, Gummerus 1996 tai uudempi; Koskimies, K: Pieni oliokirja, Suomen Atk-kustannus 1997 Suoritustavat: Luennot, demonstraatiot sekä loppukuulustelu. Kurssi järjestetään vuosittain. _XXXX Tietotekninen matematiikka I 5 ov Sisältö ja tavoitteet: Kurssilla tarkastellaan tietotekniikan kannalta relevantteja matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä. Tällaisia ovat eräät algebran ja logiikan osa-alueet, todennäköisyyslaskenta sekä monet diskreetin matematiikan osa-alueet, kuten automaatit, formaaliset kielet, graafiteoria, kombinatoriikka, lukuteoria, koodausteoria ja kryptografia. Suoritustavat: Luennot, demonstraatiot ja loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan syksyisin. _XXXX Tietotekninen matematiikka II 5 ov Sisältö ja tavoitteet: Kurssi on jatkoa opintojaksolle Tietotekninen matematiikka I ja se painottuu erityisesti ohjelmistoteknologian tarpeisiin. Esitiedot: Tietotekninen matematiikka I. Suoritustavat: Luennot, demonstraatiot ja loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan keväisin. (2 of 3) :28:25

20 Suuntaavat opinnot TKO_5409 Tietokoneorganisaatio (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on ymmärtää tietokoneen (erityisesti mikroprosessorin) rakenne ja toimintaperiaatteet. Kurssilla tutustutaan tietokoneen komponenttien rakenteeseen ja toimintaan, eri arkkitehtuureihin sekä oheislaitteiden liitäntään. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmoinnin peruskurssi, Diskreetti matematiikka. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Mano M.: Computer System Architecture, Prentice-Hall, Suoritustavat: Luennot (40 h, T. Järvi), demonstraatiot (16 h), loppukuulustelu. Kurssi järjestetään joka syyslukukausi. TKO_XXXX Tietokoneverkot (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on saada yleiskuva tietokone- ja tietoverkoista ja - arkkitehtuureista sekä palveluista ja alan kehitysnäkymistä. Kurssilla esitellään tietoverkkojen tekniikkaa ja toteutuksia laajasti havainnollistaen tietoverkkojen mahdollisuudet ja rajoitukset sovellusten ja palvelujen toteuttamiseksi (mm. transmissiotekniikan periaatteet, erilaisten verkkojen tekniset toteutukset ja protokollien toiminnalliset perusteet). Peruskäsitteiden ja - toteutusten lisäksi kurssin aikana paneudutaan Internet-tekniikan uusimpiin kehitysalueisiin (langattomuus, liikkuvuus, nopeat yhteydet, jne.) ja lopuksi luodaan vielä lyhyt katsaus tietoliikenne- ja verkko-ohjelmoinnin peruskysymyksiin. Kurssin aikana painotetaan kaikilla osaalueilla erityisesti tietoturvan ja verkonhallinnan verkolle asettamia vaatimuksia. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmointi I tai vastaava Suoritustavat: Luennot, kirjallisuus (ilmoitetaan kurssin alussa) ja loppukuulustelu. SFYS4471 Tietoliikenneteoria (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset perustiedot analogisesta tietoliikennetekniikasta. Signaalit ja spektrit, osoittimet, Fourier-muunnos ja -sarja. Konvoluutio. Lineaarinen aikainvarianttijärjestelmä. Signaalin vääristyminen tiedonsiirrossa. Analogiset suotimet. Autokorrelaatio ja tehospektri. Kohina. Analogisten modulaatiomenetelmien perusteet (AM, DSB, SSB, PM, FM, pulssimodulaatio). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: A.B. Carlson: Communication systems, McGraw-Hill, 1986 (ISBN ). Suoritustavat: Loppukuulustelu ja laskuharjoituksia. (3 of 3) :28:25

21 KoulutussuunnatDI Pääaineet Koulutus alkaa 70 ov:n laajuisilla kaikille yhteisillä opinnoilla. Tämän jälkeen, suunnilleen toisen opiskeluvuoden keväällä, opiskelija valitsee pääaineekseen haluamansa koulutussuunnan. Varsinaisen pääaineen opintoja edeltävät 25 ov:n laajuiset suuntaavat opinnot. Hyväksyttyjä pääaineita on neljä: - Ohjelmistotuotanto (software engineering) - Sulautetut järjestelmät (embedded systems) - Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) - Tietoliikenne (telecommunication) Sen lisäksi ovat seuraavat suunnitteilla: - Suurteholaskenta (high performance computing) - Digitaalielektroniikka (digital electronics) Pääaineen lisäksi opiskelijan tulee valita kaksi sivuainetta. Suuntaavissa opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa, joista opiskelija valitsee pääainetta vastaavan. Ohjelmistopainotteinen suunta Pääaineet: - Ohjelmistotuotanto (software engineering) - Sulautetut järjestelmät (embedded systems) - Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Laitteistopainotteinen suunta Pääaineet: - Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) - Tietoliikenne (telecommunication) Ohjelmistotuotanto (software engineering) Suunnan tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita vaativien ohjelmistokokonai-suuksien määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen sekä ohjel-mistoprojektien johtoon. Hyvän ohjelmointitaidon lisäksi opiskelijalle pyritään antamaan hyvät perustiedot algoritmien ja tietorakenteiden suunnittelussa ja analysoinnissa sekä ohjelmointimenetelmien, ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelun ja ohjelmistotuotannon menetelmien tuntemus. Sivuaineiksi (1 of 3) :28:25

22 KoulutussuunnatDI sopivat luontevimmin tietojenkäsittelytiede ja tietotekninen matematiikka sekä muista DIammattiaineista sulautetut järjestelmät ja tietoliikenne. Sulautetut järjestelmät (embedded systems) Sulautettujen järjestelmien suunta on läheisessä suhteessa ohjelmistotuotan-non linjaan: tavoitteena on kouluttaa ohjelmistoasiantuntijoita erityisesti reaaliaikaisten ja reaktiivisten sekä sulautettujen järjestelmien suunnitteluun. Sulautetuissa järjestelmissä prosessori on kiinteänä osana jotakin toimilaitetta, kuten matkaviestintä, televisiota tai autoa. Näin koulutuksen painopiste ei ole pelkästään ohjelmistoissa vaan enemmältikin kokonaisjärjestelmissä. Muita reaktiivisia järjestelmiä ovat erilaiset prosessiautomaatiojärjestelmät, kuten pa-perikone tai puhelinverkon ohjausjärjestelmä. Suunnan sivuaineiksi sopivat erityisesti muut DIammattiaineet: digitaalielektronikka, ohjelmistotuotanto ja tieto-liikenne, sekä tietojenkäsittelytiede ja elektroniikka. Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Teollisen tietotekniikan pääaineen tavoitteena on kouluttaa teknillisiin prosesseihin ja järjestelmiin liittyvän tietotekniikan asiantuntijoita. Suunnan eräänä painopisteenä on teollisten tuotantoprosessien tietotekniikka, kuten esimerkiksi elektroniikka-, metalli- ja paperiteollisuuden tuotantolinjojen optimointi ja automaatio. Toisen painopisteen muodostaa automaatiojärjestelmien ja näihin liittyvien erilaisten älykkäiden toimilaitteiden suunnittelu. Tällaisia ovat esimerkiksi ajoneuvojen aktiivijousitusjärjestelmät, teollisuusrobotit, "älykkäät" kodinkoneet ym. Opintojen painopiste on paitsi ohjelmistoissa erityisesti teknillisten prosessien ja järjestelmien matemaattisessa mallintamisessa, simuloinnissa ja optimoinnissa sekä ohjauksessa ja automaatiossa. Aineen opintoja tukevat sivuaineina sekä tietotekniikkaa painottavat aineet, kuten digitaalielektroniikka, ohjelmistotuotanto ja sulautetut järjestelmät, että teknillisten prosessien mallintamista tukevat aineet, kuten prosessitekniikka tai elektroniikka ja fysiikka. Tietoliikenne (telecommunication) Tietoliikennetekniikan opiskelijat koulutetaan tietoliikennejärjestelmien asiantuntijoiksi, jotka tuntevat erityyppisten langallisten ja langattomien järjestelmien sekä niiden vaatiman signaalinkäsittelyn perusteet. Erityinen paino opetuksessa on multimediasovellusten vaatimissa suurikapasiteettisissa järjestelmissä ja niiden toteutuksessa. Opiskelijat kykenevät mallintamaan ja simuloimaan käytännössä erityyppisiä tietoliiken-ne-järjestelmiä sekä lopulta toteuttamaan suunnittelemansa järjestelmät joko piiri- tai prosessoritoteutuksina. Sivuaineiksi sopivat parhaiten matematiikka, tietoliikenteen piiritekniikka ja digitaaliset elektroniikkajärjestelmät. Matematiikan sivuaine on tarkoitettu tietoliikennetekniikan teoreettisten valmiuksien parantamiseen. Tietoliikenteen piiritekniikan sivuaine vastaavasti laajentaa opiskelijoiden osaamista radiopuolen järjestelmänäkökohtiin. Digitaalisten (2 of 3) :28:25

23 KoulutussuunnatDI elektroniikkajärjestelmien opinnot parantavat opiskelijan valmiuksia digitaalisten tietoliikennejärjestelmien käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa. Sijoittuminen työmarkkinoille Yliopistotasoisen tietotekniikan tutkinnon suorittaneet ovat maassamme erittäin kysyttyjä. Tietotekniikan DI-koulutus kattaa hyvin tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä elektroniikan eri osaalueet, jolloin valitun opintosuuntauksen mukaan sijoittuminen on monipuolisesti mahdollista erityisesti Varsinais-Suomen tietoteollisen alan yrityksiin. Alan suuresta työvoimatarpeesta huolimatta työmarkkinoille tulisi hakeutua vasta opintojen loppuvaiheessa. Opintojen loppuunsaattamisen viivästymisen välttämiseksi suosittelemme kesäharjoittelua lukuun ottamatta vähintään LuK -tutkinnon suorittamista ennen osittaistakaan työelämään siirtymistä. Täysipäiväisen työsuhteen solmiminen kannattaa pyrkiä ajoittamaan suunnilleen diplomityön tekemisen aikoihin. (3 of 3) :28:25