Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon"

Transkriptio

1 Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Venäjälle 1

2 Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Pohjois-Euroopasta Suurpedot kävivät karjan kimppuun Alkoi kiivas metsästys ja tapporahan maksu 1900-luvun puolivälissä suurpetokannat ovat elpyneet Pohjoismaissa 2

3 Suomen suurpedot Susi, karhu, ahma ja ilves ovat kuuluneet Suomen luontoon vuosisatojen ajan Suurpedot ovat tärkeä osa suomalaista luontoa ja alkuperäistä eläimistöä Ennakkoluulojen vuoksi petoeläimiä ei haluta lähiseudulle elelemään Susia ja ahmoja on Suomessa määrällisesti vähemmän kuin saimaannorppia Susia n. 135 Ahmoja 150 Saimaannorppia 270 3

4 Ahma (Gulo gulo) Kuva: Ari Komulainen 4

5 Esiintyminen Elää vain pohjoisella pallonpuoliskolla Ahmojen määrät vähentyneet vuodesta 1850 vuoteen 1998 Suomessa 150 yksilöä, joista Etelä- Karjalassa vain havaintoja Erittäin uhanalainen 5

6 Tuntomerkit Pieni pää suhteessa muuhun kehoon Tukeva kaula ja niska Yleisväri tummanruskea Kyljissä usein raitamainen, vaaleampi, väritys 50 cm korkea, pituus vajaa metri Paino: 8-25 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen 6

7 Elinkierto Lisääntyy joka toinen vuosi, poikasia syntyy 2-4 Poikaset syntyvät talvella lumipesään Poikaset ovat emon kanssa syksyyn asti, jonka jälkeen ne itsenäistyvät Ahma on vain lisääntymisaikaan tekemisissä toisten ahmojen kanssa, muuten yksineläjä Hyvin laaja elinpiiri Voi elää luonnossa noin vuotiaaksi 7

8 Ravinto Pääasiassa raadonsyöjä Saalistaa itse pieniä hirvieläimiä: peuroja ja poroja Muuta ravintoa: pikkunisäkkäät, sammakot, jänikset, linnut, kasvisravinto ja marjat Riippuvainen muiden petojen jättämistä haaskoista 8

9 Ilves (Lynx lynx) Kuva: Matti Pihlatie (Ähtärin eläinpuisto) 9

10 Esiintyminen Ilveskanta runsastunut Suomessa ilves esiintyy koko maassa Tihein kanta itäisessä Suomessa Vuoden 2010 lopulla Suomessa oli n ja Kymen rhp:ssä n. 130 ilvestä ILVESTEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ KYMEN RHP:SSÄ

11 Tuntomerkit Turkki kellanruskea, talvella harmahtava, mustien tai ruskeiden täplien ja juovien kirjoma Tupsukorvat, leukaparta ja töpöhäntä Paino noin 20 kiloa, uros kookkaampi kuin naaras cm korkea, cm pitkä Kuva: Matti Pihlatie Lumijälki 7-9 cm n. 12 cm 11

12 Elinkierto Etsivät parittelukumppanin helmimaaliskuussa, muuten yksineläjä Synnyttää 1-5 pentua, pentukuolleisuus suuri Pennut riippuvaisia emosta noin vuoden ajan Elinpiiri km 2, vaihtelee ravintotilanteen mukaan Hämäräaktiivinen, voi kulkea yössä jopa 20 kilometriä Ilves elää vuotiaaksi 12

13 Ravinto Pyyntitaktiikka: hiipii, vaani ja hyökkää - ei lähde takaaajoon Jänikset, rusakot, valkohäntäpeura, metsäkauris Lisäksi jyrsijät, poro, kettu, linnut Kuva: Heikki Kokkonen 13

14 Susi (Canis lupus) Kuva: Seppo Ronkainen 14

15 Esiintyminen Sudet hävitettiin Pohjoismaista lähes kokonaan 1900-luvun alussa Kanta on runsastunut Venäjältä Suomeen liikkuneiden susien ansiosta, mutta tulijoiden määrä vähenee koko ajan Susikanta Suomessa vähintään 135, josta Etelä-Karjalassa n

16 Tuntomerkit Muistuttaa koiraa Väri vaihtelee harmaasta ruskeaan ja vaaleaan Suuret tassut, sopeutuneet pehmeässä lumessa käyntiin cm korkea, cm pitkä Painaa kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Suden takatassu 9-10 cm Ison koiran takajalan jälki 6-10 cm 16

17 Elintavat Elämä perustuu laumaelämään Laumaa johtaa johtaja- eli alfa-pari Kiima-aika helmi-maaliskuussa Vain johtajapari lisääntyy, pentuja 3-6 Muut lauman jäsenet ovat yleensä johtajaparin jälkeläisiä Lauman jäsenillä tarkka arvojärjestys, nuorimmat sudet arvojärjestyksessä alimpina Sudet voivat elää luonnossa vuotiaiksi 17

18 Kuva: Seppo Ronkainen 18

19 Kuva: Seppo Ronkainen 19

20 Ravinto Lauma saalistaa suuria sorkkaeläimiä: hirviä, valkohäntäpeuroja ja poroja Muu ravintovalikoima: myyrät, sopulit, jänikset, linnut ja majava Kasvinravintoa susi käyttää edistämään ruuansulatusta Yksinäinen susi ei yleensä pysty kaatamaan hirveä Susi tarvitsee keskimäärin 5 kiloa lihaa (sis. karvat ja luut) päivässä 20

21 Kuva: Seppo Ronkainen 21

22 Karhu (Ursus arctos) Kuva: Seppo Ronkainen 22

23 Esiintyminen Suomen kansalliseläin Karhukannat vähenivät 1900-luvun alussa metsästyksen johdosta Karhujen määrät kasvaneet Pohjoismaissa 1990-luvun jälkeen Karhuja on Suomessa noin 1850 yksilöä, joista Kymen rhp:ssä KARHUJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ KYMEN RHP:SSÄ

24 Tuntomerkit Väri vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan Naaras painaa , uroskarhu kiloa Ruumiin pituus , hartiakorkeus cm metsästyssaaliiksi saatujen naaraskarhujen keskipaino noin 170 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Vasen takajalka cm Vasen etujalka n. 15 cm 24 26

25 Elinkierto Kiima-aika touko-heinäkuussa Viivästynyt sikiönkehitys: pennut syntyvät talvipesään tammi-helmikuussa Jälkeläiset seuraavat emoaan seuraavaan kesään asti Talviuni syys-lokakuulta huhti-toukokuulle, jonka aikana karhu ei syö tai juo ja sen elintoiminnot hidastuvat Voivat elää luonnossa noin 30-vuotiaiksi 25

26 Ravinto Kaikkiruokainen Kasvis- ja eläinravinnon suhde vaihtelee yksilöiden ja vuodenajan mukaan Lihalla suuri merkitys keväällä, saalistaa suuria sorkkaeläimiä Muu ravinto: kalat, muurahaiset ja muut hyönteiset, haaskat, juuret ja heinäkasvien oraat Syksyllä viljan ja marjojen osuus ruokavalikoimassa korostuu 26

27 Ihminen ja suurpedot Kuva: Ilari Uotila Kuva: Seppo Ronkainen 27

28 Suurpedot ja hallinto Kansainväliset sopimukset Kansallinen lainsäädäntö 28

29 Kansainväliset sitoumukset Euroopan unionin luontodirektiivi Pyrkii turvaamaan harvinaisten tai uhanalaisten eliölajien säilymisen yhteisön alueella Ahma kuuluu luontodirektiivin liitteen II ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin Susi poronhoitoalueen ulkopuolella sekä karhu ja ilves koko maassa kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin 29

30 Kansainväliset sitoumukset Biodiversiteettisopimus Painottaa luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua Kaikissa yhteiskunnan sektoreiden toiminnassa Riistanhoidossa ja metsästyksessä tulee varmistaa eliölajien suotuisan suojelutason säilyminen niiden luontaisilla levinneisyysalueilla 30

31 Kansainväliset sitoumukset Bernin sopimus Luonnonvaraisten kasvi- ja eläinkannat tulee pitää tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia Ahma, karhu ja susi kuuluvat liitteeseen II (täysin rauhoitetut lajit) ja ilves liitteeseen III (suojeltavat lajit) 31

32 Kansainväliset sitoumukset Cites-sopimus Säädellään maailmanlaajuisesti uhanalaisilla eliölajeilla käytävää kauppaa 32

33 Kansallinen lainsäädäntö Metsästyslaki ja -asetus Suurpedot rauhoitettuja riistaeläimiä Metsästysasioiden valvonta ja ylin johto kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle Luonnon käyttömuotona metsästys perustuu kestävän käytön periaatteelle Metsästystä harjoitettaessa on huolehdittava, ettei riistaeläinkannat sen johdosta häviä tai vaarannu 33

34 Kansallinen lainsäädäntö Luonnonsuojelulaki ja asetus Eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen Vastuu suurpetojen säilyttämisestä kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tekee tutkimusta ja seurantaa perustana biologia, käyttäytyminen, GPS-seuranta ja DNA-tutkimus 34 36

35 Rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa Ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselo ei ole ongelmatonta Suurpetojen aiheuttamat vahingot kotieläimille Epämääräiset mielikuvat pedoista aiheuttavat pelkoa ja vihaa suurpetoja kohtaan 37 35

36 Ihminen ja susi Susi on arka eläin, se väistää ihmistä yleensä jo kaukaa Keräilijä-metsästäjät käyttivät sutta apuna metsästyksessä - karjanpidon myötä sutta alettiin pitää vaarallisena Susi hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla 36 38

37 1880-luvulla tapahtui suden aiheuttamia lapsisurmia Surmat aiheutti oletettavasti vanha, heikkokuntoinen tai vesikauhuinen yksilö tai koirasusi Ihmiselle suden vaarallisuus erittäin pieni - susi on arka ja pelkää ihmistä Raivotautiset sudet ovat muualla maailmassa hyökänneet ihmistä kohti 37 39

38 52 % suomalaisista suhtautuu susiin myönteisesti Ei ole päässyt Ison Pahan Suden maineestaan Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaa median luoma vääristynyt kuva Ravinnon hankinnan taustalla pedoilla, kuten muillakin eläimillä, pyrkimys selviytyä luonnossa ja jatkaa sukua 38 40

39 Susi ja kotieläinvahingot Lammasaitauksiin kohdistuneet hyökkäykset ja useiden lampaiden saalistus johtuu susien normaalien saalistustoiminnoista Pakenevat lampaat laukaisevat susissa saalistusvietit Häirikkösudet tulee poistaa - ne ovat menettäneet ihmisarkuutensa 39 41

40 Vahingot satunnaisia Kaikki sudet eivät ole haitaksi lampaille, eräs susilauma eli lammasaitauksen läheisyydessä häiritsemättä lampaita V menetettiin 44 lammasta suurpedoille, Kymen alueella alle 3, suurin osa suden tappamina Kuva:Juha Kuittinen 40 42

41 Susi ja koiravahingot Vuonna koiraa, Kymen alueella alle 3 Sudet hyökkäävät piha- ja metsästyskoirien kimppuun Joko ravinnon hankintaa tai reviirin puolustamista Tekijänä yleensä yksinäinen susi Kuva: Seppo Ronkainen 41 43

42 Ihminen ja karhu Karhua ei pelätä samalla tavalla kuin sutta Ihminen kohtaa suuremmalla todennäköisyydellä karhun kuin suden Karhu haistaa ihmisen jo kaukaa ja pakenee Yksi karhun aiheuttama kuolemantapaus v Vaaratilanne, jos ihminen joutuu emon ja pentujen väliin 42 44

43 Karhu ja kotieläinvahingot Ravinnon houkuttelemat karhut voivat tottua ihmisen hajuun Karhut rikkovat mehiläispesiä tai syövät kauroja Karhu tappoi viime vuonna 7 lammasta tai nautaa, Kymen alueella alle

44 Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisy Koirille teräsverkkoaitaus Sähköpaimenaidat Karkoittimet Metsästysalueen tutkiminen Paimenkoirat Suojaliivit koirille Ympäristötietoisuuden lisääminen Kuva: Ilari Uotila 44

45 Myönteisiä muutoksia Valtakunnallinen Suomen Riistakeskus ja aluetoimistot. Keskuksen alaisuuteen valtakunnallinen riistaneuvosto ja 15 alueellista riistaneuvostoa Riistavahinkolainsäädännön myötä vahinkoja korvataan kattavammin, omavastuu poistettu Suurpetojen tappamisesta korvaussummat nousseet, esim. karhu , susi , ahma 8200-,emo jopa Törkeä metsästysrikos -nimike menossa lainsäädännön uudistuksessa läpi Salametsästyksestä puhutaan ongelmana myös ministeriön, RKTL:n, Metsästäjien keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien keskuudessa Suurpetotutkimus edistyy ja tieto leviää 45

46 Kuva: Ilari Uotila 46

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetovahingot ja niiden estäminen Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Lasten SUURPETO-OPAS

Lasten SUURPETO-OPAS Lasten SUURPETO-OPAS Lasten suurpeto-opas Suomen suurpedot... 3 Susi... 4 Karhu... 6 Ahma... 8 Ilves... 10 Petotehtäviä... 12 Jälkikortit... 21 Tehtävien oikeat vastaukset 24 Teksti: Minja Heinonen Toimitus:

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia. PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2010 (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto YMPÄRISTÖ- KASVATUS MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto Matti-ahma tulee avuksi kasvattajalle Suurpedot kiehtovat lapsia. Ne ovat salaperäisiä, villejä ja jännittäviä. Suurpetoihin liittyy

Lisätiedot

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura

Lisätiedot

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km

Lisätiedot

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli Nisäkäskortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisä loissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: Nisäkäskor t (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoi eet:

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

Susikannan hoidosta Suomessa

Susikannan hoidosta Suomessa Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS. Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen

Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS. Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestö Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestö

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen

Lisätiedot

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 1 Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 2 1 JOHDANTO 2 AHMAN LEVINNEISYYS JA BIOLOGIA 2.1 Ahman levinneisyys ja ahmakannat Suomen lähialueilla

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI)

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 Jakelussa mainitut POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Asian tausta Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut valmisteltavana

Lisätiedot

1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa

1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa 1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa Kuva: Markku Pirttimaa 1. Hirvi (Alces alces) Hirvi on suurikokoisin hirvieläin ja samalla Suomen suurin nisäkäs. Hirviä esiintyy koko maassa metsäisillä seuduilla.

Lisätiedot

Suurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Suurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suurpedot ja luonnonsuojelu Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suurpedot luonnossa Suurpedot, erityisesti susi ja ilves, ovat huippupetoja Säätelijöitä, jotka tasapainottavat

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Toimii koko valtion alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toiminta jakautuu 15 alueelle joista jokaisella on aluetoimisto,

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta

Lisätiedot

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Poron lisääntyminen. Nimeni: Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella

Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella Suden, ilveksen, ahman ja koiran jälkien tunnistaminen talvella 1) Kun eteesi tulee jälkijono, seuraa sitä takajälkeen mahdollisimman pitkälle ja tarkkaile eläimen käyttäytymistä jälkien perusteella 2)

Lisätiedot

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa

Lisätiedot

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ

Lisätiedot

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Suomen riistakeskus riistapäällikkö Keijo Kapiainen 5.9.2012 10.9.2012 Suomen riistakeskus 1 ML 41 a :n 1 momentti: Edellytykset eräiden riistaeläinlajien

Lisätiedot

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen

Lisätiedot

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä. Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:

Lisätiedot

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! LIFE09 NAT/SE/000344 Vieraslajeihin kuuluvan supikoiran (Nyctereutes procyonoides) torjuminen Pohjois-Euroopan maissa. Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! Supikoira

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen Lataa Kirjailija: Suvi Vehmanen ISBN: 9789524924023 Sivumäärä: 67 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.94 Mb Lapsen oma petokirja on jännittävä seikkailu suomalaisten

Lisätiedot

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

ML 41 A :N NOJALLA MYÖNNETTY POIKKEUSLUPA SUDEN PYYNTIIN

ML 41 A :N NOJALLA MYÖNNETTY POIKKEUSLUPA SUDEN PYYNTIIN Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 31.12.2015 33100 TAMPERE pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus. www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru

Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus. www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru Metsäpeura - Levinneisyys Suomessa ja Luoteis-Venäjällä Villipeurat saapuivat Fennoskandiaan 10 000

Lisätiedot

KETTU UTELIAS JA MUITA NISÄKKÄITÄ. utelias kettu ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA. ja Muita nisäkkäitä TAMMI JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO

KETTU UTELIAS JA MUITA NISÄKKÄITÄ. utelias kettu ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA. ja Muita nisäkkäitä TAMMI JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO 1000 ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA UTELIAS KETTU 1000 ilmiötä suomen luonnosta utelias kettu ja Muita nisäkkäitä JA MUITA NISÄKKÄITÄ JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO TAMMI juha laaksonen, riku lumiaro ja tammi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002 1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

LAUMANVARTIJAKOIRIEN TYÖKÄYTTÖ / 28.9.2010 Teet Otstavel, HY

LAUMANVARTIJAKOIRIEN TYÖKÄYTTÖ / 28.9.2010 Teet Otstavel, HY LGD/paimenkoiraluento 28.9.2010 / PP 1 LAUMANVARTIJAKOIRIEN TYÖKÄYTTÖ / 28.9.2010 Teet Otstavel, HY Taustaa - susikannan kasvu - susivahingot lisääntyneet - sudenhoitosuunnitelma 28.12.2005 lgd-koirien

Lisätiedot

RIISTAN VUOKSI. Tammikuu 2014

RIISTAN VUOKSI. Tammikuu 2014 RIISTAN VUOKSI Tammikuu 2014 Sisällys Pääkirjoitus: Petopolitiikka kustannuspaineissa 3 Kohti uudenlaista susikannan hoitoa 4 Petopolitiikkaa linjaamassa 6 Susidiplomatiaa Länsi-Suomessa 7 Miksi susi tappaa

Lisätiedot

Oppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Koskela Outi Ovaskainen Anu Salminen Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka

Oppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Koskela Outi Ovaskainen Anu Salminen Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka Oppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Koskela Outi Ovaskainen Anu Salminen Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka Toimitustyö: Anu Salminen Laura Manninen Kuvitus: Kristiina Pyörälä Kansi ja taitto:

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO. Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO. Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO Paikka: Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta Aika: Tiistai 14.10.2008 klo 10.00 15.00 Läsnäolijat: ( - )Aura, Raija, biologi Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla

Lisätiedot

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. WWF Lintulahdenkatu 10 FI-00500 Helsinki Puh. 09 7740 100 Faksi: 09 7740 2139 www.wwf.fi Maa- ja metsätalousministeriö 26.7.2010 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI LAPIN LIITTO SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen Kuvat: Etukansi: Aarne Aatsinki Lapin

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp ASIANTUNTIJALAUSUNTO 21.3.2017 Suomen riistakeskus Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 22.3.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 7.11.2012 Kuninkaankatu 39 VALITUS 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Nokian Luonto ry. Aaroninkatu 14 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Lisätiedot

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13 Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta 2012-13 Katja Holmala ja Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Kanta-arvion muodostaminen - perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamiin petohavaintoihin

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Puhelin Sähköposti Koordinaatit: P I Suomen riistakeskuksen

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Susisovittelijan arki

Susisovittelijan arki Susisovittelijan arki Riistapäivät 22.1.2014 Antti Härkälä Tutkimusapulainen RKTL Työn alkuun Työsuhde alkanut 13.5.2013 Määräaikainen työsuhde 31.12.2014 loppuun Toimialueena on lähtökohtaisesti riistakeskuksen

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp ASIANTUNTIJALAUSUNTO 15.2.2017 Suomen riistakeskus Riistapäällikkö Jukka Keränen Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen 16.2.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016

Lisätiedot

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet

Lisätiedot

Tietoisku jousella metsästyksestä

Tietoisku jousella metsästyksestä Tietoisku jousella metsästyksestä SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Esityksen sisältö 1. Jousella metsästyksestä, maailmalla ja Suomessa 2. Jousimetsästysvälineet ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 312/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä

Lisätiedot

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja

Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja Harri Norberg Suomen riistakeskus Petohankkeen yleisötilaisuus Kuusamo, 17.10.2013 17.10.2013 Suomen riistakeskus 1 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

EUROOPAN KOMISSIO. VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 31.3.2015 C(2015) 2138 final Asia: VALTIONTUKI Suomi SA.40228 (2014/N) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki Arvoisa vastaanottaja Tarkasteltuaan

Lisätiedot

Myskihärkä, Ovibos moschatus

Myskihärkä, Ovibos moschatus Myskihärkä, Ovibos moschatus MYSKIHÄRKÄ ON SOPEUTUNUT AINUTLAATUISESTI KAIKKEIN ANKARIM- PIIN ARKTISIIN OLOSUHTEISIIN. EI IHME, ETTÄ SE SELVIYTYI HENGISSÄ JÄÄKAUDESTA. AIKOINAAN MYSKIHÄRKÄ ON ELÄNYT KAIKKIALLA

Lisätiedot

2013/00179 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 23.10.2013 2013/00179

2013/00179 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 23.10.2013 2013/00179 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 XXXXXXXX XXXXXXXX XXXXXXXX PÄÄTÖS Pvm Nro 23.10.2013 2013/00179 2013/00179 1 METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA

Lisätiedot