Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 690/2006 vp Kuntien vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on terveydenhuollon järjestäminen säädetty kuntien tehtäväksi. Erikoissairaanhoidon osalta vastuu on säädetty sairaanhoitopiirien kuntayhtymille. Nyt useat erikoissairaanhoidon asiakkaat, esimerkiksi kaihileikkauksissa olleet, ovat kertoneet, että sairaanhoitopiirit ohjaavat potilaan leikkauksen jälkeiseen jälkitarkastukseen usein suoraan yksityiselle sektorille. Potilaat ovat kokeneet ja ymmärtäneet, että heille ei ole esitetty vaihtoehtoja. Siirtämistä on perusteltu sillä, että sairaanhoitopiirillä ei ole aikoja. Joillekin potilaille tällainen käytäntö saattaa tietysti sopia. On kuitenkin pienituloisia potilasryhmiä, joilla ei ole varaa maksaa hoidosta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi ikäihmisille saattaa olla hankalaa ja liian kallista mennä jälkitarkastukseen yksityissektorille. Lisäksi tällainen käytäntö voi vaarantaa potilaiden yhdenvertaisuuden eikä välttämättä takaa riittävää laadukasta hoitoa varsinkaan silloin, kun potilaan taloudelllinen tilanne ei hoitoa mahdollista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus pyrkii varmistamaan erikoissairaanhoidon palvelujen toteutumisen kunnissa niin, ettei potilasta velvoiteta hakeutumaan hoitoon yksityiselle sektorille julkisen terveydenhuollon puutteellisten resurssien vuoksi? Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2006 Tuula Väätäinen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Väätäisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 690/2006 vp: Miten hallitus pyrkii varmistamaan erikoissairaanhoidon palvelujen toteutumisen kunnissa niin, ettei potilasta velvoiteta hakeutumaan hoitoon yksityiselle sektorille julkisen terveydenhuollon puutteellisten resurssien vuoksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi iän, alkuperän, kielen, uskonnon, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toiminnan järjestämisestä säädetään erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989). Kunnan, joka on kotikuntalain (201/1994) mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että henkilö saa erikoissairaanhoitolain 1 :n 2 momentissa tarkoitetun tarpeellisen erikoissairaanhoidon erikoissairaanhoitolain mukaisesti. Kunnan erikoissairaanhoitolain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/1992), jollei lailla toisin säädetä (4 ). Suunnittelu- ja valtionosuuslain mukaan kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perustana olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon (3 ). Kunnan asukkaalle on siis järjestettävä erikoissairaanhoitolain mukaisesti hänen tarvitsemansa erikoissairaanhoito. Leikkauksen jälkeinen hoito on osa erikoissairaanhoitolain mukaista tarpeellista erikoissairaanhoitoa, joka sairaanhoitopiirin on järjestettävä. Sairaanhoitopiiri ei voi siten ohjata potilasta leikkauksen jälkeiseen tarkastukseen yksityissektorille ja edellyttää, että potilas vastaa kustannuksista. Sairaanhoitopiiri voi sen sijaan sosiaali- terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan järjestää palveluja suunnittelu- ja valtionosuuslain 4 :n 1 momentin kohdassa 4 tarkoitetulla tavalla eli hankkia palveluja toisilta kunnallisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Tällöin kuitenkin palvelujen käyttäjältä perittyjen maksujen tulee olla samat kuin silloin, jos sairaanhoitopiiri olisi itse tuottanut palvelun. Harmaakaihileikkauksen jälkeen potilaalle määrätään usein silmälasit. Suomessa yhteiskunta ei korvaa silmälaseista aiheutuneita kustannuksia eräitä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Suomessa optikot vastaavat pääasiassa silmälasien sovittamisesta. Harmaakaihileikkauksen jälkeinen tarkastus tulee, silmälasien sovittamista lukuunottamatta, suorittaa niin, että sairaanhoitopiiri järjestää tarkastukset. Sairaanhoitopiiri voi informoida potilaitaan siitä mahdollisuudesta, että jälkitarkastus voidaan tehdä yksityisellä sektorilla potilaan vastatessa kustannuksista, mutta potilailta ei voi edellyttää yksityisten palvelujen käyttöä, vaan niin halutessaan heidän tulee saada palvelu sairaanhoitopiiriltä. Erikoissairaanhoitolain 5 :n mukaan erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja 2

3 Ministerin vastaus KK 690/2006 vp Tuula Väätäinen /sd läänin alueella lääninhallitukselle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella on nykyisin terveydenhuollon yksiköiden ohjaus- ja valvontatehtäviä. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee ottamaan edellä esitetyn esille sen valvontaviranomaisten ja sairaanhoitopiirien välillä käymissä säännönmukaisissa keskusteluissa. Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 690/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Väätäinen /sd: Hur strävar regeringen att säkerställa att tjänsterna inom den specialiserade sjukvården förverkligas på ett sådant sätt i kommunerna att patienten inte uppmanas att söka sig vård inom den privata sektorn på grund av den offentliga hälso- och sjukvårdens bristande resurser? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 19 3 mom. i grundlagen skall det allmänna, enligt vad som närmare bestäms genom lag, tillförsäkra var och en tillräckliga social-, hälsovårds- och sjukvårdstjänster samt främja befolkningens hälsa. Enligt 6 i grundlagen är alla lika inför lagen. Ingen får utan godtagbart skäl särbehandlas på grund av t.ex. ålder, ursprung, språk, religion, hälsotillstånd eller handikapp eller av någon annan orsak som gäller hans eller hennes person. Bestämmelser om ordnande av specialiserad sjukvård och verksamhet i anslutning därtill finns i lagen om specialiserad sjukvård (1062/1989). Den kommun som enligt lagen om hemkommun (201/1994) är en persons hemkommun skall sörja för att personen får behövlig, i 1 2 mom. i lagen om specialiserad sjukvård nämnd specialiserad sjukvård i enlighet med lagen om specialiserad sjukvård. På den verksamhet som kommunen ordnar med stöd av lagen om specialiserad sjukvård tillämpas lagen om planering av och statsandel för social- och hälsovården (733/1992), om inte något annat föreskrivs i lag (4 ). Enligt lagen om planering av och statsandel för socialoch hälsovården skall varje kommun anvisa resurser för den social- och hälsovård som ligger till grund för statsandelen (3 ). För kommuninvånaren skall således i enlighet med lagen om specialiserad sjukvård ordnas den specialiserade sjukvård han eller hon behöver. Den postoperativa vården utgör en del av den behövliga specialiserade sjukvård enligt lagen om specialiserad sjukvård som sjukvårdsdistriktet skall ordna. Sjukvårdsdistriktet kan alltså inte hänvisa patienten till den privata sektorn för en postoperativ kontroll och förutsätta att patienten står för kostnaderna. Sjukvårdsdistriktet kan däremot enligt lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården (734/1992) ordna service på det sätt som avses i 4 1 mom. 4 punkten i lagen om planering av och statsandel för social- och hälsovården, dvs. anskaffa service från kommunala eller privata serviceproducenter. Då skall ändå de avgifter som tas ut av den som använder servicen vara de samma som i det fall att sjukvårdsdistriktet självt hade producerat tjänsten. Efter en gråstarrsoperation ordineras patienten ofta glasögon. I Finland ersätter samhället med några få undantag inte kostnader för glasögon. I Finland svarar optikerna huvudsakligen för utprovandet av glasögon. En kontroll efter en gråstarrsoperation skall, med undantag för utprovandet av glasögon, utföras så att sjukvårdsdistriktet ordnar kontrollerna. Sjukhusdistriktet kan informera sina patienter om möjligheten att efterkontrollen kan göras inom den privata sektorn när patienten svarar för kostnaderna, men patienterna kan inte förutsättas anlita privat service, utan de skall när de så önskar få tjänsten från sjukvårdsdistriktet. 4

5 Ministerns svar KK 690/2006 vp Tuula Väätäinen /sd Enligt 5 i lagen om specialiserad sjukvård ankommer den allmänna planeringen, ledningen och övervakningen av den specialiserade sjukvården på social- och hälsovårdsministeriet och inom länet på länsstyrelsen. Rättsskyddscentralen för hälsovården har numera lednings- och tillsynsuppgifter i fråga om enheter inom hälso- och sjukvården. Social- och hälsovårdsministeriet skall ta upp det ovan framförda i de sedvanliga diskussioner som förs mellan dess tillsynsmyndigheter och sjukvårdsdistrikten. Helsingfors den 6 oktober 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5