Toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Toimintakertomus

2 Toimintakertomus Sisältö 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA OPETUS JA OPPIMINEN Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Taloudellisuus Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu TUTKIMUS Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Taloudellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet KEHITTÄMINEN Kehittämisen toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Kehittämistoiminnan tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden laatu TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Organisaation kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Kokonaiskustannukset KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET... 36

3 Toimintakertomus Taulukot Sivu Taulukko 1 Tuottavuusmittarit... 7 Taulukko 2 Taloudellisuusmittarit... 7 Taulukko 3 Suoritteet... 9 Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet... 9 Taulukko 5 Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet Taulukko 7 Suoritteiden laatu Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus Taulukko 9 Tutkimuksen suoritteet Taulukko 10 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet Taulukko 11 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet Taulukko 12 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Taulukko 13 Henkilötyövuodet Taulukko 14 Henkilötyövuodet Taulukko 15 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit Taulukko 16 Naisten ja miesten %-osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin Taulukko 17 Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan Taulukko 18 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Taulukko 19 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan Taulukko 20 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Taulukko 21 Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Taulukko 22 Sairauspoissaolot Taulukko 23 Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 24 Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet Taulukko 25 Käytettävissä ollut rahoitus vuosina Taulukko 26 Talousarvion toteutuminen Taulukko 27 Talousarvion toteutuminen tuotto- ja menoryhmittäin vuosina Taulukko 28 Vuosien tuottojen erittely Taulukko 29 Vuosien kustannusraportti Taulukko 30 Tuotto- ja kululaskelma Kuvat Kuva 1 Menojakauma vuonna Kuva 2 Kokonaismenojen kehitys vuosina Kuva 3Tuottojen jakauma vuonna

4 Toimintakertomus 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Vuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan keskeistä sisältöä oli poliisin hallintorakenneuudistuksen toimeenpano sisäministerin syksyllä tekemien linjausten sekä PORA III -hankeraportin mukaisesti. Oppilaitokselle näistä toimintalinjauksista tärkein ja myös poliisin toimintaan pitkällä aikavälillä eniten vaikuttava on poliisin koulutusrakenneuudistus. Koulutusrakenneuudistuksen osina toimintavuoden päättyessä on uudistettu mm. valintamenettelyt, otettu käyttöön sähköinen hakujärjestelmä ja valmisteltu uusien ammattikorkeakoulututkintojen opetussuunnitelmia (ops). Ops-työ jatkuu vuoden 2014 puolella siten, että poliisi (AMK) -tutkinnon ensimmäiset opiskelijat voivat aloittaa opintonsa elokuussa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa hallituksen esityksen uudeksi laiksi Poliisiammattikorkeakoulusta, jolla tutkinnonuudistus vahvistettiin. Laki astui voimaan Vuosi oli kolmas peräkkäinen toimintavuosi, jolloin opintoihin hyväksyttyjen perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli poikkeuksellisen alhainen. Tämän johdosta opiskelijamäärät ja opetuksen määrä ovat olleet pienehköt normaaliin tilanteeseen verrattuna, mikä puolestaan on mahdollistanut riittävän laajamittaisen panostamisen tutkintorakenteen ja oppisisältöjen uudistustyöhön. Samalla kuitenkin oppilaitoksen opiskelijamäärästä riippuvat tunnusluvut ovat tavanomaista pienemmät. Vuoden tulossopimuksessa Poliisiammattikorkeakoulun toiminnalle määriteltiin seuraavat painopisteet: 1. Poliisin hallintorakenneuudistus toimeenpannaan toteuttamalla hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja varmistamalla henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen 2. Poliisin tutkintokoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu 3. Lupahallinnon uusimuotoisen koulutuksen täytäntöönpano 4. Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakimuutosten integrointi opetukseen 5. Verkkopedagogiikka Osana hallintorakenneuudistuksen toimeenpanoa lakkautetun Liikkuvan poliisin koulutustoiminta ja poliisin Pieksämäellä sijaitseva ajokoulutuskeskus siirtyivät Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle. Muutoksen myötä oppilaitoksen vuosittain toteuttamien täydennyskoulutustapahtumien määrän ennakoidaan kasvavan useilla kymmenillä. Toimintavuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulu on lisännyt korkeakouluyhteistyötä mm. liittymällä tamperelaisten korkeakoulujen Unipoli-yhteistyöhön sekä osallistumalla ammattikorkeakoulujen yhteistyöelin ARENEn piirissä tapahtuvaan opetuksen kehittämishankkeisiin. Kansainväliseen poliisikoulutukseen on osallistuttu EU-hankkeissa Kosovossa ja Kiinassa sekä ulkoministeriön rahoittamassa hankkeessa Tunisiassa. Suomen poliisin erinomainen kansainvälinen maine sekä maamme korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ovat houkutteleva yhdistelmä, ja Poliisiammattikorkeakoulua pyydetään partneriksi erilaisiin poliisikoulutuksen ja - toiminnan kehittämishankkeisiin huomattavasti enemmän kuin oppilaitoksen resurssit mahdollistavat. Useiden yhtäaikaisten muutosprosessien keskelläkin Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön jaksaminen ja työilmapiiri ovat säilyneet hyvällä tasolla. 3

5 Toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Poliisiammattikorkeakoulun toiminta raportoidaan soveltuvin osin tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden mukaisena. Tulostavoitteet on kirjoitettu tekstissä kursiivilla. 2 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA Poliisiammattikorkeakoulu on Suomen ainoa nimenomaan poliiseja kouluttava oppilaitos. Tutkinto- ja täydennyskoulutuksellaan se varmistaa, että poliisilla on visionsa mukaisesti sille säädettyihin tehtäviin tarvittava ammattitaito, sekä ominaisuuksina palvelualttius, luotettavuus ja yhteistyöhakuisuus niin yksittäisellä poliisimiehellä kuin koko hallinnolla. Johtamiskoulutuksella myötävaikutetaan siihen, että poliisitoimi on organisoitu tehokkaasti ja sitä johdetaan hyvin. Näiden välittömien tavoitteiden välityksellä poliisikoulutus lisää kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja varmistaa kustannustehokkaan poliisitoimen. Vuonna Poliisiammattikorkeakoulu toteutti tutkintokoulutustaan vakiintuneiden opetusohjelmien mukaisesti. Perustutkintokoulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden määrä oli kolmantena vuotena peräkkäin erityisen alhainen (174), minkä johdosta myös perustutkintokoulutuksessa olevien opiskelijoiden kokonaismäärä on painunut alas. Toimintavuoden kuluessa valmistuneiden määrä oli kuitenkin vielä tavanomaisella tasolla (322). Oppimistuloksia voidaan mittareiden valossa pitää hyvinä. Poliisin uusi tutkintojärjestelmä, jonka tavoitteena on vastata yhteiskunnan ja kansainvälisen toimintaympäristön muutosten sekä teknologian kehityksen poliisitoiminnalle asettamiin vaatimuksiin, vahvistettiin eduskunnan joulukuussa hyväksymällä lailla. Toimintavuoden aikana valmisteltiin uusien tutkintojen opetussuunnitelmia. Niissä otetaan huomioon poliisityön osaamisvaatimukset ja poliisitoimintaan kohdistuvat palveluodotukset tulevia kehityssuuntia ennakoiden. Opettajien täydennyskoulutusta jatkettiin vuonna aloitettujen Polkuopintojen mukaisesti. Tavoite on, että vuoteen 2017 mennessä koko opetushenkilökunnalla on korkeakoulututkinto. Poliisiammattikorkeakoulun koulutustoiminnassa saavutettiin tulossopimuksessa asetetut tulostavoitteet. Opetukseen ja oppimiseen vaikuttivat toimintavuonna sisäisinä tekijöinä oppilaitoksen uusi organisaatiorakenne ja sen edellyttämät uudet toimintamuodot sekä vahva valmistautuminen tulevaan koulutusrakenneuudistukseen. Viimeiset perustutkinto-opiskelijat aloittivat opintonsa marraskuussa. Alipäällystö- ja päällystökoulutusta ei enää käynnistetty koulutustarvetiedustelujen perusteella. Seuraavat esimieskoulutukset tullaan toteuttamaan uuden koulutusjärjestelmän mukaisina. Poliisiammattikorkeakoulu harjoittaa tieteellistä tutkimusta, joka tukee poliisin toimintaympäristöanalyysiä sekä poliisihallinnon, -organisaation ja -toiminnan kehittämistä. Tutkimustieto parantaa poliisin ylimmän johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia tietoperusteisiin ratkaisuihin. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusalat muotoiltiin uudelleen edellä mainittuja tavoitteita paremmin tukeviksi. Uudet tutkimusalueet Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta ja Poliisi yhteiskunnassa olivat kertomusvuonna ensimmäistä vuotta käytössä. Yksittäiset projektit käsittelivät poliisiin ja sisäiseen turvallisuuteen liittyviä teemoja, kuten esimerkiksi PTR-toiminnan arviointia, sosiaalisen median käyttöä viranomaistoiminnassa, järjestäytyneen rikollisuuden rahavirtoja, viharikollisuutta, ympäristörikollisuuden torjuntaa ja turvallisuustyötä kolmannella sektorilla. Väitöskirjahankkeissa tarkasteltiin korruptiota, terrorismia, kyberrikollisuutta ja lapsiin kohdistuvan väkivallan tutkintaa. Tutkimusyhteistyötä eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on edelleen laajennettu. Kansainvälisten, etupäässä EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden määrää lisättiin edelleen. Poliisiammattikorkeakoulu järjesti toimintavuonna eurooppalaisen poliisitutkimusverkoston 4

6 Toimintakertomus seminaarin. Lisäksi tutkimushenkilöstöä osallistui kriminologian ja poliisitutkimuksen kongresseihin. Poliisitutkimuksen asiantuntemusta tarjottiin hyödynnettäväksi osallistumalla sisäministeriön tutkimuksen koordinaatioryhmän, poliisin kehittämistoiminnan koordinaatioryhmän, pelastusalan tutkimuksen kehittämistyöryhmän ja CEPOLin tutkimustyöryhmän työskentelyyn. Sisäministeriön oppilaitosten yhteistyönä järjestettiin vuosittainen tutkimusseminaari, ja tehtiin yhteistyötä hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppilaitoksen sisällä tutkimustietoa välitettiin järjestämällä viikoittain poliisialan tutkimusseminaari. Lisäksi tutkimushenkilöstö osallistui opetukseen ja opinnäytteiden ohjaukseen. Tutkimustarpeita kartoitettiin poliisiyksiköille tehdyllä kyselyllä ja välitettiin opinnäytteissä hyödynnettäviksi. Uudet projekti-ideat pantiin vireille uudessa projektinhallintajärjestelmässä. Suomalaisen korkeakouluyhteisön jäsenenä Poliisiammattikorkeakoulu hyödyntää yhteistyösuhteitaan koulutuksen ja sisäisten toimintojen vertailukehittämisessä Se hakeutuu toimialaansa sivuaviin tutkimuskonsortioihin koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tuottaakseen laaja-alaista tietämystä ja tarjotakseen omaa asiantuntemustaan laajemmin hyödynnettäväksi. Tässä tarkoituksessa Poliisiammattikorkeakoulu on toimintavuoden kuluessa aktivoitunut ammattikorkeakoulujen yhteistyöorganisaation ARENEn piirissä sekä tamperelaisten korkeakoulujen Unipoli-yhteistyössä. Poliisiammattikorkeakoulun positiivinen julkisuuskuva ja yhteistyöhakuisuus myötävaikuttavat kansalaisten poliisia kohtaan tuntemaan luottamukseen, joka Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkeaa tasoa. Erityisesti mainittavia hankkeita ovat tässä tarkoituksessa oppilaitoksen vetovastuu julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteisessä Pirkanmaan turvallisuusklusteritoiminnassa, toimintavuoden lopulla toteutettu uusien amk-opintojen markkinointikampanja sekä yleisölle avoin Hervannan johtamisaamut -seminaarisarja, joka parhaimmillaan keräsi lähes 150 kuulijaa. 3 OPETUS JA OPPIMINEN 3.1 Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Rekrytointi ja valinnat Rekrytointistrategian toimeenpanosuunnitelma tarkistetaan ja toteutetaan sen mukaiset toimenpiteet. Poliisin hallintorakenneuudistuksen toteuduttua alkaen poliisilaitosten rekrytointiyhdyshenkilöverkoston osallistujat ja toimintatavat tulee päivittää. Laajojen henkilöstöjärjestelyjen takia verkostoon kuuluvat henkilöt nimettiin vasta loppuvuodesta, joten tulostavoite siirrettiin vuodelle 2014 Sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön. Järjestelmä saatiin koekäytettyä niin, että valmiudet järjestelmän käyttöönottoon saavutettiin toimintavuoden aikana. Rekrytointi poliisin ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen käynnistetään. 5

