JOS10 Johtaminen ja viestintä: Kriisiviestintä ja johtaminen 6 op KRIISIIN UHRIT

Transkriptio

1 JOS10 Johtaminen ja viestintä: Kriisiviestintä ja johtaminen 6 op KRIISIIN UHRIT Maarit Pedak, KTM ja VTM tutkija, HY, viestinnän oppiaine Jokelan jälkihoidon koordinaattori maarit.pedak@helsinki.fi

2 Luennon tavoitteet ja sisältö Tunnistaa kriisin vaiheet Ymmärtää että uhrit ovat jokaisen kriisin keskiössä Tuntea traumaprosessi ihmisen normaalina reaktiona epänormaaliin tilanteeseen Tunnistaa surun symbolit ja rituaalit kriisissä yhdistävänä viestintänä

3 Koulussa tapahtuvan kriisin vaiheet ja varautuminen Ennaltaehkäisy Yhteisöllisyyden edistäminen Avoimen ilmapiirin luominen Nollatoleranssi kiusaamiselle Riskianalyysi ja varautuminen Turvallisuuden parantaminen Varautumissuunnittelu Valmiusharjoitukset Kriisin akuuttivaihe Ketkä ovat kriisin uhrit? Mitkä ovat heidän tarpeensa? Kriisin jälkihoito Turvallisuuden tunteen ja tulevaisuuden uskon palauttaminen Arkeen palaaminen Tilanteen kanssa eläminen, ei sen unohtaminen

4 Keskeiset määritelmät Kriisiviestintä on tiedonkulkua, yhteisyyden rakentamista ja sanoman levittämistä äkillisessä, epätoivotussa tilanteessa Symbolisen johtajuuden ottaa se henkilö, joka teoin, sanoin ja elein kykenee samaistumaan uhrien kokemukseen ja osaa tulkita sen julkisuudessa ihmisiä yhdistävällä tavalla Yhteisökriisi on paikallinen, jotain yhteisöä ja yhteisöjä kohtaava tuhoisa tapahtuma, joka saattaa laajeta kansalliseksi tragediaksi

5 Kriisitilanteiden yleiset periaatteet (Andersen & Spitzberg 2010) Kriiseissä on yhdistäviä tekijöitä enemmän kuin erottavia. Kriisit ovat aina luonteeltaan paikallisia. Vaikutukset suurimmat paikallisyhteisölle. Uhrit reagoivat järkevästi. He tarvitsevat ajantasaista ja rehellistä tietoa Yhteisö hyötyy hyvästä kriisivalmiudesta ja tehokkaasta kriisin hallinnasta. Huonosti hoidettu kriisi tulee kalliiksi sekä henkisesti että taloudellisesti. Kriisitilanteessa oikeaa tietoa on aina liian vähän. Yhteistyö on tiedonkulun kannalta välttämätöntä. Kriisit voivat edetä hitaasti tai ne puhkeavat äkillisesti. Johtamisen ja viestinnän kannalta haasteet ovat erilaiset. Vaatimukset kriisiviestinnälle eroavat, kun on kyse tavanomaisesta tai poikkeavasta kriisistä.

6 Kriisiviestinnän ja johtamisen ydinkysymykset (Comfort, Ko & Zagoreci 2004) Ketkä ovat kriisin uhrit? Uhrien priorisointi Mitkä ovat heidän tarpeensa? Uhrit muodostuvat erilaisista ryhmistä sen mukaan kuinka lähellä he ovat tapahtumaa, fyysisesti ja sosiaalisesti. Vertaisryhmät: vain itse saman kokenut voi todella ymmärtää toista.

7 Uhrilähtöinen yhteisökriisin infrastruktuuri: Tuen renkaat (Pedak 2010) 1.Uhrit ja perheet 2. Yhteisöt 3. Tuje 4. Kunta 5. Valtio

8 Kauhajoen koulusurmien vaikutusalue Lähde: Kauhajoki-hanke Dead victims, their relatives and friends. Students, teachers and other school employees (260+43). Other schools in the area. Helpers: authorities, employees and voluntary workers. Inhabitants of a municipality. SEAMK (Seinäjoki University of Applied Sciences) and Vocational Education Centre Sedu other schools (total persons). Home municipalities of 11 dead victims. Finland, specially schools. Global knowledge and media interest.

