HUSLABIN YLEISSUUNNITELMA JA TILATARVESELVITYS 2010

Transkriptio

1 Hallitus , OHEISMATERIAALI 4 HUSLABIN YLEISSUUNNITELMA JA TILATARVESELVITYS HUSLABin tilatyöryhmä

2 Tiivistelmä HUSLABilla on käytössään tiloja yhteensä noin 39.4 htm² Helsingissä ja HUS piirin alueella. Toimitiloista aiheutuneet kustannukset olivat vuonna 29 12,4 milj. euroa. HUSLAB on vuokrannut tiloja HUS:lta, Helsingin yliopistolta, Helsingin kaupungilta, yksityisiltä vuokranantajilta sekä niiltä kunnilta, joiden perusterveydenhuollon näytteenottotoimintaa HUSLAB hoitaa. HUS LABin erikoissairaanhoidon laboratoriopalvelujen Helsingissä sijaitsevat toiminnot ja tilat ovat hajautettuina useaan kiinteistöön. Laboratorioita on rakennuksissa, jotka on suunniteltu muuhun kuin laboratoriotyöskentelyyn eikä tilankäytön tehokkuus ole optimaalista. Osa tiloista tullaan mahdollisesti purkamaan, osa ottamaan muuhun käyttöön. Erikoissairaanhoidon laboratorioiden tuotantotiloja HUSLABilla on Helsingissä noin 14.6 m² (hyötyala) ja vuokrakustannukset niistä ovat noin 7,4 milj. euroa vuodessa. Nykyisin käytössä olevat HUSLABin tilat todettiin jo aiemman suunnittelun yhteydessä osin ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. Tilan ahtauden katsottiin olevan esteenä toimintavolyymin lisäykselle ja uuden analytiikan käyttöönotolle. Sijainti useassa eri kiinteistössä aiheuttaa toimintojen päällekkäisyyttä ja vaikeuttaa prosessien optimointia. Uusien toimitilojen suunnittelu HUSLABille tuli ajankohtaiseksi, kun kävi ilmeiseksi, että nykyinen Meilahden potilastornin vieressä oleva laboratoriosiipi tullaan mahdollisesti purkamaan tulevan traumasairaalan tieltä. Laboratoriosiiven purkaminen merkitsisi korvaavan toimitilan tarvetta kliinisen kemian laboratorioiden lisäksi myös kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian laboratorioille sekä BioMag laboratoriolle. Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueeseen kuuluvat sytogenetiikan ja molekyyligenetiikan laboratoriot on hiljattain yhdistetty genetiikan laboratorioiksi yhdessä molekyylipatologian laboratorion kanssa. Nämä sijaitsevat naistenklinikalla. NaLa tulosyksikkö tulee myöhemmin ottamaan tilat omaan käyttöönsä, jolloin tarvitaan uudistila myös genetiikan laboratorioille. HUSLABin tilasuunnittelu on osa Meilahden suuria rakennushankkeita ja se tulee toteuttaa koordinoidusti muiden hankkeiden kanssa. Mikäli traumasairaalan rakentaminen edellyttää laboratoriosiiven purkamista, olisi HUSLABin siirtyville toiminnoille rakennettava tai saneerattava uudistilat ennen purkamista. Tämä mahdollistaisi toimintojen siirron suoraan uuteen tilaan ilman väistötilan tarvetta. Mikäli laboratoriosiipeä ei pureta, tarvitaan peruskorjauksen ajaksi väistötila koko toiminnalle. Tilatyöryhmä on valmistellut tilatarveselityksen ja sitä tukevan yleissuunnitelman, joissa keskeisinä lähtökohtina ovat HUS yhtymän, asiakkaiden, tärkeimpien sidosryhmien ja HUSLABin omat intressit. HUS yhtymän näkökulmasta keskeisiä asioita ovat toiminnallinen ja ajallinen yhteensovittaminen Meilahden muiden suurten rakennushankkeiden kanssa sekä toteuttamiskelpoinen ja järkevä rahoitusratkaisu. Asiakkaiden näkökulmasta on oleellisen tärkeätä, että HUSLABin palvelut pysyvät korkealaatuisina ja edullisina. Sidosryhmistä tärkein on Helsingin yliopisto. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy on ilmoittanut halukkuutensa rahoittaa ja rakentaa uudisrakennuksen, johon HUSLABin siirtyvät tilat voisivat sijoittua. HUSLAB on vuokrannut tiloja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:ltä kliinisen mikrobiologian ja patologian vastuualueiden käyttöön Haartman Instituutista, jonka tontille lisärakennusta on suunniteltu. Nämä tilat on otettava huomioon suunniteltaessa uudistilaa ja sen toiminnallisuutta.

3 HUSLABin näkökulmasta on oleellisen tärkeää toteuttaa uudistilavaihtoehto, johon toiminta voidaan häiriöttä siirtää. Optimaalisesti toteutettuna uudistila tuottaa toiminnallista hyötyä eri erikoisalojen välisten synergioiden hyödyntämisen ja taloudellista hyötyä päällekkäisyyksien poistamisen kautta. Päällekkäisyyksiä voidaan poistaa tilan, henkilöstön, laitteiden ja tukipalvelujen osalta. HUSLABin toiminnan volyymi on nykyisellä palvelurakenteella saavuttanut tasaisen tai hitaan kasvun vaiheen, kun kuntaintegraatiot on saatettu loppuun. Toiminnan laajuuteen tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan mahdolliset uudet asiakkuudet. Tilasuunnittelun erääksi lähtökohdaksi on otettava mahdollisuus toimintavolyymin kasvuun. Uutta analytiikkaa tullaan ottamaan käyttöön. Voimakkainta kasvu tulee todennäköisesti olemaan genetiikan laboratoriotutkimusten alueella. Niiden laajuus saattaa kasvaa moninkertaiseksi monikymmenkertaiseksi. Automatisoitavan tuotannon osuus tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Tällä hetkellä on kuitenkin mahdoton tietää tarkoin, missä määrin tullaan tarvitsemaan erillisiä laitteita hyödyntävää erikoisanalytiikkaa. On todennäköistä, että tulevaisuuden laboratoriotutkimuksia tehdään nykyistä pienemmillä laitteilla ja pienemmistä näytteistä. Tästäkään ei ole mahdollista tehdä tällä hetkellä tarkkaa arviota. Henkilöstön tarve tulee automaation myötä pienenemään. Näytteenoton järjestäminen on haasteellista uudessa toimitilassa, jos se ei sijaitse sairaalakiinteistöjen välittömässä läheisyydessä. Polikliinista näytteenottoa voidaan siirtää uuteen toimitilaan siirtyvään näytteenottopisteeseen, joka palvelee sairaalan polikliinisia potilaita, tutkimusprojektien potilaita sekä perusterveydenhuollon asiakkaita. Näytteenottojen määrä tulee pienenemään antikoagulaatiohoidon seurannassa olevien potilaiden osalta. HUSLABin toimitilan jatkosuunnittelussa on lähtökohtana yhdistää uudistiloja tarvitsevat laboratoriot mielekkäiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Tilatyöryhmä esittää uudistilojen hankintaa näytetutkimuslaboratorioille (kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, patologia, genetiikka) ja potilastutkimuksia tekeville laboratorioille (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen neurofysiologia ja BioMag laboratorio). Lisäksi esitetään HUSLABin hallinnon siirtymistä uudistiloihin. Työryhmä esittää näytetutkimuksille uudistilaa, jossa toimisi monialainen laboratorio. Tilaan sijoittuisivat kliinisen kemian toiminnot, kliinisen mikrobiologian toiminnoista virologia, immunologia ja bakteriologia, genetiikan laboratoriotoiminnot sekä elinsiirto ja hematopatologia. Tilasuunnittelun perustana ovat yhteiset prosessit, jotka toteutetaan ilman erikoisalojen välisiä toiminnallisia tai fyysisiä rajoja. Tilat muodostuisivat automaatiolaboratoriosta, erikoisanalytiikan tiloista, toimisto ja neuvotteluhuoneista sekä teknisistä aputiloista. Tilatarve on noin 18 % pienempi kuin vastaavan toiminnan nykyisin käyttämä. Tilan kokonaistarpeen pieneneminen ei työryhmän esityksessä ole kuitenkaan näin suuri, koska uudistilaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää uusina toimintoina näytteenottolaboratorio sekä validointi, koestus ja opetuslaboratorio. Näytetutkimuslaboratorioiden uudistilavaihtoehdoksi työryhmä esittää Haartmaninkatu 3 tontille rakennettava Haartman Instituutin lisärakennusta. Verikeskusta työryhmä esittää sijoitettavaksi HUS Logistiikalta mahdollisesti vapautuviin tiloihin ja myöhemmin harkittavaksi traumasairaalan vaihtoehtoa. Potilastutkimuksia tekevien laboratorioiden tilatarve on tulevaisuudessa arvioitu nykyistä suuremmaksi johtuen nykyisten tilojen ahtaudesta, toimintavolyymin kasvusta ja uusien tutkimusten käyttöönotosta. KNF:n, KFI:n ja BioMagin laboratoriot työryhmä esittää sijoitettaviksi yhteiseen rakennukseen, jotta voidaan hyödyntää näiden alojen välisiä yhteisiä toiminnallisuuksia sekä tukipalveluja. Parhaaksi vaihtoehdoksi työryhmä on katsonut HUS Logistiikalta vapautuvan tilan, joka voitaneen saneerata potilastutkimuksille soveltuvaksi tilaksi.

4 HUSLABin hallinto on tarkoituksenmukaista siirtää tuotantotilojen yhteyteen, parhaana vaihtoehtona Haartmaninkadun suunniteltu lisärakennus. Hallinnon palvelut olisivat näin vastuualueiden paremmin saavutettavissa.

5 Sisällys 1. Tausta 2. Toimitilahankkeen jatkosuunnittelun käynnistyminen 3. Meilahden suuret rakennushankkeet 4. Työryhmän asettaminen ja toimeksianto 5. HUSLABin yleiskuvaus 6. HUSLABin nykyinen toiminta ja toimintaympäristö 6.1 Toiminta 6.2 Talous 6.3 Henkilöstö 6.4 Toimitilat 6.5 HUSLABin erikoisalat Kliininen kemia ja hematologia Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Kliininen mikrobiologia Patologia Perinnöllisyyslääketiede Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliininen neurofysiologia BioMag tutkimuslaboratorio 7. Erikoisalojen kehitysnäkymät 7.1 Kliininen kemia ja hematologia 7.2 Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut 7.3 Kliininen mikrobiologia 7.4 Patologia 7.5 Perinnöllisyyslääketiede 7.6 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliininen fysiologia Isotooppilääketiede 7.7 Kliininen neurofysiologia 7.8 BioMag tutkimuslaboratorio 8. Tilasuunnittelun tavoitteet 9. Tilatarpeeseen vaikuttavat seikat 9.1 Kliininen kemia, hematologia ja perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut 9.2 Kliininen mikrobiologia 9.3 Patologia 9.4 Genetiikan laboratoriotutkimukset 9.5 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliininen fysiologia Isotooppilääketiede 9.6 Kliininen neurofysiologia 9.7 BioMag tutkimuslaboratorio

6 1. Tilatarpeen arvio 1.1 Uudistilojen tarve toiminnoittain 1.2 Näytetutkimuslaboratoriot Nykyiset tilat Uudistilan tarve Tilavaihtoehdot Toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt 1.3 Meilahden verikeskus Pinta ala Tekniset vaatimukset ja sijainti Tilavaihtoehdot 1.4 Potilastutkimukset: KFI, KNF ja BioMag Nykyiset tilat Uudistilan tarve Tilavaihtoehdot

7 1 1. Tausta HUSLABin johtokunta tutustui vastuualueiden toimipisteisiin ja totesi ne osin epätarkoituksenmukaisiksi. Hajallaan sijaitsevien, vaikeasti muunneltavien ja ahtaidenkin tilojen ei katsottu mahdollistavan HUSLABin strategian mukaista näytemäärien lisäystä eikä antavan mahdollisuuksia tuotantoprosessien optimointiin. Toimintojen keskittämistä koskevan valmistelun pohjaksi HUSLAB tilasi HUS Kiinteistöt Oy:ltä selvityksen eri tilavaihtoehdoista alustavine kustannusarvioineen. Selvitys kohdentui Paciuksenkadulle kaavoitettavaan rakennuspaikkaan ja Peijaksen sairaalaan osana sen toista laajennusvaihetta. Kolmanneksi vaihtoehdoksi tuli Haartmaninkatu 3:een rakennettava lisärakennus Helsingin yliopiston tarjottua mahdollisuutta lisätilojen vuokraamiseen Senaatti kiinteistöiltä (HUSLAB Uudet toimitilat Hankeselvitys HUS Kiinteistöt Oy). Sittemmin Helsingin yliopisto ja HUS:n hallitus pitivät parhaana tilavaihtoehtona Haartmaninkatu 3:n lisärakennusta ja suunnittelua päätettiin jatkaa sen pohjalta (HUSLABin johtokunta ; HUS:n hallitus ).Tarkoitus oli perustaa kiinteistöosakeyhtiö, jossa olisivat osakkaina HUS ja Senaatti kiinteistöt Oy ja jonka hallinnossa Helsingin yliopistolla olisi edustus. Toimitilahanketta suunnitteli HUSLABissa työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi hallinnollinen oyl Lasse Lehtonen. Työryhmä teetti erikoisalojen prosessikuvauksia, tilatarveselvityksiä, selvityksiä henkilöstömitoituksista, logistiikkaselvityksen, selvityksiä muista tukitoiminnoista, selvityksen Töölön metron vaikutuksista sekä investointilaskelman. Arkkitehti ja insinööritoimisto RE suunnittelu Oy laati Haartmaninkatu 3:n lisärakennuksen esisuunnitelman, joka edellytti 5 5 kem2:n lisärakennusoikeutta asemakaavan muutoksineen, jota koskeva hakemus jätettiin Helsingin kaupungille. RE suunnittelu Oy:n laatiman esisuunnitelman bruttoala on brm 2, kerrosala 13 5 kem 2 ja huoneala n. 9 hym 2. Uuteen toimitaloon suunniteltiin sijoitettaviksi kliinisen kemian, virologian, immunologian, perinnöllisyyslääketieteen ja patologian laboratoriotoimintoja. Tilojen jakautumisesta eri toimintojen kesken on alustava suunnitelma. Lopullista huonetilaohjelmaa ei kuitenkaan laadittu. Lisäksi rakennuksessa suunniteltiin tilat HUSLA Bin hallinnolle sekä tuotannollisten toimintojen tukiprosesseille. Eräänä keskeisenä periaatteena toimintojen sijoittelussa suunniteltuun rakennukseen oli eri erikoisaloille yhteisten prosessien hyödyntäminen. Lisärakennussuunnitelmaan sisältyi laboratoriotoimintojen rakentaminen osittain Haartmaninkatu 3:n nykyisen rakennuksen D siipeen. Tämä edellyttäisi opetustilojen siirtoa E siipeen. Koska lisäksi nykyisen rakennuksen asuntosiipi olisi uudisrakennuksen tieltä purettava, suunniteltiin Haartman instituutille n. 1 m2:n suuruinen tilavaraus uudisrakennukseen. Lisärakennuksen suunnittelu keskeytyi, kun yliopistojen kiinteistöjen omistus ja hallinta joutuivat uudelleen arvioitaviksi ja odottamaan uuden lain säätämistä. Suunnitellun kiinteistöosakeyhtiön kumppani ei siis ollut tiedossa. V. 21 Suomen yliopistojen kiinteistöjen omistus järjesteltiin uudelleen. Haartmaninkatu 3:n kiinteistön omistajaksi tuli Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy. Se ilmoittanut halukkuutensa rakentaa Haartmaninkatu 3:n tontille uudisrakennuksen ja ottaa siihen HUSLABin vuokrasuhteeseen.

8 2 2. Toimitilahankkeen jatkosuunnittelun käynnistyminen HUSLABin toimitilahanke aktualisoitui merkittävästi, kun kävi ilmeiseksi, että nykyinen laboratoriosiipi Meilahden tornin vieressä tullaan mahdollisesti purkamaan traumasairaalan tieltä. Jos HUSLABille rakennetaan kokonaan uudet tilat, voidaan nykyisessä laboratoriosiivessä sijaitsevat toiminnot siirtää niihin ilman tarvetta väistötiloihin. Nämä seikat asettavat hankkeelle mielekkään aikataulukehyksen. Laboratoriosiiven purkaminen merkitsisi korvaavan toimitilan tarvetta kliinisen kemian laboratorioiden lisäksi myös kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian laboratorioille sekä BioMag laboratoriolle. Genetiikan laboratoriot sijaitsevat Naistenklinikalla alun perin vuodeosastoiksi rakennetuissa tiloissa. Kliinisen toiminnan kannalta on välttämätöntä, että nämä tilat palautetaan vuodeosastokäyttöön. Naistenklinikalla sijaitsevat genetiikan laboratoriot tarvitsevat uudet tilat, kun tämä toteutuu. Uuden toimitilan tarve perustuu pääosin tekijöihin, jotka todettiin aiemman suunnittelun yhteydessä. Nykyiset tilat ovat erityisesti Meilahden sairaalan laboratoriossa ahtaat. Ne eivät salli merkittävää tutkimusvolyymin tai tuotannollisen yhteistyön lisäystä eivätkä lisätiloja vaativia toiminnan muutoksia. Tuotantoprosessien optimointi edellyttäisi nykyisin hajallaan sijaitsevien laboratoriotoimintojen yhdistämistä. Tällaisia toimintoja on Meilahden laboratoriossa, Haartman instituutissa, Naistenklinikalla, Lastenklinikalla, Iho ja allergiasairaalassa, Kätilöopiston sairaalassa, Töölön sairaalassa ja kirurgisessa sairaalassa. 3. Meilahden suuret rakennushankkeet Meilahden alueella on käynnissä lukuisia suuria rakennushankkeita, joista merkittävimmät ovat v. 21 lopulla valmistuva kolmiosairaala, potilastornin saneeraus ja traumasairaala. Taulukko 1. Meilahden suuret rakennushankkeet rakennus ajankohta Läntinen yhteispäivystyssairaala valmistunut 29 Helsingin kaupunki Kolmiosairaala valmistunut vuodepaikkaa 32 pkl käyntiä 29 paikkainen päiväsairaala medisiininen tulosyksikkö n. puolet potilastornin väistöstä LNS, leikkaussiiven ja tehon lisärakennus Väliaikainen vuodeosastorakennus (vvo) IV/21 II/211 leikkaussiiven ja LKL:n väliin 2 kerrosta, 12 vuodepaikkaa Meilahden potilastornin peruskorjaus yksivaiheinen toteutus väistö: kolmiosairaala, silmäkorvasairaala, kirurginen sairaala, Peijas, Jorvi, vvo Syöpätautien klinikan peruskorjaus 1.vaihe NKL:n L siiven peruskorjaus ja laajennus HUSLABin lisärakennus Traumasairaala 217

9 HUSLABin toimitilahanke on sovitettava yhteen Meilahden muiden rakennushankkeiden kanssa useasta syystä. Näitä ovat mm. rahoitus, rakentamisen aikataulu sekä palvelutoiminnan organisointi ja yhteensovittaminen muiden toimijoiden suunnitelmien kanssa. 4. Työryhmän asettaminen ja toimeksianto Suurten rakennushankkeiden ohjausryhmän puheenjohtaja, johtava ylilääkäri Carola Grönhagen Riska asetti työryhmän HUSLABin Meilahden alueen tilatarveselvityksen ja yleissuunnitelman laatimiseksi. Työryhmä päätettiin perustaa mm. HUSLABin tilasuunnitelmien päivittämiseksi ja synkronoimiseksi muiden Meilahden kampuksen rakennushankkeiden kanssa. Selvityksessä ja suunnitelmassa tuli eritellä, millä tavoin esitetyt ratkaisut palvelevat kampuksella hoidossa olevia ja muualta tulleita potilaita. Lisäksi tuli ilmetä HUSLABin toimintojen keskittämisestä odotettavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt sekä mistä tiloista HUSLAB tulisi luopumaan samoin kuin mahdollisista väistötilojen tarpeista tai Meilahden ulkopuolella ilmenevistä uusista tarpeista. Projektiryhmän kokoonpanoksi päätettiin seuraava: v Ylilääkäri Heikki Helin, puheenjohtaja (HUSLAB) v Ylilääkäri Martti Vaara (HUSLAB) v Dekaani, ylilääkäri Risto Renkonen (HY ja HUSLAB) v Ylilääkäri Lauri Karhumäki (HUSLAB) v Ylilääkäri Juhani Partanen (HUSLAB) v Ylilääkäri Piia Aarnisalo (HUSLAB) v Ylilääkäri Tiina Mäki (HUSLAB) v Ylilääkäri Esko Kemppainen (Operatiivinen tulosyksikkö) v Ylilääkäri Veli Pekka Harjola (Medisiininen tulosyksikkö) v Ylilääkäri Jukka Rajantie (NaLa tulosyksikkö) v Kiinteistöpäällikkö Hannu Lähteenmäki (HUS Tilakeskus) v Arkkitehti Salla Itäaho (HUS Tilakeskus) v Investointijohtaja Anne Priha (Konsernihallinto) v Työsuojeluvaltuutettu Iris Iilomo (HUSLAB) Projektiryhmä sai toimeksiannolleen määräajan saakka. 5. HUSLABin yleiskuvaus HUSLAB on vuonna 24 perustettu HUS yhtymään kuuluva laboratorioliikelaitos. Yhdessä yhdeksän muun liikelaitoksen kanssa HUSLAB on osa HUS:n liiketoimintaa. HUSLABilla on laboratoriotoimintaa viiden sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidossa ja kahta lukuunottamatta kaikkien Uudenmaan alueen kuntien perusterveydenhuollossa. HUSLABiin kuuluu laboratoriotoimintoja seitsemältä erikoisalalta, jotka ovat: kliininen kemia ja hematologia, kliininen mikrobiologia, patologia, perinnöllisyyslääketiede, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen neurofysiologia ja toksikologinen neuvonta (myrkytystietokeskus). V. 29 HUSLABissa tehtiin 18.1 miljoonaa laboratoriotutkimusta, mukaan lukien 2.2 miljoonaa näytteenottoa. HUSLABin palveluksessa oli 1721 henkilöä ja sen liikevaihto oli 152 M. 3

10 4 6. HUSLABin nykyinen toiminta ja toimintaympäristö 6.1. Toiminta taulukko 2. Myynnin jakauma asiakkaittain v. 29 (1 eur) Kum toteuma Yhteensä Jäsenkunnat Muut kunnat ja kuntayhtymät Sairaanhoitopiirit Valtio ja sen laitokset 688 Hus organisaatio yhteensä Muu Hus liikelaitokset yhteensä 9 taulukko 3. Myynnin jakauma vastuualueittain v. 29 (1 eur) kum toteuma Yhteensä Hallinto 447 Kliininen kemia ja hematologia Myrkytystietokeskus 1 1 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliininen neurofysiologia Patologia Perinnöllisyyslääketiede 3 11 Kliininen mikrobiologia EVO, tutkimus ja opetus 4 419

11 Tilaaja (euroja) KKEM KMIK PAT PTH KFI KNF PER Yhteensä % HUS piirin erikoissairaanhoito ,3 % HUS piirin perusterveydenhuolto ,7 % HUS konsernin sisäiset asiakkaat ,6 % HUS piirin ulkopuoliset asiakkaat ,4 % Valtion laitokset ,2 % Yksityiset asiakkaat ,5 % tieto puuttuu tai luokittelematon tilaaja ,3 % Tammi kesäkuu 21 yhteensä , % Vuosiennuste Tilaaja (lukumääriä) KKEM KMIK PAT PTH KFI KNF PER Yhteensä kpl % HUS piirin erikoissairaanhoito ,5 % HUS piirin perusterveydenhuolto ,7 % HUS konsernin sisäiset asiakkaat ,8 % HUS piirin ulkopuoliset asiakkaat , % Valtion laitokset ,2 % Yksityiset asiakkaat ,7 % tieto puuttuu tai luokittelematon tilaaja ,1 % Tammi kesäkuu 21 yhteensä , % Vuosiennuste Taulukko 4. HUSLABin vastuualueiden myynti tilaajaryhmittäin (tammi kesäkuu 21) Erikoisalat KKEM Kliininen kemia ja hematologia KMIK Kliininen mikrobiologia PAT Patologia PTH Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut KFI Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede KNF Kliininen neurofysiologia PER Perinnöllisyyslääketieteen laboratoriopalvelut

12 Talous Taulukko 5. HUSLABin tuloslaskelma 29, 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Tilinpäätös 29 Tuloslaskelma 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Henkilöstö Vuonna 29 HUSLABin henkilöstön määrä oli Yhteensä 69 henkilöä siirtyi HUSLABiin vuoden 29 aikana (HUS:n sairaanhoitoalueilta ja jäsenkuntien terveyskeskuksista toimintansa HUSLABiin siirtäneistä yksiköistä). Vuoden 29 lopussa HUSLABissa oli hoitohenkilökuntaa 1238, lääkäreitä oli 163, erityistyöntekijöitä oli 114 sekä muuta henkilökuntaa 263. HUSLAB on hyvä työpaikka, jossa halutaan jatkaa työskentelyä vielä henkilökohtaisen eläkeiän jälkeenkin. Vuonna 29 yli 65 vuotiaita oli työssä 11 henkilöä. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vuosittain 5,3 7,5 %. Vuonna 29 eläkkeelle siirtyi 49 henkilöä. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on heikentynyt. Lähes kaikkiin vakinaisiin virkoihin ja toimiin on ollut hakijoita, mutta päteviä sijaisia ei ole saatu riittävästi. HUSLAB on pyrkinyt määrätietoisesti vakinaistamaan työsuhteita. Vakinaisten osuus koko henkilökunnasta on noussut 84,4 %:sta 87,6 %:iin vuonna 29. Taulukko 6. HUSLABin henkilöstö lokakuussa 21 Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tot työ%,säänn Tot htkk,säänn Henkilöstöryhmät yht , , Hoitohenkilökunta yht , , Lääkärit yht , ,27 19 Muu henkilökunta yht , , Erityistyöntekijät , ,48 88

13 7 Taulukko 7. ja kaavio 1. HUSLABin henkilöstön poikkileikkaus vastuualueittain lokakuussa 21 Hlö lkm HUSLAB yht Hallinto 57 Kliininen kemian ja hematologia 618 Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketiede 353 Kliininen neurofysiologia 68 Patologia 224 Perinnöllisyyslääketiede 41 Kliininen mikrobiologia 214 Evo, tutkimus ja opetus 5 92

14 Toimitilat HUSLABilla on käytössään tiloja yhteensä n hym 2 Helsingissä ja HUS piirin alueella. Toimitiloista aiheutuneet kustannukset olivat v , 4 miljoonaa euroa. HUSLAB on vuokrannut tiloja HUS:lta, Helsingin yliopistolta, Helsingin kaupungilta, yksityisiltä vuokranantajilta sekä niiltä kunnilta, joiden perusterveydenhuollon näytteenottotoimintaa HUSLAB hoitaa. Kuva 1. HUSLABin erikoissairaanhoidon toimipisteet Helsingissä 21 KEM KEM 25 PAT GEN 81 KEM 62 KEM KEM 28 KNF MIB 4125 PAT 28 HUSLABIN ERIKOISSAIRAANHOIDON LABORATORIOIDEN TUOTANTOTILAT HELSINGISSÄ YHT. N m 2 (HYÖTYALA) 1 KEM 152 KFI 85 KNF 25 BioMag KNF 51 6 MYRK HALL 4 5 KEM Meilahden sairaala 2. Haartmaninkatu 3 3. Naistenklinikka 4. Lastenklinikka 5. Iho ja Allergiasairaala 6. Myrkytystietokeskus 7. Kirurginen sairaala 8. Töölön sairaala 9. Kätilöopiston sairaala 1. Laakson sairaala 11. HUSLABin hallinto

15 HUSLABin erikoissairaanhoidon laboratoriopalvelujen Helsingissä sijaitsevat toiminnot ja tilat ovat hajautettuina useaan kiinteistöön (Kuva 1). Laboratoriotoimintoja on rakennuksissa, jotka on suunniteltu muuhun kuin laboratoriotyöskentelyyn eikä tilankäytön tehokkuus ole optimaalista. Osa rakennuksista tullaan purkamaan, osa ottamaan muuhun käyttöön. Erikoissairaanhoidon laboratorioiden tuotantotiloja HUSLABilla on Helsingissä n m 2 (hyötyala) ja vuokrakustannukset niistä ovat n. 7,4 miljoonaa euroa vuodessa HUSLABin erikoisalat Kliininen kemia ja hematologia Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue koostuu 13 päivystävästä sairaalalaboratoriosta. Näistä kymmenessä toimii verikeskus. Vuoden 211 alusta alkaen vastuualueen laboratoriot muodostavat kuusi vastuuyksikköä tai vastuuyksikköryhmää: 1) Meilahden sairaalan laboratorio, 2) Naistenklinikan laboratorio ja Lastenklinikan laboratorio, 3) Helsingin sairaalalaboratoriot (Töölön sairaalan, Kirurgisen sairaalan, Kätilöopiston sairaalan ja Marian sairaalan laboratoriot), 4) Jorvin sairaalan laboratorio, 5) Peijaksen sairaalan laboratorio ja 6) Uudenmaan sairaalalaboratoriot (Tammisaaren sairaalan, Lohjan sairaalan, Hyvinkään sairaalan ja Porvoon sairaalan laboratoriot). Kliinisen kemian ja hematologian tuotantoa on viime vuosina keskitetty siten, että Meilahden sairaala alueen laboratoriossa tuotetaan noin puolet koko vastuualueen analytiikasta. Erikoisanalytiikka on keskitetty Meilahden sairaalan ja Naistenklinikan laboratorioihin. Muut sairaalalaboratoriot tuottavat sairaalakiinteistönsä päivystysalueiden, vuodeosastojen ja poliklinikoiden tarvitsemat näytteenottopalvelut sekä sairaalan ja ympäröivien terveyskeskusten välittömästi tarvitsemat kliinisen kemian ja hematologian laboratoriotutkimukset. Taulukko 8. Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen tuotantoluvut vastuuyksiköittäin tammi lokakuussa 21 Vastuuyksikkö Myynti, euroa Lkm Meilahden sairaalan laboratorio Naistenklinikan laboratorio Jorvin sairaalan laboratorio Hyvinkään sairaalan laboratorio Peijaksen sairaalan laboratorio Lastenklinikan laboratorio Malmin/Marian sairaalan laboratorio Porvoon sairaalan laboratorio Kirurgisen sairaalan laboratorio Lohjan sairaalan laboratorio Töölön sairaalan laboratorio Tammisaaren sairaalan laboratorio Toiminta Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue tuottaa HUS:in ja lähes kaikkien Uudenmaan alueen kuntien terveyskeskusten kliinisen kemian ja hematologian tutkimukset (taulukko 8) sekä vastaa verituotteiden välityksestä. Lisäksi vastuualueen laboratoriot vastaavat HUS:in sairaaloiden ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon sairaaloiden näytteenottopalveluiden tuottamisesta. Vuonna 21 vastuualueen laboratorioissa tilastoitiin 95 15

16 näytteenottoa kuukaudessa. Hoitoyksiköiden itse suorittama vieritestaus on lisääntymässä. Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen laboratoriot tukevat tätä toimintaa tarjoamalla osastojen käyttöön mm. verikaasulaitteita (laite, tietojärjestelmäliitäntä, käytön opastus ja laadunohjaus). Lähes puolet kokonaismyynnistä suuntautuu HYKS sairaanhoitoalueelle. HUS alueen ulkopuolisen myynnin osuus on vuonna 21 ollut noin 4%. 1 Taulukko 9. Suurimmille asiakkaille tuotetut suoritteet vuonna 29 (eurot ja lkm) Tilaajat Myynti, euroa Lkm Yhteensä Hyks sairaanhoitoalue Helsingin TK Hyvinkään sairaanhoitoalue Espoo Sairaanhoitopiirit Vantaa Porvoon sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalue Lohjan tk Hyvinkää Karviainen Muut jäsenkunnat Henkilöstö Taulukko 1. Kliinisen kemian ja hematologian henkilöstöryhmät 29 Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tottyö%,säänn Tothtkk,säänn Henkilöstöryhmät yht , , Hoitohenkilökunta yht , ,9 637 Lääkärit yht. 2 85, ,32 14 Muu henkilökunta yht , ,13 79 Erityistyöntekijät 29 85, ,98 24

17 11 Talous Taulukko 11. Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen tuloslaskelma 29 Tuloslaskelma (1 euroa) sisältää perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilinpäätös Tilikauden tulos Taulukko 12. Kliinisen kemian ja hematologian vastuualueen tuloslaskelma 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelut (jäljempänä PTH) on yksi HUSLABin yhdeksästä vastuualueesta. Vastuualueen keskeiseen toimintaan kuuluvat: Perusterveydenhuollon potilaiden sekä muiden HUSLABin asiakkaiden näytteenotto perusterveydenhuollon laboratorioyksiköissä, asiakkaiden ylläpitämissä laitoksissa sekä potilaiden kotona. Vastuualueella tehdään joitakin kliinisen fysiologian sekä mikrobiologian asiantuntijatukeen nojautuvia tutkimuksia (EKG, spirometria, virtsan ja nielun bakteerien seulontaviljelyjä) Vieritestauksena tehtävien näytteiden tutkiminen

18 Vastuualueen vieritestaustoiminnan organisoiminen ja vieritestauksen laadunvalvonnan ylläpito sekä vieritestauspalveluiden tarjoaminen ja tukilaboratoriona toimiminen HUS LABin asiakkaille Näytteenoton ohjeistuksen ja koulutuksen koordinoiminen HUSLABissa Asiakasyhteistyö perusterveydenhuollon asiakkaiden ja HUS alueen kuntien kanssa Vastuualue on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen, joiden toiminnasta vastaavat aluepäälliköt. Kukin alue sisältää 1 5 vastuuyksikköä. Aluepäällikkö toimii oman alueensa vastuuyksiköiden päällikkönä. PTH:n terveysasemalaboratoriot ovat pääsääntöisesti auki viitenä päivänä viikossa. Perusterveydenhuollon laboratoriopalveluiden vastuualuetta johtaa vastuualuejohtaja yhteistyössä vastuualueen ohjausryhmän kanssa. Vastuualueella työskentelee > 3 vakinaista henkilöä, joista 8 toimii johto ja asiantuntijatehtävissä, lopuista n. 7% on laboratoriohoitajia ja muut ovat sairaanhoitajia, osastonsihteereitä ym. Määräaikaista työvoimaa vastuualueella on 4 6 henkilöä. Vastuualue toimii koko Uudenmaan alueella, ainoastaan Porvoon perusterveydenhuolto ei ole liittynyt HUSLABin asiakaskuntaan, Mäntsälä valmistelee liittymistä parhaillaan. Toimipisteitä on yli 5 ja niiden koko vaihtelee yhden hengen toimipisteestä 15 henkilön laboratorioihin. Suoritteiden määrä on vuositasolla n. 2 kpl, joista yli puolet on näytteenottotapahtumia. 12 Henkilöstö Taulukko 13. Perusterveydenhuollon laboratoriopalveluiden henkilöstöryhmät lokakuussa 21 Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tottyö%,säänn Tothtkk,säänn Henkilöstöryhmät yht , , Hoitohenkilökunta yht , , Lääkärit yht 1 9, ,48 1 Muu henkilökunta yht 31 84, ,69 28 Erityistyöntekijät 3 63, ,49 2

19 13 Talous Taulukko 14. Perusterveydenhuollon laboratoriopalveluiden tuloslaskelma 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Kliininen mikrobiologia Toiminta Kliinisen mikrobiologian vastuualue on Suomen suurin kliinismikrobiologisia potilastutkimuksia tuottava laboratorio ja suorittaa vuosittain yli 1 tutkimusta (Taulukko 13). Vuodesta 22 alkaen se on ollut FINAS akkreditointielimen akkreditoima. Tutkimusvalikoima on erittäin kattava bakteriologian, mykobakteriologian, parasitologian, mykologian, virologian, infektioserologian, autoimmuunitautitutkimusten ja allergiatutkimusten saroilla. Alihankkijoilta hankitaan alle.5% tutkimuksista. Vastuualue toimii myös kliinisen mikrobiologian toimiluvan edellyttämänä tukilaboratoriona HUSLABin kliinisen kemian ja hematologian sekä perusterveydenhuollon vastuualueiden mikrobiologian laboratorioille, jotka suorittavat virtsa, nielu, ja veriviljelyiden seulontatutkimuksia, ja patologian vastuualueelle. Vastuualueen myyntituotoista noin 19% on ns. ulkokuntatuloa. Suurimmat HUS alueen julkisen terveydenhuollon ulkopuoliset asiakkaat ovat muut sairaanhoitopiirit ja yksityissektori. Vastuualue tuottaa lisäksi elatusaineita ja muita valmisteita (mm. yli 1,5 milj. agarmaljaa ja yli 6. elatusaine ja liuosputkea) omaan käyttöönsä ja HUSLABin muille vastuualueille.

20 14 Taulukko 15. Kliinisen mikrobiologian vastuualueen suorittamat tutkimukset (lkm) 21 (ennuste) Bakteriologian tutkimukset yhteensä 45 Viljelytutkimukset (poislukien virtsa ja nieluviljelyt) Esiseulotut virtsa ja nieluviljelyt Parasitologian tutkimukset 19 8 Mykologian tutkimukset 19 6 Mykobakteriologian tutkimukset 18 8 Bakteriologia, antigeeni ja toksiiniosoitukset 1 7 Helicobacter, ureatesti 7 2 Bakteriologia, nukleiinihappotutkimukset 1 6 Muut bakteriologian tutkimukset 5 1 Virologian ja immunologian tutkimukset yhteensä 56 Infektioserologian tutkimukset (poislukien hepatiitti ja HIV) Hepatiitti ja HIV serologia ja antigeenitutkimukset 15 1 Klamydiatutkimukset 54 3 Virologian nukleiinihappotutkimukset 3 6 Virologia, muut tutkimukset 24 Virusten antigeeniosoitukset 5 3 Virusviljelytutkimukset 5 1 Immuunitautitutkimukset 58 5 Immuunitautien yhdistelmätutkimukset 24 6 Allergiatutkimukset 14 Proteiinikemia 3 Yhteensä 1 1 Henkilöstö Taulukko 16. Kliinisen mikrobiologian vastuualueen henkilöstö vastuuyksiköittäin lokakuussa 21 Hlö.lkm Tottyö% Tothtkk Tothtv Tot työ%, säänn Tot htkk, säänn Kl.mikrobiologian henkilöstö yht , , elatusaineosasto 14 76, , immunologian osasto 41 83, , mikrobiologian näytteiden vastaanotto 15 74, , virologian osasto 57 81, , kliinisen mikrobiologian yhteiset 6 88, , bakteriologian osasto 81 83, ,69 64

21 15 Taulukko 17. Kliinisen mikrobiologian henkilöstön ammatillinen jakauma lokakuussa 21 Hlö lkm näistä osa aikaiset hlö lkm Henkilöstöryhmät yht Hoitohenkilökunta yht Lääkärit yht 18 5 Muu henkilökunta yht 45 3 Erityistyöntekijät 18 2 Talous Taulukko 18. Kliinisen mikrobiologian vastuualueen tuloslaskelma 29, 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilinpäätös Tuloslaskelma 1 1/ Tilikauden tulos Tilat Kliinisen mikrobiologian vastuualueella on käytössä n hyötyneliömetriä, taulukko 19). Näistä n m 2 sijaitsee Haartmaninkatu 3:n E siivessä. Siiven kerroksista kokonaan vastuualueen käytössä ovat krs K1, krs 1 ja krs 2. Lisäksi krs 3:sta n. puolet ja krs 4:stä n. viidennes ovat vastuualueen käytössä. Kokonaan maan alla sijaitsevasta pukuhuone ja varastokerroksesta K2 on suurin osa kliinisen mikrobiologian käytössä. Liuoslaboratorio, joka palvelee ensisijaisesti kliinisen kemian laboratorioita, on tilanahtauden vuoksi jouduttu toistaiseksi sijoittamaan Biomedicumiin, jossa sillä on 13 neliön tilat. Haartmaninkatu 3:ssa sijaitsee myös Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tason 3 turvalaboratorio (BSL3), jonka huoneista yksi on vastuualueen käytössä. BSL3 tason mykobakteerilaboratorio (hyötyala 26 m 2 ) sijaitsee Auroran sairaala alueella. Vastuualueella on myös tiloja Iho ja allergiasairaalassa (hyötyala 26 m 2 ) ja Meilahden sairaalan laboratoriossa (hyötyala 9 m 2 )

22 16 Taulukko 19. Kliinisen mikrobiologian vastuualueen tilat Vuokranantaja KP Yksikkö Hyötyala, m2 Hlömäärä Hgin yliopistokiinteistöt 8755 Immunologian osasto Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8756 Mikrobiologian näytteiden vastaanotto Oy Hgin yliopistokiinteistöt 893 Virologian osasto Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8918 Kl. mikrobiologian yhteiset sv. Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8981 Bakteriologian osasto Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8981 Mykologian laboratorio 1 6 Oy Hgin yliopistokiinteistöt 8593 Elatusaineosasto Oy Hgin yliopistokiinteistöt 893 BSL3 turvalaboratorio Oy KOY Biomedicum 8593 Liuoslaboratorio 13 2 HUS 8918 Mikrobiologian yhteiset, Tukholmankatu 8 F 21 HUS 8755 IAS, allergiatutkimukset 21 5 HUS 8755 Proteiinikemia 9 6 Helsingin kaupunki 8918 TBC turvalaboratorio BSL 3, Aurora 16/C Kl. mikrobiologia yhteensä sv Patologian vastuualue Patologian vastuualueella on laboratoriotoimintaa kuudessa vastuuyksikössä ja viidessä eri kiinteistössä (taulukko 2). V. 21 loppupuolelle Haartman instituutin tiloissa ovat toimineet omina vastuuyksiköinään Meilahden patologian laboratorio (8963), molekyylipatologian laboratorio (957) ja transplantaatiopatologian laboratorio (958). Toiminnallisena rationointitoimenpiteenä yhdistetään v. 211 alusta lähtien genetiikan laboratoriotoiminnot patologian (molekyylipatologian laboratorio) ja perinnöllisyyslääketieteen (sytogenetiikan ja molekyyligenetiikan laboratoriot) vastuualueilta. Vastuualueet yhdistetään patologian ja perinnöllisyyslääketieteen vastuualueeksi. Meilahden patologian laboratorioon kuulunut ihopatologian laboratorio Iho ja allergiasairaalassa siirtyy osaksi medisiinistä tulosyksikköä. Taulukko 2. Patologian vastuualueen keskeisimmät toimintaluvut 29 vastuuyksikkö kiinteistö hlöstö lkm vynro tutkimuksia lkm toimintatuotot (teur) toimintamenot (teur) tilikauden tulos (teur) 8323 Patologian yhteiset Haartmaninstitituutti Meilahden pat. Haartmaninstitituutti laboratorio 2581 Jorvin patologian laboratorila Jorvin sairaa Peijaksen patologian Peijaksen laboratorio sairaala 954 Kätilöopiston patologian Kätilöopiston laboratorio sairaala 955 Hyvinkään patologian Hyvinkään laboratorio sairaala 1835 Vastuualue yhteensä

23 Patologian palvelutuotantoa on viime vuosina keskitetty. Laboratoriot on lopetettu mm. Naistenklinikalla, Silmäklinikalla ja Lohjan sairaalassa. V. 21 lopussa suljetaan Kätilöopiston patologian laboratorio ja sen toiminta siirretään Meilahteen, Haartman instituutin tiloihin. Peijaksen sairaalaan jää v. 21 jälkeen vain päivystyspiste intraoperatiivista (jääleike ) diagnostiikkaa varten ja pääosa toiminnasta siirretään Meilahden ja Hyvinkään patologian laboratorioihin. Toiminta Patologian vastuualue tuottaa solu ja kudostutkimuksia sekä lääketieteellisiä ruumiinavauksia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asiakkaille (kaavio 1 ja taulukko 21). Kaksi kolmannesta myynnistä on suuntautunut HYKS sairaanhoitoalueelle. HUS piirin ulkopuolisen myynnin osuus on v. 21 ollut n. 7%. Viime vuosina kudosnäytetutkimusten osuus on lisääntynyt irtosolututkimusten kustannuksella ja kehitys jatkunee samanlaisena. Merkittävintä tutkimusmäärien lisääntyminen on ollut immunohistokemiassa ja molekyylipatologiassa. Kaavio 2. Näytteiden jakauma tyypeittäin 29 (lkm) 17 Näytteiden jakauma tyypeittäin 29 yht näytettä HISTOLOGINEN SYTOLOGINEN JOUKKOTARKASTUS VAINAJA LÄÄKETIETEELLINEN RUUMIINAVAUS Taulukko 21. Tutkimusten lukumäärä asiakkaittain 29 (lkm ja ) Tilaajat Lkm Myynti, euroa Yhteensä Hyks sairaanhoitoalue Jäsenkunnat Helsingin TK Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Porvoon sairanhoitoalue Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalue Sairaanhoitopiirit Muut HUSLAB

24 18 Taulukko 22. Tutkimusten lukumäärä asiakkaittain 1 6/21 (lkm ja ) Tilaajat Lkm Euroa Yhteensä Hyks sairaanhoitoalue Jäsenkunnat Helsingin TK Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalue Sairaanhoitopiirit Muut HUSLAB Ulkoinen % 35 % 22 % HUS Sisäinen % 65 % 78 % Henkilöstö Patologian laboratoriolle on ominaista työvoimavaltaisuus. Automaatiota on edelleen suhteellisen vähän ja käsityötä runsaasti. Jokaisesta näytteestä annetaan lääkärin lausunto, minkä vuoksi lääkäreiden suhteellinen osuus henkilöstöstä on suuri (taulukko 23). Koulutetun ammattihenkilöstön saatavuus on ollut hyvä kaikissa henkilöstöryhmissä. Patologian vastuualue toimii valtakunnallisesti merkittävänä erikoislääkärien koulutusyksikkönä. Taulukko 23. patologian vastuualueen henkilöstön ammatillinen jakauma lokakuussa 21 Henkilöstöryhmät Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tottyö%,säänn Tothtkk,säänn Henkilöstöryhmät yht , ,3 171 Hoitohenkilökunta yht , ,24 9 Lääkärit yht , ,49 41 Muu henkilökunta yht. 41 8, ,39 34 Erityistyöntekijät 8 9, ,28 6 Talous Patologian vastuualueen talous on viime vuosina ollut vakaata ja hyötynyt ensisijaisesti toiminnan keskittämiseen perustuvasta rationoinnista. Talouden ennakoitavuus on ollut hyvä ja mahdollistanut realistisen budjetoinnin. V. 29 ja tuloslaskelmat ovat taulukossa 24.

25 19 Taulukko 24. Patologian vastuualueen tilinpäätös 29 ja tuloslaskelma 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Tilinpäätös 29 Tuloslaskelma 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilat Meilahden alueen patologian tilat sijaitsevat Haartman instituutissa, läheisessä yhteydessä lääketieteellisen tiedekunnan patologian osaston tilojen kanssa. Patologian vastuualueella on käytössä n m 2 (hyötyala n. 279 m 2, taulukko 1). Tilat sijoittuvat rakennuksen A, B, C ja D siipiin kerroksissa K1 ja K2, A, C ja D siipiin kerroksissa 1 ja 2 sekä B siipeen kerroksessa 4. Taulukko 25. Patologian vastuualueen tilat Haartmaninkatu 3:ssa Vuokranantaja Kp Vastuuyksikkö Hyötyala, m2 Hlömäärä Hgin yliopistokiinteistöt 8963 Meilahden patologian laboratorio (72) Oy Hgin yliopistokiinteistöt 957 Molekyylipatologian laboratorio Oy Hgin yliopistokiinteistöt 958 Transplantaatiopatologian laboratorio Oy 1835 Patologia yhteensä Patologian tilat käsittävät histopatologian, sytologian, immunohistokemian, elektronimikroskopian ja elinsiirtopatologian laboratoriot sekä obduktiosalit ja vainajien säilytyskylmiön. Tilat on hiljattain saneerattu patologian käyttöön ja ne ovat sen vuoksi hyväkuntoiset ja tarkoituksenmukaiset. Patologian vastuualueen toiminnan keskittämiseen liittyen pääosa Peijaksen sairaalan patologian laboratorion ja koko Kätilöopiston sairaalan patologian laboratorion toiminta siirretään Meilahteen, Haartmaninkatu 3:een. Tämän on mahdollistanut molekyylipatologian laboratorion siirtyminen Naistenklinikalle. Muutokset toteutettiin syksyn 21 aikana. Molekyylipatologin muutto huomioon ottaenkin toiminnan volyymi ja henkilöstön määrä lisääntyvät Haartmaninkatu 3:n patologian tiloissa. Se voi aiheuttaa jonkin verran tilan ahtautta toimistohuoneissa ja näytteiden vastaanotossa.

26 Perinnöllisyyslääketieteen vastuualue Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueeseen on vuonna 21 kuulunut kolme vastuuyksikköä, Molekyyligenetiikan ja Sytogenetiikan laboratoriot sekä polikliinisesta vastaanottotyöstä ja kliinisestä konsultaatiotoiminnasta vastaava Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö. HUSLABin rationointitoimenpiteenä toteutetaan vuoden 211 alusta perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen ja patologian vastuualueen yhdistäminen patologian ja genetiikan vastuualueeksi siten, että genetiikan vastuuyksiköt muodostavat yhden vastuuyksikköryhmän uudella vastuualueella. Samalla toteutetaan kaikkien HUSLABin geneettistä analytiikkaa tekevien laboratorioiden yhdistyminen yhdeksi genetiikan laboratorioksi, johon siirtyy myös patologian vastuualueen molekyylipatologian toiminta. Toiminta Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen genetiikan vastuuyksikköryhmä tuottaa HUS piirin kaikki genetiikan palvelut. Laboratoriodiagnostiikka sisältää jatkuvasti kasvavan määrän riskialleelien tutkimuksia, mutta myös harvinaisten sairauksien geneettinen diagnostiikka säilyy kliiniseltä merkitykseltään tärkeänä, vaikka lukumääriltään pienenä osana laboratorion toimintaa. Rationointitoimenpiteiden seurauksen sekä perityt että hankitut perimän muutokset tutkitaan samassa laboratoriossa. Perinnöllisyyslääketieteen ( alkaen kliinisen genetiikan) yksikön toiminta muodostuu poliklinikkatoiminnasta ja geneettisistä konsultaatioista kaikissa HUS:n kliinisissä yksiköissä. Yksikkö vastaa myös Sikiötutkimusyksikön toiminnasta. Taulukko 26. Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen tuotantoluvut Kum tot eur PLVA MolGenLab SytoGenLab Kum tot kpl Kum tot eur Kum tot kpl Kum tot eur Kum tot kpl Laboratoriotutkimukset yht näytteenotto ennuste Laboratoriotutkimukset yht näytteenotto Talous Genetiikan laboratorioissa on tehty useita menetelmäkonversioita mm. siirtyminen perinteisistä kromosomitutkimuksista PCR pohjaiseen trisomioiden tutkimukseen. Muutokset ovat mahdollistaneet halvempaa ja nopeampaa diagnostiikkaa asiakkaille, mutta ovat olleet laboratorioiden taloudelle haasteellisia. Tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin positiivisia, kun tehtyjä muutoksia päästään hyödyntämään.

27 21 Taulukko 27. Perinnöllisyyslääketieteen tilinpäätös 29 ja tuloslaskelma 1 1/21 Tuloslaskelma (1 euroa) Tilinpäätös 29 Tuloslaskelma 1 1/21 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat ja tarvikkeet Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Asiakkaat 21 Taulukko 28. Perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen myynti asiakkaittain 1 6/21 Asiakas Palvelut kpl PLVA MolGen SytoGen Laskutus Palvelut Laskutus Palvelut eur kpl eur kpl Laskutus eur Maksaja yhteensä Jäsenkunnat Muut kunnat ja kuntayhtymät Sairaanhoitopiirit Valtio ja sen laitokset Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Hus organisaatio yht Muu Kunnalliset liikelaitokset Hus liikelaitokset yhteensä Ulkoinen % 48 % 27 % 64 % 53 % 5 % 9 % HUS Sisäinen % 52 % 73 % 36 % 47 % 95 % 91 % Henkilöstö 21 Koko genomin kattavien tutkimusten lisääntyessä geneettisten tutkimusten analytiikka edellyttää entistä pidemmälle koulutettua henkilökuntaa, joka pystyy käsittelemään tutkimuksissa syntyvää suurta tietomäärää ja käyttämään sujuvasti analytiikkaan vaadittavia kansainvälisiä tietokantoja.

28 22 Taulukko 29. Perinnöllisyyslääketieteen va:n henkilöstön ammatillinen jakauma lokakuussa 21 Henkilöstöryhmä Hlö.lkm Tot työ% Tot htkk Tot htv Tot työ%, säänn Tot htkk, säänn Henkilöstöryhmät yht , ,53 31 Hoitohenkilökunta yht 22 69, ,97 16 Lääkärit yht 9 8, ,42 6 Muu henkilökunta yht 4 96, ,39 3 Erityistyöntekijät 6 89, ,44 5 Tilat 21 Kaikki kolme yksikköä ovat vuoden 21 aikana sijainneet Naistenklinikan kiinteistössä, laboratoriot C siiven 5. ja 6. kerroksessa ja Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö 2. kerroksessa. Vuoden 21 aikana molekyylipatologian analytiikka muutti samoihin laboratoriotiloihin Naistenklinikan 5. ja 6. kerroksessa., joka mahdollistui kun koko C siiven 5. krs:n tilat saatiin laboratorion käyttöön. Vastaavasti HUSLAB vapauttaa NKL:n 2. krs tilat ja Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö muuttaa vuoden 21 aikana Iho ja Allergiansairaalan 5. kerroksen vapaisiin tiloihin. Taulukko 3. perinnöllisyyslääketieteen vastuualueen tilat 21 Vastuuyksikkö Tilat m 2 Sytogenetiikan laboratorio 371 Molekyyligenetiikan laboratorio 323 Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueen (KFI) yksiköt toimivat viidessä eri toimipisteessä: Meilahden sairaalan KLF ja isotooppilaboratoriot, Jorvin sairaalan KFIlaboratorio sekä Peijaksen ja Hyvinkään sairaalan KLF laboratoriot. KFI vastuualueen potilastutkimukset pyritään tekemään mahdollisimman lähellä tutkimuksia käyttäviä vuodeosastoja ja poliklinikoita, ottaen huomioon hoitavien yksiköiden tarpeet. Vuonna 29 KFI tutkimuksia tehtiin kpl lähinnä HYKS sairaanhoitoalueelle, HUSin sairaaloille sekä alueen terveyskeskuksille. HUSin ulkopuolinen myynti suuntautuu pääosin alueen terveyskeskuksille. Toiminta Taulukko 31. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueen keskeiset tunnusluvut 29 Vastuuyksikkö vy nro vakanssit lkm tutkimukset lkm toimintatuotot 29 (teur) KFI yhteiset Isotooppilaboratorio Meilahti KLF Jorvi KFI Peijas KLF Hyvinkää KLF Vastuualue yhteensä