Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Toimintakertomus

2 Toimintakertomus SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TOIMINNAN TUOTTAVUUS TOIMINNAN TALOUDELLISUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TUOTTO- JA KULULASKELMA KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET...35

3 Toimintakertomus Taulukot Sivu Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet... 5 Taulukko 3. Tuottavuusmittarit... 6 Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit... 7 Taulukko 5. Suoritteet Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut Taulukko 8. Käyttäjäsessiot...18 Taulukko 9. Museotoiminnan suoritteet Taulukko 10. Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Taulukko 11. Henkilötyövuodet Taulukko 12. Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin Taulukko 13. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit Taulukko 14. Naisten ja miesten % -osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin Taulukko 15. Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan Taulukko 16. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Taulukko 17. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan Taulukko 18. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Taulukko 19. Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Taulukko 20. Sairauspoissaolot Taulukko 21. Henkilöstökustannukset ja henkilöstön arvo Taulukko 22. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 23. Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muista syistä tulleet Taulukko 24. Käytettävissä ollut rahoitus vuosina Taulukko 25. Talousarvion toteutuminen Taulukko 26. Talousarvion toteutuminen tuotto- ja menoryhmittäin vuosina Taulukko 27. Vuosien tuottojen erittely Kaaviot Kaavio 1. Menojakauma vuonna Kaavio 2. Menojen kehitys vuosina Kaavio 3. Tuottojen jakauma vuonna

4 Toimintakertomus 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Poliisiammattikorkeakoulun toimintavuotta leimasi toisaalta perustutkintokoulutuksen aloituspaikkojen vähentäminen aiempien vuosien tasosta, toisaalta mittavat panostukset poliisikoulutuksen tutkinnonuudistukseen ns. POLKU-hankkeessa sekä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamaan arviointiin valmistautumiseen. Julkisen talouden sopeuttamistavoitteet heijastuivat myös Poliisiammattikorkeakoulun toimintaan, kun poliisihenkilöstön määrään odotettavissa olevien vähennysten johdosta perustutkintokoulutuksen aloituspaikkojen määrä, joka toiminta- ja taloussuunnitelmaan oli kirjattu 312:ksi, leikattiin maaliskuussa tehdyllä päätöksellä 240:en. Tämä oli pienin määrä, johon päätöksenteon ajankohtana vielä oli mahdollista päästä ilman, että sisäänoton jaksotusta olisi muutettu. Muutoksella ei vielä toimintakertomusvuonna ollut suurta vaikutusta lähiopetuksessa olevien perustutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärään. Muutos kuitenkin ennakoi tulevia muutoksia, ja jo kuluneena vuonna Poliisiammattikorkeakoulu laati suunnitelmia, joilla sen toimintaa voidaan sopeuttaa voimakkaastikin väheneviin perustutkinto-opiskelijoiden määriin. Perustutkintokoulutuksen hakijoiden määrä väheni edellisestä toimintakertomusvuodesta lähes 20 %, mutta tavoite ylitettiin silti lähes 160 hakijalla. Alipäällystötutkintokoulutukseen hakeneiden määrä puolestaan laski 5,7 % edellisestä vuodesta. Koulutuksen aloituksen ajankohtaa myöhennettiin, joten toimintakertomusvuonna ei alipäällystökoulutusta aloitettu lainkaan, vaan se alkaa keväällä Päällystötutkintokoulutukseen hakeneiden määrä kasvoi peräti 52 %. Koulutuksen aloitti 25 opiskelijaa. Naisten osuus päällystökoulutuksen aloittaneista nousi aiemmista vuosista selvästi 20 %:in. Poliisiammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksesta toteutui yhteensä 175 koulutustapahtumaa, joista ammattitaitoa ylläpitäviä ja lisääviä kursseja 120, ammatillisia kursseja 77 ja maksullista koulutusta 38 kurssia. Täydennyskoulutuksen koulutuspäivien kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta 20 %. Opiskelijapalauteasteikot yhdenmukaistettiin toimintakertomusvuoden aikana ottamalla käyttöön yhtenäinen asteikko 1-6. Tämä vaikeuttaa eri vuosien palautetulosten keskinäistä vertailua. Yleisesti todetaan oppimistavoitteiden saavuttamisen pysyneen palautteella mitattuna viime vuosina suhteellisen vakaalla tasolla. Poliisihallituksen käynnistämä poliisikoulutuksen tutkinnonuudistus jatkui. POLKU-hankkeen valmistumisen määräaikaa jatkettiin toukokuun lopusta vuoden loppuun, johon mennessä hanketyöskentely saatettiin valmiiksi. Hankeraportti valmistuu alkuvuonna Hankkeen lopputulemana esitetään poliisikoulutuksen tutkintorakenteen yhdenmukaistamista Bologna-prosessin mukaiseksi siten, että poliisin perustutkinnosta tulisi ammattikorkeakoulututkinto ja päällystötutkinnosta vastaavasti ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminnan keskeiset tulostavoitteet toteutuivat. Julkaisujen määrä ja vertaisarvioitujen julkaisujen osuus ylittivät sekä vuoden tulostavoitteen että kahden edellisen vuoden toteuman. Julkaisujen määrä kasvoi vuoteen verrattuna 18 % ja vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista on puolestaan kasvanut 10 % vuodesta. 3

5 Toimintakertomus Tutkimustoiminnan kehitykselle oli toimintakertomusvuonna luonteenomaista ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien tutkimushankkeiden lisääntymisenä, joka Poliisiammattikorkeakoulun kirjanpidossa näkyy yhteisrahoitteisen toiminnan tuoton lisääntymisenä 77 %:lla vuodesta. Pääosa tutkimusrahoituksesta saatiin EU:n rahoitusohjelmista sekä Suomen Akatemialta. Toimintakertomusvuonna Poliisiammattikorkeakoulu oli ensimmäistä kertaa Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) arvioinnin kohteena. Oppilaitoksen laadunvarmistusjärjestelmää, jonka perusta on jo vanhoissa poliisioppilaitoksissa tehdyssä työssä, kehitettiin toiminnanohjausjärjestelmäksi ja tavoitteena on vähitellen integroida laadunvarmistus- ja tulosohjausjärjestelmät. KKA:n raportti julkaistaan maaliskuussa Poliisiammattikorkeakoulun strategiatyö saatettiin toimintakertomusvuoden kuluessa loppuun, kun viimeiset kaksi neljästä alastrategiasta, pedagoginen strategia ja tiedon hallintastrategia valmistuivat. Kukin strategia-asiakirja tullaan päivittämään kahden vuoden välein. Poliisiammattikorkeakoulun käytettävissä ollut rahoitus väheni 4,9 %vuodesta ja 10,7 % vuodesta. Poliisiammattikorkeakoulun kehysrahoitus oli ,00 euroa. Toiminnan taloudellisuus kehittyi myönteisesti, sillä kokonaiskulut vähenivät 4,4 % vuodesta ja 7,6 % vuodesta. Poliisiammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksesta 95 % koostui myönnetystä määrärahasta ja 5 % nettobudjetoiduista tuotoista. 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 2014 Vuosi Aloituspaikkamäärä (tulossopimus) Tavoite Tavoite Aloittaneiden määrä Tavoite 2013 Tavoite ) 1) 1) 1) Valmistuvien lkm Poistuma 2) ) Nettolisäys Tietolähde: Primus 1) Poliisihallitus ei ole vahvistanut vuosien aloituspaikkamääriä 2) Vuosina toteutunut poistuma, vuosille 2014 Poliisiammattikorkeakoulun laatima poistuma-arvio. Arviossa ei ole otettu huomioon eläkeiän muuttumista joustavaksi. 4

6 Toimintakertomus Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet Tavoite Perustutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 21 % 24 % 28 % - suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 5,7 6,7 7,3 Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloituspaikat 1) sidosryhmille varatut paikat Koulutuksen aloittaneet, yhteensä naiset % 22 % 23 % 23 % - suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Alipäällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 11 % 17 % 9,9 % - suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 5,1 Valintakokeeseen kutsutut Koulutuksen aloituspaikat 1) 48 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä 2) naiset % 8 % 14 % Päällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 15 % 13 % 17 % Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 2,9 Valintakokeeseen kutsutut Koulutuksen aloituspaikat 24 Koulutuksen aloittaneet (A-opinnot) naiset % 18 % 7 % 20 % Tietolähde: Primus 1) Poliisihallituksen vahvistama aloituspaikkamäärä 2) Koulutus alkaa keväällä 2012 Perustutkintokoulutus Poliisin perustutkintokoulutukseen hakijoita oli kertomusvuonna 426 vähemmän kuin edellisenä vuonna (-19,5 %), mutta tavoite ylitettiin silti lähes 160 hakijalla. Poliisiammattikorkeakoulun arvion mukaan tähän kehitykseen vaikutti toisaalta valtionhallinnon säästötoimien vaikutus poliisien työllisyystilanteeseen sekä sen saama julkisuus ja toisaalta aloituspaikkamäärien vähentäminen toimintavuoden kuluessa. Perustutkintokoulutuksen valintakokeiden hyväksymispistemäärä haluttiin säilyttää ennallaan, minkä johdosta opinnot aloitti vain 228 opiskelijaa, vaikka vahvistettu aloituspaikkamäärä oli 240. Samasta syystä ruotsinkieliseen koulutukseen kutsuttiin 16 opiskelijaa, vaikka aloituspaikkamäärä oli 24. Perustutkintokoulutukseen pääsy oli edellistä vuotta vaikeampaa: aloituspaikkaa kohden hakijoita oli 7,3 (: 5,7) ja kaikista hakijoista opinnot aloitti 13 %. 5

7 Toimintakertomus Vuonna alkoi seitsemän suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen perustutkintokoulutus. Poliisin perustutkintokoulutuksen rekrytointistrategian toimeenpanosuunnitelma (Opiskelijarekrytoinnin organisointi ja toimet vuosille 2014) vahvistettiin loppuvuodesta. Sen tavoitteena on muun muassa hakijamäärän vakiinnuttaminen, poliisiorganisaation roolin selkeyttäminen rekrytoijana, sopivan kohderyhmän tavoittaminen sekä viestinnän monipuolistaminen. Vuosittainen poistuma-arvio ja tutkintokoulutustarvetiedustelu sovittiin hoidettavan jatkossa Poliisihallituksessa. Alipäällystötutkintokoulutus APT16:n haku- ja valintaprosessi toteutettiin vuonna. Hakijamäärätavoite ylittyi 23 %. On huomionarvoista, että naisten osuus hakijoista laski kahden edellisen vuoden tasosta 9,9 %:in ja jäi selvästi alle sekä perustutkinto- että päällystötutkintokoulutuksen tason. Koulutus alkaa keväällä Päällystötutkintokoulutus Päällystötutkinnon vetovoima kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, ja hakijoiden määrä nousi 70:en edellisen vuoden 44:stä (+ 60 %). Päällystökoulutuksen aloitti 25 opiskelijaa. Naisten osuus koulutuksen aloittaneista nousi selvästi viiteen (20 %), kun vuonna koulutuksen aloittaneista naisia oli yksi (7 %). 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS Taulukko 3. Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit Tavoite Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet / opettajien kokonais-htv 442,8 470,6 Tavoiteajassa valmistuneet, % Perustutkintokoulutus 97,4 % 95,6 % 96,5 % 97,6 % Alipäällystökoulutus 97,9 % 97 % 100 % 100 % Poliisipäällystön tutkinto (A-opinnot) 100 % 95,5% 100 % 100 % Poliisipäällystön tutkinto (AMK) 30 % Opiskelun keskeyttäneet / lopettaneet / erotetut Perustutkintokoulutus 20/2/0 19/3/0 21/9/1 Alipäällystökoulutus 2/1/0 1/0/0 0/0/0 Päällystökoulutus (A-opinnot) 0/0/0 0/0/0 0/0/0 Perustutkintokoulutus Työharjoittelu, htv Kenttätyöjakso, htv Tietolähteet: Primus, Personec Fortime, Mimosa, Arkki 6

8 Toimintakertomus Tutkintokoulutuksessa suoritetut opintopisteet opettajien kokonaishenkilötyövuosia kohden ylittivät tavoitteen noin 6 %:lla. Tämä johtui opettajien kokonaishenkilötyövuosien vähenemisestä noin viidellä htv:llä. Tavoiteajassa perustutkintokoulutuksesta valmistuneiden prosentuaalinen osuus on pysynyt korkealla tasolla ja varsin tasaisena. Sen sijaan perustutkintokoulutuksen lopettaneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta selvästi. Lopettamisen syyt olivat henkilökohtaisia tai liittyivät muualle työllistymiseen. Yksi opiskelija erotettiin koulutuksesta rikostuomion vuoksi. Perustutkintokoulutuksen työharjoittelun ja kenttätyöjakson htv-määrät riippuvat etupäässä tutkintokoulutuksen opiskelijamääristä ja jossain määrin harjoittelujaksojen ajoittumisesta kalenterivuonna. Kaikki poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaneet suoriutuivat opinnoistaan tavoiteajassa. Poliisipäällystön tutkinnon (AMK) ohjeellisessa kolmen vuoden ajassa suorittaneiden osuus oli vain 30 %. 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit Tavoite Perustutkintokoulutus Rekrytointi Rekrytoinnin erilliskustannukset / hakija, Valinta Valinnan erilliskustannukset / aloittaneet, Koulutuspäivän hinta, Perustutkintokoulutus Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Erikoistumisopinnot Poliisikoiratoiminta Täydennyskoulutus Maksullinen koulutus julkisoikeudellinen 179 liiketaloudellinen 164 Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannukset 1) Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 2) Tietolähteet: Personec Meritt, Primus, oma raportointi 1) Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan palkat ja toiminnasta aiheutuvat erilliskustannukset. 2) Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. Rekrytoinnin kustannukset hakijaa kohden laskivat 31 euroa (-33 %) vuodesta. Valinnan kustannukset aloittanutta opiskelijaa kohden nousivat vastaavasti 745 euroa (53 %). Valinnan erilliskustannusten nousuun hakijaa kohden vaikutti merkittävästi aloittaneiden opiskelijoiden määrän väheneminen 365:sta 228:an (-37 %). 7