9 Ihmisen normaali reaktio epänormaaliin tilanteeseen Sokkivaihe. Suojaa ihmisen mieltä. Päätöksentekokyky puutteellinen. Ensimmäiset tunnit ja päivät. Reaktiovaihe Tunteet nousevat pintaan ja alkaa tiedostaa mitä on tapahtunut. Käsittelyvaihe Uhrit ja trauman psyykkinen sopeutumisprosessi (STM 2010) Uudelleen suuntautumisen vaihe. Tapahtuneesta osa ihmisen elämänhistoriaa. Post-traumaattinen stressireaktio oireyhtymä, joka tuottaa vakavaa haittaa arjessa selviämiselle.

10 Yleisemmät reaktiot traumaattisen tilanteen jälkeen (Atle Dyregrov) Epätodellisuuden tunne, unenomaisuus, epäusko. Ajantajun muutokset Mieleen tukeutuvat kuvat ja aistimukset: hajut, maut ja kosketukset Pelko ja ahdistus. Jatkuva varuillaan oleminen Itsesyytökset ja syyllisyyden tunteet. Mitä jos ajattelu Ympäristö ei ymmärrä Vaikeus palata normaaliin arkeen Ammattiapua tarvitaan, jos reaktiot kestävät kuukausia tai vahvistuvat.

11 Traumaprosessin huomioon ottaminen 1. Psykososiaalinen tuki 3. Koulu Uhrit ja omaiset Psyykkinen sopeutumisprosessi 2. Media 4. Kirkko

12 Median kiinnostus vaikeuttaa toipumista (Mauri Marttusen tutkimusryhmä 2009) Haastattelut lisäsivät nuorten psyykkisiä ongelmia Pidensi toipumisaikaa ja vei suremisen sivuraiteille Toimittajat tavoittivat Jokelassa kuolemanvaaraan joutuneita oppilaita Sokkivaiheessa uhri ei kykene suojelemaan itseään? Jokelan koulukeskuksen oppilaiden keski-ikä 15 v. Virheet loukkaavat, julkisuus häpäisee ja pitkä käsittely mediassa surutyön este (Poijula 2010)

13 Psykososiaalinen tuki, määritelmä 1. Kriisin akuuttivaiheen uhrien a) välitön tiedollinen, käytännöllinen ja henkinen ensiapu b) vertaisryhmille järjestettävä ryhmämuotoinen tuki, c) sosiaalisten yhteyksien rakentamisen pidempiaikaista jälkihoitoa varten 2. Kriisin jälkihoidossa tarvittavan, uhrien priorisoinnin mukaan räätälöidyn ja tarvittaessa yksilöllisen tiedollisen, käytännöllisen ja trauman hoitoon liittyvän tuen ja avun

14 Kriisiavun yksilölliset tavoitteet (Salli Saari 2008) Ihmisen oman pärjäävyyden ja psyykkisen kestävyyden (resilience) lisääminen ja kehittäminen Itseluottamuksen tukeminen ja ylläpitäminen Traumaattisen kokemuksen integroiminen persoonallisuuteen ja omaan elämänhistoriaa. Ei ole pakko muistaa vaan saa muistella

15 Tavoitteet kriisin jälkihoidossa Palauttaa turvallisuuden tunne, luottamus ja usko tulevaisuuteen Tukea opiskelua ja korjata oppimiseen tulleet viiveet ja ongelmat Surutyön tukeminen sekä traumaoireiden hoito: moniammatillisuus, hyvinvointikäytävä Vainajien omaisten tukeminen: jatkuvaa, luottamukseen perustuvaa tiedonkulkua yhden luukun periaatteella. Käytännön apu, juridinen tieto ja vertaistuki Jälkihoidon koordinaattori: Jokelassa kriisipsykologeja, Kauhajoella opettaja Työparityöskentely: paikalliset työntekijät merkitsevät jatkuvuutta

16 Viestinnän yleisöt yhteisökriisissä Tapahtuneen välittömät uhrit ja omaiset Yhteisöt, kollegat, ystävät Paikkakunta, kuntalaiset Kansallinen kiinnostus. Media, valtiovalta, kansalaiset Globaali kiinnostus. Media, kansalaisyhteisö

17 Kuoleman symbolit ja surun rituaalit (Johanna Sumiala 2010) Symboli voidaan ymmärtää merkiksi, esineeksi tai eleeksi, joka liittää asiat yhteen. Symbolinen kommunikaatio on yhteisten merkitysten muotoilemista ja uusien merkitysten luomista yhteisesti jaettujen käyttäytymissääntöjen avulla. Rituaalit ovat symbolisen kommunikaation toistuvia muotoja. Rituaali lataa osallistujat sosiaalisella energialla, liittää heidät toisiinsa ja vahvistaa rituaaliin osallistujien samaistumista kommunikaation symbolisiin objekteihin.

18 Kirkko yhteisöllisen surun paikkana Kauhajoella (Ala-Prinkkilä 2009) Tapahtumapäivän hartaushetkessä 700 henkeä. Kriisityöntekijöitä ihmisten käytössä Tiedotusvälineet kirkon urkuparvella: kuvia selin Joka päivä kirkollinen tilaisuus (-la) ja lähes ympärivuorokautinen päivystys Sunnuntaina televisioitu muistojumalanpalvelus, TP paikalla. Yhteistyössä kaupungin ja oppilaitoksen kanssa Kirkko ääriään myöten täynnä. Kansallinen surujuhla

19 Kirkon symboliset eleet

20 Surun paikat ja rituaalit Muistopaikat: kynttilät, kukat ja muistoesineet Spontaani rituaali: myötätunto ja kannustaminen koulujen kesken Muistojumalanpalvelukset valtiovallan edustaja paikalla Vuosipäivän suunnittelu ja toteuttaminen: Jokelassa koulun oma bändi soitti Kynttilät lammen rantaa reunustamaan

21 Viralliset ja epäviralliset rituaalit ja symbolit Ensimmäistä kertaa yhdessä: Jokelassa taidetta ja Kauhajoella liikuntaa ja käsillä tekemistä Koulutyön keventäminen sisällöllisesti ja ajallisesti. Kouluvuoden merkittävien päivien suunnittelu Irti tragediasta Wanhojen tanssit ja Hunksit (oikeat). Linnanmäki. Musikaali Tanssii tähtien kanssa. Valituskuoro

22

23

24 Palaaminen kouluun, Jokela Tarkka suunnitelma ensimmäisen koulupäivän ohjelmasta. Vt rehtori ja kriisipsykologit suunnittelivat Periaatteena koulun aikataulun kunnioittaminen Normaalia lyhyempi koulupäivä Opettaja opettaa sitä mikä hänelle on helpointa Kulttuurialan henkilöitä mukana kertomassa työstään Jokaisessa luokassa kriisityöntekijä opettajan tukena Vapaaehtoisia opettajia lähikouluista ja -kunnista

25 Palaaminen kouluun, Jokela Koulu otettiin haltuun, luokat kiersivät koulurakennuksen opettajan johdolla Paikallispoliisi: Tämä koulurakennus suojeli teitä Yhteinen ruokailu, pinaattilettuja Poissaolleille soitto

26

27 Kirjallisuus Ala-Prinkkilä, Jouko Yhteinen pappeus Kauhajoen kriisin jälkihoidon näkökulmasta tarkasteltuna. Julkaisematon. Andersen, Peter A & Spitzberg, Brian H (2010). Myths and Maxims of Risk and Crisis Communication. Teoksessa Heath & O Hair eds. Handbook of Risk and Crisis Communication. New York & London: Routledge. Comfort, Louise K; Ko Kilkon & Zagorecki, Adam (2004). Coordinantion in Rapidly Evolving Disaster Response System. The Role of Information. Dyregrov Atle (2006). Surviving the tsunami. For survivors of the disaster. Pedak, Maarit (2010). Kunnan uhrilähtöinen kriisiviestintä. Miten kunta auttaa ja viestii yhteisökriisissä. Kunnallistieteellinen aikakauskirja. Saari, Salli (päiväämätön). Kriisityön kokemukset Jokelan ampumavälikohtauksen jälkihoidossa. Sumiala, Johanna (2010). Median rituaalit. Johdatus mediaantropologiaan. Tampere. Tikka Minttu, Hakala Salli ja Pedak Maarit (2010). Kriisi, SPR ja mediayhteiskunta. Suomen Punaisen Ristin organisoituminen kotimaisissa kriiseissä. CRC: Viestinnän tutkimusraportteja 1/2010