TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA"

Transkriptio

1 TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

2

3 SISÄLLYS SAATTEEKSI... 4 KÄSITTEITÄ... 5 TUHKALANNOITUS ON JÄRKEVÄÄ... 6 TUHKAMÄÄRÄT... 6 PUUN- JA TURPEEN TUHKAT SOVELTUVAT LANNOITTEEKSI... 6 TUHKAN TALTEENOTTO... 7 TUHKAN OMINAISUUDET... 8 Metsälannoitetuhkalle laatuvaatimukset... 8 Tuhkan sisältämät haitalliset aineet... 8 Tuhkan levitysmäärät... 8 Tuhkan levitykseen sopivien alueiden määrä... 9 TUHKAN LAADUN SEURANTA... 9 Tuhkan näytteenottoon on luotava rutiini... 9 Tuhkan ominaisuuksien analysointi... 9 TUHKAN KÄSITTELY... 9 Tuhkan itsekovetus... 9 Tuhkan rakeistus ja pelletointi...10 Tuhkan ja lietteen rakeistus...11 TUHKAN PALAUTUSJÄRJESTELMÄ...11 Yleistä...11 Lainsäädäntö...11 Metsänhoidollinen menettely...12 Varastointi...12 Kaukokuljetus...12 Maalevitys...12 Helikopterilevitys...13 LÄHTEITÄ...14 TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA 3

4 SAATTEEKSI Oman saunan tai uunin tulipesässä syntynyttä puutuhkaa on perinteisesti käytetty hyödyksi kotipuutarhoissa. Tänä päivänä suurin osa tuhkasta muodostuu suurissa voimalaitoksissa, joiden polttoaineena käytetään yhä enemmän puuta. Päästökaupankin seurauksena puun poltto lämpö- ja voimalaitoksissa lisääntyy. Puutuhka sisältää typpeä lukuun ottamatta puun mukana tulleita ravinteita juuri oikeassa suhteessa metsälannoitteeksi. Puun tuhkan korkeista raskasmetallipitoisuuksista on puhuttu ja asiaa on viime vuosina paljon tutkittu. Selvityksiä on tehty mm. haitta-aineiden mahdollisesta rikastumisesta sieniin ja marjoihin. Asianmukaisesti toteutettuna puun tuhkan palautus metsään on luonnollinen ja turvallinen vaihtoehto. Tässä tiedotteessa annetaan tietoa puhtaan puun tuhkan ja osin myös puun ja turpeen seostuhkan palauttamisesta metsän lannoitteeksi. Jos kattilassa poltetaan jotakin muuta polttoainetta, kuten kierrätyspolttoaineita, ei tuhkaa saa käyttää lannoitteeksi. Vain puhtaan puun ja turpeen tuhkaa saa käyttää lannoitevalmisteena metsässä. Uusi lannoitevalmistelaki on tullut voimaan Tarkemmat tiedot valmistumassa olevasta maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksesta tulevat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran internet-sivuille. Tiedotteen ovat laatineet Saara Isännäinen, Samuli Rinne, Eliisa Järvelä ja Tuulikki Lindh VTT:ltä. Kuvat on ottanut Samuli Rinne. Tiedotteen laadinnassa on käytetty hyväksi eri viranomaistahojen asiantuntemusta. Kommentteja ja ehdotuksia on saatu maa- ja metsätalousministeriön, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen metsäkeskuksen asiantuntijoilta. 4 TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

5 KÄSITTEITÄ Lannoitevalmisteena metsässä käytettävä tuhka. Tuhka, jota käytetään lannoitteena metsässä on puhtaan puun tai turpeen tai niiden seosten poltosta syntynyttä tuhkaa. Epäpuhtauksia (esim. maalattu ja kyllästetty puu) sisältävien puu- ja turve-erien poltosta syntynyttä tuhkaa ei saa käyttää lannoitteena. Kompensaatiolannoitus Kompensaatiolannoitus tarkoittaa biomassan mukana poistuneiden ravinteiden ja/tai kalkitusvaikutusta aiheuttavien aineiden korvaamiseksi tehtyä lannoitusta. Terveyslannoitus Metsän terveyslannoitus on esimerkiksi ojitusalueiden ravinnetalouden hoitamista lähinnä runsastyppisillä kasvupaikoilla ravinne-epätasapainon korjaamiseksi kaliumilla, fosforilla tai boorilla. Metsän terveyslannoitukseen saa KEMERA-tukea. Osa ojitetuista suometsistä kärsii ravinteiden epätasapainosta ja tämä aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Tämän takia puustoa voi kuolla paljonkin varsin lyhyessä ajassa. Puuston kasvuhäiriöitä torjutaan metsän terveyslannoituksella. Yleisin terveyslannoituksella korjaantuva häiriö on liian vähäinen fosforin ja kaliumin määrä verrattuna typpimäärään. Terveyslannoituksella vähennetään myös maan happamuutta. Sen sijaan liian karujen, ojituskelvottomien suometsien lannoitus ei ole terveyslannoitusta, sitä ei ole myöskään puuston kasvun nopeuttamiseksi tehtävä kasvatuslannoitus. Kasvatuslannoitus Kasvatuslannoitus tarkoittaa metsämaan lannoittamista sellaisella typpilannoitteella, joka vastaa 25 kg typpeä/ha tai enemmän. Tarkoitus on lisätä metsän tuottavuutta. Kasvatuslannoituksen kustannuksista vastaa metsänomistaja itse. Tuhkan stabilointi Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan rakeistusta, itsekovetusta tai muuta käsittelyä siten, että tuhka liukenee hitaammin. Stabiloinnissa tuhka ensin kostutetaan, jolloin kalsiumoksidi, CaO muuttuu kalsiumhydroksidiksi, CaOH 2, ja ilman hiilidioksidin vaikutuksesta edelleen hitaasti kalsiumkarbonaatiksi, CaCO 3. Bioliete Biolietteellä tarkoitetaan tässä metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolta poistettua lietettä, josta vesi on poistettu mekaanisesti. Se on puuperäistä lietettä ja sisältää puun mukana tulleita ravinteita, myös typpeä. Lietteitä on hyvin erilaatuisia riippuen siitä, mistä kohtaa prosessia liete on peräisin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira määrittelee lietteen kelpoisuuden lannoitevalmisteeksi metsään tapauskohtaisesti. TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA 5

6 TUHKALANNOITUS ON JÄRKEVÄÄ Energian käytön kasvaessa myös biopolttoaineiden käyttö lisääntyy etenkin, kun samaan aikaan kiinnitetään huomiota ilmastomuutosta aiheuttavien päästöjen torjuntaan. Kansallisessa metsäohjelmassa on tavoitteena vuoteen 2010 mennessä - lisätä metsäteollisuuden kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5 10 miljoonalla kuutiometrillä, - kaksinkertaistaa puuteollisuuden viennin arvo 4,2 miljardiin euroon vuodessa ja - lisätä metsäpolttoaineiden vuotuista käyttöä 5 miljoonaan kuutiometriin. Metsähakkeen energiakäyttö vuonna 2004 oli 2,3 miljoonaa kuutiometriä ja käytön kasvu on ollut nopeaa. Lisääntyvän puun energiakäytön seurauksena puun tuhkan määrä lisääntyy. Puhdas puun tuhka on luonnollista palauttaa metsiin lannoitteeksi. Sellaisenaan tuhka sopii parhaiten turv le, joilla on puutetta tuhkan sisältämistä ravinteista. Puun tuhka sisältää puun mukana metsästä tulleita ravinteita ja hivenaineita lukuun ottamatta typpeä, joka poistuu poltossa savukaasujen mukana. Tuhkaan rikastuu jonkin verran myös puun sisältämiä raskasmetalleja, kuten kadmiumia (Cd), lyijyä (Pb), nikkeliä (Ni), arseenia (As) ja kromia (Cr). Tuhkat ovat merkittävä kaatopaikkoja kuormittava jae, joka pitäisi ohjata hyötykäyttöön. Mm. Keski-Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla on todettu, että jätelain nojalla tuhka tulee ensisijaisesti hyödyntää, jos se on teknisesti mahdollista eikä taloudellisesti aiheuta jätteen muuhun käsittelyyn esimerkiksi kaatopaikkakäsittelyyn verrattuna kohtuuttomia kustannuksia. Tuhkan läjitys on kuitenkin suurille laitoksille vielä niin edullista, että se ei edesauta tuhkan hyötykäyttöä. Pienet laitokset joutuvat usein maksamaan kaatopaikkamaksuja, jolloin lannoitekäyttö on taloudellisesti houkuttelevampaa. Kaatopaikkajätteen määrän vähentämisessä ensisijainen tavoite on käyttää muodostuva jäte tuotteena, esimerkiksi tuhka lannoitteena. Turv la puutuhka on hyvä lannoite ja sen on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän kasvua huomattavasti. Turv la on luontaisesti riittävästi typpeä, joten typen puuttuminen tuhkasta ei ole ongelma. Kangasmailla typpi on kasvua rajoittava tekijä eikä pelkkä tuhka ole välttämättä hyväksi kangasmetsissä. Typpeä saadaan tuhkarakeisiin esimerkiksi rakeistamalla puuperäistä metsäteollisuuden biolietettä tuhkan kanssa. TUHKAMÄÄRÄT Metsäteollisuuden polttolaitosten tuhka on monilla tehtailla puuperäistä, kuten kuoren poltosta syntynyttä ja osassa laitoksia puun ja turpeen tuhkien seosta. Muille voimalaitoksille on hyvin tyypillistä puun ja turpeen seospoltto ja pääosa muodostuneista tuhkista onkin seostuhkaa. Puun ja turpeen tuhkaa muodostuu Suomen voimalaitoksilla tilastojen mukaan yli tonnia vuodessa, josta puutuhkaa noin tonnia. Puun tuhkaa syntyi metsäteollisuudessa vuonna 2003 lähes tonnia, josta yli puolet meni hyötykäyttöön. Muuta tuhkaa metsäteollisuudessa muodostui lähes tonnia, josta vajaa 40 % hyödynnettiin. Muilla voimalaitoksilla puun ja turpeen tuhkaa muodostui noin tonnia lentotuhkaa ja yli tonnia pohjatuhkaa. Lentotuhkasta meni hyötykäyttöön noin 30 % ja pohjatuhkasta 64 %. Kuitenkin vain noin 10 % puun tuhkasta käytetään metsien lannoitteeksi. PUUN JA TURPEEN TUHKAT SOVELTUVAT LANNOITTEEKSI Tuhka on kiinteä, pölymäinen, polton epäorgaaninen jäännöstuote, johon jää suurin osa polttoaineen sisältämistä epäorgaanisista aineista. Puupolttoaineiden tuhkapitoisuus ja laatu vaihtelee hyvin paljon. Tuhkan laatuun vaikuttaa mm. kasvupaikka ja onko kyseessä pienikokoinen runkopuu, hakkuutähde tai kuori. Runkopuun tuhkapitoisuus on 0,4-0,6 %, kuoren 2-5 % ja oksien 1-2 %. Tuhkapitoisuus on suurin niissä puun osissa, joissa kasvu tapahtuu. Lehdissä, neulasissa, oksien ja latvan versoissa tuhkapitoisuus vaihtelee 2 6 %:iin. Puupolttoaineiden tuhkapitoisuuden keskiarvona voidaan pitää 2 %. Puun tuhkan määrä lisääntyy biopolttoaineiden käytön kasvun myötä. Kuvassa latvusmassan haketusta. Puupolttoaineiden tuhka sisältää ravinteita ja tärkeitä hivenaineita, jotka puu on ottanut maaperästä ja ilmasta. Ravinteet ovat tuhkassa helposti liukenevina suoloina ja osittain vaikeampiliukoisina yhdisteinä ku- 6 TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

