Toimintakertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2012"

Transkriptio

1 Toimintakertomus

2 Toimintakertomus SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TOIMINNAN TUOTTAVUUS TOIMINNAN TALOUDELLISUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI RAHOITUKSEN RAKENNE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TUOTTO- JA KULULASKELMA KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUKSET... 36

3 Toimintakertomus Taulukot Sivu Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet... 5 Taulukko 3. Tuottavuusmittarit... 6 Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit... 7 Taulukko 5. Suoritteet Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut Taulukko 8. Käyttäjäsessiot Taulukko 9. Museotoiminnan suoritteet Taulukko 10. Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Taulukko 11. Henkilötyövuodet Taulukko 12. Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin Taulukko 13. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit Taulukko 14. Naisten ja miesten % -osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin Taulukko 15. Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan Taulukko 16. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Taulukko 17. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan Taulukko 18. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Taulukko 19. Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Taulukko 20. Sairauspoissaolot Taulukko 21. Henkilöstökustannukset ja henkilöstön arvo Taulukko 22. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 23. Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muista syistä tulleet Taulukko 24. Käytettävissä ollut rahoitus vuosina Taulukko 25. Talousarvion toteutuminen Taulukko 26. Talousarvion toteutuminen tuotto- ja menoryhmittäin vuosina Taulukko 27. Vuosien tuottojen erittely Kaaviot Kaavio 1. Menojakauma vuonna Kaavio 2. Menojen kehitys vuosina Kaavio 3. Tuottojen jakauma vuonna

4 Toimintakertomus 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Poliisiammattikorkeakoulun toimintavuodelle oli tunnusomaista perustutkintokoulutuksen aloituspaikkojen poikkeuksellisen alhainen määrä (100), jonka vaikutus näkyy oppilaitoksen eräiden keskeisten taloudellisuus- ja tuottavuustunnuslukujen paikoin merkittävänäkin heikentymisenä. Aloituspaikkapäätös tehtiin poliisihenkilöstön työllistymisennusteen perusteella, jonka aleneva trendi taas aiheutuu yleisistä julkisen talouden näkymistä. Perustutkintokoulutuksen volyymin tilapäinen väheneminen antoi oppilaitokselle kuitenkin hyvät mahdollisuudet panostaa valmisteilla olevaan poliisin koulutusrakenneuudistukseen, verkkokoulutuksen kehittämiseen ja muuhun sisäiseen kehittämiseen. Perustutkintokoulutuksen hakijoiden määrä väheni edelleen selvästi, mikä aivan ilmeisesti aiheutui poliisin heikentyviä työllisyysnäkymiä käsitelleestä julkisesta keskustelusta. Pieni opiskelijasisäänotto aiheutti kuitenkin myös sen, että yhä harvempi pyrkijä hyväksyttiin opiskelijaksi: ainoastaan yksi kolmestatoista hakijasta pääsi aloittamaan opinnot, ja sisäänpääsykynnys säilyi aiempien vuosien tasolla. Poliisin perustutkinnon suoritti vuonna yhteensä 290 opiskelijaa. Alipäällystötutkintokoulutuksen aloitti yhteensä 63 opiskelijaa. Opintojen aikataulutuksesta johtuen ei vuoden kuluessa päättynyt yhtään kurssia. Päällystötutkintokoulutuksen aloitti 21 opiskelijaa, ja sama määrä suoritti vuoden kuluessa päällystötutkinnon. Sen A-osion saattoi loppuun 25 päällystöopiskelijaa. Poliisiammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksesta toteutui yhteensä koulutuspäivää, ja osallistujia oli yhteensä Poliisihallituksen käynnistämä poliisikoulutuksen tutkinnonuudistuksen valmistelu, ns. POLKU-hanke, päättyi vuoden lopussa. Hankeraportti valmistui alkuvuonna. Siitä annetut lausunnot tukivat esitettyjä peruslinjauksia. Uudistushankkeen toteuttaminen kytkettiin osaksi Poliisiammattikorkeakoululle Poliisin hallintorakenneuudistuksessa (PORA III) asetettuja tavoitteita. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminnassa parannettiin valmiuksia kilpaillun kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemiseen. EU-tutkimusrahoitusosaamista laajennettiin koulutuksella, ja komission tutkimusohjelmista rahoitettujen hankkeiden määrä kasvoi. Tutkimustoimintaa suunnattiin strategisesti uudelleen määrittelemällä tutkimusaloiksi Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta ja Poliisi yhteiskunnassa. Toimintakertomusvuoden kuluessa valmisteltiin Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiouudistus, jolla tavoiteltiin entistä joustavampaa, tutkintotaso- ja yksikkörajat ylittävää toimintamallia ja mahdollisimman matalaa organisaatiohierarkiaa. Valmistelun tuloksena vahvistettiin uusi prosessimainen organisaatiorakenne, jonka toiminnallisen ytimen muodostavat kolme ydinprosessia, Opetus ja oppiminen, Kehittäminen ja Tutkimus, sekä kuusi osaamisaluetta (organisaatiokaavio seuraavalla sivulla). 3

5 Toimintakertomus Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) loppuvuonna tekemä Poliisiammattikorkeakoulun arviointi raportoitiin toimintakertomusvuoden helmikuun lopussa. KKA totesi oppilaitoksen läpäisseen arvioinnin, ja katsoi laadunvarmistusjärjestelmän erityisiksi vahvuuksiksi sen kokonaisvaltaisuuden ja selkeän kytkeytymisen strategiaan ja toiminnanohjaukseen, monipuolisen palautejärjestelmän ja palautteen tehokkaan hyödyntämisen, koulutuksen ja työelämän kiinteän yhteyden sekä tutkimuksen systemaattisen sidosryhmäyhteistyön. Rehtori Johdon tuki Y D I N P R O S E S S I T Koulutuksen johto OPETUS JA OPPIMINEN KEHITTÄMINEN TUTKIMUS Projektihallinto Tutkimusjohtaja Poliisikoiralaitos Opiskelijapalvelut Yleisvalmiudet Operatiiviset valmiudet TKI-toiminta Erityisvalmiudet Yhteiset toimintaedellytykset O S A A M I S A L U E E T Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio alkaen Poliisiammattikorkeakoulun käytettävissä ollut rahoitus oli vuonna yhteensä 25,1 M. Kokonaisrahoituksesta 93 % koostui kehysrahoituksesta, jonka osuus väheni edellisestä vuodesta euroa (2 %). Tulorahoituksen osuus kasvoi merkittävästi, euroa (42 %). Kokonaisrahoitus siis väheni edellisestä toimintavuodesta euroa. 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Taulukko 1. Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 2014 Vuosi Aloituspaikkamäärä (tulossopimus) Tavoite Tavoite Aloittaneiden määrä Tavoite ) 1) Valmistuvien lkm Poistuma 2) ) Nettolisäys Tietolähde: Primus 1) Poliisihallitus ei ole vahvistanut vuoden 2014 aloituspaikkamäärää 2) Vuosina toteutunut poistuma, vuosille 2014 poistuma-arvio. Arviossa ei ole otettu huomioon eläkeiän muuttumista joustavaksi. 4

6 Toimintakertomus REKRYTOINTI JA VALINNAT Taulukko 2. Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet Tavoite Perustutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 24 % 28 % 30 % suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 5,7 7,3 13,0 13,0 Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä naiset % 23 % 23 % 29 % suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Alipäällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 17 % 9,9 % 14 % suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 5,1 3,3 3,3 Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus 195 ruotsinkielinen koulutus 43 Koulutuksen aloittaneet, yhteensä naiset % 14 % 6,4 % suomenkielinen koulutus 46 ruotsinkielinen koulutus 17 Päällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 13 % 17 % - Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 2,9 - Valintakokeeseen kutsutut Koulutuksen aloittaneet (A-opinnot) naiset % 7 % 20 % 23,8 % Tietolähde: Primus Perustutkintokoulutus Vuonna poliisin perustutkintokoulutukseen vahvistettiin 100 aloituspaikkaa. Ruotsinkielisen koulutuksen aloitti 16 opiskelijaa. Suomenkieliseen perustutkintokoulutukseen haki hakijaa, mikä on noin 400 hakijaa vähemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes 900 hakijaa vähemmän kuin vuonna. Hakijamäärän väheneminen on ymmärrettävissä julkisuudessa paljon esillä olleen poliisityöttömyyttä koskevan keskustelun perusteella. Koulutuksen vetovoima on kuitenkin edelleen riittävä, sillä yhtä aloituspaikkaa kohden oli 13 hakijaa. Vuonna hakijoita oli seitsemän aloituspaikkaa kohden. 1 hakuaika koulutukseen ollut vuonna 5

7 Toimintakertomus Alipäällystötutkintokoulutus Alipäällystökoulutus aloitettiin molemmilla kotimaisilla kielillä. Suomenkielisen koulutuksen aloitti 46 ja ruotsinkielisen 17 opiskelijaa. Hakijamäärät laskivat hieman edellisestä vuodesta, mutta hakijoita oli silti yli kolme aloituspaikkaa kohden. Hakeneista 14 % oli naisia, mutta koulutukseen hyväksytyistä vain 6 %. Päällystötutkintokoulutus Päällystökoulutuksen aloitti 21 opiskelijaa. Hakuprosessi toteutettiin jo vuonna. Koulutuksen aloitti viisi naista eli 24 % aloittaneista. Naisten osuus päällystötutkinnon opiskelijoista on voimakkaasti noussut vuodesta, jolloin aloittajista 7 % oli naisia. Päällystökoulutuksen hakuprosessia ei aloitettu vuonna. Poliisihallinnossa oli syksyllä määräaikaisissa virkasuhteissa olevaa poliisipäällystöä ja ilman päällystövirkaa olevia päällystökoulutuksen suorittaneita noin 50 henkilöä. Vuoden lopussa ja vuonna 2013 valmistuu vielä kaksi kurssia, joten vuonna 2014 maassa on lähes sata PPT-tutkinnon A-osan suorittanut henkilöä ilman päällystövirkaa. Poliisikoulutuksen kiinnostavuutta on pyritty ylläpitämään ja lisäämään muun muassa uusilla rekrytointimarkkinointiavauksilla. Poliisikoulutusta, Poliisiammattikorkeakoulun kampusta ja Poliisimuseota esittelevä Virtuaali-Polamk avattiin marraskuussa Poliisiammattikorkeakoulun internet-sivuilla. Avajaispäivänä esittelyä ladattiin lähes kertaa ja ensimmäisen kahden kuukauden aikana lähes kertaa. Www-selaimen kautta käytettävä kolmekielinen esittely koostuu 19 panoraamakuvasta, joihin on upotettu lisätietoa ja linkkejä. Virtuaali- Polamk on poliisihallinnon sähköisen asioinnin hankkeen (Sähkö-hanke) pilotti. 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS Taulukko 3. Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit Tavoite Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet / opettajien kokonais-htv 470,6 403,0 331,3 Tavoiteajassa valmistuneet, % Perustutkintokoulutus 95,6 % 97,6 % 97,9 % Alipäällystökoulutus 97 % 100 % 0 0% Poliisipäällystön tutkinto (A-opinnot) 95,5% 100 % 100 % Poliisipäällystön tutkinto (AMK) 30 % - Opiskelun keskeyttäneet / lopettaneet / erotetut Perustutkintokoulutus 19/3/0 21/9/1 15/4/1 Alipäällystökoulutus 1/0/0 0/0/0 0/0/0 Päällystökoulutus (A-opinnot) 0/0/0 0/0/0 0/0/0 Perustutkintokoulutus Työharjoittelu, htv Kenttätyöjakso, htv Tietolähteet: Primus, Personec Fortime, Mimosa, Arkki Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet jäivät tavoitteesta, koska alipäällystötutkinnosta ei valmistunut opiskelijoita koulutuksen siirrosta johtuen. 6

8 Toimintakertomus Tavoiteajassa perustutkintokoulutuksesta valmistuneiden prosentuaalinen osuus on edelleen pysynyt hyvin korkeana. Perustutkintokoulutuksen työharjoittelun ja kenttätyöjakson henkilötyövuosimäärät riippuvat etupäässä tutkintokoulutuksen opiskelijamääristä ja vähemmässä määrin harjoittelujaksojen ajoittumisesta kalenterivuonna. Vuonna tulos oli yhteensä 475 htv; poikkeuksellisen suuressa luvussa heijastuu vielä erityisesti vuoden suuri opiskelijasisäänotto. Alipäällystötutkinnon osalta vuosi jäi välivuodeksi. Opiskelijavalintaa ja opintojen aloitusta siirrettiin, josta johtuen vuonna ei opinnoista valmistunut kuin yksi aikaisemmin henkilökohtaisesta syystä opinnoista lykkäystä saanut opiskelija. Poliisipäällystön A-osan suoritti tavoitteen mukaisesti 25 opiskelijaa ja koko tutkinnon (A+B osat) 21 opiskelijaa. 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Taulukko 4. Taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit Tavoite Perustutkintokoulutus Rekrytointi Rekrytoinnin erilliskustannukset / hakija, Valinta Valinnan erilliskustannukset / aloittaneet, Koulutuspäivän hinta, Perustutkintokoulutus Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Erikoistumisopinnot Poliisikoiratoiminta Täydennyskoulutus Maksullinen koulutus julkisoikeudellinen liiketaloudellinen Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannukset 1) Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 2) Tietolähteet: Personec Meritt, Primus, oma raportointi 1) Hajutunnistuskoiratoiminnan kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan palkat ja toiminnasta aiheutuvat erilliskustannukset. 2) Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. Rekrytoinnin erilliskustannukset nousivat 20 euroa (32 %) hakijaa kohden, mikä johtui hakijamäärän laskusta. Vuonna hakijoita oli 26 % vähemmän kuin vuonna. Aloittaneiden perustutkinto-opiskelijoiden määrän voimakas pieneneminen (ks. Taulukko 2) aiheutti valinnan erilliskustannusten nousun eurolla (87 %) aloittanutta opiskelijaa kohden. Valinnan kustannuksista suurin osa muodostuu vakinaisten viranhaltijoiden henkilöstömenoista. 7

9 Toimintakertomus Vastaavasti perustutkinto-opiskelijoiden määrän pieneneminen vaikutti kielteisesti muihinkin laskennallisiin tulosmittareihin. Perustutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta oli 121 euroa (69 %) kalliimpi kuin vuotta aiemmin. Kallistuminen oli ennakoitu jo vuodelle asetetussa 290 euron tavoitteessa. Koska koulutustoiminnan kiinteitä kustannuksia ei voida vuosittain nopeasti sopeuttaa perustutkinnon aloituspaikkamäärien voimakkaidenkin vuosittaisten vaihtelujen mukaan, koulutuspäivän hinta väistämättä nousee aloituspaikkamäärien ja koulutuspäivien laskiessa. Alipäällystökoulutuksen koulutuspäivän hinta nousi 14 euroa (7 %) vuodesta ja ylitti myös asetetun tavoitteen 14 eurolla. Alipäällystökoulutuksen aloituksen siirrosta johtuen koulutuspäivien tavoite alittui 440 koulutuspäivällä, mikä selittää hinnan nousun ja tavoitehinnan ylityksen. Päällystökoulutuksen hinta oli 20 euroa asetettua tavoitetta edullisempi Täydennyskoulutuksen koulutuspäivien määrä väheni edellisestä vuodesta koulutuspäivää (19 %). Koulutuspäivien määrä jäi Poliisiammattikorkeakoulun sisäisestä tavoitteesta 272 koulutuspäivää. Koulutuspäivien määrän väheneminen nosti täydennyskoulutuksen koulutuspäivän hintaa 75 eurolla (59 %). Julkisoikeudellisen koulutuksen koulutuspäivien määrä supistui 301 koulutuspäivällä (41 %) ja hinta nousi 63 euroa (35 %). Liiketaloudellisesti hinnoiteltujen koulutuspäivien hinta nousi 11 euroa, mutta hinnan nousu on huomioitu liiketaloudellisten suoritteiden hinnoittelussa. Hintoihin sisältyy Poliisihallituksen keskitetysti maksamia Palkeitten, Haltikin ja Helin yhteiskustannuksia 7,75 euroa koulutuspäivää kohden. Edellä mainitut kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,05 euroa (65 %) koulutuspäivää kohden laskettuna. 8

10 Toimintakertomus 3.3 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 109 % 100 % 66 % Tietolähde. Personec Meritt Poliisiammattikorkeakoulun julkisoikeudellisia suoritteita ovat sisäasiainministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta vahvistetut kiinteämaksuiset suoritteet, joita ovat valintakoemaksu, asekouluttajakoulutus, vartijoiden voimankäyttökouluttajan koulutus, järjestyksenvalvojien kouluttajakoulutus ja vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työtehtävissä mukana pidettävien koirien tottelevaisuustarkastukset. Julkisoikeudellisten koulutussuoritteiden määrä laski 741 koulutuspäivästä 440 koulutuspäivään ja valintakokeisiin osallistujien osallistujasta osallistujaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden erilliskustannukset vähenivät merkittävästi euroa (40 %). Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot olivat kustannuksia suuremmat ja kustannusvastaavuus nousi edellisestä vuodesta yhdeksän prosenttiyksikköä ja oli 109 %. 9

11 Toimintakertomus MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA, LIIKETALOUDELLISET SUORITTEET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 106 % 125 % 125 % Tietolähde: Personec Meritt Liiketaloudellisen toiminnan myyntituotoista koulutussuoritteita oli euroa ja muista myyntituottoja euroa. Koulutustuotoista 75 % koostuu hätäkeskustoiminnan koulutustuotoista, 18 % voimankäyttökoulutuksen tuotoista ja 7 % muun koulutustoiminnan tuotoista. Maksullisen toiminnan muut tuotot, euroa, ovat vuokra- ja käyttökorvaustuottoja. Liiketaloudellinen toiminnan kustannusvastaavuus 106 % eli tuotot olivat euroa menoja suuremmat. 10

12 Toimintakertomus 3.4 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 11 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % 24 % 24 % 3 % Tietolähde: Personec Meritt Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi euroa (8 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Poliisiammattikorkeakoulu rahoitti yhteisrahoitteisia tutkimusprojekteja 24 % omarahoitusosuudella eli eurolla. Yhteisrahoitteinen toiminta muodostui pääosin seuraavista hankkeista: Syyskuussa alkanut Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Väkivalta lasten kokemana ja poliisin tutkimana jatkui vuonna ja jatkuu edelleen vuoteen Niin ikään vuonna alkanut tutkimus Stop Hate Crimes in Europe jatkui vielä vuonna. Rahoitus hankkeelle tuli EU-komissiosta. Tutkimukseen sisältyi tutkijan työn lisäksi erikoistutkijan virkatyötä. Tutkimusta Viharikokset rahoitti sisäasiainministeriö. Tutkimukseen sisältyi erikoistutkijan virkatyötä. Sisäasiainministeriö rahoitti myös tutkimusta Laittoman maahantulon tunnistaminen, torjuminen ja ennaltaehkäisy kansallisen ja kansainvälisen työn haasteena. Tutkimushanke HOUSE (Enhancing European Coordination for National Research Programmes in the Area on Security at Major Events) sai rahoitusta EU:sta. Hankkeen koordinaattori on United Nations Interregional Crime and Justice Research Institute (UNICRI).

13 Toimintakertomus Pirkanmaan turvallisuusklusterin nimellä oli käynnissä kaksi hanketta. Pirkanmaan liitto osarahoitti hanketta Ideasta toimintamalliksi ja toimintamallista uudeksi alueelliseksi käytännöksi. Toista turvallisuusklusterihanketta rahoittivat Tampereen kaupunki ja Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos. Kriisinhallintakeskus rahoitti tutkimusta Asiantuntijoiden hakeutuminen kansainvälisiin tehtäviin sekä kotiutuminen SM:n hallinnonalalla. Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme) kansallinen toimisto, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, rahoitti hanketta E-campus. Hanke jatkuu vuoteen TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAAN SAADUT JULKISHYÖDYKKEET OPETUSPROSESSI Taulukko 5. Suoritteet Suoritteet 12 Tavoite Tutkintokoulutuksen koulutuspäivät Perustutkintokoulutus (lähiopetus) Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät erikoistumisopinnot poliisikoiranohjaajien koulutus kurssit 1) seminaarit ja neuvottelupäivät 1) Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Suoritetut tutkinnot Perustutkintokoulutus Alipäällystötutkinto suomenkielinen ruotsinkielinen Poliisipäällystötutkinto PPT-tutkinnot (3-vuotinen toteutus) 0 PPT-tutkinnot (A+B) (AMK) A-opinnot (suomenkielinen koulutus) A-opinnot (ruotsinkielinen koulutus) Erikoistumisopinnot Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä, henkilöä poliisikoiratoiminta kurssit seminaarit ja neuvottelupäivät Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Ostetut koirat Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi 1) Vuonna kurssien, seminaarien ja neuvottelupäivien koulutuspäivät laskettiin yhteen

14 Toimintakertomus Perustutkinto Koulutuspäivien ja suoritettujen tutkintojen lukumäärät olivat lähes tavoitteen mukaisia. Koulutuspäivien määrä on selvästi kahta edeltävää vuotta alhaisempi, mikä aiheutuu pienestä aloituspaikkamäärästä. Alipäällystö Alipäällystötutkinnon osalta vuoden valmistuminen jäi välivuodeksi. Yksi valmistunut oli aikaisemmin henkilökohtaisesta syystä opinnoista lykkäystä saanut opiskelija. Päällystö Poliisipäällystön A-osan suoritti tavoitteen mukaisesti 25 opiskelijaa ja koko tutkinnon (A+B osat) tavoitteena oli 25 ja sen suoritti 21 opiskelijaa. Erikoistumisopinnot Vuoden aikana ei aloitettu uusia erikoistumiskoulutuksen ohjelmia. Aikaisempina vuosina aloitetuista koulutusohjelmista valmistui yhteensä 12 opiskelijaa: koiranohjaajien, liikenteen ja huumerikostutkinnan erikoistumisopinnoista. Tähän mennessä kokeiluluonteisesti toteutetun ammatillisten erikoistumiskoulutusten asema arvioidaan uudelleen koulutusrakenteen uudistamiseen yhteydessä. Koulutukselle asetetut tavoitteet Poliisiammattikorkeakoulun vuoden tulossopimuksessa olivat seuraavat: Sopeutetaan opetustyö voimakkaasti vähennettyyn aloittavien opiskelijoiden määrään Jatketaan tutkintokoulutuksen kokonaisuudistusta POLKU-hankkeen loppuraportin viitoittamana. Valitaan ja vakiinnutetaan verkkopedagogiikan tekniset alustat ja toteutetaan 3-5 pilottikoulutusta. Valmistellaan ETL/PKL-uudistuksen sekä VITJAn käyttöönoton edellyttämät koulutuskokonaisuudet ja aloitetaan niiden toteuttaminen osittain hankerahoituksella. Valmistellaan lupahallinnon uusimuotoinen koulutus, jossa tavoitteena on muun muassa erikoisammattitutkinnon koulutusohjelman vahvistaminen. Tulostavoitteiden mukaisesti peruskoulutuksen vähenemisestä vapautunutta kapasiteettia käytettiin tutkinnonuudistuksen valmisteluun (mm. opettajien täydennyskoulutus) sekä verkkopedagogiikan suunnitteluun. Verkko-opetuksen tekniset alustat valittiin ja toimintavuonna laaditiin pilottikoulutushankkeina opetuskokonaisuudet Järjestyksenvalvojien valvonta (2op), Virvekäyttäjäkoulutus, Ponnistus (ETL-PKL-Poliisilaki -täydennyskoulutus) sekä Lupahallinnon erikoistumisopinnot (60 op). Lisäksi vuoden lopulla aloitettiin seuraavien verkkokoulutuskokonaisuuksien suunnittelu: HALPA (perehdyttämiskoulutus hallinnosta pitkään poissa olleille) sekä Ohjattu harjoittelu. 13

15 Toimintakertomus Koulutuskalenteri Tulossopimuksen mukaisesti vuoden Koulutuskalenteri valmisteltiin yhteistyössä Poliisihallituksen Osaamisen kehittämisen ohjausryhmän (OSAKE) kanssa vastaamaan poliisin strategioita ja tavoitteita. Kurssitoiminnan koulutuspäivät vähenivät noin 15 % ja seminaarien ja neuvottelupäivien määrä putosi noin puoleen suunnittelussa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Koulutuskalenterissa ilmoitettuja koulutustapahtumia peruuntui tai siirrettiin kaikkiaan 29 kpl. Kaikkiaan Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettuja koulutustapahtumia oli yhteensä 345 kpl. Maksullinen koulutus Kokonaisuudessaan maksullisen koulutuksen sekä osallistuneiden että koulutuspäivien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Julkisoikeudellisen koulutuksen koulutuspäivien määrä väheni jonkin verran, mutta koulutukseen osallistuneiden määrä pysyi ennallaan. Liiketaloudellisen koulutuksen koulutuspäivien määrä oli jonkin verran suurempi, mutta toisaalta osallistujien määrä oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna. Selityksenä on kertaus- ja uusintakoulutusten ja varsinaisten kurssien suhde kyseisissä koulutuksissa. Maksullisen koulutuksen tarjontaa ei vielä onnistuttu laajentamaan merkittävästi vuoden aikana. Kansainvälinen koulutusyhteistyö Kansainvälisen toiminnan osalta Poliisiammattikorkeakoulun tulossopimukseen oli kirjattu seuraavat tavoitteet: Polamkin vastuu CEPOL in hyödyntämisestä ja toiminnasta arvioidaan Poliisihallituksen kanssa EU:n Kiina koulutusprojektin edistäminen ja hoitaminen erikseen sovittavalla tavalla. Poliisiammattikorkeakoulun Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) toimintaan liittyvä vastuuarviointi suoritettiin Poliisihallituksen kansainvälisen yksikön ohjauksessa maaliskuussa. Arviointi perustui Poliisiammattikorkeakoulun raporttiin, jossa kuvattiin CEPOLin nykyinen hallintorakenne ja menettelyt ja niiden lähitulevaisuuden muutokset sekä Poliisiammattikorkeakoulun tehtävät CEPOL toiminnassa sekä hallinnon että koulutuksen osalta. Euroopan Unionin Komissio hyväksyi EU-Kiina poliisikoulutushankkeen toukokuussa. Hankkeen johtovastuuvaltio on Ranska. Suomen vastuulla on yksi hankkeen neljästä pääkomponentista (poliisitoiminnan johtaminen ja työvoimarekrytointi), ja sen johtamisesta ja toteuttamisesta vastaa Poliisiammattikorkeakoulu. Hankkeen aikataulu on 48 kuukautta ja sen koulutusaktiviteetit toteutetaan Kiinassa. 14

16 Toimintakertomus 4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Taulukko 6. Palvelukyky ja suoritteiden laatu Oppimistavoitteiden saavuttaminen Perustutkintokoulutus opiskelijapalaute jaksoilla 1 7 3,7 3,7 4,0 opiskelijapalaute jaksoilla 8 ja 10 3,7 3,8 3,9 Alipäällystökoulutus 8,1 3,8 4,1 Päällystökoulutus 8,2 3,9 4,0 Poliisikoirakoulutus 4,2 4,2 4,2 Työssäoppimisjaksojen palaute kentältä (asteikko 1-5) Perustutkintokoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 4,0 4,0 4,0 opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 4,3 4,2 4,1 työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 3,9 3,8 3,9 Alipäällystökoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon 3,8 - ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,2 - Päällystökoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon 4,2 4,2 ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,3 4,1 Oikaisuvaatimukset kpl/hyväksytyt Perustutkinto 7/0 4/1 11/4 Alipäällystötutkinto 5/1 0/0 8/2 Päällystötutkinto 1/0 3/2 2/0 Tietolähteet: Paula, Arkki Perustutkintokoulutuksen opiskelijapalautteen taso on pysynyt kaikilla osa-alueilla hyvällä tasolla. Opetusta on kehitetty aiemmin annetun palautteen perusteella. Tämä näkyi etenkin jaksojen 1-7 palautteessa, joissa opiskelijapalautteesta saatu arvio nousi 0,3 yksikköä edellisvuoteen verrattuna. Päällystökoulutuksen taso on opiskelijapalautteen perusteella ennallaan. Kehittämisprosessi Poliisiammattikorkeakoulun kehittämisprosessi uudistui toimintavuoden aikana osana oppilaitoksen organisaation kokonaisuudistusta. Kehittäminen määriteltiin yhdeksi oppilaitoksen kolmesta ydinprosessista Opetus ja oppiminen- ja Tutkimus-prosessien rinnalla. Kehittäminen toteutuu käytännössä projektitoimintana. Sisällöllisesti kehittämisprosessiin kuuluvat sekä Poliisiammattikorkeakoulun omat, sisäisen kehittämisen projektit (oppilaitoksen oman toiminnan kehittämisprojektit, koulutuksen kehittämisprojektit jne.) että laajemmat, koko poliisihallintoon kohdistuvat poliisitoiminnan kehittämisprojektit. Koko poliisihallinnon kehittämistoimintaa linjataan valtakunnallisessa kehittämisen koordinaatioryhmässä sekä operatiivisen tietojohtoisen poliisitoiminnan kehittämisryhmässä. Toimintavuoden aikana projektitoiminnan tueksi suunniteltiin Poliisiammattikorkeakoulun projektinhallintajärjestelmä, jonka avulla projektien toteuttamista voidaan koordinoida, seurata ja arvioida. Uusi projektinhallintajärjestelmä otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2013 aikana. 15

17 Toimintakertomus Projektinhallintajärjestelmässä projekteista kerätään kattavasti tietoa niiden koko elinkaaren ajalta. Kehittämisprosessin tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta voidaan tulevaisuudessa arvioida sanallisten arvioiden lisäksi myös määrällisten indikaattoreiden avulla. Projekteista kerätään jatkossa tuloskorttitietoa muiden ydinprosessien tapaan. Uudessa järjestelmässä projektikokonaisuutta koordinoi Poliisiammattikorkeakoulun salkkuryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kehittämisprosessin omistaja. Tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyö tiivistyy, kun projekteihin voidaan osallistua joustavasti eri osaamisalueilta. Toimintavuoden aikana toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulun sisäisten palvelujen kysely. Tulokset julkaistiin Seitti-intranetissä. Tulokset toimitetaan palvelukokonaisuuksien esimiehille, jotka analysoivat oman palvelukokonaisuutensa tulokset ja laativat kehittämistoimenpideehdotukset oman palvelukokonaisuutensa kehittämisestä vuoden 2013 alussa. Poliisiammattikorkeakoulun laaturyhmä vastaa tulosten kokoamisesta ja analyysista. Toimintavuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulu toteutti koko poliisihallintoon kohdistuneen poliisin henkilöstöbarometrin. Poliisihallitus ohjasi henkilöstöbarometrin suunnittelua ja toteuttamista valtakunnallisessa Kehittämisen koordinaatioryhmässä. Henkilöstöbarometrin tuloksista raportoitiin Poliisihallitukselle ja Poliisin henkilöstöryhmälle. Lisäksi kaikki poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt saivat omat raporttinsa. Laatutyö integroitiin toimintavuoden aikana entistä tiiviimmin osaksi toiminnanohjausjärjestelmää. Poliisiammattikorkeakoulun laaturyhmän tehtäväkuvassa painottui seuranta- ja arviointitiedon analyysi, tiedon hyödyntämisen tukeminen ja arviointijärjestelmän kehittäminen. Johtoryhmätyössä toiminta- ja taloussuunnitelmasta tuli oppilaitoksen keskeinen suunnitteluasiakirja, joka sisältää tulosohjausjärjestelmän, laadunvarmistusjärjestelmän sekä keskeisen arviointi- ja palautetiedon. Tutkimusprosessi Poliisiammattikorkeakoulun vuoden tulossopimuksessa tutkimustoiminnalle määriteltiin seuraavat tulostavoitteet: Vahvistetaan Poliisiammattikorkeakoulun osaamista ulkoisen tutkimusrahoituksen hankinnassa ja käytössä. Toteutetaan TKI-toiminnan (tutkimus, kehittäminen, innovointi) kansainvälinen arviointi osana Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) suorittamaa ammattikorkeakoulujen arviointia. Otetaan tutkimustoiminnassa käyttöön projektinhallintajärjestelmä. Tutkimusrahoituksen hankinnan ja käytön osaamista vahvistettiin järjestämällä tutkimushenkilöstölle koulutusta erityisesti EU-rahoitusasioissa. Asiantuntijoina käytettiin edustajia VTT:ltä, TTY:ltä, TEKESistä ja rahoitusasioihin perehtyneestä yrityksestä. Poliisiammattikorkeakoulu osallistui Suomen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kansainväliseen arviointiin. Etukäteen koottuihin taustamateriaaleihin ja ammattikorkeakoulujen TKItoiminnan edustajien haastatteluihin perustunut raportti julkaistiin keväällä. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto haastatteli tutkimustoiminnan edustajia sisäasiainministeriön hallinnonalan tuloksellisuustarkastusta varten. Projektitoiminnan edellytyksiä parannettiin osallistumalla projektinhallintajärjestelmän valmisteluun (ks. kehittämisprosessi edellä). 16

18 Toimintakertomus Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusstrategia kokoaa tutkimustoiminnan kehittämisen periaatteet. Yksittäiset tutkimushankkeet määritellään vuosittaisessa tutkimusohjelmassa. Tutkimustoimintaa suunnattiin strategisesti määrittelemällä tutkimusaloiksi Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta ja Poliisi yhteiskunnassa. Tutkimusohjelmaa uudistettiin tiiviimmäksi ja tiheämmin päivitettäväksi. Hallinnonalan tutkimustoimintaa linjattiin sisäasiainministeriön tutkimuksen koordinaatioryhmässä ja poliisin tutkimuksen koordinaatioryhmässä. Toimintavuoden aikana julkaistiin Poliisin toimintaympäristö -raportti, joka kokoaa tietoa poliisin toiminnan ja turvallisuusympäristön ajankohtaisista teemoista. Käynnissä olleet tutkimushankkeet koskivat muun muassa viharikollisuutta, laittoman maahantulon tunnistamista sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa. Väitöskirjanhankkeissa tarkasteltiin korruptiota, terrorismia ja lapsiin kohdistuvan väkivallan tutkintaa. Tutkimusrahoitusta haettiin aktiivisesti eri lähteistä. EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta haettiin rahoitusta viiteen projektiin partnerina kansainvälisissä konsortioissa. Tutkimustarpeita kartoitettiin poliisiyksiköille tehdyllä kyselyllä. Tutkimusyhteistyössä vuoden merkittävin tapahtuma oli Poliisiammattikorkeakoulussa järjestetty Nordic Police Research Seminar, johon osallistui 72 poliisialan tutkijaa. Tutkimusyhteistyötä tehtiin myös muissa kansainvälisten verkostoissa sekä kotimaassa sisäasiainhallinnon oppilaitosten, eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijat osallistuivat kehittämishankkeisiin ja työryhmiin sekä Poliisiammattikorkeakoulussa että sen ulkopuolella, esittelivät tutkimustuloksiaan tieteellisissä konferensseissa ja osallistuivat opetukseen ja opinnäytteiden ohjaukseen. Oppilaitoksen henkilöstön julkaisuja varten perustettiin julkaisurekisteri yhteistyössä kirjasto- ja tietopalvelun kanssa. Tutkimusyksikön henkilöstön julkaisut on tallennettu rekisteriin vuodesta 2008 alkaen. Julkaisuista ja tutkimustoiminnasta tiedotettiin muun muassa sisäisten ja ulkoisten verkkosivujen, mediatiedotteiden sekä Research Review'n avulla. Taulukko 7. Tutkimuksen tunnusluvut 17 Tavoite Julkaisujen yhteismäärä Julkaisut / tutkimuksen htv:t 4,1 6,3 3,8 3,1 Referee menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Tutkimustoiminnan keskeisistä tulostavoitteista julkaisujen määrä (33 kpl) jäi tavoitteesta (38 kpl). Julkaisujen määrän kolmen vuoden keskiarvo kuitenkin pysyi tavoiteltua suurempana. Julkaisujen määrä henkilötyövuotta kohden pieneni edellisvuodesta. Niin ikään vertaisarvioitujen julkaisujen osuus (27 %) jäi tavoitteesta (33 %). Kansainvälisiä julkaisuja ilmestyi 10 kappaletta. Kuten tuloksista havaitaan, julkaisujen määrä on vaihdellut suuresti eri vuosina, kuten myös vertaisarvioitujen julkaisujen osuus. Yksittäisen vuoden tuloksiin vaikuttaa osin julkaisujen ajoittuminen. Esimerkiksi vuonna sekä julkaisujen yhteismäärä että vertaisarvioitujen julkaisujen osuus olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla. Tavoitteita hieman vaatimattomampi onnistuminen selittyy osin sillä, että tutkimusyksikössä käytettiin runsaasti resursseja projektiosaamisen kehittämiseen. Erityisesti EU-projektien suunnittelu vei selvästi ennakoitua enemmän aikaa. Lisäksi tutkimusrahoituskoulutukset, tutkimusmetodiopetus henkilöstölle sekä osallistuminen sisäisiin kehittämistoimiin (mm. projektinhallintajärjestelmän ja organisaatiomuutoksen valmistelu) veivät aikaa perustyöltä.

19 Toimintakertomus Poliisin tulostietojärjestelmä (PolStat) PolStatissa tuotetaan koko poliisihallinnon käyttöön luotettava ja ajan tasalla oleva tietovarasto helppokäyttöisen selainliittymän kautta. PolStat-järjestelmää kehitetään ja ylläpidetään käyttäjien tarpeiden, perusjärjestelmien ja organisaatiorakenteiden muuttumisen mukaisesti. Taulukko 8. Käyttäjäsessiot Tavoite Käyttäjäsessioiden määrä Tietolähde: käyttäjäloki PolStat-järjestelmään tehtiin uusia osioita liittyen esimerkiksi tulossopimustarpeisiin, lupamyyntiin ja henkilöstöön. Kieku- ja Vitja-hankkeiden edistymistä odoteltiin vielä ennen kuin alkaa kehitystyö vastaavien osioiden uudistamiseksi. PolStatin rikos- ja hälytystehtävä-osiota ei voida suunnitella, ennen kuin tiedetään, mitä tietoa Vitja-järjestelmästä saadaan ja mitkä ovat tilastoinnin tai raportoinnin tarpeet. Polstatin siirtäminen TUVE-verkkoon on viivästynyt. Käyttäjäsessioiden määrän jääminen ennustetusta johtuu osaltaan vakioraportoinnin kehittämisestä ja käyttäjien osaamisen kasvusta. Poliisimuseo Valtakunnallinen Poliisimuseo tekee poliisin toimintaa tunnetuksi suurelle yleisölle ja tukee poliisin koulutus- ja tutkimustoimintaa. Tavoitteena on muodostaa Poliisimuseosta kansallisesti merkittävä ja tunnettu poliisihistorian keskus. Poliisimuseon kokoelmat karttuivat 54 saapumiserällä mukaan lukien seitsemän perinnehaastattelua. Kokoelmien muutto Tampereen kaupungin kokoelmakeskukseen aloitettiin joulukuussa. Siirretyt esineet huollettiin ja luetteloitiin. Taulukko 9. Museotoiminnan suoritteet Suorite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus Tavoite Huolletut museoesineet Museon kävijämäärä Tietolähteet: oma tilastointi, kävijälaskuri Museo osallistui myös Poliisin museopäivien järjestämiseen, perinnetilojen suunnitteluun eri poliisilaitoksilla sekä poliisihistorian opetukseen Poliisiammattikorkeakoululla. Helsingissä pidettyjen yleisurheilun EM-kisojen turvallisuusjärjestelyiden dokumentointiprojekti toteutettiin yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Poliisimuseon kävijämäärä (16797) kasvoi noin 10 % edellisvuodesta. Suojelupoliisista kertovassa näyttelyssä "Ohranasta Supoon" vieraili kävijää. Seuraavan erikoisnäyttelyn Poliisi fiktiossa rakentaminen aloitettiin ja se avautuu

20 Toimintakertomus Kirjasto ja tietopalvelu Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto palveli oppilaitosta ja koko poliisihallintoa tietoaineistoilla, tietopalvelulla, tiedonhaun opetuksella ja muilla tiedonhallintapalveluilla. Suurimmat asiakasryhmät lainatilastojen valossa olivat oppilaitoksen henkilökunta (37 %), tutkinto-opiskelijat (33 %) sekä muualla poliisissa työskentelevät (29 %). Poliisihallinnon ulkopuolisten asiakkaiden osuus oli marginaalinen (alle 2 %). Kirjastokokoelmaan hankittiin toimintavuonna noin 2000 uutta kirjaa, joista sähköisessä muodossa oli noin 300. Painettuja lehtiä tilattiin 143 kappaletta. Lisäksi oppilaitoksessa työskentelevien ja opiskelevien käytössä oli noin 3200 sähköistä lehteä sekä oikeustietoa säädösten ja e-kirjojen muodossa. Ylivoimaisesti eniten käytetään sähköisiä oikeustiedon hakupalveluja kuten Edilexiä ja SuomenLaki.comia, jotka molemmat sisältävät sekä säädöksiä että e-kirjoja. Sähköisen aineiston määrä on hiljalleen kasvanut, kun uusia Poliisiammattikorkeakoululle hyödyllisiä aineistoja on tullut markkinoille. E-aineistojen saatavuus, käytettävyys ja saavutettavuus eivät ole vielä riittävän hyviä, jotta ne aidosti kilpailisivat painetun aineiston kanssa. Toimintavuonna otettiin käyttöön Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnan julkaisurekisteri ja avattiin se www-sivuille haettavaksi. Tiedonhaun koulutusta annettiin tutkinto-opiskelijoiden lisäksi Polku-täydennyskoulutettaville ja muulle henkilökunnalle. Sanastotyössä painottui Vitjasanaston kehittämiseen osallistuminen. Sisäasiainministeriön alaiset oppilaitoskirjastot kokoontuivat pääosin videoneuvotteluin ja tekivät yhteisen opintomatkan Helsingin yliopiston kirjastoon. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulun julkaisujen myynti ulkoistettiin Juvenekselle vuoden alussa. Taulukko 10. Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite Tavoite Lainat, lukumäärä Tiedonhaut, lukumäärä Tiedonhaun opetustunnit Kirjastokäynnit Tietolähde: kokoelmatietokanta, Personec Fortime, Personec Meritt, kävijälaskuri Perustutkinto-opiskelijoiden aloituspaikkojen väheneminen ei pienentänyt lainamääriä vaan aineistoa lainattiin yhtä aktiivisesti kuin edellisenäkin vuonna. Tämä selittyy oppilaitoksen henkilökunnan ja muualla poliisihallinnossa työskentelevien lisääntyneellä kirjaston käytöllä. Oppilaitoksen henkilökuntaa aktivoivat kirjaston käyttöön todennäköisesti koulutusrakenneuudistukseen liittyvät täydennyskoulutusopinnot. Tiedonhakuja tehtiin noin 15 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän saattaa olla syynä poliisiorganisaatiossa työskentelevien jatko-opinnot, jotka ovat luonteeltaan sisällöllisesti vaativia ja edellyttävät tiedonhankintaa. Kirjastokäynneissä tavoitetta ei saavutettu, mistä voidaan päätellä, että kirjastotilaa hyödyntävät etenkin perustutkinto-opiskelijat. Opetustuntien osalta tavoitteeseen päästiin aloituspaikkojen vähenemisestä huolimatta, koska henkilökunnan koulutusta ja tietoiskuja lisättiin. 19

21 Toimintakertomus 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Poliisiammattikorkeakoulun tulossopimuksessa vuoden tulostavoitteiksi asetettiin organisaation kehittämisen sekä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta seuraavat: Suunnitellaan ja toteutetaan Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiouudistus tavoitteena keskeisten prosessien tehostaminen, henkilöstövoimavarojen joustava käyttö yli organisaatiorajojen sekä erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen lähentäminen. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön projektimuotoinen työskentely Poliisiammattikorkeakoulun sisäisessä kehitystoiminnassa. Selvitetään mahdollisuudet asuntolatoiminnan ulkoistamiseksi aikaisintaan vuonna Osallistutaan poliisin henkilöstöstrategian määrittelyyn ja toimeenpanoon sekä laaditaan henkilöstösuunnitelma. Opetushenkilöstön verkkopedagogisia ja sulautuvan opetuksen taitoja parannetaan. Määritetään POLKU-hankkeen henkilöstön osaamiselle aiheuttamat kehittämistarpeet ja laaditaan suunnitelma osaamisen kehittämiseksi. Parannetaan henkilöstön työyhteisötaitoja 360-arvioinnin pohjalta organisaatiouudistuksen tarpeiden mukaisesti. Tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta uuden henkilöstöstrategian laatimista. Organisaatiouudistus on kuvattu edellä johdon katsauksessa. Henkilöstöstrategian osalta vuoden alussa päädyttiin seuraavaan toimintamalliin: Poliisihallituksen 9.2. antaman ohjeen mukaisesti Poliisihallituksessa laaditaan ensin koko poliisia koskeva henkilöstöstrategia, minkä jälkeen Poliisihallituksen koordinaatioryhmä valmistelee poliisiyksiköille ohjeistuksen ja materiaalipaketin henkilöstöstrategian yksikkökohtaista laatimista ja toimeenpanoa varten. Yksikkökohtaista uutta henkilöstöstrategiaa ei siten vielä vuoden aikana laadittu. Poliisiammattikorkeakoulussa käynnistettiin keväällä Polku-täydennysopintokokonaisuus, jolla valmistaudutaan tulevaan tutkinnonuudistukseen kehittämällä erityisesti opettajien osaaminen uusien tutkintovaatimusten edellyttämälle tasolle. Polku-täydennysopinnot koostuvat menetelmäopinnoista, opinnäytetyöskentelystä, kieliopinnoista, poliisitoiminnan johtamisen ja suunnittelun, opettajan osaamisen sekä substanssiosaamisen kokonaisuuksista. Polkutäydennysopintoja suorittaa tällä hetkellä aktiivisesti 31 Polamkin opettajaa, joille kertyi vuoden aikana suoritetuista opinnoista yhteensä lähes 400 opintopistettä. Sulautuvan oppimisen kehittämistyötä tiivistettiin vuoden alkupuolella verkko-opetuksen kehittämisprojektilla. Kehittämistä edistämään perustettiin monialainen kehittämistiimi, joka vastaa käytännössä kehittämissuunnitelman laatimisesta ja siinä määriteltyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Vuoden aikana aloitettiin myös Poliisiammattikorkeakoulun sulautuvan oppimisen kehittämissuunnitelman 2016 laatiminen. Lisäksi käynnistettiin viisi verkko-opetuksen kehittämisprojektia ja aloitettiin niiden ohjaaminen ja kouluttaminen. Samoin käynnistettiin selvitys verkko-oppimisympäristön päivittämisestä ja internetissä toimivan videoneuvottelujärjestelmän valitsemisesta sekä määriteltiin sulautuvan oppimisen tukipalveluiden vastuut opiskelijapalveluiden ja tietohallinnon välillä. Kieku -järjestelmän käyttöönotto viivästyi poliisihallinnon osalta ja toteutuu aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Tulos- ja kehityskeskusteluiden osalta vuosi oli sikäli poikkeuksellinen, että syksyn kehityskeskustelut siirrettiin vuoden 2013 keväälle meneillään olleen organisaatiouudistuksen ja sen aiheuttamien lähes koko henkilöstöä koskevien esimies-alais -suhteiden muutosten vuoksi. 20

22 Toimintakertomus Vuoden lopussa suoritetun esimiestoiminnan monitasoarvioinnin tulosten pohjalta laadittujen esimiestoiminnan kehittämissuunnitelmien täytäntöönpano toteutettiin. Vuoden aikana järjestettiin kolme esimiespäivää, joilla käsiteltiin muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon normistoja, esimiestoiminnan yhdenmukaistamista, osaamisen kehittämisen tukemista sekä työnteon organisoinnin ja palautteenannon tehostamista. Esimiespäivien lisäksi vuoden aikana järjestettiin kolme koko henkilöstön yhteistä henkilöstöpäivää sekä lukuisia lyhytkestoisempia infotilaisuuksia. Taulukko 11. Henkilötyövuodet Tavoite Muutos edelliseen vuoteen 1. Poliisit 88,8 88,4 89,0 89,9 1,5 htv 2. Muu henkilöstö 116,3 113,6 112,0 106,7-6,9 htv Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-2) 205,1 202,0 201,0 196,6-5,4 htv Muu rahoitus 7,7 6,4 7,0 7,0 0,6 htv - erillisrahoitus - 3,2 6,0 6,0 2,8 htv - hankerahoitus - 3,2 1,0 1,0-2,2 htv Korkeakouluharjoittelijat ,2 - Koko henkilöstö 212,8 208,4 208,0 205,8-2,6 htv Tietolähde: Personec Fortime Taulukko 12. Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin Henkilöryhmä Vakinaiset (htv) 21 Määräaikaiset (htv) Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä 1. Päällikkö ,9 0,9 2. Päällystö - 23,6-1,4 25,0 3. Alipäällystö 5,0 49,6 0,4 2,0 57,0 4. Miehistö 0,3 1,0 1,3 4,5 7,1 5. Toimistohenkilöstö 18,1-2,9 0,3 21,3 6. Muut 31,2 53,4 0,8-85,4 Poliisit yhteensä (1-4) 5,3 74,2 1,6 8,8 89,9 Muu henkilöstö yhteensä (5-6) 49,3 53,4 3,6 0,3 106,7 Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-6) 54,6 127,6 5,3 9,1 196,6 Erillisrahoituksella oleva henkilöstö 0,4 1,1 3,4 1,1 6,0 Hankerahoituksella oleva henkilöstö ,0 1,0 Ulkopuolisella rahoituksella oleva henkilöstö yhteensä 0,4 1,1 3,4 2,1 7,0 Korkeakouluharjoittelijat - - 1,6 0,6 2,2 Henkilöstö yhteensä 55,0 128,7 10,3 11,8 205,8 Tietolähde: Personec Fortime Henkilötyövuosien kokonaiskertymä oli 205,8 henkilötyövuotta, mikä merkitsee noin 2,6 henkilötyövuoden vähennystä verrattuna edelliseen vuoteen. Kehysrahoitettu henkilötyövuosikertymä oli 196,6 henkilötyövuotta, mikä on peräti 5,4 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin huomioida, että vuonna kehysrahoituksen henkilötyövuosikertymään on laskettu myös korkeakouluharjoittelijoiden osuus (0,7 henkilötyövuotta). Muulla rahoituksella (hanke- ja erillisrahoitus) palkatun henkilöstön henkilötyövuosikertymä oli 7 henkilötyövuotta, mikä merkitsee 0,6 henkilötyövuoden kasvua edelliseen

23 Toimintakertomus vuoteen verrattuna. Vuonna korkeakouluharjoittelijoiden henkilötyövuosikertymä raportoidaan taulukossa muusta henkilötyövuosikertymästä erillään. Tulossopimuksessa vuodelle asetettu kehysrahoituksen henkilötyövuositavoite 201 saavutettiin ja alitettiin jopa noin neljällä henkilötyövuodella. Henkilöstön määrää on vähennetty suunnitelmallisesti tehtäviä järjestelemällä sekä jättämällä eläköitymisen myötä avoimeksi tulleita virkoja täyttämättä. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön kokonaismäärä oli 208. Lukumäärä sisältää vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät sekä ulkopuolisella rahoituksella palkatun henkilöstön. Henkilöstön lukumäärä tarkasteluajankohtana oli peräti 10 henkilöä vähemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Taulukko 13. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit Vuosi lkm Tietolähde: Personec Fortime Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä %- osuus lkm %- osuus Vakinaisessa virkasuhteessa olevan henkilöstön määrä väheni kolmella henkilöllä ja vuoden lopussa vakinaisessa virkasuhteessa oli noin 90 prosenttia koko henkilöstä. Määräaikaisessa virkasuhteessa olevan henkilöstön määrä väheni peräti 7 henkilöllä ollen tarkasteluhetkellä 20 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön lukumäärän väheneminen noin neljänneksellä edellisvuodesta perustuu kokonaishenkilöstömäärän sekä henkilötyövuosikertymän suunnitelmalliseen vähentämiseen. Taulukko 14. Naisten ja miesten % -osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin lkm %-muutos %-muutos %-muutos %- osuus , , , ,9 78, ,2 21, ,4 100, ,7 87, ,0 12, ,6 100, ,0 89, ,9 10, ,6 100, ,5 87, ,4 12, ,3 100, ,6 90, ,9 9, ,6 100,0 Henkilöryhmä Vakinaiset 22 Määräaikaiset Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm 1. Päällikkö , Päällystö , , Alipäällystö 5 8, ,4 2 3,4 1 1, Miehistö ,0 2 40,0 2 40, Toimistohenkilöstö 18 90, ,0 1 5, Muut 35 36, ,2 7 7, Korkeakouluharjoittelijat ,00 1 Poliisit yhteensä (1-4) 5 5, ,5 4 4,4 6 6,6 91 Muu henkilöstö yhteensä (5-7) 53 45, ,2 8 6,8 2 1,7 117 Henkilöstö yhteensä 58 27, ,5 12 5,8 8 3,8 208 Tietolähde Personec Fortime

24 Toimintakertomus Poliisiviroissa työskenteli vuoden lopussa yhteensä yhdeksän naista, joka vastaa noin 9,9 prosenttia kaikista poliisiviroissa työskentelevistä henkilöistä. Tulossopimuksessa naisten osuudeksi asetettu 7,5 prosentin tavoite siis saavutettiin ja jopa ylitettiin noin 2,5 prosenttiyksiköllä. Koko henkilöstöstä naisia oli yhteensä 70 eli noin 33,7 prosenttia. Tulossopimuksessa naisten osuudeksi asetettua 30 prosentin tavoite siis saavutettiin ja jopa ylitettiin. Poliisihallinnossa naisten osuus koko henkilöstöstä vuonna oli noin 29 % ja koko valtionhallinnossa noin 48 prosenttia. Poliisiammattikorkeakoulun esimiestehtävissä työskenteli vuoden lopussa 30 henkilöä, joista naisia oli kuusi (20 %). Taulukko 15. Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan Keski-ikä Koko henkilöstö 47,4 47,2 48,3 - keski-ikä, naiset 44,8 45,3 46,2 - keski-ikä, miehet 48,7 48,1 49,4 Tietolähde: Personec Fortime Poliisiammattikorkeakoulun koko henkilöstön keski-ikä pysyi vuosina 2009 verraten vakaana, noin 47,2 vuodessa. Vuonna henkilöstön keski-ikä nousi kuitenkin peräti 1,1 vuodella ollen koko henkilöstön keskuudessa 48,3 vuotta. Naisten keski-ikä nousi tarkasteluajankohtana edellisvuodesta 0,9 vuotta ollen 46,3 vuotta. Miesten keski-ikä nousi puolestaan peräti 1,3 vuotta ollen vuoden lopussa 49,4 vuotta. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön keski-ikä oli noin viisi vuotta korkeampi kuin poliisihallinnossa keskimäärin (43,2 vuotta), Korkeampaa keski-ikää selittää osaltaan kuitenkin se, että opetustehtäviin edetään yleensä vasta useiden työkokemusvuosien jälkeen. Koko valtionhallinnon henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 2,4 vuotta alempi kuin Poliisiammattikorkeakoulussa. Taulukko 16. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Ikä, vuotta %-osuus %-osuus %-osuus Sukupuolen %-jakauma ikäluokittain, Miehet Naiset ,5 1 0, ,8 7 3,2 11 5,3 36,4 63, ,1 18 8,3 6 2,9 16,7 83, ,0 15 6,9 15 7,2 66,7 33, , , ,5 69,2 30, , , ,1 58,3 41, , , ,2 81,8 18, , , ,7 70,7 29, ,1 13 6,0 14 6,7 71,4 28, ,5 2 0,9 3 1,4 66,7 33,3 Yhteensä , , ,0 66,3 33,7 Tietolähde: Personec Fortime 23

25 Toimintakertomus Henkilöstön ikärakenteessa suurin ryhmä oli edellisvuoden tavoin vuotiaat, johon kuuluu 48 henkilöä eli noin 23 prosenttia koko henkilöstöstä. Henkilöstön ikääntymistä ja keski-iän nousua kuvastaa vuotiaiden ryhmän osuuden kasvu viidellä henkilöllä ja noin 3,2 prosentilla. Muilta osin henkilöstön ikärakenteessa ei tapahtunut huomionarvoisia muutoksia. Taulukko 17. Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan Koulutusaste Lukumäärä %-jakauma koulutusasteen mukaan Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Sukupuolen %- jakauma koulutusasteittain Miehet 1. Perusaste ,4 1,4 1,4 33,3 66,7 2. Keskiaste ,1 7,2 10,6 54,5 45,5 3. Alin korkea-aste ,6 40,6 33,2 18,8 81,2 4. Alempi korkeakouluaste ,7 18,1 17,3 30,6 69,4 5. Ylempi korkeakouluaste ,0 23,9 29,3 29,4 70,6 6. Tutkijakoulutusaste ,1 8,7 8,2 33,7 66,3 Tutkinnon suorittaneet Tietolähde: Personec Fortime Taulukko 18. Koulutus ja osaamisen kehittäminen Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Koulutukseen käytetyt työpäivät / htv 4,3 pv 4,9 pv 5,5 pv 7,4 pv 2,5 pv Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä työajasta 1,70 % 1,90 % 2,0 % 2,94 % 1,04 %-yks Henkilöstön koulutus ja kehittäminen / htv Koulutustasoindeksi koko henkilöstö 5,7 5,7 5,7 5,8 0,1 koulutustasoindeksi, naiset 5,7 5,7 5,7 5,9 0,2 koulutustasoindeksi, miehet 5,6 5,7 5,7 5,8 0,1 Pedagogisten opintojen suorittaneiden osuus opettajista, % 70 % 69 % 70 % 73 % 4 %-yks Käydyt tuloskeskustelut, % henkilöstöstä 95 % 95 % 96 % 96 % 1 %-yks Käydyt kehityskeskustelut, % henkilöstöstä 95 % 95 % - Laaditut kehityssuunnitelmat, % henkilöstöstä 95 % 95 % - Tietolähde: Polstat, Personec Fortime, Personec Meritt Poliisiammattikorkeakoulun suunnitelmallinen panostaminen henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen ilmenee taulukon 18 vuosisarjoista sekä koulutukseen käytetyn työajan että koulutuksen ja osaamisen kehittämisen kokonaiskustannusten systemaattisena kasvuna. Henkilötyövuosiin suhteutettuna kouluttautumiseen ja osaamisen kehittämiseen käytettiin vuonna keskimäärin 7,4 työpäivää, mikä tarkoittaa 2,5 päivän lisäystä verrattuna vuoden tasoon. Henkilötyövuosiin suhteutetut koulutuksen ja osaamisen kehittämisen kokonaiskustannukset olivat euroa per henkilötyövuosi eli peräti 34,6 prosenttia edellisvuotta suuremmat. 24

26 Toimintakertomus Vaikka kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen kohdentuvatkin ensisijaisesti täydennyskoulutustyyppiseen ammatilliseen koulutukseen tutkintokoulutuksen sijaan, myös henkilöstön koulutustasoindeksi nousi edellisvuodesta yhdellä kymmenyksellä ollen vuoden lopussa 5,8. Taulukko 19. Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Muutos edelliseen vuoteen Työkyvyttömyyseläköitymisten määrä, lkm Työtapaturmien määrä, lkm 5 kpl 7 kpl 10 kpl 3 kpl Työterveyshuolto, /htv Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen / htv Työtyytyväisyysindeksi, naiset 3,58-3,40-0,18 Työtyytyväisyysindeksi, miehet 3,56-3,60 0,04 Tietolähde: Personec Fortime, Polstat, Personec Meritt Työkyvyttömyyseläkkeelle ei vuonna siirtynyt yhtään henkilöä. Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämiseen käytettiin 622 euroa henkilötyövuotta kohti, mikä tarkoittaa 63 euron vähennystä verrattuna edelliseen vuoteen. Kokonaiskustannusten laskusta huolimatta vuoden aikana henkilökunnalle järjestettiin edellisvuoden tavoin useita työhyvinvointi- ja virkistystapahtumia sekä muuta työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työterveyshuollon kustannukset olivat 578 euroa/henkilötyövuosi, mikä tarkoittaa 38 euron vähennystä henkilötyövuotta kohti verrattuna vuoteen. Euromääräisten kokonaiskustannusten hienoisesta laskusta huolimatta Poliisiammattikorkeakoulu on edelleen myös vuonna suunnitelmallisesti panostanut henkilöstön työkyvyn ylläpitämisen ja tukemisen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työtyytyväisyysindeksi kartoitetaan kahden vuoden välein osana poliisin valtakunnallista henkilöstöbarometria. Vuoden henkilöstöbarometrin tulosten mukaan työtyytyväisyysindeksi on naisten henkilöstöryhmässä hieman laskenut verrattuna vuoden tasoon, miesten kohdalla indeksi on puolestaan hieman kohonnut. Työtapaturmia sattui vuonna yhteensä 10 kappaletta eli niiden määrä lisääntyi kolmella edellisvuodesta. Tapaturmien määrän kasvusta huolimatta kaikki työtapaturmat olivat onneksi kuitenkin laadultaan lieviä. Tätä kuvaa muun muassa se, että 10 tapaturmasta kahdeksan ei aiheuttanut lainkaan sairauspoissaoloa. Taulukko 20. Sairauspoissaolot 25 Muutos edelliseen vuoteen Sairauspoissaolot, pv/htv 8,3 pv 8,5 pv 7,6 pv -0,9 pv Sairauspoissaolot 1 3 pv, tapaukset, lkm 285 kpl 256 kpl 223 kpl -33 kpl Sairauspoissaolot 4 10 pv, tapaukset, lkm 83 kpl 66 kpl 60 kpl -6 kpl Sairauspoissaolot pv, tapaukset, lkm 19 kpl 26 kpl 27 kpl -1 kpl Sairauspoissaolot yli 61 pv, tapaukset, lkm 3 kpl 5 kpl 2 kpl - 3 kpl Sairaus- ja tapaturmapoistumat kiinteästä työajasta, % 3,5 % 3,4 % 3,2 % - 0,2 %-yks Tietolähde: Personec Fortime

27 Toimintakertomus Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen osuus kiinteästä työajasta väheni hieman edellisestä vuodesta. Samoin henkilötyövuosiin suhteutetut sairauspoissaolopäivät vähenivät lähes päivällä edellisvuodesta ollen 7,6 päivää per henkilötyövuosi. Sairauspoissaolojen määrä alitti selvästi tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 8 päivää per henkilötyövuosi. Lyhyiden sairauspoissaolojen (1 3 pv ja 4-10 pv) kappalemäärä väheni edellisvuodesta noin 12 prosenttia. Samoin yli 61 päivää kestäneiden sairauspoissaolojen lukumäärä väheni viidestä kahteen, mikä myös osaltaan selittää henkilötyövuosiin suhteutettujen sairauspoissaolojen kokonaismäärän alenemisen. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön sairastavuus on kokonaisuudessaan vähäisempää kuin poliisi- ja valtionhallinnossa keskimäärin. Vuonna poliisihallinnossa sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,0 työpäivää per henkilötyövuosi ja koko valtionhallinnossa 9,3 työpäivää per henkilötyövuosi. Taulukko 21. Henkilöstökustannukset ja henkilöstön arvo Muutos edelliseen vuoteen Kokonaistyövoimakustannukset, Tehdyn työajan palkat, % palkkasummasta 76,4 % 76,4 % 73,2 % -3,2 %-yks Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 80,1 % 77,2 % 77,0 % -0,2 %-yks Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 33,8 % 33,9 % 40,2 % 6,3 %-yks Henkilöstön arvo, Henkilöstön arvo, /htv Tietolähde:Taimi, PolStat, Personec Fortime, Personec Meritt Kokonaistyövoimakustannukset nousivat hieman edellisvuodesta. Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista kasvoi 6,3 %, mikä selittyy erityisesti Poliisiammattikorkeakoulun voimallisella panostamisella henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön laskennallinen kokonaisarvo pieneni hieman edellisvuodesta. Laskennallisen arvon lasku selittyy ensisijaisesti henkilöstön keski-iän nousulla ja sen vaikutuksella henkilöstön arvon laskennassa. Taulukko 22. Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Erosyy 26 Lähtövaihtuvuus Valtion sisällä Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeelle Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Tietolähde: Personec Fortime

28 Toimintakertomus Taulukko 23. Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet Tulosyy Tulovaihtuvuus Valtion toinen virasto Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeeltä Tietolähde: Personec Fortime Henkilöstön lähtövaihtuvuus pysyi edellisen vuoden tasossa. Vuonna kaksi henkilöä siirtyi toisiin tehtäviin valtionhallinnon sisällä ja yksi henkilö valtionhallinnon ulkopuolelle. Vanhuuseläkkeelle vuoden aikana siirtyi kolme henkilöä. Vuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulussa julistettiin avoimeksi 2 virkaa, joiden täyttöperusteena oli aiemman viranhaltijan eläköityminen. 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 6.1 RAHOITUKSEN RAKENNE Poliisiammattikorkeakoulun kehysrahoitus oli euroa, johon sisältyi euron tuottotavoite ja hankerahoitusta lupahallinnon hankkeesta euroa. Poliisihallitus myönsi virkaehtosopimuksen mukaisiin muutoksiin lisärahoitusta euroa. Tuottotavoite oli Poliisihallituksen rahoituspäätöksen mukaan euroa. Tulorahoitusta kertyi yhteensä ,67 euroa, joten tuottotavoite ylittyi ,67 eurolla. Tulorahoituksen kasvuun vaikutti merkittävästi Poliisiammattikorkeakoulun hallinnoima, Euroopan Unionin rahoittama Twinning -hankkeesta saatu tulorahoitus ,56 euroa (Improved Education in the Public Safety and Security Sectors Kosovo). Poliisiammattikorkeakoulu maksoi saadun tulorahoituksen lisäksi Euroopan Unionin rahoittamana tasetilin kautta Twinning -hankkeen hallintokulukorvauksia euroa hankkeeseen osallistuneiden suomalaisten ja virolaisten asiantuntijoiden taustaorganisaatiolle, joita olivat Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Rikosseuraamuslaitos, Tullihallitus, Sisäasiainministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Pelastusopisto, Pirkanmaan poliisilaitos, Estonian Academy of Security Sciences, Estonian University of Life Sciences, Foundation Archimedes ja Estonian Academy of Arts. Taulukko 24. Käytettävissä ollut rahoitus vuosina Rahoitus Vuosi Vuosi %-osuus 27 Vuosi Vuosi %-osuus Vuosi Vuosi %-osuus Poliisin toimintamenot: Kehysrahoitus ,00 88,7 % ,00 93,7 % ,00 92,7 % Hankerahoitus ,00 0,8 % ,00 1,3 % ,00 0,3 % Siirtomääräraha, ,00 5,3 % kehysrahoitus YHTEENSÄ ,00 94,8 % ,00 95,0 % ,00 93, 0 % Tulorahoitus ,63 5,2 % ,47 5,0 % ,67 7,0 % Yhteensä ,63 100,0 % ,47 100,0 % ,67 100,0 % Tietolähde: Personec Meritt

29 Toimintakertomus Vuonna kokonaisrahoituksesta seitsemän prosenttia koostui nettobudjetoiduista tuotoista ja 93 prosenttia kehysrahoituksesta. Kehysrahoituksen osuus väheni edellisestä vuodesta euroa (2 %). Tulorahoituksen osuus kasvoi merkittävästi eli ,20 euroa (42 %). Tulorahoituksen kasvusta huolimatta kokonaisrahoitus väheni ,68 euroa. 6.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Taulukko 25. Talousarvion toteutuminen Talousarviotili Talousarvio Käyttö Siirtyvä määräraha TULOARVIOTILIT Arvonlisäverotulot , ,34 Tuloarviotilit yhteensä , ,34 - MENOARVIOTILIT Arvonlisäveromenot , , Poliisitoimen toimintamenot , , , Poliisitoimen hankerahoitus , ,59 920, Toimitilamenot , , , Investoinnit , , ,42 Menoarviotilit yhteensä , , ,39 SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT Poliisitoimen käyttömenot 0,00 0,00 Siirretyt määrärahat yhteensä 0,00 0,00 - Tietolähde: Personec Meritt Toimintamenorahoituksesta siirtyi ,39 euroa eli 1,4 prosenttia rahoituksen kokonaismäärästä vuodelle Poliisihallituksen tulossopimusneuvottelujen yhteydessä siirtyväksi määrärahaksi arvioitiin euroa. Siirtyvän määrärahan määrä on jatkuvasti pienentynyt. Vuonna siirtynyt määräraha oli ,17 euroa ja vuonna siirtynyt rahoitus oli ,14 euroa. Poliisiammattikorkeakoulu ei saanut käyttöönsä vuonna vuodelta siirtynyttä rahoitusta. Twinning -hankkeella rahoitettiin Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan kuluja ,26 eurolla ja saatu rahoitus vaikutti merkittävästi siirtyvän rahoituksen määrään. Ilman edellä mainittua tulorahoitusta siirtyvä rahoitus olisi ollut vain ,13 euroa. 28

30 Toimintakertomus Taulukko 26. Talousarvion toteutuminen tuotto- ja menoryhmittäin vuosina Tuotto-/kuluryhmä Budjetti % - budjetti Muutos Muutos % Maksullisen toiminnan 96,3 % ,1 % tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset ,3 % ,0 % Muut tuotot ,8 % ,4 % TUOTOT YHTEENSÄ ,5 % ,0 % Investointihankinnat ,5 % ,0 % Aineet ja tarvikkeet ,8 % ,0 % Henkilöstömenot ,5 % ,8 % Vuokrat ,8 % ,1 % Palvelujen ostot ,0 % ,0 % Muut kulut ,5 % ,3 % MENOT YHTEENSÄ ,2 % ,1 % Tietolähde: Personec Meritt Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan taloudellisuuden kehitys jatkui myönteisenä. Toiminta toteutui suunnitellun budjettikehyksen mukaisesti. Kokonaistuotot kasvoivat euroa eli 42 prosenttia. Tuottojen merkittävä kasvua perustui EU-rahoituksella toteutettavan Kosovo Twinning -hankkeesta saatuun tuottorahoitukseen, joka oli euroa eli 33 prosentti kokonaistuotoista. Tulossopimuksessa asetettu tuottotavoite ( euroa) ylitettiin eurolla. Tulossopimuksessa asetetussa tuottotavoitteessa ei ole mukana Twinning -hankerahoitus. Kokonaismenoihin sisältyy Twinning -hankkeen menoja tuottoja vastaava määrä euroa. Kulurakenteessa suurimmat muutokset ovat Aineiden ja tarvikkeiden tiliryhmän menojen väheneminen euroa (21 %). Tähän vaikutti opiskelijamäärä laskusta johtuva opiskelijoiden varustamiseen liittyvien menojen väheneminen eurolla. Vuokramenot kasvoivat eurolla (4,1 %). Vuokramenojen kasvu johtuu indeksikorotuksesta ja siitä, ettei Poliisiammattikorkeakoulu maksanut vuonna perusremontin osalta yhden majoitusrakennuksen vuokraa kolmen kuukauden ajalta. Kokonaisuudessaan henkilöstömenojen kasvu oli erittäin vähäinen euroa (0,8 %) euroa. Merkittävimmät muutokset olivat henkilöstön kiinteissä palkkamenoissa ja luento- ja tuntiopetuspalkkioissa. Henkilöstön kiinteät palkkamenot nousivat euroa, mutta vastaavasti luento- ja tuntiopetuspalkkioiden menot laskivat euroa sisäministeriön palkkiomääräyksen perusteella. Palvelujen ostot eivät kokonaisuudessaan muuttuneet merkittävästi edellisestä vuodesta. Palveluihin ostoihin kuuluvat opiskelijoiden ravitsemusmenot vähenivät euroa, mutta Twinning-hankkeen johdosta maksettavia asiantuntijapalkkioita maksettiin uutena menoeränä lähes euroa. Muut kulut kasvoivat euroa (8,3 %). Muihin kuluihin sisältyi uutena menoeränä Twinning-hankkeen matkustusmenoja euroa. Poliisiammattikorkeakoulun talousyksikkö 29

31 Toimintakertomus vastasi Kosovo Twinning -hankkeen asiantuntijoiden matkustuspalveluiden hoitamisesta (14 suomalaiselle ja 11 virolaiselle asiantuntijalle yhteensä 60 lentomatkaa) ja asiantuntijoiden päivärahojen (per diem) ja palkkioiden (fee) maksatuksesta. Muiden kulujen tiliryhmän kuuluva opiskelijoille maksetut kokelaspäivärahojen menot vähenivät edellisestä vuodesta euroa. Palvelujen ostot 10,2 % Poliisiammattikorkeakoulun menojakauma Muut kulut 3,5 % Investointihankinn at 0,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5,5 % Vuokrat 26,2 % Henkilöstömenot 54,2 % Kaavio 1. Menojakauma vuonna Henkilöstömenot ja vuokrat muodostavat 80,4 % kokonaismenoista ,00 Poliisiammattikorkeakoulun menot yhteensä , , , , , ,00 Vuosi Vuosi Vuosi Kaavio 2. Menojen kehitys vuosina 30

32 Toimintakertomus Taulukko 27. Vuosien tuottojen erittely Toiminnan tuotot euroa euroa euroa Muutos euroa Muutos % Maksullisen toiminnan tuotot Tuotot liiketaloudellisista suoritteista Tuotot julkisoikeudellisista suoritteista Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot Omaisuuden myyntivoitot Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muut tuotot Rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Yhteensä Tietolähde: Personec Meritt Liiketaloudellisen toiminnan tuottoja kertyi edellisvuotta vähemmän, mikä johtui pääosin liiketaloudellisen koulutustoiminnan vähenemisestä. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot olivat euroa (28 %) pienemmät kuin edellisenä vuonaan, koska julkisoikeudellisiin suoritteisiin kuuluvia asekouluttajan kertauskoulutuksia ja vartijoiden voimankäyttökouluttajan kertauskoulutuksia ei järjestetty vuonna. Kosovo Twinning -hankkeen alkaminen maaliskuussa aiheutti EU:lta saatavien yhteistoiminnan kustannusten korvausten suuren kasvun. Hankkeen tuottoja kertyi euroa. Tuotoilla voitiin kattaa myös projektiin osallistuneiden Poliisiammattikorkeakoulun vakituisen henkilöstön palkkoja eurolla. Muut tuotot 0 % Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 15 % Poliisiammattikorkeakoulun tuottojen jakauma Rahoitustuotot 0 % Satunnaiset tuotot 0 % Tuotot liiketaloudellisista suoritteista 29 % Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset 38 % Omaisuuden myyntivoitot 0 % Tuotot julkisoikeudellisista suoritteista 7 % Vuokrat ja käyttökorvaukset 11 % Kaavio 3. Tuottojen jakauma vuonna Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat 53 % kokonaistuotoista ja liiketaloudellisten toiminnat tuotot ja vuokratuotot 47 %. 31

Toimintakertomus 2010

Toimintakertomus 2010 Toimintakertomus Toimintakertomus SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...4 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS...7 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS...7 3.2 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS...8

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus Toimintakertomus Sisältö 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 3 2 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA... 4 3 OPETUS JA OPPIMINEN... 5 3.2 Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2009. Poliisiammattikorkeakoulu

Toimintakertomus 2009. Poliisiammattikorkeakoulu Toimintakertomus Poliisiammattikorkeakoulu Toimintakertomus SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...5 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS...9 3.1 TOIMINNAN TUOTTAVUUS...9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA

POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA POLAMK POLIISIN KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KEHITTÄMISEN OSAAJA SUOMEN AINOA POLIISIOPPILAITOS Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisin perus- ja jatkokoulutuksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2015

TOIMINTAKERTOMUS 2015 \F POLIISI POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU TOIMINTAKERTOMUS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU Polisyrkeshogskolan Sisältö 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 4 2 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA 5 3 TOIMINNALLINEN

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016

Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 Hakuohje 1 (5) 16.2.2016 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 12.2.2016 poliisi (ylempi AMK) -koulutuksen valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

Hakuohje 1 (5) 9.3.2015

Hakuohje 1 (5) 9.3.2015 Hakuohje 1 (5) 9.3.2015 HAKUOHJE POLIISI (YLEMPI AMK) -TUTKINTOON (suomenkielinen) Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt 17.12.2014 poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon valintaperusteet. Ne määrittelevät

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

VUOSIKIRJA 20 09/2010

VUOSIKIRJA 20 09/2010 VUOSIKIRJA 20 09/2010 Poliisiammattikorkeakoulu Polisyrkeshögskolan Sisällys Rehtorin katsaus 4 Opiskelijarekrytointi ja -valinnat 6 Katse sinne, missä nuoret ovat 6 Koulutus 8 Perustutkintokoulutus 9

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016

POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 POLIISI (ylempi AMK) Valintaperusteet 12.2.2016 Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa 12.2.2016 1 SISÄLLYS 1. OPISKELIJAVALINNAN YLEISPERIAATTEET... 2 2. KOULUTUKSEN TUOTTAMA OSAAMINEN JA

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2012 Tulossuunnitelma 2007

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2012 Tulossuunnitelma 2007 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2012 Tulossuunnitelma 2007 Vahvistettu 10.1.2007 Sisällys I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 3 II STRATEGISET LINJAUKSET 2008 2012... 3 III YKSIKÖN YDINPROSESSIT... 4

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

PELASTUSOPISTON TULOSSUUNNITELMA 2007-2010 SEKÄ TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006

PELASTUSOPISTON TULOSSUUNNITELMA 2007-2010 SEKÄ TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 23.8.2005 Dnro 136/7.9.1/05 PELASTUSOPISTON TULOSSUUNNITELMA 2007-2010 SEKÄ TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 G:\Hallinnon-yksikkö\Taloushallinto\Tulossuunnitelma & TAE\2006\Alustava tulossuunnitelma 2007-2010

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n. s t r at e g i a

Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n. s t r at e g i a Po l i i s i a m m at t i k o r k e a k o u l u n s t r at e g i a Sisällysluettelo 1 Poliisiammattikorkeakoulun strategian lähtökohtia 2 2 Strategian yhteenveto 3 3 Poliisiammattikorkeakoulun prosessit

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 2. Tuloksellisuuden kuvaus 3 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus 4 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminta

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminta Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? SPEK 24.11.2015 Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja Sisältö 1) Organisaatio 2) Perustietoja 3) Profiili ja projektit 4)

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2011

Henkilöstöstrategia 2011 Henkilöstöstrategia 2011 Johdanto Poliisiammattikorkeakouluun perustettiin marraskuussa 2008 työryhmä laatimaan henkilöstöstrategiaa ja -suunnitelmaa. Työryhmän toimeksiantona oli luoda puitteet organisaation

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos 2013 IBM Corporation SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Uusi suunnittelu- ja seurantamalli Vaikuttava ja

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi! 3.11.2015 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Sosioekonominen asema 3 Raportit 4 Katsaus tulevaan 4 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot