1. Opintojen aluksi. 1. Käytännön asioita 2. Kurssin osaamistavoi9eet 3. Peruskurssi ensi askeleena <eteen maailmaan 4. Talous<eteen laitos

Transkriptio

1 1. Opintojen aluksi 1. Käytännön asioita 2. Kurssin osaamistavoi9eet 3. Peruskurssi ensi askeleena <eteen maailmaan 4. Talous<eteen laitos Liite. Matema<ikan kertausta: funk<on derivaa9a Kurssin verkkosivu: h9ps://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=16348&lang=fi 1

2 1. Käytännön asioita Luennot ma, ke ja to yhteensä 40 tun<a ma ja to klo 13:15-14:45 ke 13:15-14:30 tauko 14:45-15:45 Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen luennoi rahapoli<ikasta ma 5.2. klo 13:15-14:00 Perus<edot Hyy<nen ja Maliranta, Yritysjohdon talous0ede, tai vastaavat <edot Talous0eteen oppikirjasta Harjoitukset kerran viikossa (yht. 5 kertaa) alkaen viikolla 2 tehtävä itsenäises< ja riippuma9omas< kopioiminen on rangaistavaa tehtävät tulevat verkkosivulle viimeistään edeltävän viikon perjantaina, mallivastaukset harjoitusviikon torstaina 2

3 Harjoitustehtävät viikossa on 5 tehtävää, joista yhdessä harjoitellaan <edon hankkimista ja soveltamista ja joista kukin pisteytetään asteikolla 0-3 Harjoitukset palautetaan a) joko paperilla viimeistään harjoitusviikon torstaina klo 10 harjoituslaa<kkoon tai torstain harjoitusryhmässä klo 10:15 harjoituslaa<kon paikka ilmoitetaan myöhemmin paperit on nido9ava yhteen ja oma nimi sekä opiskelijanumero on merki9ävä selväs< näkyviin b) tai sähköises< kurssin verkkosivulle pdf-<edostoksi skanna9una viimeistään torstaina klo 10 Harjoitusryhmät harjoitusten ohjaajat ovat talous<eteen opiskelijoita tehtävien ratkaisut selitetään harjoitusryhmissä to ja pe klo osallistuminen on vapaaehtoista ryhmän voi valita vapaas< 3

4 Kirjallisuus Pohjola, Talous0eteen oppikirja, 11. uudiste9u painos 2014 (tai uudempi) edelliset painokset eroavat uusimmasta vain ajankohtaisten asioiden osalta (mm. finanssikriisi, euroalueen velkakriisi ja Suomen kansantalouden ongelmat) luennossa kerrotaan kirjan se luku, jossa asiaa (mahdollises<) käsitellään Muu luennoilla ilmoite9ava materiaali Talous0eteen oppikirja - on paljol< kirjoite9u tämän kurssin pohjalta joten luentojen voi ajatella syventävän sitä Oheislukemistoksi voi suositella myös englanninkielisiä oppikirjoja, esimerkiksi Mankiw & Taylor, Economics 4

5 Ten[ pe klo 9-12 uusinnat ma ja elokuussa myöhemmin ilmoite9avana ajankohtana luennot ja kurssikirja siltä osin, mitä luennoilla ilmoitetaan Kurssin arvostelu Harjoitukset enintään 10 prosen[a arvostelusta Ten[ enintään 90 prosen[a arvostelusta ten[in voi tulla tehtäviä suoraan harjoituksista Viime vuoden ensimmäisen ten<n arvostelu: Lukumäärä (yhteensä 281) Arvosana (keskiarvo = 2,7, hyväksy;yjen keskiarvo = 3,2) 5