7 ten oksideina, karbonaatteina ja silikaatteina. Typpeä tuhkassa ei ole, koska suurin osa poistuu polton yhteydessä savukaasujen mukana ilmakehään. Jos puun kasvuympäristö sisältää raskasmetalleja tai radioaktiivisia aineita tai poltossa käytetään kiellettyjä raaka-aineita kuten maalattua tai käsiteltyä puuta, haitalliset aineet rikastuvat puun poltossa tuhkaan. Puun laadun lisäksi polton olosuhteet vaikuttavat tuhkan laatuun. Yleensä puutuhka sisältää % kalsiumia (Ca), noin 2 % kaliumia (K) ja magnesiumia (Mn) ja noin 1 % fosforia (P). Puutuhkan ph-arvo on Kalkitusvaikutuksensa ja ravinnesisältönsä vuoksi tuhka soveltuu hyvin metsämaan ph:n nostoon ja monien ravinnehäiriöiden korjaamiseen sekä luonnollisesti palauttamaan takaisin puun mukana tulleet ravinteet. Tuhka saattaa sisältää myös palamatonta hiiltä ja hiekkaa. Jotkut polttoaine-erät saattavat sisältää epäpuhtauksia, jotka joutuvat tuhkaan. Tällaisia voivat olla mm. sellaiset rakennusjätteet, joissa on lyijyä sisältäviä maaleja. Epäpuhtauksia (esim. maalattu ja kyllästetty puu) sisältävien puu- ja turve-erien poltosta syntynyttä tuhkaa ei saa käyttää lannoitevalmisteena. Puhdasta puun tuhkaa muodostuu Suomessa suhteellisen vähän. Suurin osa tuhkasta on puun ja turpeen seostuhkaa. Turpeessa on tuhkaa noin 5 % eli yli kaksinkertainen määrä puuhun verrattuna. Turpeen tuhka on karkeampaa ja sisältää vähemmän ravinteita. Turvetuhkassa on vähemmän erityisesti kaliumia kuin puutuhkassa. Turvetuhkan rakeistuvuus- ja lannoitusominaisuudet ovat huonommat kuin puun tuhkalla. Turvetuhkan raskasmetallipitoisuudet ovat yleisesti puun tuhkaa pienempiä. Arseenia on kuitenkin turvetuhkassa usein enemmän kuin puun tuhkassa. Tuhkan lannoitekäyttö edellyttää käytännössä tuhkan rakeistusta tai itsekovetusta. Puhdas puutuhka on melko hienojakoista ja yleensä helposti rakeistuvaa. Palamattoman hiilen korkea pitoisuus (yli 10 %) vaikeuttaa tuhkan rakeistamista ja lopputuloksena voi olla tuote, jolla on liian suuri reaktiivisuus levityksen kannalta. Se voi silloin aiheuttaa vahinkoja kasvustossa. TUHKAN TALTEENOTTO Kattilasta poistettua tuhkaa kutsutaan pohjatuhkaksi ja savukaasuista poistettua tuhkaa lentotuhkaksi. Käytetty polttotekniikka vaikuttaa pohjatuhkan ja lentotuhkan määrään. Pienet kotimaisten polttoaineiden kattilat ovat Suomessa yleensä arinakattiloita ja suuremmat tavallisesti leijukerroskattiloita. Arinakattiloissa polttoaine poltetaan arinan päällä ja suurin osa tuhkasta putoaa arinan läpi, jonka jälkeen se poistetaan joko kuivana tai hyvin usein märkänä. Leijukerrospoltossa lähes kaikki tuhka otetaan talteen sähkösuotimilta ja palamattoman osuus on hyvin toimivassa poltossa pieni, alle 10 %. Pohjatuhkaa on leijukattiloissa kaikesta tuhkasta noin viidesosa ja se sisältää runsaasti leijutushiekkaa ja palamatonta ainesta. Arinapoltossa palamattoman osuus tuhkassa on usein suurempi kuin leijupolton lentotuhkassa. Myös se, poistetaanko tuhka kattilasta märkänä vai kuivana vaikuttaa sen jatkokäsittelyyn. Kuivana poistettu tuhka on helpompi jatkojalostaa, mutta se pölyää ja voi väärin poistettuna tai säilytettynä sytyttää tulipalon. Arinalaitoksilla tuhkat pudotetaan usein vesialtaaseen jäähtymään. Märkänä poistettu tuhka on helpompi käsitellä laitoksella, mutta jos tuhkan kovettuminen alkaa itsestään, on siitä myöhemmin vaikea saada tasalaatuista levitettäväksi. Leijukerroskattiloiden pohjatuhkaa ei pitäisi levittää metsään, koska se koostuu suurimmalta osin petimateriaalista, kun taas lentotuhkalla on hyvät ominaisuudet, se on hyvin palanutta ja homogeenista. Arinakattilasta sen sijaan pohjatuhka soveltuu lannoitteeksi paremmin, mikäli se on hyvin palanutta. Se sisältää vähemmän raskasmetalleja kuin lentotuhka. Puutuhka rakeistuu hyvin. Levitettäväksi sopiva tuhka on pääosin peräisin suurista leijukerroskattiloista. TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA 7

