KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS"

Jukka-Pekka Heikkilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

2 KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä Hyvä hoito ja ohjeistus heti alusta alkaen mahdollistaa optimaalisen toipumisen ja kuntoutumisen Turvotus Kipu Vapaiden nivelten liikkeiden ylläpysyminen Komplikaatioiden ehkäisy (laskimotukos, kiinnikkeet, kivun pitkittyminen ) Turvallinen liikkuminen kipsauksen aikana lupien rajoissa kyynärsauvoilla tai muulla apuvälineellä Päivittäisten toimintojen sujuminen kipsauksen aikana

3 IMMOBILISAATIO Yleensä välttämätön osa murtuman hoitoa akuuttivaiheessa Haittavaikutusten takia pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä Hidastaa vaurioalueen verenkiertoa, tulehdusnesteiden imeytymistä imusuoniin ja laskimoihin sekä huonontaa muodostuvan arpikudoksen laatua (heikkous, kiristys) Lisää laskimotromboosin riskiä Heikentää lihasten voimaa ja joustavuutta (heikentyminen on suurinta ensimmäisten viikkojen aikana) Jänteiden ja jännelihasliitosten vetolujuus vähenee Hermotus lihaksessa heikkenee Muutokset nivelsiteissä ja nivelkapselissa (liike nivelessä rajoittuu) Rustokudoksen muutokset (2 kuukauden immobilisaation todettu aiheuttavan pysyviä muutoksia rustossa) Yleiskunto heikkenee (vuodelevossa max. Hapenottokyky laskee 5-10 % viikossa, noin 25 % / kk) Traumarefleksi/traumavaste (trauma tai pitkään jatkunut kiputila muuttaa normaaleja liikemalleja ja aivot mieltää virheellisen tavan toimia normaaliksi liikemalliksi, esim. ontuminen)

4 TURVOTUS Heikentää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa Pitkään jatkuessaan aiheuttaa ihonalaisten kudosten fibrotisoitumista, mikä heikentää lihasten, faskioiden, jänteiden, hermojen ja muiden pehmytkudosten liukumisen toistensa suhteen (kiinnikkeet) Nivelkapselirakenteet ja nivelsiteet turpoavat ja paksuuntuvat, mikä jäykistää niveliä Vähentää ojentaja- ja koukistajajänteiden liukumista, jolloin sormien (varpaiden) liike vaikeutuu Paine kudoksissa lisää kipua Vaikeus liikuttaa niveltä johtaa nivelen jäykistymiseen (mekaaninen este)

5 KIPU Murtuma aiheuttaa paikallisen kudosvaurion, joka käynnistää tulehdusreaktion. Tällöin kipua aistivat hermopäätteet aktivoituvat ja herkkyys ärsykkeille lisääntyy Akuuttiin vammaan liittyy säännönmukaisesti kipua, joka helpottuu parissa viikossa Kivun mittaaminen (VAS, NRS) Riskitekijöiden tunnistus (hermovamma, aikaisempi kipuhistoria, poikkeuksellisen voimakas kipu) Riittävä kipulääkitys Turvotuksen hoito (myös kivun hoitoa) Mahdollisimman normaali liikkuminen ja toiminta sekä riittävä lepo Kivun pelko ( tutkimuksissa kivun/liikkumisen pelon on havaittu ennustavan akuutin kivun kroonistumista mm. leikkausten jälkeen) Riittävä informaatio! Kivun pitkittymisen/ CRPS:n ehkäisy Murtuman hyvä hoito, varhainen mobilisaatio yhdistettynä liikeharjoitteluun ja hyvä kivun hoito ovat keskeisiä CRPS:n ehkäisemiseksi Rannemurtumapotilailla C-vitamiini saattaa ehkäistä CRPS:n kehittymistä, kun hoito aloitetaan heti vähintään 500 mg vrk-annoksella ja sitä jatketaan 50 vrk ajan

6 HARJOITUKSET KIPSISAAPPAAN KANSSA Tavoitteena kivun ja turvotuksen väheneminen, verenkierron vilkastuminen, nivelten liikkuvuuden ja lihastoiminnan ylläpysyminen sekä selviytyminen turvallisesti päivittäisestä liikkumisesta ja toiminnasta Kohoasento (kylmähoito) Varpaiden liikeharjoitukset Kipsin sisällä isometriset harjoitukset Polven liikeharjoitukset (reisilihakset) Symmetrinen istuma-asento Symmetrinen seisoma-asento Sauvakävely tasaisella ja portaissa (turvallisuus!)

7 KOHOASENTO Nilkka sydämen tason yläpuolella

8 NILKKAKIPSIN KANSSA TEHTÄVÄT HARJOITUKSET

9 POLVEN LIIKEHARJOITTEET (reisilihakset)

10 HYVÄ ISTUMA- JA SEISOMA-ASENTO

11 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET Kyynärsauvat (ketterät, porraskävely, ulkona liikkuminen) Kainalosauvat (tarvittaessa vartalosta tukea, ei saa roikkua kainaloiden varassa) Rollaattori (varaamattomuus?) Tasoford, Eva Pyörätuoli Erikoissauvat (radiussauva, erikoispitkät tai erikoisvahvat, anatomiset kädensijat)

12 VARAUSLUVAT Varaamatta, hipaisuvaraus; jalka saa ja pitää olla maassa, ei painoa jalan päälle Puolipainovaraus; normaali seisominen sallittu eli yhtä paljon painoa molemmilla jaloilla (puolet potilaan painosta, voidaan mitata vaaán kanssa) Täysi varaus, varaus kivun mukaan (osapainovaraus, jalanpainovaraus, raajanpainovaraus)

13 VARAUKSEN MITTAAMINEN

14 KYYNÄRSAUVAKÄVELY SIVULTA

15 KYYNÄRSAUVAKÄVELY EDESTÄ

16 PORRASKÄVELY SIVULTA

17 PORRASKÄVELY EDESTÄ

18 HARJOITUKSIA RANNEKIPSIN KANSSA Tavoitteena kivun ja turvotuksen väheneminen, verenkierron vilkastuminen, nivelten liikkuvuuden ja lihastoiminnan ylläpysyminen sekä päivittäisistä toimista selviytyminen Kohoasento, käsi sydämen tason yläpuolella (kylmähoito) Sormien liike Rystyjen liike Peukalon liike Hartioiden rentous, kyynärpään ja olkapään liike Käden kevyt käyttö

19 RANNEKIPSIN KANSSA TEHTÄVÄT HARJOITUKSET

20 RANNEKIPSIN KANSSA TEHTÄVÄT HARJOITUKSET

21 RANNEKIPSIN KANSSA TEHTÄVÄT HARJOITUKSET

22 RANNEKIPSIN KANSSA TEHTÄVÄT HARJOITUKSET

23 KÄDEN KEVYT KÄYTTÖ PÄIVITTÄISISSÄ TOIMISSA

24 KUN POTILAS KOTIUTUU, VARMISTA ETTÄ Kipsi on sopiva (ei paina, ei hierrä ja mahdollistaa täydet liikeharjoitukset) Potilas ymmärtää kivun- ja turvotuksen hoidon merkityksen ja osaa käyttää koho- ja kylmähoitoa sekä kipulääkitystä Potilas osaa suorittaa liikeharjoitukset oikein Potilas osaa liikkua turvallisesti apuvälineen kanssa rajoitusten mukaan ja selviytyy päivittäisistä toimista Potilas tietää mihin ottaa yhteyttä, jos ongelmia (kipsi, kipu, turvotus, liikkeet) Tarvittaessa konsultoi fysioterapeuttia!

25 Lähteitä: Hoito-ohjeet.fi (tulossa päivitetyt harjoitusohjeet) Ahonen Jarmo; Kohti parempaa kehonhallintaa, Fysioterapia 4/ Käypä Hoito, Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma), Käypä Hoito, Kipu, Kröger H., Aro H., Böstman O., Lassus J., Salo J.; Traumatologia 2010 Galley P.M., Forster A.L.; Liikkuva ihminen 1990 Häkkinen Keijo;Voimaharjoittelun perusteet 1990 Sandström Marita; Kehon rakenne, toiminta ja huolto Koho Petteri Ttm, ft omt, TULE-fysioterapian asiantuntija; Kivun pelko yläraajapotilaan kuntoutumisen hidastajana, Lunatum 4/2011 Raatikainen Saara; Distaalisen radiusmurtuman jälkeinen fysioterapia, Lunatum 1/2008 Parikka Juha; CRPS-oireyhtymä oirekuvaus, tunnistaminen ja hoitaminen fysioterapian keinoin, Lunatum 1/2009 Waris E., Paavola M., Värttinäluun distaalisten murtumien nykyhoito, Duodecim 2012;128: Hakala V., Rönnlöf S.; Kuntoudu nilkkamurtumasta opas Vaasan keskussairaalan nilkkamurtumapotilaille, opinnäytetyö 2013

Samankaltaiset tiedostot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista