Raskausajan sydänongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskausajan sydänongelmat"

Transkriptio

1 KATSAUS Pasi Lehto Sydänperäisiksi sopivat oireet, kuten suorituskyvyn heikkeneminen, rytmihäiriöt, turvotukset ja hengästyminen, ovat raskauden aikana yleisiä. Ne voivat liittyä normaaliin raskauteen, mutta myös olla merkki sydänsairaudesta. Synnynnäistä, useimmiten korjattua sydänvikaa sairastavien naisten määrä on kasvussa. Ras kaus on heilläkin usein mahdollinen. Sydänsairaat naiset tarvitsevat huolellisen esiarvion raskauteen liittyvistä vaaroista ja ohjeet seurannasta ja hoidosta raskauden ja synnytyksen aikana. Lääkäreiden tulee tuntea raskauden ja synnytyksen aiheuttamat verenkiertoelimistön kuormitusmuutokset ja niiden vaikutukset odottavan äidin terveydentilaan. Vaikeiden sydänvikojen yhteydessä raskaana olevien naisten seuranta kannattaa keskittää yliopistosairaaloihin. Aiemmin terveen naisen sydänoireiden selvittelyssä voidaan huolellisella kliinisellä arviolla ja muutamien lisätutkimusten jälkeen tilanne usein todeta viattomaksi Raskaus aiheuttaa verenkiertoelimistölle huo mattavan lisäkuormituksen, jonka terve nainen sietää yleensä ilman ongelmia. Vaikka sydän on terve, ilmaantuu raskauden aikana usein sydänperäisiksi sopivia oireita: sydän tykyttää herkästi anemian ja hyper volemian takia, turvotuksia ilmaantuu herkästi, ja suorituskyky tuntuu aiempaa huonommalta. Merkittävän sydänsairauden diagnosoiminen tai pois sulkeminen on tärkeää, koska vaikeaa sydänsairautta sairastavalle naiselle raskauden aiheuttama lisäkuormitus voi olla kohtalokas. Tavanomaiset diagnostiset menetelmät ovat keskeisiä ja riittävät valtaosassa tapauksista. Erityistutkimuksia tarvitaan, mikäli kliinisen arvion perusteella syntyy epäily rakenteellisesta sydänsairaudesta tai potilaan oireisto on hyvin hankala. Tuoreessa suomalaisessa aineistossa merkittävimmät äitikuolleisuuden syyt olivat tromboemboliset tapahtumat ja verenvuodot (Tikkanen ym. 2009). Sen sijaan Britanniassa sydänsairaudet olivat yleisin syy (Roos-Hesselink ym. 2009). Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien, hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä on kasvussa. Onneksi lähes kaikilla vika on korjattu jo lapsena ja näin myös heillä normaali raskaus ja synnytys ovat usein mahdollisia. Raskauteen liittyvä vaara tulee arvioida huolellisesti ja äidin raskauden ajan seurannasta ja synnytyksestä tulee olla yksityiskohtaiset ohjeet. Raskaudenaikaisen verenkierron fysiologiaa Raskaus aiheuttaa huomattavia muutoksia verenkiertoelimistön toimintaan (Oakley ym. 2003). Veritilavuus kasvaa jo varhaisraskauden aikana ja suurenee raskauden loppuun mennessä 50 %. Sydämen minuuttitilavuus kasvaa % ja on merkittävin hemodynaaminen muutos raskauden aikana. Minuuttitilavuus suurenee varhain jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Sitä suurentavat sykkeen nopeutuminen koko raskauden aikana ja sydämen iskutilavuuden suureneminen alkuraskaudessa. Systeemi- ja keuhkoverenkierron vastus pienenevät erityisesti alku- ja keskiraskauden aikana, jolloin verenpaine laskee. Loppuraskaudessa verenpaine nousee. Raskauden lopulla suurentunut kohtu painaa selinmakuulla alaonttolaskimoa ja estää laskimoveren paluuta sydämeen, jolloin minuutti- Duodecim 2010;126:1560 7