8 TUHKAN OMINAISUUDET Tuhkan palautus metsään on Suomessa yleensä suometsien terveyslannoitusta. Etelä-Ruotsissa tuhkaa käytetään yleisesti kalkitusaineena torjumaan Suomea suuremman happamoittavan laskeuman vaikutusta. Tuhka soveltuu runsastyppisten, kalium- ja fosforiköyhien suomänniköiden lannoitukseen. Se alentaa maaperän happamuutta, ph-muutos on jopa 2-3 yksikköä ja se lisää maaperän mikrobiaktiivisuutta. Puutuhka vaikuttaa turv la fosfori-kalium (PK)-lannoitteen tavoin. Tuhkan käytön etuja ovat pitkä vaikutusaika, vähintään 30 vuotta, muita epäorgaanisia lannoitevalmisteita vähäisempi fosforin huuhtoutuminen ja luonnonmukainen ravintosisältö. Runsastyppisissä suometsissä puutuhkalla on saavutettu 2-4 m³/ha kasvunlisäys vuodessa, kun tuhkan levitysmäärä on ollut noin 4 tonnia kuiva-ainetta hehtaarille. Tuhkan käyttöä rajoittaa suuresta levitysmäärästä johtuva levityksen kalleus ja puhtaan puun tuhkan saatavuus. Puun tuhkaa tarvitaan kymmenkertainen määrä keinolannoitteeseen verrattuna. Lannoitteena voidaan käyttää myös puun ja turpeen seostuhkaa, mikäli se täyttää lannoitelainsäädännön vaatimukset. Jos tuhkaan lisätään typpeä, sitä voitaneen käyttää tulevaisuudessa lannoitteena myös kangasmetsissä. Metsälannoitetuhkalle laatuvaatimukset Tuhka sisältää kaikkia tarvittavia makroravinteita paitsi typpeä. Lannoitekäytössä on tärkeätä, että tarvittavia ravinteita on sopivassa suhteessa ja riittävästi. Ruotsin metsähallituksen suositusten mukaan lannoitteen pitäisi sisältää ravinteita tietyt määrät. Ruotsalaiset suositukset tuhkan ravinnepitoisuuksille ja esimerkkejä puun ja turpeen tuhkien pitoisuuksista. mg/ kg Ruotsin suositukset Puun tuhka Turvetuhka K > Ca > P > Tuhkan sisältämät haitalliset aineet Puutuhka sisältää ravinteiden lisäksi myös puun mukana tulleita haitallisia aineita kuten kadmiumia, arseenia, elohopeaa, kromia, lyijyä ja nikkeliä. On kuitenkin mahdollista lajitella tuhkaa ja poistaa huonoimmat tuhkafraktiot. Haihtuvien metallien, kuten kadmiumin, pitoisuudet ovat pohjatuhkassa lentotuhkaa pienempiä ja suurissa partikkeleissa pienempiä kuin pienissä. Esimerkiksi sähkösuotimen viimeisen kentän tuhkassa raskasmetallipitoisuudet ovat yleensä huomattavasti korkeammat kuin muiden kenttien tuhkissa. Se voitaisiinkin erotella pois lannoitteeksi menevästä tuhkasta. Tuhkan levitysmäärät Sopiva annosmäärä tulee laskea aina tuhkan ja paikan ravinteikkuuden mukaan sekä tuhkan sisältämien kadmiummäärien mukaan. Maaperästä vapautuu ravinteita typen nitrifikaation ja mineraalien rapautumisen kautta. Siksi onkin tärkeätä varmistua neulasanalyysillä levitysalueen todellisesta ravinnetilasta. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että mahdolliselta lannoitusalalta otetaan neulasnäyte ja lähetetään yhdessä tuhka-analyysin kanssa Eviran hyväksymään laboratorioon. Suomessa suometsiin levitetyn puhtaan puutuhkan annostus on yleensä 3-4 tonnia kuiva-ainetta hehtaarille. Jos seassa on paljon (yli 2/3) turvetuhkaa sopiva annosmäärä on kaksinkertainen. Kangasmetsiä tuhkabiolieterakeilla lannoitettaessa levitysmäärä lasketaan typen perusteella ja se on lietteestä johtuen suurempi kuin pelkällä tuhkalla. Tuhkabiolieterakeille on sitä valmistavan toiminnanharjoittajan ennen markkinoille saattamista haettava Eviralta tyyppinimeä. Hakkuun ja huuhtouman mukana poistuvien ravinteiden määrää ei välttämättä korvaa pelkkä ilman laskeuma. Metsälannoituksen määräksi suositellaan 70 kg/ha kaliumia ja 45 kg/ha fosforia. Suomessa lannoitevalmisteen valmistaja on vastuussa siitä, että tuhka täyttää lannoitevalmistelainsäädännön mukaiset laatuvaatimukset. Suomen uuden maa- ja metsätalousministeriön asetuksen lannoitevalmisteista mukaan lannoitevalmisteen tulee täyttää tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Tuhkalle niitä on jo olemassa kolme, peltotuhka, metsätuhka ja tuhkapitoinen kalkkirae. Uusia tyyppinimiä on mahdollista hakea. Oleellista on, että on ole-massa lannoitevalmisteen raaka-aineisiin ja valmistusprosessiin perustuva tyyppinimi, jonka ominaisuudet on määritelty ja lannoitteesta tehdään tuoteseloste. Tarkempi tieto maa- ja metsätalousministeriön uudesta lannoitevalmistusasetuksesta löytyy Elintarviketurvallisuusviraston internet-sivuilta Turvetuhka on mm. ravinteiden suhteen laimeampaa kuin puutuhka. 8 TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

