Porin seudun kuntakokeilun väliraportti
|
|
- Esa-Pekka Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Porin seudun kuntakokeilun väliraportti Oivallukset syntyvät yhdessä Porin kaupunki, Työllisyysyksikkö Hankekoordinaattori Mertala Sirpa sis. hanketiimiläisten raporttien koosteet (toim.) Joitakin päivityksiä /SM
2 1 Sisällys 1 Tiivistelmä Työllisyyden kuntakokeilu Porin seudulla Lyhyesti Johdanto Kuntakokeilun mahdollisuudet Realistisuus ja kokeiluinnovatiivisuus Porin seudun kuntakokeiluhankkeen henkilöstö ja tehtäväalueet Oivallukset syntyvät yhdessä: Porin seudun kokeiluja ja laadullista kehittämistä Rajoja ylittävä yhteistyö yhteisten asiakkaiden hyväksi Asiakkaat ja palvelureitit, joissa kuntakokeilu mukana/kehittämistarpeet Yksilötarinat ja niiden sovittaminen järjestelmään TOPPIS koulutuskokeilu Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Aikuisten työpajatoiminta Erilaiset ryhmätoimintakokeilut Työpankkimallin kehittäminen Green Care Yritysyhteistyö ja verkostoituminen Viestintä Pomarkun, