Aikuispotilaan säärimurtuman hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuispotilaan säärimurtuman hoito"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Aikuispotilaan säärimurtuman hoito Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä Suosituksen keskeinen sanoma Riimattu salpaydinnaulaus on dislokoituneiden säärimurtumien perushoitomenetelmä, jolla voidaan palauttaa nopeimmin potilaan toiminta- ja työkyky ja säästää kokonaiskustannuksia. Konservatiivisesti hoidetaan ainoastaan dislokoitumattomat tai enintään lievästi dislokoituneet säärimurtumat. Luutumishäiriöihin ja virheasentojen kehittymiseen täytyy puuttua varhain. Oleellista on erottaa suurienergiaiset vammat pienienergiaisista. Suurienergiaiset vammat tulee keskittää sairaaloihin, joissa on ortopedista ja plastiikkakirurgista kokemusta näiden vammojen hoidosta. Keskeiset ongelmat syntyvät pehmytkudosvaurioista, ja vaikeiden avomurtumien hoidon viivästyminen lisää osteomyeliitin ja amputaation riskiä. Ulkoista fiksaatiota tarvitaan pahoin kontaminoituneissa avomurtumissa sekä proksimaalisissa ja distaalisissa suurienergiaisissa vammoissa. Levykiinnitys on käyttökelpoinen hoitomenetelmä hyvin proksimaalisissa tai distaalisissa pienienergiaisissa säärimurtumissa. Myös tavalliseen säärimurtumaan liittyy aina vakavien komplikaatioiden kuten lihasaitiopaineoireyhtymän, syvän laskimotukoksen ja rasvaembolian riski. Tämän vuoksi kaikki säärimurtumapotilaat tarvitsevat erikoislääkärijohtoista seurantaa. Komplikaatioiden välitön havaitseminen vaatii myös hoitohenkilökunnan jatkuvaa koulutusta. Kohderyhmät Suositus on tarkoitettu tapaturmapotilaita hoitaville lääkäreille, erityisesti ortopedeille ja plastiikkakirurgeille. Tavoitteet Suosituksen tavoitteena on * luoda ajankohtainen tieteelliseen näyttöön ja kliiniseen kokemukseen perustuva katsaus aikuisten ja nuorten (yli 15-vuotiaiden) sääriluun varren ja metafyysialueen murtumien hoidosta sekä * yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Ilmaantuvuus ja käytetyt hoitomenetelmät Stakesin hoitoilmoitusrekisterin mukaan Suomessa sairaaloissa hoidettiin vuonna 1999 sääriluun varren murtuman vuoksi potilasta, joista 869 (61 %) oli miehiä ja 553 (39 %) naisia. Miehillä eniten murtumia esiintyi ikäryhmässä vuotta (97 murtumaa) ja naisilla 500 Duodecim 2004;120: Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

2 vuotiaiden ryhmässä (63 murtumaa). Alle 15-vuotiailla murtumien määrä oli 256 (18 % kaikista). Tiedot toimenpiteistä ovat puutteelliset. Tiedot vuodelta 1999 ovat seuraavat: * suljettu reduktio ja kipsaus 208 kertaa * ydinnaulaus 232 * levykiinnitys 44 ja * ulkoinen fiksaatio 50. Määritelmät ja pehmytkudosvammojen luokittelu Suosituksessa käsitellään * aikuisten ja nuorten (yli 15-vuotiaiden) sääriluun varren ja metafyysialueen murtumia ja niihin liittyviä pohjeluun murtumia ja pehmytkudosvammoja * mutta ei varsinaisia sääriluun nivelten sisäisiä murtumia. Murtuman hyväksyttävä asento on kuvattu taulukossa 1. Sääriluun umpimurtumaan liittyvän pehmytkudosvamman laajuus määritetään Tschernen neliportaisella luokituksella (taulukko 2). * C0-tapaturmissa murtuma on syntynyt epäsuoralla vammamekanismilla ja pehmytkudosvamma on vähäinen. * C1-tapaturmat ovat pienen tai kohtalaisen vammaenergian aiheuttamia, ja niihin liittyy pinnallisia haavaumia tai ruhjeita. * C2-murtumissa esiintyy huomattavia lihasvaurioita ja mahdollisesti syviä ja kontaminoituneita ihoruhjeita. * C3-tapaturmiin liittyy huomattavia pehmytkudosvaurioita, lihas- ja ihoruhjeita [1]. Avomurtumien luokituksessa käytetään yleensä Gustilon ja Andersonin kolmiportaista luokitusta (taulukko 3). * Tässä luokituksessa III aste on jaettu edelleen kolmeen alaryhmään. * Tyypin I murtumissa terävä luusärmä on aiheuttanut alle 1 cm:n pistohaavan ihoon. * Tyypin II murtumissa ihohaava on suurempi kuin 1 cm, mutta vammaan ei liity laajoja luukalvon eli periostin vaurioita tai ruhjeita. * Tyyppiin III A kuuluvat ne murtumat, joissa kiristyksetön ihon sulku on mahdollinen Taulukko 1. Hyväksyttävän asennon kriteerit konservatiivisen hoidon aikana. Kriteerit Murtuneen sääriluun akselivirhe varus- tai valgussuuntaan ja antecurvatum- tai recurvatumsuuntaan alle viisi astetta Ei havaittavaa kiertovirhettä Murtuneen sääriluun lyhentymä alle yksi senttimetri Ei diastaasia murtuneen luun päiden välillä Sivuttaissiirtymä harkinnan mukaan molemmissa projektioissa alle 10 % sääriluun leveydestä Taulukko 2. Umpimurtumien luokitus pehmytkudosvamman mukaan (Tschernen ja Oesternin luokitus) [7]. Luokka Taulukko 3. Avomurtumien luokitus Gustilon mukaan [7]. Luokka I II III III A III B III C Vamma 0 Minimaalinen pehmytosavamma, epäsuora vamma, yksinkertainen murtuma, esimerkiksi kierremurtuma. Esimerkkinä kaatuminen tasamaalla. 1 Ihon pinnallinen ruhje tai hiertymä, epäsuora tai pienienergiainen suora vamma. Esimerkkinä kaatuminen portaissa. 2 Syvä kontaminoitunut ruhje tai hiertymä, lihaksen ruhjoutuminen, vaikea, usein pirstaleinen murtuma. Lihasaitio-oireyhtymän riski. Esimerkkinä auton puskurin jalankulkijalle aiheuttama vamma. 3 Laaja ihon ruhjoutuminen tai murskavamma, lihasvamma yleensä vaikea, ihonalaiskudos irronnut. Lihasaitio-oireyhtymän riski on suuri, vammaan voi liittyä verisuonivaurio, ja murtuma on pirstaleinen. Esimerkkinä liikenneonnettomuus. Vamma Alle 1 cm:n ihovaurio luupiikin tai luun reunan aiheuttamana. Vähäinen lihasvaurio, yleensä yksinkertainen murtuma (24 % avomurtumista). Ulkoisen tekijän aiheuttama yli 1 cm:n ihovaurio, lihasvauriot vähäiset tai enintään kohtalaiset. Yksinkertainen tai vain vähän pirstaleinen murtuma (22 %). Laajat iho- ja lihasvauriot, neurovaskulaaristen rakenteiden vauriot mahdollisia, yleensä suurienergiainen suora vammamekanismi (54 %). Laaja pehmytosien vaurioituminen, mutta luu ei ole paljastunut laajalti. Joko kaksoismurtuma tai pirstalemurtuma (23 %). Laajat pehmytosavauriot, luu laajalti paljaana ja luukalvo kuoriutunut. Usein vaikeasti likaantunut vamma (28 %). Murtumaan liittyy korjausta vaativa verisuonivamma (3 %). Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 501

3 riittävän débridementin jälkeen. * Tyypin III B murtumissa syntyy mittavia pehmytkudosvammoja ja luukalvo on irronnut laajalti. * Tyyppi III C käsittää ne murtumat, joihin liittyy verisuoni- tai hermovaurio [2, 3]. Gustilo ja Anderson (1976) havaitsivat, että tyyppien I ja II murtumilla on huomattavasti parempi ennuste kuin tyypin III murtumilla. * Hidastuneella luutumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa murtuma ei ole luutunut 20 viikon kuluessa [4, 5]. * Luutumattomalla murtumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa vammasta on kulunut vähintään yhdeksän kuukautta, murtuma on edelleen luutumaton eikä luutumisessa ole ollut nähtävissä edistystä kolmen viimeisen kuukauden aikana [6]. Hoitopaikan valinta Hoitopaikan valinnan ratkaisevat * käytettävissä olevan henkilökunnan asiantuntemus ja kokemus säärimurtumista, * sairaalan varustus ja * seurantamahdollisuudet. Hyväasentoinen umpimurtuma voidaan hoitaa kipsauksella sairaalassa, * jossa työskentelee yleiskirurgi tai ortopedi ja * jossa hoitohenkilökunnalla on kokemusta tapaturmapotilaiden hoidosta ja vammoihin liittyvien akuuttien komplikaatioiden havaitsemisesta. Sääriluun avomurtuman hoitopaikka on sairaala, * jossa on perehdytty tällaisten avomurtumien hoitoon ja * jossa on toimenpiteisiin todellinen, ympärivuorokautinen ortopedis-traumatologinen valmius. Tyypin III avomurtumien hoito kuuluu sairaaloihin, joissa on plastiikkakirurginen valmius. Ensihoito Jos raaja on selvästi luonnottomassa asennossa, se oikaistaan. * Raaja tuetaan lastalla ja asetetaan kohoasentoon. Jos kyseessä on avomurtuma * haavasta poistetaan helposti poissaatavat vierasesineet * raaja peitetään steriileillä kosteilla taitoksilla ja liinoilla ja * aloitetaan antibioottihoito ja varmistetaan tetanusprofylaksia. Röntgenkuvat otetaan, jos se ei viivytä jatkohoitoon lähettämistä. Umpimurtuma tulisi hoitaa 12 tunnin kuluessa ja avomurtuma mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuuden tunnin kuluttua vammasta infektioriskin suurenemisen vuoksi [8]. Jos todetaan verisuonivamma tai traumaattinen amputaatio, asiasta ilmoitetaan etukäteen lopulliseen hoitopaikkaan, jotta hoitoon voidaan valmistautua. Diagnostiikka hoitopaikassa Potilaan perussairaudet, yleistila ja muut vammat vaikuttavat säärimurtuman hoitotapaan ja hoidon ajoitukseen. Vamman syntymekanismi ja vammaenergia selvitetään. Hermotoiminnot ja verenkierron tila tutkitaan (sykkeiden palpaatio, raajan väri ja lämpötila, kapillaaritäyttö). Avomurtumien yhteydessä haava tutkitaan steriliteettiä noudattaen. Raajasta otetaan natiiviröntgenkuvat kahdessa suunnassa niin, että polvi- ja nilkkanivel tulevat kuvaan mukaan. Verisuonivammaa epäiltäessä verenkierron tila tulee selvittää dopplertutkimuksella ja tarvittaessa angiografialla. * Merkittävä verisuonivamma voidaan lähes aina todeta huolellisella kliinisellä ja dopplertutkimuksella (perifeeristen sykkeiden kuuntelu, nilkka-olkavarsipaine). Jos raajassa on ampumavamma tai neurologisia puutoksia, on valtimovamman riski suuri. * Runsas vuoto, laajentuva hematooma ja vaikea iskemia ovat varmoja valtimovamman merkkejä. 502 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

4 * Tavallisesti valtimovamman paikka on vamman seutu tai polvitaive. Angiografia voidaan tehdä tarvittaessa myös leikkauspöydällä. Säärimurtuman hoitomenetelmän valinta ja hoitoperiaatteita Konservatiivisesti voidaan hoitaa murtumat, joissa hyväksyttävä asento on saavutettavissa ilman anestesiaa (taulukko 1). Dislokoituneissa murtumissa perushoitomenetelmä on riimattu salpaydinnaulaus (reamed locked intramedullary nailing), (taulukko 4). * Menetelmän etuina konservatiiviseen hoitoon verrattuna ovat lyhyempi luutumisaika virheasentojen pienempi määrä polven ja nilkan liikkeiden nopeampi palautuminen potilaan toimintakyvyn nopeampi palautuminen ja Taulukko 4. Ensisijainen hoitomenetelmä erityyppisissä säärimurtumissa. Murtuman sijainti ja laatu Hoito Huomioitavaa Potilaan ominaisuudet Pieni vammaenergia Suuri vammaenergia Dislokoitumaton tai minimaalisesti dislokoitunut, eipirstaleinen murtuma Konservatiivinen hoito Akselivirhevaara, jos pohjeluu ehyt Proksimaalikolmannes, tuberositas tibiaen kohdalle tai sen proksimaalipuolelle ulottuva murtuma Levykiinnitys (hybridi) ulkoinen fiksaatio Proksimaalikolmannes, tuberositas tibiaen distaalipuolella oleva murtuma Riimattu salpaydinnaulaus Riimattu salpaydinnaulaus Tarvittaessa»poller»-ruuvit tai levy Keskikolmanneksen murtuma Riimattu salpaydinnaulaus Riimattu tai riimaamaton salpaydinnaulaus Distaalikolmanneksen murtuma, yli 5 cm nivelpinnasta Riimattu salpaydinnaulaus tai levykiinnitys Riimattu tai riimaamaton salpaydinnaulaus Distaalikolmanneksen murtuma, alle 5 cm nivelpinnasta (ei pilon tibiale) Pirstaleinen tai segmentaalinen murtuma sääriluun varren alueella 1 Levykiinnitys tai riimattu salpaydinnaulaus Riimattu salpaydinnaulaus Ulkoinen fiksaatio, yleensä ulkoinen hybridi fiksaatio tai riimattu tai riimaamaton salpaydinnaulaus Riimattu tai riimaamaton salpaydinnaulaus Levykiinnityksessä vähintään kolme ruuvia distaalifragmenttiin, ydinnaulauksessa kaksi salparuuvia distaalifragmenttiin Pahoin kontaminoitunut murtuma tai erittäin vaikea pehmytkudosvamma Ulkoinen fiksaatio Ulkoinen fiksaatio Murtuma ylipainoisella tai huonosti kooperoivalla potilaalla Riimattu salpaydinnaulaus Riimattu salpaydinnaulaus 1 Jos riimaus johtaa luufragmenttien tai pehmytkudoksen lisävaurioon, on valittava riimaamaton naulaus. Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 503

5 lyhyempi työkyvyttömyys ilman merkittävää komplikaatioriskiä [9 13] B. * Haittana on, että noin puolelle potilaista aiheutuu polven etuosan kipua [10, 13 16] C. Riimattua ydinnaulausta suositellaan standardimenetelmäksi sääriluun umpimurtumassa samoin kuin tyypin I (-II) avomurtumassa [9 13] B. * Menetelmää voidaan käyttää myös vaikeammissa avomurtumissa (D). * Riimaamaton ydinnaulaus (naulaus ilman ydinkanavan riimausta) johtaa merkittävän usein salparuuvien katkeamiseen ja hitaampaan luutumiseen verrattuna riimattuun salpaydinnaulaukseen [9, 18 21] B, [17]. * Riimaamatonta ydinnaulausta voidaan kuitenkin käyttää joissakin tapauksissa, esimerkiksi segmentaalisissa murtumissa. * Riimausta ja ohuita ydinnauloja voidaan käyttää murtumissa, joissa ydinkanava on poikkeavan ahdas. * Käytännössä ydinnaulaus ilman riimausta onnistuu ydinkanavan ahtauden takia vain osalla potilaista [22]. Infektioriskissä ei ole todettu eroa riimaamattoman ja riimatun ydinnaulauksen välillä umpi- [9, 18 21] B ja avomurtumien hoidossa [17] B. Levykiinnitystä käytetään pienienergiaisissa proksimaalisissa ja distaalisissa metafyysialueen murtumissa, joissa ydinnaula ei anna riittävää tukevuutta [23]. * Levykiinnityksen on todettu olevan konservatiivista hoitoa parempi menetelmä pienienergiaisissa sääriluun varren umpimurtumissa [9, 24, 25] B. Satunnaistettua vertailevaa tutkimusta levykiinnityksen ja salpaydinnaulauksen välillä ei ole tehty. * Sääriluun varren ja metafyysialueen yhdistelmämurtumassa voidaan joutua käyttämään samanaikaisesti naulausta ja levytystä. Yleensä säären avomurtumien hoidossa tulos on parempi käytettäessä ydinnaulausta kuin käytettäessä ulkoista fiksaatiota [17, 26, 27] B. * Ulkoinen fiksaatio (hybridi) on aiheellinen suurienergiaisissa proksimaalisissa ja distaalisissa murtumissa, joihin ydinnaulaus ei sovellu. * Erittäin kontaminoituneissa avomurtumissa ulkoinen fiksaatio on todennäköisesti turvallisempi vaihtoehto kuin ydinnaulaus (D). Kaikille säärimurtumapotilaille suositellaan syvän laskimotukoksen ehkäisyä ainakin sairaalahoidon ajaksi [28, 29] B. * Suuren laskimotukosriskin omaaville potilaille on harkittava konservatiivisen hoidon yhteydessä koko kipsi-immobilisaatioajan kestävää syvän laskimotukoksen ehkäisyä. * Ennen laskimotukoksen lääkkeellisen ehkäisyn aloitusta on varmistuttava, ettei potilaalla ole tällaiselle lääkitykselle vasta-aihetta, kuten kallonsisäistä verenvuotoa. Leikkaushoitojen yhteydessä suositellaan antibioottiprofylaksiaa. Hoidon perimmäinen tavoite on mahdollisimman hyvä toiminnallinen tulos. Riippumatta säärimurtuman stabilointimenetelmästä sekä nilkka- että polvinivel pyritään mobilisoimaan mahdollisimman varhain. * Murtuman parantuessa lisätään asteittain varausta. * Potilas ohjataan mahdollisimman aktiiviseen lihasharjoitteluun, nivelten mobilisaatioon ja liikuntaan. Hoidon aikana annetaan fysioterapeuttista neuvontaa. Osa potilaista tarvitsee lisäksi ohjattua fysioterapiaa. Salpaydinnaulaus Salpaydinnaulauksen aiheet Salpaydinnaulauksella hoidetaan sääriluun umpinainen ja tyypin I avomurtuma, jonka hyväksyttävän asennon saavuttaminen vaatii spinaali- tai yleisanestesian [14]. * Myös tyyppien II ja III A avomurtumissa salpaydinnaulaus on ensisijainen hoitomenetelmä. * Tyyppien III B ja C avomurtumissa hoito valitaan yksilöllisesti yhteistyössä plastiikkakirurgin kanssa. Riimattua ydinnaulausta suositellaan standardimenetelmäksi sääriluun umpimurtuman hoidossa [9, 18 21] B (kuva 1). 504 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

6 Kuva 1. Säärimurtuman salpaydinnaulaus. Murtumassa hyvä asento ja fragmentit kontaktissa, ydinnaulan kärki riittävän pitkällä ja keskellä distaalifragmenttia, naulan yläosa upotettu luupinnan alapuolelle, salparuuvit oikean mittaiset. Tyyppien III A ja B murtumissa on käytetty sekä riimattua että riimaamatonta ydinnaulausta. Säären avomurtumien riimaamattomaan ydinnaulaukseen liittyy enemmän salparuuvien katkeamisia kuin riimattuun, muutoin tuloksissa ei ole merkittävää eroa [17] B. * Jos tyyppien II ja III avomurtumissa käytetään riimausta, se on syytä tehdä kevyesti. Säären avomurtumien hoidossa tulos on parempi käytettäessä riimaamatonta ydinnaulausta kuin käytettäessä ulkoista fiksaatiota. * Uusintaleikkauksen riski on ydinnaulauksen yhteydessä pienempi, samoin virheasentoon luutumisen vaara, ja pinnallisia infektioita esiintyy myös vähemmän [17, 26, 27] B. Salpaydinnaulauksen tekniikka Yleisanestesia on suositeltava toimenpiteen yhteydessä, spinaalianestesia voi peittää postoperatiivisen lihasaitio-oireyhtymän, joka tällöin saattaa jäädä huomaamatta [30]. Toimenpiteen suunnittelussa on otettava huomioon * murtuman sijainti * morfologia * dislokaatio * anatomiset poikkeavuudet, erityisesti ydinkanavan ahtaus, ja * pehmytkudosvauriot. Proksimaalisissa murtumissa anatomisen asennon ja stabiliuden ylläpito ydinnaulalla on hankalaa ja pienikin virhe naulan sisäänvientikohdassa johtaa aksiaalipoikkeamaan. Distaalikolmanneksen murtumissa naulan kärki on saatava keskelle sääriluuta nilkkanivelen yläpuolelle. * Distaalinen kierremurtuma jatkuu usein fissuurana niveleen asti, ja varomaton naulaus voi aiheuttaa dislokaation nivelpintaan. Leikkaus tehdään potilaan ollessa selällään polvi taivutettuna noin 90 astetta ja terve jalka käännettynä sivuun läpivalaisun mahdollistamiseksi. * Verityhjiötä ei käytetä, koska se estää verenvirtauksen viilentävän vaikutuksen riimauksen aikana. * Toimenpide voidaan tehdä vetopöydällä tai manuaalisella vedolla, jonka on todettu lyhentävän leikkausaikaa [31]. * Liiallista vetoa on vältettävä, koska lihasaitiopaine sääressä voi nousta ja koska reiden distaaliosan alla oleva tuki saattaa aiheuttaa kompression ja pareesin peroneushermoon. * Ennen pesua ja peittelyä harjoitellaan repositio-otteet. * Murtumassa oleva angulaatiovirhe saadaan usein korjaantumaan automaattisesti huolehtimalla naulan oikeasta sisäänvientikohdasta ja naulan kärjen distaalisesta sijainnista. * Rotaatio on tarkistettava huolellisesti anatomisista maamerkeistä. * Pituuden säätö pirstaleisissa murtumissa vaatii vertaamista terveeseen sääriluuhun. Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 505

