Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys"

Anja Sipilä
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija Ruuhola Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin hirvieläinseminaari

2 Sisällys 1. Hirvikanta, metsävarat ja metsävahingot valtakunnan ja suuraluetason tarkasteluilla -tilastojen käyriä ristissä - hirvituhot euroina? 2. Havaintoja Lapin paikannetuista hirvi-, metsävara-, tuho-, ja geologisista aineistoista

3 Hirvikanta, metsävarat ja metsävahingot valtakunnan ja suuraluetason tarkasteluilla

4 Hirven ravintoresurssin ja hirvikannan kehitys -jakso 1 Valtakunnan Metsien Inventointi Suomen hirvikanta Source: Nygrén 1987

5 Hirven ravintoresurssin ja hirvikannan kehitys -jakso

6 Hirvikanta ja mäntyvaltaisten metsien tuhoalan kehitys VMI:n mukaan

7 Hirvisaaliin ja korvattujen tuhojen yhteys -sopeuttavaa kannanhoitoa?

8 Hirvikannan ja vuosittain arvioitujen tuoreiden VMI-tuhojen yhteys

9 Kaikki käyrät yhdessä: -Mitä odotettavissa seuraavaksi?

10 VMI-tuhot ja hirvikanta suuralueittain uusi tulkinta verrattuna koko maan tarkasteluun Hirvikanta-arvio ja VMI:ssä havaittujen hirvituhotaimikoiden osuus kaikista mäntyvaltaisista tai männylle uudistetuista taimikoista. Osuuksia vastaavat hirvituhotaimikoiden pinta-alat vuonna 2012 olivat 1543 km 2 (kaikki laatua alentavat) ja 1052 km 2 (uudet ja jatkuvat laatua alentavat) Pohjois-Suomessa ja vastaavasti km 2 ja 635 km 2 Etelä-Suomessa. 6 10

12 Hirven metsävahingot euroina? -Korvatut vahingot euroina ja hirvikanta

13 Korvatut vahingot suhteessa kokonaisvahinkoihin: VMI:ssävuosittain arvioidut mäntytaimikoiden uudet hirvituhot (alkaneet alle 2 vuotta sitten)(km2), sisältäen metsikön laadun alenemisen aiheuttavat tuhot (todettavat, vakavat jatäydelliset) ja yksityismaiden korvatut hirvituhot vuosittain (km2) Ala, km VMI, Etelä-Suomi VMI, Pohjois-Suomi Korvatut, ES Korvatut, PS

14 Karkea arvio vakavista hirvivahingoista euroina VMI10-jaksolla Vuosina arvioitiin ja maksettiin yksityismaiden hirvituhokorvauksia yhteensä ha:n alalta 14,7 milj. VMI:ssä näille varmasti rinnasteisia vakavia/täydellisiä tuhoja todettiin samalla jaksolle hehtaarilla eli VMI:ssä vähintään 2,9 kertaa enemmän tuhoja kuin korvattuja, joten VMI tuhojen arvo vähintään 42,3 milj. (8,5milj. /vuosi) Tämän lisäksi myös lievemmät puuston laatua alentavat tuhot aiheuttavat taloudellisia tappioita; vakavia ja täydellisiä tuhoja on noin 20% VMI:n kaikista laatua alentavista tuhoista. Metsikön laatua alentaneiden tuhojen taloudellinen arvottaminen ei kuitenkaan ole mahdollista korvausjärjestelmän kriteerejä käyttäen.

15 Havaintoja Lapin paikannetuista hirvi-, metsävara-, tuhoja geologisista aineistoista

16 Metsän rakenteen muutos ja hirvivahingot

, Nivala V., Nevalainen S., Matala J. (2016).

17 Hirvivahingot ja kallio-&maaperä Hirvituhot keskittyivät emäksisille kalsium- ja magnesium pitoisille kallioperäalueille, joiden maaperä oli hienojakoista moreenia ja jotka olivat usein entisiä kuusen kasvupaikkoja. Ruuhola T., Nikula A., Nivala V., Nevalainen S., Matala J. (2016). Effects of bedrock and surficial deposit composition on moose damage in young forest stands in Finnish Lapland. Silva Fennica vol. 50 no. 3 article id p

18 Kohti tarkempaa tietoa hirvitihentymistä ja metsätuhoista VMI 10 Hirvituhotaimikoiden osuus mäntytaimikoista

19 Kiitos!

20 20 Teppo Tutkija

Samankaltaiset tiedostot

Hirvituhot ja hirvikannan sääntely

Hirvituhot ja hirvikannan sääntely Ari Nikula Luonnonvarakeskus, Rovaniemi ari.nikula@luke.fi Lapin 58. metsätalouspäivät 28.-29.1.2016 1 Lapin metsätalouspäivät 28.-29.1.2016 Tuho, tuhoriski ja kestävyys