Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi"

Pentti Laine
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta

1 Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km 2

180 000 harjasusi täplähyeena juovahyeena vuorisusi etiopiansusi

2 Suurpetojen lukumäärät globaalisti Susi (Canis lupus) - pohjoiset lajit kuten susi, säilyneet runsaampina kuin eteläiset - susia noin harjasusi täplähyeena juovahyeena vuorisusi etiopiansusi Kuva Seppo Ronkainen punasusi KaKanta-arvio (yks.) Ripple ym (Science)

3 Populaatiotrendit Venäjällä SUSI Bragina et al (Cons. Biol.)

4 Luke/Samuli Heikkinen

5 Tiet ja rakennukset Suomi Sources: Russia: Openstreetmap Finland: Digiroad, Building registery Venäjä By Kari Mikkola/Luke

6 Lähtökohtia Yksilön tärkein tavoite on tuottaa mahdollisimman monta elinkelpoista jälkeläistä Sopiva alue pesimiseen, pariutumiskumppani, saalistaminen, reviirin partiointi Suurpedot ovat opportunisteja ja yksilöllisiä Yksittäisen eläimen ei-toivotun käyttäytymisen taustalla olevien syiden pohdinta on usein vain spekulointia

906 km 2 10 5 9 738 km 2 Reviirit 2010-2011

7 REVIIREJÄ (GPS-paikannukset) ja LAUMAKOKO (lumijäljitykset) km km km km 2 Reviirit km km km 2 8 2

8 Susikanta koostuu Perhelaumoista (Suomessa 3-15 yks., tav. 5-7 yks. Reviiriä merkitsevistä pareista Yksinään olevista susista (vaeltavat ja paikalliset) Väliaikaisista nuorten muodostamista pienistä laumoistan (harvinaisia)

9 Suuri susilauma (Kuusamo, Kallioluoma, joulukuu 2009) Uros ja naaras, 4-vuotiaita Kolme yksivuotiasta 10 pentua +? 15 (+1?)

- ympäröivän metsän ikä tai puustotiheys ei poikkea satunnaispisteiden puustosta

11 Pesät - synnytyspesät tavallisesti kuusen tyvellä, juurakon tai siirtolohkareen alla, pesäpaikka vaihtuu vuodesta toiseen - tavallisesti melko keskellä reviiriä - ympäröivän metsän ikä tai puustotiheys ei poikkea satunnaispisteiden puustosta - kesä-elokuun aikana pentueella 4-8 muuta olinpaikkaa, joissa suojaa ja juomapaikka

12 Nuoret sudet lähtevät synnyinlaumoistaan keväällä ollessaan kk:n ikäisiä, 1-2 jää usein pentuvahdeiksi Susia (yks.) II IV VI VIII X XII Synnyinlaumasta lähdön kuukausi HEL MAA HUH TOU KES HEI SYYS MAR JOU Kojola ym. 2006

13 Keskimääräiset nuorten susien siirtymäetäisyydet Alaska_01 Alaska_02 Minnesota (n = 38) (n =21) (n=75) km Rocky Mts 01 Rocky Mts_02 Wisconsin (n=17) (n=31) (n =16) Spain (n = 9) Scandinavia (n=15) Finland (n=50) female 100 male 0

14 250 Lyhytkestoiset siirtymät Susien vaellukset uudelle alueelle Etäisyys uudelle alueelle (km) Pitkäkestoiset siirtymät Vrk lähtöpäivästä Vrk lähtöpäivästä

15 Metsät, sudet ja tärkeimmät saaliseläimet Kojola ym, julkaisematon

Suden paluu ja hirvikannan verotus Talvella susilauma tappaa hirven keskimäärin 6,5 päivän, kesällä 3,5 päivän välein (Suomi, Ruotsissa tahti kaksi kertaa

16 Suden paluu ja hirvikannan verotus Talvella susilauma tappaa hirven keskimäärin 6,5 päivän, kesällä 3,5 päivän välein (Suomi, Ruotsissa tahti kaksi kertaa tiiviimpi, mutta myös hirvikannan tiheys 2-3 kertaa suurempi) Susilauman reviirillä tulisi hirvikannan vuosituotosta jättää susille 30-40%. Kuva: S. Ronkainen

17 Laskelma susien vaikutuksesta: susilauman reviirillä hirvikannan vuosituotosta susille noin % 1200km 2 1,2 Susien saaliiksi päätyvä osuus hirvikannan tuotosta 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Hirvikannan tuotto (%) Hirviä/1000 ha

18 Metsäpeura, Kainuu (1700) (700) 500

19 Elinympäristön soveltuvuus metsäpeuralle ja sudelle I.Kojola I.Kojola S. Ronkainen Metsäpeura Susi Talvisen elinympäristön soveltuvuus Kainuu Suomenselkä Kaartinen ym. (julkaisematon) Kaartinen, Antikainen & Kojola 2015

koiravahinkojen määrään vaikuttavien tekijöiden

20 Susien aiheuttamat vahingot I.Kojola S.Ronkainen I.Kojola - poroja tappavat 1-2 -vuotiaat poronhoitoalueen ulkopuolelta vaeltaneet sudet - koiravahinkojen määrään vaikuttavien tekijöiden taustat tunnetaan huonosti - lammasvahinkoriski on suurin susialueen yksittäistiloilla (Kaartinen 2010)

21 Alfasuden ikä ja susilauman onnistuminen hirvenpyynnissä Onnistuneiden yritysten osuus (%) uros naaras Alfasuden ikä (vuosia) Sand ym. 2006

22 Urossuden ikä ja tapettujen koirien lkm Parin tai lauman tappamat koirat/susi/vuosi Uroksen ikä (v.)

23 Susien vierailut lähellä asuintaloja (< 150 m; suden iän, reviirin talotiheyden ja vuorokaudenajan merkitys) nuoret aikuiset Vierailun todennäköisyys päivä yö kesä aikuiset nuoret talvi aikuiset nuoret Reviirin talotiheys alenee -> Kojola ym. 2016

24 Reviirillä elävät sudet Suomessa hyödyntävät metsäteitä, mutta uusille alueille vaeltavat sudet eivät Metsäteitä suosivat sudet Metsäteitä välttelevät sudet Reviirillä 18 5 Vaelluksella 1 20 Photos: Ilpo Kojola Kojola et al. (in prep.)

25 KIITOS KIITOS LÄSNÄOLOSTA! I.Kojola

Samankaltaiset tiedostot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002