SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Reetta Orsila

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Reetta Orsila EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELEMI- SEKSI BIOLOGISISTA TEKIJÖISTÄ AIHEUTUVILTA VAAROILTA EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotettavalla asetuksella uudistettaisiin biologisia tekijöitä koskevaa sääntelyä yhdistämällä valtioneuvoston päätös (1155/1993) työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta ja valtioneuvoston asetus terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013). Nämä säädökset ovat direktiivien täytäntöönpanosäädöksiä. YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Biologisille tekijöille altistutaan useissa eri työympäristöissä. Työympäristön ominaisuudet tai ongelmat, esimerkiksi sisäilmaongelmat, voivat vaikuttaa työntekijän terveyteen, vaikka vaikutus ei johdukaan työstä. Merkittävintä biologisille tekijöille altistuminen on maataloudessa, puunjalostusteollisuudessa, energiantuotannossa ja jätteenkäsittelyssä. Altistumista tapahtuu myös esimerkiksi terveydenhuoltoalalla, bio- ja kiertotaloudessa, eräillä biologisen tutkimuksen osa-alueilla sekä metalli- ja elintarviketeollisuudessa. Altistumista voi tapahtua hengitysteitse, ihon tai suun limakalvon kautta. Maataloudessa voidaan altistua esimerkiksi homesienille, punkeille, bakteereille ja viruksille, jotka ovat lähtöisin tavallisimmin rehuista, kuivikkeista ja eläinten ulosteista. Altistuvia ammattiryhmiä ovat muun muassa eläintenhoitajat, kasvinviljelijät ja eläinlääkärit. Puunjalostusteollisuudessa ja lämmöntuotannossa home- ja bakteerialtistusta voi tulla hakkeesta, turpeesta tai puusta. Esimerkiksi haketetussa biomassassa eli metsätähteessä, kannoissa, kuoressa, sahanpurussa, jätevesilietteessä, turpeessa ja kartonkijätteessä voi olla erilaisia homesieniä ja bakteereita. Elintarviketeollisuudessa raaka-aineiden punkit, bakteerit ja homesienet voivat aiheuttaa altistumista. Biologinen altistuminen ja siitä aiheutuvat taudit eivät ole yleisiä elintarviketeollisuudessa verrattuna muihin toimialoihin ja altisteisiin, sillä tuotanto edellyttää hygienian takia suojautumista, mikä suojelee työntekijöitä mahdollisilta altisteilta. Metalliteollisuuden leikkuunesteissä tai muissa työstönesteissä, muoviteollisuuden kudontanesteissä ja paperiteollisuuden prosessivesissä voi olla bakteereita, joille voidaan altistua nesteiden aerosolisoituessa tai roiskuessa. Biologisen alan tutkimustyössä tärkeimpiä altistuslähteitä ovat erilaiset mikrobeja mahdollisesti sisältävät kliiniset näytteet, mikrobi- ja primäärisoluviljelmät sekä erilaiset geeninsiirtoon käytettävät virusvektorit. Työskentelyyn usein liittyvät korkeat mikrobipitoisuudet. Työsken-

2 tely terävillä esineillä kasvattaa altistusriskiä. Ekologisessa tutkimuksessa voidaan altistua erilaisille eläinvälitteisille patogeeneille ja limnologisessa tutkimuksessa vesivälitteisille taudinaiheuttajille sekä sinilevien toksiineille. Bio- ja kiertotaloudessa, kuten jätteenkäsittelyssä jätevesien ja kiinteän jätteen virukset, bakteerit ja homesienet voivat aiheuttaa altistumista. Altistumista voi tapahtua esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja jätevesien käsittelyssä sekä biokaasun ja muiden oheistuotteiden valmistuksessa. Biokaasua ja sen oheistuotteita valmistetaan ja otetaan talteen jäteveden puhdistamoilla ja kaatopaikoilla mädätysprosessilla sekä yhdyskuntajätteen ja hakkuujätteen kaasutuksessa. Biopolttoaineen valmistuksessa hyödynnetään muun muassa teurasjätettä ja sen eläinrasvaa. Biohajoavien jätteiden käsittelyprosessin aikana mikrobipitoisuudet ovat ilmassa pienempiä biokaasulaitoksilla kuin kompostointilaitoksilla, sillä biokaasuprosessit poistavat eläinperäisistä jätteistä taudinaiheuttajabakteerit. Tämä vähentää työntekijöiden altistumista näille bakteereille. Altistavin työvaihe biokaasulaitoksessa on jätteiden esikäsittely ja prosessijäännöksen linkous. Muissa työvaiheissa bioaerosolipitoisuudet ovat matalia. Edellä mainituilla työaloilla bioaerosoliriskejä voidaan hallita vähentämällä mikrobien eitoivottua kasvua, estämällä pölyn tai bioaerosolien leviämistä, käyttämällä asianmukaisia henkilösuojaimia ja huolehtimalla työtilojen tehokkaasta ilmanvaihdosta ja ilmansuodatuksesta sekä välttämällä paineilman käyttöä ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden puhdistuksessa. Biologisiin tekijöihin liittyviä työturvallisuusriskejä voidaan hallita myös suljettujen prosessien avulla. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisterin mukaan muiden kuin infektiivisten biologisten tekijöiden aiheuttamia ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä rekisteröitiin vuonna 2013 kaikkiaan 475 tapausta, ja eri toimialoilla seuraavasti: 1) terveyspalvelut (130 tapausta) 2) koulutus (85 tapausta) 3) julkishallinto (74 tapausta) 4) sosiaalihuollon palvelut (47 tapausta) ja 5) kasvinviljely ja kotieläintalous (23 tapausta). Valtaosa näistä on homesienten aiheuttamia astmoja ja alveoliitteja, ja ne liittyvät rakennusten kosteus- ja homevaurioihin tai työstä tulevaan homealtistukseen esimerkiksi maataloustyössä. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisterin mukaan muita virusten, bakteerien, sienten, alkueläinten ja halkiomatojen aiheuttamia tartunta- ja loistauteja kirjattiin 28 tapausta vuonna Esimerkiksi terveydenhuoltoalalla ja sosiaalihuollon alalla altistumista voivat aiheuttaa potilaiden ja näytteiden virukset, bakteerit ja punkit. Vuonna 2013 rekisteröitiin ammattitauteina tai ammattitautiepäilyinä yhteensä 14 ihon syyhypunkki-infektiota terveyspalveluissa ja sosiaalihuollon avopalveluissa. Suomessa muita tartuntavaaraa aiheuttavia tekijöitä työssä ovat muun muassa tuberkuloosibakteeri, B- ja C-hepatiittivirukset ja HI-virus. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisterin mukaan palkansaajien todettuja tuberkuloosibakteerin aiheuttamia ammattitauteja rekisteröitiin viisi tapausta vuonna 2013 terveyden- ja sairaanhoitotyössä. Esimerkiksi verialtistustilanteita tapahtuu erityisesti terveydenhuollossa, turvallisuus-, sosiaali-, kaupan- ja siivousalalla, kliinisissä laboratorioissa ja tutkimuslaboratorioissa. Terveydenhuollossa altistumistilanteita on ollut muun muassa verisuonikanyylien asentamisessa, verinäytteiden ottamisessa sekä leikkauksissa ja pientoimenpiteiden yhteydessä. Kliinisissä laboratorioissa altistumistilanteet liittyvät usein kontaminoituneeseen vereen, esimerkiksi verisiin neuloihin tai muihin teräviin esineisiin. 2

3 Turvallisuustyössä eli esimerkiksi poliisin työssä verialtistumista tapahtuu esimerkiksi asiakkaiden väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyvissä kiinniottamistilanteissa. Terveelle iholle veriroiskeet tai viruksenkantajan eritteet, kuten virtsa, sylki tai uloste, eivät aiheuta vaaraa. Riski saada veritartunta on suurin neulanpistotapaturmassa verisen neulan läpäistessä ihon. Riski veritartunnalle riippuu siitä millainen altistumistapahtuma on ja mikä virus on kyseessä. Tarttuvuusriskiä lisäävät esimerkiksi näkyvä veri ruiskussa tai neulassa, neulan suuruus ja toimenpiteen yhteydessä tapahtuva altistus. Hengityksensuojaimet estävät pisaratartuntana leviävän taudin saamisen. Suojavaatetus ja -käsineet vähentävät altistumisriskiä tapaturmaisesti leviäville taudeille. Työnantajan ja työntekijän velvoitteet neulanpistotapaturmien ehkäisemiseksi sekä vakavien virusinfektioiden varsin pieni esiintyvyys väestössä vaikuttanevat siten, että työperäisiä hepatiitteja esiintyy Suomessa enimmillään yksi tapaus vuodessa eikä työperäisiä HIV-infektioita ole todettu lainkaan. 2 Nykytila 2.1 Lainsäädäntö Työhön, jossa työntekijät altistuvat tai saattavat altistua biologisille tekijöille, sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002) ja sen nojalla annettuja säädöksiä samalla tavalla kuin muussakin työturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvassa työssä. Työturvallisuuslaki on työn tekemisen turvallisuutta sääntelevä yleislaki. Työturvallisuuslaissa säädellään muun muassa työnantajan velvollisuudesta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi, työnantajan ja työntekijän välisestä yhteistoiminnasta sekä ilmoittamismenettelyistä. Työturvallisuuslain 40 :n mukaan altistumista turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava siten, että näistä tekijöistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle tai lisääntymisterveydelle. Pykälän 2 momentissa on valtuutussäännös tarkempien säännösten antamiseen valtioneuvoston asetuksella biologisista tekijöistä ja niiden tunnistamisesta, altistuksen luonteesta ja sen kestosta ja arvioinnista, raja-arvoista ja torjuntatoimenpiteistä. Työturvallisuuslakia sovelletaan työsuhteessa ja virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Työturvallisuuslakia sovelletaan lain 3 :n perusteella myös vuokratyöhön. Lisäksi lain 4 :ssä on säädetty lain soveltamisesta sellaisissa työtilanteissa, joissa työtä tekevä henkilö ei ole työ-, virka- tai muussa siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työn teettäjään. 4 :n perusteella soveltamisalaan kuuluu siten esimerkiksi apurahatutkijan työ sekä oppilaan ja opiskelijan työ koulutuksen yhteydessä. Esimerkiksi alihankintatyö, jota tehdään työturvallisuuslain 49 :ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla, kuuluu työturvallisuuslain soveltamisalaan. Työturvallisuuslain :ssä ja 53 :ssä säädetään yhteisellä työpaikalla toimivien velvollisuuksista. Työturvallisuuslain 46 :n mukaan työntekijöille on annettava ohjeet toimenpiteistä, joihin tapaturman tai sairastumisen sattuessa on ensiavun saamiseksi ryhdyttävä. Lain tarkoittamaan ensiavun järjestämiseen osallistuu työterveyshuolto. Biologisista tekijöistä annettua valtioneuvoston päätöstä sovelletaan toimintoihin, joissa työntekijät altistuvat tai voivat altistua työssä biologisille tekijöille. Päätöksen tarkoituksena on työntekijöiden suojelu terveyttä ja turvallisuutta uhkaavilta vaaroilta, jotka aiheutuvat tai voivat aiheutua altistumisesta biologisille tekijöille. Päätöstä sovelletaan työssä, jossa työntekijät 3

4 altistuvat tai voivat altistua biologisille tekijöille. Käsitteet biologinen tekijä, mikro-organismi ja soluviljelmä määritellään 3 :ssä. Biologisten tekijöiden jakamisesta ryhmiin säädetään 4 :ssä. Päätöksen 5 :ssä säädetään biologisten tekijöiden aiheuttamien vaarojen määrittelystä ja selvittämisestä. Vaaran arviointia tehtäessä huomioon otettavista seikoista säädetään 6 :ssä. Päätöksen 7 :ssä säädetään pykälien soveltamisesta vaarojen selvittämisessä. Biologisen tekijän korvaamisesta säädetään 8 :ssä. Keinoista biologisten tekijöiden aiheuttamien vaarojen vähentämiseksi, esimerkiksi hygieniaan liittyvin toimin, säädetään 9 :ssä. Asianomaiselle viranomaiselle annettavasta tiedosta säädetään 10 :ssä. Jos arvioinnin tulokset osoittavat, että työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle aiheutuu vaaraa, työnantajan on pyydettäessä annettava työsuojeluviranomaiselle tietoa muun muassa arvioinnin tuloksista ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Päätöksen 11 :ssä säädetään hygieniasta, esimerkiksi siitä, että työntekijöiden käytössä on tarkoituksenmukainen suojavaatetus. Työntekijöille annettavasta tiedotuksesta ja opetuksesta koskien muun muassa mahdollisia terveysvaaroja säädetään 12 :ssä. Päätöksen 13 :ssä säädetään tiedottamisesta työntekijöille erityistapauksissa, esimerkiksi vakavan onnettomuuden tai vaaratilanteen sattuessa biologisen tekijän käsittelyssä. Työntekijän oikeudesta saada itseään koskevia tietoja altistuneiden työntekijöiden luettelosta säädetään päätöksen 14 :ssä. Ryhmien 3 ja 4 biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä pidettävästä luettelosta säädetään 15 :ssä. Työnantajan ja työntekijän yhteistyöstä säädetään 16 :ssä. Ilmoituksesta työsuojeluviranomaiselle säädetään 17 :ssä. Työterveyshuollosta säädetään päätöksen 18 :ssä. Pykälä koskee muun muassa työterveyshuoltolain (1383/2001) tarkoittamia terveystarkastuksia. Pykälässä 19 säädetään siitä mihin muiden terveys- ja eläinlääkintäpalveluyksiköiden kuin diagnostisten laboratorioiden on kiinnitettävä huomiota. Erityistoimenpiteistä koskien laboratorioita ja eläintiloja säädetään 20 :ssä. Teollisten prosessien eristystoimenpiteistä säädetään 21 :ssä. Biologisten tekijöiden luokittelusta säädetään 22 :ssä. Asianomaisesta viranomaisesta, jolla tarkoitetaan työsuojeluviranomaista, säädetään 23 :ssä. Tarkemmista määräyksistä säädetään 24 :ssä. Voimaantulosta säädetään 25 :ssä. Biologisten tekijöiden luokituksesta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010). Lisäksi valtioneuvoston asetuksessa lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta (603/2015) säädetään lisääntymisterveydelle vaarallisista biologisista tekijöistä. Valtioneuvoston asetusta terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013) sovelletaan terveydenhuoltoalalla työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia ja jossa työntekijät altistuvat tai voivat altistua terävien instrumenttien aiheuttamalle vaaralle. Terveydenhuoltoalalla tarkoitetaan sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintoja tai palveluja, joiden tarkoituksena on terveyden edistäminen ja säilyttäminen, sairauden ennaltaehkäisy ja parantaminen, kärsimysten lieventäminen sekä lääkinnällinen kuntoutus. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) säädetään työntekijän oikeudesta korvaukseen työtapaturman ja ammattitaudin johdosta sekä yrittäjän oikeudesta vakuuttaa itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Lain nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetään ammattitautiluettelosta, joka sisältää lain 26 :ssä tarkoitetut sairaudet ja joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin tekijöihin, esimerkiksi biologisiin tekijöihin. Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle lain 26 :ssä tarkoitetuissa olosuhteissa siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy. Ammattitautiluettelosta annetun valtioneuvoston asetuksen (769/2015) liitteessä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetuista biologisista tekijöistä ja sairauksista, joilla katsotaan olevan todennäköinen syy-yhteys mainittuihin tekijöihin. Asetuksessa mainittujen 4

5 bakteerien ja homeiden vapauttamien itiöiden ja muiden biologisesti aktiivisten aineiden aiheuttamia tyypillisiä sairauksia ovat homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttamat astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS). Asetuksen mukaan tuberkuloosibakteerin aiheuttamia tyypillisiä sairauksia ovat tuberkuloosin eri muodot, ja virusten, bakteerien, sienten, alkueläinten, halkiomatojen sekä syyhypunkkien aiheuttamia tyypillisiä sairauksia ovat virushepatiitit, myyräkuume, jänisrutto, lypsäjän kyhmyt, sikaruusu, luomatauti, pernarutto, listerioosi, ihon sienitaudit, toksoplasmoosi, malaria, bilhartsia ja syyhy. Tartuntatautilain (1227/2016) tavoitteena on ehkäistä tartuntatautien leviämistä Suomessa. Väestöä suojellaan esimerkiksi rokotuksin ja terveystarkastuksin. Tartuntatautilain 56 :n mukaan työnantajan on vaadittava luotettava selvitys työntekijältä, jonka tehtävään liittyy salmonellatartunnan tavallista suurempi leviämisvaara, että tällä ei ole salmonellaa. Erityisesti meijereissä tai elintarvikehuoneistoissa, joissa valmistetaan muille luovutettavaa ravintoa, on tärkeää varmistaa, että työntekijällä ei ole salmonellaa. Toisaalta työntekijä on harvoin esimerkiksi MRSA:n tai muiden lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien tartunnan lähde. Näiden mikrobien kantajuus ei ole este työn tekemiselle eikä irtisanomisperuste. Käsien ihon hyvä kunto ja terveydenhuollossa muutenkin noudatettavat tavanomaiset varotoimet ovat olennaisia tartuntojen ehkäisemisessä. Potilasturvallisuuden kannalta kenenkään oikeutta hyvään hoitoon ei saa heikentää. Valtioneuvoston asetuksessa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (1335/2004) kuvataan työperäistä tartuntavaaraa aiheuttavia tartuntatauteja, joita ovat muun muassa listerioosi, toksoplasmoosi, vesirokko, hepatiitit B ja C, herpes ja HIV-tartunta. Eläintenhoitotyössä on tartuntavaara toksoplasmoosille. Listerioosille altistumisen riski on erityisesti työskentelyssä nautojen, vuohien ja lampaiden kanssa. Riski saada tartunta suun alueen kosketustartuntana tai hengitysteitse herpesviruksen tyypille 1, joka aiheuttaa yskänrokkoa, on esimerkiksi sairaanhoidossa. Hepatiitti B virus voi tarttua verikontaktissa esimerkiksi neulanpistotapaturmassa tai hepatiittipotilaan muiden eritteiden kuten virtsan, syljen, sperman ja äidinmaidon välityksellä. Terveydenhuollossa yleisin tartuntatapa on neulanpistotapaturma. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä rekisteröidään vuosittain noin 500 neulanpistotapaturmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan terveydenhuollossa potilastyössä työskentelevä saa ihon läpäisevän piston työssään kerran kymmenessä vuodessa. Rokotus on tehokas suoja B-hepatiittivirusta vastaan. Tartuntavaara on tärkeää huomioida erityisesti raskaana ollessa. Siitä, milloin työtehtävien tai työpaikan olosuhteiden voidaan arvioida vaarantavan henkilön tai sikiön terveyden sekä mitä selvityksiä henkilön on esitettävä hakiessaan erityisäitiysrahaa, säädetään valtioneuvoston asetuksessa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta. Vakuutetun tai sikiön terveyden vaarantavia kemiallisia aineita ovat anestesiakaasut, lyijy tai lyijy-yhdiste, elohopea tai elohopeayhdiste, solunsalpaaja, hiilimonoksidi eli häkä, vakuutetun tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu torjunta-aine, vakuutetun tai sikiön terveydelle vaaralliseksi arvioitu orgaaninen liuotinaine, lisääntymiselle vaaralliseksi, syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi luokiteltu aine, jonka pakkaus tulee työturvallisuuslain tai kemikaalilain (599/2013) nojalla annettujen määräysten mukaan merkitä varoituslausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360, H360D, H360FD, H360Fd, H360Df, H361, H361d tai H361df, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetussa työministeriön päätöksessä (838/1993) tai sen muuttamisesta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1232/2000) mainittu syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine sekä ympäristön tupakansavu. Erityisäitiysrahan maksamisen edellytyksenä on, että hakija on työkykyinen, hänelle ei voida järjestää muuta työtä ja hän joutuu sen vuoksi olemaan poissa työstä. Erityisäitiysrahaa koskevaan hakemukseen on liitettävä lääkärin, sairaanhoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan antama todistus raskaudesta sekä työpaikan työterveys- 5

6 huoltoa toteuttavan lääkärin tai muun hakijan työolosuhteet tuntevan lääkärin lausunto hakijan tai sikiön terveydelle aiheutuvasta vaarasta sekä työnantajan selvitys siitä, että hakija on poissa työstä ja ettei häntä ole voitu siirtää muihin tehtäviin. Erityisäitiysvapaan osalta työsopimuslaissa (55/2001) viitataan sairausvakuutuslakiin (1224/2004), jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstään aika, jolta hänelle maksetaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettua erityisäitiysrahaa. Oikeus erityisäitiysvapaaseen on kuitenkin tulkinnanvarainen tilanteissa, joissa raskaana olevan työntekijän työhön sisältyy työskentelyä muuntogeenisillä virusvektoreilla. Mitä valtioneuvoston asetuksessa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta 1 :n 1 momentissa säädetään kemiallisesta aineesta, koskee varsinaisten kemiallisten aineiden lisäksi pykälässä mainittuja tarttuvia tauteja, joita ovat toksoplasmoosi, parvorokko, listerioosi, vihurirokko, herpes, vesirokko, hepatiitti B ja C, sytomegaloviruksen aiheuttama tulehdus, HIV-tartunta ja näihin verrattavat taudit. Lisäksi muun vastaavan, vakuutetun työtehtäviin tai työoloihin liittyvän seikan voidaan arvioida vaarantavan vakuutetun tai sikiön terveyden, jos kyse on maanalaisesta kaivostyöstä, paineistetuissa tiloissa työskentelystä tai vedenalaisesta sukeltamisesta. Tapaturman sattuessa annettavasta neuvonnasta säädetään työterveyshuoltolaissa. Tapaturman, diagnoosin ja hoidon luottamuksellisuudesta säädetään muun muassa työterveyshuoltolaissa, yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992). Terveydenhuoltoalan ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 22 :n mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Loukkaantunutta työntekijää hoitava lääkäri tekee ratkaisut tapaturmaan liittyvistä testeistä ja tarkastuksista sekä estolääkityksen aloittamisesta lääketieteellisin perustein. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut työterveyshuoltoyksiköille suositukset tarpeellisista toimenpiteistä verialtistuksen jälkeen. Tartunnan toteamiseksi on erilaisia lääketieteellisiä testejä esimerkiksi mahdollisen B-hepatiittitartunnan selvittämiseksi laboratorionäytteestä. Lisätietoja on saatavissa esimerkiksi Työterveyslaitoksen Veritartuntavaara työssä -julkaisusta. 2.2 Kansainvälinen kehitys Biologisia tekijöitä koskeva lainsäädäntö on kehittynyt yhtenäisesti EU-maissa. Työntekijöiden suojelemisesta biologisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta työssä on annettu neuvoston direktiivi 90/679/ETY työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä. Mainittu direktiivi on kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/54/EY työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä. Euroopan tason työmarkkinaosapuolten HOSPEEM:in ja EPSU:n allekirjoittaman puitesopimuksen täytäntöönpanoa koskee neuvoston direktiivi 2010/32/EU HOSPEEM:in ja EPSU:n tekemän terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemistä terveydenhuoltoalalla koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanosta. Muuntogeenisten mikro-organismien (GMM) nykyisen suljetun käytön osalta sovelletaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/41/EY (aiemmin 2001/219/EY) geneettisesti muunnettujen mikro-organismien suljetusta käytöstä. Direktiivi edellyttää käytettävän erityisiä eristämistoimenpiteitä, joilla rajoitetaan mikro-organismien pääsyä kosketuksiin väestön tai ympäristön kanssa. Kyseiset eristämistoimenpiteet ovat pitkälti yhteneväisiä niiden kanssa, jotka koskevat biologisia tekijöitä. Erityistapauksissa työntekijöiden altistumista saattaa liittyä myös muuntogeenisten organismien tarkoitukselliseen levittämiseen ympäristöön, jota säännellään direktiivillä 2001/18/EY geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta. Muuntogeenisten organismien turvallisesta käytöstä on kansainvälistä ohjeistusta ja sopimuksia, esimerkiksi Maa- 6

7 ilman terveysjärjestön WHO:n, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ja kansainvälisen bioturvallisuuspöytäkirjan CBD:n alaiset sopimukset. Osana ehdotettavan asetuksen valmistelua kartoitettiin työsuojeluvalvonnan tiedonvaihtoverkoston (SLIC-KSS) kautta joulukuussa 2015 biologisten tekijöiden sääntelyä Euroopan maissa. Vastaus kyselyyn saatiin Bulgarialta, Tanskalta, Latvialta, Virolta, Iso-Britannialta, Slovakialta, Kyprokselta, Alankomailta, Itävallalta, Kreikalta, Irlannilta, Belgialta, Puolalta ja Romanialta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää millaista biologisia tekijöitä koskevaa sääntelyä muissa Euroopan maissa on. Kyselyssä tiedusteltiin, onko maassa lisäsääntelyä direktiiviin 2000\54\EY pohjautuvan sääntelyn lisäksi sekä miten biologisten tekijöiden aiheuttamista vaaroista erityisesti tutkimuksessa ja jätteiden käsittelyssä säädetään. Esimerkiksi Iso-Britannia on saattanut useita direktiivejä, myös direktiivin 2000/54/EY, voimaan yhteisellä säädöksellä, joka käsittelee terveydelle vaarallisten aineiden kontrollia. Nimenomaisesti biologisia tekijöitä koskeva sääntely on säädöksen liitteenä 3 ja se vastaa sisällöltään pitkälti direktiiviä 2000/54/EY. Lisäksi säädetään ryhmään 4 kuuluvan biologisen tekijän siirtämisestä toisiin tiloihin. Jos ryhmän 4 biologinen tekijä halutaan siirtää, siitä on tehtävä ilmoitus valvovalle viranomaiselle vähintään 30 päivää ennen siirtoa. Myös poikkeuksista ilmoitusvelvollisuuteen sekä ilmoituksen sisällöstä säädetään. Säädös koskee kaikkia työpaikkoja, mukaan lukien tutkimustoimintaa ja jätteiden käsittelyä. Säädöksen lisäksi on annettu ohjeistusta erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille työpaikoille. Esimerkiksi Tanskalla on direktiiviin 2000/54/EY perustuva säädös sekä ohjeistusta liittyen altistumiseen bakteereille, sienille ja muille mikro-organismeille, työhön liittyviin hepatiitin, meningiitin ja eräiden muiden sairauksien riskeihin, HIV-infektion estämiseen, jäteveden parissa työskentelevien rokottamiseen, neulanpistoihin ja viiltoihin sekä raskaana olevien työsuojeluun. Erityisesti tutkimustoimintaa ja jätteiden käsittelyä koskevaa sääntelyä ei ole, vaan säädös kattaa kaikki työt, joissa voidaan altistua biologisille tekijöille. Suomessa direktiivit 90/679/ETY ja 2000/54/EY on saatettu voimaan valtioneuvoston päätöksellä työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta. Suomessa direktiivi 2009/41/EY on saatettu kansallisesti voimaan geenitekniikkalailla (377/1995), valtioneuvoston asetuksella geenitekniikasta (928/2004), sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella muuntogeenisten mikro-organismien suljetun käytön riskien arvioinnin periaatteista, suljetun käytön luokituksesta sekä eristämis- ja muista suojatoimenpiteistä (1053/2005) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella muuntogeenisten organismien suljettuun käyttöön liittyvistä ilmoituksista ja hakemuksista sekä suljetun käytön kirjaamisesta ja pelastussuunnitelmasta (272/2006). Direktiivi 2001/18/EY on saatettu edellä mainitun geenitekniikkalain ja genetiikka-asetuksen lisäksi voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta levittämisestä (110/2005) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella muuntogeenisten organismien tarkoitukselliseen levittämiseen liittyvästä eriytetystä menettelystä (90/2005). Direktiivien 2000/54/EU ja 2010/32/EU sisältöä selostetaan jäljempänä. Direktiivin 2000/54/EU sisältö Direktiivin 1 artiklassa määritellään direktiivin tarkoitus. Direktiivissä asetetaan vähimmäisvaatimukset työntekijöiden suojelemiseksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyviltä vaaroilta, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua altistumisesta biologisille tekijöille työssä. 7

8 Artiklassa 2 on määritelty direktiivissä käytetyt käsitteet. Biologiset tekijät jaetaan neljään ryhmään niiden aiheuttaman tartuntavaaran mukaan. Tällöin ryhmän 1 biologisella tekijällä tarkoitetaan sellaista tekijää, joka ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle. Ryhmän 2 biologisella tekijällä tarkoitetaan sellaista tekijää, joka voi aiheuttaa ihmiselle sairauden ja voi olla työntekijälle vaarallinen. Se ei kuitenkaan todennäköisesti leviä väestöön, ja käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito. Ryhmän 3 biologisella tekijällä tarkoitetaan sellaista tekijää, joka voi aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran. Se voi aiheuttaa väestöön leviämisen vaaraa, mutta käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito. Ryhmän 4 biologisella tekijällä tarkoitetaan sellaista tekijää, joka aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran. Se voi levitessään väestöön aiheuttaa vakavaa vaaraa. Yleensä käytössä ei ole tehokasta ehkäisykeinoa tai hoitoa. Artiklassa 3 on määritelty direktiivin soveltamisala. Direktiiviä sovelletaan toimintaan, jossa työntekijät altistuvat tai voivat altistua työnsä vuoksi biologisille tekijöille. Artiklan mukaan toiminnassa, johon liittyy altistuminen biologisten tekijöiden useille ryhmille, vaara on arvioitava kaikkien biologisten tekijöiden yhdessä aiheuttaman vaaran perusteella. Arviointi on uusittava säännöllisesti ja aina kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden altistumiseen biologisille tekijöille. Työnantajan on pyynnöstä annettava toimivaltaiselle viranomaiselle arviointiin käytetty tieto. Tätä arviointia tehtäessä on huomioitava kaikki saatavissa oleva tieto, kuten 1) terveydelle vaarallisen tai mahdollisesti vaarallisen biologisen tekijän luokittelu 2) toimivaltaisen viranomaisen suositukset siitä, että biologista tekijää tulee valvoa työntekijöiden terveyden suojelemiseksi, kun työntekijät altistuvat tai voivat altistua työssään sellaiselle biologiselle tekijälle 3) tiedot sairauksista, joiden voidaan katsoa syntyvän työntekijän työssään saaman tartunnan vuoksi 4) mahdolliset työntekijän työn aiheuttamat allergia- tai myrkytysvaikutukset 5) tieto työntekijän todetusta, työhön liittyvästä sairaudesta. Artikla 4 sisältää määräykset eri artikloiden soveltamisesta suhteessa vaarojen arviointiin. Tällöin jos artiklassa 3 tarkoitetun arvioinnin tulokset osoittavat, että altistumista tai mahdollista altistumista tapahtuu ryhmän 1 biologiselle tekijälle eikä tunnistettavaa terveysvaaraa ole työntekijöiden terveydelle, ei sovelleta artiklaa 5 17 eikä 19. Tällöin on otettava kuitenkin huomioon liitteen VI kohta 1. Jos taas artiklan 3 tarkoittaman arvioinnin tulokset osoittavat, että toimintaan ei kuulu työskentelyä biologisilla tekijöillä tai niiden käyttöä, mutta toiminta voi johtaa työntekijöiden altistumiseen biologiselle tekijälle liitteessä I annetun luettelon tarkoittaman ohjeellisen toiminnan yhteydessä, sovelletaan 5, 7, 8 ja artiklaa, jos artiklan 3 arvioinnin tulokset eivät osoita sitä tarpeettomaksi. Artikla 5 sisältää korvaamista koskevat säännökset. Artiklan mukaan, jos toiminnan laatu huomioiden on mahdollista, työnantajan on vältettävä haitallisen biologisen tekijän käyttöä korvaamalla se biologisella tekijällä, joka ei ole käyttöolosuhteissa vaarallinen tai on nykytietämyksen mukaan terveydelle vähemmän vaarallinen. Artiklassa 6 säädetään vaarojen vähentämisestä. Artiklan mukaan työntekijöiden altistuminen on ensisijaisesti estettävä. Jos altistumisen estäminen ei kuitenkaan ole teknisesti mahdollista toiminta ja artiklassa 3 tarkoitettu vaarojen arviointi huomioiden, vaara altistumiselle on vähennettävä niin pieneksi kuin se on tarpeellista huomioiden riskien arvioinnin tulokset. 8

9 Artikla 7 sisältää velvoitteen antaa toimivaltaiselle viranomaiselle tietoa 1) arvioinnin tuloksista 2) toiminnasta, jonka yhteydessä työntekijä on altistunut tai voinut altistua biologisille tekijöille 3) altistuneiden työntekijöiden määrästä 4) työsuojelusta vastuussa olevan henkilön nimestä ja pätevyydestä 5) tehdyistä suojelu- ja ehkäisytoimenpiteistä mukaan lukien työtavat ja menetelmät 6) valmiussuunnitelmista (toimintasuunnitelmista), joita on laadittu fyysisen eristyksen pettämisen varalta työntekijöiden suojelemiseksi ryhmien 3 ja 4 biologisille tekijöille altistumiselta. Artiklan mukaan työnantajan on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista onnettomuuksista ja tapahtumista, jotka voivat aiheuttaa biologisen tekijän vapautumisen ja jotka voivat aiheuttaa vakavan tartunnan tai sairauden ihmiselle. Artiklassa viitataan artiklassa 11 tarkoitettuun luetteloon ja artiklassa 14 tarkoitettuihin terveystietoihin, jotka on annettava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen käyttöön yrityksen lopettaessa toimintansa. Artiklassa 8 säädetään hygieniasta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta. Artiklan mukaan työnantajan on varmistettava, että 1) työntekijät eivät syö tai juo työskentelyalueilla 2) työntekijöillä on käytössään asianmukainen suojavaatetus 3) työntekijöillä on asianmukaiset ja riittävät peseytymis- ja käymälätilat 4) työntekijöiden henkilösuojaimet säilytetään, puhdistetaan ja huolletaan asianmukaisesti 5) ihmis- ja eläinperäisten näytteiden ottamiseen, käsittelyyn ja työskentelyyn on menettelytavat. Lisäksi biologisilla tekijöillä saastuneet työvaatteet ja henkilösuojaimet säilytetään erillään. Työnantaja vastaa syntyneistä kustannuksista. Artiklassa 9 säädetään velvoitteesta antaa työntekijöille opastusta ja ohjausta. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijät ovat saaneet riittävää opetusta ja ohjausta 1) mahdollisista terveysvaaroista 2) toimenpiteistä altistumisen estämiseksi 3) hygieenisistä vaatimuksista 4) henkilösuojainten ja suojavaatetuksen käytöstä 5) toimenpiteistä vaaratilanteissa. Artiklan mukaan opetuksen ja ohjauksen tulee olla annettu työn alkaessa huomioiden uudet ja muuttuneet vaarat sekä toistuttava määräajoin. Artiklassa 10 säädetään työntekijöille tiedottamisesta erityistapauksissa. Artiklan mukaan työnantajan on laadittava kirjalliset ohjeet, jos sattuu vaaratilanne tai onnettomuus biologisen tekijän käsittelyssä tai ryhmän 4 biologisen tekijän käsittelyssä. Artiklan mukaan työntekijän on ilmoitettava esimiehelle tai työsuojelusta vastaavalle henkilölle biologisen tekijän käsittelyyn liittyvästä tapahtumasta tai onnettomuudesta. Lisäksi työnantajan on viivytyksettä ilmoitettava työntekijöille tai työntekijöiden edustajalle tapahtumista tai onnettomuuksista, joihin on voinut liittyä biologisen tekijän leviäminen ja jotka voivat aiheuttaa vakavan tartunnan ja/tai vakavan sairauden. Työnantajan on tiedotettava työntekijöitä myös tapahtumien ja onnettomuuksien syistä ja korjaavista toimenpiteistä. Artiklan mukaan työntekijällä on oikeus saada nähdä häntä koskevat altistumista koskevat artiklan 11 tarkoittamat tiedot. Lisäksi työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus saada nähdä yksilöimättömät tiedot. Artiklan mukaan työnantajan on annettava työntekijälle tai hänen edustajalleen pyynnöstä artiklan 7 kohdan 1 tarkoittamat tiedot. Artiklassa 11 säädetään altistuneiden työntekijöiden luettelosta. Artiklan mukaan työnantajan on pidettävä ryhmien 3 ja 4 biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä luetteloa, josta ilmenee tehdyn työn laatu ja milloin se on mahdollista altistumisen aiheuttava biologinen tekijä sekä tarvittaessa tiedot altistuksista, onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Artiklan mukaan tällaista luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Luetteloa on säilytettävä 40 vuotta viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen sellaisten altistumisten osalta, jotka voivat johtaa tartuntoihin, joihin liittyy pysyvän tai piilevän tartunnan aiheuttava biologinen tekijä ja jota ei voida 9

10 nykyisen tietämyksen mukaan määrittää ennen kuin sairaus kehittyy monta vuotta myöhemmin ja jolla on erityisen pitkä itämisaika ennen sairauden kehittymistä, jotka voivat johtaa uusiutuviin sairauksiin pitkän ajan kuluessa hoidosta huolimatta ja joilla voi olla vakavia jälkivaikutuksia. Artiklan mukaan direktiivin 14 artiklassa tarkoitetulla lääkärillä tai työsuojelusta vastaavalla toimivaltaisella viranomaisella sekä muulla työsuojeluhenkilöstöllä on oikeus saada nähtäväksi artiklan 11 kohdassa 1 tarkoitettu luettelo. Artikla 12 käsittelee työntekijöiden kuulemista ja osallistumista. Artiklan mukaan työntekijöitä ja heidän edustajiaan on kuultava ja heidän on voitava osallistua direktiivin tarkoittamien asioiden käsittelyyn työsuojelun puitedirektiivin (89/391/ETY) artiklan 11 mukaisesti. Artikla 13 käsittelee ilmoitusta toimivaltaiselle viranomaiselle. Artiklassa 14 säädetään terveystarkastuksista, jotka on toteutettava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Artiklan mukaan työntekijällä tulee olla mahdollisuus osallistua terveystarkastuksiin ennen altistumista ja säännöllisesti sen jälkeen. Artiklassa 15 säädetään muista terveys- ja eläinlääkintäpalveluista kuin diagnostisista laboratorioista. Artiklassa 16 säädetään erityistoimenpiteistä teollisia prosesseja, laboratorioita ja eläintiloja varten. Artiklassa 17 säädetään tietojen käytöstä. Artiklassa 18 säädetään biologisten tekijöiden luokittelusta. Artiklassa 19 kuvataan direktiivin liitteet. Artikla 20 sisältää komissiolle osoitettuja säännöksiä ja artiklat muun muassa tavanomaiset direktiivin voimaantuloa ja kansallista täytäntöönpanoa koskevat säännökset. Liitteessä I on ohjeellinen luettelo artiklan 4 kohdan 2 tarkoittamista toiminnoista. Liitteessä II on tartuntavaaraa osoittava merkki. Liitteessä III kuvataan biologisten tekijöiden luokittelu. Liite vastaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen biologisten tekijöiden luokituksesta (921/2010) liitettä. Liitteessä IV kuvataan käytännön suosituksia työntekijöiden terveystarkastuksia varten. Suosituksista säädetään työterveyshuolto- ja tartuntatautilainsäädännössä. Liitteessä V kuvataan eristysmenetelmät ja eristystasoja koskevat ohjeet. Liite vastaa ehdotettavan asetuksen liitettä II. Liitteessä VI kuvataan teollisten prosessien eristys. Liite vastaa ehdotettavan asetuksen liitettä III. Liitteessä VII kuvataan suositeltavat rokotusmenettelyohjeet. Liitteen sisältö on saatettu voimaan työterveyshuoltolainsäädännössä ja tartuntatautilainsäädännössä. 10

11 Direktiivin 2010/32/EU sisältö Artiklassa 1 säädetään Euroopan tason työmarkkinaosapuolten HOSPEEM:in ja EPSU:n allekirjoittaman puitesopimuksen täytäntöönpanosta. Sopimus tarkoituksineen on kuvattu direktiivin liitteessä. Artiklassa 2 säädetään direktiivin seuraamuksista. Artikloissa 3 ja 4 säädetään direktiivin voimaantulosta. Artiklassa 5 säädetään osoituksesta. Lausekkeessa 1 kuvataan puitesopimuksen tarkoitus. Sen tarkoituksena on mahdollisimman turvallinen työympäristö, estää terävien instrumenttien aiheuttamat työtapaturmat ja suojella työntekijöitä vaaroilta sekä korostaa kokonaisvaltaista toimintaa muun muassa riskien arvioinnissa. Lausekkeessa 2 kuvataan soveltamisala. Sopimus koskee kaikkia terveydenhuoltoalan työntekijöitä ja kaikkia työnantajien johdon ja valvonnan alla työskenteleviä. Itsenäiset työnsuorittajat kuuluvat soveltamisalaan toimiessaan terveydenhuollon työnantajan johdossa ja valvonnassa. Lausekkeen mukaan työnantajien olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että alihankkijat noudattavat sopimuksen määräyksiä. Lausekkeessa 3 kuvataan sopimuksessa käytetyt käsitteet. Lausekkeessa 4 on esitelty periaatteet, joihin sopimus perustuu. Lausekkeen mukaan terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ja infektioiden ehkäisemiseen tarvitaan koulutettua henkilöstöä. Altistumisen ehkäiseminen on keskeinen toimintamalli työssä sattuvien tapaturmien tai infektioiden riskin poistamiseksi ja minimoimiseksi. Työnantajalla on velvollisuus varmistaa työntekijöiden turvallisuus ja terveys kaikissa työhön liittyvissä seikoissa, psykososiaaliset tekijät ja työn organisointi mukaan luettuina. Työnantajan on myös luotava sellainen ympäristö, jossa työntekijät ja heidän edustajansa osallistuvat työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien toimintaperiaatteiden ja -käytäntöjen kehittämiseen. Työntekijöiden edustajien ja työnantajien on asianmukaisella tasolla tehtävä yhteistyötä riskien poistamiseksi. Työntekijällä on velvollisuus huolehtia mahdollisimman hyvin koulutuksensa ja työnantajansa ohjeiden mukaisesti omasta turvallisuudestaan ja terveydestään sekä myös muiden turvallisuudesta ja terveydestä, jos hänen työskentelynsä vaikuttaa heihin. Mahdollisimman turvallisen työpaikan aikaansaamiseen tarvitaan suunnittelua, tietoisuuden lisäämistä, tiedotusta, koulutusta, ehkäisemistä ja seurantaa koskevien toimenpiteiden yhdistelmää. Lausekkeessa 5 kuvataan riskien arvioinnin menettelyitä. Riskinarviointimenettelyissä on noudatettava direktiivin 2000/54/EY artikloita 3 ja 6 sekä direktiivin 89/391/ETY artikloita 6 ja 9. Riskienarvioinnin tulee sisältää altistumisen määrittely ja hyvin resursoidun ja organisoidun työympäristön tärkeyden ymmärtäminen ja sen tulee kattaa kaikki tilanteet, joissa voi sattua tapaturma tai joihin liittyy verta tai muuta tartuntavaarallista ainesta. Riskien arvioinnissa tulee ottaa huomioon teknologia, työn organisointi, pätevyysvaatimukset, työstä johtuvat psykososiaaliset tekijät ja työympäristön vaikutukset. 11

12 Lausekkeessa 6 kuvataan toimenpiteitä vaaran poistamisen, ehkäisemisen ja suojelun osalta. Jos riskien arvioinnin perusteella havaitaan terävän instrumentin aiheuttaman tapaturman, infektion ja tapaturman ja infektion vaara, työntekijän altistuminen tapaturmalle on estettävä seuraavien toimenpitein: 1) Määritellään ja otetaan käyttöön turvalliset menettelyt terävien lääketieteellisten instrumenttien sekä niiden ja kontaminoituneen jätteen hävittämistä varten. Menettelyjä on tarkasteltava uudelleen ja ne on sisällytettävä osaksi työntekijöille tiedottamista ja koulutusta. 2) Luovutaan terävien instrumenttien tarpeettomasta käytöstä muuttamalla menettelytapoja ja riskien arvioinnin tulosten perusteella sekä ottamalla käyttöön sisäänrakennettuja, turvallisuusteknisiä suojamekanismeja sisältäviä lääketieteellisiä instrumentteja. 3) Neulojen laittaminen takaisin neulansuojukseen kielletään välittömästi. Sopimusosapuolet ovat myöhemmin täsmentäneet, että kielto laittaa neuloja takaisin neulansuojukseen koskee neuloja, joissa ei ole suoja- ja turvamekanismia. Vain jos neulojen laittamiseen takaisin neulakoteloon ja steriloimiseen liittyy tapaturman vaara, nämä toiminnot ovat kiellettyjä. Toiminnan ja riskien arvioinnin mukaan on altistumisriski vähennettävä mahdollisimman matalalle tasolle, jotta työntekijän turvallisuutta ja terveyttä voidaan suojella asianmukaisella tavalla. Perustuen riskien arvioinnin tuloksiin on otettava käyttöön tehokkaat instrumenttien ja jätteen hävittämismenettelyt ja sijoitettava selvästi merkityt ja teknisesti turvalliset säiliöt riskijäteastioina kertakäyttöisten terävien instrumenttien ja injektointi-instrumenttien hävittämistä varten mahdollisimman lähelle tiloja, joissa käytetään tai säilytetään teräviä instrumentteja. Tartuntavaaraa on ehkäistävä ottamalla käyttöön turvalliset työskentelymenetelmät kehittämällä yhtenäinen ja kattava toimintatapa, joka kattaa teknologian, työn organisoinnin, työolot, työhön liittyvät psykososiaaliset tekijät sekä työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset, antamalla koulutuksia, tekemällä direktiivin 2000/54/EY artiklan 14 mukaisesti terveystarkastuksia sekä käyttämällä henkilösuojaimia. Jos riskien arviointi osoittaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vaarantuvan heidän altistuessaan biologisille tekijöille, joihin on olemassa tehokkaita rokotteita, työntekijöille on tarjottava mahdollisuus rokotukseen. Lausekkeessa 7 kuvataan tiedottamista ja tietoisuuden lisäämistä. Työnantajan on tuotava esille työntekijöille riskit, annettava voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyviä ohjeita sekä edistettävä hyviä toimintatapoja koskien vaaratilanteiden ja tapaturmien ehkäisemistä ja kirjaamista. Lisäksi työnantajan tulee lisätä riskitietoisuutta kehittämällä toimia ja tiedotusmateriaalia yhteistyössä ammattiliittojen tai työntekijöiden edustajien kanssa sekä antaa tietoja käytettävissä olevista tukiohjelmista. Lausekkeessa 8 kuvataan terävien instrumenttien käyttöön liittyvää koulutusta, jota on oltava saatavissa muun muassa välineiden oikeasta käytöstä. Ohjeita on annettava uudelle ja tilapäiselle henkilöstölle. Työnantajien on järjestettävä työntekijöille pakollista koulutusta. Lausekkeessa 9 kuvataan ilmoittamismenettelyitä. Työntekijöiden on välittömästi ilmoitettava työnantajalle ja/tai esimiehelle ja/tai työturvallisuudesta ja -terveydestä vastuussa olevalle henkilölle terävään instrumenttiin liittyvästä tapaturmasta tai vaaratilanteesta. Lausekkeessa 10 kuvataan reagointia ja jatkotoimia. Terävän instrumentin aiheuttaman tapaturman varalta on oltava käytössä työntekijöiden tietoon saatettavat toimintaperiaatteet ja menettelyt. Työnantajan on huolehdittava ensiavun antamisesta loukkaantuneelle työntekijälle mukaan lukien altistumisen jälkeinen estolääkitys ja tarvittavat lääketieteelliset testit lääketieteellisten syiden vaatiessa sekä asianmukaiset terveystarkastukset. Työnantajan on selvitettävä 12

13 tapaturman tai vaaratilanteen syyt ja olosuhteet, kirjattava tapaturma tai vaaratilanne ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Työntekijän on annettava asiaan liittyvät tiedot tapaturmaa ja vaaratilannetta koskevan tiedon kokoamiseksi. Lausekkeessa 11 kuvataan täytäntöönpanoa ja muun muassa sitä, että sopimus ei rajoita sellaisten määräysten soveltamista, jotka antavat työntekijöille paremman suojan terävien lääketieteellisten instrumenttien aiheuttamilta tapaturmilta. 3 Tavoitteet Ehdotuksen tavoitteena on yhdistää valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta ja valtioneuvoston asetus terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla. 4 Asetusehdotuksen vaikutukset Ehdotettavalla asetuksella yhdistettäisiin valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta ja valtioneuvoston asetus terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla. Ehdotuksen kanssa on samanaikaisesti valmisteltu laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain sekä työturvallisuuslain muuttamisesta, joka koskee vaaratilanteista ilmoittamista ja luettelon pitämistä altistuneista työntekijöistä. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti lakimuutosten kanssa. Kyse on säädösteknisestä muutoksesta eikä ehdotuksella tehdä sisällöllisiä muutoksia voimassaoleviin säädöksiin. Tämän vuoksi ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia tai vaikutuksia työsuojeluvalvontaan. 5 Ehdotuksen valmistelu Ehdotus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan kolmikantaisen työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan asettamassa kolmikantaisessa jaostossa. Jaosto on valmistellut tämän ohessa hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain sekä työturvallisuuslain muuttamisesta, jolla työsuojeluviranomaiselle annettavaa tietoa sekä onnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoittamista koskevat menettelyt siirretään perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle. Jaostossa on ollut sosiaali- ja terveysministeriön, Elinkeinoelämän Keskusliiton, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, KT Kuntatyönantajien, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sekä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden edustajat. Jaostossa on kuultu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Työterveyslaitoksen, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Hautausalojen liitto ry:n, Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n ja Fazer Makeiset Oy:n edustajia asiantuntijoina. Akava ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Elintarviketeollisuusliitto ry:ltä, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta, Eläinten terveys ETT ry:ltä, Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueilta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:ltä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ltä, Kaupan Liitto ry:ltä, KT Kuntatyönantajilta, maa- ja metsätalousministeriöltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Kes- 13

14 kusliitto MTK ry:ltä, oikeusministeriöltä, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:ltä, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Poliisihallitukselta, Ammattiliitto Pro ry:ltä, Päivittäistavarakauppa ry:ltä, sisäministeriöltä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:lta, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:ltä, Suomen Eläinlääkäriliitto ry:ltä, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:ltä, Suomen Hammaslääkäriliitto ry:ltä, Suomen Hautausalojen Liitto ry:ltä, Suomen Hygieniahoitajat ry:ltä, Suomen Infektiolääkärit ry:ltä, Suomen Kuntaliitto ry:ltä, Suomen Lääkäriliitolta, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:ltä, Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:ltä, Suomen sairaalahygieniayhdistys ry:ltä, Suomen sairaanhoitajaliitto ry:ltä, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry:ltä, Suomen Työterveyshoitajaliitto STTHL ry:ltä, Suomen yrittäjät ry:ltä, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluilta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry:ltä, Hyvinvointialan liitto ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Työterveyslaitokselta, valtioneuvoston kanslian lainsäädännön arviointineuvostolta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ltä on pyydetty lausunnot ehdotuksesta. Lausuntopalaute on käyty läpi ehdotusta valmistelleessa jaostossa, jossa on hyväksytty saadun lausuntopalautteen perusteella ehdotuksen jatkovalmistelussa huomioon otettavat lausunnonantajien muutosehdotukset. Ehdotus on hyväksytty työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa. 6 Valtuutussäännökset Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annettaisiin työturvallisuuslain 10 :n 4 momentin, 14 :n 2 momentin, 15 :n 3 momentin, 19 :n 4 momentin, 40 :n 2 momentin ja 41 :n 3 momentin ja työterveyshuoltolain 12 :n 4 momentin sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 :n 3 momentin nojalla. 14

15 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Soveltamisala. Pykälässä määriteltäisiin asetuksen soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön. Soveltamisala määräytyisi työturvallisuuslain mukaisesti. Ehdotettu pykälä vastaa päätöksen (1155/1993) 1 :ää, 2 :ää ja 7 :ää ja 18 :n 1 momenttia sekä asetuksen (317/2013) 1 :ää. Asetus koskisi kaikkea työtä, jossa altistutaan tai mahdollisesti altistutaan biologisille tekijöille tai terävien instrumenttien aiheuttamalle vaaralle. Pykäläehdotuksen 1 :n 3 momentin kohta 5 koskisi esimerkiksi sosiaalialalla esimerkiksi huumeyksiköitä, päihdeongelmaisten päivätoimintaa ja erilaista majoitustoimintaa. Lisäksi kohta koskisi esimerkiksi työtä eristysyksiköissä ja ruumiita käsittelevissä yksiköissä. Pykäläehdotuksen 1 :n 3 momentin kohdan 6 diagnostinen mikrobiologinen laboratorio tarkoittaisi laboratoriota, jossa pääsääntöisesti altistutaan biologisille tekijöille. Pykäläehdotuksen 1 :n 3 momentin kohta 7 puhtaanapito- ja siivoustyö koskisi muun muassa puistotyöntekijöitä ja kohta 11 koskisi esimerkiksi poliiseja ja vartioita. Ehdotusta sovellettaisiin kaikkiin henkilöihin, jotka ovat työ- tai virkasuhteessa työnantajaan tai työskentelevät työpaikalla ja ovat alttiina biologisten tekijöiden aiheuttamalle vaaralle. Tällaisia työntekijöitä ovat esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöt, eläinlääkintäpalvelussa työskentelevät sekä jätteiden käsittelyä tekevät ja muut näihin rinnastettavat työntekijät, jotka kuuluvat soveltamisalan piiriin, sillä he voivat työskennellessään joutua työtehtävissään kosketuksiin terveydelle tai turvallisuudelle vaarallisen biologisen tekijän tai biologista tekijää sisältävien terävien instrumenttien kanssa. Asetuksen soveltamisalaan kuuluisivat esimerkiksi kaikki ihmis- tai eläinperäisiä näytteitä käsittelevät laboratoriotyöntekijät ja kotisairaanhoitajat ollessaan palvelussuhteessa työnantajaan samoin kuin esimerkiksi terveydenhuoltoalan työpaikassa harjoittelevat opiskelijat. Aloja, joissa on riski altistua biologisille tekijöille, ovat myös esimerkiksi varhaiskasvatus, puhtaanapito-, rakennus- ja hautausala. Asetusta sovellettaessa on tärkeää huomioida sisäilma-asioiden osalta, että rakennusten kosteus- ja homevaurioihin liittyy moninaista oireilua. Osa oireista voi liittyä biologisiin tekijöihin. Kiistatonta näyttöä oireiden ja mikrobien välillä ei ole. Olennaista on vaurioiden rakennustekninen korjaus, mutta tapauskohtaisesti on huomioitava myös biologisten tekijöiden vaikutus. Ehdotettavaa asetusta sovellettaisiin työturvallisuuslain soveltamisalalla, jolloin asetus koskisi soveltuvin osin itsenäistä työnsuorittajaa tämän toimiessa työturvallisuuslain 49 :ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla. Työturvallisuuslaki edellyttää, että itsenäisen työnsuorittajan on oltava selvillä työhönsä liittyvistä vaara- ja haittatekijöistä ja tunnistettava niiden muille aiheuttamat vaarat ja haitat. Itsenäisen työnsuorittajan on noudatettava yhteisellä työpaikalla muun muassa työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säädösten määräyksiä. Itsenäisen työnsuorittajan on lisäksi noudatettava yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävältä työnantajalta saamiaan työpaikkaa koskevia turvallisuusohjeita. Asetus velvoittaisi työnantajaa ja muuta työturvallisuuslain mukaan samassa asemassa olevaa työn teettäjää ja toiminnan järjestäjää. Säännökset kuuluisivat myös yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien ja muiden toimijoiden huolehtimisvelvollisuuteen. Pykälän kolmannessa momentissa säädettäisiin eri pykälien soveltamisesta suhteessa vaarojen arviointiin. Soveltamisalaa koskevan pykälän neljännessä momentissa olisi informatiivinen maininta siitä, että työntekijöiden terveydentilan seurannasta säädetään työterveyshuoltolainsäädännössä. Terveystarkastuksista on saatavissa tietoa muun muassa Työterveyslaitoksen julkaisussa Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Lisäksi pykälässä olisi informatiivinen maininta siitä, että muuntogeenisten organismien luokittelusta säädetään geenitekniikkalaissa (377/1995). 15