SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro"

Transkriptio

1 SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

2 Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen suojelumenetelmät ovat kehittyneet hoitosuunnitelmia tehty petoaitoja rakennetaan törkeä metsästysrikos valvontaa lisätty ongelmayksilöiden karkotusta jne. Lähde Luke/RKTL

3 Ilveskannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 750 ilvestä vuonna 1995 > nyt noin Vuonna 2014 syntyi yli 500 pentuetta ei enää täytä uhanalaisuuden kriteereitä Ilveskantamme kasvoi jo ennen EU:n liittymistä Ilveskantaa säädellään metsästyksellä Lähde Luke/RKTL

4 Karhukannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 750 karhua vuonna 1995 > nyt noin Karhukantamme kasvoi jo ennen EU:n liittymistä Karhukantaa säädellään metsästyksellä, mikä on pitänyt karhukantamme ihmisarkana Lähde Luke/RKTL

5 Ahmakannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 125 ahmaa vuonna 1995 > nyt niitä on noin 220 Ahmakantamme kasvoi hieman ennen EU:n liittymistä Ahmaa ei metsästetä, mutta salametsästys on yleistä poronhoitoalueella Lähde Luke/RKTL

6 Susikannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 65* sutta vuonna 1995 > nyt niitä on noin 230 Vasta vuoden 1998 jälkeen arviot luetettavia Susikantamme lähti kasvuun vasta EU:n liittymisen jälkeen Sutta metsästetään niin luvilla kuin luvatta kanta romahti salametsästyksen johdosta talvella * Ilpo Kojolan arvio tieteellisissä artikkeleissa Lähde Luke/RKTL

7 Suurpetojen aiheuttamat porovahingot Porovahingoilla on taipumusta kasvaa riippumatta petojen määrästä järjestelmää pitäisi kehittää Vuonna 2014 aloitettu tarkempi vahinkojen tarkastaminen vähensi ilmoitettuja vahinkoja Ahma aiheuttaa melkein yhtä paljon vahinkoja kuin kaikki muut pedot yhteensä Lähde MMM

8 Susivahinkoja ei hyväksytä Muiden suurpetojen vahingot hyväksytään susivahinkoja paremmin karhun mehiläisvahingot aiheuttavat kiukkua Varsinkaan koiravahinkoja ei tahdota hyväksytä Porovahinkoihin ja muiden maiden susivahinkoihin verrattuna kotieläinvahingot ovat Suomessa vähäisiä Lähde MMM

9 Susikeskustelu on vahvasti polarisoitunut Muiden suurpetojen osalta yleinen keskustelu on kohtuullisen maltillista Suuremmat vahingot ja onnettomuudet aiheuttavat väliaikaista kiihtymistä Susikeskustelu on entisestään jyrkentynyt ja muuttunut suvaitsemattomaksi MT oli käynnissä vuosina voimakas suden mustamaalauskampanja Sosiaalinen media on kärjistänyt keskustelua entisestään On syntynyt uusia suden vastaisia ja sitä puolustavia ryhmittymiä ja yhdistyksiä Paluuta menneeseen ei ole

10 Sudensuojelu on tahdosta kiinni Suomen sudensuojelun ongelmat tiedetään tarkkaan > salametsästys Suomessa on susille sopivaa, vapaata ja rauhallista elintilaa, jossa ne voivat elää liiaksi ihmisiä häiritsemättä: Suomi noin 245 sutta, asuk. 18 km 2 Portugali 300 sutta, asuk. 114 km 2 Puola 500 sutta, asuk. 122 km 2 Espanja 2000 sutta, asuk. 91 km 2

11 Suurpetojen salametsästys Luvallisesta metsästyksestä huolimatta Suomessa tapetaan suurpetoja luvatta joka vuosi useita kymmeniä Varsinkin suden osalta salametsästys on jopa luvallista metsästystä voimaperäisempää Kuva Poliisi/Erävalvojat