7 Ihoon tehdään noin 3 cm:n pitkittäinen viilto ja patellaligamentti avataan keskeltä säikeiden suunnassa tai edetään patellaligamentin vierestä. * Luu puhkaistaan purasimella keskeltä frontaalitasossa ja anterosuperiorisesta kulmasta sagittaalitasossa, jolloin vältetään polvinivelen rusto- ja meniskivauriot. * Purasimen terä on pidettävä AP- ja sivutasossa luun suuntaisena. * Riimaamattoman ydinnaulan pituus [32, 33] tai pituus ja paksuus [34] määritetään läpivalaisua käyttäen instrumentteihin kuuluvalla mitalla tai naulan pituus johtopiikin ja läpivalaisun avulla [35]. * Vietäessä naulaa sisään pitää naulan mennä paikoilleen ilman kovaa vastusta. Jos naula ei mene eteenpäin, pitää syy siihen selvittää [30]. Jos suunniteltu naula osoittautuu liian paksuksi potilaan sääriluun ydinonteloon, valitaan ohuempi naula tai riimataan kevyesti. * Naulan laadusta riippumatta läpivalaisua on käytettävä murtumakohtaa ylitettäessä ja naulan edetessä distaalifragmentissa. * Samanaikaisesti murtuma pidetään reponoituneena. * Naulan yläpää on saatava luun reunan tasolle. Näin vältetään patellaligamentin mekaaninen ärsytys. * Hyvin distaaliset, dislokoituneet pohjeluun murtumat voidaan tarvittaessa kiinnittää levyllä [36]. Riimatun ydinnaulauksen yhteydessä varsinkin nuorilla potilailla purasimen kärki on vietävä syvälle, jotta tylpällä johtopiikillä päästäisiin ydinonteloon. * Nupillinen johtopiikki taivutetaan kärjestään, jolloin sen ohjattavuus paranee murtumaa ylitettäessä. * Johtopiikin kärki viedään keskelle nilkkanivelen yläpuoleiseen subkondraaliseen luuhun. * Johtopiikin avulla mitataan naulan pituus. Tämä on tehtävä sitä tarkemmin, mitä distaalisemmasta murtumasta on kysymys. * Huonoilla välineillä ja väkivaltaisella tekniikalla tehty ydinriimaus aiheuttaa kudoksen huomattavaa kuumenemista ja voi johtaa koko sääriluun varren alueen nekroosiin [37]. Kuumenemista voidaan välttää käyttämällä teräviä riimereitä ja poistamalla toistuvasti terän uriin pakkautuva luudebris. * Riimerin terän urien on oltava syvät, jolloin paine pääsee vapaammin purkautumaan porauksen edeltä. Kaksoismurtuman riimaus on suoritettava varoen, ettei välifragmentti lähde pyörimään riimerin mukana. Riimaus aloitetaan 7 8 mm:n terällä edeten 0,5 mm:n välein, kunnes saavutetaan kohtalainen vastus. Riimerit kuluvat ja tylsyvät, ja ne on uusittava säännöllisin väliajoin. Sääriluun ydinkanavan mittojen mukaan valitaan naulan paksuus, joka on 1 2 mm ohuempi kuin paksuin käytetty ydinpora. Ydinnaula viedään johtopiikkiä apuna käyttäen kevyesti kiertäen paikoilleen. Johtopiikin sijainti ja fragmenttien asento varmistetaan läpivalaisulla. Jos naulan kärki pyrkii juuttumaan takakorteksiin, on naula vaihdettava ohuempaan tai riimattava lisää. Kahta salparuuvia naulan molemmissa päissä on käytettävä säännönmukaisesti; niistä voidaan luopua vain hyvin perustelluissa poikkeustilanteissa. Osteoporoottisessa luussa on suositeltavaa käyttää kolmea salparuuvia molemmissa päissä. Distaaliruuvit asetetaan mediaalipuolelta niin sanotulla vapaan käden tekniikalla läpivalaisukontrollissa. Toinen tapa on valita naula, jossa on ohjain myös distaalisia salparuuveja varten. Ruuvin kanta tai kärki ei saa jäädä hankaamaan ja puhkaisemaan nilkan seudun usein ohutta pehmytkudosta ja ihoa. Jos naulan sisäänviennin jälkeen on jäänyt distaasia, distaaliset ruuvit kiinnitetään ensiksi, jolloin murtumarako saadaan umpeutumaan naulaa taaksepäin naputtelemalla. 506 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

8 Sääriluun distaalisten murtumien ydinnaulaus Sääriluun murtuman ulottuminen nilkkaniveleen tekee murtuman ydinnaulauksen tavallista hankalammaksi. * Kuitenkin sääriluun distaaliset murtumat, joihin liittyy nilkkaniveleen ulottuva ei-pirstaleinen, dislokoitumaton tai minimaalisesti dislokoitunut murtuma, voidaan hoitaa ydinnaulauksella [38 40]. Murtuman tarkan reposition jälkeen murtuman asento säilytetään pihdein tai käsin [38], nilkkaniveleen ulottuva murtuma voidaan kiinnittää ruuvein tarvittaessa ennen ydinnaulausta [40]. Distaalisten murtumien ydinnaulauksissa olisi hyvä käyttää sellaista naulatyyppiä, jossa distaaliset salparuuvit sijaitsevat mahdollisimman kaukana distaalisuunnassa [38, 41]. Proksimaalisempi ydinnaulan distaalisista ruuveista voi kulkea viiston murtuman läpi. * Tällöin ruuvi toimii vetoruuvin tavoin ja komprimoi murtuman kiinni [38, 40]. * On tärkeää saada salparuuveihin hyvä pito. Ydinnaulauksen jatkohoito Toimenpiteen jälkeen raaja pidetään kevyen kompressiositeen kera kohoasennossa useita vuorokausia mobilisoiden nilkkaa ja polvea. Turvotusta, kipua ja verenkiertoa on seurattava tarkasti, ja lihasaitio-oireyhtymä on aina pidettävä mielessä. Kävelyharjoitukset aloitetaan ensimmäisenä leikkauksenjälkeisenä päivänä, aluksi lyhytkestoisina, kyynärsauvoja tai muita apuvälineitä käyttäen. Potilas voidaan yleensä kotiuttaa postoperatiivisena päivänä. Varauslupa annetaan potilaskohtaisesti. * Varaus raajan painolla voidaan aloittaa yleensä heti leikkauksen jälkeen. * Jos murtuma ei ole pirstaleinen ja fragmenttien päät ovat hyvin vastakkain, voidaan varaus aloittaa osastolla kivun sallimissa rajoissa täyteen varaukseen asti [14]. Muutoin varauksen lisäämisestä päätetään tapauskohtaisesti. * Jos varhainen täyspainovaraus ei ole ollut mahdollista, pyritään yleensä kuuden viikon kuluessa puolipainovaraukseen ja sen jälkeen varaukseen täydellä painolla. Nilkan ja polven aktiivinen liike sekä lihasharjoitukset nopeuttavat murtuman ja pehmytkudosvaurioiden paranemista. Myöhäistoimenpiteet Niissä tapauksissa, joissa murtumarakoon on jäänyt diastaasia, voidaan 6 8 viikon kohdalla harkita ydinnaulan dynamisointia (salparuuvien poistoa). Jos kyseessä on pirstaleinen, pitkittäissuunnassa epästabiili murtuma, voidaan 3 5 kuukauden kuluttua tehdä tarvittaessa uusi riimattu ydinnaulaus paksummalla naulalla, ellei ole havaittavissa merkkejä luutumisen edistymisestä. Levykiinnitys Aiheet Ellei murtuma sovellu konservatiiviseen hoitoon eikä salpaydinnaulaukseen, voidaan harkita levykiinnitystä pienienergiaisissa umpivammoissa (kuva 2). * Sääriluun umpimurtuman levykiinnitys lyhentää luutumisaikaa ja aiheuttaa vähemmän virheasentoja verrattuna konservatiiviseen hoitoon [9, 24, 25] B. * Sääriluun murtuman levykiinnitys on teknisesti vaativa toimenpide. * Anguloituvat, lähellä tuberositas tibiaeta olevat proksimaaliset murtumat, jotka ulottuvat alle 5 cm:n päähän niveltasosta ja joita on vaikea hallita ydinnaulalla, tulee hoitaa ensisijaisesti levykiinnityksellä [42]. Sääriluun distaalisissa murtumissa, jotka ulottuvat alle 5 cm:n etäisyydelle nivelpinnasta, voidaan röntgenkuvista mitata, saadaanko salpaydinnaulan distaaliset ruuvit distaalifragmenttiin. * Jollei salpaydinnaulauksella todennäköisesti saavuteta murtuman riittävää kiinnitystä Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 507

9 syytä varmistaa 1 2 vuorokauden seurannalla ennen leikkausta, että kudosvauriota (lihasaitio-oireyhtymä) ei kehity. Hoitovaihtoehtona on harkittava hybridifiksaatiota. Kuva 2. Pienienergiaisen distaalisen säärimurtuman levytys. Hyvä anatominen tulos, muotoiltu sääriluun levy sijoitettu lihasten alle luun lateraalipinnalle, pohjeluun murtuma stabiloitu levyllä. ja etenkin jos myös pohjeluussa on distaalinen dislokoitunut murtuma, levykiinnitys on suositeltava hoitomenetelmä. Jos murtuma ulottuu niveleen ja ydinnaulaus todennäköisesti lisää nivelpinnan siirtymää, on harkittava levytystä tai hybridifiksaatiota. Säärimurtuman levykiinnityksen erityisaihe on polven tekonivel [43] tai erityisen kapea sääriluun ydinontelo. Kudosten laadun arviointi ja itse leikkaustekniikka ovat vaativia ja edellyttävät erityistä perehtyneisyyttä ja usein myös plastiikkakirurgista osaamista. Leikkauksen ajoitus on riippuvainen pehmytkudostilanteesta. Jos kyseessä on suurienergiainen vamma, on Leikkaustekniikka Proksimaalisissa murtumissa yleisesti hyväksytyin avaus on anterolateraalinen, lateraalikondyylin etureunasta alkaen anteriorisen aition ja sääriluun lateraalireunan välistä. Säären alueella sääriluuhun nähden lateraalisesti sijaitseva anteriorinen aitio antaa hyvän pehmytkudossuojan kiinnitysvälineille. Aivan distaalisissa murtumissa ensisijainen avaus on lateraalinen. * Iho avataan pohjeluun etureunan kohdalta. * Peroneushermo etsitään ja suojataan. * Retinaculum avataan ja edetään membrana interrosseaa pitkin sääriluun pintaan. * Anteriorinen aitio kokonaisuudessaan jää etupuolelle. * Murtuma redusoidaan, pihditetään ja kiinnitetään sääriluun lateraalipinnalle asetetulla levyllä [42]. * Murtuman distaalisempaan osaan pitää saada vähintään kolme ruuvia. Sääriluun varren alueen murtumissa ja niissä distaalisissa murtumissa, joissa avausta joudutaan ulottamaan kauemmas proksimaalisuuntaan, yli keski- ja alakolmanneksen rajan, on anterolateraalinen avaus anteriorisen aition mediaalipuolelta suotavampi. Mediaalista avausta distaalisen sääriluun alueella tulisi välttää huonon pehmytkudospeiton ja haavan paranemisen ongelmien vuoksi [44]. Jos murtumaan liittyy dislokoitunut pohjeluun alaosan murtuma tai malleolin murtuma, aloitetaan korjaus tästä. * Kiinnitykseen käytetään tavanomaisia malleolilevyjä. Kun pohjeluun murtuma on saatu lyhentymän ja siirtymän osalta korjatuksi, sääriluun murtuman reduktio on yleensä helppo. Tarvittaessa voidaan käyttää distraktoria. Sääriluun murtuman kiinnitykseen käytetään mieluiten vähän korroosiota aiheuttavia ja 508 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

10 riittävän lujia, mieluiten vähän luuhun kontaktissa olevia kompressiolevyjä. Levyn esitaivutus on välttämätön [42]. Lateraalinen levytys on pehmytkudosopillisesti turvallisempi kuin aikaisempi mediaalinen levytys [42, 44]. Luutumisennuste ei ole huono ja asennon hallinta on kohtalaisen hyvä [42]. Jatkohoito Alaraajaan asetetaan postoperatiivisesti pehmustettu, kompromoiva sidos ja raaja pidetään koholla, kunnes turvotus alkaa väistyä. Nilkka- ja polvinivel mobilisoidaan välittömästi. Potilas liikkuu hipaisuvarauksella tukisidettä käyttäen 6 8 viikon ajan, minkä jälkeen aloittaa osavarauksen. Täysi varaus aloitetaan kliinisen ja radiologisen tilanteen mukaan, yleensä noin 8 12 viikon kuluttua leikkauksesta [42]. Konservatiivinen hoito Sääriluun varren murtumat tulee pyrkiä hoitamaan niin sanotun funktionaalisen hoidon periaatteiden mukaisesti [45] D. Funktionaalinen hoito voidaan toteuttaa käyttämällä aluksi pitkää alaraajakipsiä ja siirtymällä mahdollisimman pian (3 6 viikon kuluttua) joko lyhyen alaraajakipsin tai funktionaalisen lastan (ortoosin) käyttöön [46 51]. Aiheet Yksinkertainen dislokoitumaton säärimurtuma voidaan hoitaa kipsi- tai ortoosi-immobilisaatiolla, kun murtuman asento on niin hyvä, että kipsaus voidaan tehdä ilman anestesiaa kipulääkityksen turvin, ja murtuma säilyttää asentonsa niin, että varhainen varaus on mahdollinen, tai kun leikkaushoidolle on erityinen vasta-aihe. Tekniikka Toimenpide tehdään päivystysluonteisena. * Raaja immobilisoidaan reiden tyvestä varpaiden tyveen ulottuvalla kipsillä. * Toimenpide suoritetaan potilaan istuessa ja riiputtaessa murtunutta raajaansa tai potilaan ollessa puoli-istuvassa asennossa ja avustajan tukiessa murtunutta raajaa. * Ensin kipsataan murtunut säären alue, sen jälkeen nilkka viedään suoraan kulmaan ja polvi noin 10 asteen fleksioon. * Jos leikkaukselle on erityinen vasta-aihe ja murtumaa pitää reponoida, toimenpide tehdään leikkaussalissa käyttäen anestesiaa, vetoa ja läpivalaisua. * Kipsi halkaistaan ja suljetaan noin viikon kuluttua turvotuksen vähennyttyä. Hoito pitkällä ja lyhyellä alaraajakipsillä Kipsauksen jälkeen tarkistetaan asento röntgenkuvauksella. Potilaalle opetetaan sauvakävely- ja lihasharjoitukset. Murtuman tulee olla niin stabiili, että osapainovaraus tai varaus kivun mukaan voidaan sallia kipsin kuivuttua. Noin 4 6 viikon kuluttua kipsauksesta murtuman stabiilius testataan ja arvioidaan, voidaanko pitkä alaraajakipsi vaihtaa joko lyhyeen kipsisaappaaseen tai PTB-kipsiin (patellar tendon bearing). Jos murtuma ei ole lujittunut 12 viikon kuluessa, tehdään yleensä ydinnaulaus [10, 46 57]. Hoito pitkällä alaraajakipsillä ja toiminnallisella lastalla Kipsihoidon vaihtoehtona on varhainen ortoosihoito siihen perehtyneessä yksikössä. * Tähän hoitoon soveltuvat hyväasentoiset, stabiilit murtumat. * Murtuma immobilisoidaan ensin pitkällä alaraajakipsillä. * Potilas voi alkaa varata heti alusta lähtien kivun sallimissa rajoissa täyteen varaukseen asti. * Potilaalle opetetaan sauvakävely- ja lihasharjoitukset. * Ensimmäinen seurantakäynti poliklinikalle sovitaan kolmen viikon päähän tapaturmasta. * Jos murtuman röntgenologinen asento on edelleen hyväksyttävä, kipsi sahataan kou- Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 509

11 ruksi ja potilasta pyydetään nostamaan raaja ylös kourusta. Jos tämä onnistuu kivutta eikä murtumakohtaan ilmaannu deformiteettia, siirrytään toiminnalliseen hoitoon. Jos alaraajan nosto ei onnistu kivutta ja ilman deformaatiota, asetetaan uudelleen pitkä alaraajakipsi ja tilannetta arvioidaan uudelleen viikon kuluttua. * Potilaalle annetaan ohjeet varaamisesta ja lihasharjoituksista ja ohjelmoidaan polikliiniset seurantakäynnit kolmen viikon välein. * Käyntien yhteydessä otetaan säären röntgenkuvat ja testataan murtuman stabiilius. * Ortoosi voidaan jättää pois, kun murtuma on kliinisesti stabiili ja potilas pystyy varaamaan raajaan kivuttomasti ilman apuvälineitä [13, 58]. Ulkoinen fiksaatio Aiheet Ulkoista fiksaatiota on käytetty totunnaisesti hoidettaessa säären vaikeita avomurtumia, joissa on vaikea pehmytkudosvaurio. * Viime vuosien aikana menetelmän käyttöaiheissa on tapahtunut merkittävä muutos. * Yhä useampi traumakeskus on siirtynyt käyttämään pehmytkudosvamman varhaisen radikaalin leikkaushoidon yhteydessä ydinnaulausta vaikeissa, tyyppien III A ja B avomurtumissa. * Samanaikaisesti ulkoisen fiksaation edistyneet tekniikat ovat kuitenkin tulleet yhä enemmän käyttöön sääriluun vaikeiden proksimaalisten ja distaalisten nivelensisäisten murtumien hoidossa. Näiden murtumien hoidossa käytetään yleisesti niin sanottua hybriditekniikkaa (kuva 3). Ulkoinen fiksaatio on infektion eston kannalta turvallisin fiksaatiomenetelmä, koska se ei vaadi fiksaatiomateriaalin implantointia murtuma-alueelle. Ulkoisella fiksaatiolla vältetään uusintaleikkaus useammin kuin levyfiksaatiolla säären avomurtumissa [17, 59] C. * Näistä syistä menetelmä on edelleen ainoa vaihtoehto sääriluun vaikeasti kontaminoituneissa suurienergiaisissa avomurtumissa esimerkiksi poikkeusoloissa. Ulkoinen fiksaatio tarjoaa turvallisimman vaihtoehdon 1) erityisryhmissä, joissa potilailla on merkittävä paikallinen tai systeeminen infektioille altistava tekijä tai muu vasta-aihe ydinnaulaukselle 2) potilailla, joille on kehittynyt murtumaalueen pehmytkudos- tai luuinfektio ja 3) potilailla, joilla on säärimurtumaan liittyvä palo- tai paleltumavamma. Tekniikka Ulkoista fiksaatiota käytettäessä on pyrittävä tarkkaan reduktioon. * Vaikka nykyaikaiset ulkoisessa fiksaatiossa käytettävät laitteet mahdollistavat murtuman tarkoin ohjatun reduktion, murtumiin jää enemmän virheasentoja kuin ydinnaulauksen jälkeen. Murtuma-alueen distraktio on tavallista, ja se johtaa hidastuneeseen luutumiseen. * Menetelmä ei hidasta murtuman paranemista. Ulkoisen fiksaation ja riimaamattoman ydinnaulauksen välillä ei ole eroa murtuman paranemisnopeudessa [60]. Ulkoisella fiksaatiolla hoidetaan yleensä suurienergiaisten vammojen aiheuttamia murtumia, joiden paraneminen on yleensä hidasta. * Tämän takia suositellaan rutiinimaista induktiivista hohkaluunsiirtoa jo noin kuuden viikon kuluttua. Induktiivinen autogeeninen luunsiirto nopeuttaa luutumista ja varmistaa luutumisen kohtalaisen lyhyessä ajassa lähes kaikilla potilailla [61] D. * Luunsiirtoon liittyvä infektioriski on pieni [61]. Ulkoiseen fiksaatioon ei pidä yhdistää murtuma-alueen erillistä kompressioruuvausta [62] C. Yleisimmin käytössä ovat niin sanotut toispuoleiset ruuvifiksaatiolaitteet, joissa käytetään yhteen tai useampaan tasoon asetettuja perkutaanisia fiksaatioruuveja. Saatavilla on useita teknisesti samanarvoisia fiksaatiolaitteistoja. 510 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

12 Kuva 3. Suurienergiaisen proksimaalisen säärimurtuman ulkoinen fiksaatio. Lateraalikondyylin nivelpinta on kohotettu ja tuettu kahdella kanyloidulla ruuvilla, proksimaalinen sääriluun varren murtuma on stabiloitu hyvään asentoon niin sanotulla hybridifiksaattorilla. * Niiden käyttö edellyttää kunkin laitteen erityisominaisuuksien hyvää tuntemusta ja asennustekniikkaan perehtymistä. * Niin sanottujen sirkulaaristen lankafiksaatiolaitteiden sekä ruuvi- ja lankafiksaatiolaitteiden yhdistelmien (hybridifiksaattorit) käyttö vaatii erityistä perehtyneisyyttä ja kokemusta. Kaikkien laitteiden käytössä on olennaisinta stabiilin fiksaation saavuttaminen. * Epästabiili fiksaatio altistaa murtuman hidastuneelle luutumiselle ja murtuma-alueen infektiolle sekä erityisesti fiksaatioruuvien ja -piikkien infektioille. * Fiksaation stabiiliuteen vaikuttavat erityisesti fiksaatioruuvien paksuus, määrä ja sijoitus kahteen tasoon (niin sanottu deltakuvio) sekä fiksaatiorungon tai yhdistävän fiksaatiotangon etäisyys luusta. Ruuvifiksaatiolaitteen kiinnityksessä on olennaista kiinnittää huolellisesti kukin ruuvi kahden korteksin läpi siten, että ne kulkevat mahdollisimman keskellä sääriluun ydinkanavaa. * Useimmat ruuvimallit edellyttävät ruuvikanavan esiporausta kortikaaliluun lämpövaurion estämiseksi. Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 511

13 * Osteomyeliittivaaran takia ruuveja ei saa viedä sääriluun kovan kortikaaliluisen etunurkan läpi, vaan ruuvien on kuljettava ydinontelon kautta. * Fiksaatioruuvien kiinnityksessä tulee käyttää hyväksi sääriluun subkutaanista sijaintia, joka sallii ruuvien perkutaanisen anteromediaalisen kiinnityksen ilman lihasaitioiden lävistystä. * Samalla vältetään pehmytkudosten liikkeen aiheuttama piikkien seudun kudosärsytys. * Fiksaatioruuvien seudussa ei saa olla ihon kiristystä. * Fiksaatioruuveissa voidaan käyttää bioaktiivista pinnoitetta erityisesti tapauksissa, joissa on odotettavissa normaalia pidempi fiksaatioaika, ja tapauksissa, joissa luu on osteoporoottista. * Bioaktiivisen pinnoitteen käyttö ei vähennä ruuvien huolellisen kiinnityksen merkitystä. Ulkoisen fiksaation kiinnitys tulee tehdä siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän mahdollista plastiikkakirurgista pehmytkudosrekonstruktiota. Ulkoinen fiksaatio edellyttää potilaan huolellista seurantaa koko fiksaatioajan ja välitöntä hoitoa, jos fiksaatiopiikkien tai -ruuvien ympärille ilmaantuu infektio tai muita merkkejä komplikaatiosta. Säären vaikeiden avomurtumien (tyyppi III B) ulkoisen fiksaation on todettu vaikeuttavan pehmytkudosvamman rekonstruktiota ja hidastavan toiminnallista toipumista verrattuna riimaamattomaan ydinnaulaukseen [17, 26, 27] B. * Tämä korostaa murtuman fiksaatiosta huolehtivan ortopedin ja pehmytkudosvamman hoidosta vastaavan plastiikkakirurgin hyvän kommunikoinnin merkitystä niissä säären avomurtumatapauksissa, joissa joudutaan vaativiin laajoihin pehmytkudosrekonstruktioihin. Vaikeiden monivammapotilaiden hoidon priorisointi voi edellyttää viiveetöntä väliaikaista kiinnitystä ulkoisella fiksaatiolaitteella (tavallinen tai niin sanottu pinless-laite). * Tällöin ydinnaulaus on mahdollinen lopullisena hoitomuotona. Komplikaatiot Huolimatta menetelmän periaatteellisesta yksinkertaisuudesta, ulkoisen fiksaation käyttöön liittyy enemmän komplikaatioita kuin esimerkiksi ydinnaulaukseen [60]. Ulkoisen fiksaation tavallisimmat komplikaatiot ovat * fiksaatioruuvien ja -lankojen infektiot * murtuman hidastunut luutuminen tai luutumattomuus sekä * virheasentoon luutuminen ja * lähinivelten liikerajoitus. Harvinaisempia komplikaatioita ovat hermoja verisuonivauriot. Ulkoisen fiksaation aikana syntynyt piikki-infektio on vasta-aihe myöhäiselle riimatulle ydinnaulaukselle [63]. Ulkoisen fiksaation jälkeen voidaan poikkeustapauksissa harkita ydinnaulausta. * Tällöin riimaamaton ydinnaulaus saattaa olla turvallisempi vaihtoehto [64]. Pääperiaatteena on kuitenkin pidettävä, että ulkoinen fiksaatio on valittava hoidon alusta alkaen lopulliseksi hoitomuodoksi. Jo parin päivän fiksaation on todettu johtavan ruuvikanavien kontaminoitumiseen. Vaikean avomurtuman hoito Säären avomurtuman hoidon kulmakivet ovat * radikaali haavakirurgia * välitön stabilisaatio * antibioottilääkitys * varhainen pehmytkudospeitto ja * luunsiirto pehmytkudosten parannuttua. Mitä vaikeampi avomurtuma on, sen tärkeämpää on asianmukainen pehmytkudoskirurgia. Yhteistyö ortopedin ja plastiikkakirurgin välillä on keskeistä heti alusta alkaen. Tavallisimmat virheet: * säärimurtuman vaikeusaste aliarvioidaan ja valitaan väärä hoitolinja * haavan riittämätön revisio * myöhästynyt tai riittämätön faskiotomia ja * väärin ajoitettu haavan sulku tai pehmytkudosrekonstruktio. 512 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

14 Antibioottihoito Avomurtumapotilaan varhainen laskimonsisäinen antibioottihoito vähentää infektioiden esiintymistä. Antibioottilääkitys tulisi aloittaa jo ensiapupoliklinikalla [65, 66]. * Tyyppien I ja II avomurtumissa antibioottihoidon tulee kattaa grampositiiviset bakteerit (ensimmäisen tai toisen polven kefalosporiinit). * Tyypin III murtumissa antibioottihoidon tulee kattaa myös gramnegatiiviset bakteerit (kefalosporiinin ja aminoglykosidin yhdistelmä). Likaveden tai maan (Clostridium) kontaminoimissa haavoissa ja harkinnan mukaan tyypin III B avomurtumissa suositellaan hoitoon lisättäväksi suuriannoksinen penisilliinilääkitys. Tyyppien I ja II murtumissa antibiootin käyttö voidaan lopettaa tunnin kuluttua primaarisesta haavan puhdistusleikkauksesta tai 24 tuntia haavan sulun jälkeen [2]. Tyypin III murtumissa antibioottia käytetään 3 6 vuorokautta vamman jälkeen tai 24 tuntia haavan sulkemisen jälkeen [2, 67]. Vaarallisinta on murtuman kolonisoituminen resistenteillä sairaalabakteereilla. * Tämä on estettävä aseptisilla työtavoilla ja asianmukaisella antibioottiprofylaksialla. Millään antibioottihoidolla ei voida korvata haavakirurgiaa. Ensimmäinen leikkaus Ensimmäinen leikkaus sisältää * haavakirurgian * murtuman kiinnityksen ja * raajan verenkierron varmistamisen. Aluksi tehdään haavanpuhdistusleikkaus ja tämän jälkeen murtuman kiinnitys. * Haava tutkitaan kunnolla ja ihoa avataan pituussuunnassa ylös- ja alaspäin kunnollisen näkyvyyden saavuttamiseksi. Kaikki huonosti vuotava, elinkelvoton kudos on poistettava. Haavan reunaa poistetaan säästeliäästi; selvästi vaurioitunut ja eloton osa poistetaan. Lihaskudoksen poiston on oltava radikaalimpaa. * Lihaskudoksen tila arvioidaan värin, kapillaarivuodon, konsistenssin ja supistumiskyvyn mukaan. * Faskiotomia on tehtävä herkästi, koska avomurtumaan liittyvä trauma riittää harvoin avaamaan lihasaitiot, ja vamman jälkeen kudokset turpoavat voimakkaasti. Irralliset luukappaleet on poistettava, kuollutta verenkierrosta irronnutta luukappaletta ei saa jättää haavaan. Lopuksi haava huuhdellaan runsaalla määrällä keittosuola- tai Ringerin liuosta, ja huuhtelussa käytetään mieluiten haavanhuuhtelulaitetta (painepesuri). Haavaa ei suljeta, koska etenevä turvotus johtaa kiristykseen ihossa ja sitä kautta ihonekroosiin, paineen nousuun ja verenkierron tyrehtymiseen lihaksissa. * Kudokset eivät saa kuivua; haava pidetään kosteana geelivalmisteilla, hydrokolloidisidoksilla tai keittosuolakompresseilla. Raaja tuetaan leikkauksen jälkeen kevyesti komprimoivin sidoksin. Siteet tulee vaihtaa leikkaussalissa, jossa on valmius haavan revidointiin [66 70]. Pehmytkudosrekonstruktio Haava tarkastetaan leikkaussalissa tunnin kuluttua ja tehdään uusi puhdistusleikkaus. Pehmytkudosrekonstruktio voidaan tehdä vasta, kun haava on puhdas ja potilaan tila sen sallii. Kudospuutoksen koko, paikka ja paljaana olevien kudosten laatu määräävät, mitä rekonstruktiotapaa käytetään. * Vaihtoehtoina ovat vapaa ihosiirre paikallinen faskiokutaaninen kieleke pedikulaarinen lihaskieleke tai mikrovaskulaarinen kieleke. Pehmytkudosrekonstruktion ajankohtaa on siirretty yhä varhaisemmaksi. * On osoitettu, että rekonstruktion aikaistaminen vähentää syviä infektioita ja luutumisongelmia. * Tämä edellyttää varmuutta siitä, että haava saadaan ensimmäisissä leikkauksissa Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 513

15 puhtaaksi ja että potilaan tila ja sairaalan resurssit sallivat varhaisen rekonstruktion. Välitön rekonstruktio ei sovellu pahasti kontaminoituneisiin tai jo infektoituneisiin murtumiin; niissä on paras edetä asteittain [71 77]. Luurekonstruktio Jos sääriluun ympärysmitasta puuttuu enemmän kuin kolmannes, suositellaan hohkaluunsiirtoa. Luupuutos on hoidettu totunnaisesti pehmytkudosten parannuttua, yleisimmin 4 6 viikon kuluttua. Luupuutokset voidaan hoitaa hohkaluunsiirrolla aina 4 6 cm:iin saakka. Tätä suuremmat puutokset on hoidettava mikrokirurgisella luunsiirteellä tai Ilizarovin»bone transport» -menetelmällä. Osteomuskulaarinen mikrokirurginen siirre on erinomainen ratkaisu, jos murtumassa on infektio tai luupuutos yhdistyneenä laajaan pehmytkudospuutokseen. Hidastunut luutuminen tai valenivel vaativat tavallisesti luunsiirron. Primaarinen amputaatio Aina ei ole järkevää pelastaa pahoin vammautunutta raajaa, vaikka se olisi teknisesti mahdollista (taulukko 5). * Lopputuloksena voi olla tunnoton, kivulias, turpoava raaja, joka on huonompi kuin hyvä sääriproteesi. Amputaatiopäätös on vaikea. * Se on tehtävä eri alojen ja potilaan yhteistyönä ensimmäisten päivien aikana, ennen kuin on ryhdytty pitkään ja resursseja vaativaan rekonstruktioon. Amputaatio tehdään niin, että polvinivel pyritään säästämään. * Haavaa ei suljeta. * Lyhytkin sääritynkä on hyödyllinen, ja luuta voidaan myöhemmin pidentää. * Pehmytkudosläpät valitaan lihasten ja ihon vitaliteetin mukaisesti; standardiviiltoja ei tarvitse noudattaa. * Jos luuta ei saada sulkuvaiheessa peitetyksi, voidaan tynkä peittää mikrokirurgisella iho-lihaskielekkeellä. * Joissakin tilanteissa amputoidusta jalkaterästä voidaan ottaa kulutusta kestävä kieleke tyngän peitteeksi. * Tällöin haavan revision on oltava varmasti riittävä ja rekonstruktio on tehtävä 6 8 tunnin kuluessa vammasta [78]. Hoidon keskittäminen Säären vaikeat avomurtumat on hoidettava sairaaloissa, joissa on siihen tarvittavat resurssit, valmiudet, tieto ja kokemus. * Näiden murtumien hoito edellyttää ortopedisen osaamisen lisäksi plastiikkakirurgista taitotietoa ja kaikkien rekonstruktiomenetelmien hallintaa. Pehmytkudosrekonstruktio on tehtävä 5 7 vuorokauden kuluessa (tai jopa aikaisemmin, uusimpien tutkimusten mukaan 1 2 vuorokauden kuluessa). * Tämä edellyttää plastiikkakirurgin osallistumista hoitoon. * Plastiikkakirurgin tulisi olla mukana jo ensimmäisessä leikkauksessa, jossa päätetään murtuman fiksaatiomenetelmä, tehdään haavanpuhdistusleikkaus ja faskiotomiat ja Taulukko 5. Amputaatiosta päätettäessä huomioon otettavat seikat. Potilaan ominaisuudet Ikä Perussairaudet (valtimonkovettumistauti, diabetes) Psyykkinen tila Päihteiden käyttö Vammaan liittyvät tekijät Muut samanaikaiset vammat Iskemia-aika (onko yli 6 8 tuntia) Vaikea hermovamma Laaja luun pirstaleisuus Kookas luupuutos 514 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

16 suunnitellaan haavan sulkeminen (heti tai muutaman päivän kuluttua). * Myös vaikeiden luupuutosten hoito edellyttää plastiikkakirurgista osaamista. Säärimurtumien hoito riskiryhmissä Sokeritautipotilailla esiintyy useammin nilkkamurtumien komplikaatioita kuin muilla [79]. * Valtimoverenkierron häiriö altistaa sääriluun murtuman luutumattomuudelle [80, 81]. * Diabetes- ja ateroskleroosipotilaiden hoito vaatii erityistä harkintaa ja tavallista tarkempaa seurantaa. Ylipainoisille potilaille joudutaan tavallista useammin tekemään uusintaleikkaus nilkan ja sääriluun alaosan murtumien asennon pettämisen vuoksi [82]. Ylipainoisten potilaiden nilkan ja sääriluun alaosan murtumien hoitoon suositellaan erityisen tukevia osteosynteesimenetelmiä, säärimurtumissa ensisijaisesti riimattua salpaydinnaulausta. Alkoholin suurkuluttajilla sääriluun murtuman paraneminen kestää pidempään kuin muilla [83]. Myös runsaasti tupakoivilla luutuminen kestää kauemmin kuin tupakoimattomilla [84, 85]. Runsaasti tupakoiville tai runsaasti alkoholia käyttäville potilaille suositellaan osteosynteesiä, joka kestää pitkän luutumisajan ja runsaasti alkoholia käyttävillä potilailla mahdollisen puutteellisen yhteistyön murtuman jatkohoidossa. Näillekin potilaille suositellaan ensisijaisesti riimattua salpaydinnaulausta. Osteoporoosia poteville suositellaan riimausta ja suhteellisen paksua salpaydinnaulaa (D). Komplikaatiot Akuutti lihasaitio-oireyhtymä Lihasaitio-oireyhtymä on säärimurtuman yleisin akuutin vaiheen komplikaatio etenkin nuorilla potilailla. * Sen esiintyvyys säärimurtumien yhteydessä on 5 9 %. * Erityisen suuri riski on nuorilla, terveillä miehillä [86, 87]. * Akuutin tilan hoito on kaikkien neljän lihasaition pikainen avaus eli faskiotomia. * Hoitamaton lihasaitio-oireyhtymä johtaa pysyviin hermovaurioihin ja lihastuhoon affisioituneessa aitiossa. * Alkuvaiheen oireita ovat kova iskeeminen kipu lihasaition kohdalla ja lihasten passiivisen venytyksen aiheuttama kipu. * Parestesiat ja sykkeettömyys ovat myöhäisvaiheen oireita. * Jotta vauriot eivät jäisi pysyviksi, faskiotomia tulisi tehdä kuuden tunnin kuluessa oireiden alkamisesta ennen parestesioiden kehittymistä. On suositeltu, että faskiotomiapäätöksen tulisi perustua aitiopaineen mittaukseen [86]. * Erityisen tärkeää aitiopaineen seuraaminen on nuorilla miespotilailla sekä tajuttomilla ja matalapaineisilla monivammapotilailla. * Jos leikkauspäätös tehdään pelkästään kliinisen tutkimuksen perusteella, saatetaan tehdä turhia faskiotomioita ja toisaalta jotkin oireyhtymät jäävät diagnosoimatta tarpeeksi varhain. * Faskiotomiat altistavat infektioille ja hidastavat murtuman paranemista [86]. * Faskiotomiahaavoja ei pystytä useinkaan suoraan sulkemaan vaan joudutaan vapaaseen ihonsiirtoon, jonka tulos on useimmiten kosmeettisesti häiritsevä [88]. Korkea verenpaine suojaa lihasaitio-oireyhtymältä. * Jos diastolisen verenpaineen ja aitiopaineen ero (deltapaine) laskee alle 20 mmhg:n, alkaa hermo- ja lihastuho. * Faskiotomian raja-arvoksi suositellaan deltapaineen laskua alle arvon 30 mmhg [89] D. Syvä laskimotukos ja sen ehkäisy Säärimurtumiin liittyy suuri syvän laskimotukoksen riski. * Venografialla varmistettuja tukoksia on löydetty %:lta säärimurtumapotilaista [90, 91]. Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 515

17 Laskimotukoksen riskitekijöitä ovat potilaan ikä, pitkä leikkausaika ja murtuman leikkaushoidon viivästyminen pitkään. Tukokset sijaitsevat pääosin säären alueella. * Ne ulottuvat harvoin reiden alueelle, mutta voivat aiheuttaa keuhkoveritulpan. Syvien laskimotukosten yleisimpänä komplikaationa on tukoksenjälkeinen krooninen laskimo-oireyhtymä (posttromboottinen oireyhtymä). Jopa yli puolella säären avomurtuman saaneista on myöhemmin todettavissa alaraajan syvän laskimoverenkierron vajaatoiminta [92]. Syvän laskimotukoksen ehkäisy on aiheellinen kaikilla säärimurtumapotilailla (ks. kohta Säärimurtuman hoitomenetelmän valinta ja hoitoperiaatteita). Sääriluun varren murtumien luutumishäiriöt Vaikka valtaosa sääriluun varren murtumista luutuu ongelmitta 16 viikossa, luutumisongelmat ovat varsin tavallisia. * Luutumattomuutta (yhdeksän kuukautta vammasta) kaikista sääriluun varren murtumista esiintyy 2 3 %:ssa ja hidastunutta luutumista 4 5 %:ssa [24, 93]. * Avomurtumissa luutumattomuuden esiintyvyys on %. * Pitkittyneisiin hoitoihin liittyy usein virheasentoja, pitkästä immobilisaatiosta johtuvaa lihaskatoa ja osteoporoosia sekä nivelten liikerajoituksia. * Murtuma saattaa luutua ilman merkittävää kalluksen muodostusta, joten luutumista pitää arvioida sekä kliinisesti että radiologisesti. * Kliinisesti murtumaa voidaan pitää luutuneena, kun potilas pystyy varaamaan raajaan täydellä painolla ilman apuvälineitä eikä murtuma-alueella tapahdu kliinisessä tutkimuksessa ylimääräistä liikettä [94]. * Jatkuva kipu murtuma-alueella on vahva viite murtuman luutumattomuudesta. Sääriluun murtuman luutumiseen epäedullisesti vaikuttavia tekijöitä ovat [36, 95 97]: * Paikalliset tekijät Suuri vammaenergia Murtuman pirstaleisuus Suuri dislokaatio Luunpuutos Luukalvon irtoaminen Verisuonivauriot Hermovauriot * Huono reduktio ja epästabiili fiksaatio * Yleiset tekijät Korkea ikä Aliravitsemus Diabetes Tupakointi * Lääkeaineet Kortikosteroidit Solunsalpaajat Tulehduskipulääkkeet. Luuduttamistoimenpiteitä harkitaan yleisimmin silloin, kun murtuman luutuminen ei ole edistynyt kolmen kuukauden kuluttua vammasta. * Ydinnaulatuissa poikkimurtumissa, joissa ei ole lyhentymävaaraa, harkitaan naulan dynamisointia 6 8 viikon kuluttua poistamalla salparuuvit. * Viistoissa ja pirstaleisissa murtumissa dynamisaatio johtaa usein kiertovirheasentoon. * Tämän vuoksi dynamisaation sijasta suositellaan harkittavaksi vaihtonaulausta 12 viikon kuluttua vammasta, ellei radiologisessa tai kliinisessä luutumisessa todeta edistymistä [98]. * Atrofisessa hidastuneessa luutumisessa toimenpiteeseen tulee liittää luunsiirto. * Murtumien luutumisaika on suhteessa alkuperäiseen pehmytkudosvammaan ja avomurtuman tyyppiin siten, että vaikeammat vammat paranevat hitaammin. * Vaikeammissa vammoissa odotetaan luutumista pidempään ennen vaihtonaulausta. * Sähköisen stimulaation tai ultraäänihoidon käyttö luutumisen edistämisessä ei ole vakiintunut, ja kirjallisuudessa kuvatut tulokset ovat ristiriitaisia [99 102]. Jos ryhdytään leikkaushoitoon, tulisi selvittää, onko murtuma mahdollisesti infektoitunut. Aiemmat tulehdukset, eritys, ulkoinen fiksaatio ja avomurtuma saattavat viitata infektoitumiseen. 516 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

18 Alun perin konservatiivisesti hoidetut luutumattomat murtumat suositellaan hoidettavaksi riimatulla ydinnaulauksella ja jo primaaristi ydinnaulatut vaihtonaulauksella [98] D. Murtumat, joissa on yli 2 cm:n luupuutos yli 50 % luun halkaisijasta käsittävällä alueella, vaativat yleensä luunsiirron. Se kannattaa tehdä varhain eli noin kuuden viikon kuluttua vammasta pehmytkudosten parannuttua [98] D. * Säären yläosan murtumissa suositellaan anteriorista ja keskikolmanneksen ja alaosan murtumissa lateraalista hohkaluunsiirtoa [93, 103]. Infektoituneiden luutumattomien murtumien hoito on kaiken tulehtuneen ja kontaminoituneen pehmytkudoksen ja luun kirurginen poisto ja murtuma-alueen stabilointi yleisimmin ulkoisella fiksaatiolla. * Syntyneet luupuutokset voidaan hoitaa viivästetyllä luunsiirrolla tai esimerkiksi Ilizarovin ulkoisen kehikon avulla tehtävällä luun pidennyksellä [36, ]. * Pehmytkudosten rekonstruktiossa saatetaan tarvita plastiikkakirurgisia leikkauksia. Osteoinduktiiviset kasvutekijät ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena ja saattavat lähitulevaisuudessa vaikuttaa hoitokäytäntöihin merkittävästi [108, 109]. Sääriluun murtuman jälkeiset virheasennot Murtuman jälkeinen sääriluun deformiteetti voi olla oireinen tai oireeton. Oireina saattaa esiintyä * nilkka- tai polvinivelen kipua * liikerajoituksia ja * muuttunutta kävelyrytmiä. Ei ole olemassa prospektiivisia sarjoja, jotka osoittaisivat selkeästi säären deformiteetin yhteyden nilkan tai polven nivelrikkoon. * Eräiden eläinkokeiden ja kliinisten tutkimusten tulokset tukevat tätä yhteyttä [110, 111]. Leikkausaiheet (taulukko 6) tulee harkita huolellisesti ja potilaskohtaisesti. Deformiteettien korjaamisessa tavoitteena on mekaanisen akselin palauttaminen normaaliksi. Taulukko 6. Säären virheasennot, joissa tulee harkita korjausleikkausta oireisille potilaille [113, ]. Virheasennon suunta tai laatu * Jos päädytään deformiteetin korjaamiseen, leikkaus on suunniteltava huolellisesti deformiteetin hoitoon perehtyneessä yksikössä. * Rotaatiovirheet määritetään yleensä kliinisesti ja muut deformiteetit pitkästä mittakuvasta, jossa näkyy koko alaraaja lonkasta nilkkaniveleen [112]. Virheasennon korjauksen yhteydessä kiinnitys voidaan tehdä käyttäen * levyä [113, 114] * riimattua salpaydinnaulausta [ ] tai * ulkoista fiksaatiota [112]. Kustannukset Virheasennon määrä vähintään Varus 6 10 Varus (säären yläosa) 5 Varus (säären varsi ja distaaliosa) 10 Valgus Valgus (säären varsi ja distaaliosa) 10 Antecurvatum (säären distaaliosa) 15 Recurvatum (säären distaaliosa) 10 Uloskierto Sisäänkierto Lyhentymä 2 cm Sääriluun varren murtuman aiheuttamat kustannukset muodostuvat * niin sanotuista suorista (hoito-, vuodeosasto- ja poliklinikkakustannukset) ja * epäsuorista kustannuksista (työkyvyttömyydestä aiheutuneet). Salpaydinnaulauksella hoidetun sääriluun varren murtuman suorat kustannukset näyttävät olevan suuremmat kuin konservatiivisesti hoidetun [ ] C. Toisaalta epäsuorat kustannukset ovat konservatiivisesti hoidettaessa suuremmat [ ] C. Kokonaiskustannuksiltaan säärimurtuman hoito salpaydinaulauksella tulee yhteiskunnalle vähintään yhtä edulliseksi kuin konservatiivinen hoito [ ] C. Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 517

19 * Salpaydinnaulausta puoltaa sääriluun varren murtuman hoidossa potilaan toimintakyvyn nopeampi palautuminen verrattuna kipsihoitoon [ ] C. Yli 12 tuntia leikkausta odottaneen potilaan suorat kustannukset näyttävät olevan suuremmat kuin lyhyemmän aikaa leikkausta odottaneen [8] C. Komplikaatioriski lisääntynee, jos potilas joutuu odottamaan leikkausta yli puoli vuorokautta [8] C. * Asiaa koskeva tutkimus ei puolla niin sanottua viivästettyä operatiivista hoitoa. Koska säärimurtuman ydinnaulaus on teknisesti vaativa toimenpide, ei leikkaukseen pääsyä tule kuitenkaan nopeuttaa kokemuksen kustannuksella. Arviointikriteerit Keskeisiä seurantakriteereitä ovat * tiedot käytetyistä hoitomenetelmistä * komplikaatioista * uusintaleikkauksista sekä * keskimääräisistä työkyvyttömyysajoista ja * säärimurtuman perusteella tehdyistä eläkepäätöksistä. Luotettava murtumarekisteri olisi hyödyllinen säärimurtumien hoitokäytäntöjen kehittämisessä. Kirjallisuutta 1. Tscherne H ym. Fractures with soft tissue injuries. Springer, Berlin, Heidelberg, New York Gustilo RB ym. J Bone Joint Surg Am 1976;58: Gustilo RB ym. J Trauma 1984;24: Nicoll EA. J Bone Joint Surg Br 1964;46: Slätis P ym. Acta Chir Scand 1968;134: LaVelle DG. Food and drug administration panel. Delayed union and nonunion of fractures. Kirjassa: Canale ST (toim). Campbell's Operative Orthopaedics. 9 Edition. St. Louis, Mosby, 1998: Manninen M ym. Suom Lääkäril 2000;55: Bhandari M ym. Clin Orthop 1999;368: Coles CP ym. Can J Surg 2000;43: Hooper GJ ym. J Bone Joint Surg Br 1991;73: Karladani AH ym. Acta Orthop Scand 2000;71: Bone LB ym. J Bone Joint Surg Am 1997;79: Alho A ym. Clin Orthop 1992;277: Court-Brown CM ym. J Bone Joint Surg Br 1990;72: Court-Brown CM ym. J Orthop Trauma 1997;11: Orfaly R ym. J Bone Joint Surg Br 1995;77: Bhandari M ym. J Bone Joint Surg Br 2001;83: Blachut PA ym. J Bone Joint Surg Am 1997;79: Court-Brown CM ym. J Bone Joint Surg Br 1996;78: Finkemeier CG ym. J Orthop Trauma 2000;14: Bhandari M ym. J Orthop Trauma 2000;14: Uhlin B ym. Acta Orthop Scand 1998:69: Benirschke SK ym. Orthop Trans 1995;18: Littenberg B ym. J Bone Joint Surg Am 1998;80: Abdel-Salam A ym. Br J Sports Med 1991;25: Schandelmaier P ym. Clin Orthop 1997;342: Tornetta P 3rd ym. J Bone Joint Surg Br 1994;76: Handoll HHG ym. Heparin, low molecular weight heparin and physical methods for preventing deep vein thrombosis and pulmonary embolism following surgery for hip fractures. Cochrane Review. CD The Cochrane Library, Issue 2, Oxford: Update Software 29. Lassila R ym. Duodecim 2001;117: Johnson KD. Tibial-shaft fractures: small-diameter tibial nailing. Kirjassa: Wiss DA (toim). Fractures. Master techniques in orthopaedic surgery. Lippincott - Raven Publishers, Philadelphia, New York 1998: McKee MD ym. J Orthop Trauma 1999;13: Oppenheim WC. The Orthofix tibial nailing system. Operative technique. Orthofix Srl Bussolengo, Italy Russell TA ym. The Smith & Nephew tibial interlocking nails. Surgical technique. Smith & Nephew, Inc, Memphis, USA The unreamed tibial nail (UTN). Gruner & Partner AG, Basel Grosse Kempf. Locking nail system. Operating guide. Surgical technique for femoral and tibial fracture fixation. Howmedica Inc, Whorton AM ym. Orthopedics 1998;21: Ochsner PE ym. Injury 1998;29(Suppl 2): Robinson CM ym. J Bone Joint Surg Br 1995;77: Konrath G ym. J Orthop Trauma 1997;11: Mosheiff R ym. Injury 1999;30: Dogra AS ym. Injury 2000;31: Manninen M ym. Suom Ortop Traumatol 1996;19: Perry CR ym. Fracture of the tibia below a knee prosthesis. Kirjassa: MasterCases Orthopaedic Trauma. New York, Stuttgart, Thieme 1999: Shantharam SS ym. Orthopedics 2000;23: Sarmiento A ym. J Bone Joint Surg Br 1989;71: Sarmiento A ym. Kirjassa: Closed functional treatment of fractures. Springer-Verlag Berlin Heidelberg, New York Tile M. Fractures of the Tibia. Kirjassa: Schatzker J, Tile M. The rationale of operative fracture care. Berlin: Springer Verlag, Charnley J. Kirjassa: The closed treatment of common fractures. 3. painos. Edinburgh and London: E & S Livingstone Sarmiento A ym. J Bone Joint Surg Am 1984;66: Hay SM ym. J Accid Emerg Med 1995;12: Lindsey RW ym. J Am Acad Orthop Surg 1996;4: Trafton PG. Clin Orthop 1988;230: Suman RK. J Trauma 1977;17: Collins DN ym. J Orthop Trauma 1990;4: Haines JF ym. J Bone Joint Surg Br 1984;66: Jensen JS ym. Acta Orthop Scand 1977;48: Puno RM ym. Clin Orthop 1986;212: Leeuwen W van. Functional treatment of tibial fractures with a custom made brace. Thesis. Erasmus University Rotterdam Bach AW ym. Clin Orthop 1989;241: Henley MB ym. J Orthop Trauma 1998;12: Blick SS ym. Clin Orthop 1989;240: Krettek C ym. Chirurg 1990;61: Maurer DJ ym. J Bone Joint Surg Am 1989;71: Reimer BL ym. J Orthop Trauma 1993:7: Patzakis MJ ym. J Bone Joint Surg Am 1974;56: Olson SA. J Bone Joint Surg Am 1996;78: Court-Brown CM ym. Br J Plast Surg 1997;50: Yaremchuk MJ ym. Plast Reconstr Surg 1987;80; Francel TJ ym. Plast Reconstr Surg 1992;89: Sanders R ym. J Bone Joint Surg Am 1993;75: Cierny G 3rd ym. Clin Orthop 1983;178: Byrd HS ym. Plast Reconstr Surg 1981;68: Godina M. Plast Reconstr Surg 1986;78: Sinclair JS ym. Injury 1997;28: Tropet Y ym. Br J Plast Surg 1999;52: Hertel R ym. Arch Orthop Trauma Surg 1999;119: Ninkovic M ym. Plast Reconstr Surg 1999;103: Lee KS ym. Microsurgery 1999;19: McCormack RG ym. J Bone Joint Surg Br 1998;80: Deitz DM ym. J Vascul Surg 1989;10: Dickson K ym. Clin Orthop 1994;302: Böstman OM. J Bone Joint Surg Br 1995;77: Nyquist F ym. Alcohol Alcohol 1997;32: Kyrö A ym. Ann Chir Gynaecol 1993;82: Schmitz MA ym. Clin Orthop 1999;365: Tornetta P 3rd ym. Instr Course Lect 1997;46: McQueen MM ym. J Bone Joint Surg Br 2000;82: Fitzgerald AM ym. Br J Plast Surg 2000;53: McQueen MM ym. J Bone Joint Surg Br 1996;78: Abelseth G ym. J Orthop Trauma 1996;10: Geerts WH ym. N Engl J Med 1994;331: Buchholz J ym. Chirurg 2000;71: Goulet JA ym. Instr Course Lect 1997;46: Oni OO ym. J Bone Joint Surg Br 1988;70: Hayda RA ym. Clin Orthop 1998;355 (Suppl):S Alho A ym. J Trauma 1993;34: O'Dwyer KJ ym. Injury 1993;24: Court-Brown CM ym. J Bone Joint Surg Br 1994;77: Brighton CT ym. Clin Orthop 1995;321: Fourie JA ym. Physiother Res Int 1997;2: Heckman JD ym. J Bone Joint Surg Am 1994;76: Emami A ym. J Orthop Trauma 1999;13: Watson JT ym. Clin Orthop 1995;315: Emami A ym. Acta Orthop Scand 1995;66: Dendrinos GK ym. J Bone Joint Surg Am 1995;77: Toh CL ym. Clin Orthop 1995;315: Ring D ym. Clin Orthop 1999;369: Einhorn TA. Instr Course Lect 1996;45: Geesink RG ym. J 518 Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä

20 Bone Joint Surg Br 1999;81: Tetsworth K ym. Orthop Clin North Am 1994;25: Kristensen KD ym. Acta Orthop Scand 1989;60: Paley D ym. Orthop Clin North Am 1990;21: Sanders R ym. J Bone Joint Surg Am 1995;77: Johnson EE. Clin Orthop 1987;215: Wu CC ym. Arch Orthop Trauma Surg 2000;120: Mayo KA ym. Orthop Clin North Am 1990;21: Kempf I ym. Clin Orthop 1986;212: Paley D ym. Orthop Clin North Am 1994;25: Rosemeyer B ym. Arch Orthop Trauma Surg 1979;95: van der Werken C ym. Injury 1983;15: Downing ND ym. Injury 1997;28: Toivanen JA ym. Ann Chir Gynaecol 2000;89: Shaw DL ym. J R Coll Surg Edinb 1995;40:344-6 SUOMEN ORTOPEDIYHDISTYS RY:N ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: ANTTI KYRÖ, LT, osastonylilääkäri, konsultoiva ortopedian erikoislääkäri Reumasäätiön sairaala, Päijät-Hämeen keskussairaala Jäsenet: HANNU ARO, professori, apulaisylilääkäri TYKS:n kirurgian klinikka EERO HIRVENSALO, dosentti, ylilääkäri HUS, HYKS:n I kirurgian klinikka, Töölön sairaala SEPPO HONKONEN, LT, apulaisylilääkäri TAYS:n kirurgian klinikka ANTTI MALMIVAARA, dosentti, ylilääkäri FinOHTA/STAKES (Käypä hoito -toimittaja) HANNU MIETTINEN, dosentti, osastonylilääkäri KYS:n kirurgian klinikka JUKKA RISTINIEMI, LL, apulaisylilääkäri OYS:n kirurgian klinikka JARMO TOIVANEN, LT, erikoislääkäri TAYS:n kirurgian klinikka ERKKI TUKIAINEN, dosentti, plastiikkakirurgi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri HYKS, plastiikkakirurgian klinikka PERTTI VÄNTTINEN, LL, konsultoiva ortopedian erikoislääkäri Lounais-Hämeen aluesairaala Aikuispotilaan säärimurtuman hoito 519

Käypä hoito -suositus. Säärimurtumat

Käypä hoito -suositus. Säärimurtumat Käypä hoito -suositus Päivitetty 8.9.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola PERIPROTEETTISET MURTUMAT 19.4.2007 Maija Pesola oyl, K-SKS Määritelmästä Klassisesti: vähäisen trauman aiheuttama tekoniveleen liittyvä murtuma (oma M- alkuinen dg-numero) Käytännössä: Mistä tahansa syystä

Lisätiedot

Polven periproteettiset murtumat

Polven periproteettiset murtumat Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Lea Pulliainen, LL, plastiikkakirurgi Erkki Tukiainen, professori,

Lisätiedot

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia 9.11.2012 1.Operatiivinen vai konservatiivinen hoito? 2. Konservatiivisen hoidon toteutus? 3. Ensimmäinen

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

AOTrauma Course Basic Principles of Fracture Management

AOTrauma Course Basic Principles of Fracture Management Wednesday, 26 Apr 2017 (Day 1) 08:30 09:00 Other Ilmoittautuminen ja kahvi 09:00 09: Opening remarks Kurssin avaus 09: 09:25 Lecture AO-maailma historiasta elinikäiseen oppimiseen 09:25 09:40 Lecture Potilaskohtaisten

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Hyvän kipsin ominaisuudet Ei aiheuta ylimääräistä kipua. Tukee vammautunutta raajaa hyvin. Sallii kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikuttamisen.

Lisätiedot

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

MultiMotion. Dynaamisesti korjaava ortoosijärjestelmä fleksiolle ja ekstensiolle

MultiMotion. Dynaamisesti korjaava ortoosijärjestelmä fleksiolle ja ekstensiolle MultiMotion Dynaamisesti korjaava ortoosijärjestelmä fleksiolle ja ekstensiolle MM_Folder_Uppdat_2018.indd 1 2018-02-19 11:35:30 Dynaamisesti korjaava ortoosijärjestelmä, joka takaa nopean, tehokkaan ja

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

AOTrauma Course Basic Principles of Fracture Management

AOTrauma Course Basic Principles of Fracture Management Wednesday, 25 Apr 2018 (Day 1) 08:30 09:00 Other Ilmoittautuminen ja kahvi 09:00 09:10 Lecture Kurssin avaus 09:10 09:25 Lecture AO-maailma historiasta elinikäiseen oppimiseen 09:25 09:40 Lecture Potilaskohtaisten

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

AOTrauma Course Basic Principles of Fracture Management

AOTrauma Course Basic Principles of Fracture Management Wednesday, 20 Apr 2016 (Day 1) 08:30 09:00 Other Ilmoittautuminen ja kahvi 09:00 09: Opening remarks Kurssin avaus 09: 09:25 Lecture AO-maailma historiasta elinikäiseen oppimiseen 09:25 09:45 Lecture Potilaskohtaisten

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

ONNISTUNEEN IMMOBILISAATIOHOIDON EDELLYTYKSET OSMO MARKKANEN KIPSIMESTARI EAT

ONNISTUNEEN IMMOBILISAATIOHOIDON EDELLYTYKSET OSMO MARKKANEN KIPSIMESTARI EAT ONNISTUNEEN IMMOBILISAATIOHOIDON EDELLYTYKSET OSMO MARKKANEN KIPSIMESTARI EAT ENNEN TUENNAN TEKEMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT Selvitä lääkäriltä millainen tuennan tulee olla. Mitä raajan osia tuetaan ja mitkä

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ

DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ Harri Saarinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Ortopedian tutkimusryhmä Marraskuu

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS

NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS NILKAN LUUDUTUSLEIKKAUS Olet tulossa nilkan luudutusleikkaukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta sekä nilkan luudutusleikkaukseen liittyvästä hoidosta ja kuntoutumisesta.

Lisätiedot

SÄÄRIMURTUMAN YDINNAULAUKSESTA TOIPUVAN POTILAAN KOTIHARJOITTEITA

SÄÄRIMURTUMAN YDINNAULAUKSESTA TOIPUVAN POTILAAN KOTIHARJOITTEITA SÄÄRIMURTUMAN YDINNAULAUKSESTA TOIPUVAN POTILAAN KOTIHARJOITTEITA Sannamari Pylväinen Jenni Reinikka Opinnäytetyö Elokuu 2014 Fysioterapeuttikoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Fysioterapeuttikoulutus

Lisätiedot

Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu

Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu Timo Kaakinen LT, anest el OYS 4.10.2013 SASH-päivät Oulu ACS Voi ilmaantua missä tahansa suljetussa kehon tilassa Ortopediassa ja käsikirurgiassa yleisimmät sijainnit ovat: Sääri Reisi Kyynärvarsi Mannion

Lisätiedot

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO

KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO KIRURGISEN HAAVAPOTILAAN LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO TYÖKALUJA HAAVANHOIDON HAASTEISIIN HYVINKÄÄ 27.10.2016 PÄIVI SALMINEN-PELTOLA PLASTIIKKAKIRURGI OSASTONYLILÄÄKÄRI HAAVAN LEIKKAUS Infektoituneen/nekroottisen

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 16.12.2008 Dnro 3602/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen OIKEUS HYVÄÄN HOITOON JA SAIRAANHOITOPIIRIN TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Neurokirurgisen haavan hoito

Neurokirurgisen haavan hoito Neurokirurgisen haavan hoito Alueellinen neurohoitotyön iltapäivä 9.5.2017 sh. Laura Louhi, TYKS Neurokirurgian vuodeosasto Miksi neurokirurgisen haavan hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota? Keskushermoston

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

Nilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot

Nilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot Nilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot Mikko Ovaska, Tatu Mäkinen, Rami Madanat, Veikko Kiljunen, Jan Lindahl Töölön sairaala, Ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat

Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat Jukka Ristiniemi OYS Suomessa julkaistiin kymmenen vuotta sitten säärimurtumien Käypä Hoito -suositus (1). Tässä suosituksessa murtumien pääasialliseksi

Lisätiedot

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet

Kirurgian runkovaiheen toimenpiteet Gastroenterologinen kirurgia 6-12 kk - Vatsaontelon tavalliset avaustekniikat ja sulut - Sappirakon poisto - Tavalliset suoliresektiot ja vatsanpeitteiden tyrät - Endoskopiat:: prokto-, rekto- ja fiberosigmoideoskopia

Lisätiedot

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen Käsikirurgisen potilaan hoito 22.9.17 Heidi Pehkonen Käsipäikissä hoidetaan sekä elektiivisiä että päivystyksellisiä käsikirurgisia leikkauspotilaita Elektiivisistä yleisimmät: canalis carpi, napsusormi,

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11

Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 Olkaluun SuturePlate -levy ja ruuvit DFU-0139 UUSI VERSIO 11 A. LAITTEEN KUVAUS Arthrexin olkaluun SuturePlate -levy on matalaprofiilinen lukituslevy- ja ruuvijärjestelmä. SuturePlate-levy on suunniteltu

Lisätiedot

XVI Valtakunnalliset Traumapäivät Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13b, Oulu

XVI Valtakunnalliset Traumapäivät Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13b, Oulu XVI Valtakunnalliset Traumapäivät 2019 18. - 20.9.2019 Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13b, Oulu 18.9.2019 Keskiviikko 08:00- Rekisteröityminen, Kahavi ja näyttelyyn tutustuminen 09:00-09:10 Tilaisuuden

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes

YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA Ville Remes TEKONIVELLEIKKAUS ON YLEISIN KORVATTAVA POTILASVAHINKO 2008-2016 POTILASVAHINKOLAIN KORVAUSPERIAATTEET Vältettävyys Hoitovahinko Lääkkeen toimittamisvahinko

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (11) Lukijalle

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä !! Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä Dosentti Timo Puolakka Apulaisylilääkäri Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tekonivelsairaala Coxa Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta:

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää

Lisätiedot

Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16

Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16 Matalaprofiiliset Arthrex-ruuvit DFU-0125 UUSI VERSIO 16 A. LAITTEEN KUVAUS Matalaprofiilisissa Arthrex-ruuveissa on kanta, ja ne ovat itsekiertyviä. Ne ovat saatavilla kokonaan tai osittain kierteitettyinä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Eksterni vai interni fiksaatio avomurtumissa?

Eksterni vai interni fiksaatio avomurtumissa? Eksterni vai interni fiksaatio avomurtumissa? Jan Lindahl HYKS, Töölön sairaala, Ortopedian ja traumatologian klinikka Open fractures are usually high energy injuries. Bony injuries are always associated

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS

JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS JALKATERÄN KORJAUSLEIKKAUS Olet tulossa jalkaterän korjausleikkaukseen ja/tai isovarpaan tyvinivelen luudutukseen. Tästä ohjeesta löydät tietoa leikkaukseen valmistautumisesta, leikkauksesta, jalkateräleikkaukseen

Lisätiedot

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala Lonkkarevisiot Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala Yleistä lonkkarevisioiden määm äärä riippuu aiemmin alueella käyteityistä proteesimalleista ja niiden käyttk yttäytymisestä varsirevisiot harvinaistuneet

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 3.11.2017 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

PD-katetrin juuren hoito

PD-katetrin juuren hoito PD-katetrin juuren hoito Potilasohje Tämä ohje on tarkoitettu sinulle, joka olet aloittamassa peritoneaalidialyysihoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 03//2015 Päivittäjä KL,ml Sisällys

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

Ohjeita Össur Rigid Dressingin käyttöön. askel askeleelta

Ohjeita Össur Rigid Dressingin käyttöön. askel askeleelta Ohjeita Össur Rigid Dressingin käyttöön askel askeleelta Sisältö Miksi Össur Rigid Dressingin käyttö kannattaa?...4 Össur Rigid Dressingin etuja...5 Haavasidos & ORD:n koon valinta...6 Paikalleen laittaminen...7

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 1.11.2017 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Polven tekonivelleikatun. fysioterapiaohjeet

Polven tekonivelleikatun. fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivelleikatun fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Lonkan tekonivelleikkauksessa kuluneet nivelpinnat korvataan yleensä

Lisätiedot

Raajavammojen primaarihoito, infektioriskin vähentäminen Jukka Ristiniemi

Raajavammojen primaarihoito, infektioriskin vähentäminen Jukka Ristiniemi 66 SOT 1/2002 VOL 25 Raajavammojen primaarihoito, infektioriskin vähentäminen Jukka Ristiniemi Kirurgian klinikka, Oulun Yliopistollinen sairaala Infections in orthopaedic trauma are usually related to

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015.

Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. 1 Tämä opas on toteutettu yhteistyössä Oulun Pyrinnön sekä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä keväällä 2015. Opas antaa tietoa urheilijoille, valmentajille sekä huoltajille

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala ENSIHAVAINNOT Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu tuskainen ilme,

Lisätiedot

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Dietrich Schlenzka, Timo Yrjönen, Timo Laine, Teija Lund, Heikki

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä?

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä? Milloin apuun tarvitaan tekoniveliä? Tekonivelleikkaus Tekonivelkirurgia on kallista Vuotuiset kustannukset on noin 1miljardin luokkaa Tekoniveliä asennetaan polviin, lonkkiin, olkapäihin, nilkkoihin,

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Hyvät kirurgiset tekniikat. Anna Meller

Hyvät kirurgiset tekniikat. Anna Meller Hyvät kirurgiset tekniikat Anna Meller Leikkaustilat Tulisi olla eristetty muista toiminnoista Oma huone, jossa erilliset alueet Eläimen valmistelua ja nukuttamista varten Kirurgin valmistelua varten Varsinainen

Lisätiedot