SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro
|
|
- Paavo Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro
2 Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen suojelumenetelmät ovat kehittyneet hoitosuunnitelmia tehty petoaitoja rakennetaan törkeä metsästysrikos valvontaa lisätty ongelmayksilöiden karkotusta jne. Lähde Luke/RKTL
3 Ilveskannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 750 ilvestä vuonna 1995 > nyt noin Vuonna 2014 syntyi yli 500 pentuetta ei enää täytä uhanalaisuuden kriteereitä Ilveskantamme kasvoi jo ennen EU:n liittymistä Ilveskantaa säädellään metsästyksellä Lähde Luke/RKTL
4 Karhukannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 750 karhua vuonna 1995 > nyt noin Karhukantamme kasvoi jo ennen EU:n liittymistä Karhukantaa säädellään metsästyksellä, mikä on pitänyt karhukantamme ihmisarkana Lähde Luke/RKTL
5 Ahmakannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 125 ahmaa vuonna 1995 > nyt niitä on noin 220 Ahmakantamme kasvoi hieman ennen EU:n liittymistä Ahmaa ei metsästetä, mutta salametsästys on yleistä poronhoitoalueella Lähde Luke/RKTL
6 Susikannan kehitys Suomessa Suomessa oli noin 65* sutta vuonna 1995 > nyt niitä on noin 230 Vasta vuoden 1998 jälkeen arviot luetettavia Susikantamme lähti kasvuun vasta EU:n liittymisen jälkeen Sutta metsästetään niin luvilla kuin luvatta kanta romahti salametsästyksen johdosta talvella * Ilpo Kojolan arvio tieteellisissä artikkeleissa Lähde Luke/RKTL
7 Suurpetojen aiheuttamat porovahingot Porovahingoilla on taipumusta kasvaa riippumatta petojen määrästä järjestelmää pitäisi kehittää Vuonna 2014 aloitettu tarkempi vahinkojen tarkastaminen vähensi ilmoitettuja vahinkoja Ahma aiheuttaa melkein yhtä paljon vahinkoja kuin kaikki muut pedot yhteensä Lähde MMM
8 Susivahinkoja ei hyväksytä Muiden suurpetojen vahingot hyväksytään susivahinkoja paremmin karhun mehiläisvahingot aiheuttavat kiukkua Varsinkaan koiravahinkoja ei tahdota hyväksytä Porovahinkoihin ja muiden maiden susivahinkoihin verrattuna kotieläinvahingot ovat Suomessa vähäisiä Lähde MMM
9 Susikeskustelu on vahvasti polarisoitunut Muiden suurpetojen osalta yleinen keskustelu on kohtuullisen maltillista Suuremmat vahingot ja onnettomuudet aiheuttavat väliaikaista kiihtymistä Susikeskustelu on entisestään jyrkentynyt ja muuttunut suvaitsemattomaksi MT oli käynnissä vuosina voimakas suden mustamaalauskampanja Sosiaalinen media on kärjistänyt keskustelua entisestään On syntynyt uusia suden vastaisia ja sitä puolustavia ryhmittymiä ja yhdistyksiä Paluuta menneeseen ei ole
10 Sudensuojelu on tahdosta kiinni Suomen sudensuojelun ongelmat tiedetään tarkkaan > salametsästys Suomessa on susille sopivaa, vapaata ja rauhallista elintilaa, jossa ne voivat elää liiaksi ihmisiä häiritsemättä: Suomi noin 245 sutta, asuk. 18 km 2 Portugali 300 sutta, asuk. 114 km 2 Puola 500 sutta, asuk. 122 km 2 Espanja 2000 sutta, asuk. 91 km 2
11 Suurpetojen salametsästys Luvallisesta metsästyksestä huolimatta Suomessa tapetaan suurpetoja luvatta joka vuosi useita kymmeniä Varsinkin suden osalta salametsästys on jopa luvallista metsästystä voimaperäisempää Kuva Poliisi/Erävalvojat
12 Suurpetojen salametsästys Poronhoitoalueella laittomaan tappoon useimmiten syyllistyvät poronomistajat ja sen eteläpuolella metsästäjät Ainostaan poikkeustapauksissa suurpetojen salatappoon syyllistyvät muut kuin edellä mainitut ryhmät Kuva Poliisi/Erävalvojat
13 Ilmiöllä hiljainen hyväksyntä" Metsästäjäliitto on yrittänyt peitellä salametsästyksen yhteyttä metsästyskulttuuriin. Se on sanonut, että kunnialliset metsästäjät eivät sitä tee. Aineistomme kuitenkin osoittaa, että sitä (salametsästystä) tehdään laillisen metsästysharrastuksen puitteissa ja raja on häilyvä, Outi Ratamäki YLE
14 Hiljainen hyväksyntä on murenemassa Salametsästystä tapahtuu Pohjois-Savossa jatkuvasti, vaikka tutkintaan asti juttuja tulee vain vähän Takavuosina uhkailu ja pelottelu sulkivat sivulliset suut Kyseessä on piilorikollisuus. Salametsästyksessä on taatusti kausivaihtelua ja alueellisia eroja. Luvattoman metsästyksen jäljitys ja näytön saaminen metsästysrikoksista on poliisille erittäin hankalaa On naivia kuvitella, että poliisi menestyisi salametsästäjiä vastaan vain omin voimin. Yleisön apu auttaa merkittävästi metsästysrikosjutuissa, toteaa ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen YLE kotimaa
15 Suden salametsästys c Susia salametsästetään vuosittain noin 30* Talvella Suomen susikanta romahti reilusta 250 sudesta alle 150 suteen juuri salametsästyksen seurauksena* Suden salametsästys on mahdollista, sillä osa metsästäjistä pitää sitä hyväksyttävänä, ja laittomassa jahdissa saattaa olla mukana toistakymmentä metsästäjää * Lähteet: Sudenhoitosuunnitelma ja Sami Niemen hast.
16 Suden salametsästys c Susia salametsästetään pääosin talvella, jolloin ne kyetään löytämään lumijälkien avulla Aikaisemmin susia salametsästettiin luvallisen metsästyksen yhteydessä, jolloin koko lauma (4-7 sutta) saattoi kadota, vaikka lupia myönnettiin 1-2 yksilön poistoon Monilla metsästäjillä oli tapana sanoa: Aina on se viimeinen lupa käyttämättä
17 Susilaumat Suomessa Lähde Ilpo Kojola
18 Suden salametsästys c Sutta kohtaan koetaan myös suoranaista vihaa, jolloin se pyritään hävittämään keinolla millä hyvänsä Maastoon saatetaan levittää tuskaisen kuoleman aiheuttavia myrkky-, vaahtomuovi- ja koukkusyöttejä, jotka nieltynä aiheuttavat hitaan kuoleman
19 Sudensuojelu on tahdosta kiinni Törkeä metsästysrikos nimike lisättiin lakiin Suden euromääräinen arvo moninkertaistui Erävalvojia on palkattu lisää Salametsästys myönnetään nykyään myös viranomaisten ja riistahallinnon taholta ongelmaksi maassamme
20 Sudensuojelu on tahdosta kiinni Riistahallintoon tulisi palkata susineuvojia. Hädissään olevia ihmisiä tulisi kuunnella, neuvoa ja ymmärtää Suden suojeluun tulisi saada oma määräraha valtion budjettiin Luonnonsuojelijoiden tulisi olla myönteisesti aktiivisia Haaviston linja toimii Sudensuojelu ei ole mahdollista ilman paikallisten hyväksyntää se vaatii aikaa ja malttia
Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas
Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003
1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
LisätiedotSuurpetokantojen arviointi
Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005
1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860
LisätiedotSusiristiriitojen lieventäminen
Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:
LisätiedotSuurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen
Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013
LisätiedotSuurpetovahingot ja niiden estäminen
Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan
LisätiedotHoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena
Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850
LisätiedotSuurpetotutkimus/RKTL
Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,
LisätiedotPETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI
PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ
LisätiedotRiistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014
Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan
LisätiedotSusikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla
Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002
1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
LisätiedotSuden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus
Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui
LisätiedotSuden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi
Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2010 (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE
1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen
LisätiedotSatapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010
Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta
LisätiedotSuden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016
Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 1 Kokemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä viime talvena (1/3) Susille ei oltu myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia
Lisätiedot1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152
1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO
LisätiedotSusisovittelijan arki
Susisovittelijan arki Riistapäivät 22.1.2014 Antti Härkälä Tutkimusapulainen RKTL Työn alkuun Työsuhde alkanut 13.5.2013 Määräaikainen työsuhde 31.12.2014 loppuun Toimialueena on lähtökohtaisesti riistakeskuksen
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotUusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet
Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla
LisätiedotWWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva
LisätiedotSuomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus
Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa
LisätiedotSuurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas
Suurpetotilanne Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Toimii koko valtion alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toiminta jakautuu 15 alueelle joista jokaisella on aluetoimisto,
LisätiedotLataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa
Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen Lataa Kirjailija: Suvi Vehmanen ISBN: 9789524924023 Sivumäärä: 67 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.94 Mb Lapsen oma petokirja on jännittävä seikkailu suomalaisten
LisätiedotAlueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot
Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo 11.3.2015 Hirvet ja suurpedot Versio 10.3.2015 13.3.2015 Suomen riistakeskus 1 Hirvitalousalueet PS 1: Kiuruvesi, Vieremä, Pielavesi, Maaninka, osa Iisalmea
LisätiedotViite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell (christian.krogell@mmm.fi)
LisätiedotPetojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista
LisätiedotSuomen susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan hoitosuunnitelma 4 2015 Suomen susikannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2015 3 Julkaisun nimi: Suomen susikannan hoitosuunnitelma Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotWWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.
WWF Lintulahdenkatu 10 FI-00500 Helsinki Puh. 09 7740 100 Faksi: 09 7740 2139 www.wwf.fi Maa- ja metsätalousministeriö 26.7.2010 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO
LisätiedotKUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen
LisätiedotLumijälkilaskenta 2012-2013
Lumijälkilaskenta 2012-2013 Laskentapäälliköt Jälkitarkastajat 21.11.2012 Suomen riistakeskus 1 Riistalaskennat tietoa metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiot Suurpetoseuranta Vesilintujen pistelaskenta
LisätiedotSusiseminaari
Susiseminaari 14.4.2016 Poliisin näkökulma Harri-Pekka Pohjolainen ylikomisario Eläimen kiinniottaminen ja lopettaminen Poliisilaki (493/1995) 25 Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin,
LisätiedotSuurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja
Suurpedot ja luonnonsuojelu Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suurpedot luonnossa Suurpedot, erityisesti susi ja ilves, ovat huippupetoja Säätelijöitä, jotka tasapainottavat
LisätiedotSuomen susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan hoitosuunnitelma Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ... 5 2.1 Luottamus ja tieto... 5 2.2
LisätiedotSATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS
1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,
LisätiedotSELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI
LAPIN LIITTO SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen Kuvat: Etukansi: Aarne Aatsinki Lapin
LisätiedotSuurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste
Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotSUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN
SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN
LisätiedotSisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena
Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta
LisätiedotBiologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta
Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan
LisätiedotLataa Suden kanssa. Lataa
Lataa Suden kanssa Lataa ISBN: 9789523109827 Sivumäärä: 306 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.27 Mb Susi herättää pelkoa ja vihaa, mutta myös ihailua. Se nostattaa samaan aikaan kiukkua ja kunnioitusta
LisätiedotTiedote Suurpetojen jälkilaskennasta
Rapo Po3 Hirvitalousalue Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta 19 20.1.2019 Rapo-Po3 Hirvitalousalue käsittää seuraavat Riistanhoitoyhdistykset: Isojoki-Karijoki, Jalasjärven, Jurvan, Kauhajoen, Kurikan,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE Päivi Kainulainen Eeva Maria Maijala TIIVISTELMÄ PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITO- ALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA PORONHOITAJIEN TUKEMINEN PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY
LisätiedotSusikannan hoidosta Suomessa
Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:
LisätiedotSuomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON
1 Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 2 1 JOHDANTO 2 AHMAN LEVINNEISYYS JA BIOLOGIA 2.1 Ahman levinneisyys ja ahmakannat Suomen lähialueilla
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotTOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI
TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan: 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN
LisätiedotAlkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon
Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan,
LisätiedotSUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011
SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotVastaus kirjalliseen kysymykseen Luonnonvarakeskuksen toiminnan avoimuudesta
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Luonnonvarakeskuksen toiminnan avoimuudesta Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotLapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja
9.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 9.1.2015 klo 12:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs nuijamies neuvotteluhuone Osallistujat: Markus
LisätiedotPoronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta
Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Petojen aiheuttamat vahingot 5- kertaistuneet 2000-luvun alun tasosta Kemin-Sompiossa
LisätiedotLataa Susi - Laaksonen Mervi. Lataa
Lataa Susi - Laaksonen Mervi Lataa Kirjailija: Laaksonen Mervi ISBN: 9789525870794 Sivumäärä: 231 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.96 Mb Tietokirja sudesta, sen biologiasta ja historiasta Suomessa. Kirja
LisätiedotLataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa
Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka Lataa Kirjailija: Leena Vilkka ISBN: 9789529993543 Sivumäärä: 163 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.72 Mb FT, ympäristöfilosofi Leena Vilkka kuvaa kirjassa
LisätiedotSUURPEDOT JA POROTALOUS SUOMESSA
LAPIN LIITTO SUURPEDOT JA POROTALOUS SUOMESSA Aarne Aatsinki SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 POROTALOUS SUOMESSA... 4 3 SUURPETOKANTOJEN HOITO JA KANTA-ARVIOT... 5 4 SUURPETOJEN AIHEUTTAMAT POROVAHINGOT...
LisätiedotLataa Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? - Suvi Borgström. Lataa
Lataa Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? - Suvi Borgström Lataa Kirjailija: Suvi Borgström ISBN: 9789526104461 Sivumäärä: 235 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.49 Mb Hallintotieteiden maisteri Suvi Borgström
LisätiedotPetojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen
Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
LisätiedotViite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 1213/06.02/2018 ASIA: WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa ja metsätalousministeriö Osastopäällikön sijainen, vesihallintojohtaja Kai Kaatra (kai.kaatra@mmm.fi)
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotPORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA
PORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA Poronhoitoalueen petovahinkojen hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on saattaa poronhoitoalueen petomäärät pysyvästi tasolle,
LisätiedotSUSIUUTINEN Kuka puhuu ja miten? Riistapäivät 2019
#riistapäivät SUSIUUTINEN Kuka puhuu ja miten? Riistapäivät 2019 Aku Ahlholm, Jyväskylän yliopisto, kielten ja viestinnän laitos Uutinen? Strukturaalinen määritelmä: mitä, missä, milloin? Pragmaattinen
LisätiedotEduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 21.3.2017 Suomen riistakeskus Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 22.3.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 1.6.2015 Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 1.6.2015 Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVAN TAI ALUEEL- LISEN KIINTIÖN NOJALLA SALLITTAVASTA KARHUN
LisätiedotIhminen ja susi kohtaavat päivittäin ympäri maailmaa ilman, että mitään erityistä tapahtuu. Yleensä tilanteissa on ollut kyse jostain seuraavasta:
Kun kohtaat SUDEN Ihminen ja susi kohtaavat päivittäin ympäri maailmaa ilman, että mitään erityistä tapahtuu. On kuitenkin tilanteita, joissa susi on hyökännyt ihmisen kimppuun. Yleensä tilanteissa on
LisätiedotARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA
ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN
LisätiedotRiistapäivät Vantaa 22.1.2014
Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Metsästäjät ja suurpedot Panu Hiidenmies Toiminnanjohtaja Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Suurpetometsästyksen mittakaava Suomessa esimerkiksi Noin 2000
LisätiedotSusiasioista. VRN:n kokous, Vantaa. Sauli Härkönen
Susiasioista VRN:n kokous, Vantaa Sauli Härkönen 5.2.2018 Susi on aina rauhoitettu Metsästyslain 37 :n 3 momentti: Susi, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina rauhoitettuja. Metsästyslain
LisätiedotHIRVIVAARA SUSIALUEELLA PITÄISIKÖ SUSILAUMAN ELINALUEILLA PITÄÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPAA HIRVITIHEYTTÄ Kansalaisten näkemyksiä asiasta
HIRVIVAARA SUSIALUEELLA PITÄISIKÖ SUSILAUMAN ELINALUEILLA PITÄÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPAA HIRVITIHEYTTÄ Kansalaisten näkemyksiä asiasta Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kestävän kehityksen koulutusohjelma
LisätiedotRiistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys
Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011
LisätiedotRiistaeläinvahingot ja niiden estäminen
Riistaeläinvahingot ja niiden estäminen KITEE 29.3.2019 Reijo Kotilainen 1.4.2019 Suomen riistakeskus 1 Karhun aiheuttamat vahingot 2018 Poro 804 korvaus 1 015 187 Mehiläistarhaus 147 korvaus 148 721 Lampaat
LisätiedotRiistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset
Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset
LisätiedotKannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkuttava Suomessa
Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkuttava Suomessa Suden kannanhoidollinen metsästys on toteutettu Suomessa kaksi kertaa, vuosina 2015 ja 2016. Kannanhoidollisen metsästyksen tulokset ovat erinomaisia
LisätiedotKarhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi
Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani
LisätiedotSuomen susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2015 Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ...
LisätiedotToimenpiteet Köyliö 2.9.2014 Toimenpiteet Pöytyä 3.9.2014
Toimenpiteet Köyliö 2.9.2014 1. Paikallisen päätöksenteon vahvistaminen: vastuuta ja oikeuksia paikallisille. - pilottihanke, jossa rhy ottaisi aktiivisen roolin 2. Paikallisen susitiedon jakaminen; paikallislehti,
LisätiedotARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA
ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 15.2.2017 Suomen riistakeskus Riistapäällikkö Jukka Keränen Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen 16.2.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016
LisätiedotPetovahinkojen TUNNISTAMISOPAS. Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen
Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestö Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestö
LisätiedotRHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1
RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa
LisätiedotSusifoorumi , Mustasaari,
Susifoorumi 11.6.2018, Mustasaari, Rannikko-Pohjanmaan alueella havaintomäärät ja lajikohtaisten havaintojen jakaantuminen suurpetohavaintojen osalta on muuttunut ratkaisevasti. Tuskin koskaan on keskustelu
LisätiedotUudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä
Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut
LisätiedotSuomen susikannan hoitosuunnitelma
Suomen susikannan hoitosuunnitelma Sisältö JOHDANTO... 3 1 SUSIKANNAN HOIDON TAVOITTEET... 4 2 YHTEISTYÖ KANSALAISTEN, RIISTAHALLINNNON JA SUURPETOTUTKIMUKSEN VÄLILLÄ... 5 2.1 Luottamus ja tieto... 5 2.2
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ
SUOMI TOISENA KIELENÄ 12.3.2012 Poika ja varis, Akseli Gallen-Kallela, 1884 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA 1 T E H T Ä V Ä T I TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Ia Avoimet kysymykset Lue sivuilla 11 13 oleva artikkeli
LisätiedotRIISTAN VUOKSI. Tammikuu 2014
RIISTAN VUOKSI Tammikuu 2014 Sisällys Pääkirjoitus: Petopolitiikka kustannuspaineissa 3 Kohti uudenlaista susikannan hoitoa 4 Petopolitiikkaa linjaamassa 6 Susidiplomatiaa Länsi-Suomessa 7 Miksi susi tappaa
LisätiedotPetovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja
Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja Harri Norberg Suomen riistakeskus Petohankkeen yleisötilaisuus Kuusamo, 17.10.2013 17.10.2013 Suomen riistakeskus 1 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET
LisätiedotKokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone
7.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 13.1.2014 klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone Osallistujat Markus Lohi Juhani
LisätiedotSusipolitiikan suunnanmuutos ohjailusta omistajuuteen
Mari Pohja-Mykrä, Sami Kurki & Sakari Mykrä Susipolitiikan suunnanmuutos ohjailusta omistajuuteen Haasteena susipolitiikan sosiaalinen kestävyys Nykypäivän suomalaisella suurpetojen kannanhoidolla on pitkät
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA MET- SÄSTYSVUONNA 2014 2015
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Muistio 17.12.2014 Dnro 2334/13/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN
Lisätiedot