12 Suurpetojen salametsästys Poronhoitoalueella laittomaan tappoon useimmiten syyllistyvät poronomistajat ja sen eteläpuolella metsästäjät Ainostaan poikkeustapauksissa suurpetojen salatappoon syyllistyvät muut kuin edellä mainitut ryhmät Kuva Poliisi/Erävalvojat

13 Ilmiöllä hiljainen hyväksyntä" Metsästäjäliitto on yrittänyt peitellä salametsästyksen yhteyttä metsästyskulttuuriin. Se on sanonut, että kunnialliset metsästäjät eivät sitä tee. Aineistomme kuitenkin osoittaa, että sitä (salametsästystä) tehdään laillisen metsästysharrastuksen puitteissa ja raja on häilyvä, Outi Ratamäki YLE

14 Hiljainen hyväksyntä on murenemassa Salametsästystä tapahtuu Pohjois-Savossa jatkuvasti, vaikka tutkintaan asti juttuja tulee vain vähän Takavuosina uhkailu ja pelottelu sulkivat sivulliset suut Kyseessä on piilorikollisuus. Salametsästyksessä on taatusti kausivaihtelua ja alueellisia eroja. Luvattoman metsästyksen jäljitys ja näytön saaminen metsästysrikoksista on poliisille erittäin hankalaa On naivia kuvitella, että poliisi menestyisi salametsästäjiä vastaan vain omin voimin. Yleisön apu auttaa merkittävästi metsästysrikosjutuissa, toteaa ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen YLE kotimaa

15 Suden salametsästys c Susia salametsästetään vuosittain noin 30* Talvella Suomen susikanta romahti reilusta 250 sudesta alle 150 suteen juuri salametsästyksen seurauksena* Suden salametsästys on mahdollista, sillä osa metsästäjistä pitää sitä hyväksyttävänä, ja laittomassa jahdissa saattaa olla mukana toistakymmentä metsästäjää * Lähteet: Sudenhoitosuunnitelma ja Sami Niemen hast.

16 Suden salametsästys c Susia salametsästetään pääosin talvella, jolloin ne kyetään löytämään lumijälkien avulla Aikaisemmin susia salametsästettiin luvallisen metsästyksen yhteydessä, jolloin koko lauma (4-7 sutta) saattoi kadota, vaikka lupia myönnettiin 1-2 yksilön poistoon Monilla metsästäjillä oli tapana sanoa: Aina on se viimeinen lupa käyttämättä

17 Susilaumat Suomessa Lähde Ilpo Kojola

18 Suden salametsästys c Sutta kohtaan koetaan myös suoranaista vihaa, jolloin se pyritään hävittämään keinolla millä hyvänsä Maastoon saatetaan levittää tuskaisen kuoleman aiheuttavia myrkky-, vaahtomuovi- ja koukkusyöttejä, jotka nieltynä aiheuttavat hitaan kuoleman

19 Sudensuojelu on tahdosta kiinni Törkeä metsästysrikos nimike lisättiin lakiin Suden euromääräinen arvo moninkertaistui Erävalvojia on palkattu lisää Salametsästys myönnetään nykyään myös viranomaisten ja riistahallinnon taholta ongelmaksi maassamme

20 Sudensuojelu on tahdosta kiinni Riistahallintoon tulisi palkata susineuvojia. Hädissään olevia ihmisiä tulisi kuunnella, neuvoa ja ymmärtää Suden suojeluun tulisi saada oma määräraha valtion budjettiin Luonnonsuojelijoiden tulisi olla myönteisesti aktiivisia Haaviston linja toimii Sudensuojelu ei ole mahdollista ilman paikallisten hyväksyntää se vaatii aikaa ja malttia

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetovahingot ja niiden estäminen Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan

Lisätiedot

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002 1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2010 (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 1 Kokemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä viime talvena (1/3) Susille ei oltu myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia

Lisätiedot

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Susisovittelijan arki

Susisovittelijan arki Susisovittelijan arki Riistapäivät 22.1.2014 Antti Härkälä Tutkimusapulainen RKTL Työn alkuun Työsuhde alkanut 13.5.2013 Määräaikainen työsuhde 31.12.2014 loppuun Toimialueena on lähtökohtaisesti riistakeskuksen

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla

Lisätiedot

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva

Lisätiedot

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Toimii koko valtion alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toiminta jakautuu 15 alueelle joista jokaisella on aluetoimisto,

Lisätiedot

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen Lataa Kirjailija: Suvi Vehmanen ISBN: 9789524924023 Sivumäärä: 67 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.94 Mb Lapsen oma petokirja on jännittävä seikkailu suomalaisten

Lisätiedot

Viite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista

Viite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell (christian.krogell@mmm.fi)

Lisätiedot

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo 11.3.2015 Hirvet ja suurpedot Versio 10.3.2015 13.3.2015 Suomen riistakeskus 1 Hirvitalousalueet PS 1: Kiuruvesi, Vieremä, Pielavesi, Maaninka, osa Iisalmea

Lisätiedot

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelma Suomen susikannan hoitosuunnitelma 4 2015 Suomen susikannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2015 3 Julkaisun nimi: Suomen susikannan hoitosuunnitelma Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. WWF Lintulahdenkatu 10 FI-00500 Helsinki Puh. 09 7740 100 Faksi: 09 7740 2139 www.wwf.fi Maa- ja metsätalousministeriö 26.7.2010 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Lumijälkilaskenta 2012-2013

Lumijälkilaskenta 2012-2013 Lumijälkilaskenta 2012-2013 Laskentapäälliköt Jälkitarkastajat 21.11.2012 Suomen riistakeskus 1 Riistalaskennat tietoa metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiot Suurpetoseuranta Vesilintujen pistelaskenta

Lisätiedot

Suurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Suurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suurpedot ja luonnonsuojelu Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suurpedot luonnossa Suurpedot, erityisesti susi ja ilves, ovat huippupetoja Säätelijöitä, jotka tasapainottavat

Lisätiedot

Susiseminaari

Susiseminaari Susiseminaari 14.4.2016 Poliisin näkökulma Harri-Pekka Pohjolainen ylikomisario Eläimen kiinniottaminen ja lopettaminen Poliisilaki (493/1995) 25 Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin,

Lisätiedot

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelma Suomen susikannan hoitosuunnitelma Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ... 5 2.1 Luottamus ja tieto... 5 2.2

Lisätiedot

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista

Lisätiedot

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,

Lisätiedot

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI LAPIN LIITTO SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen Kuvat: Etukansi: Aarne Aatsinki Lapin

Lisätiedot

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE Päivi Kainulainen Eeva Maria Maijala TIIVISTELMÄ PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITO- ALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA PORONHOITAJIEN TUKEMINEN PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan

Lisätiedot

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN

Lisätiedot

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta

Lisätiedot

Lataa Suden kanssa. Lataa

Lataa Suden kanssa. Lataa Lataa Suden kanssa Lataa ISBN: 9789523109827 Sivumäärä: 306 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.27 Mb Susi herättää pelkoa ja vihaa, mutta myös ihailua. Se nostattaa samaan aikaan kiukkua ja kunnioitusta

Lisätiedot

Susikannan hoidosta Suomessa

Susikannan hoidosta Suomessa Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:

Lisätiedot

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 1 Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 2 1 JOHDANTO 2 AHMAN LEVINNEISYYS JA BIOLOGIA 2.1 Ahman levinneisyys ja ahmakannat Suomen lähialueilla

Lisätiedot

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta

Lisätiedot

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan: 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan,

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta

Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Petojen aiheuttamat vahingot 5- kertaistuneet 2000-luvun alun tasosta Kemin-Sompiossa

Lisätiedot

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja 9.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 9.1.2015 klo 12:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs nuijamies neuvotteluhuone Osallistujat: Markus

Lisätiedot

Lataa Susi - Laaksonen Mervi. Lataa

Lataa Susi - Laaksonen Mervi. Lataa Lataa Susi - Laaksonen Mervi Lataa Kirjailija: Laaksonen Mervi ISBN: 9789525870794 Sivumäärä: 231 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.96 Mb Tietokirja sudesta, sen biologiasta ja historiasta Suomessa. Kirja

Lisätiedot

Riistapäivät Vantaa 22.1.2014

Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Metsästäjät ja suurpedot Panu Hiidenmies Toiminnanjohtaja Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Suurpetometsästyksen mittakaava Suomessa esimerkiksi Noin 2000

Lisätiedot

Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa

Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka Lataa Kirjailija: Leena Vilkka ISBN: 9789529993543 Sivumäärä: 163 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.72 Mb FT, ympäristöfilosofi Leena Vilkka kuvaa kirjassa

Lisätiedot

SUURPEDOT JA POROTALOUS SUOMESSA

SUURPEDOT JA POROTALOUS SUOMESSA LAPIN LIITTO SUURPEDOT JA POROTALOUS SUOMESSA Aarne Aatsinki SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 POROTALOUS SUOMESSA... 4 3 SUURPETOKANTOJEN HOITO JA KANTA-ARVIOT... 5 4 SUURPETOJEN AIHEUTTAMAT POROVAHINGOT...

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

Lataa Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? - Suvi Borgström. Lataa

Lataa Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? - Suvi Borgström. Lataa Lataa Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? - Suvi Borgström Lataa Kirjailija: Suvi Borgström ISBN: 9789526104461 Sivumäärä: 235 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.49 Mb Hallintotieteiden maisteri Suvi Borgström

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp ASIANTUNTIJALAUSUNTO 21.3.2017 Suomen riistakeskus Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 22.3.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 1.6.2015 Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 1.6.2015 Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 1.6.2015 Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVAN TAI ALUEEL- LISEN KIINTIÖN NOJALLA SALLITTAVASTA KARHUN

Lisätiedot

PORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA

PORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA PORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA Poronhoitoalueen petovahinkojen hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on saattaa poronhoitoalueen petomäärät pysyvästi tasolle,

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN

Lisätiedot

HIRVIVAARA SUSIALUEELLA PITÄISIKÖ SUSILAUMAN ELINALUEILLA PITÄÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPAA HIRVITIHEYTTÄ Kansalaisten näkemyksiä asiasta

HIRVIVAARA SUSIALUEELLA PITÄISIKÖ SUSILAUMAN ELINALUEILLA PITÄÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPAA HIRVITIHEYTTÄ Kansalaisten näkemyksiä asiasta HIRVIVAARA SUSIALUEELLA PITÄISIKÖ SUSILAUMAN ELINALUEILLA PITÄÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPAA HIRVITIHEYTTÄ Kansalaisten näkemyksiä asiasta Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kestävän kehityksen koulutusohjelma

Lisätiedot

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011

Lisätiedot

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset

Lisätiedot

Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkuttava Suomessa

Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkuttava Suomessa Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkuttava Suomessa Suden kannanhoidollinen metsästys on toteutettu Suomessa kaksi kertaa, vuosina 2015 ja 2016. Kannanhoidollisen metsästyksen tulokset ovat erinomaisia

Lisätiedot

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelma Suomen susikannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2015 Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ...

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

Toimenpiteet Köyliö 2.9.2014 Toimenpiteet Pöytyä 3.9.2014

Toimenpiteet Köyliö 2.9.2014 Toimenpiteet Pöytyä 3.9.2014 Toimenpiteet Köyliö 2.9.2014 1. Paikallisen päätöksenteon vahvistaminen: vastuuta ja oikeuksia paikallisille. - pilottihanke, jossa rhy ottaisi aktiivisen roolin 2. Paikallisen susitiedon jakaminen; paikallislehti,

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Uusiutuvin voimin? Mervi Laaksonen 2. Suden Ajan haastateltavana petolähettiläs Mikko Peltola Sami Säynevirta 3

Pääkirjoitus: Uusiutuvin voimin? Mervi Laaksonen 2. Suden Ajan haastateltavana petolähettiläs Mikko Peltola Sami Säynevirta 3 4 2007 4 2007 Pääkirjoitus: Uusiutuvin voimin? Mervi Laaksonen 2 Suden Ajan haastateltavana petolähettiläs Mikko Peltola Sami Säynevirta 3 Kirja-arvostelu: Muinainen pimeys-kirjasarja Mario ja Milo 6 Haastattelu:

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp ASIANTUNTIJALAUSUNTO 15.2.2017 Suomen riistakeskus Riistapäällikkö Jukka Keränen Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen 16.2.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016

Lisätiedot

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1 RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ 12.3.2012 Poika ja varis, Akseli Gallen-Kallela, 1884 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA 1 T E H T Ä V Ä T I TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Ia Avoimet kysymykset Lue sivuilla 11 13 oleva artikkeli

Lisätiedot

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Suomen susikannan hoitosuunnitelma Suomen susikannan hoitosuunnitelma Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ... 5 2.1 Luottamus ja tieto... 5 2.2

Lisätiedot

RIISTAN VUOKSI. Tammikuu 2014

RIISTAN VUOKSI. Tammikuu 2014 RIISTAN VUOKSI Tammikuu 2014 Sisällys Pääkirjoitus: Petopolitiikka kustannuspaineissa 3 Kohti uudenlaista susikannan hoitoa 4 Petopolitiikkaa linjaamassa 6 Susidiplomatiaa Länsi-Suomessa 7 Miksi susi tappaa

Lisätiedot

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä

Uudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja

Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja Harri Norberg Suomen riistakeskus Petohankkeen yleisötilaisuus Kuusamo, 17.10.2013 17.10.2013 Suomen riistakeskus 1 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET

Lisätiedot

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone 7.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 13.1.2014 klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone Osallistujat Markus Lohi Juhani

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA MET- SÄSTYSVUONNA 2014 2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA MET- SÄSTYSVUONNA 2014 2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 17.12.2014 Dnro 2334/13/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN

Lisätiedot

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI)

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 Jakelussa mainitut POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Asian tausta Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut valmisteltavana

Lisätiedot

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen

Lisätiedot

Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS. Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen

Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS. Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestö Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestö

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Oppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Koskela Outi Ovaskainen Anu Salminen Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka

Oppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Koskela Outi Ovaskainen Anu Salminen Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka Oppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Koskela Outi Ovaskainen Anu Salminen Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka Toimitustyö: Anu Salminen Laura Manninen Kuvitus: Kristiina Pyörälä Kansi ja taitto:

Lisätiedot

Susipolitiikan suunnanmuutos ohjailusta omistajuuteen

Susipolitiikan suunnanmuutos ohjailusta omistajuuteen Mari Pohja-Mykrä, Sami Kurki & Sakari Mykrä Susipolitiikan suunnanmuutos ohjailusta omistajuuteen Haasteena susipolitiikan sosiaalinen kestävyys Nykypäivän suomalaisella suurpetojen kannanhoidolla on pitkät

Lisätiedot

3/2010 S u d e n A i k a

3/2010 S u d e n A i k a 3/2010 Suden Aika 3/2010 www.luontoliitto.fi/susiryhma Pääkirjoitus: City ja susi Henrik Wolff 3 Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta Leo Stranius 4 Aura esittäytyy Aura Yliselä 6 Matkakertomus Ruotsin

Lisätiedot

103. KESKIVIIKKONA 1. JOULUKUUTA 1999

103. KESKIVIIKKONA 1. JOULUKUUTA 1999 PTK 103/1999 vp 103. KESKIVIIKKONA 1. JOULUKUUTA 1999 kello 18.55 Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 1) Hallituksen esitys esiopetusta koskevaksi lainsäädännöksi... 3455 Hallituksen esitys HE

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO. Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO. Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO Paikka: Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala Aika: keskiviikko 17.10.2007 klo 12.30 14.55 Läsnäolijat: ( + )Aura, Raija,

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

Lataa Susihukka - Erkki Pulliainen. Lataa

Lataa Susihukka - Erkki Pulliainen. Lataa Lataa Susihukka - Erkki Pulliainen Lataa Kirjailija: Erkki Pulliainen ISBN: 9789525777109 Sivumäärä: 56 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.82 Mb Virossa ei ole raportoitu pihasusista eikä salakaadoista.

Lisätiedot