9 Toimintakertomus Vuosien ja koulutuspäivien hintavertailussa on otettava huomioon lomapalkkavelkojen vuosittaiset muutokset. Vuonna lomapalkkavelan muutos laski koulutuspäivän keskimääräistä hintaa 6,95 euroa ja vastaavasti vuonna lomapalkkavelan muutos nosti koulutuspäivän hintaa 0,29 euroa. Poliisiammattikorkeakoulun tulossopimuksessa sovittiin taloudellisuustavoitteet perustutkintokoulutuksen ja päällystökoulutuksen koulutuspäivien hinnalle. Poliisin perustutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta oli 17 euroa (11 %) tavoitetta korkeampi ja päällystökoulutuksen koulutuspäivän hinta vastaavasti 17 euroa (6,6 %) tavoitetta alhaisempi. Alipäällystökoulutuksen koulutuspäivän hinta nousi 26 euroa (16 %). Alipäällystökoulutuksen koulutuspäivien määrä väheni vastaavasti 31 %. Alipäällystötutkinnon opiskelijoita oli huomattavasti normaalia vähemmän, koska valinta-ajankohdan uudelleen ajoituksen vuoksi opiskelun aloittamiseen tuli runsaan puolen vuoden tauko ja siten vuonna oli APT-tutkinnon opiskelijoina vain yhden kurssin oppilaita. Poliisipäällystön tutkinnon opiskelijoiden määrä vaihtelee kursseittain. Opetustuntien määrä ja siten myös hinta vaihtelee vuosittain vaikka opetusohjelma sinänsä on suhteellisen vakio. Poliisikoiratoiminnan ja erikoistumisopintojen koulutuspäivien hinnat laskivat 9 euroa (3 %). Täydennyskoulutuksen ja maksullisen koulutuksen koulutuspäivien hinnat nousivat; täydennyskoulutuksen 16 euroa (14 %) ja maksullisen koulutuksen 55 euroa (47 %). Hintojen nousuun vaikutti täydennyskoulutuksen koulutuspäivien määrän väheneminen. Maksullisen täydennyskoulutuksen koulutuspäivien määrä laski koulutuspäivää (22 %) ja muun täydennyskoulutuksen koulutuspäivää (20 %). Poliisihallituksen keskitetysti maksamien yhteiskustannusten (Palkeet, Haltik ja Heli-järjestelmä) osuus vuonna oli 4,70 euroa koulutuspäivää kohden. 8

10 Toimintakertomus 3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1) Henkilöstökustannukset 2) Vuokrat 3) Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset 4) Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki - KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 5) 100 % 66 % 60 % Vuoden kustannusvastaavuuslaskelmaa korjattiin vielä Poliisiammattikorkeakoulun vuoden toimintakertomuksen valmistumisen jälkeen seuraavasti: 1) Aineissa ja tarvikkeissa vuoden luku oli 656 euroa. Korjattu luku on 932. Korjaus johtui vaihto-omaisuus-varaston muutoksen, 276 euroa, siirtämisestä laskelmassa muista yhteiskustannuksista aineisiin ja tarvikkeisiin. Erilliskustannukset olivat yhteensä euroa, korjattuna euroa. 2) Vuosina ja sellaiset koulutuksen henkilöstömenot, joita ei voitu eritellä kirjanpidossa suoraan eri koulutuksille, olivat virheellisesti kohdassa tukitoimintojen kustannukset. Vuonna kaikki koulutuksen henkilöstömenot ovat kohdassa henkilöstökustannukset. Vuosina vain suoraan eri koulutuksille kirjanpidossa viedyt henkilöstömenot oli viety henkilöstökustannukset kohtaan. Tukipalvelujen henkilöstömenot ovat vuosina kohdassa tukitoimintojen kustannukset. 3) Vuokrat esitettiin aiemmin kohdassa tukitoimintojen kustannukset. Korjattuna vuokrat ovat vuonna erilliskustannuksissa. 4) Luku muut yhteiskustannukset sisälsi virheellisesti investointeja ja poistettiin. 5) Vuoden kustannusvastaavuusprosentti muuttui korjausten jälkeen 69 prosentista 66 prosenttiin. Poliisiammattikorkeakoulun julkisoikeudellisia suoritteita ovat sisäasiainministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta vahvistetut kiinteämaksuiset suoritteet: valintakoemaksu, vartijoiden voimankäyttökoulutuksen kouluttajakoulutus, järjestyksenvalvojien kouluttajakoulutus ja vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työtehtävissä mukana pidettävien koirien tottelevaisuustarkastukset. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot olivat 341 euroa suuremmat kuin kustannukset. Kiinteämaksuisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoite on 100 %, joten asetettu tavoite saavutettiin hyvin (100,2 %). Kannattavuuden paranemiseen vaikutti erilliskustannusten suhteellisen osuuden laskeminen. 9

11 Toimintakertomus MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, LIIKETALOUDELLISET SUORITTEET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1) Henkilöstökustannukset 2) Vuokrat 3) Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset 4) Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 5) 125 % 125 % 124 % Vuoden kustannusvastaavuuslaskelmaa korjattiin vielä Poliisiammattikorkeakoulun vuoden toimintakertomuksen valmistumisen jälkeen seuraavasti:. 1) Aineissa ja tarvikkeissa vuoden luku oli euroa. Korjattu luku on Korjaus johtui vaihto-omaisuusvaraston muutoksen, euroa, siirtämisestä laskelmassa muista yhteiskustannuksista aineisiin ja tarvikkeisiin. Erilliskustannukset olivat yhteensä euroa, korjattuna euroa. 2) Vuosina ja sellaiset koulutuksen henkilöstömenot, joita ei voitu eritellä kirjanpidossa suoraan eri koulutuksille, olivat virheellisesti kohdassa tukitoimintojen kustannukset. Vuonna kaikki koulutuksen henkilöstömenot ovat kohdassa henkilöstökustannukset. Vuosina - vain suoraan eri koulutuksille kirjanpidossa viedyt henkilöstömenot oli viety henkilöstökustannukset kohtaan. Tukipalvelujen henkilöstömenot ovat vuosina - kohdassa tukitoimintojen kustannukset. 3) Vuokrat esitettiin kohdassa tukitoimintojen kustannukset ja korjattuna vuokrat ovat vuonna erilliskustannuksissa. 4) Luku muut yhteiskustannukset sisälsi virheellisesti investointeja ja poistettiin. 5) Kustannusvastaavuusprosentti muuttui korjausten jälkeen 140 prosentista 125 prosenttiin. Maksullisen toiminnan myyntituotot muodostuvat koulutussuoritteista euroa ja muista myyntituotoista euroa. Koulutussuoritteet olivat pääosin hätäkeskustoiminnan koulutusta ja voimankäytön kenttäkoulutusta. Muut myyntituotot olivat lähes kokonaisuudessaan julkaisumyyntiä. Maksullisen toiminnan muut tuotot euroa olivat saatuja vuokratuottoja ja käyttökorvauksia. Liiketaloudellisen toiminnan tuotot olivat euroa suuremmat kuin kustannukset. Liiketaloudellinen toiminta oli ylijäämäistä ja kustannusvastaavuus jatkui edelleen hyvällä tasolla ja oli 125 %. 10

12 Toimintakertomus 3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 11 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % 1) 24 % 3 % 9 % 1) Valtiokonttori on uudistanut kustannusvastaavuuslaskelman rakenteen vuodesta alkaen. Kustannusvastaavuusprosentin sijasta lasketaan omarahoitusosuusprosentti. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat euroa (77 %) vuodesta ja euroa (244 %) vuodesta. Yhteisrahoitteinen toiminta muodostui seitsemästä tutkimusprojektista. Syyskuun alussa alkoi Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Väkivalta lasten kokemana ja poliisin tutkimana. Suomen Akatemia rahoittaa tutkimushankkeiden kustannuksista enintään 80 %. Poliisiammattikorkeakoululla käynnistyneen hankkeen ensimmäisenä vuonna Akatemian rahoitusosuus oli 60,74 %, mutta hankkeen seuraavina vuosina Akatemian rahoitusosuus nousee 80 prosenttiin. Suomen Akatemia noudattaa ns. kokonaiskustannusmallia, jossa huomioidaan hankkeiden todelliset kokonaiskustannukset (toimitila-, tukipalvelu- ja muut kustannukset) ns. henkilösivukuluja yleiskustannuskertoimien avulla. Tutkimus Kotouttaminen, kulttuurien välinen kohtaaminen ja hyvät käytännöt: tapaustutkimuksena thai-yhteisö Pirkanmaalla päättyi vuonna. Tutkimusta rahoittivat Tampereen kaupunki ja sisäasiainministeriö Solid -rahaston (Euroopan kotouttamisrahasto) kautta. Solid -rahasto (Euroopan pakolaisrahasto) antoi rahoitusta Turvapaikkamenettelyt ja viranomaisyhteistyö poliisin ja rajavartiolaitoksen turvapaikkatutkinnassa -tutkimukselle, joka päättyi myös vuonna. Solid- rahastoista rahoitettuihin tutkimuksiin sisältyi myös erikoistutkijan virkatyötä. Tutkimus Stop Hate Crimes in Europe sai rahoituksensa EU-komissiosta. Hankkeen koor-

13 Toimintakertomus dinaattori on espanjalainen Movimiento Contra la Intolerancia. Myös tähän tutkimukseen sisältyi erikoistutkijan virkatyötä. Tutkimusta Viharikokset rahoittivat sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto, Poliisihallitus, Raja- ja merivartiokoulu sekä Sisäasiainministeriö. Tutkimukseen Korruptiorikollisuuden seurantajärjestelmä saatiin rahoitusta Oikeusministeriöltä ja Poliisihallitukselta. Pirkanmaan liitto rahoitti esiselvitystyön Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksesta ,63 euroa saatiin tuottoina ja ,00 euroa määrärahana. Saadusta rahoituksesta maksettiin arvonlisäveroja 1 450,78 euroa. Poliisiammattikorkeakoulu rahoitti yhteisrahoitteisia tutkimusprojekteja 24 % omarahoitusosuudella. 4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET Opetusprosessi Taulukko 5. Suoritteet Suoritteet Tavoite Tutkintokoulutuksen koulutuspäivät Perustutkintokoulutus (lähiopetus) Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät erikoistumisopinnot poliisikoiranohjaajien koulutus kurssit 1) seminaarit ja neuvottelupäivät 1) Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Suoritetut tutkinnot Perustutkintokoulutus Alipäällystötutkinto suomenkielinen ruotsinkielinen Poliisipäällystötutkinto PPT-tutkinnot (3-vuotinen toteutus) 1 PPT-tutkinnot (A+B) (AMK) A-opinnot (suomenkielinen koulutus) A-opinnot (ruotsinkielinen koulutus) 0 0 Erikoistumisopinnot Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä, hlöä poliisikoiratoiminta 668 kurssit seminaarit ja neuvottelupäivät Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Ostetut koirat Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi 1) Vuosina ja kurssien, seminaarien ja neuvottelupäivien koulutuspäivät laskettiin yhteen 12

14 Toimintakertomus Perustutkinto Perustutkintokoulutuksessa koulutuspäivien lukumäärä oli tavoitteen mukainen. Suoritettujen tutkintojen määrä jäi kahdeksan alle tavoitteen. Tämä selittyy lähinnä opintojen keskeytyksillä. Alipäällystö Alipäällystökoulutuksesta valmistuneiden määrä vastasi tavoitteita. Vuodenvaihteessa ei ollut meneillään APT-tutkintokoulutusta, koska valinta-ajankohtaa muutettiin. Vaikutus näkyy siten, että vuoden 2012 aikana ei valmistu yhtään APT-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa, mutta opiskelijoiden määrä tulee olemaan merkittävä. Päällystö Poliisipäällystön tutkinnon A-osan vuonna tavoiteajassa suorittaneiden lisäksi valmistui yksi edellisen vuoden määräajassa valmistumatta jäänyt opiskelija. Poliisipäällystön tutkinnon (AMK) suorittaneiden määrä oli 18 henkilöä. Osa opiskelijoista valmistui tavoiteaikaa nopeammin kahdessa vuodessa. Heidän valmistumisensa tilastoituu tavoiteaikana valmistuneeksi vuoden 2012 tietoihin. Erikoistumisopinnot Erikoistumisopinnot toteutettiin suunnitellusti. Erikoistumisopintoja on toteutettu kokeiluluonteisesti vuodesta Uusia koulutusohjelmia ei enää vuonna aloitettu. Erikoistumisopinnoista valmistui vuoden aikana 29 opiskelijaa. Tietotekniikkatutkinnan ja huumerikostutkinnan erikoistumisopinnot vietiin loppuun suunnitellussa valmistumisajassa. Erikoistumisopintojen asemaa arvioidaan uudelleen suhteessa tutkintorakenteen uudistamiseen. Koulutuskalenteri Vuoden koulutuskalenterin sisällön suunnittelussa aloitettiin kesäkuussa yhteistyö Poliisihallitukseen perustetun Osaamisen kehittämisen ohjausryhmän kanssa. Osaamisen kehittämisen ohjausryhmä ehti näin jo syksyllä osaltaan koordinoida vuoden koulutuskalenterin sisällön suunnittelua. Vuoden koulutuskalenteriin suunnitellusta Poliisiammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksesta toteutui yhteensä 175 koulutustapahtumaa. Ammattitaitoa ylläpitäviä ja lisääviä kursseja oli yhteensä 120, ammatillisia kursseja 77 ja erikoistumisopintoja 5 kurssia, maksullista liiketaloudellista koulutusta 24 kurssia ja maksullista julkisoikeudellista koulutusta 14 kurssia. Seminaareja ja neuvottelupäiviä oli yhteensä 55. Suunniteltuja koulutustapahtumia peruutettiin yhteensä 60 (21 %). Peruutukset johtuivat joko siitä, että tilaisuuksissa käsiteltäviksi tarkoitettujen asioiden valmistelu viivästyi tai liian vähäisestä osanottajamäärästä. Vuonna järjestettyjen koulutustapahtumien määrä oli 9 % suurempi kuin vuonna, jolloin koulutustapahtumia oli yhteensä 160. Vuoden 2012 koulutuskalenteri valmisteltiin yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa mahdollisimman hyvin vastaamaan poliisin strategioita ja tavoitteita. Yhteistyö tapahtui pääosin Osaamisen kehittämisen ohjausryhmässä. Maksullinen koulutus Yksityiseen turva-alaan liittyvä julkisoikeudellinen koulutus toteutettiin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Julkioikeudellisen koulutuksen koulutettavapäivien määrä jäi tavoitteesta jonkin verran, mikä johtui kysynnän puutteesta. Liiketaloudellinen koulutus toteutui suunnitellusti. Koulutuspäivien lukumäärän väheneminen johtui Hätäkeskuslaitoksen tilausten vähenemisestä. 13

15 Toimintakertomus Kansainvälinen koulutusyhteistyö Poliisiammattikorkeakoulu osallistui aktiivisesti kansainväliseen koulutusyhteistyöhön painottuen Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) toimintaan, pohjoismaiseen poliisiopiskelijavaihtoon, siviilikriisinhallinnan koulutusyhteistyön kehittämiseen sekä kansainvälisiin koulutushankkeisiin osallistumiseen. CEPOLin hallinto koki merkittäviä muutoksia vuonna, jonka seurauksena vaatimukset jäsenvaltioiden osallistumispanoksesta lisääntyivät kokonaisuudessaan. Hallintoneuvoston työskentelyyn osallistuttiin CEPOLin vuosiohjelman mukaisesti. Hallintoneuvoston kirjalliset menettelyt lisääntyivät. Komiteatyöskentelyssä keskityttiin strategia- ja budjettikomiteoiden toimintaan ja työryhmissä tutkimus- ja tiede- sekä ulkosuhdetyöryhmien toimintaan. CEPOLin kansallisen yksikön toimintaa kehitettiin ja kokonaisvahvuus vuonna oli yhteensä viisi oman toimensa ohella yksikön toimintaan osallistuvaa henkilöä. CEPOL järjesti vuonna yhteensä 106 kurssia tai seminaaria, joihin Suomen poliisin eri yksiköistä osallistui yhteensä 52 henkilöä. Vuonna vastaava luku oli 51 ja vuonna yhteensä 53, joten suomalaisten osallistujien määrä näyttää pysyvän vakaana. Uuteen, kokeelliseen Webinars -koulutusmuotoon osallistui lisäksi useita henkilöitä, ja CEPOLin asiantuntijavaihto-ohjelmaan yhteensä viisi henkilöä. Vuonna Suomessa järjestettiin yksi CEPOLin ja yksi CEPOLin ja Europolin yhteinen koulutustapahtuma. Lisäksi osallistuttiin CEPOLin sihteeristön kahteen koulutuksen kehityshankkeeseen ja tukijamaana neljään koulutustapahtumaan toisessa EU-jäsenvaltiossa. Poliisipäällystön opetussuunnitelmaa kansainvälisen toiminnan osalta kehitettiin edelleen sekä koko poliisihallintoa koskevaa kansainvälistä koulutustiedotusta uudistettiin. Pohjoismaisten poliisioppilaitosten Nordcop -opiskelijavaihtoon Poliisiammattikorkeakoulu osallistui vuonna lähettämällä yhteensä kuusi ja vastaanottamalla kuusi opiskelijaa. Pohjoismaiden poliisioppilaitosten yhteistyökokous järjestettiin elokuussa Oslossa vakiintuneeseen tapaan. Loppuvuonna käynnistettiin kokeilu pohjoismaiden ulkopuolisten poliisitutkintoa suorittavien opiskelijoiden vaihdosta. Siviilikriisinhallinnan poliisikoulutusta koskevaa koulutusyhteistyötä lisättiin ja käynnistettiin eri toimijoiden välisten yhteistyösopimusten valmistelu. Kansainvälisen koulutusviennin osalta käynnistettiin esiselvitys ja kartoitus eri toiminnan muodoista. Lisäksi oppilaitoksessa toteutettiin kuusi kansainvälistä opintovierailua. Venäjän Federaation Sisäasiainministeriön Pietarin yliopiston kanssa käynnistetyssä yhteistyöhankkeessa saatettiin päätökseen suomalais-venäläiset viranomaissanakirjat sekä liikenteen ja huumausainerikollisuuden oppaat. Vuoden 2012 yhteishankkeet sovittiin. Poliisiammattikorkeakoulu osallistui kahteen EU:n rahoittaman koulutushankkeen tarjouskilpaan (Kiina, Liettua) sekä yhden (twinning-hanke, Kosovo) valmisteluun. Lisäksi oppilaitos osallistui kahteen EU:n komission lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan lainsäädäntöhankkeen valmisteluun. 14

16 Toimintakertomus 4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu Oppimistavoitteiden saavuttaminen Perustutkintokoulutus opiskelijapalaute jaksoilla 1 7 3,99 3,70 3,74 opiskelijapalaute jaksoilla 8 ja 10 3,13 3,72 3,82 Alipäällystökoulutus 8,18 8,1 3,82 Päällystökoulutus 8,34 8,2 3,90 Poliisikoirakoulutus 4,00 4,2 4,2 Työssäoppimisjaksojen palaute kentältä (asteikko 1-5) Perustutkintokoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 3,95 4,00 4,04 opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 3,87 4,32 4,23 työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 3,86 3,87 3,84 Alipäällystökoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon 3,8 ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,2 Päällystökoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon 4,2 ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,3 Oikaisuvaatimukset kpl/hyväksytyt Perustutkinto 9/0 7/0 4/1 Alipäällystötutkinto 0/0 5/1 0/0 Päällystötutkinto 0/0 1/0 3/2 Tietolähteet: Paula, Arkki Oppimistavoitteiden saavuttaminen on koulutustoiminnan keskeisin tulostavoite. Vuosina ja käytössä olleet opiskelijapalauteasteikot (1-5 ja 4-10) yhdenmukaistettiin ottamalla käyttöön asteikko 1-6. Tämä muutos vaikeuttaa eri vuosien tulosten keskinäistä vertailua siirtymäkauden aikana. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta oppimistavoitteiden saavuttamisen pysyneen tarkastelujakson aikana suhteellisen vakaalla tasolla. Ongelmaperustaisessa opetuksessa otettiin PBL-menetelmän korvaavana käyttöön uusi menetelmä AMO, jossa opiskelijoiden vastuuta omasta ja ryhmän oppimisesta on lisätty. Samalla on lisätty menetelmään liittyvän opiskelun vapautta siten, että opettajan rooli on muuttunut vahvasta läsnäoloon perustuvasta PBL-tutoroinnista suunnannäyttäjän ja taustatuen rooliin. Opiskeluun on tullut menetelmän myötä myös osaamiseen ja opiskeluun liittyvää itsearviointia ja vertaisarviointia. Työssäoppimisjaksojen palaute sai monessa kohdassa yli neljän nousevia palautteita sekä opiskelijoiden että ohjaajien tekemänä arviona. Tulosta voidaan pitää erittäin tyydyttävänä. Oikaisuvaatimusten määrä on jatkuvasti verraten alhainen sekä hakijoiden että valittujen määrään nähden. Voidaan lisäksi arvioida, ettei oikaisuvaatimusten määrä sinänsä ole olennaisin mittari, vaan merkitystä on hyväksyttyjen oikaisuvaatimusten määrällä ja niiden osuudella kaikkien oikaisuvaatimusten määrästä. Nämä kuvaavat parhaiten valintaprosessin onnistumista. Ainoastaan päällystötutkintokoulutuksen valinnoissa on havaittavissa trendi, jonka kehitystä on tulevina vuosina syytä seurata. 15

17 Toimintakertomus Kehittämisprosessi Poliisiammattikorkeakoulun kehittämisprosessilla kuvataan toimintaa, jonka avulla kehitetään joko oppilaitosta tai erikseen määriteltyä laajempaa ympäristöä. Tämän erottelun tarkoituksena on korostaa sitä, että asiantuntijayhteisöllä on poliisihallinnossa laajempi merkitys kuin pelkästään perinteisellä koulutus- ja tutkimustoiminnalla usein arvioidaan olevan. Tämä kehittämisprosessista syntyvä vaikutus näkyy parhaimmillaan selkeästi myös poliisihallinnon ulkopuolella. Poliisiammattikorkeakoulun toimintaan sisältyivät toimintavuonna koulutustoiminnan kehittämishankkeina seuraavat teemat: 1) VATI-koulutus, 2) Lupahallinnon koulutus ja 3) Tietoteknisen tutkinnan koulutus. Kehittämisprosessiin ei kohdennu kokopäiväisiä henkilöresursseja. Kehittämisprosessin tuottavuutta tai vaikuttavuutta arvioidaankin sanallisesti taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden tavanomaisten indikaattoreiden sijasta. Poliisiammattikorkeakoululla on merkittävä rooli poliisitoiminnan ja sen kautta yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden kehittämisessä. Poliisiammattikorkeakoulu vastasi toimintakertomusvuonna Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaarin sekä sisäasianministeriön hallinnonalan oppilaitosten henkilöstölle tarkoitetun Tutkimus- ja kehittämistoiminta osana oppimista -seminaarin suunnittelusta ja toteutuksesta. Poliisiammattikorkeakoululla on ollut erityisvastuu poliisin henkilöstöbarometrista sekä poliisin johtamisen 360 -palaute- ja arviointijärjestelmästä. Systemaattisen kehitystyön ongelmana on molemmissa ollut tietokanta- ja ohjelmointiresurssien niukkuus Poliisiammattikorkeakoulussa, mikä on vaikeuttanut järjestelmien kehittämistä koskevien ideoiden toteuttamista. Vaikuttavuusindikaattoreiden kehittämishanke, jossa arvioitiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuden mittaamismenettelyjä, teki ehdotuksensa tutkimuksen vaikuttavuusarvioinnin kehittämiseksi Poliisiammattikorkeakoulussa. Raportti saatettiin myös muiden ammattikorkeakoulujen tietoon TKI-johtajien verkoston kautta. Työn tuloksena tutkimus- ja kehittämisosaston tuloskorttiin lisätään 4-5 vaikuttavuusindikaattoria. Projektikäsikirja, joka on osa Poliisiammattikorkeakoulun toimintakäsikirjaa ja ohjaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteutusta, vakiinnutettiin hanketyöskentelyn perustaksi. Käsikirjaan tehtiin kaksi laajempaa päivitystä. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön vastuulle annettuja kehittämishankkeita seurataan säännöllisesti tutkimusyksikön kokouksissa. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan auditointi, josta vastasi Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA), toteutui osana Poliisiammattikorkeakoulun auditointia. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadunvarmistusjärjestelmän materiaali koottiin yhteen. Osaston henkilöstö perehtyi laadunvarmistusajatteluun ja osallistui laadunvarmistuksen kehittämiseen koulutus- ja kehittämispäivillä. Tutkimuksen kansainvälistä arviointia varten valmisteltiin KKA:n pyytämä materiaali ja tutkimusyksikön edustaja osallistui kansainvälisen auditoinnin haastatteluun. 16

18 Toimintakertomus Tutkimusprosessi Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusstrategia kokoaa tutkimustoiminnan kehittämisen periaatteet ja tutkimushankkeet määritellään vuosittaisessa tutkimusohjelmassa. Hallinnonalan tutkimustoimintaa linjattiin sisäasiainministeriön tutkimuksen koordinaatioryhmässä ja poliisin tutkimuksen koordinaatioryhmässä. Toimintavuoden aikana toteutetut hankkeet tarkastelivat muun muassa poliisin perustutkintokoulutuksen vaikuttavuutta, poliisin henkilöstön työhyvinvointia, korruptiorikollisuuden seurantaa, talousrikostutkinnan tilaa ja viharikollisuutta. Tieteellisen julkaisutoiminnan seurannassa kehitettiin sekä tiedonkeruun että arvioinnin menetelmiä (ks. kehittämisprosessi edellä). Tutkimustarpeiden kartoittamiseksi luotiin tutkimusaiheehdotuksia jatkuvasti kokoava Internet-pohjainen väylä. Tätä väylää hyödynnettiin poliisin yksiköille suunnatussa tutkimustarvekyselyssä. Kertyneitä tutkimusaiheita käsiteltiin tutkimusyksikössä ja saatettiin edelleen tutkimusideoina poliisitutkimusta tekeville tahoille. Julkaisutoimikunnan toimintaohjeita muutettiin julkaisujen laadunvarmistuksen näkökulmasta. Lisäksi täydennettiin osaston tuloskorttia ja julkaisutietojen keräämiseen tarkoitettua toimintakertomuslomaketta. Tutkijat osallistuivat kehittämishankkeisiin ja työryhmiin sekä Poliisiammattikorkeakoulussa että sen ulkopuolella (mm. poliisitoiminnan kehittämisen koordinaatioryhmä, operatiivisen tietojohtoisen poliisitoiminnan kehittämisryhmä), esittelivät tutkimustuloksiaan tieteellisissä konferensseissa ja osallistuivat opetukseen ja opinnäytteiden ohjaukseen. Tutkimusyhteistyötä tehtiin sisäasiainhallinnon oppilaitosten, eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä kansainvälisten verkostojen kanssa. Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut Tavoite Julkaisujen yhteismäärä Julkaisut / tutkimuksen htv:t 3,5 4,1 3,8 6,3 Referee menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Tutkimustoiminnan keskeiset tulostavoitteet toteutuivat. Julkaisujen määrä (+42 %) ja vertaisarvioitujen julkaisujen osuus (+15 %) ylittivät sekä vuoden tulostavoitteen että kahden edellisen vuoden toteuman. Julkaisujen määrä kasvoi vuoteen verrattuna 34 % ja vuoteen verrattuna 18 %. Vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista on puolestaan kasvanut 26 % vuodesta ja 10 % vuodesta. Poliisialan kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista vertaisarvioiduista julkaisuista nousi merkittävästi vuoden neljästä 19:ään. Odotuksia parempi onnistuminen selittyy osin tutkimuksen julkaisukäytännöillä, osin sillä, että vuonna tutkijoilla oli aikaisempaa paremmat mahdollisuudet keskittyä tutkimukseen ja tutkimustulosten julkaisemiseen. Tämä saatiin aikaan sisäisen työnjaon uudistamisella, jossa tutkimustiimit koottiin tutkimusyksiköksi ja hallinnollista työtä keskitettiin yksikköä vetävälle erikoistutkijalle. Oma vaikutuksena onnistumiseen oli myös ennakoimattomilla, tulossopimukseen sisältymättömillä selvityshankkeilla ja asiantuntijatehtävillä, jotka mahdollisuuksien mukaan raportoitiin julkaisuina. 17

19 Toimintakertomus Poliisin tulostietojärjestelmä (PolStat) Taulukko 8. Käyttäjäsessiot Tavoite Käyttäjäsessioiden määrä Tietolähde: käyttäjäloki PolStat- järjestelmään tehtiin uusia osioita ja valmistauduttiin useiden tietolähteiden osalta lähivuosina tapahtuviin järjestelmäuudistuksiin osallistumalla työryhmiin. Muun muassa Kiekuhankkeen talous- ja henkilöstöosion uudistamista valmisteltiin vuoden aikana, mutta valmistelu pysähtyi koko hankkeen viivästymisen vuoksi. Poliisin rekisterien uudistamiseen tähtäävää Vitja-hanketta pohjustettiin Poliisilaitosten analyysi, raportointi, seuranta ja johtamisen tuki - määrittelytyöryhmässä. Tuleviin ympäristömuutoksiin varauduttiin ottamalla käyttöön kehitysohjelmistojen uudet versiot. Poliisimuseo Taulukko 9. Museotoiminnan suoritteet Suorite Tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus Huolletut museoesineet Museon kävijämäärä Tietolähteet: oma tilastointi, kävijälaskuri Poliisimuseossa avattiin Suojelupoliisista kertova erikoisnäyttely Ohranasta Supoon - valtiolliset turvallisuuspoliisit Suomessa. Poliisimuseon kävijämäärä kasvoi 0,7 % edellisvuodesta. Vuotuinen kävijämäärä näyttää vakiintuneen noin :een. Seuraavan erikoisnäyttelyn Poliisi fiktiossa valmistelut aloitettiin. Kokoelmatoiminnan painopiste oli kokoelmien huollossa ja pakkaamisessa tulevaa esinekokoelmien muuttoa varten. Museo osallistui myös Poliisin museopäivien järjestämiseen, perinnetilojen suunnitteluun eri poliisilaitoksilla sekä poliisihistorian opetukseen Poliisiammattikorkeakoululla. Lisäksi käynnistettiin Helsingissä pidettävien yleisurheilun EM-kisojen turvallisuusjärjestelyiden dokumentointiprojekti yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Kirjasto ja tietopalvelu Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto palveli koko poliisihallintoa tietoaineistoilla, tietopalvelulla, tiedonhaun opetuksella ja muilla tiedonhallintapalveluilla. Suurimmat asiakasryhmät lainatilastojen valossa olivat oppilaitoksen tutkinto-opiskelijat (36 %) ja henkilökunta (34 %) sekä muualla poliisissa työskentelevät (28 %). Poliisihallinnon ulkopuolisten asiakkaiden määrä oli noin 2 %. Kirjaston ydinprosesseiksi on määritelty kokoelma- ja tiedonhaun ohjaus -prosessit. Kokoelmaan hankittiin viime vuonna noin uutta kirjaa, joista sähköisessä muodossa oli 225 kappaletta. Painettuja lehtiä tilattiin 141 kappaletta. Lisäksi oppilaitos tilasi 9 tietokantaa, joiden kautta Poliisiammattikorkeakoulun työntekijöiden ja opiskelijoiden käytössä on noin sähköistä lehteä sekä oikeustietoa säädösten ja e-kirjojen muodossa. Sähköisen aineiston osuus kirjaston kokoelmasta on lisääntynyt odotettua hitaammin, koska sen käyttöönotto poliisiverkossa on hankalaa, toimintavarmuus on heikko ja etäkäyttö ei yleensä onnistu. 18

20 Toimintakertomus Toimintavuonna panostettiin erityisesti kirjaston laadunvarmistukseen kehittämällä toimintaohjeita, asiakaspalautteen käsittelyä ja laatimalla kokoelmapolitiikka-asiakirja kokoelman kehittämisen tueksi. Tiedonhaun koulutusta uudistettiin osallistumalla perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöpilottiin. Tiedonhallintaa parannettiin suunnittelemalla ja rakentamalla henkilökunnan julkaisurekisteri. Taulukko 10. Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite toteuma 19 toteuma tavoite toteuma Lainat, lukumäärä Tiedonhaut, lukumäärä Tiedonhaun opetustunnit Kirjastokäynnit Tietolähde: kokoelmatietokanta, Personec Fortime, Personec Meritt, kävijälaskuri Kirjaston lainojen määrä ylitti tulostavoitteen ja edellisvuoteen verrattuna niiden määrä kasvoi 2 %. Poliisihallinnon asiakkaat, jotka eivät ole oppilaitoksen opiskelijoita tai henkilökuntaa, lainasivat huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna ( lainaa). Tämä selittää lainojen lisääntymisen. Tiedonhakujen määrä näyttää vakiintuneen noin 300 tietopalvelupyyntöön vuodessa. Kirjastokäynneille asetettu tavoite saavutettiin, vaikka vuoteen verrattuna ne vähenivät miltei 10 %. Kirjastokäyntien ja tiedonhaun opetustuntien pienemmät toteumat selittyvät perustutkintokoulutuksen aloituspaikkojen vähentymisellä. 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Tulossopimuksen organisaation kehittämistä sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tavoitteet toteutuivat pääosin. Poliisihallituksen vastuulla olevan Osaamisen kehittämisen ohjausryhmän toiminta vakiintui toimintavuoden aikana. Poliisiammattikorkeakoulu osallistui aktiivisesti toiminnan kehittämiseen tulossopimukseen kirjatun tavoitteen mukaisesti. Ohjausryhmän toimintamallit kehittyivät ja samalla oppilaitos kykeni selkeyttämään rooliaan odotusten mukaisesti. Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijat osallistuivat tulossopimuksen edellyttämällä tavalla aktiivisesti hallinnonalan toimintatapojen, prosessien ja tietorakenteiden uudistamiseen muun muassa Vitja-hankkeen valmistelun ja poliisihallinnon sähköisten oppimismahdollisuuksien kehittämisen yhteydessä. Kieku -järjestelmän käyttöönotto viivästyi poliisihallinnon osalta ja toteutuu aikaisintaan vuoden 2014 alussa. Tulos- ja kehityskeskustelut käytiin edellisen vuoden tavoin kaksivaiheisina. Kevään tuloskeskustelussa keskityttiin henkilökohtaisten toimenkuvien, työssä suoriutumisen sekä tulostavoitteiden toteuman ja asettamisen tarkasteluun. Syksyn kehityskeskustelussa keskityttiin puolestaan osaamiseen ja sen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin. Osana kehityskeskusteluita jokaiselle työntekijälle laadittiin henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Esimiestoiminnan monitasoarviointi suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa elo-syyskuussa arviointiin osallistuivat rehtori, osastonjohtajat sekä osa yksiköiden päälliköistä. Toisessa vaiheessa marras-joulukuussa arviointiin osallistuivat loput esimiehet. Esimiehet ohjeistettiin laatimaan itselleen arvioinnin tulosten pohjalta henkilökohtaiset esimiestoiminnan kehittymissuunnitelmat, joiden täytäntöönpano tapahtuu pääosin vuoden 2012 aikana.

21 Toimintakertomus Vuoden aikana järjestettiin kuusi esimiespäivää, joilla käsiteltiin muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon normistoja, esimiestoiminnan yhdenmukaistamista, osaamisen kehittämisen tukemista, esimiestoiminnan monitasoarvioinnin tulosten käsittelyä ja tulkintaa sekä työnteon organisoinnin ja palautteenannon tehostamista. Syksyn aikana laadittiin henkilöstöhallinnon, työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon yhteistyönä henkilöstön työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malli. Mallin käyttöönoton yhteydessä jokaiselle esimiehelle järjestettiin neljän tunnin mittainen koulutus mallin soveltamiseen ja työkyvyn alenemisen ennusmerkkien riittävän varhaiseen tunnistamiseen. Malli on myös perehdytetty henkilökunnalle Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöpäivän yhteydessä. Syksyn aikana työsuojelutoimikunta valmisteli epäasiallisen kohtelun ehkäisemistä ja käsittelyä koskevan ohjeen, joka sisältää myös toimintamallin henkilö- tai henkilöstöristiriitojen käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Ohje ja sitä koskeva toimintamalli on perehdytetty esimiehille esimiespäivän yhteydessä. Muulle henkilöstölle toimintamalli esitellään Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöpäivän yhteydessä. Taulukko 11. Henkilötyövuodet 1. Poliisit 92,8 88,8 89,0 88,4-0,4 htv 2. Muu henkilöstö 121,0 116,3 114,0 113,6-2,7 htv Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-2) 213,8 205,1 206,0 202,0-3,1 htv Muu rahoitus 8,3 7,7-6,4-1,3 htv - erillisrahoitus ,2 - - hankerahoitus ,2 - Koko henkilöstö 222,1 212,8 206,0 208,4-4,4 htv Tietolähde: Personec Fortime Taulukko 12. Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin Henkilöryhmä Vakinaiset (htv) Määräaikaiset (htv) Naiset Miehet Naiset Miehet 20 Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Yhteensä 1. Päällikkö ,8 0,8 2. Päällystö - 22,5-2,2 24,7 3. Alipäällystö 5,0 48,2-4,5 57,7 4. Miehistö 1,0-1,0 3,2 5,2 5. Toimistohenkilöstö 21,0-4,1-25,1 6. Muut 30,3 55,7 1,5 1,0 88,5 Poliisit yhteensä (1-4) 6,0 70,7 1,0 10,7 88,4 Muu henkilöstö yhteensä (5-6) 51,3 55,7 5,6 1,0 113,6 Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-6) 57,3 126,4 6,6 11,7 202,0 Erillisrahoituksella oleva henkilöstö - - 2,9 0,3 3,2 Hankerahoituksella oleva henkilöstö - 1,1 1,2 0,9 3,2 Ulkopuolisella rahoituksella oleva henkilöstö yhteensä - 1,1 4,1 1,2 6,4 Henkilöstö yhteensä 57,3 127,5 10,7 12,9 208,4 Tietolähde: Personec Fortime