9 Tuhkan levitysmäärää laskettaessa fosfori on määräävämpi kuin kalium, jos suhteet eivät ole sopivat. Levitysmäärässä on lisäksi huomioitava, ettei ylitetä hehtaarikohtaisia haitallisten aineiden määriä. Puun tuhkassa ravinnesuhteet ovat yleensä sopivia, mutta turve- tai pääasiassa turpeesta peräisin olevassa seostuhkassa kaliumia on liian vähän. Sitä voidaan lisätä esimerkiksi biotiittina, jota saadaan Kemiralta Siilinjärveltä apatiittimineraalin rikastuksen sivutuotteena. Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa on havaittu, että kaliumpitoista biotiittiä lisäämällä saadaan turvetuhkan ravinnetasoa kohotettua siten, että tuhkan lannoitekyky paranee lähes puun tuhkan tasolle. Myös tuhkabiotiittiseokselle on sitä valmistavan toiminnanharjoittajan haettava tyyppinimeä Eviralta. Tuhkan levitykseen sopivien alueiden määrä Pohjois-Karjalan metsäkeskus on selvittänyt tuhkalannoitukseen soveltuvien metsien pinta-alaa. Pohjois- Karjalan yksityismetsien pinta-ala on noin hehtaaria, joista suometsiä on noin hehtaaria. Noin puolet alueen yksityismetsänomistajien suometsistä on tuhkalannoituskelpoisia. Näistä tuhkalannoitus olisi mahdollista suorittaa maalevitysajona noin hehtaarille ja lentolevityksenä tämän lisäksi noin hehtaarille. Vastaava selvitys on tehty myös Keski-Suomessa, jossa yksityismetsien kokonaispinta-ala on miljoona hehtaaria. Tuhkan maalevitykseen soveltuvia suomaita on metsäkeskuksen arvion mukaan hehtaaria ja tämän lisäksi on hehtaaria lentolevitykseen soveltuvia suomaita. Maalevitykseen soveltuvia kangasmaita on arvioitu olevan hehtaaria. TUHKAN LAADUN SEURANTA Lannoitevalmisteiden valmistamista säädellään erillisellä asetuksella, jossa on mm. kaikkia toiminnanharjoittajia koskeva omavalvontavelvoite ja tiettyihin raaka-aineiden käsittelyssä vaadittava laitoshyväksyntä. Toiminnanharjoittajan on tehtävä erillinen omavalvontasuunnitelma Elintarviketurvallisuusvirastolle. Asetuksen liitteessä on lueteltu omavalvontasuunnitelmassa vaadittavat tiedot. Suunnitelmaa on myös noudatettava ja sen toteutumisesta on pidettävä kirjaa. Tuhkan ja valmiin tuotteen laatua on seurattava omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Polttoraaka-aineen koostumuksen vaihdos edellyttää uusia analyysejä ja laadun varmistuksen Eviran hyväksymässä laboratoriossa ennen kuin tuhkaa voidaan hyödyntää. Hyväksyttyjen laboratorioiden lista löytyy Eviran internet -sivuilta. Tuhkan näytteenottoon on luotava rutiini Laitokselle tulee luoda omavalvontasuunnitelman mukainen näytteenottorutiini, joka toimii näytteenottajan ohjeena. Näytteenoton yhteydessä on kirjattava ylös mm. laitos näytteenottopaikka näytteen tyyppi päivämäärä ja kellonaika näytteenoton suorittaja näytteenottomenetelmä ja välineet osanäytteiden määrä ja koko sekä miten näytteet säilytetään ja käsitellään ennen analysointia. Tuhkan ominaisuuksien analysointi Tuhkan eri alkuaineiden kokonaispitoisuuksien analysointi on tärkeätä, jotta pystytään arvioimaan tuhkan soveltuvuus lannoitteeksi. Näitä tietoja tarvitaan myös mm. rakeistuksen vesimäärän laskemisessa ja rakeiden levitysmäärien laskemisessa. Valmiista tuotteesta on tehtävä tarvittavat analyysit. TUHKAN KÄSITTELY Metsään voi viedä vain hyvälaatuista, lannoitevalmistelainsäädännön vaatimukset täyttävää tuhkaa. Tuhkan pölyäminen ja maaperän shokkivaikutukset estetään itsekovetuksella ja vielä tehokkaammin rakeistuksella. Rakeistuksella pyritään tasalaatuiseen lopputuotteeseen, jossa on mahdollisimman vähän hienoainesta. Tuhkan reaktiivisuus (ph ja suolavaikutus) vähenee raekoon kasvaessa ja hienoaineksen määrän vähentyessä. Tämä vähentää riskejä aiheuttaa vahinkoja metsäekosysteemissä. Tasalaatuisempia tuhkatuotteita on myös helpompi levittää. Tuhkan ravinnepitoisuudet ja rakeistuksen kannalta oleelliset asiat, kuten kalsiumin ja palamattoman hiilen määrä pitää tietää ennen stabilointia, sillä mitä vähemmän tuhkassa on hiiltä ja mitä enemmän kalsiumia, sitä paremmin rakeistus onnistuu. Tuhkan itsekovetus Kaikki tuhkan stabiloimismenetelmät (itsekovetus, pelletointi ja granulointi) perustuvat siihen, että tuhka ensin kostutetaan, jotta kemiallinen kovettuminen voi alkaa. Tuhkan itsekovetus on melko yksinkertainen menetelmä. Tuhkaan sekoitetaan vettä tapauksesta riippuen noin 30 %. Vesi täytyy sekoittaa tuhkaan hyvin ja veden määrän on oltava oikea hyvän lopputuotteen aikaansaamiseksi. Kostutukseen käytetään esimerkiksi betonin tasosekoitinta tai tuhkasiilon alla olevaa sekoittavaa purkuruuvia. Kostutettu tuhka jätetään tiiviin alustan päälle kovettumaan. Kovetettu tuhka seulotaan TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA 9

10 lastausvaiheessa joko kiinteällä, sopivaan kulmaan kallistetulla välpällä tai seulakauhalla. Välpän sopiva rautojen väli on noin 75 mm. Erotetut kokkareet voi murskata kauhalla joko välppää vasten, jos se on riittävän tukeva, tai maata vasten. Seulakauha murskaa osan kokkareista heti seulottaessa. Tuhkan itsekovetusta on Suomessa käytetty jo useita vuosia. Ruotsissa suurin osa levitetystä tuhkasta on itsekovetettua. Pienehköillä tuhkamäärillä itsekovetusmenetelmää voidaan pitää edullisena tuhkan käsittelytapana lähteä liikkeelle. Kovetettu tuhka on ravinnehuuhtoutumien välttämiseksi hyvä levittää heti kun se on mahdollista. Tuhkan pitäisi kuitenkin antaa kovettua vähintään kaksi kuukautta. Ruotsissa on todettu, että kun itsekovetettua tuhkaa varastoidaan heinäkuusta joulukuuhun, kaliumpitoisuus vähenee 5,2 %:sta 3,7 %:iin. Katosta ei kovetusalueella tarvita. Itsekovetuksen kustannuksiksi on arvioitu 12 euroa/tonni. Rakeita koerakeistimelta. Liikuteltavilla rakeistimilla on tehty vasta alustavia kokeita ja näin työlle ei ole vielä muodostunut markkinahintaa. Se voisi olla kuitenkin luokkaa euroa/tonni ja lisäksi siirtojen, puhdistuksen ja yms. kustannukset. Itsekovetettua tuhkaa kasassa. Suomessa on toiminnassa useita kiinteitä rakeistuslaitoksia. Rakeistuskustannus on teoriassa luokkaa 25 euroa/tonni, mutta hinta saattaa vaihdella esimerkiksi markkinatilanteen mukaan. Tuhkan rakeistus ja pelletointi Granulointi ja pelletointi ovat kalliimpia menetelmiä, mutta niillä saadaan homogeenisempi lopputuote. Rakeistus erillisessä rakeistuslaitoksessa on toinen Suomessa käytössä oleva tuhkan stabilointimenetelmä. Tuhka voidaan rakeistaa joko lautasella tai rummussa pyörittämällä. Veden lisäyksellä on tässäkin menetelmässä tärkeä rooli. Sitä on lisättävä oikeaan aikaan ja juuri sopiva määrä. Hyvälaatuisesta tuhkasta saadaan pyöritystekniikalla tasalaatuisia rakeita, jotka ovat levityksen kannalta hyviä eivätkä pölyä. Tarvittaessa rakeet voidaan seuloa ennen levitystä. Kestävien rakeiden aikaansaamiseksi tuhkan tulisi olla puutuhkaa, joka ei ole seissyt avovarastossa. Käytännössä jouduttaneen kuitenkin usein rakeistamaan puun ja turpeen seostuhkaa, joka on seissyt ulkona. Tällöin olisi hyvä, jos rakeistus voitaisiin tehdä kaksivaiheisesti siten, että kostunutta tuhkaa syötetään prosessiin ensin ja sen perään siilosta puhdasta puutuhkaa kuorrutukseksi, jolloin pinnasta saadaan riittävän kova kestämään käsittelyä. Stora Enson Enocellin tehtaan rakeistamolla Uimaharjussa tuotettuja rakeita, halkaisijaltaan noin 3-15 mm. 10 TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

