Kriisiviestintä ja johtaminen 2

Transkriptio

1 Kriisiviestintä ja johtaminen 2 Viestintä Aineopinnot, A9, Johtamisen sivuaineopinnot JOS10 Salli Hakala, Helsingin yliopisto Salli Hakala

2 Kriisitutkimus Helsingin yliopisto Crisis, Communication and Society Research network CRC:n tutkimusraportit: Viestinnän tutkimuskeskus CRC - Communication Research Centre Salli Hakala

3 Kolme tapaa ymmärtää viestintä Huhtala & Hakala 2007, Viestintä on tiedonsiirtoa Transmission model of communication (Lasswell 1948) Yhteisyyden rakentamista The ritual view of communication (J. Carey 1975) Sanoman levittämistä tai leviämisenä Disseminaatio (J.D. Peters 1999)

4 Kriisi, journalismi & media Kriisin näkökulmasta hyödyllisiä sivuja tuntea: Covering School Shootings

5 Kriisi mediayhteiskunnassa Schultz 2004: Medialisaatio 1) Media laajentaa kommunikaatiota humanitaarisessa ja poliittisessa kriisissä. 2) Media korvaa kommunikaation yhteiskunnallisessa kriisissä. 3) Media sulautuu humanitaariseen ja poliittiseen. 4) Media mukauttaa muut instituutiot omaan logiikkaansa yhteiskunnallisissa kriiseissä. (ks. Sumiala & Hakala 2010; Hakala & Tikka 2011)

6 Kriisissä tarvittavat tilat, johtokeskukset ja puhelimet Kriisin johtokeskus & johdon puhelin ja tiedotustilaisuudet (+Virve) Evakuointikeskus & yhteyspuhelin (+Virve) Uhrien ja omaisten tukikeskus (Virve) & omaispuhelin Mediakeskus & tapahtumapuhelin, tiedotustilaisuudet Yhteisöllisen surun paikka & kriisipuhelin Salli Hakala

7 Kriisin karvevalisoituminen mediassa: Tapaus Nokian vesikriisi Salli Hakala

8 Kriisi, SPR ja mediayhteiskunta Helsingin yliopiston tutkimus Suomen Punaisen Ristin organisoitumisesta kotimaisissa kriiseissä Minttu Tikka, Salli Hakala & Maarit Pedak

9 Tutkimustuloksia Tutkimusraportti: Minttu Tikka, Salli Hakala, Maarit Pedak: Kriisi, SPR ja mediayhteiskunta. Suomen Punaisen Ristin organisoituminen kotimaisissa kriiseissä

10 Näkökulmia humanitaariseen kriisiin Yhteiskuntatieteellisenä ilmiönä kriisin "olosuhteet, luonteet ja seuraukset ovat kriisejä erottavia tekijöitä" (Quarantelli 2005). SPR:n toiminta liittyy humanitaarisiin katastrofeihin ja kriiseihin. Katastrofi on aiheuttanut kriisin uhreille ja heidän omaisilleen sekä koko yhteisölle ja kokonaiselle yhteiskunnalle. Yhteisökriisi: kriisi koskettaa koko yhteisöä, yhteiskuntaa, ei vain yksilöitä. Mainekriisi vai julkisuuskriisi? Mainekriisi koskettaa organisaation julkisuuskuvaa

11 Helsingin Sanomat SPR:n tavoite on saada sata verenluovuttajaa päivässä uuteen Sanomatalon veripalvelutoimistoon

12 Maine, brändi vai imago? VNK 2/2010: Maineenhallinnalla tarkoitetaan eri yhteisöjen maineen suunnitelmallista johtamista. VNK 2/2010: Maineenhallinnassa on viime kädessä kysymys siitä, pyrkiikö yhteisö tietoisesti vaikuttamaan maineen muodostumiseen vai antaako suurimman määrittelyvallan muille toimijoille. Liikkeenjohdon konsulttitoimisto Pohjoisranta: Brändi tehdään, imago rakennetaan ja maine ansaitaan. Heli Pänkäläinen (2004) Journalistien suhtautuminen Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun. Pro Gradu: Jyväskylän yliopisto: Tavoitekuvaa määriteltäessä kaikista lähteistä nousi keskeisenä esiin luotettavuus

13 SPR- tutkimuksen teoreettiset viitekehykset (Tikka & Hakala & Pedak 2010) Medialisaatio (mediatization) Krotz 2009; Sumiala 2010; Ks. myös Sumiala & Hakala 2010 Historiallinen, jatkuva, pitkäkestoinen prosessi, jossa media nousee keskeiseksi instituutioksi. Kommunikaatio viittaa aina mediaan ja näin media alkaa rakentaa kaikkia sosiaalisen elämän muotoja. Auttamisperiaatteet Comfort, Ko, Zagorecki 2004 Kriiseissä useita toimijoita eri organisaatioista. Ongelmina usein resurssien puute, vaikeudet koordinoinnissa ja heikko kommunikaatio. Sokea toiminta blind response: ratkotaan ongelmia erillään, tietämättä mitä muut tekevät Yksi kerrallaan time-based: palvellaan siinä järjestyksessä kuin apua pyydetään first come, first served Yhteistoiminta severity-based: priorisoidaan avun tarpeen mukaan

14 SPR ja medialisaatio Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) Avustusjärjestöjen perinteinen suhde mediaan on muuttumassa. Järjestöt tulevat yhä monimutkaisemmalla tavalla riippuvaiseksi mediasta, kun ne tekevät humanitaarisia päämääriään tunnetuksi. Avustusjärjestöjen ja median välisessä vuorovaikutuksessa voidaan erottaa neljä prosessia, joilla järjestöt vastaavat medialogiikan vaatimuksiin, mutta samalla heikentävät mahdollisuuksiaan globaalia humanitaarisuutta

15 Journalismin murros ja Punaisen Ristin maine 1. Journalismista on tullut liiketoimintaa 2. Mediakentän sisäinen kilpailu on kiristynyt (internet, uudet mediat) 3. PR -toimistot tuottavat journalismia 4. Kansalaisjournalismi haastaa perinteisen journalismin (bloggarit, verkkoyhteisöt) (Väliverronen 2009) Seurauksena median ja journalismin ero (Nordfors 2008) Miten SPR pitää yllä suhdetta journalismiin ja muuhun mediaan?

16 SPR ja medialisaatio 1 Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) 1) Kilpailu täydellä avustuskentällä vaatii brändäämistä. SPR:n brändin kannalta on tärkeää olla oikeassa roolissa oikeaan aikaan. 24/7 media-aika haastaa avustusjärjestöt toimimaan nopeutuvassa uutisrytmissä

17 SPR ja medialisaatio 2 Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) 2) Järjestöt kertovat tarinoitaan mediaan vetoavilla tavoilla. Mediaa palvellaan monella tavalla (taustatiedotus, yksilöllinen palvelu, yhteistyö) Vapaaehtoisten mediaohjeistus Toimittajat mukaan avustusjärjestöjen delegaatioihin

18 SPR ja medialisaatio 3 Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) 3) Medianäkyvyyttä parannetaan alueellistamalla ja personoimalla omaa humanitaarista työtä. Paikallisten antama hätäapu ja osallistuminen yleensä marginalisoidaan. SPR kuitenkin ainoana suomalaistahona toi esille paikallisten avun tsunamissa

19 SPR ja medialisaatio 4 Cottle & Nolan 2007 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) 4) Mediaskandaaleilta suojautuminen kuluttaa järjestöiltä arvokasta aikaa, resursseja ja energiaa. Mediayhteiskunnassa skandaalit uhkaavat organisaatioiden mainetta. Maine on varainkeruun kannalta tärkeää

20 Medialogiikka vs. humanitarismi 1 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) Medialogiikka institutionalisoituu avustusjärjestöjen sisälle. Avustusjärjestöjen toiminnan perusteena globaali myötätunto ja humanitaarinen oikeus. Punaisen Ristin periaatteet: inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, ykseys ja yleismaailmallisuus

21 Medialogiikka vs. humanitarismi 2 (ks. Tikka & Hakala & Pedak 2010) Median periaatteet? Medialogiikka ei ole sitoutunut historiallisesti humanitaarisuuteen Kaupallisuus, huomiotalous, globaalin uutistuotannon länsimainen näkökulma, median rituaalit, 24/7 onlinejournalismi. Siinä määrin kun media-alttius vie voiton, on humanitarismi vaarassa heiketä. Medialisaation prosessien tunnistaminen auttaa tiedostamaan, mihin kaikkialle medialogiikka vaikuttaa

22 Tutkimuskirjallisuutta Comfort, Louise K.; Ko, Kilkon & Zagorecki, Adam (2004). Coordination in Rapidly Evolving Disaster Response System: The Role of Information. American Behavioral Science 48; Coombs, Timothy (2007) Ongoing Crises Communication. Planning, managing and Responding. London: Sage. Hakala, Salli (2009a). Koulusurmat verkostoyhteiskunnassa: Analyysi Jokelan ja Kauhajoen kriisien viestinnästä. Helsinki: Helsingin yliopisto, CRC/ Viestinnän laitos. Hakala, Salli (2009b). Symbolisen johtajuuden kriisi. Koulusurmat ravisuttavat verkosotyhteiskunnassa. Media & Viestintä 32: 2, Huhtala, Hannele & Hakala, Salli (2007). Kriisi ja viestintä: Yhteiskunnallisten kriisien johtaminen julkisuudessa. Helsinki: Gaudeamus. Krotz, Friedrich (2009). Mediatization: A Concept With Which to Grasp Media and Societal Change. Teoksessa Lundby, Knut (toim.) Mediatization. Concept, changes, consequences. New York: Peter Lang, Pedak, Maarit (2009). Uhrien ja omaisten tukikeskuksen johtaminen kriisissä. Media & Viestintä 32: 2, Pedak, Maarit (2010): Kunnan uhrilähtöinen kriisiviestintä. Miten kunta auttaa ja viestii yhteisökriisissä. Kunnallistieteellinen aikakauskirja Rodriguez, Havidán; Quarantelli, Enrico L. & Dynes, Russell R. (toim.) (2007). Handbook of Disaster Research. Springer: New York. Sumiala, Johanna (2010). Median rituaalit. Johdatus media-antropologiaan. Tampere: Vastapaino. Tikka, Minttu & Hakala, Salli & Pedak, Maarit (2010): Kriisi, SPR ja mediayhteiskunta. Suomen Punaisen Ristin organisoituminen kotimaisissa kriiseissä Salli Hakala