2 tilavuus pienenee ja verenpaine laskee. Ilmiötä kutsutaan supiini- eli vena cava -oireyhtymäksi, jossa korjaava sympatikotonia usein aiheuttaa moninaisia oireita, kuten sydämen tiheälyöntisyyttä ja hyperventilaatiota. Raskauteen liittyviä normaaleja ja poikkeavia kliinisiä löydöksiä on esitelty taulukossa 1. Sydänoireet raskauden aikana Taulukko 1. Raskaudenaikaisten sydänlöydösten merkitys. Normaali löydös Kuoppaturvotus, jos kaulalaskimopaine on normaali Vaimea (asteen I tai II) systolinen virtausääni Kammiogaloppi Sydämen koon lievä kasvu thoraxröntgenkuvassa Kaikukuvauksessa todettavat sydämen lokeroiden lievä suureneminen ja kiihtyneet virtaukset EKG:ssä sydämen sähköisen akselin kääntyminen vasemmalle ja vähäiset T-aaltomuutokset kytkennöissä V 1 2 Yksittäiset eteis- ja kammiolisälyönnit ilman muita poikkeavia löydöksiä Poikkeava löydös Kohonnut kaulalaskimopaine Voimakas (asteen III tai sitä voimakkaampi) systolinen sivuääni Diastolinen sivuääni Eteisgaloppi Sydämen vajaatoimintamuutokset thoraxröntgenkuvassa Kaikukuvauksessa todettava pienentynyt ejektiofraktio EKG:n ST-lasku tai -nousu Eteisvärinä, eteislepatus, kammiotakakyrdia Hengenahdistusta, heikkoutta, närästävää rintakipua, sydämentykytystä ja huimausta kokevat monet raskaana oleva naiset. Anemia ja hypervolemia sekä myös hypotensio ja supiinioireyhtymä altistavat näille oireille. Oireiden taustalla on vain harvoin vakava sairaus, kuten keuhkoembolia tai sydämen vajaatoiminta. Epäily sydänsairaudesta herää herkästi erityisesti tilanteessa, jossa oireisiin liittyy muita raskauden aikana usein tavattavia kliinisiä löydöksiä, kuten alaraajaturvotusta. Useimmissa tapauksissa vakava sairaus voidaan sulkea pois tavanomaisilla kliinisillä tutkimuksilla, kuten kaulalaskimopaineen ja EKG:n arvioimisella sekä sydämen kuuntelulla. Epävarmoissa tilanteissa natriureettisen peptidin (B-tyypin natriureettinen peptidi BNP tai B-tyypin N terminaalinen propeptidi NT-proBNP) pieni pitoisuus auttaa sydämen vajaatoiminnan diagnoosin pois sulkemisessa. BNP-arvojen tulkinnassa on huomioitava, että raskaus suurentaa vähän BNP-pitoisuutta erityisesti, jos verenpaine on kohonnut. Myös pre-eklampsia suurentaa BNP-pitoisuutta. Raskauden aikana sydämestä kuuluu usein kiihtyneeseen verenkiertoon liittyvä vaimea systolinen virtausääni. Jos mitään muita kliinisiä poikkeavuuksia ei todeta, EKG on normaali ja suorituskyky on hyvä, ei sydämen kaikukuvausta automaattisesti tarvita. Sen sijaan vaimeata voimakkaammat systoliset sivuäänet ja kaikki diastoliset sivuäänet vaativat tarkempia jatkotutkimuksia ja sydämen kaikukuvauksen. Sydämen lisälyönnit ja iskutilavuuden suurenemisesta johtuva tuntemus sydämen voimakkaasta sykkeestä muuten hyväkuntoisella naisella ilman muita sydänsairauteen viittaavia löydöksiä eivät yleensä vaadi lisätutkimuksia. Sydämen tiheälyöntisyystuntemusten taustalla onkin usein raskauteen liittyviä syitä, kuten anemia tai supiinioireyhtymä. Mikäli rytmihäiriökohtauksia esiintyy usein, ne ovat pitkäkestoisia, niihin liittyy pyörryttävää tunnetta tai todetaan muita sydänsairauteen viittaavia löydöksi, tarvitaan lisätutkimuksia. Sydämen kaikukuvauksen aiheita on esitelty taulukossa 2. Miten sydänsairaan naisen raskauteen liittyvää vaaraa arvioidaan? Lasten hankkiminen on mahdollista valtaosalle lievää tai keskivaikeaa sydänsairautta potevista naisista, ja varsinaisia sydänperäisiä raskauden vasta-aiheita on vain muutamia (taulukko 3). Raskauden mahdollisuuden ja vaaran arvioinnissa on huomioitava sydänsairauden laatu ja vaikeusaste, potilaan suorituskyky, lääkitys sekä tarve ja mahdollisuus korjaaviin toimenpiteisiin ennen raskautta. Sydänvikojen vaikutus raskauden kulkuun 1561

3 KATSAUS Taulukko 2. Syitä, joiden perusteella raskaana olevalle naiselle suositellaan sydämen kaikukuvausta. Rakenteellinen sydänvika Varhainen hengenahdistusoire (ensimmäinen raskauskolmannes) Sydämen vajaatoimintaan viittaavat löydökset Voimakkaampi kuin asteen II systolinen sivuääni Diastolinen sydämen sivuääni Hankala rytmihäiriöoireisto Keuhkoemboliaepäily Taulukko 3. Raskauden kardiologiset vasta-aiheet. Sydänsairaus ja huono suorituskyky (NYHA III tai IV) Eisenmengerin oireyhtymä Pulmonaalihypertensio (idiopaattinen tai hankinnainen) Mitraali- tai aorttaläpän vaikea ahtauma Marfanin oireyhtymä ja laajentunut nouseva aortta (yli 40 mm) Sydämen vajaatoiminta (ainakin, jos vasemman kammion ejektiofraktio on alle 30 % tai NYHAluokan III tai IV oireet) Sairastettu ja oireiseksi jäänyt tai korjautumaton peripartaalinen kardiomyopatia Taulukko 4. Sydänvikojen aiheuttama vaara raskauden aikana. Hyvin siedetyt sydänviat 1 Aortta- tai hiippaläppävuodot Aortta- tai hiippaläpän lievä ahtauma Oikovirtaukset (eteis- tai kammioväliseinäaukko, avoin valtimotiehyt) Keuhkovaltimoläpän lievä tai kohtalainen ahtauma Hypertrofinen kardiomyopatia Sydänsairaus ja NYHA-luokan I tai II oireisto Täysin korjattu Fallot n tetralogia, ei jäännösvikoja Huonosti siedetyt sydänviat Aortta- tai hiippaläpän vaikea ahtauma Marfanin oireyhtymä ja laajentunut nouseva aortta Aortan hoitamaton vaikea koarktaatio Monimutkainen synnynnäinen sydänsairaus ja jäännös vikoja Eisenmengerin oireyhtymä Korkea keuhkovaltimopaine Sydänsairaus ja NYHA-luokan III tai IV oireisto Korjaamaton Fallot n tetralogia Sydämen vaikea vajaatoiminta 1 Edellytyksenä on, että suorituskyky ja vasemman kammion ejektiofraktio ovat normaalit ja keuhkovaltimopaine on matala 1562 vaihtelee (taulukko 4). Vaaraa arvioitaessa on otettava huomioon kammioiden toiminta, ulosvirtauskanavien mahdolliset ahtaumat, oikovirtaukset, keuhkovaltimopaine ja mahdollinen syanoosi. Kliinisen arvion lisäksi sydämen kaikukuvaus kuuluu sydänsairaan naisen perustutkimuksiin. Mikäli potilaan suorituskyky on lähes normaali, on raskaus useimmiten hyvin siedetty. Kliininen rasituskoe antaa usein arvokasta lisätietoa potilaan suorituskyvystä ja raskauden aiheuttamasta vaarasta. Sydänsairaus raskauden aikana Raskauden aikana hyvin siedetyt sydänviat. Suurin osa sydänsairauksista on raskauden aikana hyvin siedettyjä eivätkä ne aiheuta tällöin erityisiä ongelmia (Oakley ym. 2003). Näissä tilanteissa raskauden ajan seuranta voi kardiologin arvion jälkeen jatkua äitiyspoliklinikassa. Lievät tai kohtalaiset sydämen oikovirtaukset ja läppävuodot ovat yleensä hyvin siedettyjä, jos keuhkovaltimopaine on normaali, vasen kammio hyväkuntoinen ja potilas oireeton. Keuhkovaltimoläpän lievä tai kohtalainen ahtauma ei tavallisesti aiheuta raskauden aikana lisäongelmia. Hypertrofista kardiomyopatiaa sairastava sietää yleensä raskauden hyvin, jos suorituskyky on hyvä ja vasen kammio toimii normaalisti (Thaman ym. 2009). Aorttaläpän lievässä ahtaumassa raskaus on mahdollinen, jos potilas on oireeton, suorituskyky normaali, läppäaukon pinta-ala yli 1 cm 2 ja aorttaläpän keskigradientti alle 30 mmhg. Aortan ko ark taation jälkitila ilman rekoarktaatiota on yleensä raskauden aikana hyvin siedetty (Vriend ym. 2005). Ongelmaksi voi muodostua verenpaineen hoito raskauden aikana. Mahdollinen aorttaläppävika sekä koarktaation korjausalueen ja nousevan aortan pullistumat on huomioitava seurannassa, samoin tavanomaista suurempi vaara pre-eklampsiasta. Raskausaikana suurentuva sykepaine lisää jonkin verran aortan koarktaatioon ja P. Lehto

4 kaksiliuskaiseen aorttaläppään liittyvää aortan dissektoitumisen vaaraa. Täydellisesti korjattu Fallot n tetralogia, jossa ei ole merkittäviä jäännösvikoja, on yleensä raskauden aikana hyvin siedetty, samoin Ebsteinin anomalia, jos suorituskyky on hyvä eikä potilas ole syanoottinen (Meijer ym. 2009). Raskauden aikana huonosti siedetyissä sydänsairauksissa äidille ilmaantuu usein sydänongelmia ja muutamissa tilanteissa raskaus on vasta-aiheinen. Sydämen läppävioista huonosti siedettyjä ovat aortta- tai hiippaläpän vaikeat ahtaumat (Stout ja Otto 2006). Sydämen vajaatoiminta vaikeutuu raskauden aikana käytännössä aina. Vajaatoimintapotilaalla on myös huomioitava, että ACE:n estäjien ja angiotensiinireseptorin salpaajien käyttö on vasta-aiheista raskauden aikana. Ainakin, jos potilaalla esiintyy ennen raskautta NYHAluokan III tai IV oire tai vasemman kammion toiminta on selvästi heikentynyt, on vajaatoiminnan vaikeutumisen vaara raskauden aikana niin suuri, että raskautta tulee pitää vastaaiheisena (Oakley ym. 2003). Monimutkaisissa synnynnäisissä sydänvioissa raskauden aikana ilmaantuu usein ongelmia, kuten sydämen vajaatoimintaa tai vakavia rytmihäiriöitä. Eteistason vaihdolla korjatussa (Mustardin tai Senningin leikkaus) valtasuonten transpositiossa systeemikammiona toimii rakenteellinen oikea kammio. Raskauden aiheuttama lisäkuormitus on tavanomaista huonommin siedetty ja sydämen vajaatoiminnan vaara on suuri. Mikäli systeemikammio toimii hyvin, potilaan suorituskyky on hyvä ja eteistunnelit ovat avoimet, on ras kaus mahdollinen ja usein kohtalaisen hyvin siedetty (Drenthen ym. 2005). Yksikammiosydämisen potilaan raskauteen liittyy huomattavia vaaroja. Raskaus on kuitenkin huolellisen esiarvion ja tiiviin seurannan avulla näissäkin erityistilanteissa tapauskohtaisesti mahdollinen. Marfanin oireyhtymässä, jossa nousevan aortan läpimitta on yli 40 mm, on aortan dissektoituman vaara suuri ja raskaus on vastaaiheinen (Oakley ym. 2003). Aortan ollessa normaali ei Marfan-potilaan raskaudelle ole esteitä. Beetasalpaajalääkityksen käyttö on suositeltavaa ja aortan tilannetta tulee seurata raskauden aikana ja myös synnytyksen jälkeen kaikukuvauksin. Eisenmengerin oireyhtymässä raskauteen liittyy jopa 50 %:n äitikuolleisuus ja raskaus on vasta-aiheinen. Korkea keuhkovaltimopaine (ainakin, jos systolinen keuhkovaltimopaine on yli 50 % systeemiverenpaineesta) aiheuttaa myös huomattavan vaaran raskauden aikana, eikä raskautta tällöin suositella (Bedard ym. 2009). Äidin syanoosi on vaarallinen erityisesti sikiölle. Raskaus on mahdollinen, jos suorituskyky on hyvä, valtimoveren happikyllästeisyys on yli 90 % eikä keuhkovaltimopaine ole kohonnut. Sydämensiirron jälkeen raskaus on periaatteessa mahdollinen, jos tilanne on vakaa, merkkejä siirteen hyljinnästä ei ole, siirre toimii hyvin, potilaan suorituskyky on hyvä ja hän on hyvin sitoutunut hoitoonsa. Verenpaineen kohoamisen ja pre-eklampsian vaara on tavallista suurempi, samoin lapsen syntyminen ennenaikaisesti. Tekoläppäpotilaan ongelmana raskauden aikana on veren suurentunut hyytymisherkkyys ja antikoagulaatiolääkityksen toteuttaminen. Jos tekoläppä toimii hyvin, potilaan suorituskyky on hyvä ja vasemman kam mion ejektiofraktio sekä keuhkovaltimopaine ovat normaalit, ei hemodynaamisia ongelmia yleen sä ilmaannu. Antikoagulaatiohoidossa äidin kannalta turvallisin vaihtoehto on varfariini, mutta sen käyttöön alkuraskaudessa liittyy varfariiniembryopatian vaara. Ainakin suuremmilla annoksilla (yli 5 mg/vrk) alkuraskauden aikana vaara on suuri (Cotrufo ym. 2002). Pienimolekyylinen hepariini on si kiölle turvallinen, koska se ei läpäise istukkaa. Kansainvälistä yksimielisyyttä parhaasta antikoagulaatiohoidosta ei ole. Päätös tulee tehdä yksilöllisesti huomioiden läppätromboosille altistavat vaaratekijät, kuten käytetty läppäproteesi ja proteesin asema, sydämen rytmi, vasemman kammion ejektiofraktio ja vasemman eteisen koko sekä mahdollinen aiempi tromboottinen tapahtuma. Huolellisesti valvottu hoito pienimolekyylisellä hepariinilla (anti-xa-arvo neljä tuntia ruiskeen jälkeen 1,0 1,2 U/ml ja ennen sitä 0,6 0,7 U/ml) kahdesti päivässä ihon alle annettuna tulee ky- 1563

5 KATSAUS 1564 seeseen varfariinihoidon vaihto ehtona. Koska pienimolekyylisten hepariinien jakautumistilavuus ja eliminaatio muuttuvat raskauden aikana, ei pelkkää painon mukaista annosten määritystä ole turvallista käyttää. Jos tromboosivaara arvioidaan suureksi, voidaan lääkitykseen liittää asetyylisalisyylihappo (ASA) annoksin 100 mg/vrk. Uusimmassa asiaa selventävässä tutkimuksessa (Yinon ym. 2009) 23 tekoläppäpotilaan raskaus hoidettiin käyttämällä tarkassa valvonnassa pienimolekyylistä hepariinihoitoa yhdistettynä pieneen ASA-annokseen. Yksi äiti menehtyi läppä trom boosiin huolimatta tavoitetasolla olleesta anti-xa-arvosta. Suurimman tromboosivaaran potilaille turvallisin vaihtoehtona on varfariini hoito joko koko raskauden ajan käytettynä tai korvaamalla se alkuraskaudessa ja raskauden lopussa pienimolekyylisellä hepariinilla. Loppuraskaudessa on huomioitava, että sikiön kyky eliminoida varfariinia on huono ja sikiön veri antikoaguloituu huomattavan paljon tehokkaammin kuin äidin. Siksi varfariinihoidossa olevalle äidille tulee tehdä keisarileik kaus, jos synnytys käynnistyy ennen aikaisesti. Rytmihäiriöt raskauden aikana. Raskauden aikana esiintyy usein rytmihäiriöitä (Adam son ja Nelson-Piercy 2007). Niiden merkitys riippuu sydämen rakenteesta ja toimintakyvystä. Tervesydämisen naisen lisä lyöntejä ei ole tarvetta hoitaa lääkkeillä raskauden aikana. Muuten rytmihäiriöit hoidetaan raskauden aikana samoin periaattein kuin yleensäkin. Lääkehoitoa suositellaan ainoastaan, jos oireisto on hyvin hankala tai rytmihäiriö on verenkierron kannalta huonosti siedetty. Jos raskautta suunnittelevalla naisella on taipumus oireiseen supraventrikulaariseen takykardiaan, sen hoitomahdollisuudet kannattaa selvittää jo ennen raskautta elektrofysiologisella tutkimuksella. Äärimmäisen hankalassa tilanteessa katetriablaatio voidaan tehdä myös raskauden aikana. Supraventrikulaarisessa takykardiakohtauksessa ensisijaisena hoitona voi kokeilla erilaisia vagaalista vaikutusta lisääviä toimenpiteitä. Mikäli tarvitaan lääkehoitoa, adenosiinin, sydänselektiivisten beetasalpaajien, verapamiilin ja digoksiinin käyttö Taulukko 5. Raskaudenaikaisen sydänlääkityksen turvallisuus. Todennäköisesti turvallisia Beetasalpaajat Digoksiini Verapamiili Nifedipiini Labetaloli Adenosiini Pienimolekyylinen hepariini Raskauden aikana vältettäviä ACE:n estäjät (vasta-aiheisia) Angiotensiinireseptorin salpaajat (vasta-aiheisia) Varfariini (voidaan käyttää tekoläppäpotilailla) Amiodaroni (voidaan käyttää henkeä uhkaavissa rytmihäiriöissä) on mahdollista myös raskauden aikana. Myös kardioversion tekeminen on raskauden aikana turvallista. Sen sijaan amiodaronin käyttö tulee rajoittaa ainoastaan äidin henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden hoitoon. Pitkä QT -oireyhtymässä rytmihäiriön vaara näyttäisi lisääntyvän lähinnä synnytyksen jälkeen. Mikäli QT-aika on todettu pidentyneeksi, on beetasalpaajalääkityksen käyttö myös raskauden aikana suositeltavaa. Raskauden aikaisen sydänlääkityksen turvallisuutta on arvioitu taulukossa 5. Raskausajan sydäninfarkti. Rintakivun tavallisin syy raskauden aikana on happaman mahansisällön takaisinvirtauksen aiheuttama ärsytys. Kivun syynä voi kuitenkin olla myös aortan dissektoituma, keuhkoembolia tai sydäninfarkti. Synnyttäjien keski-iän nousu ja vaaratekijöiden kuten tupakoinnin, ylipainon ja diabeteksen yleistyminen ovat lisänneet sepelvaltimotaudin ja iskeemisten sydäntapahtumien esiintymisen mahdollisuutta raskauden aikana. Myös raskaus lisää sydäninfarktin vaaraa. Takautuvissa rekisteritutkimuksissa raskausajan sydäninfarktiin on liittynyt 5 38 %:n kuolleisuus (Roth ja Elkayam 2008). Rintakivun diagnostiikka tehdään kuten muulloinkin. Keskeisiä keinoja ovat ennakkotodennäköisyyden arviointi riskiprofiilin perusteella, potilaan oireen arviointi, EKG:n rekisteröinti ja troponiinipitoisuuden mää- P. Lehto

6 ritys. Sydämen kaikukuvaus antaa arvokasta lisätietoa myös erotusdiagnostiikkaa ajatellen. On hyvä muistaa, että erityisesti synnytyksen aikoihin tai jälkeen ST-nousuinfarktin syynä on usein sepelvaltimon dissektoituma (Roth ja Elkayam 2008). EKG:n ST-nousuin ilmenevän sydäninfarktin hoidossa keskeistä on sepelvaltimon verenkierron nopea palauttaminen ensisijaisesti välittömällä pallolaajennuksella. Raskaudenaikaisessa trombolyysihoidosta ST-nousuinfarktissa on pidempi kokemus kuin pallo laajen nuksesta, ja se tulee kyseeseen erityisesti tilanteessa, jossa välittömään pallolaajennukseen ei ole mahdollisuutta. ASAa ja hepariinia käytetään tavanomaiseen tapaan. Klopidogreelista on julkaistu potilastapausraportteja, joiden mukaan sen käyttöön ei ole liittynyt erityisiä ongelmia. Verenvuotovaaran vuoksi klopido greelilääkitys suositellaan lopetettavaksi viikkoa ennen synnytystä. Pallolaajennuksen yhteydessä suositellaan käytettäväksi metallistenttiä lääke stentin sijaan. Huolellinen sädehygienia on tärkeää, ja toimenpidereittinä tulisi mahdollisuuksien mukaan suosia värttinävaltimoa. Raskaudenaikaisessa toimenpiteessä on huomioitava sepelvaltimon tavallista suurempi dissektoitumaherkkyys ja loppuraskauden aikainen supiinioireyhtymä, joka voidaan välttää pitämällä potilas toimenpiteen ja jälkihoidon ajan osittain vasemmalla kyljellä. ST-nousuttoman sydäninfarktin tutkimus- ja hoitovalinnoissa noudatetaan samoja linjauksia kuin muulloinkin. Sydäninfarktin ja sepelvaltimotaudin muu hoito, kuten beetasalpaajalääkitys, toteutetaan raskauden aikana kuten tavallisestikin. On kuitenkin huomioitava, että ACE:n estäjien, angiotensiinireseptorin salpaajien ja statiinien käyttöä ei raskauden aikana suositella. Peripartaalisella kardiomyopatialla tarkoitetaan oireista sydämen vajaatoimintaa, jonka syynä on vasemman kammion toimintahäiriö ja joka kehittyy viimeisen raskauskuukauden aikana tai viiden kuukauden kuluessa synnytyksen jälkeen (Elkayam ym. 2001). Valtaosa tapauksista ilmaantuu hyvin lähellä synnytystä. Potilaalla todetaan tavanomaiset sydämen vajaatoiminnan löydökset YDINASIAT 88Sydänperäisiksi sopivat oireet ovat raskauden aikana yleisiä mutta harvoin vaarallisia. 88Raskaus aiheuttaa suuria ja varhaisia muutoksia naisen verenkiertoon ja hyytymisjärjestelmään. 88Synnynnäistä, useimmiten korjattua sydänvikaa sairastavien naisten määrä on kasvussa. 88Raskaus on usein sydänsairaallekin naiselle mahdollinen. 88Sydänsairaan naisen raskauden arvio ja seuranta tulee keskittää yksiköihin, jotka ovat erikoistuneet tähän. ja kliininen kuva on vakava. Kaulalaskimopaine on kohonnut ja potilaalla on keuhkokongestio. Paino on voinut nousta nopeasti. Sydämen kaiku kuvauk sessa todetaan vasemman kammion systolisen toiminnan huonontuneen, ja natriureettisen peptidin (BNP tai NT-proBNP) pitoisuus on suuri. Kliininen kulku on hyvin vaihteleva. Yli puolet potilaista toipuu täysin puolen vuoden kuluessa. Osalla tauti etenee nopeasti ja saatetaan tarvita jopa sydämen koneellisia tukihoitoja ja sydämensiirtoa. Ennuste vaikuttaa erityisen huonolta, jos sydämen vasemman kammion ejektiofraktio on alle 25 %. Potilaiden hoito on samanlaista kuin systolisessa vajaatoiminnassa yleensäkin, mutta on muistettava ACE:n estäjien ja angiotensiinireseptorin salpaajien vasta-aiheisuus raskauden aikana. Sydänlihastulehduksen etiologisesta osuudesta tai immunosuppressiivisen lääkityksen hyödystä ei ole kiistatonta näyttöä. Koska lieväkin tauti pyrkii uusiutumaan seuraavien raskauksien aikana, ei uutta raskautta suositella, jos sydämen toiminta ei ole synnytyksen jälkeen täysin korjautunut (Elkayam ym. 2001). Myös täysin korjautuneeksi arvioidussa peripartaalikardiomyopatiassa sydämen vajaatoiminnan vaara seuraavassa raskaudessa on tavanomaista suurempi. 1565

7 KATSAUS Verenkierron muutokset synnytyksen yhteydessä ja sydänpotilaan synnytyksen hoito Synnytyksen yhteydessä sydämen toimintaan vaikuttavat monet tekijät. Kipu ja pelko suurentavat syketaajuutta, kohottavat verenpainetta ja lisäävät sydämen hapentarvetta. Selinmakuulla supiinioireyhtymä vähentää laskimopaluuta ja pienentää iskutilavuutta. Kohdun supistuessa verta siirtyy kohdusta verenkiertoon lisäten sydämen esikuormaa. Äidin synnytysponnistuksen aiheuttaman Valsalvan reaktion vuoksi verenkierron vastus lisääntyy ja laskimopaluu vähenee pienentäen sydämen iskutilavuutta. Synnytyksen jälkeen supiinioireyhtymän väistyessä laskimopaluu lisääntyy. Istukan synnyttyä verenkierron vastus puolestaan kasvaa, koska matalan verenkierron vastus poistuu ja vapautunut veri ohjautuu normaaliin verenkiertoon. Synnytyksenaikainen verenvuoto ja anestesia sekä käytettävät lääkkeet vaikuttavat myös verenkiertoon ja sydämen minuuttitilavuuteen. Esimerkiksi runsas synnytyksenaikainen verenvuoto yhdistettynä verisuonia laajentavaan lääkitykseen on erityisen vaarallista hyvän esitäytön vaativissa sydänsairauksissa, kuten aorttaläpän ahtaumassa. Raskaana olevan naisen synnytyksen hoidossa on huomioitava kaikki nämä verenkiertoon vaikuttavat tekijät ja ohjeistettava synnytys yksilöllisesti huomioiden potilaan sydänsairaus. Alatiesynnytys on myös sydänsairaalle naiselle muutamia erityistilanteita lukuun ottamatta turvallisin ja ensisijainen synnytystapa. Keisarileikkausta suositellaan, jos Marfanin oireyhtymää sairastavalla todetaan nousevan aortan laajentuma tai jos sydänsairas raskaana oleva on kovin huonokuntoinen (NYHA-luokan III tai IV oireet). Mikäli varfariinia käyttävän naisen synnytys käynnistyy ennenaikaisesti, tulee sikiön verenvuotovaaran vuoksi tehdä keisarileikkaus. Synnytys suunnitellaan yksilöllisesti huomioiden potilaan sydänsairauden erityispiirteet ja synnytykseen liittyvät verenkierron muutokset. Supiinioireyhtymän välttämiseksi synnytys tulee hoitaa kylkiasennossa. Ponnistusvaiheen tehokas avustaminen ja hyvä kivunhoito ovat tärkeitä. Vaikka endokardiitti profylaksia ei alatiesynnytyksessä enää suositella, monissa keskuksissa sitä käytetään edelleen ainakin suurimman vaaran potilailla, koska synnytyksen komplisoitumatonta kulkua on etukäteen vaikea ennustaa. Lopuksi Raskaus saa aikaan suuria muutoksia naisen fysiologiassa. Sydänsairauteen viittaavia oireita esiintyy usein. Sydänsairauden ilmaantuminen raskauden aikana on harvinaista, ja sydänsairaalle naiselle raskaus on usein mahdollinen. Synnyttäjien keski-iän noustessa ja ylipainon yleistyessä myös raskauteen liittyvät verenkierron muutokset saattavat olla huonommin siedettyjä ja epäily sydänsairaudesta voi syntyä nykyistä herkemmin. Merkittävä sydänsairaus pystytään usein sulkemaan pois yksinkertaisin kliinisin tutkimuksin ja raskautta saatetaan jatkaa turvallisin mielin. Sydän ongelmien ilmaantuessa tarvitaan pikaiset oikein kohdennetut tutkimukset ja aihepiiriin perehtyneen kardiologin arvio. Usein raskautta on mahdollista huolellisella seurannalla jatkaa ja taata turvallinen raskaus ja synnytys. PASI LEHTO, LT, erikoislääkäri, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus PL 2000, Tampere Sidonnaisuudet PASI LEHTO: Toiminut luennoitsijana lääkeyritysten tukemissa koulutustilaisuuksissa (Pfizer, Novartis, MSD, Leiras, Schering- Plough, Sanofi-Aventis, AstraZeneca) sekä osallistunut työnantajan määräämänä ulkomaisiin kongresseihin lääkeyritysten tukemana (Servier, Boston scientific) P. Lehto

8 Kirjallisuutta Adamson DL, Nelson-Piercy C. Managing palpitations and arrhythmias during pregnancy. Heart 2007;93: Bedard E, Dimopoulos K, Gatzoulis MA. Has there been any progress made on pregnancy outcomes among women with pulmonary arterial hypertension? Eur Heart J 2009;30: Cotrufo M, De Feo M, De Santo LS, ym. Risk of warfarin during pregnancy with mechanical valve prostheses. Obstet Gynecol 2002;99: Drenthen W, Pieper PG, Ploeg M, ym. Risk of complications during pregnancy after Senning or Mustard (atrial) repair of complete transposition of great arteries. Eur Heart J 2005;26: Elkayam U, Tummala PP, Rao K, ym. Maternal and fetal outcomes of subsequent pregnancies in women with peripartum cardiomyopathy. N Engl J Med 2001;344: Meijer JM, Pieper PG, Drenthen W, ym. Pregnancy, fertility, and recurrence risk in corrected tetralogy of Fallot. Heart 2005;91: Oakley C, Child A, Lung B, ym. Expert consensus document on management of cardiovascular diseases during pregnancy. Eur Heart J 2003;24: Roos-Hesselink JW, Duvekot JJ, Thorne SA. Pregnancy in high risk cardiac condition. Heart 2009;95: Roth A, Elkayam U. Acute myocardial infarction associated with pregnancy. J Am Coll Cardiol 2008;52: Stout KK, Otto CM. Pregnancy in women with valvular heart disease. Heart 2007;93: Thaman R, Varnava A, Hamid MS, ym. Pregnancy related complications in women with hypertrophic cardiomyopathy. Heart 2009;89: Tikkanen M, Gissler M, Metsäranta M, ym. Maternal deaths in Finland: Focus on placental abruption. Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88: Vriend JWJ, Drenthen W, Pieper PG, ym. Outcome of pregnancy in patients after repair of aortic coarctation. Eur Heart J 2005;26: Yinon Y, Siu SC, Warshafsky C, ym. Use of low molecular weight heparin in pregnant women with mechanical heart valves. Am J Cardiol 2009;104: Summary Cardiovascular problems during pregnancy Extensive changes occur in cardiovascular haemodynamics during pregnancy. These adaptations are usually well tolerated by healthy women. On the other hand, for a pregnant woman with heart disease, these changes can sometimes be fateful. For doctors, it is important to understand haemodynamic changes that occur during pregnancy. Patients at higher risk need to be managed within a specialised cardiac centre. In a previously healthy woman with cardiac symptoms during pregnancy, a basic clinical investigation is warranted. If clinical findings indicate heart disease, a thorough cardiological investigation with echocardiography is advisable. 1567

Sydänsairaudet ja raskaus

Sydänsairaudet ja raskaus Tieteessä katsaus Risto Kaaja sisätautiopin professori TYKS ja Turun yliopisto riskaa@utu.fi Sydänsairaudet ja raskaus Noin yhdellä sadasta raskaana olevasta on sydänsairaus. Valtaosalta synnynnäinen sydänsairaus

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Synnynnäinen sydänvika ja raskaus

Synnynnäinen sydänvika ja raskaus Juha Sinisalo, Kalevi Laitinen, Ansa Aitokallio-Tallberg ja Heidi Kallela Synnynnäinen sydänvika ja raskaus Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien äitien määrä lisääntyy. Suurimmalla osalla heistä raskauteen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Opas sydänsairasta lasta odottavalle

Opas sydänsairasta lasta odottavalle Opas sydänsairasta lasta odottavalle 2 Sisältö Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 Sikiön sydän 4 Sikiön verenkierto 5 Synnynnäiset sydänviat 6 Sikiön rytmihäiriöt 6 Sikiön sydämen vajaatoiminta 7 Raskauden

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia?

Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Näin tutkin Markku Leskinen Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Lapsen sydämestä kuuluu usein sivuääniä. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan, kun kuuntelulöydös muistuttaa

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

SIDONNAISUUDET

SIDONNAISUUDET SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Kardiologian edistysaskeleita

Kardiologian edistysaskeleita Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kardiologian edistysaskeleita 1997 2007 Kustantaja: Suomen Kardiologinen Seura Kirjapaino: Kalevaprint Oy 2008 ISBN 978-952-92-3129-4 SISÄLLYS Kiitos...8 1 Johdanto...

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta

Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE 1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)

Lisätiedot

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LOSATRIX 12,5 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 8.9.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hypertensiosta,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa. Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Sydänsairaus ja raskaus

Sydänsairaus ja raskaus Sydänsairaus ja raskaus SOAT Jyväskylä 28.9.2018 Heidi Kallela Anestesiologian erikoislääkäri Naistensairaala, HUS heidi.kallela@hus.fi Äidin sydänsairaus tärkein äitikuolleisuuden aiheuttaja Euroopassa

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu

Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sydänpotilaan fyysisen toimintakyvyn arviointi Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Sydän- ja verisuonisairaudet globaali terveysuhka

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta

Lisätiedot

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot