Aikuisten ruoka-allergia

Transkriptio

1 Aikuisten ruoka-allergia Väestökysely 2017 Juha Jantunen, Kimmo Saarinen 1

2 Aikuisten ruoka-allergia Väestökysely 2017 Juha Jantunen, Kimmo Saarinen Elokuu 2017 Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry ISBN ISSN

3 3

4 Jantunen J, Saarinen K Aikuisten ruoka-allergia. Väestökysely Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. 33 s. Sisällys 1. Johdanto Tutkimukseen osallistuneet Aikuiset ruoka-allergiset ja ruokaoireiset Ruokaoireiden aiheuttajat Ruokaoireet Anafylaktiset reaktiot Elämänlaatu Hoito Tietotaso Lasten ja sukulaisten ruokaoireet Pohdinta Kirjallisuus Liite

5 1. Johdanto Ruoka voi aiheuttaa monenlaista oireilua, kuten suun kutinaa, iho-oireita, pahoinvointia ja erilaisia vatsaoireita. Näiden taustalla voi myös olla monia syitä. Kun erilaiset ruoansulatuselimistön taudit ja toimintahäiriöt oireilevat samalla tavoin, perimmäisen syyn selvittäminen on vaikeaa ilman tarkempia tutkimuksia. Etenkin pienten lasten vatsavaivat leimataan helposti allergiaksi tai yliherkkyydeksi. Yliherkkyys on yleiskäsite, joka kattaa kaikenlaiset ruoka-aineiden aiheuttamat reaktiot. Ne voidaan jakaa allergisiin ja ei-allergisiin reaktioihin. Ruoka-allergiassa elimistön immuunipuolustus kehittää IgE-välitteisiä vasta-aineita ravinnossa olevia eläin- tai kasviperäisiä valkuaisaineita vastaan. Puolustusreaktion tarkoituksena on suojella elimistöä bakteereja, viruksia ja muita mikrobeja sekä loisia vastaan. Puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraaksi rakenteen, jota vastaan terveellä kehittyy toleranssi, mutta allergisen elimistössä syntyy allerginen tulehdusreaktio. Osa ruoka-allergian reaktioista on ns. soluvälitteisiä eikä niihin liity IgE-vasta-aineiden aiheuttamia oireita (Burks ym. 2012). IgE-välitteiset reaktiot syntyvät nopeasti ruoka-aineen nauttimisen jälkeen, muut puolustusreaktiot puolestaan ilmenevät usein vasta tuntien tai jopa päivien kuluttua, ja niitä kutsutaan viivästyneiksi reaktioiksi. Mikä tahansa ruoka voi aiheuttaa allergisen reaktion, jos henkilö on herkistynyt kyseiselle ruoalle tai sen sisältämälle ainesosalle. Yli 170 ruoka-aineen on todettu aiheuttavan IgE-välitteistä allergiaa, mutta suuri osa oireista aiheutuu rajallisesta joukosta ruoka-aineita. Tavallisimmin oireiden taustalla ovat hedelmät, pähkinät, kala ja äyriäiset, maito, viljat tai kananmuna (Burks ym. 2012). Jos oireet toistuvasti liittyvät johonkin ruokalajiin, ensimmäisenä kannattaa kokeilla, vähentääkö sen poisjättäminen vaivoja. Yhden kerran perusteella johtopäätöksiin ei pidä ryhtyä, koska yhteys voi johtua pelkästään sattumasta. Välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei myöskään riitä ruoka-allergian toteamiseksi, vaan lääkäri tekee diagnoosin sekä oireiden että testitulosten perusteella. Ruoasta oireilu on yleistynyt. Päiväkodeissa ja kouluissa jopa puolella lapsista voi olla allergiaruokavalio. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka moni niistä on todella tarpeen ja kuinka moni perustuu pelkästään laboratoriotutkimuksen tulokseen tai luuloon. Viime vuosina yhä useammin erityisruokavaliolle edellytetään lääkärintodistus. Kun tarpeettomat ruokarajoitukset jäävät pois, lapset voivat syödä monipuolisemmin ja terveellisemmin. Samalla vähennetään myös erityisruoan aiheuttamia kustannuksia. Ruoka-allergiat ovat lapsilla yleisempiä kuin aikuisväestössä. Alle 1-vuotiaista lapsista noin 10 % reagoi johonkin ruokaan (Hannuksela 2013). Kananmuna on yleisin allergian aiheuttaja, sitten tulevat maito ja viljatuotteet sekä soija. Muna-allergia alkaa kadota jo ensimmäisen ikävuoden loppupuolella, ja useimmat sietävät sitä jo kouluiässä muun ruoan joukossa. Aikuisilla muna-allergia on harvinaista. Maitoallergia alkaa niin ikään hävitä toisena ikävuotena. Vilja-allergia häviää maitoallergian tavoin useimmiten leikki-iän kuluessa. Lapsena koettujen oireiden takia rajoittava ruokavalio jää helposti päälle ja monia ruoka-aineita vältellään turhaan vielä aikuisenakin. Osa ruokaoireista johtuu niin sanotusta ristiallergiasta, jossa elimistö tunnistaa samankaltaisia rakenteita eri alkuperää olevissa aineissa. Jos henkilö on allerginen siitepölylle, hän voi olla allerginen myös joillekin juureksille, hedelmille ja mausteille (taulukko 1). Oireet ovat yleensä lieviä ja tuoreruoat menettävät allergisuutensa kuumennettaessa, pakastettaessa ja mehuksi tehtäessä (Viitanen 2014). Poikkeuksen muodostaa selleri, joka säilyttää allergeenisuuttaan myös keitettynä. Myös pähkinät säilyttävät allergeenisuutensa käsittelyistä huolimatta. 5

6 Ristiallergioihin kuuluvat myös lipidien kuljetusproteiinin (lipid transfer protein, LTP) aiheuttamat oireet (Hannuksela 2013). Proteiinia on hedelmien kuoriosassa, johon se tuo hedelmien pintaa ja solukalvoja kuivumiselta ja kylmältä suojaavia rasvoja. Oireet ovat samantyyppisiä suuoireita kuin muussa ristiallergiassa, mutta se voi aiheuttaa myös vakavia reaktioita. Tähän allergeenien ryhmään kuuluu ruusukasveihin kuuluvia marjoja ja hedelmiä, tyypillisimpänä persikka. LTP:t kestävät hyvin erilaisia käsittelyjä kuten kuumentamista ja pakastamista. Tämän vuoksi ryhmään kuuluvista marjoista ja hedelmistä tehdyt hillot, mehut ja soseet aiheuttavat myös oireita. Taulukko 1. Tavallisimpia ristiallergian aiheuttajia siitepölyallergisilla. Koivun siitepölylle allergiset saattavat saada oireita seuraavista ruoka-aineista: - omena, kirsikka, persikka, luumu, päärynä, nektariini, kiivi, ananas, mango, passionhedelmä ja viinirypäle - raaka porkkana, selleri, raaka peruna, fenkoli, pähkinät, mantelit, marsipaani, kastanja, seesaminsiemen, auringonkukansiemen, pinjansiemen, tomaatti ja paprika - mausteet Heinien siitepölylle allergiset voivat joissakin tapauksissa saada oireita seuraavista ruoka-aineista: - vehnä, ruis, ohra, kaura, riisi, maissi, durra, raiheinä ja kanarianhelpi - herne, meloni, maapähkinä, soija, valkolupiini ja tomaatti Pujon siitepölylle allergiset saattavat saada oireita seuraavista ruoka-aineista: - persilja, palsternakka, selleri, valkosipuli, kamomilla, porkkana raakana, fenkoli ja hunaja - mausteista anis, korianteri ja kumina Lähde: Jos ruoan aiheuttamien oireiden taustalla ei ole immuunipuolustuksen reaktiota, kyseessä ei ole ruokaallergia. Vatsaoireiden syynä voi olla myös laktoosi-intoleranssi, keliakia tai ärtyvän suolen oireyhtymä. Intoleranssilla tarkoitetaan muita yliherkkyysreaktioita kuin allergiasta johtuvia. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssi johtuu elimistön kyvyttömyydestä pilkkoa maitosokeria, koska laktoosin pilkkomiseen tarvittava laktaasientsyymi puuttuu tai sitä on niukasti. Laktoosi-intoleranssi sekoitetaan usein maitoallergiaan. Suomessa noin 18 prosentilla väestöstä on perinnölliseen taipumukseen liittyvä laktaasin vähyys (Mustajoki 2016a). Ruokayliherkkyyden syynä voi olla myös ruoan (esimerkiksi tonnikalan tai punaviinin) sisältämä histamiini tai muu biogeeninen amiini, joka aiheuttaa yliherkkyysoireita. Joissain tapauksissa ruoka (esimerkiksi tomaatti tai ananas) voi myös vapauttaa elimistössä histamiinia. Keliakiassa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Suomalaisessa väestössä keliakiaa esiintyy noin kahdella prosentilla (Collin 2014). Ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) tunnistaminen ja erottaminen ruoka-allergiasta on vaikeaa. Ärtyneen suolen oireyhtymä on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva (Mustajoki 2017). Perusteellisissakaan 6

7 tutkimuksissa suolessa ei ole mitään näkyvää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt. Häiriintyneen toiminnan syytä ei tarkoin tiedetä. Ärtyneen suolen oireyhtymässä monet sairastuneet kokevat hyötyvänsä ruokavalion rajoituksista. Sitä on joka kolmannella naisella ja joka viidennellä miehellä. Myös ajoittaiset toiminnalliset ruoansulatuskanavan vaivat ovat hyvin yleisiä. Ylävatsalla tuntuvat vaivat voivat ilmetä aterian jälkeisenä poikkeavana täyteisyyden tunteena, ylävatsan turpoamisena, röyhtäilynä, kipuna tai polttona, pahoinvointina, jopa oksenteluna (Mustajoki 2016b). Stressi lisää monilla vatsavaivoja, minkä vuoksi ne usein vähenevät, jos onnistuu rauhoittamaan elämänrytmiä. Ruokaan ja riittävän monipuolisen ravinnon saantiin liittyviä käsitteitä hämärtävät ja jopa vääristävät erilaiset muotidieetit, jotka karppauksen tavoin ilmestyvät ja katoavat nopeasti. Useimmat niistä ovat ravintosisällöltään yksipuolisia ja sisältävät tutkimuksiin perustuvien ravintosuositusten kanssa ristiriidassa olevia ohjeita. Hämmennystä lisäävät ristiriitaiset viestit. Kun sosiaalisessa mediassa ja muualla rummutetaan jonkin ruoka-aineen hyvistä terveysvaikutuksista, samaan aikaan ne saatetaan toisaalla kumota. Kokemusasiantuntijat voivat omasta oireiluista kertoessaan saada muutkin epäilemään olotilaansa ruokailun jälkeen. Ristiriitaiset tiedot, muotidieetit ja laihdutuspaineet tuovat epävarmuutta ja voivat johtaa tarpeettomaan ruoka-aineiden välttelyyn, jolla ei ole mitään tekemistä allergian tai yliherkkyyden kanssa. Tässä väestötutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten suuri osa aikuisväestöstä saa oireita ruoasta ja kuinka monella oireilun taustalla on mahdollisesti ruoka-allergiaa. Tutkimuksessa kysyttiin myös millaisia ja kuinka vahvoja oireita ruoka aiheuttaa ja onko oireilussa periytyvyyttä. Terveydenhoitoalan ammattilaisia pyydettiin kertomaan hoitokäytännöistä ja tietolähteistä sekä arvioimaan omaa tietotasoaan ruoka-allergioista. Kysely toteutettiin yhteistyössä SuccessClinicin kanssa. 2. Tutkimukseen osallistuneet Tutkimusotos koottiin SuccessClinicin sähköpostirekisteristä tammi-maaliskuussa Sähköposti ohjasi vastaajat linkin kautta kyselylomakkeeseen. Kyselytutkimuksessa pääkohderyhminä olivat kansalaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset (lääkärit, hoitajat, apteekkihenkilökunta). Yhteensä vastanneita oli 2690, joista kansalaisia oli 1758 (65 %), lääkäreitä 223 (8 %), hoitajia 413 (15 %) ja apteekkihenkilökuntaa 296 (11 %). Kansalaisia ja ammattihenkilöstöä tarkastellaan tuloksissa erikseen. Kansalaisille esitettiin kaikkiaan lähes 50 kysymystä ja ammattihenkilöstölle kymmenen (liite 1). 7

8 Kansalaisvastaajista muodostettiin mini-suomi otos, joka edustaa sukupuolijakaumaltaan (49 % miehiä, 51 % naisia) ja muilta taustatiedoiltaan suomalaista väestöä (n=1098). Kysely kohdentui aikuisväestöön, jossa suurin ikäryhmä oli vuotiaat (25 %; kuva 1). Hieman yli puolet vastanneista asui Uudellamaalla (37,1 %), Pirkanmaalla (9,6 %) tai Varsinais-Suomessa (8,0 %; taulukko 2). Pääkaupunkiseudulta oli 29 % vastaajista ja 33 % muualta Suomesta yli asukkaan kunnasta. Vain 12 % asui alle asukkaan kunnassa. Vastanneilla tavallisimmat pitkäaikaissairaudet olivat allergia, verenpainetauti ja korkea kolesteroli (taulukko 2). Allergiaa oli lääkärin toteamana noin joka viidennellä vastanneella, mutta kyselyssä yli puolet (56 %) vastasi oireilevansa jostakin luetelluista allergeeneistä tai yhdisteistä. Koivu oli tavallisin oireita aiheuttava allergeeni. Kaikkiaan siitepölyt aiheuttivat oireita lähes joka kolmannelle vastanneista (32 %). Kuva 1. Väestökyselyyn vastanneiden ikäjakauma mini- Suomi otoksessa (n=1098). Taulukko 2. Väestökyselyyn vastanneiden asuinmaakunta, pitkäaikaissairaudet ja allergiat (n=1098). Asuinpaikka Pitkäaikaissairaudet Allergiat Uusimaa 37.1 % Astma 11.2 % Koivu 22.4 % Pirkanmaa 9.6 % Allergia 21.0 % Kissat 18.0 % Varsinais-Suomi 8.0 % Verenpainetauti 19.4 % Heinät 17.9 % Pohjois-Pohjanmaa 6.4 % Korkea kolesteroli 13.7 % Tuoksut 17.4 % Keski-Suomi 5.0 % Ihosairaudet 12.0 % Pujo 16.6 % Pohjois-Savo 4.8 % Nivelrikko 11.9 % Katupöly 14.9 % Pohjois-Karjala 4.0 % Diabetes 10.5 % Koirat 11.9 % Päijät-Häme 3.3 % Kilpirauhasen sairaus 9.2 % Muu huono sisäilma 11.2 % Satakunta 3.3 % Selkäkipu 8.8 % Leppä 11.1 % Etelä-Savo Masennus tai muu Kodin tai työpaikan 3.2 % 8.8 % mielenterveyssairaus kosteusvaurio 10.7 % Etelä-Pohjanmaa 3.1 % Migreeni 8.0 % Lääkkeet 10.7 % Kymenlaakso 2.8 % Sydän- tai verisuonisairaus 6.0 % Pesu- ja puhdistusaineet 10.6 % Kanta-Häme 2.7 % Refluksitauti 4.8 % Metallit (esim. nikkeli) 9.8 % Etelä-Karjala 2.2 % Fibromyalgia 2.8 % Kosmetiikka 7.7 % Lappi 1.5 % Kihti 2.6 % Pölypunkit 7.1 % Pohjanmaa 1.4 % Syöpä 2.3 % Pistiäiset (ampiaiset yms) 6.4 % Kainuu 0.9 % Reuma 2.1 % Kumi (lateksi) 4.0 % Keski-Pohjanmaa 0.4 % Keuhkoahtaumatauti 1.4 % Mänty 3.6 % Ahvenanmaa 0.2 % Epilepsia 1.1 % Huonekasvit 1.7 % Glaukooma (silmänpainetauti) 1.0 % Jokin muu 13.4 % Osteoporoosi 0.9 % Muistisairaus 0.1 % En halua vastata 1.6 % Ei mitään pitkäaikaissairautta 29.2 % Jokin muu tauti 6.9 % 8

9 Ammattihenkilöstössä maakunnat olivat samalla tavoin edustettuna kuin kansalaiskyselyssä. Eniten vastaajia oli Uudeltamaalta (26 %), Pirkanmaalta (11 %) ja Varsinais-Suomesta (10 %). Lääkäreiden erikoisaloista vahvimmin esiin nousivat yleislääketiede (46 %), työterveyshuolto (18 %) ja lastentaudit (14 %). Hoitajat puolestaan olivat pääsääntöisesti sairaanhoitajia (32 %), terveydenhoitajia (24 %), työterveyshoitajia (21 %) tai diabeteshoitajia (9 %). Apteekkihenkilökunnan tehtävänimikkeistä tavallisimpia olivat farmaseutti (64 %) ja proviisori (16 %). 3. Aikuiset ruoka-allergiset ja ruokaoireiset Ruoka-allergisiksi (RA) voitiin luokitella 12 % (132) ja muista syistä ruuasta oireilevia (RO) 32 % (351) vastaajista. Hieman yli puolelle vastaajista (56 %; 615) ruoka ei aiheuttanut mitään oireita. Ruoka-allergisiksi laskettiin henkilöt, joilla oli allergiasta lääkärin diagnoosi tai jotka olivat saaneet anafylaktisen reaktion ruoka-aineesta. Ruoka-allergisiksi ei luettu laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa sairastavia, jos ainoa allergisoiva ruoka-aine oli maito tai viljat. Omasta mielestään ruoka-allergisia oli 18 % (193) vastanneista ja 38 % (418) vältteli jotakin ruoka-ainetta sen aiheuttamien oireiden vuoksi. Lääkärin apuun oli ruokaoireiden takia turvautunut 19 % (206) vastanneista. Ruoka-allergia ja muu ruokaan liittyvä oireilu oli naisilla lähes kaksi kertaa tavallisempaa kuin miehillä. Naisista ruokaoireisia oli 40 % (225) ja ruoka-allergisia 15 % (83; kuva 2). Ruoka ei aiheuttanut oireita kahdelle kolmasosalle miehistä (67 %) ja alle puolelle naisista (45 %). Ikäryhmistä ruoka-allergiaa oli eniten vuotiailla ja muuta oireilua vuotiailla. Ei-oireilevien keski-ikä oli suurempi (51 vuotta; ANOVA p<0.01) kuin ruoka-allergisilla (45) tai ruokaoireisilla (48). Pohjois-Suomessa ja pienissä kunnissa ruuasta oireiltiin hieman vähemmän kuin muualla (taulukko 3). Ennen kouluikää maatilalla oli asunut 20 % ruoka-allergisista, 25 % ruokaoireisista ja 30 % ei-oireilevista. Kuva 2. Ruoka-allergisten ja -oireisten määrät sukupuolen ja ikäjakauman mukaan. 9

10 Taulukko 3. Ruoka-allergiset ja -oireiset asuinpaikan sijainnin (n=1094) ja koon mukaan (n=1083). Ruokaallergiset n=132 Ruokaoireiset n=351 Ei oireita ruuasta n=615 Uusimaa % 31 % 56 % Etelä-Suomi % 34 % 55 % Keski-Suomi % 34 % 53 % Pohjois-Suomi 96 9 % 24 % 67 % Pääkaupunkiseutu % 32 % 54 % Muu yli asukkaan kunta % 33 % 55 % asukkaan kunta % 32 % 55 % Alle asukkaan kunta % 28 % 63 % Puolella ruoka-allergisista allergian toteaminen perustui yhteen testiin (45 %) tai testiä ei oltu merkitty ollenkaan (7 %). Useimmin allergia oli todettu ihopistokokeella (55 %) ja jättämällä ruoka-aine pois ruokavaliosta (37 %). Kolmannes ruoka-allergioista oli todettu altistuskokeella (32 %), joka on luotettavin keino ruoka-allergian toteamiseen (Bindslev-Jensen ym. 2004, Hannuksela 2013). Harvemmin allergian toteaminen perustui verikokeeseen (29 %) ja lapputestiin (15 %). Ruoka-allergisista joka toinen oli saanut ensimmäiset oireensa alle 12-vuotiaana (RA 50 %, RO 22 %), kun ruokaoireisilla oireilu oli useimmin alkanut vasta täysi-ikäisenä (RA 32 %, RO 47 %; kuva 3). 40 %:lla ruoka-allergisista ja 27 %:lla ruokaoireisista viimeisimmät oireet ruoka-aineista olivat ilmenneet yli vuosi sitten (tarkemmin luvussa 5. Ruokaoireet). Yli puolet (55 %) ei ollut tutkituttanut ruoka-allergiaansa toteamisen jälkeen. Lisäksi yli 10 vuotta oli kulunut edellisestä tutkimuksista enemmän kuin joka kymmenennellä (13 %). Edellisen viiden vuoden aikana ruoka-allergiaa oli tutkittu 15 %:lla vastanneista. Kuva 3. Ensimmäisten ruuan aiheuttamien oireiden esiintyminen ruoka-allergisilla (n=132) ja ruoka-oireisilla (n=351). Ruoka-allergiset oireilivat tyypillisistä allergeeneistä (89 %) selvästi useammin kuin muu väestö keskimäärin (56 %). Myös ruokaoireisilla allergiat olivat tavallisia (68 %). Useimmin allergiaa aiheuttivat koivun, heinien ja pujon siitepöly sekä kissa (taulukko 4). Ruoka-allergisilla siitepölyt aiheuttivat oireita 68 %:lle (90). Siitepölyallergisilla on usein ristiallergiaa ruoka-aineisiin. Ilman siitepölyallergisia ruoka-allergisten osuudeksi jää 3,8 % (42) kyselyyn vastanneista. Ruoka-allergisilla oli myös useammin ruuansulatukseen liittyviä sairauksia kuin ruoka-oireisilla (RA 53 %, RO 42 %). Tavallisin häiriö oli laktoosi-intoleranssi, jota oli 14 %:lla kyselyyn vastanneista (taulukko 5). 10

11 Taulukko 4. Allergioiden esiintyminen ruoka-allergisilla, ruokaoireisilla ja ei-oireilevilla (n=1098). Ruokaallergiset n=132 Ruokaoireiset n=351 Ei oireita ruuasta n=615 Koivu 57 % 27 % 13 % Heinät 42 % 23 % 10 % Pujo 45 % 20 % 9 % Leppä 37 % 12 % 5 % Mänty 13 % 4 % 2 % Kissat 45 % 24 % 9 % Koirat 31 % 15 % 6 % Lääkkeet 29 % 11 % 6 % Pesu- ja puhdistusaineet 25 % 13 % 6 % Metallit (esim. nikkeli) 26 % 14 % 4 % Kosmetiikka 17 % 10 % 4 % Pölypunkit 14 % 10 % 4 % Pistiäiset (esim. ampiaiset) 15 % 8 % 3 % Kumi (lateksi) 11 % 4 % 2 % Huonekasvit 5 % 3 % 0 % Tuoksut 35 % 25 % 9 % Katupöly 32 % 18 % 9 % Kodin tai työpaikan kosteusvaurio 27 % 15 % 5 % Muu huono sisäilma 26 % 15 % 6 % Jokin muu 18 % 21 % 8 % Taulukko 5. Ruoansulatuselimistön sairauksia ruoka-allergisilla ja ruokaoireisilla sekä kyselyyn osallistuneilla keskimäärin. Ruoka-allergiset n=132 Ruokaoireiset n=351 Kaikki n=1098 Keliakia 10 8 % 9 3 % 19 2 % Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin imeytymishäiriö) % % % Ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) % % 74 7 % Trehaloosi-intoleranssi (sienisokerin imeytymishäiriö) 0 0 % 1 0 % 1 0 % Tulehduksellinen suolistosairaus (Crohnin tauti tai Colitis ulcerosa) 4 3 % 6 2 % 10 1 % Muu ruoansulatushäiriö/sairaus 1 8 % 25 7 % 35 3 % Yhteensä % % % 11

12 4. Ruokaoireiden aiheuttajat Kaikki taulukon 6 ruoka-aineet aiheuttivat ruoka-allergisille useammin oireita kuin ruokaoireisille. Ruokaallergiset (RA) oireilivat tavallisimmin hedelmistä (53 %; 70), pähkinöistä (42 %; 55), lehmänmaidosta (33 %; 43), viljasta (26 %; 34) sekä kalasta ja äyriäisistä (26 %; 34). Ruokaoireisilla (RO) ongelmia aiheutti tavallisimmin maito (30 %; 105). Hedelmistä oireita oli useimmin saatu kiivistä, omenasta ja sitrushedelmistä. Ruoka-aineille oireilu liittyy usein siitepölyallergiaan ja siksi siitepölyallergisista (n=346) suuri osa sai oireita juureksista (84 %), pähkinöistä (83 %) ja hedelmistä (78 %). Siitepölyallergisille aiheuttivat harvemmin oireita viljat (42 %) ja maito (42 %). Kasviksista tavallisin oireiden aiheuttaja oli tomaatti (13 %). Paprikan ja sellerin ohella oireilun syiksi oli tarkennettu kurkku, kaalit, salaatti ja persilja. Palkokasveista herneet ja maapähkinä aiheuttivat oireita yli 10 prosentille ruoka-allergisista. Harvemmin oireiltiin linsseistä, lupiini- tai tapiokajauhoista. Juureksista oli porkkanan, perunan ja sipulin lisäksi lueteltu palsternakka, piparjuuri ja lanttu. Marjoista mansikka oli selvästi tavallisin oireiden aiheuttaja. Yksittäin oli mainittu myös kirsikka, vadelma, herukat ja puolukka. Mausteista oireita aiheuttivat erityisesti tuliset mausteet ja mausteseokset, joista ei välttämättä tiedetty tarkemmin oireiden aiheuttajaa. Tavallisempien pippureiden ja chilin lisäksi oireiden syyksi kirjattiin mm. oregano, timjami, kaneli, kardemumma ja inkivääri. Vastausten perusteella ruoan lisäaineet aiheuttivat yleisesti oireita: joka viidennelle ruoka-allergisista (21 %) ja lähes joka kymmenennelle ruoka-oireisista (8 %). Väriaineiden ja makeutusaineiden lisäksi oli mainittu natriumglutamaatti, natriumbentsoaatti, sulfaatti, rikkidioksidi, hiivauute, pakkausten suojakaasu ja säilöntäaineet. Vastausten perusteella epätietoisuutta oli paljon, eikä oireiden aiheuttanutta lisäainetta osattu aina nimetä. Epätarkkoja vastauksia olivat muun muassa prosessoidut ruuat, einesruokien lisäaineet, lisäaineet yleensä, kaikki ja en tiedä. Muista oireita aiheuttavista ruoka-aineista useimmin mainittiin auringonkukkaöljy, alkoholi, cola- ja energiajuomat sekä sokeri. 12

13 Taulukko 6. Oireita aiheuttavat ruoka-aineet ruoka-allergisilla (n=132), ruokaoireisilla (n=351) ja kyselyyn osallistuneilla keskimäärin (n=1098). n Ruoka-allergiset % ruokaallergisista n=132 % kaikista n=1098 n Ruokaoireiset % ruokaoireisista n=351 % kaikista n=1098 Oireita väestössä (RA+RO) /1098 Hedelmät % 6 % % 8 % 14 % kiivi 3 25 % 3 % % 4 % 8 % omena % 3 % % 4 % 7 % sitrushedelmät % 1,5 % 11 3 % 1,0 % 2 % Pähkinät % 5 % % 4 % 9 % hasselpähkinä % 1,7 % 14 4 % 1,3 % 3 % Lehmänmaito % 4 % % 10 % 13 % Viljat % 3 % % 7 % 10 % Kala ja äyriäiset % 3 % % 3 % 6 % Kasvikset % 3 % % 5 % 8 % tomaatti % 1,5 % 26 7 % 2 % 4 % paprika 11 8 % 1,0 % 19 5 % 1,7 % 3 % selleri 11 8 % 1,0 % 2 0,6 % 0,2 % 1,2 % Palkokasvit % 3 % 33 9 % 3 % 6 % herneet % 1,9 % 24 7 % 2 % 4 % maapähkinä % 1,7 % 10 3 % 0,9 % 3 % soija 12 9 % 1,1 % 4 1,1 % 0,4 % 1,5 % pavut 12 9 % 1,1 % 1 0,3% 0,1 % 1,2 % Mausteet % 3 % % 4 % 6 % pippurit 7 5 % 0,6 % 9 3 % 0,8 % 1,5 % chili/paprika 6 5 % 0,5 % 14 4 % 1,3 % 1,8 % korianteri/lipstikka/kumina 4 3 % 0,4 % 2 0,6 % 0,2 % 0,5 % curry/kurkuma 5 4 % 0,5 % 1 0,3 % 0,1 % 0,5 % Lisäaineet (väri-, emulgointi-, stabilointi- ja happamuudensäätöaineet) % 3 % 29 8 % 3 % 5 % väriaineet 7 5 % 0,6 % 7 2 % 0,6 % 1,3 % makeutusaineet 2 1,5 % 0,2 % 7 2 % 0,6 % 0,8 % Juurekset % 2 % 17 5 % 1,5 % 4 % porkkana % 1,4 % 10 3 % 0,9 % 2 % peruna 7 5 % 0,6 % 7 2 % 0,6 % 1,3 % sipulit 3 2 % 0,3 % 7 2 % 0,6 % 0,9 % Marjat % 1,2 % 16 5 % 1,5 % 3 % mansikka 8 6 % 0,7 % 12 3 % 1,1 % 1,8 % Kaakao/suklaa 12 9 % 1,1 % 12 3 % 1,1 % 2 % Kananmuna 8 6 % 0,7 % 10 3 % 0,9 % 1,6 % Liha 2 2 % 0,2 % 4 1,1 % 0,4 % 0,5 % Jokin muu % 2 % % 4 % 6 % 13

14 Ruoka-allergiset (RA) saivat keskimäärin voimakkaampia oireita kuin ruokaoireiset (RO). Ruoka-aineista voimakkaimmat oireet aiheuttivat maito, viljat sekä kala ja äyriäiset (kuva 4), joista yli 60 % ruoka-allergisista oli merkinnyt oireet voimakkaiksi tai erittäin voimakkaiksi. Ruokaoireiset oireilivat voimakkaimmin kaakaosta ja suklaasta sekä pähkinöistä, joista vähintään puolet sai voimakkaita tai erittäin voimakkaita oireita. Ruoka-allergisista yli kolmannes sai erittäin voimakkaita oireita kalasta ja äyriäisistä (RA 39 %, RO 26 %), kananmunasta (RA 38 %, RO 0 %) sekä kaakaosta ja suklaasta (RA 36 %, RO 8 %). Lihalle allergisia oli kaksi ja molemmilla oireet olivat erittäin voimakkaat. Kala ja äyriäiset olivat myös ruokaoireisille tavallisimpia erittäin voimakkaiden oireiden aiheuttajia. Ruoka-allergisten oireiden voimakkuus Ruokaoireiset 1 lievät 2 melko lievät 3 kohtalaiset 4 voimakkaat 5 erittäin voimakkaat keski- keskiarvo n=132 arvo n=351 Liha 100 % Liha 5,0 2 % 2,3 1 % Kala ja äyriäiset 21 % 24 % Kala ja 39 äyriäiset % 3,9 25 % 3,4 9 % Kananmuna 50 % 13 % Kananmuna 38 % 3,9 6 % 2,8 3 % Kaakao/suklaa 27 % 9 % Kaakao/suklaa 36 % 3,5 9 % 3,3 3 % Marjat (mansikka) 33 % 25 % Marjat 33 % 3,8 10 % 3,1 5 % Viljat 24 % 32 % Viljat 32 % 3,8 26 % 3,1 23 % Lehmänmaito 12 % 44 % Lehmänmaito 30 % 3,9 33 % 3,1 30 % Palkokasvit (maapähkinä 33 % 27 % Palkokasvit 30 % 3,7 23 % 2,8 9 % Pähkinät (hasselpähkinä 24 % 31 % Pähkinät 26 % 3,6 42 % 3,2 13 % Hedelmät (omena 25 % 32 % Hedelmät25 % 3,6 53 % 2,8 25 % Mausteet 37 % Mausteet 22 % 22 % 3,4 21 % 3,2 12 % Kasvikset (tomaatti 44 % Kasvikset 22 % 16 % 3,3 26 % 2,9 15 % Juurekset (porkkana 26 % Juurekset 30 % 11 % 3,2 20 % 2,8 5 % Lisäaineet Lisäaineet (väri-, 11 % em 3,4 21 % 3,3 8 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuva 4. Ruoka-aineiden aiheuttamien oireiden voimakkuus ruoka-allergisilla (vastaukset ja keskiarvo) ja ruokaoireisilla (keskiarvo). Oireiden voimakkuutta vastaajat arvioivat asteikolla 1 5, jossa 1= lievät oireet ja 5= erittäin voimakkaat oireet. 5. Ruokaoireet Ruoka-aineiden aiheuttamista oireista tavallisimpia olivat vatsakivut, ripuli ja suun kirvely. Ruoka-allergisilla oireilu ilmeni usein myös iho-oireina ja hengenahdistuksena (kuva 5). Harvinaisempia oireita olivat väsymys ja aivastelu. Lisäksi ruoka-allergiset kirjasivat ruuan aiheuttamiksi oireiksi huulten ja limakalvojen turpoamisen, kurkkukivun, silmänympärysten turpoamisen, vatsan turvotuksen sekä korvien kutinan ja suhinan. Ruokaoireisilla muita oireita olivat ilmavaivat, närästys, päänsärky, yskiminen sekä suun ja kurkun turpoaminen. 14

15 Kuva 5. Ruuan aiheuttamat oireet ruoka-allergisilla (n=132) ja ruokaoireisilla (n=351). Suun kirvely, ihon punoitus, vatsakivut ja ripuli olivat säännöllisimmin toistuvia oireita (kuva 6). Yli 60 %:lla vastanneista niitä esiintyi usein tai lähes aina oireita aiheuttavan ruoan syömisen jälkeen. Hengenahdistus toistui lähes aina yli kolmanneksella vastanneista ja yhtä monella sitä esiintyi harvoin. Useimmat oireista ilmenivät nopeasti ruoan nauttimisen jälkeen (kuva 7). Suun kirvely ja aivastelu ilmenivät tavallisesti välittömästi oireita aiheuttavan ruoan nauttimisen jälkeen (yli 70 % vastanneista). Erilaiset iho-oireet ja vatsaoireet tulivat usein kahdesta neljään tuntia ruokailun jälkeen ja ainoastaan väsymys oli selvästi myöhäinen, yli neljän tunnin kuluttua ilmenevä oire. Kuva 6. Oireiden ilmeneminen ruuan nauttimisen jälkeen. Kuva 7. Ruuan aiheuttamien oireiden ilmenemisnopeus. 15

16 Ruoka-aineista hedelmät, kala ja äyriäiset sekä pähkinät aiheuttivat oireita 70 %:lle ruoka-allergisista aina niiden nauttimisen yhteydessä (kuva 8). Ruoka-oireisilla oireilu oli epäsäännöllisempää kaikkien ruokaaineiden kohdalla. Ruoka-allergisilla epäsäännöllisimmin oireita aiheuttivat marjat, ruokaoireisilla puolestaan kananmuna, lisäaineet ja mausteet. Ruoka-aineet aiheuttivat aina samanlaisia oireita keskimäärin 75 %:lla ruoka-allergisista ja 70 %:lla ruokaoireisista. Suurin ero oli kananmunan aiheuttamissa oireissa, jotka olivat aina samanlaisia 88 %:lla allergisista ja 50 %:lla oireilevista. Allergiset saivat vaihtelevia oireita useimmin lisäaineista (RA 23 %, RO 19 %) ja ruokaoireiset kaakaosta ja suklaasta (RA 18 %, RO 42 %). 100 % 80 % 60 % 100 % Ruoka-allergiset 71 % 40 % 70 % 70 % 63 % 61 % 58 % 58 % 56 % 56 % 56 % 53 % 50 % 38 % 20 % Ruokaoireiset Aina nauttiessani Usein Joskus Harvoin Hedelmät (omena, 48 % Viljat 55 % Lehmänmaito 50 % Kala ja äyriäiset 55 % Pähkinät (hasselpähkinä, 48 % Juurekset (porkkana, 50 % Lisäaineet 34 % Palkokasvit (maapähkinä, 41 % Mausteet 36 % Kaakao/suklaa 48 % Kasvikset (tomaatti 45 % Marjat (mansikka) 38 % Kananmuna 10 % Liha 50 % 0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 Kuva 8. Oireiden toistuminen ruoka-aineen nauttimisen jälkeen ruoka-allergisilla ja ruokaoireisilla. Yli puolella vastanneista ruoka-aineiden aiheuttamien oireiden voimakkuus on pysynyt ennallaan (taulukko 7). Oireet olivat voimistuneet useimmin viljoista oireilevilla (RA 44 %, RO 30 %). Ruoka-allergisilla oireilu oli useimmin voimistunut kananmunasta (38 %) ja ruoka-oireisilla kaakaosta ja suklaasta (33 %). Ruoka-allergisilla viimeisimmät oireet eri ruoka-aineista oli useimmin koettu yli vuosi sitten (RA 40 %, RO 27 %) ja ruokaoireisilla vuoden sisällä (RA 29 %, RO 35 %). Tyypillisesti voimakkaita oireita aiheuttaneiden kalan ja äyriäisten sekä pähkinöiden oireista oli usein kulunut pitkä aika (kuva 8) ja niiden oireiden muuttumistakaan ei aina tiedetty, koska niitä oli vältetty tehokkaasti. Tuoreimpia oireita olivat aiheuttaneet kaakao ja suklaa (viikon sisällä RA 42 %, RO 42 %), maito (RA 29 %, RO 36 %) ja viljat (RA 16 %, RO 31 %). Ruoka-allergiset välttelivät oireita aiheuttavia ruoka-aineita vahvemmin kuin ruokaoireiset (kuva 9). Kaikin tavoin välteltiin useimmin kalaa ja äyriäisiä, kananmunaa, palkokasveja ja pähkinöitä. Myös lihasta oireita saavat (n=6) välttelivät lihaa ehdottomasti. Ruoka-allergiset välttelivät silloin tällöin tai ei ollenkaan kasviksia (32 %) ja juureksia (27 %) ja ruokaoireiset puolestaan kaakaota ja suklaata (42 %) sekä kananmunaa (40 %). 16

17 Taulukko 7. Ruoka-aineiden aiheuttamien oireiden voimakkuuden muuttuminen ruoka-allergisilla (RA) ja ruokaoireisilla (RO). Oireet En osaa sanoa/ heikentyneet pysyneet samana voimistuneet en ole kokeillut n RA RO RA RO RA RO RA RO Lehmänmaito % 11 % 54 % 61 % 17 % 14 % 7 % 13 % Kala ja äyriäiset % 13 % 36 % 53 % 18 % 13 % 27 % 20 % Kaakao/suklaa % 8 % 67 % 50 % 8 % 33 % 8 % 8 % Marjat (mansikka yms.) % 27 % 69 % 53 % 0 % 13 % 15 % 7 % Juurekset (porkkana, paprika..) % 19 % 65 % 63 % 0 % 6 % 19 % 13 % Kananmuna % 10 % 38 % 60 % 38 % 0 % 13 % 30 % Kasvikset (tomaatti, paprika ) % 6 % 65 % 78 % 15 % 4 % 9 % 12 % Lisäaineet % 0 % 67 % 56 % 15 % 26 % 7 % 19 % Palkokasvit (maapähkinä ) % 10 % 45 % 55 % 17 % 13 % 28 % 23 % Hedelmät (omena ) % 13 % 63 % 52 % 9 % 11 % 19 % 24 % Pähkinät (hasselpähkinä ) 97 9 % 7 % 46 % 53 % 13 % 14 % 31 % 26 % Mausteet 66 7 % 0 % 67 % 79 % 15 % 13 % 11 % 8 % Viljat % 11 % 34 % 41 % 44 % 30 % 16 % 19 % Liha 6 0 % 25 % 50 % 25 % 50 % 50 % 0 % 0 % Yhteensä/keskiarvo % 10 % 55 % 58 % 16 % 15 % 16 % 17 % 42 % 29 % 16 % 18 % % 80 % 60 % 40 % Ruoka-allergiset Ruokaoireiset Yli vuosi sitten Kuukauden sisällä 33 % 36 % 31 % 29 % 33 % 25 % Kaakao/suklaa Lehmänmaito Viljat Kasvikset (tomaatti Mausteet Lisäaineet 8 % 12 % 6 % 12 % 23 % 26 % 43 % Palkokasvit (maapähkinä 39 % 64 % Kala ja äyriäiset 57 % 51 % 55 % 62 % 50 % Hedelmät (omena Pähkinät (hasselpähkinä Marjat (mansikka) Juurekset (porkkana 34 % 40 % 20 % 31 % 13 % Kananmuna 40 % 50 % Liha 50 % 20 % 0 % Kuva 8. Viimeisimpien oireiden ilmeneminen ruoka-aineittain. Vuoden sisällä Viikon sisällä 42 % 36 % 31 % 15 % 13 % 11 % 13 % % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %

18 % 15 % 12 % 100 % 80 % 60 % 100 % 40 % Ruoka-allergiset 67 % 63 % 60 % 58 % 56 % 56 % 52 % 50 % 42 % 37 % 32 % 31 % 20 % 19 % 0 % Liha Kala ja äyriäiset Kananmuna Palkokasvit (maapähkinä Pähkinät (hasselpähkinä Lehmänmaito Hedelmät (omena Viljat Lisäaineet Kaakao/suklaa Mausteet Kasvikset (tomaatti Marjat (mansikka) Juurekset (porkkana Kuva 9. Oireita aiheuttavien ruoka-aineiden vältteleminen. Ruokaoireiset Kaikin tavoin Usein Silloin tällöin En ollenkaan 50 % 25 % 47 % 3 30 % 30 % 30 % 17 % 12 % 28 % 27 % 31 % 28 % 28 % 31 % 45 % 41 % % 3 8 % 17 % 11 % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6. Anafylaktiset reaktiot Anafylaktisen reaktion eli voimakkaan yleistyneen allergiareaktion oli saanut 36 vastaajaa (3,3 %). Useimmin reaktion olivat aiheuttaneet pähkinät (8), kala tai äyriäiset (7) ja viljatuotteet (4). Myös maito (3), chili (2) ja selleri (2) oli mainittu useammin kuin kerran. Hedelmistä anafylaksian epäiltiin aiheutuneen omenasta, kiivistä, kirsikasta ja viinirypäleistä. Harvinaisempia voimakkaan reaktion aiheuttajia olivat silmätipat, yrttilikööri, hernekeiton haju ja karmiininpunainen väriaine. Anafylaktisesta reaktiosta oli kulunut yleensä aikaa yli vuosi (29; 81 %). Vuoden sisällä reaktion oli saanut viisi ruoka-allergista (14 %). Anafylaktinen reaktio on hengenvaarallinen, mutta osa sen kokeneista ei ollut hakeutunut terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen (10; 28 %). Lähes puolella reaktion saaneista oli käytössä anafylaksian ensiapuun tarkoitettu adrenaliini-injektori (17; 47 %). 7. Elämänlaatu Ruoka-allergisilla ruoasta aiheutuva voimakkaampi oireilu heikensi elämänlaatua keskimäärin enemmän kuin ruokaoireisilla (kuva 10). Viisipykäisellä asteikolla (5= heikentää erittäin merkittävästi) ruoka-allergisten vastausten keskiarvo oli 2,4 ja ruokaoireisten 2,0. Oireilu heikensi elämänlaatua paljon 16 %:lla ruoka-allergisista ja 5 %:lla ruokaoireisista. Huolta ja ahdistusta oireilu aiheutti kaikkiaan 58 %:lle ruokaallergisista ja 43 %:lle ruokaoireisista (kuva 11). Elämänlaatuun liittyvät kysymykset oli osoitettu ruokaallergisille, mutta kysymyksiin olivat vastanneet myös useimmat ruokaoireiset. 18

19 Kuva 10. Ruoka-allergisten (n=86; 65 %) ja ruokaoireisten (n=177; 50 %) arvio siitä, kuinka paljon oireet heikentävät elämänlaatua. Kuva 11. Ruoka-allergisten (n=129; 98 %) ja ruokaoireisten (n=284; 81 %) arvio siitä, kuinka usein oireet aiheuttavat huolta ja ahdistusta. Ruoan aiheuttamat oireet vaikuttivat eniten ravintolapalveluiden käyttöön ja ruoan valmistamiseen (kuva 12). Ravintolapalvelujen käyttöön oireilu vaikutti voimakkaasti 18 % ruoka-allergisista ja 6 % ruokaoireisista (vastaukset 9 ja 10; asteikko 0 10). Myös muissa osa-alueissa voimakasti haittaa kokeneiden määrä oli suurempi ruoka-allergisissa lukuun ottamatta henkistä hyvinvointia (RA 2,3 %, RO 3,4 %). Kolmannes (32 %) ruoka-allergisista ja 14 % ruokaoireisista oli joskus ollut poissa töistä tai opiskelupaikasta ruokaan liittyvien oireiden takia (taulukko 8). Viimeisen vuoden aikana poissaoloja oli kertynyt lähes joka kymmenennelle ruoka-allergiselle (8 %; 10), kun ruokaoireisista poissaoloja oli vain 2 %:lla (5). Useimmilla poissaoloja oli ollut 1 2 päivää vuoden aikana. Pisimmät poissaolot ruoka-allergisilla olivat 12 ja seitsemän päivää (suurin 365 pv poistettu keskiarvoista, koska poissaoloon liittyi muitakin sairauksia). Ruoka-allergisille poissaoloja kertyy keskimäärin kaksi tuntia (0,25 pv) ja ruokaoireisille 15 minuuttia (0,03 pv) vuodessa. 19

20 Suomessa oli huhtikuussa 2017 yhteensä työllistä (Findikaattori 2017), joista ruoka-allergisia on tämän selvityksen perusteella noin ja ruoka-oireisia Ruokaoireet aiheuttavat lähes poissaolopäivää vuodessa (RA pv, RO pv). Jos päivän hinta on 350 euroa (EK 2009), poissaolojen kustannukset ovat 34 miljoonaa euroa vuodessa. Ruoka-allergiset arvioivat omat oireiluun liittyvät kustannukset 268 euroksi (n=107) ja ruokaoireiset 173 euroksi vuodessa (n=225). Ruokaallergisista joka neljännelle (24 %) ja ruokaoireista joka toiselle (48 %) ruokaan liittyvästä oireilusta ei aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia. Ravintolapalveluiden käyttö Ruoan valmistaminen Vapaa-aika kodin ulkopuolella Ostospaikan valinta Arkiaskareet kodin ulkopuolella Arjen sujuminen kotona Fyysinen kunto Henkinen hyvinvointi Työ tai opiskelu Perhe ja ystävyyssuhteet Keskiarvot (asteikko 0-10) Voimakkaasti haittaavaksi kokeneet RA RO 18.2 % 6.3 % 14.4 % 9.7 % 8.3 % 2.3 % 9.1 % 1.7 % 6.8 % 1.1 % 3.8 % 0.9 % 3.8 % 2.0 % 2.3 % 3.4 % 3.0 % 2.0 % 3.0 % 0.9 % Kuva 12. Ruokaoireiden vaikutukset elämän eri osa-alueisiin. Vastaukset annettiin asteikolla 0 10, kuvassa keskiarvot. Prosenteilla on merkitty voimakkaaksi ruokaoireiden vaikutukset (9 10) kokeneiden määrät ruoka-allergisista (RA) ja ruokaoireisista (RO) Ruoka-allergiset Ruokaoireiset Taulukko 8. Ruokaan liittyvien oireiden aiheuttamat poissaolot. Ruoka-allergiset Ruokaoireiset n % n % Kuukauden aikana 3 2,3 % 1 0,4 % Puolen vuoden aikana 2 1,5 % 1 0,4 % Vuoden aikaan 5 3,9 % 4 1,4 % Yli vuosi sitten % % Ei koskaan % % 20

21 8. Hoito Ruoan aiheuttamia oireita oli useimmin pyritty vähentämään välttämällä kyseistä ruoka-ainetta (RA 88 %, RO 78 %). Se oli myös terveydenhuollosta tavallisimmin annettu ohje (TH keskiarvo 66 %; taulukko 9). Ruoasta oireilevien ja terveydenhuollon ammattilaisten suosittelemissa hoitokeinoissa oli myös eroja. Lääkärit, hoitajat ja apteekkihenkilökunta suosittelivat useammin terveydenhuollossa annettavaa ruokasiedätystä (19 %; +18) sekä palauttamaan (12 %; +7) ja käyttämään ruoka-ainetta oireiden sallimissa rajoissa (62 %; +34). Myös probioottisia valmisteita ohjattiin käyttämään useammin kuin ruoasta oireilevat olivat niin tehneet (31 %; +15). Probiooteilla tarkoitetaan terveyteen myönteisesti vaikuttavia mikrobeja. Ruoan aiheuttamia oireita oli puolestaan itse hoidettu useammin särkylääkkeillä (10 %; -10) tai jätetty ilman mitään hoitoa (8 %; -7). Ammattihenkilöstön vastauksissa korostettiin hoidon riippuvan oireista ja niiden voimakkuudesta sekä ohjattiin jatkotutkimuksiin tai ravitsemusterapeutille. Terveydenhuollon ammattilaisten antamat ohjeet ruoka-allergian oireiden lievittämiseen vaihtelivat eri tehtävänimikkeiden ja erikoisalojen mukaan. Terveydenhoitajat (n=100) suosittelivat muita hoitajia useammin palauttamaan oireita aiheuttanut ruoka-aine dieettiin (22 %; +11 keskiarvoon verrattuna), käyttämään probioottisia valmisteita (39 %; +8) ja käyttämään ruoka-aineita oireiden sallimissa rajoissa (64 %; +6). Korva-, nenä- ja kurkkutautien (n= 13) sekä keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkärit (n=6) ohjasivat muita lääkäreitä harvemmin välttämään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta (31 33 %; ). Yhdessä lastentauteihin erikoistuneiden lääkäreiden (n= 31) kanssa he ohjasivat useammin käyttämään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta oireiden sallimissa rajoissa ( %; ). Lastentautien erikoislääkärit puolestaan kannustivat muita lääkäreitä useammin palauttamaan ruoka-aine takaisin ruokavalioon (52%; +32) ja suosittelivat terveydenhuollossa annettavaa ruokasiedätystä (58 %; +35). Taulukko 9. Ruoan aiheuttamien oireiden hoitaminen ja terveydenhuollon henkilökunnan suosittelemia hoitokeinoja. Miten olet hoitanut oireita? Miten suosittelisit hoitamaan oireita? Apteekki- Ruoka- Ruokahenkilökunta allergiset oireiset Hoitajat Lääkärit n=129 n=271 n=295 n=389 n=215 Välttämällä ruoka-aineen käyttöä 88 % 78 % > 72 % 71 % 56 % Terveydenhuollossa annettavalla ruokasiedätyksellä 1,6 % 0,4 % < 19 % 15 % 23 % Antihistamiinitableteilla 57 % 26 % 50 % 40 % 43 % Kortisonivoiteilla 24 % 10 % < 42 % 32 % 35 % Kortisonitableteilla 17 % 2 % 4 % 4 % 5 % Särkylääkkeillä 12 % 7 % > 0,7 % 0,3 % 0,5 % Käyttämällä oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta oireiden sallimissa rajoissa 24 % 31 % < 56 % 58 % 73 % Palauttamalla aiemmin oireita aiheuttanut ruokaaine dieettiin 6 % 3 % < 5 % 11 % 20 % Muuttamalla dieettiä 40 % 22 % < 58 % 62 % 70 % Probioottisilla valmisteilla 13 % 18 % 40 % 31 % 23 % En mitenkään 2 % 13 % > 1,4 % 1,8 % 0,5 % Jokin muu 8 % 7 % 7 % 7 % 4 % 21

22 Kolmannes terveydenhuollon henkilökunnasta kohtasi viikoittain ruoka-oireisia tai niistä tietoa hakevia henkilöitä (kuva 13). Kuukauden aikana hoitajat kohtasivat ruoasta oireilevia lapsia keskimäärin 2 3 ja aikuisia seitsemän. Hoitajien arvion mukaan noin joka viidennen lapsen (21 23 %) ja joka kolmannen aikuisen (34 %) oireilu johtui ruoka-allergisista. Lääkärit tapasivat keskimäärin neljä ruoasta oireilevaan lasta ja aikuista kuukaudessa. Vauvaikäisistä (alle 3-vuotiaat) yli neljännes (28 %) ja vanhemmista lapsista (3 18-vuotiaat) neljännes (24 %) oireili lääkäreiden mielestä allergian takia. Aikuisista ruoka-allergiasta oli kyse joka viidennellä (21 %). Kuva 13. Terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamat ruoasta oireilevat tai oireilusta tietoa hakevat henkilöt. 9. Tietotaso Parhaimmaksi oman tietotasonsa ruokaan liittyvästä oireilusta ja niiden syistä arvioivat ruoka-allergiset ja ruokaoireiset (kuva 14). Ruoasta oireilevat olivat etsineet tietoa ruoka-allergioista kotimaisilta terveysaiheisilta verkkosivuilta, kotimaisten potilasjärjestöjen sivuilta ja myös aikakausilehdistä (kuva 15). Terveydenhuollon ammattilaiset olivat hakeneet tietoa erityisesti kotimaisista terveysaiheisilta verkkosivuilta ja ammattilehdistä. Apteekkihenkilökunta ja hoitajat olivat usein vierailleet myös potilasjärjestöjen sivuilla, lääkärit selvästi harvemmin. Ruoka-allergiset Ruokaoireiset Apteekkihenkilökunta Hoitajat Lääkärit keskiarvot 8,4 7,8 7,5 7,5 50 % % % % % % Kuva 14. Ruoasta oireilevien ja terveydenhuollon ammattilaisten arviot omasta ruoka-allergioihin liittyvästä tietotasosta. Pylväillä on esitetty vastausten jakautuminen kouluarvosanoihin ja ylhäällä ovat keskiarvot. 22

23 0% 20% 40% 60% 80% Kotimaiset aikakauslehdet (Hyvä Terveys, ET jne.) A Ulkomaiset aikakauslehdet Kotimaiset internet-sivut (esim. Terveysportti, Duodecim, Salkku jne.) Suomalaisten potilasjärjestöjen internetsivut Ulkomaiset internet-sivut Vertaistukiryhmät Ulkomaisten potilasjärjestöjen internetsivut Suomalaiset ammattilehdet (esim. Lääkärilehti, Apteekkari-lehti jne.) A 3 % 1 % 9 % 6 % 4 % 10 % 9 % 6 7 % 1 % 5 % 2 % 1 0 % 1 % 10 % 20 % 21 % 18 % 27 % 39 % 32 % 45 % 43 % 43 % 36 % 79 % 72 % 65 % Ruoka-allergiset Ruokaoireiset Apteekkihenkilökunta Hoitajat Lääkärit 77 % Ulkomaiset ammattilehdet R 3 % 1 % 23 % Lääkeyritysten internet-sivut R Muu terveysaiheinen kirjallisuus Jokin muu En ole etsinyt tietoa aiheesta 11 % 7 % 9 % 4 % 7 % 10 % 8 % 7 % 4 % 26 % 27 % 21 % 31 % 34 % 29 % 33 % 32 % Kuva 15. Ruoka-allergiatiedon hakeminen. A = vastausvaihtoehtoa ei ollut terveydenhuollon ammattilaisten kysymyksessä R = vastausvaihtoehtoa ei ollut ruoka-allergisten ja ruokaoireisten kysymyksessä 23

24 10. Lasten ja sukulaisten ruokaoireet Ruoka-allergisten lähisukulaisilla oli selvästi useammin diagnosoitu ruoka-allergioita kuin ruokaoireisten sukulaisilla (RA 53 %, RO 31 %). Ruokaan liittyviä diagnosoimattomia oireita oli puolestaan enemmän ruokaoireisten sukulaisilla (RA 15 %, RO 21 %). Myös ruoka-allergisten lapsilla oli muita useammin diagnosoitu ruoka-allergia (taulukko 10). Ruoka-allergia tai muita siihen viittaavia oireita oli 44 %:lla ruoka-allergisten lapsista, 35 %:lla ruoka-oireisten lapsista ja 20 %:lla ei-oireilevien lapsista. Hieman yli puolella allergisista lapsista (55 %) oli käytössä allergiaruokavalio koulussa tai päiväkodissa. Allergiaruokavaliota varten lääkärintodistus edellytettiin vähintään joka toisessa tapauksessa (59 %). Pääkaupunkiseudulla (69 %) ja yli asukkaan kunnissa (74 %) lääkärintodistus vaadittiin useammin kuin pienemmillä paikkakunnilla ( asukasta = 54 %, alle asukasta = 22 %). Taulukko 10. Ruoan aiheuttama oireilu ja oireilun syyt kyselyyn osallistuneiden lapsilla. Lapsia: ruokaallergisella aikuisella ruokaoireisella aikuisella Aikuisella, joka ei oireile ruoasta yht Lapsellani on diagnosoitu ruoka-allergia 30 % 13 % 6 % 11 % Lapseni saa joistain elintarvikkeista allergisia oireita, mutta hänellä ei ole diagnoosia 14 % 22 % 14 % 17 % Lapsellani on diagnosoitu laktoosi-intoleranssi 13 % 11 % 6 % 8 % Lapsellani on diagnosoitu keliakia 1 % 2 % 2 % 2 % Lapsellani on diagnosoitu ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) 1 % 1 % 1 % 1 % Lapsellani on diagnosoitu tulehduksellinen suolistosairaus (Crohnin tauti, Colitis ulcerosa) 3 % 0 % 1 % 1 % Lapseni ei saa ruoasta oireita 34 % 45 % 66 % 56 % En halua vastata 4 % 6 % 3 % 4 % 24

25 11. Pohdinta Väestökyselyyn vastanneista aikuisista 12 % luokiteltiin ruoka-allergiseksi. Ruoasta oireili muista syistä 32 % vastanneista. Ruoka-allergisten osuus oli prosentin suurempi kuin vuonna 2013 toteutetussa väestökyselyssä (Jantunen 2014). Luvut ovat selvästi suurempia kuin yleisesti on arvioitu. Ruoka-allergioiden esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu noin 3 5 % aikuisista, 5 10 % peruskoululaisista ja % imeväisja leikki-ikäisistä (THL 2014, Viitanen 2014). Jos kyselytutkimusaineistostamme jätetään pois siitepölyallergisten ristiallergia, ruokaallergisten osuudeksi muodostuu 3,8 % vastanneista. Myös ruoka-aineita oireiden vuoksi välttelevien määrä (38 %) oli kaksinkertainen aikaisemmin arvioituun verrattuna (20 %; Sicherer & Sampson 2010, Viitanen 2014). Kyselytutkimukset yleensä yliarvioivat ruoka-allergisten määriä verrattuna testeihin perustuviin tarkempiin selvityksiin (Jansen ym. 1994, Woods ym. 2002, Chafen ym. 2010, Sicherer & Sampson 2010, Keet ym. 2012, Nwaru ym. 2014). Kun arvio on perustunut vastaajan itse kertomiin tietoihin, ruoka-allergian esiintyvyys on vaihdellut 3 35 %, mutta altistuskokeiden ja muiden allergiatestien myötä määrä on tippunut muutamaan prosenttiin (Rona ym. 2007, Lozoya-Ibánez ym. 2016). Ruoka-allergia näyttää hieman yleistyneen (Burks ym. 2012, Keet ym. 2012, Nwaru ym. 2014, Sicherer & Sampson 2014), joskin Chafen ym. (2010) mukaan tuloksia on vaikea vertailla kansallisista eroista johtuen. Lievän muutoksen syynä voi olla pelkästään yleisen tietouden ja raportoinnin lisääntyminen. Kyselyiden ja kliinisten tutkimusten eron taustalla on useita syitä (Chafen ym. 2010, Sicherer 2011). Ero voi johtua väärästä tai puutteellisesta diagnoosista tai oireiden luontaisesta heikkenemisestä. Ruoka-allergia on tavallisempaa lapsilla ja puolet kyselyn ruoka-allergisista oli saanut ensimmäiset oireensa alle 12-vuotiaina. Melkein yhtä monella viimeisistä oireista oli kulunut aikaa yli vuosi. Osalla oireet ovat niin voimakkaita, että ruoka-ainetta on tarkoituksenmukaista välttää ja siksi oireitakaan ei ole ollut. Kuitenkin osalla oireet ovat voineet hävitä varsinkin, jos allergia perustuu jo lapsena tehtyihin tutkimuksiin. Useammalla kuin joka kymmenennellä ruoka-allergisella tutkimuksista oli kulunut aikaa yli 10 vuotta. Yli puolella ruoka-allergian toteaminen perustui ihopistokokeeseen, joka on voitu tulkita väärin. Ihopistokoetulos kuvastaa lähinnä ihon reaktioita eikä myönteinen ihokoe merkitse välttämättä sitä, että kyseinen ruoka aiheuttaa oireita myös syötynä (Hannuksela-Svahn 2014b). Testipaukaman koko ei ole yhteydessä potilaan saamien oireiden vaikeusasteeseen. Normaali iho- tai verikoetulos ei sulje allergiaa pois eikä epänormaali (positiivinen) tulos varmista sitä (Hannuksela 2013). Kuitenkin ruokavaliohoitoon ryhdytään usein virheellisesti pelkästään iho- tai verikokeen tuloksen perusteella. 25

26 Tässä kyselyssä vastaajien ryhmittely perustui pääosin kysymykseen lääkärin toteamasta ruoka-allergiasta. Myönteisestä vastauksesta huolimatta lääkärin toteama ruoka-allergia on voinut tarkoittaa jotakin muuta allergiaa, sillä ruoka-allergiset saivat useammin oireita myös muista allergeeneistä (89 %) kuin muu väestö (56 %). Kyselytutkimusten tuloksiin on suhtauduttava sopivalla varauksella. Tutut oireiden aiheuttajat Tavallisimpia oireita aiheuttavia ruoka-aineita olivat odotetusti pähkinät (5 % väestöstä) ja siitepölyjen kanssa ristireagoivat hedelmät (6 %). Lehmänmaidosta, viljoista ja varsinkin lisäaineista allergisesti oireilevien määrät olivat yllättävän suuret. Lapsilla kananmuna-, maito- ja vilja-allergia ovat tavallisia, mutta oireet alkavat lieventyä jo ensimmäisten ikävuosien aikana ja aikuisilla nämä allergiat ovat harvinaisia (Scibilia ym. 2006, Pyrhönen ym. 2009, Hannuksela 2013). Kyselyssä ne olivat kuitenkin tavallisimpia ruoka-allergioita (3 4 % väestöstä). Vaikka laktoosi-intoleranssi ja keliakia pyrittiin usealla kysymyksellä erottelemaan allergiasta, osalla vastaajista nämä ovat voineet mennä sekaisin. Maitoallergia ja muu maitoon liittyvä oireilu sekoittuvat helposti, jonka seurauksena itseilmoitettuun ja kliiniseen tutkimukseen perustuvissa selvityksissä voi olla jopa kymmenkertaisia eroja (Crittenden & Bennet 2005). Useiden tutkimusten tuloksista kootun arvion perusteella maitoallergian esiintyvyys itse ilmoitettujen tietojen perusteella oli keskimäärin 3,5 % ja allergiatesteihin perustuvissa tutkimuksissa alle puoli prosenttia (Rona ym. 2007). Maitoallergian oireet ovat yleensä voimakkaat (Lam ym. 2008), joten maidosta lieviä ja melko lieviä oireita saavilla kyseessä tuskin on allergia. Lisäaineille itsensä allergiseksi kirjasi 28 vastaajaa, joka oli viidennes ruoka-allergisista. Se tarkoittaisi lähes kolmea prosenttia väestöstä, vaikka yleensä lisäaineista oireilevien määräksi on arvioitu vain yksi tai kaksi ihmistä tuhannesta (0,1-0,2 %) ja muutama prosentti allergisista (Madsen 1994, Randhawa & Bahna 2009, Skypala ym. 2015). Vastausten perusteella kaikki eivät kuitenkaan tienneet, mikä lisäaine tai mikä ylipäänsä oli oireiden takana. Todennäköisesti näitä allergiaepäilyjä ei ole myöskään testattu. Lisäaineiden suuren määrän ja oireiden taustalla olevan erilaisten mekanismien vuoksi lisäaineita on yleensäkin tutkittu vähän. Burks ym. (2012) toteaa kuitenkin proteiineja sisältävien lisä- ja väriaineiden, kuten karmiininpunaisen väriaineen voivan aiheuttaa allergiaoireita. Myös kemialliset lisäaineet saattavat aiheuttaa oireita, mutta niihin ei liity immuunipuolustuksen toimintaa ja oireet luokitellaan intoleranssiksi. Myös kaakaon ja suklaan aiheuttamat oireet nousivat vahvasti esiin tuloksissa. Suklaalle allergiseksi itsensä arvioi 12 henkilöä, mikä on noin prosentti vastanneista. Kaakao- ja suklaa-allergia on hyvin harvinaista, mutta oireita voi aiheuttaa jokin suklaan sisältämistä aineista. Suklaassa on usein maitoa, viljaa, maissia, soijaa ja jäämiä pähkinöistä ja marjoista. Oireista huolimatta suklaata oli vältelty vähemmän kuin muita ruoka-aineita, mikä on suositeltavaa myös muiden lieviä oireita aiheuttavien aineiden kohdalla. Tavallisimmat ruokaan liittyvät oireet olivat suun kirvely ja vatsakipu. Suun ja hengitysteiden oireet ilmenivät tavallisesti heti ruokailun yhteydessä ja iho- sekä vatsaoireet tulivat useimmilla 1 2 tunnin aikana. Hitaista reaktioista tavallisimmat olivat väsymys, ihottuma ja ripuli. IgE-välitteiset reaktiot ilmaantuvat usein heti ruoan nauttimisen jälkeen ja hitaat, usein soluvälitteiset reaktiot taas tuntien tai 2 3 päivän kuluessa (Burks ym. 2012). Anafylaktisen reaktion eli voimakkaan yleistyneen allergiareaktion oli saanut 3,3 % vastanneista. Joka toisen reaktion syynä olivat pähkinät, kala tai äyriäiset sekä viljatuotteet. Neljällä anafylaksian aiheuttaja oli 26

27 jäänyt epävarmaksi. Aina anafylaksian syytä ei saada selville, koska reaktioon voi liittyä muita tekijöitä, kuten ruumiillista rasitusta (Hannuksela-Svahn 2014a). Ruokaoireet vaikuttavat arjessa Ruokaoireiden vaikutus arkeen riippuu niiden määrästä ja voimakkuudesta. Joka neljännellä ruoka-allergisella ja vähintään joka kolmannella ruoasta oireilevalla ruokaoireet olivat niin lieviä, etteivät ne heikentäneet mitenkään elämänlaatua. Ruoka-allergisilla oireilu oli voimakkaampaa ja myös vaikutus elämänlaatuun suurempi kuin ruokaoireisilla. Noin joka viidennellä oireilu aiheutti ainakin joskus huolta ja ahdistusta. Ruoka-allergisilla on havaittu olevan useammin masennusta ja paniikkihäiriöitä kuin väestössä keskimäärin (Antolín-Amérigo ym. 2016, Lieberman & Sicherer 2011). Ruokaoireiden takia lääkärin apuun oli turvautunut joka viides kyselyyn vastanneista. Voimakkaiden oireiden takia kolmannes ruoka-allergisista oli joutunut olemaan poissa työ- tai opiskelupaikasta. Ruokaoireisilla poissaoloja oli harvemmin. Vaikka sairauspoissaoloja oli useimmilla vain 1 2 päivää vuodessa, ruokaoireista kertyy yli 30 miljoonan kustannukset vuodessa. Aikaisemmin ruoka-allergian suorat hoitokustannukset Suomessa on arvioitu 20 miljoonaksi euroksi, joista suuri osa kuluu lasten ruoka-allergiaan (Jantunen ym. 2014). Aikuisilla ruoka-allergiaa on vähemmän, mutta eurooppalaisessa arviossa mahdollinen ruoka-allergia lähes kaksinkertaisti aikuisten terveydenhuollon käyntien kustannukset (Fox ym. 2013). Tavallisin hoitokeino oli sekä ruoasta oireilevien että terveydenhuollon ammattilasten mielestä oireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen. Voimakkaissa oireissa välttäminen onkin tärkein keino, mutta lievissä oireissa ja varmuuden vuoksi välttäminen on todennäköisesti haitallista (Viitanen 2014). Pienet allergeenimäärät ravinnossa lisäävät sietokykyä ja voivat estää allergian voimistumista (Haahtela ym. 2008, Haahtela ym. 2017). Tuloksissa näkyi myös mielenkiintoinen yhteys varhaislapsuuden kasvuympäristön ja ruokaoireilun välillä: ei-oireilevista lähes joka kolmas oli asunut maatilalla ennen kouluikää, mutta ruoka-allergisista vain joka viides. Maaseutuympäristön on todettu suojaavan allergioilta (Lampi 2014). Kansallisen Allergiaohjelman myötä pyritään lisäämään väestön sietokykyä ja siten vähentämään myös ruoka-allergian oireita ja haittoja (Haahtela ym. 2008, Haahtela ym. 2015). Terveydenhuollon henkilöstö oli kehottanut käyttämään ruoka-ainetta oireiden sallimissa rajoissa lähes yhtä usein kuin välttämään sitä. Sietokykyä oli ohjattu lisäämään myös probioottisilla valmisteilla useammin kuin ruoasta oireilevat olivat niin tehneet. Lääkkeiden käytössä ja ohjeistuksessa ei ollut suuria eroja. Antihistamiinit auttavat IgE-välitteisiin hengitysteiden ja ihon oireisiin ja kortisonivoiteilla voi lievittää ihottumaa (Terho 2007, Viitanen 2014). Sen sijaan kansalaisten ja terveydenhuollon henkilöstön vastauksissa oli merkittävä 27