7 Toimintakertomus Tulevaa ammattikorkeakoulututkintoa markkinointiin koko toimintavuoden ajan esimerkiksi messuilla ja suoramarkkinointina. Laki Poliisiammattikorkeakoulusta hyväksyttiin ja koulutus kyettiin käynnistämään vuoden 2014 puolella. Tutkintokoulutus Tutkintokoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoon valmistaudutaan henkilöstön täydennysopintojen, siirtymäkauden koulutustoiminnan suunnittelun, uusien opetussuunnitelmien valmistelun sekä lainsäädännön valmistelun tukemisen avulla. Koulutuksen kokonaisuudistus edistyy aikataulun mukaisesti. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle kesäkuussa ja eduskunta hyväksyi esityksen joulukuussa. Opetushenkilöstön AMK-tutkintoon tähtääviä Polku-opintoja on jatkettu suunnitelmien mukaisesti. Poliisi (AMK) tutkinnon opetussuunnitelma oli loppuvuonna lausuntokierroksella. Meneillään oleva tutkintokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja opetuksen sisältöä kehitetään myös siirtymäaikana. Opiskelijapalautetta on kerätty vakiintuneen toimintamallin mukaisesti ja palautteen edellyttämät muutokset ja päivitykset huomioidaan toteutussuunnitelmissa. Opiskelijabarometrin tuloksia hyödynnettiin opintojen ohjausta, oppimisympäristöjä ja opetusta kehitettäessä. Muu koulutus Lupahallinnon koulutuksen kehittämishankkeen esitykset toteutetaan. Lupahallinnon uusimuotoinen koulutus aloitettiin syyskuussa. VITJA-järjestelmän koulutus sekä esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain muutosten edellyttämät koulutukset poliisin ja sidosryhmäviranomaisten henkilöstölle toteutetaan suunnitellusti ja vaikuttavasti. Uudistusten edellyttämät oppisisällöt päivitetään uudistusten edellyttämässä aikataulussa myös kaikkeen tutkintokoulutukseen ja ammattitaitoa ylläpitävään ja lisäävään koulutukseen. VITJA-hanke viivästyy Poliisiammattikorkeakoulusta johtumattomista syistä ja koulutuksen aloitusta on lykätty vuoteen Ponnistus-koulutus on toteutettu erittäin laajamittaisena poliisihallinnon henkilöstön osaamisen kehittämishankkeena Poliisihallituksen ja Valtakunnansyyttäjänviraston ohjauksessa asiasta laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Maksullisen koulutuksen liiketoimintasuunnitelma laaditaan: selvitetään potentiaalisten asiakkaiden tarpeet, palvelujen kysyntä, tuotteistaminen, hinnoitteluperusteet, markkinointi ja resurssit. Maksullisen koulutuksen liiketoimintasuunnitelma julkaistiin marraskuussa. Kosovo- ja EU-Kiina -hankkeiden toteutusta sekä Tunisia-hankkeen valmistelua jatketaan suunnitelmien mukaisesti, valmistaudutaan osallistumaan muiden kansainvälisten koulutushankkeiden kilpailutuksiin. Kansainvälisen toiminnan hankkeet ovat edenneet aikataulussa. 6

8 Toimintakertomus 3.2 Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Taulukko 1 Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit Tavoite Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet / opettajien kokonais-htv Tavoiteajassa valmistuneet, % Perustutkintokoulutus 97,6 97,9 97,0 98,4 Alipäällystökoulutus Poliisipäällystön tutkinto (A-opinnot) Poliisipäällystön tutkinto (AMK) 30, ,2 Tietolähteet: Primus, Personec Fortime, Mimosa, Arkki Koulutustoiminnan tuottavuus ylitti toimintavuoden tavoitteen ja nousi edellistä vuotta korkeammalle tasolle. Silti tulos jää huomattavasti alle vuoden tuottavuuden. Poliisiammattikorkeakoulun toimintaan vaikuttaa lähivuosina suuresti meneillään oleva koulutusrakenneuudistus, jossa aikaisempien tutkintojen opiskelijamäärät laskevat ja uusien tutkintojen suorittajien määrät kasvavat uudistuksen edetessä. Ratkaiseva merkitys tunnusluvun kehitykseen on elokuussa 2014 aloitettavalla ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla peruskoulutuksella, koska siinä opiskelijoiden määrät ovat korkeimmat ja tutkinnon laajuus on suurin. Tavoiteajassa valmistuneiden määrät pysyivät korkealla tasolla. Perustutkintokoulutuksen valmistumisaste on tarkastelujakson korkein. Poliisin perustutkintoon voi valmistua asti, joten on tärkeätä, että opiskelijat etenevät opinnoissaan tämän määräajan puitteissa. Poliisipäällystön tutkinnon B-opinnoissa (AMK-tutkinto) valmistuneiden määrään pyritään vaikuttamaan vastaavalla tavalla, koska tämän tutkinnon suoritusoikeudet päättyvät Taloudellisuus Taulukko 2 Taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit Tavoite Perustutkintokoulutuksen valinnan erillismenot / hakija 1) Koulutuspäivän hinta, Perustutkintokoulutus Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Erikoistumisopinnot Poliisikoiratoiminta Täydennyskoulutus Maksullinen koulutus julkisoikeudellinen liiketaloudellinen Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 2) Tietolähteet: Personec Meritt, Primus, oma raportointi 1) Valinnan erillismenot on laskettu vuosilta - uudella tavalla siten, että henkilöstömenot on laskettu työtuntien ja keskituntipalkan avulla ja muut menot on kerätty kirjanpidosta. 2) Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. 7

9 Toimintakertomus Opiskelijamäärien vaihtelu aiheuttaa vaihteluja toiminnan taloudellisuutta kuvaaviin tunnuslukuihin, koska oppilaitoksen kiinteät kustannukset muodostavat merkittävän osan kokonaiskustannuksista. Koulutuspäivien taloudellisuustavoitteet saavutettiin. Perustutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta oli 59 euroa ja päällystökoulutuksen seitsemän euroa asetettua tavoitetta alhaisempi. Alipäällystökoulutuksen, erikoistumisopintojen ja täydennyskoulutuksen koulutuspäivien hinnat nousivat edellisestä vuodesta, mutta vastaavasti poliisikoiratoiminnan koulutuspäivän hinta laski. Perustutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta oli vuoden hintaa merkittävästi korkeampi (126 ), mikä johtuu perustutkintokoulutuksen koulutuspäivien kokonaismäärän vähenemisestä. Julkisoikeudellisen koulutuksen koulutuspäivän hinnan nousuun vaikutti julkisoikeudellisen koulutuksen määrällinen väheneminen. Liiketaloudellinen koulutus toteutetaan asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, ja nämä erityistoivomukset vaikuttavat merkittävästi hintaan. 3.3 Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Tutkinnot ja koulutuspäivät Poliisihallinnossa toteutettiin vuonna laaja Ponnistukseksi nimetty henkilöstökoulutuskokonaisuus esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistusten läpiviemiseksi. Eräiden erityiskysymysten käsittelyyn tarkoitetut koulutustilaisuudet siirrettiin vuoteen Ponnistuskoulutus on viime vuosikymmenten massiivisin täydennyskoulutusohjelma poliisihallinnossa. Verkkokoulutukseen on osallistunut poliisihallinnosta vuoden loppuun mennessä noin henkilöä. Kouluttajakoulutus toteutettiin Poliisihallituksen, Rajavartiolaitoksen ja Tullin kesken siten, että koulutettiin 2 4 päällystöön kuuluvaa henkilöä/yksikkö eli yhteensä 68 kouluttajaa. Poliisin 49 kouluttajaa huolehtivat yksiköissä poliisin yleisen koulutuksen järjestämisestä ja tähän osallistui vuoden aikana noin henkilöä. Päällystön koulutukseen osallistui poliisista yhteensä 825 sekä sisäministeriöstä ja puolustusvoimista yhteensä 20 henkilöä. Poliisin, syyttäjän sekä yhteistyöviranomaisten yhteiseen koulutukseen on osallistunut yhteensä henkilöä. Poliisiammattikorkeakoulun vastuulla olivat poliisipäällystö, Rajavartiolaitos, Tulli, verohallinto, puolustusvoimat, Eduskunnan oikeusasiamiehen toimisto sekä sisäministeriö. Poliisiammattikorkeakoulu vastasi Ponnistus-ohjelman toteuttamisessa koulutusten ja kouluttajien organisoinnista, koulutusjärjestelyistä ja verkkokurssin laatimiseen liittyvistä toimista. Perustutkintokoulutuksen koulutuspäivät saavutettiin ennakoidulla tavalla. Huomattavampi asia on niiden alhainen määrä seurantajaksolla. Koulutusrakenneuudistuksen vaikutukset näkyvät oppilaitoksen suoritteissa lähivuosien aikana selkeällä tavalla. Alipäällystö- ja päällystökoulutuksen koulutuspäivät ovat koulutustarvetiedustelun ja sen perustella päätettyjen sisäänottomäärien edellyttämällä tasolla. Poliisihallinnon henkilöstön osaamista on ylläpidetty ja kehitetty aikaisempien vuosien koulutuspäivämäärien mukaisella tasolla. Poliisin tutkintokoulutuksen korkea läpimenoprosentti näkyy myös suoritettujen tutkintojen määrässä. Merkittävä osa tutkintojen opinnot aloittaneista myös valmistuvat tavoitetutkintoonsa. 8

10 Toimintakertomus Taulukko 3 Suoritteet Suoritteet Tavoite Tutkintokoulutuksen koulutuspäivät Perustutkintokoulutus (lähiopetus) Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät erikoistumisopinnot poliisikoiranohjaajien koulutus kurssit 1) seminaarit ja neuvottelupäivät 1) Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Suoritetut tutkinnot Perustutkintokoulutus Alipäällystötutkinto suomenkielinen ruotsinkielinen Poliisipäällystötutkinto PPT-tutkinnot (A+B) (AMK) A-opinnot (suomenkielinen koulutus) A-opinnot (ruotsinkielinen koulutus) Erikoistumisopinnot Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä, henkilöä poliisikoiratoiminta kurssit seminaarit ja neuvottelupäivät Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Ostetut koirat Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi 1) Vuonna 2010 kurssien, seminaarien ja neuvottelupäivien koulutuspäivät laskettiin yhteen Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite 9 Tavoite Lainat, lukumäärä Tiedonhaut, lukumäärä Tiedonhaun opetustunnit Kirjastokäynnit Tietolähde: kokoelmatietokanta, Personec Fortime, Personec Meritt, kävijälaskuri Lainojen lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta 13 prosenttiyksiköllä. Kasvu selittyy Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnan lainojen lisääntymisellä: oma henkilökunta lainasi 28 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilökunnan lainausinto johtuu todennäköisesti koulutusrakenneuudistukseen liittyvistä jatko-opinnoista. Tiedonhakujen määrä on vakiintunut noin 300 tiedonhaun tuntumaan. Tiedonhaun opetustunnit ylittivät tavoitteen pienestä tut-

11 Toimintakertomus kinto-opiskelijamäärästä huolimatta, koska koulutusta järjestettiin lupahallinnon erikoistumisopinnoissa sekä henkilökunnalle. Lisäksi päällystötutkinnon opiskelijoille toteutettiin ensimmäistä kertaa opinnäytetöihin liittyviä tiedonhaun työpajoja. Kirjastokäyntien määrä oli lähes tavoitteen mukainen ja yli käyntiä osoittaa kirjastotilan olevan varsin vilkkaassa käytössä Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Taulukko 5 Yhteenveto poliisin peruskoulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 2015 Vuosi Aloituspaikkamäärä (tulossopimus) Tavoite Tavoite 2014 Tavoite ) 3201) Aloittaneiden määrä Valmistuvien lkm Poistuma 2) 2) 2582) Nettolisäys Tietolähde: Primus 1) Poliisihallitus ei ole vahvistanut vuosien aloituspaikkamäärää 2) Vuosina toteutunut poistuma, vuosille poistuma-arvio. Arviossa ei ole otettu huomioon eläkeiän muuttumista joustavaksi. Vuonna aloittaneiden määrä oli tavoitetta korkeampi. Meneillään olevan koulutusuudistuksen vuoksi tiedossa oli pitkä tauko sisäänottoon. Laadukkaasta ja suuresta hakijamäärästä voitiin ottaa tavoitetta suurempi määrä. Aloituspaikkamäärien vaihtelu on vuositasolla ollut huomattava. Tämä luonnollisesti vaikuttaa siihen, että myös vuosittain valmistuvien määrissä on suurta vaihtelua. Meneillään oleva koulutusrakenneuudistus aiheuttaa sen, ettei tilanne tule lähivuosien aikana muuttumaan. Tärkein vakauttava tekijä tässä asiassa olisi se, että uuden ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen aloituspaikkamäärät olisivat lähivuosina mahdollisimman tasaiset

12 Toimintakertomus Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet Tavoite Perustutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 7,3 13,0 7,36 7,11 Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä naiset % suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Alipäällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 9, suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 5,1 3,3 - - Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä ) - naiset % 6,4-16,3 - suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus 17-0 Päällystötutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 2,9-3,3 - Valintakokeeseen kutsutut Koulutuksen aloittaneet (A-opinnot) naiset % 20 % 23,8 % - - Tietolähde: Primus 1) Valinta tehtiin vuoden puolella. Vuonna ei ollut hakua. 11

13 Toimintakertomus Taulukko 7 Suoritteiden laatu Oppimistavoitteiden saavuttaminen Perustutkintokoulutus opiskelijapalaute jaksoilla 1 7 3,7 4,0 4,0 opiskelijapalaute jaksoilla 8 ja 10 3,8 3,9 - Alipäällystökoulutus 3,8 4,1 4,1 Päällystökoulutus 3,9 4,0 4,1 Poliisikoirakoulutus 4,2 4,2 4,2 Työssäoppimisjaksojen palaute kentältä (asteikko 1-5) Perustutkintokoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 4,0 4,0 4,0 opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 4,2 4,1 4,3 työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 3,8 3,9 3,9 Alipäällystökoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon 3,8 3,8 4,1 ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,2-4,3 Päällystökoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon 4,2 4,2 4,1 ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,3 4,1 4,3 Oikaisuvaatimukset kpl/hyväksytyt Perustutkinto 4/1 11/4 15/2 Alipäällystötutkinto 0/0 8/2 7/1 Päällystötutkinto 3/2 2/0 0/0 Korkeakoulujen kansallinen käyttäjäkysely (asteikko 1-5) 4,6 Tietolähteet: Paula, Arkki, Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen pöytäkirjat, Korkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Kiinnostus poliisin ammattiin ja siihen johtavaan koulutukseen on viime vuosina pysynyt riittävällä tasolla. Toimintavuoden hakijamäärä kertyi keväällä, koska viimeinen hakujakso poliisin perustutkintokoulutukseen päättyi Poliisin rahoitustilanne, sen perusteella tehtävät ennusteet poliisihenkilöstön määrästä ja siitä johtuvat aloituspaikkavaihtelut sekä tutkintoon valmistuneiden työllisyydestä käytävä julkinen keskustelu vaikuttavat huomattavasti hakijamääriin. Nämä asiat eivät ole Poliisiammattikorkeakoulun hallittavissa. Koulutustarvetiedustelun perusteella Poliisihallitus päätyi hyväksymään Poliisiammattikorkeakoulun esityksen, jonka mukaan alipäällystö- ja päällystökoulutusta ei toimintavuonna aloitettu. Korkeakoulukirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto sai kokonaisarvion 4,6 (ammattikorkeakoulukirjastojen keskiarvo 4,3). Arvio säilyi ennallaan verrattuna edelliseen vuoden 2010 toteutettuun kyselyyn. Vuoden 2008 kokonaisarvio oli 4,3 (ammattikorkeakoulukirjastojen keskiarvo 4,1). Koulutusrakenneuudistuksesta huolimatta meneillään olevat koulutukset on kyetty toteuttamaan laadukkaasti. Tulossopimuksen mukaan meneillään oleva tutkintokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja opetuksen sisältöä kehitetään myös siirtymäaikana. Laatua kuvaavien tunnuslukujen mukaan tämä tulostavoite on toimintavuonna saavutettu. 12

14 Toimintakertomus 4 TUTKIMUS 4.1 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tutkimustoiminnalla oli vuonna kaksi tulossopimustavoitetta, jotka liittyivät ulkopuoliseen rahoitukseen ja tutkimusalueuudistukseen. Ulkopuolisille rahoittajille toimitettavien hakemusten ja haettavan rahoituksen määrää lisätään. Toimintavuoden lopussa käynnissä on vähintään 10 ulkoisesti rahoitettua hanketta. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusalueet organisoidaan uudelleen. Ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä lisääntyi vuonna. Yhteisrahoitetun toiminnan tuotoista ( euroa) valtaosa oli tutkimusrahoitusta. Toimintavuonna oli käynnissä yhteensä 11 erillisrahoitettua projektia, joissa työskenteli kahdeksan tutkijaa. Lisäksi viisi tutkijaa valmisteli väitöskirjaa apurahan turvin. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustoiminnassa olivat ensimmäistä vuotta käytössä uudet tutkimusalat: Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta ja Poliisi yhteiskunnassa. Uudistus kohdentaa hankkeiden suunnittelua ja julkaisutoimintaa entistä selvemmin poliisia koskeviin teemoihin. Tutkimusohjelman rakenne päivitettiin vastaamaan muutosta. Poliisimuseon tulostavoitteet liittyivät poliisikoulutuksen historiaa koskevaan kirjahankkeeseen ja uuden erikoisnäyttelyn toteuttamiseen. Itsenäisen Suomen poliisikoulutuksen 100-vuotishistorian kirjoittamishanke käynnistetään. Poliisimuseon Poliisi fiktiossa -näyttely suunnitellaan ja avataan. Kirjahankkeen valmistelu siirtyi vuoden 2014 puolelle. Erikoisnäyttely Poliisi fiktiossa valmistui ja se avattiin yleisölle Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Tutkimusjulkaisujen määrä henkilötyövuotta kohden väheni edellisvuodesta, mutta kolmen vuoden keskiarvo (3,9) pysyi tavoitetasoa korkeampana. Vuonna käynnistyi runsaasti uusia projekteja, mutta monet niistä eivät vielä tuottaneet julkaisuja. Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus Tavoite Julkaisut / tutkimuksen htv:t (3 v keskiarvo) 4,6 4,5 3,8 3,9 Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Taloudellisuus TKI-toiminnan kehysrahoitus oli vuonna yhteensä euroa. Rahoituksen määrä yhtä julkaisua kohden on euroa. Julkaisujen valmistelun lisäksi päätoiminen tutkimus- 13

15 Toimintakertomus henkilöstö suunnittelee ja ohjaa projekteja, ja käyttää työaikaa myös muihin toimintoihin (hallinto, tutkimusyhteistyö, muut prosessit). 4.3 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Tutkimustoiminnan keskeisistä tulostavoitteista julkaisujen määrä (35 kpl) jäi hieman tavoitteesta (38 kpl). Vastaava kolmen vuoden keskiarvo pysyi kuitenkin tavoitetasoa suurempana. Taulukko 9 Tutkimuksen suoritteet Tavoite Julkaisujen yhteismäärä Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Melko pienessä yksikössä julkaisujen määrä vaihtelee eri vuosina. Vuonna osa erikoistutkijoista työskenteli joko kokonaan tai osittain muissa kuin tutkimustehtävissä. Toisaalta yksi erikoissuunnittelija käytti aikaisempaa enemmän työaikaansa tutkimustoimintaan. Julkaisutuotantoon vaikuttaa myös henkilöstön vaihtuminen, eräiden julkaisujen ajoitus ja tutkimushenkilöstön ajankäyttö. Kokonaisuudessaan vuoden tuloksia voidaan pitää hyvänä. Tutkimuksen suoritteiden laatua kuvaava vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista ylitti tavoitellun tason. Tätäkin mittaria luonnehtii julkaisujen määrän tavoin kohtalaisen runsas vuosittainen vaihtelu. Taulukko 10 Tutkimuksen suoritteiden laatu Referee menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Tavoite Oman julkaisutoiminnan laatua parannettiin kehittämällä julkaisuprosessia. Julkaisutoiminnassa otettiin käyttöön uusi verkossa julkaistava Katsauksia-sarja. Siinä raportoidaan esimerkiksi tilastokatsauksia, laajojen tutkimusprojektien oppimisraportteja tai muita tiiviitä julkaisuja. Tutkimustiedon välittämiseksi julkaistiin tutkimusraporttien mediatiedotteita sekä Research Review kansainväliseen käyttöön. Lisäksi osallistuttiin CEPOLin Police Research Bulletin-lehden ja oikeusministeriön Haaste-lehden toimitustyöhön. PolStatissa tuotetaan koko poliisihallinnon käyttöön luotettava ja ajan tasalla oleva tietovarasto helppokäyttöisen selainliittymän kautta. PolStat-järjestelmää kehitetään ja ylläpidetään käyttäjien tarpeiden, perusjärjestelmien ja organisaatiorakenteiden muuttumisen mukaisesti. Taulukko 11 PolStatin käyttäjäsessiot Tavoite Käyttäjäsessioiden määrä Tietolähde: käyttäjäloki 14

16 Toimintakertomus PolStat-järjestelmään tehtiin uusia osioita liittyen esimerkiksi tulossopimustarpeisiin, lupamyyntiin ja henkilöstöön. Kieku-hankkeessa aloitettiin talous- ja henkilöstöosioiden liittymien käsittely työpajakokouksissa. VITJA-hankkeen edistymistä odotellaan vielä ennen kuin aletaan kehitystyö osioiden uudistamiseksi. Kertomusvuonna valmisteltiin myös PORA III -hankkeesta johtuvia muutoksia PolStatin sisältöön. Asetilastojen muodostaminen asetietojärjestelmästä on käynnissä. Käyttäjäsessioiden määrän jääminen ennustetusta johtuu osaltaan vakioraportoinnin kehittämisestä ja käyttäjien osaamisen kasvusta. Valtakunnallinen Poliisimuseo tekee poliisin toimintaa tunnetuksi suurelle yleisölle ja tukee poliisin koulutus- ja tutkimustoimintaa. Tavoitteena on muodostaa Poliisimuseosta kansallisesti merkittävä ja tunnettu poliisihistorian keskus. Taulukko 12 Museotoiminnan suoritteet Suorite Tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus Huolletut museoesineet Museon kävijämäärä Tietolähteet: oma tilastointi, kävijälaskuri Poliisimuseon kokoelmat karttuivat 39 saapumiserällä mukaan lukien seitsemän perinnehaastattelua. Kokoelmien muutto Tampereen kaupungin kokoelmakeskukseen aloitettiin vuoden joulukuussa ja jatkui koko vuoden. Siirretyt esineet huollettiin ja luetteloitiin. Poliisimuseo saavutti kertomusvuonna uuden kävijämääräennätyksen, joka oli 21 prosenttia edellisen vuoden kävijämäärää suurempi. 5 KEHITTÄMINEN 5.1 Kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen KKA-auditoinnin ja CAF3-itsearvioinnin edellyttämien kehittämistoimien toteuttaminen vuonna. Sisäisten ja ulkoisten arviointien tuottamat kehittämissuunnitelmat yhdistettiin ja toimitettiin prosessien omistajille liitettäväksi toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmän päivittäminen vastaamaan uudistetun organisaation edellyttämien toimintatapojen ja -menettelyjen vaatimuksia. Sisäisiä ohjeita, määräyksiä ja toimenkuvia on laadittu osittain. Toimintakäsikirja on päivitetty tarvittavilta osin vastaamaan organisaation toimintaa. Poliisiammattikorkeakoulun kehittämisen ydinprosessin hoitama projektinhallintajärjestelmä otettiin käyttöön keväällä. Järjestelmän osana salkkuryhmä johtaa projekteja strategisena kokonaisuutena. Poliisiammattikorkeakoulun salkkuryhmä arvioi projektiehdotukset ja valitsee toteutettavat projektit Poliisiammattikorkeakoulun projektisalkkuun. Salkkuryhmä arvioi projektisalkun kokonaisarvoa ja seuraa yksittäisten projektien etenemistä. Projektinhallintajärjestelmän tavoitteena on yhtenäisen projektiprosessin ja -kulttuurin luominen Poliisiammattikorkeakouluun. Poliisiammattikorkeakoulun projektit noudattavat samaa projektiprosessia ja toimintatapaa projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Aiemmin 15

17 Toimintakertomus käynnistettyjä projekteja ei ole otettu takautuvasti projektihallintajärjestelmään mukaan. Projektinhallintajärjestelmä ja salkkuryhmän toiminta ovat vakiintuneet vuoden loppuun mennessä. Kehittämisen ydinprosessi avustaa tutkimus- ja kehittämisprojekteja ulkoisen rahoituksen hankkimisessa sekä projektien hallinnoinnissa. Yksittäisten tutkimus- ja kehittämisprojektien omistajuus ja toteuttamisvastuu on eri osaamisalueilla, joista tulevat projektipäälliköt ja projektiryhmän jäsenet. Sisäisten kehittämisprojektien rahoituksen budjetoi projektin omistava osaamisalue. Yhteisrahoitteisten, erityisesti kansainvälisten projektien hallintoa palveleva projektisuunnittelija aloitti työssään joulukuussa. Kaksi projektipäällikkökoulutusta toteutettiin keväällä ja organisaation johdolle tarkoitettu Projektisalkun johtaminen -koulutus syksyllä. Mallien luominen prosessien väliseen työnjakoon sekä kehittämisen ja osaamisalueiden yhteistyöhön on vielä kesken. Kehittämisprosessin tulostavoitteiden arviointiin tarkoitettuja mittareita on kehitetty, mutta niistä ei ole käyty keskustelua johtoryhmässä, eikä mittareita ole valittu. Laadun kehittämisen ja kehittämisen ydinprosessin tavoitteiden toteuttamista hidastaa organisaation monet samanaikaiset muutokset ja uudistukset (koulutusrakenneuudistus, opettajien täydennyskoulutus, PORA III, Ponnistus -koulutus ja VITJA-uudistus) Opiskelijabarometrin toteuttaminen ja sen tulosten perusteella laadittava kehittämissuunnitelma. Opiskelijabarometri toteutettiin ja tulosten perusteelta tehtiin kehittämissuunnitelma, johon on kirjattu useita kehittämiskohteita ja toimintasuosituksia. Selvityksen tekeminen Poliisiammattikorkeakoulun siirtymisestä FUNET - oppilaitosverkkoon. Selvitys on tehty, tietoverkkoympäristö on rakennettu ja oppilaitosverkon sähköposti, tietoverkko ja oppimisympäristö ovat teknisesti valmiita. 5.2 Kehittämisen toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Projektiehdotuksissa esitettyjen arvioiden perusteella voidaan esittää, että projektien suunnitteluun on käytetty yhteensä kahdeksan henkilötyökuukautta vuonna. Tieto koskee vain uuteen projektinhallintajärjestelmään otettuja projektiehdotuksia. Arvioinnin luotettavuutta vaikeuttaa se, ettei kahdessa ehdotuksessa ole arvioitu suunnitteluun käytettävää työaikaa. Tuottavuutta arvioitaessa Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole vielä tiedossa suunnitteluun todellisuudessa käytettyjä henkilötyökuukausia. 5.3 Kehittämistoiminnan tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Uuden projektinhallintajärjestelmän käynnistämisen jälkeen projektisalkkuun otetuista projekteista kolmen sisäisen kehittämishankkeen toiminta käynnistyi vuoden puolella. Ennen projektinhallintajärjestelmän käyttöönottoa ja salkkuryhmän perustamista alkaneiden projekti- 16

18 Toimintakertomus en, joita ei viety takautuvasti projektinhallintajärjestelmään, määrästä löytyy arvio yhteisrahoitteisen toiminnan tarkastelusta. Salkkuryhmään saapuneet projektiehdotukset vuonna Yhteisrahoitteiset projektit 1) Right to Choose - End to sexual violence and harassment! Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa CLIL -kielikurssi Status Rahoituspäätös, toteutetaan 2014 Rahoituspäätös, toteutetaan 2014 Ei toteuteta Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskiarvio Rahoitusneuvottelu kesken, toteutetaan 2014 Simulaatioiden hyötykäyttö SM:n oppilaitoksissa Rahoituspäätös, toteutetaan 2014 Sosiaalinen media ja mobiiliteknologia avuksi Rahoituspäätös, toteutetaan 2014 viranomaisviestintään CEPOL -kurssit Rahoituspäätös, toteutetaan 2014 Laittomat jätevirrat osana harmaata taloutta Rahoituspäätös, toteutetaan 2014 Korruption riskisektorit Rahoitusneuvottelu kesken, toteutetaan 2014 Sisäiset kehittämisprojektit 2) Polamkin julkaisu-, viestintä- ja markkinointitoimintojen yhteensovittaminen ja koordinointi Käynnistynyt vuonna Erikoisnäyttely "Poliisin erikoisjoukot" Käynnistynyt vuonna Palveluprojekti Käynnistynyt vuonna Poliisitaktiikan oppikirja Sakkolaki uudistuksen koulutusprojekti Suunnittelu ei edennyt Suunnittelu ei edennyt Tuloksellisuustarkastus: Poliisin tunnuslukuanalyysi 1) Yhteisrahoitteisten projektien tarkempi taloudellinen arvio toisaalla 2) Sisäiset kehittämisprojektit toteutetaan Suunnittelu ei edennyt kehysrahoituksella Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Vuoden aikana salkkuryhmään tulleista 15 projektiehdotuksesta pyydettiin 14 projektisuunnitelmaa. Kolme projektia käynnistyi vuoden puolella ja kahdeksan projektia käynnistyy vuoden 2014 puolella. Laadunhallinnan osalta kehittämisen ydinprosessi sekä projektinhallintajärjestelmän prosessit on kuvattu. Toiminnassa pyritään noudattamaan prosessin mukaista kuvausta. Jokainen yksittäinen projekti suunnittelee oman laadunhallintansa ja riskianalyysinsa. 17

19 Toimintakertomus 6 TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS 6.1 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 10 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki - - KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 109 % 109 % 100 % Tietolähde: Personec Meritt Poliisiammattikorkeakoulun julkisoikeudellisia suoritteita ovat sisäministeriön asetuksessa vahvistetut kiinteämaksuiset suoritteet; valintakoemaksu, asekouluttajakoulutus, vartijoiden voimankäyttökouluttajan koulutus, järjestyksenvalvojien kouluttajakoulutus ja vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työtehtävissä mukana pidettävien koirien tottelevaisuustarkastukset. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot muodostuivat seuraavasti: - Vartijoiden voimankäyttökouluttajan kahden koulutuksen tuotot euroa. - Järjestyksenvalvojakouluttajan peruskoulutuksen kahden kurssit tuotot (teoria, voimankäyttö) euroa. - Järjestyksenvalvojakouluttajan kolmen kertauskoulutuksen tuotot yhteensä euroa. - Valintakoemaksut euroa. - Tottelevaisuustarkastusten tuotot 575 euroa 18

20 Toimintakertomus Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vähenivät euroa (= 21 %), koska julkisoikeudellisten koulutussuoritteiden määrä laski 440 koulutuspäivästä 312 koulutuspäivään ja valintakokeisiin osallistujien määrä osallistujasta 956 osallistujaan. Vastaavasti julkisoikeudellisten suoritteiden kustannukset vähenivät euroa (= 21 %). Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 109 prosenttia kuten edellisenä vuonna. Taulukko 11 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 117 % 106 % 125 % Tietolähde: Personec Meritt Liiketaloudellisen toiminnan myyntituotoista ( euroa) on euroa maksullisen koulutustoiminnan tuottoja ja euroa muita myyntituottoja. Koulutustoiminnan tuotot muodostuvat seuraavasti: - Hätäkeskustoimintaan liittyvät koulutukset euroa - Voimankäyttökoulutukset euroa - Asiakkaille räätälöidyt tilauskurssit euroa - Huumekoiranohjaajakoulutuksen tuotot euroa Muut myyntituotoista ( euroa) muodostuvat hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen järjestämisestä, museon opastuskierroksista ja julkaisujen myynnistä. Maksullisen toiminnan muut tuotot euroa ovat vuokratuottoja ja käyttökorvauksia. 19

21 Toimintakertomus Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 9 prosenttiyksikköä ja oli 117 prosenttia. Ylijäämää kertyi euroa. 6.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 12 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 20 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % 18 % 24 % 24 % Tietolähde: Personec Meritt Yhteisrahoitteisessa toiminnassa Poliisiammattikorkeakoulun omarahoitusosuus laski aikaisempien vuosien omarahoitusosuudesta 24 prosentista 18 prosenttiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muodostuivat pääosin seuraavista rahoituksista: - Poliisihallituksen rikostorjuntayksiköltä Ympäristörikollisuuden valvonta ja torjunta - viranomaisprosessin haasteet ja mahdollisuudet -tutkimukselle saatu rahoitus euroa. - Suomen Akatemian rahoitusosuus tutkimushankkeelle Väkivalta lasten kokemana ja poliisin tutkimana euroa - Sisäministeriön rahoitus Laittoman maahantulon tunnistaminen, torjuminen ja ennaltaehkäisy kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön haasteena -tutkimushankkeelle euroa. - Sisäministeriön rahoitus Lapsiuhritutkimukseen euroa. - Sisäministeriön poliisiosaston Viharikokset -tutkimuksen rahoitus euroa. - Sisäministeriön rahoitus Informaation prosessointi ja toiminnan vaikuttavuus hajautetussa organisaatiossa: Case PTR -rikostiedustelu ja analyysitoiminta -tutkimukseen euroa.

22 Toimintakertomus - Hanke Kolmas sektori Public-Private -yhteistyön osatekijänä turvallisuustyöstä. Rahoitus sisäministeriöstä euroa ja Pirkanmaan liiton rahoitus euroa. - Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo:n rahoitus eurolla E- campus hankkeelle. - Ulkoministeriöltä ns., IKI-rahoitusta Tunisia-hankkeelle (IKI eli instituutioiden välinen kehitysyhteistyön instrumentti) euroa. - Hankkeelle Sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa Pelastusopistolta sisäministeriön myöntämää rahoitusta euroa. - Hankkeelle Organized Crime Portfolio EU-rahoitusta euroa. Hanke jatkuu vuonna 2014 Universita Cattolica del Sacro Cuore:n (Italia) koordinoimana. - Hankkeelle isar+ tti EU-rahoitusta euroa. Hanke jatkuu vuonna 2014 Tekever:n (Portugali) koordinoimana. - EU:n rahoittama House-hanke euroa 7 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 7.1 Organisaation kehittäminen Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiouudistus viedään loppuun tavoitteiden mukaisesti. Organisaatiouudistuksen mukainen prosessiorganisaatio vakiintui, joskin ydinprosessien toiminnanohjaus vaatii vielä kehittämistä. Yhteiset toimintaedellytykset -osaamisalueen tehtävien uudelleenjärjestely suunniteltiin ja toteutetaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Sisäinen valvonta muodostetaan osaksi Poliisiammattikorkeakoulun uuden organisaation mukaista päivittäisjohtamista. Virkavastuun toteutumista valvotaan Poliisiammattikorkeakoulun sisäisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Sisäistä valvontaa ja virkavastuun toteutumisen valvontaa toteutettiin tavanomaisen esimiesvalvonnan mukaisesti. Virka-aseiden hankinnasta ja säilytyksestä tehtiin erillisselvitys, jonka perusteella aloitettiin aseinventaario, joka valmistuu vuoden 2014 puolella. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa. Tunnistetut riskit arvioidaan ja ryhdytään toimenpiteisiin kriittisten ja korkeiden riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnassa tarvittavista toimenpiteistä päättää Poliisiammattikorkeakoulun johto. Riskienarviointi toteutettiin suunnitellusti. Kriittisiä riskejä ei tunnistettu yhtään. Korkeaksi riskiksi tunnistettiin osalta henkilöstöä puuttuva turvallisuuskoulutus hätätilanteissa. Koulutusta tarjottiin mutta kaikkia koulutuksen tarpeessa olevia henkilöitä ei kyetty osallistamaan koulutukseen. 7.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työmäärän ja työn kuormittavuuden arvioimiseen soveltuva mittaristo laaditaan ja sisällytetään osaksi sisäistä tuloskorttia Tulossopimuksen henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tavoitteet saavutettiin pääosin. Henkilöstön työmäärän ja työn kuormittavuuden arviointiin soveltuvaa seurantajärjestelmää on kehitetty Kurre -järjestelmään osana opetushenkilöstön työajan sekä tutkintokoulutuksen jaksotoiminnan pidemmän aikajänteen suunnittelua. Työ jatkuu kuitenkin vuo- 21