Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Transkriptio

1 Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen

2 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? Valkohäntäpeura eli -kauris Kuusipeura eli täpläkauris Metsäkauris

3 Poro vai metsäpeura? Poro, tunturipeuran puolikesy sukulainen Korkeasaaren arkisto Metsäpeura Bongaa poro

4 Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, maailmalla peura luokitellaan vaarantuneeksi Maailmanlaajuinen kanta noin 4500 yksilöä, esiintyy vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa Uros eli hirvas painaa noin kg, naaras eli vaadin noin kg Pidempijalkainen, isompikokoinen ja sirompi kuin poro Molemmilla sukupuolilla sarvet Kerääntyvät syksyllä kiimatokkiin, joita johtaa hirvas, kevättalvella kokoontuvat suuremmiksi laumoiksi, joita johtaa vanhemmat vaatimet Keväällä vaatimet lähtevät laumasta erilleen rauhassa synnyttämään

5 Metsäpeura Suomessa Metsästettiin sukupuuttoon luvulla Kanta säilyi onneksi Venäjän Karjalassa Paluu Kainuuseen 1950-luvulla Ensimmäinen palautusistutus Suomenselälle Tarhaus lopetettiin vuonna 1984, jonka jälkeen alueella eli noin 40 peuraa 16 tarhatun metsäpeuran vapautus Ähtäristä lukujen taitteessa Kapea geenipohja Kanta ei lähtenyt nousuun, mutta ei ole toisaalta laskenutkaan 2017 löytyi 18 peuraa ja myös vasoja

6 Levinneisyys 1700-luvulla

7

8 Metsäpeuran kannanlaskenta

9 Metsäpeuran pannoitus

10

11 Suomenselän osakanta

12 Kainuun osakanta

13 Kainuun osakanta Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma

14 Kannanhoidon teemoja Kannanseuranta Suurpedot Liikenne Elinympäristön säilyminen Perimän puhtaus Metsästys Sairaudet ja loiset Palautusistutukset Venäjä-yhteistyö Valvonta Ilmastonmuutos Maatalousvahingot Koulutus, neuvonta ja tiedotus

15 EU LIFE 7 vuoden hanke, Hankekumppanit Metsähallitus, Eräpalvelut Liikennevirasto Luonnonvarakeskus Metsähallitus Metsätalous Oy Paliskuntain yhdistys Suomen riistakeskus WWF Suomi Korkeasaaren eläintarha Ranuan eläintarha Ähtäri Zoo Hankebudjetti 5,16 M, EU-komissio rahoittaa 3,10 M Palautusistutuksen kulut 1 M

16 Valitut teemat Kannanseuranta Suurpedot Liikenne Elinympäristön säilyminen Perimän puhtaus Metsästys Sairaudet ja loiset Palautusistutukset Venäjä-yhteistyö Valvonta Ilmastonmuutos Maatalousvahingot Koulutus, neuvonta ja tiedotus

17 Kannanseuranta

18 Liikenne

19 Elinympäristöjen säilyminen

20 Valvonta

21 Koulutus, neuvonta ja tiedotus

22 Hankkeen tavoitteet Metsäpeuran levinneisyysalue laajenee länteen päin Risteytyminen poron kanssa estyy Ähtärin alueen pienimmän osakannan elinkyky paranee Eläintarhakannan perimä paranee Kuolleisuus alenee Elinympäristöjen tila paranee Ihmisten tietämys lisääntyy

23 Eläintarhakannan perimän parantaminen 140 metsäpeuraa 24 eläintarhassa Kantakirjalaji 8 kantayksilöä, tavoitteena 6 uutta kantayksilöä Korkeasaaren arkisto Korkeasaaren arkisto Korkeasaaren arkisto

24 Uusi palautusistutus

25 Metsäpeuralle sopivien elinympäristöjen kartoitus Tutkittu myös palautusistutuksen sosiaalisia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä palautusalueilla Lähde: Rktl 2014

26 Miksi juuri sinne? Sopivat kesä- ja talvielinalueet Kaukana porohoitoalueelta Kaukana Venäjän rajalta Pienempi suurpetopaine Positiivisesti suhtautuva paikallisväestö

27 Eläintarhojen rooli Kaikki Suomen metsäpeuroja pitävät eläintarhat mukana hankkeessa Asiantuntijuus Asiaan perehtyneet eläinlääkärit Ympäristökasvatus ja tiedotus Kaikki hankkeen aikana syntyvät vasat menevät luontoon Kokoamatarha Ähtärissä Kaksi metsäpeuraa lähti Korkeasaaresta hankkeelle heti lokakuussa

28 Totutustarhat

29 Natura 2000 kansallispuistot Lauhanvuori Seitseminen

30 Lauhanvuori 26 ha Seitseminen 15 ha

31 Aitaus Koko ha Hirvieläinten ja suurpetojen kestävä Kameravalvonta Eläimet kantayksilöä/aitaus Kiima-aikaan 1-2 hirvasta aitauksessa Alkuun suuri osa eläintarhakantaa Totutustarhoissa syntyneet eläimet ovat palautuksen ydin

32 Lauhanvuori Seitseminen

33 Aikataulu Kansallispuistojen totutustarhat rakennetaan kesällä 2017 Ensimmäiset eläimet siirtyvät tarhoihin syksyllä ennen kiimaaikaa Eläimet vapautetaan noin 1,5 vuoden iässä Viimeinen vapautus 2022 Ähtärin pienempi 5 ha totutustarha rakennetaan 2018 Tarhausaika 3-6 kk Aitauksessa useampia uroksia Vapautus luontoon hyvissä ajoin ennen kiima-aikaa Toivottavasti lisääntyvät luonnon yksilöiden kanssa Osa vapautetuista eläimistä pannoitetaan

34

35 Metsäpeuran biologiaa Kiitos!