Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena"

Transkriptio

1 Kuva: Ilpo Kojola

2 Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2

3 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta painottuu Pohjois- ja Itä-Suomeen Laajat elinalueet Hidas lisääntyjä Opportunistinen haaskoja hyödyntävä petoeläin Poro merkittävä saaliseläin Pohjois-Suomessa Kuva: RKTL 3

4 Ahma Gulo gulo Populaatio jakautunut pohjoiseen ja itäiseen alapopulaatioon Geenivirta vähäistä tai kohtalaista Geneettinen vaihtelu pientä Todisteita pullonkaulailmiöistä Efektiivinen populaatiokoko: (Esparza-Salas et al. 2013) 4

5 Hyötyykö ahma sudesta? Haaskansyöjät saattavat elää tehokkaampien saalistajien läheisyydessä suuremman haaskatiheyden takia Edut: haaskojen syntymisen säännöllisyys, nopea haaskojen paikallistaminen, pieni energiankulutus, laadukas ravinto Haitat: killansisäinen saalistus Anna Honkanen 5

6 Ahman ravintokäyttäytyminen (van Dijk et al. 2008) Kuinka ahmojen käyttäytyminen muuttui, kun ne kohtasivat muiden petojen (susi, ilves, kettu) jälkiä Kaakkois-Norjassa? 16 saalistusyritystä, kaikki epäonnistuneita Suurin osa ahman hyödyntämistä hirvenhaaskoista oli suden saalistamia Mitä ylempänä ahma kulki, sitä vähemmän se kohtasi muiden petojen jälkiä Ahmat eivät päätyneet haaskoille seuraamalla muiden petojen jälkiä Poikkeus: kettu Muiden lajien jälkien hyödyntäminen: energiatehokas tapa liikkua, ei niinkään keino löytää ravintoa 6

7 Elinalueiden eriytyminen (May et al. 2008) Suurpetojen elinalueiden vertailu Kaakkois-Norjassa Karhu, susi ja ilves: suosivat alavampien seutujen metsähabitaatteja Näistä ilves suosi alavimpia alueita, tiheimpiä metsiä ja liikkui lähimpänä ihmisasutusta Ahma: ylänköseudut Ahma näyttäisi elelevän ylempänä kuin muut pedot, mutta siirtyy alemmas saalistaessaan/etsiessään ravintoa 7

8 Susien leviämisen vaikutus ahmakantaan (van Dijk et al. 2008) Vertailtiin ahman ravintoa ulosteanalyysien avulla Etelä-Norjassa (susialueet vs. sudettomat alueet) Havaittiin, että susialueilla ravinto sisälsi enemmän hirveä ja vähemmän poroa Sudet lisäävät ahman haaskansyöntiä Susien palaaminen tietylle alueelle on saattanut aiheuttaa myös ahman palaamisen samalle seudulle 8

9 Ahman ja ilveksen interaktio (Mattisson et al. 2011) Ahmojen tiedetään hyödyntävän ilveksen saalistamia poroja Ahmat saattavat hyötyä samalla alueella elämisestä Tutkittujen ilveksien ja ahmojen elinalueet olivat lähes täysin päällekkäiset Ahmat hyödynsivät runsaasti ilveksien tappamia poroja Ahmat ja ilvekset eivät osoittaneet kiinnostusta tai välttelyä toisiaan kohtaan Erilaiset liikkumistyylit: ahma kulkee aluetta ristiin rastiin ja kattaa aluetta paremmin kuin ilves samassa ajassa Ahmat todennäköisesti löytävät haaskan hajuaistinsa perusteella (kulkemalla aktiivisesti ympäriinsä), eikä niinkään seuraamalla toisen pedon jälkiä 9

10 Ahma ja susi Suomessa Ahma Susi 10

11 Ahman habitaatinvalinta (Koskela et al. 2013) Erilaisten muuttujien vaikutus ahman elinalueen valintaan Etäisyys sudesta Etäisyys ihmisasutuksesta Metsätyyppi Riistakolmioaineisto CORINE maankäyttöaineisto 11

12 Ahman habitaatinvalinta (Koskela et al. 2013) Tulokset Ahma suosi suden läheisyyttä, havumetsiä, sekametsiä ja soita Ahma vältteli ihmisasutusta, lehtimetsiä ja nuoria metsiä Tärkeimmät muuttujat: etäisyys suteen (+) etäisyys ihmisasutukseen (-) lehtimetsien osuus (-) 12

13 Eeki-ahman ja Uura-suden paikannuksia Aina ahma ei hakeudu suden elinalueelle, vaikka sellainen olisi lähellä Toisaalta: ahma saattaa tehdä ravinnonhakuretkiä susialueelle, vaikka muuten eläisikin hieman kauempana 13

14 Ahman ravinto Pohjois- ja Itä-Suomessa (Koskela et al. 2013) Lisääntyvien ahmanaaraiden ravinto Pohjois- ja Itä-Suomessa Pesiltä kerätyt ulosteet Ravintokohteen esiintymisfrekvenssi Ravintoikkunan leveys (diet breadth) 14

15 Ahman ravinto Pohjois- ja Itä-Suomessa (Koskela et al. 2013) Tulokset Pohjois-Suomi Pikkunisäkkäät Muut Kanalinnut Hirvi Näätä Supikoira Majava Itä-Suomi Pikkunisäkkäät Muut Kanalinnut Metsäjänis Metsäjänis Hirvi Poro Sika 15

16 Ahman lisääntymistilan vaikutus ravintoon Itä-Suomessa (Koskela et al. 2013) Lisääntyvien ahmanaaraiden ravinto Pesiltä kerätyt ulosteet VS. Urosahmojen ja ei-lisääntyvien naaraiden ravinto Lumijälkiseurannoilla kerätyt ulosteet Ravintokohteen esiintymisfrekvenssi Ravintoikkunan leveys (diet breadth) 16

17 Tulokset Ahman lisääntymistilan vaikutus ravintoon Itä-Suomessa (Koskela et al. 2013) Supikoira Majava Lisääntyvät naaraat Pikkunisäkkäät Näätä Muut Urokset ja ei-lisääntyvät naaraat Kettu Muut Supikoira Kanalinnut Kanalinnut Hirvi Metsäjänis Hirvi Metsäpeura Sika Metsäjänis 17

18 Johtopäätökset Ahman ravinto heijastelee opportunistisesti alueen saaliseläinvalikoimaa Pohjois-Suomessa poropredaatio (tunturiahmat) Itä-Suomessa haaskojen hyödyntäminen (metsäahmat) Haaskoja tuottavien suurpetojen läheisyys saattaa olla merkittävää ahmoille erityisesti poronhoitoalueen ulkopuolella 18

19 Jouni Aspi Ilpo Kojola Rodrigo Esparza-Salas Samuli Heikkinen Pekka Helle Katja Holmala Marja Hyvärinen Maija Joensuu Salla Kaartinen Alpo Komulainen Eero Kortelainen Tuomo Ollila Ulla Poukkanen Seppo Ronkainen Seppo Rytkönen Hannu Ylönen Kiitokset Oulun yliopisto Metsähallitus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Luonnonsuojelun säätiö, Suomen Riistanhoito- Säätiö, Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston luonnontieteellinen tiedekunta 19

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

2.3 Vuorovaikutus ja yhteistyö

2.3 Vuorovaikutus ja yhteistyö 2.3 Vuorovaikutus ja yhteistyö Tällä keskustelualueella pohdittiin seuraavia aiheita: Vastuualueet Tulisiko vastuunjakoa selkeyttää, esim. milloin ja minkälaisista tehtävistä paikalliset kantavat vastuuta?

Lisätiedot

Villikani (esimerkki)

Villikani (esimerkki) Villikani (esimerkki) 10 0 Saalisraja/kiintiö: Poistetaan kaikki havaitut yksilöt. Metsäjänis (esimerkki) Vähemmän kuin toivotaan Lisätään Suoja- ja lepopaikat: Puunkorjuun näkemäraivauksessa jätetään

Lisätiedot

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella 1) Kun eteesi tulee jälkijono, seuraa sitä takajälkeen mahdollisimman pitkälle ja tarkkaile eläimen käyttäytymistä jälkien perusteella 2)

Lisätiedot

Kansallispuiston perustaminen (miniroolipeli)

Kansallispuiston perustaminen (miniroolipeli) Kansallispuiston perustaminen (miniroolipeli) Kesto: 30-45 min Kenelle: lukio Missä: Sisätiloissa Milloin: kaikkina vuodenaikoina (GE2 ja BI3 kursseilla) Tarvikkeet: muistiinpanovälineet, ohjemonisteet

Lisätiedot

Luke LUONNONVARAKESKUS

Luke LUONNONVARAKESKUS p Luke LUONNONVARAKESKUS 19.1.2015 1/9 51/00 04 05/2015 Maa ja metsatalousministerio Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi LAUSUNTO TALVEN 20142015 SUSITILANTEESTA Lausuntonaan susikannan tilasta (Luke) esittaa seuraavan.

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA (Pusa hispida saimensis) - JA SEN ELINYMPÄRISTÖ SAIMAA

SAIMAANNORPPA (Pusa hispida saimensis) - JA SEN ELINYMPÄRISTÖ SAIMAA SAIMAANNORPPA (Pusa hispida saimensis) - JA SEN ELINYMPÄRISTÖ SAIMAA Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry 2004 päivitetty 9/2013 SAIMAANNORPPA (Pusa hispida saimensis) JA SEN ELINYMPÄRISTÖ SAIMAA 1. Saimaa

Lisätiedot

Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele TARVESELVITYS

Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 välillä Haaransilta-Kempele TARVESELVITYS Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 TARVESELVITYS Ekologiset yhteystarpeet valtatiellä 8 välillä Raahe-Liminka sekä valtatiellä 4 TARVESELVITYS Tiehallinto

Lisätiedot

Susi on susi. Ari Jokinen Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos. Suden suojelun tavoitteet törmäävät ihmisten paikallisiin

Susi on susi. Ari Jokinen Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos. Suden suojelun tavoitteet törmäävät ihmisten paikallisiin Susi on susi Villieläimet ovat viime vuosina nousseet näkyvästi poliittiseen keskusteluun. Tämä on seurausta kansainvälisistä ja kansallisista suojelutavoitteista ja niihin liittyvistä toimeenpanon ongelmista.

Lisätiedot

13. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan

13. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan 13. 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan Länsi-Toholammin tuulivoimapuistoa lähin maakuntakaavaehdotuksen mukainen tuulivoimapuisto on Toholampi- Lestijärven tuulivoimapuisto noin 6 kilometrin etäisyydellä.

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus

Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Hiidenveden kunnostus 2012-2015 -hanke Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma -Osa II ravintoketjukunnostus Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti

Lisätiedot

Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen. Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta

Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen. Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? Yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla 62011 Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Paljonko Suomessa on pienpetoja?

Paljonko Suomessa on pienpetoja? Paljonko Suomessa on pienpetoja? Kaarina Kauhala riista- j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 1/2007 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 1/2007 Paljonko Suomessa on pienpetoja? Kaarina Kauhala Riista-

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä

Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä RKTL:n työraportteja 43/214 Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä Tekijät: Jukka Ruuhijärvi 2), Mikko Olin 1), Tommi Malinen 1), Pasi Ala-Opas

Lisätiedot

Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11

Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 29. MAALISkuuta 2012 Nro 6 www.metsalehti.fi Hakevuori odottaa Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Jalostettu

Lisätiedot

Mika Autio. Hiuksilla hirvituhoja vastaan. Opinnäytetyö Syksy 2013 Metsätalouden AMK

Mika Autio. Hiuksilla hirvituhoja vastaan. Opinnäytetyö Syksy 2013 Metsätalouden AMK Mika Autio Hiuksilla hirvituhoja vastaan Opinnäytetyö Syksy 2013 Metsätalouden AMK 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Elintarvike ja maatalouden yksikkö Koulutusohjelma:

Lisätiedot

Minun METSOni. - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa

Minun METSOni. - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa Minun METSOni - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa Vapaaehtoinen metsiensuojelu kannattaa METSO mahdollistaa Sisällysluettelo 3 Vapaaehtoinen metsiensuojelu

Lisätiedot

Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu

Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu Kalat katoavat Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu Luonto elättää ja lääkitsee Lisätuloja luontomatkailusta Kylät kuihtuvat ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö Kun laguuni tyhjenee 3 Peltoa raivataan sademetsästä

Lisätiedot

cupore Julkaisuja 7 2005 Maarit Manninen Säätiöt Suomessa cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ

cupore Julkaisuja 7 2005 Maarit Manninen Säätiöt Suomessa cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ cupore Julkaisuja 7 2005 Maarit Manninen Säätiöt Suomessa cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ Maarit Manninen Säätiöt Suomessa Cuporen julkaisuja 7 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen

Lisätiedot

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Ladattakoon myös Helvetica Neue Con ja Con Bold

Ladattakoon myös Helvetica Neue Con ja Con Bold Ladattakoon myös Helvetica Neue Con ja Con Bold Timo Cantell, Tanssin Tiedotuskeskus ja Taiteen keskustoimikunta Kansi: Kari Piippo Taitto: Jussi Hirvi ISBN 952-5253-46-5 ISSN 0788-0278 Paino: Nykypaino

Lisätiedot

Teknologian käyttö matematiikan oppitunnilla yläkoulussa ja lukiossa. Senja Roivas

Teknologian käyttö matematiikan oppitunnilla yläkoulussa ja lukiossa. Senja Roivas Teknologian käyttö matematiikan oppitunnilla yläkoulussa ja lukiossa Senja Roivas Pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Fysiikan ja matematiikan laitos

Lisätiedot

Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia. Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin

Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia. Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Alkuperäistutkimus Kuolleisuuden alue-erot ja niiden historia Kari Pitkänen, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Usean vuosikymmenen ajan Suomen alueellisten kuolleisuuserojen tärkein piirre on ollut kuolleisuuden

Lisätiedot

Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin

Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin T i e t o j a k o o n! Suomen lajitietokeskus tehokas ratkaisu tutkimuksen ja hallinnon tietotarpeisiin Leif Schulman Tietoa eliölajeista tarvitaan yhä useammin paitsi tutkimuksen ja opetuksen myös päätöksenteon

Lisätiedot

PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus

PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Kyselytutkimus Suomen Yrittäjien jäsenistölle Sirpa Laitinen-Väänänen, Lahden ammattikorkeakoulu Liisa Vanhanen-Nuutinen, Haaga-Helia

Lisätiedot

Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa. Suomen metsäkeskus 2015. Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä

Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa. Suomen metsäkeskus 2015. Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa Suomen metsäkeskus 2015 Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä Luonnonhoitohankeraportti 2015 { 2 } Metsälain 10 lehtolaikkujen

Lisätiedot

417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN

417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN Adriaan Perrels Elina Kangas Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kysymys 1. Eliölajien väliset vuorovaikutussuhteet. Esitä esimerkki kustakin vuorovaikutussuhteesta ja selitä, miten vuorovaikutus toimii.

Kysymys 1. Eliölajien väliset vuorovaikutussuhteet. Esitä esimerkki kustakin vuorovaikutussuhteesta ja selitä, miten vuorovaikutus toimii. Kysymys. Eliölajien väliset vuorovaikutussuhteet. Esitä esimerkki kustakin vuorovaikutussuhteesta ja selitä, miten vuorovaikutus toimii. Ydinasiat: Pisteitys Saalistuksella tarkoitetaan toisen lajin käyttämistä

Lisätiedot