Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Transkriptio

1 Kuva: Ilpo Kojola

2 Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2

3 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta painottuu Pohjois- ja Itä-Suomeen Laajat elinalueet Hidas lisääntyjä Opportunistinen haaskoja hyödyntävä petoeläin Poro merkittävä saaliseläin Pohjois-Suomessa Kuva: RKTL 3

4 Ahma Gulo gulo Populaatio jakautunut pohjoiseen ja itäiseen alapopulaatioon Geenivirta vähäistä tai kohtalaista Geneettinen vaihtelu pientä Todisteita pullonkaulailmiöistä Efektiivinen populaatiokoko: (Esparza-Salas et al. 2013) 4

5 Hyötyykö ahma sudesta? Haaskansyöjät saattavat elää tehokkaampien saalistajien läheisyydessä suuremman haaskatiheyden takia Edut: haaskojen syntymisen säännöllisyys, nopea haaskojen paikallistaminen, pieni energiankulutus, laadukas ravinto Haitat: killansisäinen saalistus Anna Honkanen 5

6 Ahman ravintokäyttäytyminen (van Dijk et al. 2008) Kuinka ahmojen käyttäytyminen muuttui, kun ne kohtasivat muiden petojen (susi, ilves, kettu) jälkiä Kaakkois-Norjassa? 16 saalistusyritystä, kaikki epäonnistuneita Suurin osa ahman hyödyntämistä hirvenhaaskoista oli suden saalistamia Mitä ylempänä ahma kulki, sitä vähemmän se kohtasi muiden petojen jälkiä Ahmat eivät päätyneet haaskoille seuraamalla muiden petojen jälkiä Poikkeus: kettu Muiden lajien jälkien hyödyntäminen: energiatehokas tapa liikkua, ei niinkään keino löytää ravintoa 6

7 Elinalueiden eriytyminen (May et al. 2008) Suurpetojen elinalueiden vertailu Kaakkois-Norjassa Karhu, susi ja ilves: suosivat alavampien seutujen metsähabitaatteja Näistä ilves suosi alavimpia alueita, tiheimpiä metsiä ja liikkui lähimpänä ihmisasutusta Ahma: ylänköseudut Ahma näyttäisi elelevän ylempänä kuin muut pedot, mutta siirtyy alemmas saalistaessaan/etsiessään ravintoa 7

8 Susien leviämisen vaikutus ahmakantaan (van Dijk et al. 2008) Vertailtiin ahman ravintoa ulosteanalyysien avulla Etelä-Norjassa (susialueet vs. sudettomat alueet) Havaittiin, että susialueilla ravinto sisälsi enemmän hirveä ja vähemmän poroa Sudet lisäävät ahman haaskansyöntiä Susien palaaminen tietylle alueelle on saattanut aiheuttaa myös ahman palaamisen samalle seudulle 8

9 Ahman ja ilveksen interaktio (Mattisson et al. 2011) Ahmojen tiedetään hyödyntävän ilveksen saalistamia poroja Ahmat saattavat hyötyä samalla alueella elämisestä Tutkittujen ilveksien ja ahmojen elinalueet olivat lähes täysin päällekkäiset Ahmat hyödynsivät runsaasti ilveksien tappamia poroja Ahmat ja ilvekset eivät osoittaneet kiinnostusta tai välttelyä toisiaan kohtaan Erilaiset liikkumistyylit: ahma kulkee aluetta ristiin rastiin ja kattaa aluetta paremmin kuin ilves samassa ajassa Ahmat todennäköisesti löytävät haaskan hajuaistinsa perusteella (kulkemalla aktiivisesti ympäriinsä), eikä niinkään seuraamalla toisen pedon jälkiä 9

10 Ahma ja susi Suomessa Ahma Susi 10

11 Ahman habitaatinvalinta (Koskela et al. 2013) Erilaisten muuttujien vaikutus ahman elinalueen valintaan Etäisyys sudesta Etäisyys ihmisasutuksesta Metsätyyppi Riistakolmioaineisto CORINE maankäyttöaineisto 11

12 Ahman habitaatinvalinta (Koskela et al. 2013) Tulokset Ahma suosi suden läheisyyttä, havumetsiä, sekametsiä ja soita Ahma vältteli ihmisasutusta, lehtimetsiä ja nuoria metsiä Tärkeimmät muuttujat: etäisyys suteen (+) etäisyys ihmisasutukseen (-) lehtimetsien osuus (-) 12

13 Eeki-ahman ja Uura-suden paikannuksia Aina ahma ei hakeudu suden elinalueelle, vaikka sellainen olisi lähellä Toisaalta: ahma saattaa tehdä ravinnonhakuretkiä susialueelle, vaikka muuten eläisikin hieman kauempana 13

14 Ahman ravinto Pohjois- ja Itä-Suomessa (Koskela et al. 2013) Lisääntyvien ahmanaaraiden ravinto Pohjois- ja Itä-Suomessa Pesiltä kerätyt ulosteet Ravintokohteen esiintymisfrekvenssi Ravintoikkunan leveys (diet breadth) 14

15 Ahman ravinto Pohjois- ja Itä-Suomessa (Koskela et al. 2013) Tulokset Pohjois-Suomi Pikkunisäkkäät Muut Kanalinnut Hirvi Näätä Supikoira Majava Itä-Suomi Pikkunisäkkäät Muut Kanalinnut Metsäjänis Metsäjänis Hirvi Poro Sika 15

16 Ahman lisääntymistilan vaikutus ravintoon Itä-Suomessa (Koskela et al. 2013) Lisääntyvien ahmanaaraiden ravinto Pesiltä kerätyt ulosteet VS. Urosahmojen ja ei-lisääntyvien naaraiden ravinto Lumijälkiseurannoilla kerätyt ulosteet Ravintokohteen esiintymisfrekvenssi Ravintoikkunan leveys (diet breadth) 16

17 Tulokset Ahman lisääntymistilan vaikutus ravintoon Itä-Suomessa (Koskela et al. 2013) Supikoira Majava Lisääntyvät naaraat Pikkunisäkkäät Näätä Muut Urokset ja ei-lisääntyvät naaraat Kettu Muut Supikoira Kanalinnut Kanalinnut Hirvi Metsäjänis Hirvi Metsäpeura Sika Metsäjänis 17

18 Johtopäätökset Ahman ravinto heijastelee opportunistisesti alueen saaliseläinvalikoimaa Pohjois-Suomessa poropredaatio (tunturiahmat) Itä-Suomessa haaskojen hyödyntäminen (metsäahmat) Haaskoja tuottavien suurpetojen läheisyys saattaa olla merkittävää ahmoille erityisesti poronhoitoalueen ulkopuolella 18

19 Jouni Aspi Ilpo Kojola Rodrigo Esparza-Salas Samuli Heikkinen Pekka Helle Katja Holmala Marja Hyvärinen Maija Joensuu Salla Kaartinen Alpo Komulainen Eero Kortelainen Tuomo Ollila Ulla Poukkanen Seppo Ronkainen Seppo Rytkönen Hannu Ylönen Kiitokset Oulun yliopisto Metsähallitus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Luonnonsuojelun säätiö, Suomen Riistanhoito- Säätiö, Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston luonnontieteellinen tiedekunta 19