11 Puristaminen matriisin läpi eli ns. pelletointi ei ole Suomessa käytössä suuren mitan tuhkanrakeistuksessa. Pieniä laitteita, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu esim. rehu- tai polttoainepellettien valmistamiseen, on saatavana. Menetelmällä saadaan aikaan hyvä lopputuote. Pienikokoinen matriisipuristin ei ole kallis esimerkiksi rumpurakeistimiin verrattuna, mutta koska voimakkaasti hiova tuhka puristetaan väkisin matriisin reikien läpi, on kuluminen nopeaa ja siten käyttökustannukset suurehkot. Tuhkan ja lietteen rakeistus Tuhkaa ja metsäteollisuuden biolietettä voidaan rakeistaa kangasmetsien lannoitteeksi. Metsäteollisuuden liete on puuperäistä ja sisältää kaikkia puun mukana tulleita ravinteita, myös typpeä, joka tuhkasta puuttuu. Tarvittaessa lietteeseen voidaan lisätä hidasliukoista typpeä, mikäli lietteen sisältämä typpimäärä ei ole riittävä hyvän lopputuotteen aikaansaamiseksi. Tuhkasta ja lietteestä voidaan tehdä rakeita kuorruttamalla lietepartikkelit tuhkalla. Kokeita on tehty hyvällä menestyksellä, mutta kaupallisessa käytössä menetelmä ei vielä ole. Rakeen sisään jää kosteampi liete ja ulkokuori on pääosin tuhkaa, joka saa kosteutta lietteestä. Nämä rakeet sisältävät tuoreena melko paljon vettä ja ne ovat kosteana eli vain kevyen kuivauksen jälkeen levityskelpoisia. Rakeet voidaan kuivata täysinkin, mutta silloin ne muuttuvat hauraammiksi. Kuivaus on tarpeen, mikäli rakeita joudutaan säilyttämään pitkään tai jos levitysalue on kaukana. TUHKAN PALAUTUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Tuhkan levitykseen on luotava toimiva ketju, joka kattaa koko ketjun tuhkan rakeistuksesta ja varastoinnista levitykseen ja vaikutusten seurantaan. Tuhkan tuottajan on analysoitava tuhka Eviran hyväksymässä laboratoriossa ja toimitettava tuoteseloste Eviraan. Tuhkan tuoteseloste tulee liittää aina jokaisen tuhkaerän mukana seuraaviin asiakirjoihin. Analyysitulosten avulla voidaan laatia neulasanalyysiin perustuvia lannoitusmääräsuosituksia. Tuhkaa joudutaan käyttämään lannoituksessa suurempia määriä kuin muita epäorgaanisia lannoitteita, mutta toisaalta tuhkan vaikutusaika on pitempi. Levityskustannukset ovat tuhkaa käytettäessä kertalannoituksessa keinolannoitetta suuremmat. Tämä luo painetta siihen, että tuhkalannoitteen (rakeistettu tuhkatuote) hankintahinnan pitäisi olla metsänomistajalle keinolannoitetta edullisempi, mikäli metsänomistaja joutuu maksamaan levityksestä enemmän. Tuhka hyväksytään lannoitteeksi KEMERA-hankkeissa eli tuhkalannoitukseen saa valtion tukea metsän terveyslannoituksessa. Edellytyksenä tuen saannille on, että alueella on todettu ravinteiden (P,K,B) puutosta. KEMERA-tukea saa myös keinolannoitteille. Tukea haetaan Metsäkeskuksesta. Myös Metsänhoitoyhdistyksestä voi asiaa kysyä. Tuen suuruus on % toteutuneista kustannuksista. Lainsäädäntö Uusi lannoitevalmistelaki on astunut voimaan Siinä mm. edellytetään kaikilta toiminnanharjoittajilta omavalvonnan järjestämistä ja orgaanisia lannoitevalmisteita valmistavilta laitoksilta laitoshyväksyntää. Lakiuudistus tuo muutoksia myös tyyppinimikohtaisiin vaatimuksiin, haitallisten aineiden ja eliöiden raja-arvoihin ja valvonnasta perittäviin maksuihin. Uusi asetus lannoitevalmisteista tulee Eviran internet-sivuille. Tuhka-biolieterakeita levitettynä. Mikäli tuhkaa ei ole tuotteistettu esimerkiksi lannoitevalmistelainsäädännön vaatimukset täyttäväksi, tuhkan laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn tarvitaan ympäristölupa. Esimerkiksi Keski-Suomen ympäristökeskus on suositellut, että tuhkaa ei levitetä vedenhankinnan kannalta tärkeille (luokka I) ja vedenhankintaan soveltuville (luokka II) pohjavesialueille ei levitetä vesistöjen rantaan (purot, lammet, järvet), vähintään 50 m:n suojavyöhyke ojien varsille jätetään 5 m:n käsittelemätön vyöhyke metsä-, vesi- ja luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia kohteita ei lannoiteta TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA 11

