Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Transkriptio

1 Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL

2 Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen metsästetyistä ilveksistä Kannanarvioinnin tulevaisuus

3 Kannanarviointi 1: Seuranta-aineistot PetoYhdysHenkilöverkosto (PYH), ~ 1800 riistanhoitoyhdistysten valitsemaa havainnoitsijaa. lisääntymishavainnot yksilömäärän arviointi Hirvihavaintokorttien suurpetohavainnot Radioseuranta susi karhu ahma ilves Erillislaskennat (MH, paliskunnat, Pohjois-Suomi, tarvittaessa muilla alueilla) ahma ja ilves metsästyssaalisaineisto

4 Kannanarviointi 2: Kanta-arvioiden ajankohdat vuosittain arvio suurpetokantojen koosta, lisääntymistuotosta sekä metsästettävyydestä MMM:lle Lausunnot kootaan eri aikaan vuodesta Sutta koskeva lausunto julkaistaan kevättalvella (kuluvan talven lumiajan havainnot) Karhua koskeva lausunto kevättalvella (edellisen vuoden kesällä tehtyihin pentuehavaintoihin) Ilveslausunto keväällä/alkukesästä (edellisen vuoden viimeisen kolmanneksen ( ) ja kuluvan vuoden ensimmäisen kolmanneksen ( ) pentuehavainnot) Ahman kanta-arvio vuoden lopulla

5 Kannanarviointi 3: Arviointimenetelmät Reviirien lukumäärään perustuva arvio Susi Pentueiden lukumäärään perustuva arvio Karhu ja ilves Sekamalli (erillislaskennat, havainnot yms.) Ahma

6 Pentueiden lukumäärään perustuva arvio (karhu ja ilves) Petohavainnot pohjamateriaalina Selvitetään petohavaintojen perusteella erillisten pentueiden lukumäärä (emä ja pennut) Pentueiden lukumäärä kerrotaan lajityypillisellä kertoimella (tiedot kansainvälisistä tutkimuksista), jolloin saadaan populaation kokonaislukumäärä

7 ILVES

8 Ilveksen levittäytyminen Suomessa

9 Ilveskanta-arvion menetelmä vuodesta Tausta Menetelmä kehitetty Ruotsissa ja Norjassa, käytössä myös Virossa Pohjaa 1. kahden pentueen väliseen etäisyyteen (liikkuvuus ja elinpiirien koko) 2. Pentueiden osuuteen koko eläinkannasta (populaatiosta) Maiden sisällä eri alueilla käytössä eri kertoimet, sillä kannan kehitysvaihe ja tiheys erilaiset Ruotsi 4,26 6,12 ( vuosina ) Norja 5,5 Viro 4,0 Suomeen otettu alussa käyttöön kerroin 6

10 Kanta-arvion muodostaminen - perustuu petoyhdyshenkilöiden tuottamiin petohavaintoihin - pentuehavainnot ovat avainasemassa muodostettaessa lukumäärä arviota. - alueen ilvesten kokonaislukumäärä saadaan laskemalla pentueiden lukumäärä * kerroin (4,7-6).

11 entuehavainnot arkastelujaksolla Pentueet 2011

12 Erillislaskennat

13 Tavoite Suomen Riistakeskuksen viisi aluetoimistoa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Satakunta ja Uusimaa, järjestivät yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa suurpetojen lumijälkiin perustuvan maastolaskennan tammikuussa Tarkoituksena oli saada aiempaa tarkempaa tietoa ilvesten ja susien määristä kyseisten aluetoimistojen alueelta. Lisäksi tavoitteena oli kehittää nykyistä havainnointijärjestelmää tukevia keinoja, joilla parannetaan suurpetokantojen seurannan tarkkuutta.

14 Ohjeita laskentaan Laskentareitistöön ei saisi jäädä isoja aukkoja (erillisten pentueiden keskimääräinen etäisyys km) Aukkokohtia tulisi huomioida ja kattaa vähintään niin, että suunnitellaan lisä-laskentareitti kulkemaan alueen poikki (jalan tai muutoin) Reitistö kannattaa suunnitella pysyväksi (toistettavuus ja vertailu tulevina vuosina) Keskeistä pentuehavaintojen jäljittäminen erillisiksi pentueiksi

15 1 2 Palautettava kartta RKTL:ään: - merkitään vain ne tiet jotka lasketaan (yliviivauskynä tai tussi) - havainnot voi merkitä kartalle josta ne siirretään Tassuun - merkitkää karttaa myös seurue ja yhdyshenkilön nimi ja puh.

16 Erillislaskennan tuottamat kertoimet: määräytyminen Kaikki laskentapäivänä tehdyt ilveshavainnot (ml. erillispentueet) erilliseksi motitetut pentueet Arvio pentueisiin liittyvästä yksilömäärästä arvio havaitusta kokonaisyksilömäärästä kokonaisyksilömäärä/pentueet=kerroin Kuinka monta pentueiden ulkopuolista eläintä alueella liikkuu? Läpileikkaus osapopulaation ikäryhmistä tiettynä ajanhetkenä. Antaa paikalliseen populaatioon perustuvan kertoimen alueellisesta ilveskannasta Linnell, J.D.C., Odden, J., Andre n, H., Liberg, O., Andersen, R., Moa, P., Kvam, T., Brøseth, H., Segerstro m, P., Ahlqvist, P., Schmidt, K., Je drzejewski, W.&Okarma, H. 2007: Distance rules for minimum counts of Eurasian lynx Lynx lynx family groups under different ecological conditions. - Wildl. Biol. 13:

17 ERILLISLASKENNAN TULOKSIA 2012

18 Lumijälkilaskenta varmistettuja Alue Laskijoita ilvespentueita Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Itä-Uusimaa

19 Laskenta RHY:t Laskijat tulos Pohjois-Savo 22/ pentuetta Pohjois- Savo Kokonaispinta -ala km (maa-alue) Mukana laskennassa km (87 %) Tieverkko km km km 0,87 km/km2 Reittiverkoston tiheys Länsi-Uusimaa 2010: 1,06 km/km 2 Kainuu 2008: 0,67km/km 2 Toteutunut laskentareitti km km (64 %) ~ km (24 %)

20 Tieverkosto

21 Lasketut reitit kartalla

22 Kaikki laskentapäivältä kirjatut ilveshavainnot

23 Kaikki laskentapäivänä kirjatut ilveshavainnot ja havaintoihin kuuluvat erillispentueet

24 Pohjois-Savon erillispentueet Pentueita Perheryhmien 1-pentu 2-pentua 3-pentua yksilömäärä * 32 % % 7 9 % Pentua/naaras 1,8 Ilves -Sukukypsä noin 2 -vuotiaana - naaraan ensimmäinen pentue tyypillisesti 3 -vuotiaana - Pentuja pentueessa 1-4, tyypillisesti 1-2

25 Koko vuoden kanta-arvion muodostuminen

26 Laskentapentueet ja kaikki ilmoitetut pentuehavainnot syksy ja kevät

27 Kannanarviointia kahdella eri menetelmällä Pentueet 2011 * Kehitetty Yksilömäärä (aluekohtainen kerroin) Ero pentueiss a Perinteinen, Ei erillislaskentojen tietoa Pentueet ilman erillislaskentahavaintoja Yksilömäärä (pentueet *6) Etelä-Savo , Keski- Suomi Pohjois- Savo , Satakunta , Uusimaa ,

28 Erillispentueet 2011 Pentuearvio 2011: Pentuearvio 2010: 52-54

29 Kannanhoitoalue Aluetoimisto Pentueet vuonna 2011 Vuotta vanhempia ennen metsästyskautta 2012/2013 Pentuja/ naaras Poronhoitoalue *** pa Kainuu pa Lappi pa Oulu pa Muu Suomi ** 1,5^ Etelä-Häme ,4 Etelä-Savo 48 52# ,6 Kainuu ,2 Keski-Suomi 65 74# ,7 Kaakkois-Suomi ,5 Oulu ,8 Pohjanmaa ,3 Pohjois-Häme ,5 Pohjois-Karjala ,5 Pohjois-Savo 71 79# ,8 Rannikko ,3 Pohjanmaa Satakunta 38 41# ,6 Uusimaa 29 32# ,6 Varsinais-Suomi ,4 Yhteensä Taulukko 1. Ilvespentueet ja arvioitu yksilömäärä ennen metsästyskautta 2012/2013. Suurimmat arvioidut pentuetuottoluvut on lihavoitu. # Alueet, joilla erillislaskenta toteutettu tammikuussa pa = Pieni aineisto, ei mahdollista arvioida naaraiden pentutuottoa. ^ Muun Suomen kaikkien alueiden keskiarvo. *Arvio pitää sisällään myös muun ihmisen suoraan aiheuttaman kuolleisuuden **Lukumääräarvion yläraja on laskettu kannanhoitoalueittaisten vaihteluvälien keskikohtien summana ***arvio ottaa huomioon pentuehavaintojen pienen lukumäärän alueella

30 Axis Title Pentueet Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Rannikko-Pohjan Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

31 Ilveksiä (yks.) Naaraiden osuus (%) 50 Ikä (vuosia) Liikenteessä kuolleet Muut kuolleena löydetyt / / / / / / / / naara urokse

32 Metsästetyt : Uros vihreällä Naaras punaisella

33 Tieto RKTL:ssä: Pohjois-Savossa metsästettyjä tai kuolleena löydettyjä (35 kpl) ilveksiä v yhteensä 364 kpl (sijaintitieto 359) Jaksolta yht. 266 ilvestä: 109 naarasta 157 urosta Kartassa kuolleiden naaraiden sijainnit

34 Jaksolta : 109 naarasta 157 urosta 2011 pentueita: (kartassa pisteet 75:sta)

35 Jaksolta : 109 naarasta 157 urosta 2011 pentueita: (kartassa pisteet 78:sta) 2012 metsästettyjä naaraita 21 kpl, joista arviolta 3 v. tai yli ~ 12 kpl

36 Kanta-arviointia myös tulevaisuudessa

37 Pentueisiin pohjautuva mallinnus ilveskannan kehityksestä eri verotusmäärillä

38 Tassusta Tassu on RKTL:ssä kehitetty internetpohjainen suurpetohavaintotietojen keruu- ja katselujärjestelmä, joka mahdollistaa havaintotietojen syöttämisen sekä näiden tietojen katselun käyttöoikeuksien puitteissa internet-selaimella. Järjestelmä pyrkii suurpetohavainnoinnin nopeampaa tiedonsiirtoon, laaja-alaisempaan havaintotiedon jakamiseen ja parempaan yhteistyöhön Järjestelmää kehitetään ja korjataan edelleen resurssien puitteissa Riistapäiväkirja tulevaisuudessa?

39 KIITOKSET KUULIJOILLE JA VIELÄ ERITYISKIITOS KAIKILLE LASKENTAAN OSALLISTUNEILLE!

40

41