Minne menet Metsäpeura: metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus) kannanseuranta ja sitä tukeva tutkimus

Transkriptio

1 Minne menet Metsäpeura: metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus) kannanseuranta ja sitä tukeva tutkimus Antti Paasivaara (Suurpeto ja riistaseurannat/luonnonvarat ja Biotuotanto)

2 Esityksen sisältö: 1. Luke:n metsäpeurahankkeet 2. Yleistä 3. Metsäpeuratilanteita Kainuussa, Venäjän Karjalassa ja Suomenselällä I.Kojola J.Sahlgren 2

3 Metsäpeuran kannanseuranta ja sitä tukeva Lentolaskenta tutkimus Syksyinen laumarakennelaskenta Vasatuotto, Kainuussa Rotupuhtaustyön tukeminen Metsäpeura-LIFE ( ) GPS pantamerkintä Tilankäyttö ja liikkeet kuolleisuus ja vasatuotto Kuolinsyyseuranta 3 Photos: P. Timonen and A. Juntunen

4 Metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus) alalajin maailmankanta 1300 Kainuu Karjala Arkangeli 1500? Komi 2500? Suomenselkä Kojola et al. 2011, D. Panchenko et al. 2014, Paasivaara unpubl. data) 4

5 Metsäpeuran taksonominen asema Rangifersuvun alalajina Eroaa muista peuran (Rangifer tarandus) Pohjois- Eurooppalaisista alalajeista: Morfologisesti: Nieminen & Helle Variations in body measurements of wild and semi-domestic reindeer (Rangifer tarandus) in Fennoscandia. Annales Zoologici Fennici 17: Geneettisesti: Røed ym Genetic analyses reveal independent domestication origins of Eurasian reindeer. Proc. R. Soc. B. 275: Flagstad & Røed Refugial origins of reindeer (R. tarandus L.) inferred from mitochondrial dna sequences. - Evolution 57: Käyttäytymiseltään: esim. Nieminen Rangifer

6 Nykyisen kannan esiintymisalue Suomessa Euroopan Unionin diretiivilajien raportti 2013 GPS- paikannusten alueellinen jakauma (n 0.5 milj.) noin 200 vaatimesta (A. Paasivaara, unpubl. data) 6

7 Metsäpeuran kesäelinympäristöt Suomessa 7 (S. Kaartinen & A. Paasivaara julkaisematon aineisto)

8 Metsäpeuran talvielinympäristöt 8 (S. Kaartinen & A. Paasivaara julkaisematon aineisto)

9 Pantapeurojen elinalueet kesällä ja talvella GPSpaikannusten mukaan Punainen = kesä Sininen = talvi Paikannuksia 0,6 milj. Erilliset talvi- ja kesälaitumet 9 LUKE: julkaisematon aineisto

10 Total number of animals Suomenselän peurakannan koko ja kehitys lentolaskennan mukaan yks. Vasa% = 14 (huom! kaikista yksilöistä) 10 LUKE:n julkaisematon aineisto ja

11 Kumulatiivinen sukupuuttoriski Total number of animals Kainuun peurakannan kehitys ja elinkyky Kainuun lentolaskenta v yks. ja Vasa% 13 Sukupuuttoriski Kainuun metsäpeurakannalle Elinkykyanalyysi (Count based PVA): Kainuun kanta romahtaa 50 % todennäköisyydellä alle sadan yksilön noin vuoden kuluessa Populaation kasvukerroin = LUKE:n julkaisematon aineisto ja Vuosi

12 % vasallisten naaraiden osuus Vasallisten naaraiden osuudet syksyn kiimatokkalaskennan mukaan vuosina Kainuussa Vasallisten naaraiden osuus elokuun lopussa keskimäärin 33 % - Vasaprosentti vuosina : 27 % - Vasaprosentti vuosina : 46 % - Vuonna 2015 : vasallisten naaraiden osuus 22 % (LUKE ja Riistakeskus, julkaisematon aineisto)

13 Kainuun pantanaaraiden vasomisen todennäköisyydet ja vasojen selviytyminen elokuun loppuun asti n = Vasoneiden naaraiden osuus tiedetyistä naaraista vasallisten vaatimien osuus syyskuussa Mean - Keskimäärin 86 % pantanaaraista vasoo (n = 217 naarasta) - Vasallisten naaraiden osuus elokuun lopussa keskimäärin 36 % Panta-aineiston kuolinsyytutkimus: Vasat pääsääntöisesti häviävät jälkiä jättämättä - kuitenkin useita viitteitä suurpedoista ja petokontakteista (LUKE ja Riistakeskus, julkaisematon aineisto)

14 Metsäpeuran kannankehitys ja elinkyky Venäjän Karjalassa Elinkykyanalyysi (Count based PVA): Kanta pienenee 50 % todennäköisyydellä nykyisestä kannasta puoleen noin 20 vuoden Counts kuluessa Populaation kasvukerroin 2400 yks. = Panchenko et al

15 Metsäpeuran vuotuiset lumijälkilaskennat Venäjän Karjalan alueilla vuosina Panchenko et al

16 Suurpedot ja metsäpeura - Susi käyttää metsäpeuraa ravintonaan, erityisesti jos hirviä ei ole saatavilla (Kojola ym. 2011: Susi hirven ja metsäpeuran saalistajana. Metsästäjä 1: 36 39) Sudelle sopivan elinympäristön määrä (Kaartinen, Kojola, Antikainen 2015) - Suden tehoseurantajaksoilla Kainuun peura-alueilla noin suden % saalisyksiköistä (aikuisia ja vasoja) on peuroja ja loput hirveä sekä vähän pienriistaa Negatiivinen yhteys susitiheyden ja metsäpeuran vasatuoton kanssa (Kojola ym. 2009) vasoja/ vaadin susitiheys (ind./1000 km 2 )

17 Suurpedot ja metsäpeura Pannoitettujen metsäpeuravaatimien kuolinsyyt Kainuussa (n = 55 löydettyä pantanaarasta) Susilaumat 2008 Lopetus 4 % Tuntemat on tai muu 24 % Liikenne 14 % Susilaumat 2015 Ahma 2 % Ilves 9 % Karhu 9 % Susi 38 % (LUKE, julkaisematon metsäpeuran panta-aineisto)

18 Näennäiskilpailu monilajisessa petosaalisyhteisössä: harvalukuiset saalislajit katoavat muuntuneissa ekosysteemeissä Pohjois-Amerikan hirvi-valkohäntäkauris-metsäkaribu-susi-puuma-karhuahmayhteisö: Hebblewhite and Smith 2005, Latham et al. 2013, Wittmer et al. 2012, Serroya et al. 2015: Pohjois-Amerikassa laaja tuki näennäiskilpailuteorian puolesta Elinympäristön muutokset suosivat joitain lajeja Vahvat saalislajit hirvi- ja valkohäntäkauriskannat sekä petokannat runsastuvat, mutta harva metsäkaribukanta laskee tai häviää Yleensä kytkentä peto-saalissuhteessa ravinnon määrä rajoittaa petoja pedon ja saaliin yhteinen kannanvaihtelu- tai kehitys Ei kytkentää petokannan ja harvalukuisen saaliin välillä Esimerkkejä Suomen peto-saalisyhteisöistä (dominoiva saalislaji lihavoitu): Kainuu: hirvi-metsäpeura-susi-karhu-ilves-ahmayhteisö Suomenselän eteläosat: Hirvi-valkohäntäkauris-metsäkaurismetsäpeura-susi-karhu-ilves-ahma-yhteisö Lappi: Poro-hirvi-metsäkauris-ahma-karhu-susi-ilves-yhteisö Mikä on suurpetojen lisäruokinnan eli haaskojen vaikutus em. systeemissä? Kiihtyykö harvalukuisen saaliin häviäminen? Katoavatko kaikki peto-saaliskytkennät?

19 Kainuun Metsäpeurojen kesälaitumet (Heikura) 19

20 Pannoitettujen metsäpeuravaatimien vasomispaikkojen muutokset vuosina (n = 103 vasontapaikkaa) Vasontapaikat Vasontapaikat Suomen puolen itärajan tuntuma lähes tyhjentynyt: Ulvinsalo, Elimyssalo ja muut isot Itä-Kuhmon Natura-alueet

21 Haaskatiheys (Haaskarekisteri), pantavaatimien vasomispaikat ja vasojen selviytyminen elokuun loppuun

22 Syksyn 2015 laumarakennelaskennan tulokset - Koko Kuhmo: Vasallisten vaatimien osuus kaikissa laumoissa n. 22 % kaikista vaatimista - Kuhmon ympäristö: Taajaman lähistö, Vepsä, Saunajärvi, Lammasperä ja Seilonen n. 25 % - Timoniemen seutu n. 30 % - Kuhmo Luode: n. 22 % - Kuhmo - Suomussalmi tieosuuden itäpuoli: n. 14 % - Venäjä: n. 13 % Vasalaskentatulokset tukevat pantahavaintoja - Erityisen alhainen vasatuotto, peurojen siirtyminen muualle ja vilkas haaskatoiminta menevät ajallisesti ja alueellisesti päällekkäin

23 Muutoksia Suomenselän metsäpeurojen esiintymisessä: uusi lisääntymisalue Pohjois- Pohjanmaalle (GPS-pantahavainnot)

24 Suomenselän uhkakuvia lähitulevaisuudessa: - Petovaikutuksen kasvu petokannan ja hirvikannan vaihteluiden myötä - Rakentaminen: tuulivoima ja turpeenotto vasomisen ydinalueilla - haaskaruokinta

25 Pohjois-Pohjanmaa Uhkakuvia:

26 Kiitos! Mukana peuratöissä mm. Arto Juntunen, Petri Timonen, Markku Gavrilov, Sanna Kokko, suurpetotiimi sekä Riistakeskus