12 ei levitetä mielellään karuille, lajittuneille ja helposti vettä läpäiseville metsämaille tieto kohdealueista, levitysmääristä, ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksista toimitetaan ympäristökeskukselle mahdollista lausunnonantoa varten Alueittain ja tapauskohtaisesti suosituksissa voi olla eroja. Metsänhoidollinen menettely Tuhkalannoitus voitaisiin ottaa yhdeksi vaihtoehdoksi jo useimmiten Metsäkeskuksen tekemään metsäsuunnitelmaan, mikäli siinä ehdotetaan lannoitusta. Ainakin metsän lannoitussuunnitelmassa tuhkalannoitus pitäisi olla vaihtoehtona, mikäli paikkakunnalla on tai voisi olla tarjolla sopivaa tuhkalannoitetta. Suometsän tuhkalannoitus on sopivimmillaan osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta: 1. Metsäsuunnitelma, hakkuusuunnitelma, kunnostusojitussuunnitelma 2. Harvennushakkuu 3. Neulasanalyysi ja tarvittavan lannoitemäärän laskenta 5. Lannoitus 6. Kunnostusojitus Neulasnäytteet saadaan otettua helposti harvennushakkuun yhteydessä. Lannoitus olisi hyvä tehdä maalevityksessä samana talvena hakkuun jälkeen, koska ajourat ovat jäätyneet kantaviksi ja vanhojen lähes umpeenkasvaneiden ojien ylitys käy helposti. Kunnostusojitus on paras tehdä vasta viimeisenä metsänhoitotyönä. Varastointi Tuhka tulee varastoida asianmukaisesti. Varastointia on käsitelty itsekovetusta ja rakeistusta käsittelevässä kohdassa. Kaukokuljetus Tuhka kuljetetaan laitokselta metsään yleensä kasettiperävaunullisella maansiirtoautolla. Tien kantavuudesta on huolehdittava ja talviliukkailla tien hiekoituksesta tai autossa on oltava ketjut. Kuljetuskustannukset maansiirtoautoa käytettäessä ovat tavallisilla, noin 50 km:n matkoilla vajaa 10 euroa/tonni. Maalevitys Edullisimmin tuhkan levitys onnistuu maalevityksenä. Levitykseen käytettävän kuormatraktorin rungolle asennetaan tuhkasiilo ja levityslaitteisto vastaavaan tapaan kuin kalkinlevittimessä. Tuhka lastataan kuormatraktoriin sen omalla kuormaimella. Tyypillinen kuormakoko on 4,5 tonnia. Levitysmäärä voi olla esimerkiksi 1000 tonnia kuukaudessa, noin 50 tonnia päivässä. Levityskustannukset organisointikustannuksineen ovat noin 15 euroa/tonni, kun levitysmäärä on noin 3 kuivatonnia hehtaaria kohti. Suuremmilla hehtaarikohtaisilla määrillä yksikkökustannukset ovat pienemmät. Maan pitää olla riittävän kantavaa eli käytännössä suometsissä jäässä. Maalevityksessä toimenpiteiden ajoitus on tärkeää: ensin harvennushakkuu, sitten tuhkalannoitus ja lopuksi kunnostusojitus. Maalevitystä kuormatraktorilla. 12 TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

13 Helikopterilevitys Helikopterilevitys on maalevitystä kalliimpaa, mutta levitystä voidaan tehdä kaikkina vuodenaikoina kantavuuden tai lumitilanteen vaikuttamatta, ajouria ei tarvita kuten maassa liikuttaessa eivätkä pöly ja tuhkan kohtuullisissa mitoissa vaihteleva raekoko ole ongelmia. Kaiken kaikkiaan kopterilevitys on siis varmempaa kuin maalevitys. Metsäkohteelle tuotu tuhka lastataan levityskonttiin esimerkiksi pienkuormaajalla, joka samalla seuloo ja murskaa tuhkasta isoimmat rakeet. Levityskontteja on kaksi, toista lastataan sillä aikaa kun toisesta levitetään. Kuorma on noin 500 kg. Tyypillinen tuhkan levitysmäärä helikopterilla on noin 100 tonnia päivässä. Myös pienkuormaaja voi kuulua helikopteriyrityksen palveluun. Kustannusten pienentämiseksi pitäisi pyrkiä mahdollisimman suuriin, satojen tonnien levityseriin tai ketjuttaa levityskohteet siten, etteivät helikopterin siirtymämatkat olisi kovin pitkiä. Tuhkan levityskontin vaihto ja konttien lastaukseen käytetty seulakauhalla varustettu pienkuormaaja. TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA 13

14 LÄHTEITÄ Danielsson, B-O., Nilsson, T Äterföring av självhärdad aska. Vattenfall Utveckling Ab, projekt Bioenergi. 29 s. + liitteitä 3 s. From Extraction of Forest Fuels to Ash Recycling. International Handbook. RecAsh -project. Swedish Forest Agency s. Issakainen, J Turvetuhkasta ja biotiitista ravinnepellettejä. Metlan tiedote 12/ s. Lindh, T., Isännäinen, S., Mursunen, H., Rantala, P.- R., Ollila, S. and Kaunisto, S Metsäteollisuuden tuottaman tuhkan ja biolietteen käsittely metsälannoitteeksi, VTT Energian Raportteja 10. Jyväskylä. 58 s. + liitt. 8 p. Nurmi, J. & Kokko, A. (toim.) Biomassan tehostetun talteenoton seurannaisvaikutukset metsässä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. 14 TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

15 MUISTIINPANOJA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA 15

16 Tuhkan käyttö metsälannoitevalmisteena tiedote antaa tietoa puun tuhkan, mutta myös puun ja turpeen seostuhkan hyötykäyttömahdollisuuksista metsälannoitevalmisteena. Puun tuhka sisältää typpeä lukuun ottamatta puun mukana tulleita ravinteita juuri oikeassa suhteessa, joten sen luonnollisin käyttötapa on palautus metsään. Tiedote on kirjoitettu tilanteessa, jossa voimaan tullut uusi lannoitelaki ja vuoden 2007 alussa odotettavissa oleva maa ja metsätalousministeriön uusi lannoitevalmisteasetus alkavat säädellä tuhkien hyötykäyttöä metsälannoitevalmisteina. Tarkemmat tiedot uudesta asetuksesta löytyvät Elintarvikevalvontaviraston, Eviran internet-sivuilta RecAsh-projekti Tiedote on tehty osana RecAsh projektia, joka on toteutettu vuosina Ruotsissa ja Suomessa toteutetun EU- Life ohjelman hankkeen Regular Recycling of Wood Ash to Prevent Waste Production (RecAsh) tavoite on luoda paremmat olosuhteet tuhkan palauttamiseksi metsään. Suomessa päätavoite on edistää puun tuhkan hyötykäyttöä metsälannoitteena kehittämällä ja tehostamalla tuhkan kierrätysketjuja tai ketjun osia. Suomessa tarkastelukohteina ovat olleet puun tuhkat ja puun ja turpeen seostuhkat sekä yhdistetty metsäteollisuuden puuperäisen biolietteen ja tuhkan käyttö kangasmetsien lannoitteeksi. -with the contribution of the LIFE financial instrument of the European Community-

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla 1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä

Lisätiedot

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA Regular Recycling of Wood Ash to Prevent Waste Production RECASH A Life Environment Demonstration Project LIFE03 ENV/S/000598 SISÄLTÖ MISSÄ TUHKAA MUODOSTUU? TUHKAN

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012 TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Lisätiedot

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,

Lisätiedot

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita,

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhka on luonnon lannoite Puu- ja turvepohjaisten polttoaineiden tuhkat ovat energiantuotannossa syntyviä jätteitä. Maamme lämpö- ja voimalaitoksissa syntyy

Lisätiedot

Teollinen hyötykäyttö

Teollinen hyötykäyttö FA Forest Oy Kasvua tuhkasta Suometsäseminaari, Lapua 12.11.2013 Teollinen hyötykäyttö Teollisuus Vastaanotto/ tuotanto Raaka aineet Ecolan Lannoitus fill R Maarakennus 1 Liiketoiminnot TUHKAHUOLINTA TUOTANTO

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt

Lisätiedot

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilestä lisätienestiä seminaari 6.6.2013 Olli Venelampi Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Lannoitevalmiste Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet,

Lisätiedot

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo Kenttäkoetestaukseen tulevat symbioosituhkatuotteet Koejärjestelyissä mukana myös

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI

OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI Fysikaalisen kemian Pro gradu -tutkielma Janne Pesonen Oulun yliopisto Kemian laitos 2012 ESIPUHE Tämä opinnäytetyö on tehty

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Noora Huotari Metla, Muhos Pohjolan Energiapäivät 2011 2.12.2011 Oulu / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

KOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE

KOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE KOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE Laitostuhkan hyötykäyttö lannoitteena -hanke Mikael Palosaari Opinnäytetyö Luonnonvara-ala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalousinsinööri (AMK)

Lisätiedot

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Vantaa 12.04.2011 Mikko Moilanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puusta

Lisätiedot

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, Kuokkanen, T., Kuokkanen, V., Rämö, J. Rakeistettujen materiaalien ominaisuuksia Kalsiumkarbonaatti, tuhka, verkkosilikaattipohjainen

Lisätiedot

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Metla-talo, Joensuu 23.3.2017 Samuli Joensuu Taustaa Tuhkia syntyy energiateollisuudessa yli miljoona tonnia vuodessa Näistä

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Merja Järvelä Thermopolis Oy 27.1.2015. Tämä raportti on toteutettu osana Versatile Materials - hanketta

Merja Järvelä Thermopolis Oy 27.1.2015. Tämä raportti on toteutettu osana Versatile Materials - hanketta Viljankuorituhkan hyödyntäminen lannoitteena Merja Järvelä Thermopolis Oy 27.1.2015 Tämä raportti on toteutettu osana Versatile Materials - hanketta Sisällys Tausta... 2 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena...

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Jätevesilietteet Yhdyskuntajätevesiliete Sakokaivoliete ja muu kiinteistökohtainen liete mukaan lukien kuivakäymäläjäte Muu jätevedenpuhdistamon liete

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tavoite: Luoda edellytyksiä tuhkan metsäkäytölle Tutkittiin 2000-2003 Tuhkalannoitukseen liittyviä ympäristöriskejä Tuhkalannoituksen vaikutusta

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö

Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö Biohajoavista jätteistä valmistettuihin maanparannusaineisiin liittyvä lainsäädäntö Jokioinen 25.11.2009 Arja Vuorinen Valvontaosasto, Evira www.evira.fi Tarkastelen esityksessäni Millä ehdoin biohajoavasta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 12/07 Päivämäärä Dnro 13.2.2007 656/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.3.2007 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa MMMp lannoitteista (45/1994) MMMp eräistä lannoitevalmisteista

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ravinteet - Tuotekortit

Metsäteollisuuden ravinteet - Tuotekortit Metsäteollisuuden ravinteet - Tuotekortit Metsäteollisuuden sivuvirtojen lannoituskäytön ohjeet lyhyesti TAUSTA Metsäteollisuuden toiminnoista, sahoilta sekä sellun, paperin ja kartongin valmistuksesta

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Taustaa: 1. Metsissä selkeä lannoitustarve: - Kansallinen metsäohjelma: tavoite

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Pirjo Salminen Maa- ja metsätalousministeriö 2014 Lannoitevalmiste (4 ) 1) lannoite 2) kalkitusaine 3) maanparannusaine 4) kasvualusta 5) mikrobivalmiste 6) lannoitevalmisteena

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje

Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje SAKOKAIVOLIETTEEN KALKKISTABILOINTIOHJE Haja-asutusalueilla muodostuvaa sakokaivolietettä on mahdollista levittää omasta sakokaivosta omalle pellolle, mikäli sakokaivoliete

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä. Elina Ojala 31.8.2010

Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä. Elina Ojala 31.8.2010 Selvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä Elina Ojala 31.8.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TAUSTAA SELVITYKSESTÄ... 3 3 BIOTUHKA JA LANNOITUS... 4 3.1 Puunpoltossa syntyvän

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista (jäljempänä lannoitevalmisteasetus,

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista (jäljempänä lannoitevalmisteasetus, LAPIN YLIOPISTO / ALINA LEHTONEN JA JUKKA SIMILÄ LINNUNMAA / EEVA PUNTA JA JOONAS ALARANTA 1 BIOPOHJAISTEN KIERRÄTYSLANNOITTEIDEN MENETTELY TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1. Ongelman kuvaus Polttolaitokset

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

BIOTALOUS - FA Forest Oy

BIOTALOUS - FA Forest Oy BIOTALOUS - FA Forest Oy 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 30 25 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T-4000 fill-r B300 PK3000 LV Hlö 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Tuhkan esikäsittely metsäkäyttöä varten

Tuhkan esikäsittely metsäkäyttöä varten Metsätehon raportti 143 28.2.2003 Tuhkan esikäsittely metsäkäyttöä varten Antti Korpilahti Tuhkan esikäsittely metsäkäyttöä varten Antti Korpilahti Metsätehon raportti 143 28.2.2003 Konsortiohanke: Fortum

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Johdanto Tämä raportti liittyy Thermopolis Oy:n ja

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN TEHTAILLA

POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN TEHTAILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energia- ja ympäristötekniikan osasto POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot