Toimintakertomus Poliisiammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Toimintakertomus Poliisiammattikorkeakoulu

2 Toimintakertomus SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TOIMINNAN TUOTTAVUUS TOIMINNAN TALOUDELLISUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 Toimintakertomus Sivu Kaaviot Kaavio 1. Poliisin perustutkintokoulutukseen hakeneiden ja koulutuksen aloittaneiden alueellinen jakauma Kaavio 2. Menojen jakauma vuonna Kaavio 3. Menot menolajeittain vuosina Kaavio 4. Tulojen jakauma vuonna Kaavio 5. Sisäisen valvonnan yhteenveto Taulukot Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta... 5 Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet... 6 Taulukko 3. Tuottavuusmittarit... 9 Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit Taulukko 5. Suoritteet Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut Taulukko 8. Museotoiminnan suoritteet Taulukko 9. Kirjaston ja tietopalvelut suoritteet Taulukko 10. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja sen muutosprosentti Taulukko 11. Naisten ja miesten % -osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin Taulukko 12. Henkilötyövuodet Taulukko 13. Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin Taulukko 14. Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan Taulukko 15. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Taulukko 16. Sairauspoissaolot Taulukko 17. Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Taulukko 18. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 19. Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muista syistä tulleet Taulukko 20. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan Taulukko 21. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Taulukko 22. Henkilöstökustannukset ja henkilöstön arvo Taulukko 23. Vuoden toimintamenorahoitus Taulukko 24. Talousarvion toteutuminen Taulukko 25. Talousarvion toteutuminen tulo- ja kululajeittain vuosina Taulukko 26. Vuoden tuottojen erittely

4 Toimintakertomus 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Yhdistyneen poliisioppilaitoksen toinen toimintavuosi sujui erinomaisesti. Kulunutta vuotta leimasi keskittyminen erityisesti poliisin peruskoulutukseen rekrytointiin, eri tasojen virkatutkintokoulutukseen sekä erikoistumisopintojen tuottamiseen. Myös laadun kehittämiseen ja toimintaprosessien sujuvuuteen panostettiin. Poliisiammattikorkeakoulun strategia vahvistettiin alkuvuodesta Suurimmat toimintaympäristön muutokset liittyvät poliisin hallintorakenteen kehittämiseen. Uuden Poliisihallituksen toiminnan aloittaminen, lääninhallitusten poliisiosastojen toiminnan lakkaaminen ja toimiminen 24 poliisilaitoksen rakenteessa aiheuttivat myös poliisikoulutusta koskevia uudelleen järjestelyjä, koska esimerkiksi aiemmin poliisin lääninjohtojen panos poliisikoulutuksen koordinoinnissa on ollut merkittävä. Poliisin vaativien tilanteiden koulutuksen sisältöjä kehitettiin. EU-maiden lainvalvontaviranomaiset kehittivät yhdessä toimintamalleja kouluammuskelutapausten kaltaisten vaativien tilanteiden varalle ja Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin edellä mainittua teemaa koskenut kansainvälinen seminaari. Lisäksi panostettiin tietotekniikkarikostorjunnan koulutukseen, koska yhä enemmän rikoksia tehdään tietotekniikkaa ja -verkkoa hyväksi käyttäen. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön osaamiskartoituksen pilotointi toteutettiin toimintavuonna. Tulos- ja kehityskeskustelut jaettiin kahteen vaiheeseen siten, että syksyllä keskityttiin toimintojen kehittämiseen ja henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin ja keväällä keskustellaan tavoitteista ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta. Työyhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä parannettiin työyhteisötaitoihin keskittyneellä koulutuksella, muulla sisäisellä koulutuksella (talous- ja henkilöstöhallinnon normit ja tietojärjestelmät, Outlook, kielikoulutus) avointen ovien päivillä, työhyvinvointitoiminnalla ja kiinteällä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Erityisesti on tarkasteltu työuupumusta tuntevien henkilöiden tilannetta yksilöllisesti. Poliisiammattikorkeakoulu saavutti tulostavoitteet onnistuneesti. Tärkein tulostavoite eli poliisin peruskoulutukseen rekrytointi onnistui erinomaisesti. Kuluneen vuoden hakijamäärä puolestaan nousi ennätykselliseen määrään hakijaan, kun luku vuonna oli vain 947 hakijaa. Virkatutkintokoulutuksessa ja erikoistumisopinnoissa tulostavoitteet täyttyivät lukuun ottamatta koulutettavapäivien määrää. Vuonna koulutukseen valittujen määrä vaikutti viiveellä vuoden koulutettavapäiväkertymään. Poliisin perustutkintokoulutuksen hakijamäärän kasvu ei ehtinyt vaikuttamaan toimintavuoden tulokseen. Tutkinnon aloitti 248 opiskelijaa ja tulostavoite oli 312. Perustutkinnon suoritti toimintavuonna 335 opiskelijaa. Koulutuksen läpäisyprosentti oli 97,4 % ja koulutettavapäivän hinta oli 207 euroa. Vuonna alipäällystökoulutuksen suoritti yhteensä 45 suomenkielistä opiskelijaa, kun tulostavoite oli 48 opiskelijaa. Päällystökoulutuksen A-opinnot suoritti 24 suomenkielistä opiskelijaa ja koko poliisipäällystön tutkinnon opinnot (A+B) sai valmiiksi 10 suomenkielistä opiskelijaa. 3

5 Toimintakertomus Poliisiammattikorkeakoulun taloudellisuuden ja tuottavuuden tulostavoitteet pääosin saavutettiin. Kokonaistuloksellisuutta heikensi perustutkintokoulutuksen aloittaneiden vähäisyys. Maksullisen liiketaloudellisen toiminnan tulos kehittyi myönteisesti ja ylitti sille asetetun kustannusvastaavuustavoitteen. Toimintavuoden taloussuunnittelussa painotettiin investointihankintoja. Ajoneuvokalustoa hankittiin, yhden opiskelija-asuntolan vanhat soluasunnot muutettiin vastaamaan nykytasoa ja majoitustilojen kalusteita uusittiin sekä opetustilojen varustamista jatkettiin. Laadun kehittämiseen panostettiin. Edellisenä vuonna aloitetun CAF mallin mukaisen laadun itsearvioinnin tulokset saatiin käyttöön helmikuussa ja tulosten pohjalta aloitettiin kehittämistoimet. Laadun kehittäminen on jatkuva prosessi, mutta erityisesti valmistaudutaan Korkeakoulujen arviointineuvoston toimesta Poliisiammattikorkeakoulussa syksyllä 2011 tehtävään laatujärjestelmän ulkoiseen arviointiin. Poliisiammattikorkeakoulun tieteellinen tutkimustoiminta tuottaa korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja. Toiminnan tehtävänä on luoda perustaa poliisikoulutukselle, poliisin toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle sekä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiselle ja parantamiselle. Kuluneen toimintavuoden aikana tutkimustoiminnan painopisteitä olivat huumausaineisiin liittyvät kysymykset, talousrikollisuus, johtaminen ja henkilöstön hyvinvointi, lapsiin kohdistuva väkivalta, viharikokset ja maahanmuuttokysymykset, poliisitoiminta- ja hallinto, radikalisoituminen ja terrorismi sekä poliisikoulutus. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusohjelma perustuu oppilaitoksen tulossopimukseen, huolelliseen toimintaympäristöanalyysiin sekä poliisialan strategioihin ja toimintaohjelmiin. Toimintavuoden aikana vakiinnutettiin tutkimusyhteistyö sisäasiainministeriön muiden oppilaitosten eli Raja- ja merivartiokoulun ja Pelastusopiston kanssa. Ulospäin näkyväksi yhteistyömuodoksi sovittiin vuosittain toteutettava sisäisen turvallisuuden seminaari, joka korvaa aiemmin järjestetyn poliisitutkimuksen seminaarin. Toimintavuonna julkaistiin 12 tutkimusmonografiaa, mikä oli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tilaustutkimuksia oli käynnissä kaksi: poliisin hallintorakenteen arviointitutkimus sekä yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntöhankkeen taustaselvitys. Molemmat hankkeet ovat poliisitoiminnan kannalta välttämättömiä ja toimivat luontevana osana oppilaitoksen tutkimusohjelmaa. Poliisimuseossa oli esillä perusnäyttely 900-vuotta poliisihistoriaa Suomessa ja erikoisnäyttelyjä Poliisin kuva - valotuksia poliisin työhön sekä poliisikoiratoiminnasta kertova erikoisnäyttely Haista ite! - Suomen poliisikoirat 100-vuotta. Poliisimuseossa vieraili toimintavuoden aikana vierailijaa. Vilkkainta oli toukokuussa, jolloin kävijöitä oli lähes Vuoden aikana museossa kävi 163 opastettua ryhmää, joista 42 oli lapsiryhmiä. Sidosryhmäopastuksia oli vuoden aikana 127. Vuoden aikana käynnistettiin poliisin museoyhdyshenkilöverkosto, johon uudet poliisilaitokset nimesivät omat edustajansa. Poliisimuseon henkilökunta osallistui aktiivisesti Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen poliisilaitosten perinnehuoneiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Poliisiammattikorkeakoulun kirjastossa kulunut vuosi oli menestyksekäs: tavoitteet ylitettiin kaikissa suoritteissa. Edellisvuodesta lainaus lisääntyi liki 12 % ja kävijämäärät peräti 17 %. Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto on selvästi vakiinnuttanut paikkansa poliisihallinnon keskuskirjastona. 4

6 Toimintakertomus 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Opiskelijarekrytointia tehostamalla on poliisin perustutkintokoulutuksen hakijamäärä kasvanut merkittävästi. Tutkintokoulutusten valintaprosesseja yhtenäistettiin oikeudenmukaisen valintamenettelyn turvaamiseksi ja laadun takaamiseksi. Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 2013 Vuosi Aloituspaikkamäärä (tulossopimus) 2010 tavoite 2011 tavoite tavoite 2013 tavoite yhteensä Aloittaneiden määrä Valmistuvien lkm Poistuma 1) Nettolisäys Tietolähde: Primus 1) Vuosille 2013 Poliisiammattikorkeakoulun laatima poistuma-arvio, vuonna toteutunut poistuma Poliisin perustutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärä vahvistetaan Poliisihallituksen kanssa tehtävässä tulossopimuksessa. Aloituspaikkamäärän selvittämiseksi Poliisiammattikorkeakoulu tekee poistumakartoituksen poliisihallinnon yksiköiden antamien tietojen perusteella. Aloituspaikkamäärän on suunniteltu lisääntyvän merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Koulutukseen valittavien hakijoiden korkean tason takaamiseksi uusien hakijoiden rekrytoinnin tulee olla laaja-alaista ja korkeatasoista. prosenttiosuudet Ahvenanmaa Etelä-Suomi 2007 Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Helsinki Ahvenanmaa Etelä-Suomi Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Helsinki Ahvenanmaa Etelä-Suomi Länsi -Suomi Itä-Suomi Oulu %-osuus väestöstä %-osuus hakijoista %-osuus aloittaneista Lappi Helsinki Kaavio 1. Poliisin perustutkintokoulutukseen hakeneiden ja koulutuksen aloittaneiden alueellinen jakauma 2007

7 Toimintakertomus Poliisin perustutkintokoulutukseen hakevien määrä laski eniten Helsingissä ja Etelä-Suomen läänissä. Hakijoiden määrän lisääntymistä tapahtui eniten Länsi-Suomen läänissä. Itä-Suomen läänistä valintakokeessa menestyviä hakijoita oli enemmän kuin muilta alueilta hakevista suhteutettuna alueen väestö- ja hakijamäärään. Lapin läänistä ja Ahvenanmaalta perustutkintokoulutukseen hakeneiden ja valittujen määrä on niin vähäinen suhteutettuna alueen väestömäärään, että se tulee lähitulevaisuudessa vaikeuttamaan poliisin virkojen täyttämistä edellä mainituilla alueilla. Toimintavuonna päätettiin, että koulutukseen hakeneiden ja koulutuksen aloittaneiden jakaumaa esitellään vuodesta 2010 alkaen poliisilaitoskohtaisesti. Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet 2007 tavoite Perustutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 28 % 26 % 30 % 21 % - suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakukelpoiset hakijat / hakijamäärä % 85 % 86 % 80 % 87 % Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloituspaikat sidosryhmille varatut paikat Koulutuksen aloittaneet, yhteensä naiset % 27 % 23 % 22 % - suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Alipäällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 1) naishakijat % 11 % 11 % 17 % - suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus 40 - Valintakokeeseen kutsutut Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 2) naiset % 6 % 17 % 8 % Päällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 3) naishakijat % 15 % 13 % Valintakokeeseen kutsutut Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 4) naiset % 0 17 % 18 % Tietolähde: Primus 1) APT15, koulutus alkaa elokuussa ) APT14 ja UBE2, koulutus alkanut tammikuussa 3) PPT15, koulutus alkaa toukokuussa ) PPT14, koulutus alkanut toukokuussa 6

8 Toimintakertomus Perustutkintokoulutus Vuonna poliisin perustutkintokoulutukseen oli hakijaa. Hakijamäärätavoite oli hakijaa. Tavoite saavutettiin kaksinkertaisena. Tähän vaikuttivat todennäköisesti eniten poliisin työllisyystilanteen paraneminen, yhteiskunnan taloudellinen tila, televisiossa esitetyt dokumentit poliisin työstä sekä rekrytointitoimenpiteet, joita lisättiin voimakkaasti toimintavuonna saadulla poliisin ylijohdon osoittamalla lisärahoituksella. Naisten osuus hakijoista laski merkittävästi eli viisi prosenttiyksikköä. Myös koulutuksen aloittaneista naisten osuus laski, mutta hieman maltillisemmin kuin hakijoiden nimittäin 1,6 prosenttiyksikköä. Naisten hakijaosuuden lasku voi johtua osittain terveydenhuoltoalan kilpailukyvyn paranemisesta. Miesten ja naisten prosentuaalinen osuus hakijamäärästä ja koulutuksen aloittaneista oli vuonna tasainen, miehet noin 79 % ja naiset noin 21 %. Hakukelpoisten hakijoiden prosentuaalinen osuus lisääntyi edellisestä vuodesta ja tavoite ylitettiin selvästi. Vuonna alkoi seitsemän suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen perustutkintokoulutus. Valintaperusteet uudistettiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne Työryhmä, joka laati ruotsinkielisten ja kaksikielisten hakijoiden rekrytointistrategiaa, jätti strategia-asiakirjan alkuvuodesta. Poliisikoulutuksen rekrytointistrategian uudistamista varten nimettiin työryhmä, joka työskenteli vuoden ajan. Rekrytointistrategia lähetettiin poliisin ylijohdon vahvistettavaksi helmikuussa Alipäällystötutkintokoulutus Alipäällystötutkintokoulutuksiin, jotka alkoivat tammikuussa, valittiin yhteensä 68 opiskelijaa, suomenkieliseen koulutukseen 53 opiskelijaa ja ruotsinkieliseen koulutukseen 15 opiskelijaa, joista yksi ei aloittanut koulutusta. Vuosia koskeva koulutustarvetiedustelu tehtiin maaliskuussa. Valintaperusteet uusittiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne Uusien valintaperusteiden merkittävin muutos koski valintakokeeseen kutsuttavien hakijoiden määrää sekä valintakokeen sisältöä. Vuodesta alkaen kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeen I vaiheeseen. Valintakokeen rakennetta ja sisältöä yhtenäistettiin päällystötutkintokoulutuksen valintakokeen kanssa. Alipäällystötutkintokoulutuksen (APT15) hakujaksolla, joka järjestettiin syksyllä, koulutukseen haki 261 hakijaa, jotka kaikki olivat hakukelpoisia. Naisten osuus hakijoista kasvoi merkittävästi eli yli viisi prosenttiyksikköä. Päällystötutkintokoulutus Suomenkieliseen päällystötutkintokoulutukseen (PPT14), joka aloitti toukokuussa, valittiin yhteensä 22 opiskelijaa. Vuosia koskeva koulutustarvetiedustelu tehtiin maaliskuussa. Valintaperusteet uusittiin ja poliisin ylijohto vahvisti ne

9 Toimintakertomus Päällystötutkintokoulutuksen (PPT15) hakujaksolla, joka järjestettiin syksyllä, koulutukseen haki 46 hakijaa. Naisten osuus hakijoista oli noin 13 %. Koulutus alkaa keväällä Erikoistumisopinnot Erikoistumisopintoja jatkettiin suunnitellusti teknisen tutkinnan, liikenteen, huumerikostutkinnan sekä poliisikoiratoiminnan osalta. Vuonna järjestettiin haku- ja valintamenettely tietotekniikkatutkinnan erikoistumisopintoihin. Hakijoita oli 29, joista elokuussa alkaneeseen koulutukseen valittiin 15 rikostutkijaa. Opetussuunnitelman mukaisesti toteutettiin vuoden aikana poliisioikeuden kurssi, viestintä ja tiedottaminen sekä työsuojelu ja tietoyhteiskunnan haasteet. Kansainvälinen koulutusyhteistyö Osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen poliisikoulutusyhteistyöhön painottuen CEPOL toimintaan ja hyödynnettiin tehokkaasti kansainvälisen yhteistyön tuloksia kansallisessa poliisikoulutuksessa. Vuonna Suomi järjesti kolme (3) CEPOLin aktiviteettiä; Community Policing ja kaksi kertaa Northeast Europe Organised Crime. CEPOLin järjestämille kursseille osallistui Suomesta yhteensä 53 henkilöä poliisin eri yksiköistä. Maksullinen koulutus Toimintavuonna järjestettiin seuraavat maksulliset koulutukset: Hätäkeskuspäivystäjätutkintoon kuuluva poliisitoiminnan jakso toteutettiin Pelastusopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Hätäkeskuslaitokselle tuotettiin sopimuksen mukaan vuoromestarikoulutus ja poliisitoiminnan kurssit. Järjestyksenvalvojakouluttajakoulutusta toteutettiin toimintavuonna neljä kurssia. Vartijan voimankäytön kouluttajakoulutuksen yleistä osaa kaksi kurssia ja erityistä osaa yksi kurssi. Toimintavuonna järjestettiin myös haku ruotsinkieliseen järjestyksenvalvojakouluttajakoulutukseen sekä vartijan voimankäytön kouluttajakoulutuksen yleiseen osaan. Kumpaankaan koulutukseen ei ollut hakijoita. Rikosseuraamusviraston vankeinhoitolaitokselle toteutettiin huumekoiranohjaajien koulutusta, joka jatkuu vuonna Ennalta estävä toiminta Ennalta estävän toiminnan materiaalin koordinointia, valmistamista ja tuottamista koskeva toiminta on ollut Poliisiammattikorkeakoulun vastuulla vuoden alusta alkaen. Vuoden aikana valmistettiin muun muassa Poliisin päivänä julkaistu esite Nettitaivaan turvataidot, kaksi dvd-elokuvaa, Lapsemme verkossa ja Kysymysmerkkipoika sekä yhteistyössä tietotekniikkarikostutkinnan koulutusvastaavan kanssa todisteellisen tiedon hankkimista ja käyttämistä koskeva opas Elektronisen todistusaineiston käsittely. Lapsemme verkossa käsittelee pedofiilin toimintaa netissä ja Kysymysmerkkipoika koulutragedioiden taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Syyskuussa nimettiin poliisilaitoksiin ja valtakunnallisiin yksikköihin päällystöön kuuluva henkilö koordinoimaan rekrytointia ja ennalta estävää toimintaa sekä toimimaan yksikkönsä ja Poliisiammattikorkeakoulun välisenä yhdyshenkilönä. 8

10 Toimintakertomus 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS Taulukko 3. Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit 2007 tavoite Koulutettavapäivät / opettaja-htv 1) Tutkinnon läpäisy% Perustutkintokoulutus 98,4 % 95,2 % 97,5 % 97,4 % Alipäällystökoulutus 100 % 100 % 97,9 % Poliisipäällystötutkinto (A-opinnot) 100 % % 100 % Poliisiksi valmistuvien määrä / henkilötyövuodet 1,63 2,16 1,48 1,51 Opiskelun keskeyttäneet / lopettaneet / erotetut Perustutkintokoulutus 7 / 3 / 0 25 / 5 / 2 15 / 5 / 0 20 / 2 / 0 Alipäällystökoulutus 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 2 / 1 / 0 Päällystökoulutus (A-opinnot) 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 0 / 0 / 0 Omat opettajat / %-osuus opetustunneista Perustutkintokoulutus 88 % 89 % 90 % 95 % Alipäällystökoulutus 79 % 85 % 80 % 80 % Päällystökoulutus 46 % 55 % 50 % 60 % Erikoistumisopinnot 71 % 61 % 28 % Tuntiopettajat / %-osuus opetustunneista Perustutkintokoulutus 12 % 11 % 5 % Alipäällystökoulutus 21 % 15 % 20 % Päällystökoulutus 54 % 45 % 40 % Erikoistumisopinnot 29 % 39 % 72 % Etäopiskelu, % Perustutkintokoulutus - 20 % 20 % 20 % Alipäällystökoulutus - 30 % 30 % 30 % Päällystökoulutus - 50 % 50 % 50 % Toteutuneet / suunnitellut koulutettavapäivät, % Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus 66 % 63 % 88 % 90 % 90 % Perustutkintokoulutus Työharjoittelu, htv Kenttätyöjakso, htv Tietolähteet: Primus, Personec Fortime, Mimosa, Arkki 1) Ei ole seurattu aikaisemmin, seuranta aloitettu vuodesta. Koulutettavapäivien määrä opettaja-htv:tä kohden jäi tulostavoitteesta suureksi osaksi tavoitetta pienemmän koulutettavapäivien kertymän takia. Toisaalta poliisiksi valmistuvien määrä suhteessa henkilötyövuosien määrään ylitti tulostavoitteen. Tämä perustuu aikaisempina vuosina tutkinnon suorittamisen aloittaneiden valmistumiseen suunnitellusti toimintavuoden aikana. Tulostavoite saavutettiin hyvällä tasolla virkatutkintojen läpäisyprosenttien kohdalla. Myös opintojen keskeytymistä, lopettamista ja erottamista kuvaavat mittarit pysyivät hyvin tulostavoitteen 9

11 Toimintakertomus mukaisella tasolla. Tulos kuvaa sekä poliisikoulutukseen hakeutuvien sitoutuneisuutta opiskeluun että valintajärjestelmän onnistumista. Tuottavuutta kuvaavilla mittareilla arvioituna koulutuksen tavoitteet saavutettiin vuonna. Omien opettajien osuus opetustunneista lisääntyi perustutkinto- ja päällystökoulutuksen osalta. Perustutkintokoulutuksen koulutettavapäivien sekä työharjoittelun ja kenttätyöjakson määrät ovat täysin riippuvaisia tutkintokoulutuksen opiskelijamäärästä. Vähentyneet opiskelijamäärät näkyvät vuonna muun muassa työharjoittelun ja kenttätyöjakson henkilötyövuosimäärien vähentymisenä. Erikoistumisopintojen kohdalla omien opettajien osuus opetustunneista vähentyi merkittävästi. Omien opettajien osuus riippuu kunakin vuonna järjestettävistä kursseista. Kurssien sisällöt ja aiheet vaihtelevat eri vuosina sen mukaan, miten erikoistumisopintojen moduulit on jaettu eri vuosille. Myös laskentaperusteita on muutettu siten, että omien opettajien osuuteen ei ole enää vuonna laskettu kurssinjohtajina toimivien eikä poliisikoiralaitoksen opettajien osuuksia. 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit 2007 tavoite Rekrytointi Rekrytoinnin erilliskustannukset / hakija, Perustutkintokoulutus Valinnan erilliskustannukset / aloittaneet, Koulutettavapäivän hinta, Perustutkintokoulutus Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Erikoistumisopinnot Poliisikoiratoiminta Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus Maksullinen koulutus Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannukset 1) Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 2) Kustannusvastaavuus % Julkisoikeudellisesti hinnoitellut suoritteet 86 % 60 % 100 % 60 % Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 121 % 99 % 100 % 124 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 91 % 105 % 91 % Tietolähteet: Personec Meritt, Primus, oma raportointi 1) Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan palkat ja toiminnasta aiheutuvat erilliskustannukset. 2) Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. Koulutettavapäivien kokonaismäärätavoite alittui 16 %. Poliisiammattikorkeakoulun kuluista suurin osa on kiinteitä kuluja (vuokrat, henkilöstökulut, kiinteistön hoidon kulut), joihin opiskelijamäärien muutokset eivät merkittävästi vaikuta. Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden vähyys 10

12 Toimintakertomus vuonna vaikutti viiveellä koulutettavapäivien määrään toimintavuonna ja tämän johdosta koulutettavapäivien taloudellista tavoitetta ei voitu saavuttaa. Poliisiammattikorkeakoulun rekrytoinnin toteuttamiseen saatiin erillisrahoitus euroa. Saatu erillisrahoitus on laskettu rekrytoinnin kustannuksiin. Taloudellisuustavoite ylittyy vajaat kaksi prosenttia. Rekrytoinnin kustannus ilman erillisrahoitusta oli 132 euroa/hakija. Hajutunnistuskoiratoimintaan ja koirien hankintaan sekä niiden ylläpitoon voitiin panostaa 5 10 % asetettua tavoitetta enemmän. Koiria ostettiin sijoitettavaksi kennelalan kouluihin, joista ne sijoitetaan kentälle vuoden 2010 aikana. Sisäasiainministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta ( /1266) on julkisoikeudellisiksi kiinteämaksuisiksi suoritteiksi vahvistettu valintakoemaksu, vartijoiden voimankäyttökoulutuksen kouluttajakoulutus, järjestyksenvalvojakoulutus ja tottelevaisuustarkastukset. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta kustannusvastaavuutta ei ole saavutettu myöskään vuosina Julkisoikeudellisten suoritteiden koulutettavapäivän keskimääräinen hinta on maksuasetuksen mukaan 120 euroa ja koulutuksen kustannukset vuonna olivat 213 euroa/koulutettavapäivä. Poliisiammattikorkeakoulu teki esityksen syyskuussa kiinteämaksuisten julkisoikeudellisten suoritteiden hintojen korottamiseksi. Korotetut hinnat tulivat voimaan sisäasiainministeriön asetuksen mukaisesti alkaen. Liiketaloudellisen toiminnan hinnoittelua kehitettiin vuonna ja liiketaloudelliselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite saavutettiin. Toiminta tuotti ylijäämää euroa. Yhteisrahoitteiselle toiminnalle ei ollut asetettu kustannusvastaavuustavoitetta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat 91 % kattaneet toiminnan kulut ja näin ollen Poliisiammattikorkeakoulun taloudellinen panostus on ollut vähäistä. 11

13 Toimintakertomus 3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET Kustannusvastaavuustavoite 100 % TUOTOT tilinpäätös 2007 tilinpäätös tillinpäätös Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1. :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus 86 % 60 % 60 % Maksullisen julkisoikeudellisen toiminnan myyntituotoista ,00 euroa saatiin vartijoiden voimankäyttökouluttajien kursseista, ,00 euroa järjestyksenvalvojakouluttajakoulutuksista, ,00 euroa valintakoemaksuista ja 750,00 euroa tottelevaisuustarkastuksista. 12

14 Toimintakertomus MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, LIIKETALOUDELLISET SUORITTEET Kustannusvastaavuustavoite 100 % TUOTOT tilinpäätös 2007 tilinpäätös tilinpäätös Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) Käytetty MPL 7.1. :n mukainen hintatuki YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus 121 % 99 % 124 % Maksullisen liiketaloudellisen toiminnan tuotoista koulutustoiminnan tuottoja oli ,00 euroa, tutkimusosaston tuottoja ,92 euroa ja muita liiketaloudellisia tuottoja ,51 euroa. Koulutustoiminnan tuotoista ,00 euroa muodostui hätäkeskuskoulutuksesta saaduista tuotoista, ,00 euroa voimankäyttökoulutuksen tuotoista, ,00 euroa Poliisikoiralaitoksen koulutustuotoista ja ,00 euroa muista koulutustuotoista. Tutkimusosaston tuotoista ,20 euroa oli tutkimuksista saatuja tuottoja ja ,72 euroa julkaisutoiminnasta ja muusta maksullisesta toiminnasta saatuja tuottoja. Muita liiketaloudellisen toiminnan tuottoja kertyi ,50 euroa vuokrista ja käyttökorvauksista ja ,01 euroa muista liiketaloudellisista tuotoista. Muun liiketaloudellisen toiminnan tuotoista merkittävän osuuden muodostivat Euroopan nuorten olympiafestivaaliin liittyvät vuokratuotot ja erilliskorvaukset. 13

15 Toimintakertomus 3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Yhteisrahoitteiselle toiminnalle ei ole asetettu tulossopimuksessa kustannusvastaavuustavoitetta. TUOTOT tilinpäätös 2007 tilinpäätös tilinpäätös Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus 91 % 105 % 91 % Yhteisrahoitteinen toiminta muodostui neljästä projektista. Tampereen kaupunki ja sisäasiainministeriö Solid -rahaston kautta rahoittivat tutkimusta Kotouttaminen, kulttuurien välinen kohtaaminen ja hyvät käytännöt: tapaustutkimuksena thai-yhteisö Pirkanmaalla. Tutkimukselle kohdistui myös erikoistutkijan virkatyötä. Sisäasiainministeriön poliisiosasto ja oikeusministeriö rahoittivat tutkimusta Lapsiin kohdistuva väkivalta rikosprosesseissa. Jo vuonna 2007 alkanut ulkoasiainministeriön rahoittama hanke Rajaturvallisuuden edistäminen saatiin päätökseen. Tutkimusta Ulkomaalaisviranomaisten mediakuva ja -suhteet rahoittivat sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto, Rajavartiolaitos sekä Ulkomaalaisvirasto. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksesta ,47 euroa saatiin määrärahana ja ,40 euroa tuottoina. 14

16 Toimintakertomus 4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET Opetusprosessi Taulukko 5. Suoritteet Suoritteet 2007 tavoite Koulutettavapäivien lukumäärä Perustutkintokoulutus (lähiopetus) Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Erikoistumisopinnot Poliisikoiranohjaajien koulutus Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Suoritetut tutkinnot Perustutkintokoulutus Alipäällystötutkinto suomenkielinen ruotsinkielinen Poliisipäällystötutkinto PPT-tutkinnot (3-vuotinen toteutus) PPT-tutkinnot (A+B) A-opinnot (suomenkielinen koulutus) A-opinnot (ruotsinkielinen koulutus) Erikoistumisopinnot Koulutukseen osallistuneiden määrä Maksullinen koulutus 1) julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Kurssien ja seminaarien lukumäärä Ammattitaitoa ylläpitävä ja lisäävä koulutus Ostetut koirat Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi 1) Maksullisen koulutuksen erittelyä julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisiin ei ole seurattu vuonna 2007 Perustutkinnossa toteutuneiden koulutettavapäivien määrä jäi tavoitteesta. Tämä johtuu tutkintokoulutuksen aloittavien opiskelijoiden vähentyneestä määrästä. Poliisin perustutkinnon suorittaneiden määrässä ei aivan saavutettu tavoitetta. Pääasiallisena syynä oli opintojen keskeyttäminen opiskelijan omasta pyynnöstä. Keskeyttämissyiden perusteella voidaan olettaa opiskelijoiden myöhemmin jatkavan opintojaan ja valmistuvan. Päällystökoulutuksen toteutuman pienempi määrä suunnitellusta johtuu peruutetuista opintojaksoista. Yhden päällystökoulutusta koskeneen välivuoden (päällystökoulutusta ei aloitettu vuonna 2007) vaikutus näkyy tässä vaiheessa B-osan opinnoissa ja lisäksi tulostavoitetta 15

17 Toimintakertomus koskeva arvio tehtiin käyttämällä 20 opiskelijan opintojaksokohtaista kiintiötä ja oli lähes jokaisessa toteutuneessa opintojaksossa tätä laskentaperustetta pienempi. Ammattitaitoa ylläpitävään ja lisäävään koulutukseen on laskettu mukaan lyhytkurssien ja seminaarien koulutettavapäivät. Lyhytkursseja järjestettiin yhteensä 122 (koulutettavapäiviä ) ja seminaareja 62 (koulutettavapäiviä 6 900). Näiden koulutustapahtumien määrä pysyi edelleen korkeana. Koulutustapahtuminen määrään vaikuttivat hallintorakenteen muutoksen tuomat koulutustarpeet sekä se, että perustutkintokoulutuksen rekrytointivaikeuksista johtuva alhainen volyymi mahdollisti suuremman koulutusmäärän ja useamman koulutustilaisuuden järjestämisen. Erikoistumisopintonsa loppuun saattaneiden määrä jäi arvioitua pienemmäksi, koska poliisikoiranohjaajien erikoistumisopintojen opinnäytteiden ohjausta ei pystytty toteuttamaan loppuvuodesta. Julkisoikeudellista maksullista koulutusta toteutui huomattavasti tavoitetta vähemmän. Tämän koulutuksen tarve ei ole vuositasolla enää juurikaan muuttunut vuoden 2007 aloituksen jälkeen, joten koulutustarve on arvioitu epärealistisesti. Poliisikoiralaitokselle ostettujen koirien määrä ylittyi tavoitteesta. Koirista 15 on ns. projektikoiria, jotka on sijoitettu kasvatukseen / koulutukseen kennelalan koulutusta antaviin oppilaitoksiin Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikköön, Kainuun ammattiopistoon ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän alaiseen Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistoon. 4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu 2007 tavoite Opiskelijapalaute Perustutkintokoulutus (asteikko 1 5) opiskelijapalaute jaksoilla 1 7 3,73 3,93 > 3 3,99 opiskelijapalaute jaksoilla 8 ja 10 3,05 > 3 3,13 opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 3,93 3,94 > 3 3,95 opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 4,00 4,00 > 3 3,87 työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 3,80 3,82 > 3 3,86 Alipäällystökoulutus (asteikko 1-5) ( asteikko 4-10) 8,04 > 8 8,18 Päällystökoulutus (asteikko 4-10) 8,46 > 8 8,34 Poliisikoirakoulutus (asteikko 1-5) 4,14 4,22 4,00 Oikaisupyynnöt Perustutkinto Alipäällystötutkinto Päällystötutkinto Tietolähteet: Paula, Arkki Perustutkintokoulutuksen opiskelijapalautteen taso on pysynyt vakaana. Opiskelijapalautteen tavoitetaso (>3 ja >8) saavutettiin jokaisella arviointitasolla. Myös työharjoittelijoiden ohjaajien arvio työharjoittelijoista säilyi hyvällä tasolla. Vuoden 2010 tulossopimuksessa tulostavoitteet on nostettu selkeämmin a vastaavalle tasolle ja käytössä olevat asteikot yhdenmukaistetaan vuoden 2010 aikana. 16

18 Toimintakertomus Kehittämisprosessi Kehittämisprosessin tavoitteena on parantaa Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan laatua ja tehokkuutta sekä oppilaitoksen omalla osaamisella olla mukana kehittämässä poliisitoimintaa ja yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta. Kehittämisprosessiin ei ole kohdennettu kokopäiväisiä henkilöresursseja, vaan siihen osallistuvat asiantuntijat sekä johto erilaisten kehittämishankkeiden muodossa. Tästä johtuen kehittämisprosessin tuottavuutta ei arvioida normaaleilla mittareilla, vaan arviointi tapahtuu sanallisesti. Oppilaitoksen edustajat ovat osallistuneet asiantuntijoina monien poliisin kehittämishankkeiden valmisteluun ja toteutukseen muun muassa työ- ja valmisteluryhmien jäseninä. CAF-itsearviointi toteutettiin Arviointiryhmä nosti keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi perustutkintokoulutuksen vaikuttavuuden selvityksen, opetussuunnitelmatyön yhtenäistämisen, strategisten ja muiden kumppanuuksien määrittämisen, esimiestoiminnan yhtenäistämisen eri toimintojen kesken sekä koulutustarpeen arvioinnissa kokonaisvirkamäärien muutoksen huomioimisen poistumaennusteen lisäksi. Poliisiammattikorkeakoulun johto linjasi itsearvioinnin perusteella seuraavat neljä kehittämistoimenpidettä: 1) CAF itsearvioinnin toteuttaminen uudelleen vuodenvaihteessa , 2) Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ulkoisen auditoinnin toteuttaminen Korkeakoulujen arviointineuvoston tekemänä vuonna 2011, 3) meneillään olevien kehittämishankkeiden läpivienti ja 4) arviointitulosten jalkauttaminen koko henkilöstölle vuoden aikana. Poliisin johtamisen arviointijärjestelmän (360) kehittämistä jatkettiin samoin kuin sen käyttöön liittyvää koulutusta. Järjestelmä on ollut koekäytössä liikkuvassa poliisissa, mutta laajempaan käyttöön sitä ei ole vielä saatu. Järjestelmä tulee ensin käsitellä valtakunnallisessa yhteistoimintamenettelyssä. Lisäksi järjestelmän verkkoperustainen tekninen toteutus on vielä kesken. Raportointityökalussa ei ole olemassa toimintoa, joka mahdollistaa arviointikierrosten tulosten vertaamisen toisiinsa yksikön ja koko hallinnon tasoilla. Asian toteutusta on siirtänyt se, että vuoden 2010 henkilöstöbarometrin aikataulua varhennettiin ja it-asiantuntijaresurssi tarvittiin barometrin teknisen toteutuksen suunnitteluun jo syksyllä. Sisällön osalta järjestelmä on valmis ja se on esitelty poliisin koulutusyhdyshenkilöille sekä Poliisiammattikorkeakoulun esimiehille ja henkilöstölle. Henkilöstöbarometrin kehittämistyötä jatkettiin aktiivisesti. Asiasta laadittiin erillinen barometristrategiaa käsittelevä muistio. Lisäksi on toimitettu barometrikäsikirjaa tulosten hyödyntämisen tueksi. Teos tulee olemaan laajuudeltaan noin 160-sivuinen ja se on nimeltään Henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja organisaatioilmasto. Poliisin henkilöstöbarometrin käsikirja. Kirja koostuu kahdeksasta eri artikkelista, joista vuoden lopussa valmiina oli kuusi artikkelia. Teoksen sähköinen versio on käytettävissä samanaikaisesti vuoden 2010 barometrin tulosten kanssa. Käsikirjoitus päivitetään vuoden 2010 henkilöstöbarometrin kokemusten pohjalta ja painettu versio julkaistaan syksyllä Seitti-intranetissa olevien määräysten asiasanoitusta varten on Seitin ylläpitäjälle (Logica) toimitettu ajo POLASin asiasanoista täydennettynä yleisen asiasanaston yleisillä sanoilla. Projekti on toteutettu poliisin ylijohdon aloitteesta ja sen tavoitteena on Seitti-intranetin hakuominaisuuksien parantaminen. Sisäasiainministeriö asetti hankkeen, jonka tavoitteena oli tukea poliisin hallintorakenteen uudistuksen tavoitteiden saavuttamista 1.1. toimintansa aloittavien uusien poliisilaitosten johtoryhmätyöskentelyä kehittämällä. Hanke annettiin Poliisiammattikorkeakoulun toteutettavaksi. Poliisiammattikorkeakoulu palkkasi hankkeelle projektipäällikön, joka aloitti Projektipäällikön tueksi perustettiin Poliisiammattikorkeakoulun, poliisilaitosten, poliisin lääninjohtojen ja poliisin ylijohdon johtamisen ja työhyvinvoinnin asiantuntijoista koostuva projektiryhmä. Hankkeen toimikaudeksi määriteltiin

19 Toimintakertomus Siirtyminen 1.1. suurempiin poliisilaitoksiin mahdollisti poliisin toimintojen aikaisempaa paremman erikoistumisen, työnjaon ja työn uudenlaiset organisointi- ja johtamistavat. Uudistuksen yhteydessä oli siksi ensiarvoisen tärkeää, että uudistus toteutetaan tavalla, jossa henkilöstön työhyvinvoinnin merkitys oivalletaan, työhyvinvoinnin edellytykset tunnistetaan ja jossa henkilöstön työhyvinvoinnin edellytyksiä pyritään kaiken aikaa vahvistamaan. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tukea poliisin hallintorakenneuudistuksen toteutusta ja uusien, vuoden alussa toimintansa aloittaneiden poliisilaitosten toimintaa kolmella tasolla: - kehittämällä ja levittämällä johtoryhmätyöskentelyä ohjaavia valtakunnallisia malleja ja käytäntöjä, - tukemalla johtoryhmien jäseniä löytämään johtoryhmälle ja johtoryhmätyölle kuuluva rooli hyvin johdetussa poliisilaitoksessa sekä - varmistamalla, että johtoryhmätyössä ja tulevien poliisilaitosten johtamisessa huomioidaan jatkuvasti henkilöstön työhyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden merkitys. Hankkeessa tutustuttiin kaikkien uusien poliisilaitosten johtoryhmien työskentelyyn. Havaintojen perusteella nostettiin esille neljä toimivaa käytäntöä, jotka esiteltiin toukokuussa järjestetyssä valtakunnallisessa johtoryhmäseminaarissa. Jokainen hankkeessa mukana ollut poliisilaitos sai tilaisuuden yhteensä viiteen johtoryhmän valmennuskertaan, joissa erityisenä painotuksena oli työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen johtoryhmätyöskentelyn avulla. Valmennuksesta vastasi Hanselin puitejärjestelyn kautta palkattu konsulttiyritys Net Effect. Hanke toteutti saakka toimineiden poliisilaitosten poliisipäälliköille suunnatun kyselyn, jossa pyrittiin löytämään vanhoja hyväksi havaittuja johtoryhmätyön toimintamalleja sekä ajatuksia johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen. Joulukuussa hanke organisoi toisen seminaarin erityisesti poliisipäälliköille kohdennettuna valmennuksen tuloksien kokoamiseksi. Hanke päättyy keväällä Poliisin hallintorakenneuudistuksen ensimmäisen vaiheen myötä poliisilaitosten määrä väheni :stä 24:ään. Muutos asettaa uusille aloittaville poliisilaitoksille merkittäviä haasteita erityisesti johtamisrakenteiden ja -käytäntöjen osalta. Siirtyminen edellyttää uusia toimintamuotoja, erityisesti laitoksen johdon ja ylemmän päällystön sekä analyysitoiminnan osalta. Uudistuksen edetessä vaikutukset tulevat kuitenkin läpäisemään koko paikallispoliisin organisaation. Poliisin hallintorakenteen kehittämishankkeessa on todettu, että jokaiseen poliisilaitokseen on järjestettävä keskitetysti toimiva analyysitoiminto. Analyysitoiminnon perustehtävä on tukea poliisin strategista ja operatiivista johtamista, rikostorjuntaa sen kaikilla tasoilla, tulosohjausta sekä resurssien kohdentamista. Uudessa tilanteessa tulee varmistaa tietoprosessin toimivuus, tiedon käytettävyys ja hyödynnettävyys sekä riittävät resurssit johdon ja ylemmän päällystön tukitoimien laadukkaaseen toteuttamiseen. Henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen toiminnallisiin tavoitteisiin ja yhteisiin arvoihin nousee tulevaisuudessa yhä merkittävämpään rooliin. Johtamisen kenttäkoulutusjärjestelmän kehittämiseksi järjestettiin keväällä seminaari, jossa olivat paikalla kaikki johtamisen kenttäkouluttajat. Johtamisen kenttäkouluttajakurssi toteutettiin syyskuussa. Helmikuussa järjestettiin tilannekeskusseminaari, johon osallistui keskeisinä toimijoina niistä kahdeksasta poliisilaitoksesta, missä tilannekeskus oli. Tämän seminaarin tuotoksena esitettiin poliisin ylijohtoon kehittämisehdotuksia tilannekeskusten järjestämisen suhteen. Lokakuussa järjestettiin toinen tilannekeskusseminaari, jossa pyrittiin tuomaan tilannekeskuksen roolia monipuolisesti esiin niille poliisilaitoksille, jotka olivat valmistelemassa tilannekeskuksia. Myös tämän seminaarin tuotoksena esitettiin kehittämistoimia valtakunnallisen johtoja tilannekeskusjärjestelmän kehittämiseksi. 18

20 Toimintakertomus Operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmään liittyvää koulutusmateriaalia on kehitetty jatkuvasti. Asiantuntijat ovat antaneet tulkintasuosituksia sisäasiainministeriön määräyksestä ja poliisiasetuksen muutoksista. Yleis- ja kenttäjohtajakurssien ohjelmien osalta on varmistettu, että ne ovat hallinnon linjausten mukaisia. Poliisiammattikorkeakoulun kenttätoiminnan opetushenkilöstö on perehdytetty uuteen johtamis- ja koulutusjärjestelmään. Poliisiammattikorkeakoulussa laadittiin Itä-Suomen läänin kenttäjohtamisjärjestelmäkokeilujen toiminnallinen selvitys. Raportti toimitettiin kokeiluun osallistuneille poliisilaitoksille ja poliisin ylijohtoon asiaa koskevan linjaus- ja ratkaisutoiminnan pohjamateriaaliksi. Tutkimusprosessi Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut 2007 tavoite Julkaisujen yhteismäärä Julkaisut (ml. kotimaiset) / tutkimuksen htv:t 3,5 3,8 3,0 3,5 Referee menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: Tutkimuksen tuloskortti 20 % 29 % 35 % 21 % Poliisiammattikorkeakoulussa on kuusi tutkimusvirkaa, mikä on alle kolme prosenttia oppilaitoksen henkilöstöstä. Lisäksi erillisrahoitetuissa projekteissa työskentelee vaihteleva määrä tiettyihin hankkeisiin palkattuja projektitutkijoita. Vuoden lopussa heitä oli yhteensä kahdeksan. Tutkimusjulkaiseminen on pitkäjänteistä toimintaa ja tietyn vuoden julkaisumääriin vaikuttaa myös edellisen vuoden toiminnan luonne. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusviroissa olevat asiantuntijat ovat kahden edellisen vuoden aikana olleet mukana toteuttamassa monia poliisihallinnon kannalta keskeisiä strategia-, selvitys- ja kehittämishankkeita. Nämä liittyivät mm. terrorismin torjuntaan, sisäasiainministeriön toimintaympäristötyöhön, kansallisen turvallisuustutkimusstrategian laadintaan, poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitteluun, rikollisuuden kustannusten selvittämiseen, naisten asemaan poliisissa, koulutuspoistumaan sekä taloustaantuman ja rikollisuuden yhteyksiin. Vuoden 2010 henkilöstöbarometri aloitettiin poliisin ylijohdon määräyksestä suunniteltua aiemmin jo vuoden puolella. Tämän tyyppiset tulossopimuksiin alun perin sisältymättömät tehtävät ovat edellyttäneet huomattavasti työajan käyttöä, joka alun perin oli ajateltu tieteelliseen julkaisemiseen. Tästä huolimatta tutkimustoiminnan määrällinen tuottavuus on ollut suhteellisen hyvää tasoa. Henkilötyövuosiin suhteutettuna tulostavoite jopa ylittyi selvästi. Vuonna vertaisarvioitujen (referee-menettelyn läpikäyneiden) julkaisujen osuus jäi alle tavoitteeksi asetetun 35 prosentin. Tieteellisen tutkimustoiminnan laadun ja uskottavuuden kannalta tilanteen korjaaminen edellyttää perustehtävän kirkastamista, prosessien kehittämistä sekä aiempaa selkeämpiä tiimitason tulostavoitteita ja -vastuita. 19

21 Toimintakertomus Poliisimuseo Taulukko 8. Museotoiminnan suoritteet Suorite 2007 tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus Huolletut museoesineet Museon kävijämäärä Tietolähteet: oma tilastointi, kävijälaskuri Poliisimuseo otti kokoelmiinsa vuoden aikana 73 kokoelmaerää, joista suurimmat erät tulivat Etelä-Karjalan poliisilaitokselta ja Pirkanmaan poliisilaitokselta (satoja esineitä). Perinnetietoa tallennettiin erityisesti painottuen poliisikoiratoimintaan. Esineistön konservoinnissa ja kunnostuksessa painopiste oli erikoisnäyttelyiden esineistössä. Poliisimuseossa oli esillä perusnäyttely 900-vuotta poliisihistoriaa Suomessa, erikoisnäyttely Poliisin kuva - valotuksia poliisin työhön asti ja avattiin poliisikoiratoiminnasta kertova erikoisnäyttely Haista ite! - Suomen poliisikoirat 100-vuotta. Poliisimuseossa vieraili toimintavuoden aikana vierailijaa. Vilkkainta oli toukokuussa, jolloin kävijöitä oli lähes Vuoden aikana museossa kävi 163 opastettua ryhmää, joista 42 oli lapsiryhmiä. Sidosryhmäopastuksia oli vuoden aikana 127. Kirjasto- ja tietopalvelu Taulukko 9. Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite 2007 tavoite Lainat, lukumäärä Tiedonhaut, lukumäärä Lainat / kirjaston htv:t (5,2548) Kirjaston ja tietopalvelun erillismenot/lainat, 11,00 9,90 9,56 Kirjastokäynnit Tietolähde: kokoelmatietokanta, Personec Fortime, Personec Meritt, kävijälaskuri Lukujen perusteella kirjaston vuosi oli menestyksekäs: tavoitteet ylitettiin kaikissa suoritteissa, vaikka niiden oletettiin pienenevän oppilasmäärien vähenemisen myötä. Edellisvuodesta lainaus lisääntyi 11,6 % ja kävijämäärät peräti 16,9 %. Syitä nousuun on monia: kirjasto on vakiinnuttanut paikkansa poliisihallinnon keskuskirjastona, pedagogiset menetelmät suosivat entistä enemmän kirjastomateriaalia tietolähteenä, kirjastossa on hyvät atk-työskentelyn ja itsenäisen opiskelun puitteet, pääsykoekirjallisuutta on lainattu poikkeuksellisen paljon ja hyvät hankintamäärärahat ovat mahdollistaneet vetovoimaisen kokoelman. 20

22 Toimintakertomus 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Vuosi oli Poliisiammattikorkeakoulun toinen toimintavuosi. Poliisiammattikorkeakoulussa laadittiin henkilöstösuunnitelma, jota on tarkoitus syventää vuonna Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tulevien vuosien suuri haaste. Osaamiskartoituksen pilotti pantiin toimeen vuonna. Tulosten analysointi, kartoituksesta johdettavat kehittämistoimenpiteet ja henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat samoin kuin uusi kohdennetumpi kartoitus ajoittuvat vuoteen Taulukko 10. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja sen muutosprosentti Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vuosi %- %- %- %- %- %- lkm muutos osuus lkm muutos osuus lkm muutos osuus , , , ,9 78, ,2 21, ,4 100, ,7 87, ,0 12, ,6 100,0 Tietolähde: Personec Poliisiammattikorkeakoulun palveluksessa oli vuoden lopussa 228 henkilöä. Lukumäärä sisältää sekä vakinaiset että määräaikaiset työntekijät sekä erillisrahoituksella palkatun henkilöstön. Vuonna oppilaitosten yhdistymisen seurauksena alkanut virkojen vakinaistaminen jatkui. Vakinaisten virkamiesten lukumäärä koko henkilöstöstä kasvoi merkittävästi (9 %) vuoden aikana ollen vuoden lopulla lähes 90 %. ja vastaavasti määräaikaisen henkilöstön osuus laski 44 %. Määräaikaisen henkilöstön huomattavaan laskuun vaikutti olennaisesti myös se, että edellisen vuoden lukumäärään oli laskettu joulutauon ajalle vahtimestaritehtäviin palkatut opiskelijapäivystäjät. Henkilöstön lukumäärässä ei tapahtunut oleellisia muutoksia eikä tuottavuusohjelma edellyttänyt henkilöstön vähentämistoimia tulossopimuskaudella. Koko valtion budjettitalouden piirissä vakinaisen henkilöstön määrä oli tarkasteluajankohtana yhteensä 74,6 %. Poliisiammattikorkeakoulun virkojen määrä oli 217, joista vakinaisesti täytettynä oli 200 virkaa. Taulukko 11. Naisten ja miesten % -osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin Henkilöryhmä Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % 100,0 1. Päällikkö - 0,0 % 1 % - 0,0 % - 0,0 % 1 2. Päällystö - 0,0 % 24 92,3 % - 0,0 % 2 7,7 % Alipäällystö 5 7,9 % 53 84,1 % 1 1,6 % 4 6,4 % Miehistö 1 12,5 % 0 0,0 % 3 37,5 % 4 50,0 % 8 5. Toimistohenkilöstö 23 88,5 % 0 0,0 % 3 11,5 % 0 0,0 % Muut 32 30,8 % 61 58,6 % 10 9,6 % 1 1,0 % 104 Poliisit yhteensä (1-4) 6 6,1 % 78 79,6 % 4 4,1 % 10 10,2 % 98 Muu henkilöstö yhteensä (5-6) 55 42,3 % 61 46,9 % 13 10,0 % 1 0,8 % 130 Henkilöstö yhteensä 61 26,7 % ,0 % 17 7,5 % 11 4,8 % 228 Tietolähde: Personec 21