6 Kurssipalaute9a ja krii[siä kommen9eja: Luennot puudu9avia/tylsiä/mielenkiintoisia/erinomaisia Diat liiankin yksityiskohtaisia ü Ka9avat diat helpo9avat itsenäistä opiskelua Harjoituksista saa liian vähän pisteitä ü Sil< niitä kanna9aa tehdä Harjoitukset liian helppoja/liian vaikeita ü Yritän tarjota jokaiselle jotakin Harjoitusten palau9aminen paperilla on vanhanaikaista ü Nyt tarjolla on sähköinen vaihtoehto, mu9a paras tapa oppia talous<ede9ä on harjoitella kynällä ja paperilla Vaikea saada hyvää arvosanaa harrastama9a asiaa ü To9a! Yleisarvio kurssista 2017: Vaa<vuus 2017: 6

7 2. Kurssin osaamistavoi9eet Kurssin suori9aneet a) osaavat ja ymmärtävät sekä mikro- e9ä makrotalous<eteen peruskäsi9eet ja teoriat, b) pystyvät seli9ämään, miten talouden toimijat tekevät päätöksiä, ja osaavat ratkaista tällaisia päätösongelmia sekä c) <etävät, miten talousjärjestelmät toimivat ja miten talouspoli<ikka vaiku9aa Suomen kansantaloudessa ja euroalueella Tavoi9eena on siten oppia mitä talous<eteellinen aja9elu on mihin sitä tarvitaan ja mitä hyötyä siitä on syventämällä ja laajentamalla jo valintakoekirjasta opi9ua 7

8 Esimerkki: Hinnanmuutoksen hyvinvoin<vaikutus Hinta P 1 P 2 A B 3... ja kulu9ajien hyvinvoin< kasvaa euroissa mitaten alueen P 1 ABP 2 verran -- minkä ymmärtävät vain talous<ede9ä opiskelleet 1. Kun hinta laskee... Kysyntäkäyrä Q 1 Q niin kysyntä kasvaa, mikä on jokaisen helppo ymmärtää Määrä 8

9 3. Peruskurssi ensi askeleena <eteen maailmaan 3.1 Tieteellisen aja9elun merkitys Mikä on <eteen tehtävä? lähtee havainnoista seli9ää meitä ympäröivää maailmaa talous<ede seli9ää taloudellisia ilmiöitä Tarjoaa järjestelmällisen tavan tulkita ympäristöä jalostuu työkaluksi sitä opiskelleille ja käy9ämään harjaantuneille harjoi9aminen on ainoa tapa harjaantua käy9äjäksi Ennustaminen ei ole ensisijainen tehtävä Jos kriisejä ei voi ennustaa, niin onko talous<eteen opiskelu si9en hyödytöntä? Ks. h9p://blogit.image.fi/asiatonlehdistokatsaus/syksy-kosmoksessa-helsingin-sanomien/ 9

10 3.2 Economics = talous<ede, kansantalous<ede Lähempänä yhteistä <ede9ä kuin liiketalous<eteet joista jokaisella on oma oppirakennelmansa Yhteiskunta<ede, joka tutkii ihmisen taloudellista käy9äytymistä Economics is the study of mankind in the ordinary business of life (Alfred Marshall, Principles of Economics, 1890) Economics is the science which studies human behaviour as a rela<onship between ends and scarce means which have alterna<ve uses (Lionel Robbins, 1932) Pyrkii seli9ämään koko talouden toiminnan samaa tarkastelutapaa käytetään kaikkien ilmiöiden tarkasteluun Lähtee havaitusta käy9äytymisestä, mu9a o9aa myös kantaa siihen kuinka talouden tulisi toimia posi<ivinen ja norma<ivinen tarkastelutapa 10

11 Talous<eteen kieli on abstrak<a ja joskus teknistä (= matemaa[sta) yhtenäistä mikä helpo9aa kommunikaa<ota; perusasiat kaikki ekonomis<t ymmärtävät samalla tavalla On tärkeää, e9ä opimme saman kielen se on kuitenkin vain työkalu, ei uskonkappale => talous<ede muu9uu (aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa kielikin kehi9yy) ajan myötä Talous<ede ei ole luonnon<ede tutkimuskohteella ihmisellä on oma tahto tutki9avien ilmiöiden ken9ä on moniseli9einen teoria ei voi kehi9yä yhtä yhtenäiseksi kuin luonnon<eteissä talous<ede on tässä mielessä vaikeampaa 11

12 Koska ihmisillä on oma tahto, ei talou9a voi ohjata samalla tavoin kuin mekaanista laite9a, esim. autoa tai avaruusalusta Ison-Britannian parlamen[ ase[ vuonna 1976 komitean selvi9ämään, eikö talou9a voisi ohjata niin, e9ei olisi työ9ömyy9ä eikä inflaa<ota, koska ihminen on jo käynyt kuussakin. Johtopäätös oli, e9ä talouden ohjaaminen on paljon vaikeampaa Suomen bru9okansantuote ja sen trendi Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin Bkt Poten3aalinen bkt h9p:// Lähde: Omat laskelmat ja Tilastokeskus 12

13 Kun ihmiset <etävät, mitä tahtovat, he pyrkivät ennakoimaan myös tulevaisuu9a => Talouden <la ei määräydy pelkästään menneen kehityksen perusteella, vaan myös tulevaisuu9a koskevien odotusten perusteella esimerkiksi osakkeiden hinnat: tulevien osinkojen nykyarvo vrt. taivaanmekaniikka: kun tunnetaan luonnonlait ja nyky<la, voidaan laskea maailmankaikkeuden alku ja loppu (Newton, Poincare) Tarvitaan teoria ihmisen käy9äytymisestä ra<onaalisen valinnan teoria perustuu johdonmukaisen käy9äytymisen oletukseen kulu9ajat maksimoivat hyvinvoin<aan, yritykset voi9oaan talouden tasapaino yksilön (kulu9aja, yritys) tavoi9eellisesta toiminnasta pyritään koko ryhmän (markkinat) toiminnan kuvaukseen Nash-tasapaino: kenelläkään ei ole tarve9a muu9aa käy9äytymistään (John F. Nash) Hyväksyin sen ajatuksen, e9ei mikään ole niin käytännöllinen kuin hyvä teoria Ilokseni olen havainnut, e9ä hyvät, selkeät teoriat toimivat myös käytännössä 13 Presiden? Mauno Koivisto, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/1994

14 Oman edun tavoi9elu markkinatalouden perustana Emme odota teurastajan, oluenpanijan tai leipurin huoleh<van päivällisestämme hyväntahtoisuu9aan, vaan siksi, e9ä heillä on siitä etua. Emme vetoa heidän inhimillisyyteensä, vaan heidän itsekkyyteensä, emmekä milloinkaan puhu heille omista tarpeistamme, vaan heidän eduistaan. Ei kukaan muu kuin kerjäläinen tahdo olla etupäässä kanssaihmistensä hyvätahtoisuuden varassa. Adam Smith, Kansojen varallisuus, 1776, s Yleinen väärinkäsitys: Oman edun tavoi9elu = ahneus Oma etu on taloudellisen toiminnan mo<vaa<otekijä, joka edistää henkilökohtaista hyvinvoin<a ja siten koko yhteiskunnan hyvinvoin<a Oma etu ei väl9ämä9ä tarkoita itsekkyy9ä, sillä oma etu voi muodostua vaikkapa läheisten hyvinvoinnista Ahneus on äärimmilleen vietyä oman edun tavoi9elua sellaista, joka aiheu9aa toisille kustannuksia tai vähentää heidän hyvinvoin<aan Se on toisilta riistämistä eikä siten yhteiskunnallises< hyväksy9ävää 14

15 Kokeellisen talous<eteen opetuksia ihmisten käy9äytymisestä, uhkavaa<muspeli (ul<matum game) 1) Peliasetelma: Henkilöt A ja B, jotka eivät tapaa toisiaan A saa <etyn summan rahaa jae9avaksi B:n kanssa A voi tarjota B:lle mitä jakoa tahansa mu9a jako toteutuu vain jos B hyväksyy tarjouksen Muussa tapauksessa kumpikaan ei saa mitään 2) Tämä on perä9äisten valintojen peli, jonka ratkaisu löydetään taaksepäin järkeilyn avulla: B hyväksyy minkä tahansa tarjouksen, koska ei saisi muuten mitään Tämän <etäen A tarjoaa B:lle pienintä mahdollista jakosummaa, joka olkoon tässä 1 euro Jakosuhde on siten Havaintoja: Jakosuhde keskimäärin: Tarjouksista keskimäärin 15 prosen[a hylätään Itsekkyys lisääntyy jae9avan summan kasvaessa - Wall Street? Lapset: vuo<aat ovat vielä itsekkäitä, mu9a jo 7 8- vuo<aat käy9äytyvät epäitsekkääs< Primi<iviset kul9uurit: Simpanssit: mu9a jopa apinoilla on selkeä käsitys oikeudenmukaisuudesta: samasta työstä on makse9ava samaa palkkaa, ks: h9ps:// 15

16 Talous<eteen työkaluna on taloudellinen malli tapa tarkastella talouden toimintaa toimii todellisuuden pienoismallina; tulisi tuo9aa taloudellisten ilmiöiden säännönmukaisuudet toimii laboratoriona, jossa voidaan testata erilaisia ilmiöitä ja tehdä kokeita eli vastata mitä jos kysymyksiin Esimerkki: Miten Suomelle olisi käynyt ilman Nokiaa? kuvaa toimijoiden vuorovaikutuksesta syntyvän tasapainon Esimerkki: Hyödykkeen kysyntä = tarjonta => markkinahinta Models are sort of conversa<on partners. You re asking ques<ons of the models and the models answer. The importance of theory is to understand exactly how the model thinks. Because then it becomes an understandable conversa<on partner, and it can shed light on the ques<ons. Bengt Holmström (talous0eteen nobelis0 2016, MIT:n professori ja Aalto-yliopiston hallituksen en0nen jäsen) h9p://openmarkets.cmegroup.com/6987/why-bengt-holmstrom-is-an-economist-you-should-know 16

17 Miksi opiskella talous<ede9ä? - au9aa ymmärtämään maailmaa osaat mm. lukea talousuu<sia - au9aa tekemään parempia päätöksiä talouden toimijana opiskelijana, kulu9ajana, työntekijänä, yri9äjänä jne - antaa neuvoja siihen, miten muu9aa paremmaksi sitä maailmaa, jossa elämme - talous<ede on hauskaa pienellä vaivalla pääsee poh<maa suuria kysymyksiä The ideas of economists and poli<cal philosophers, both when they are right and when they are wrong, are more powerful than is commonly understood. Indeed the world is ruled by li9le else. Prac<cal men, who believe themselves to be quite exempt from any intellectual influence, are usually the slaves of some defunct economist. John Maynard Keynes, The General Theory of Employment, Interest and Money,

18 Erään opiskelijan näkökulma: - Halusin opiskella taide9a, mu9a aja9elin e9ä pitäisi opiskella luonnon<eteitä. Talous<ede tuntui hyvältä kompromissilta. The Rolling Stones-yhtyeen Mick Jagger (London School of Economics 1961) Ekonomis<n roolit - asiantun<ja, tutkija ja <eteentekijä - neuvonantaja, konsul[ - tavoi9eena on oppia, mitä ekonomis<t ovat, mitä he tekevät ja mitä talous<eteellä on sano9avaa ajankohtaisista kysymyksistä we are intellectual sanita<on workers. The world is full of nonsense....maybe the higher func<on of economics is to hold out against nonsense,... All those theories and models we invent and teach are just nature's way of making people who know nonsense when they see it. Robert M. Solow, talous<eteen nobelis<

19 3.3 Esimerkki <eteellisen ja arkipää9elyn eroista: työ9ömyyden seli9äminen Arkielämän kokemukset (vrt sanomaleh<en mielipidekirjoitukset, polii<kkojen puheet ym) teknologinen kehitys korkeat palkat hyvä työ9ömyysturva korkeat verot hyvä työsuhdeturva kilpailun puute tuotemarkkinoilla jne Jos selitystekijöitä on 10, niin näistä saa 2 10 = 1024 erilaista tarinaa jos 11, niin 2 11 = 2048 tarinaa, jne 19

20 Tieteen ongelma Mikä näistä tarinoista seli9ää parhaiten työ9ömyy9ä koskevat havainnot? Joitakin selitystekijöitä en helppo pudo9aa pois, esimerkiksi korkeat palkat, sillä palkat ja työllisyys määräytyvät samanaikaises< Kun sovit työsuhteesta, sovit samalla myös palkasta - Rakennetaan teorioita, joita testataan toisiaan vasten Eri teoriat paino9avat eri tekijöitä Tutkijan ongelma mikä on paras teoria? <eteelliset koulukunnat ja kiistat => <ede elää Opiskelijan ongelma on opiskeltava vähintään yksi teoria, mieluummin useita 20

21 Työ9ömyyden moderni teoria: työ9ömyys tasapaino9aa työntekijöiden palkkavaa<mukset (= työn tarjonta) ja yritysten palkanmaksukyvyn (= työn kysyntä) => työ9ömyy9ä esiintyy aina Reaalipalkka Työn tarjonta LS Työvoiman määrä N (olete9u tässä palkasta riippuma9omaksi) w E Työn kysyntä LD 0 L E N Työllisyys Työlliset L E Työ9ömät = N - L E 21

22 Esimerkki talouspolii[sen keskustelun vaikeudesta Var<ainen puhuu rakenteellisesta työ9ömyydestä, jonka OECD arvioi olevan noin 7 % Suomessa Helsingin Sanomat Demokraa? Työ9ömyysaste on nyt noin 8,5 Erotus on 1,5 prosen[yksikköä työvoimasta eli noin ihmistä Kauppaleh

23 3.4 Peruskurssin ope9aminen ja opiskelu Kolme vaihtoehtoista tapaa ope9aa peruskurssi: 1) Taloudellisen lukutaidon kurssi Ekonomis<en aja9elun ja talouden ilmiöiden ymmärtäminen Talous<eteen perusperiaa9eet 2) Tekninen, mallintamista ja menetelmiä paino9ava kurssi opetellaan ekonomis<en perustyökaluja 3) Krii[nen, koulukuntaeroja paino9ava kurssi Painotetaan sitä, e9ei talous<eteessä väl9ämä9ä ole yleises< sovelle9avia perustuloksia vaan vain joukko väi9ämiä, jotka pätevät joissain mu9a ei kaikissa oloissa Tämä kurssi perustuu ensimmäiseen vaihtoehtoon mikä oman kokemukseni perusteella on palkitsevin tapa ope9aa ja opiskella talous<ede9ä vaikka jotkut opiskelijat muuta toivoisivatkin, ks. Kylteri 5/2014, s h9p:// 23

24 Lisäksi korostetaan <edon hankkimista <etoa on valtavas< tarjolla erilaisissa <etokannoissa mistä ja miten hankkia, tulkita ja soveltaa <etoa? liikkeenjohdon uusin trendi: Big Data ja Business Analy<cs eli liiketoiminnan analy<ikka Myös talous<eteen arkisuu9a maanläheisyy9ä painotetaan tutkimustuloksia voi ope9aa jo peruskurssilla Tämän vuoden kurssi haastava ope9aa - koska Hyy<sen ja Malirannan kirja vie mikroteoriassa pitkälle, eikä Talous0eteen oppikirjassa päästä yhtä syvälliseen tarkasteluun - mu9a Hyy<sen ja Malirannan kirjassa ei ole perinteistä makrotalous<ede9ä ollenkaan - Tehdään siksi mikroteorian osalta kompromissi ja asetetaan taso näiden kahden kirjan väliin, -... mu9a makrotalous<eteessä lähdetään alkeista 24

25 4. Talous<eteen laitos 12 professoria ja 1 lehtori Tietoja itsestäni: h9ps://people.aalto.fi/index.html?profilepage=isfor#!ma[_pohjola 5-6 väitelly9ä tutkijaa Parikymmentä päätoimista jatko-opiskelijaa Kandiohjelmassa aloi[ 44 opiskelijaa syksyllä 2017 Laitos sijaitsee Economicum-rakennuksessa, Arkadiankatu 7 yhdessä Helsingin yliopiston ja Hankenin talous<eteiden laitosten sekä Val<on taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) kanssa Tutkimuksen painoalueita: - Mikrotalousteoria - Ympäristö- ja energiatalous - Toimialan talous<ede - Kansainvälinen talous ja kehitystalous<ede - Työmarkkinat ja työn talous<ede 25

26 Liite. Matema<ikan kertausta: funk<on derivaa9a Matema<ikassa derivaa9a kuvaa funk<on hetkellistä tai paikallista muutosnopeu9a Geometrises< derivaa9aa voidaan havainnollistaa funk<on kuvaajan tangen<n kulmakertoimena Talous<eteellinen pää9ely on marginaalianalyysiä eli rajasuureisiin perustuvaa analyysiä - rajahyöty, rajakustannus, rajatuo9avuus jossa funk<on derivaatalla on tärkeä merkitys - rajahyöty on hyötyfunk<on derivaa9a kulutuksen määrän suhteen - rajakustannus on kustannusfunk<on derivaa9a tuotannon määrän suhteen - rajatuo9avuus on tuotantofunk<on derivaa9a tuotantopanoksen suhteen 26

27 Olkoon muu9uja y muu9ujan x funk<o y = f(x) Funk<on f(x) derivaa9aa merkitään tavanomaises< symbolilla Df(x), f (x), df(x)/dx tai dy/dx Lukiosta tutun merkinnän Df asemasta talous<eteessä käytetään merkintöjä f ja dy/dx syistä, jotka ilmenevät myöhemmin Määritelmä: Funk<on f(x) derivaa9a pisteessä x 0 on erotusosamäärän raja-arvo f(x0 + Δx) f(x0 ) Δx f f ( x0 + Δx) f ( x0) '( x0) = lim Δx 0 Δx 27

28 Erotusosamäärä y f(x0 + f(x0 Δ Δx = Δx) Δx ) kuvaa funk<on keskimääräistä muutosvauh<a Δx:n mi9aisella välillä. Geometrises< se on kuvioon piirretyn sekan<n S kulmakerroin. Kuvion lähde: Ilkka Kieman luennot avoimessa yliopistossa 28

29 Kun väliä Δx lyhennetään, lähestyy sekan[ S funk<olle y = f(x) pisteeseen x 0 piirre9yä tangen[a T. Derivaa9a esi9ää siten tangen<n T kulmakerrointa eli funk<on muutosvauh<a tarkastellussa pisteessä. Kuvion lähde: Ilkka Kieman luennot avoimessa yliopistossa 29

30 Muutamia derivoin<sääntöjä Vakiofunk<o y = a => dy/dx = 0 Lineaarinen funk<o y = a + bx => dy/dx = b Kvadraa[nen funk<o y = a + bx + cx 2 => dy/dx = b + 2cx Logaritmifunk<o y = ln x => dy/dx = 1/x Funk<oiden tulo y = f(x)g(x) => dy/dx = f (x)g(x) + f(x)g (x) Yhdiste9y funk<o y = g(f(x)) => dy/dx = g (f(x)) f (x) 30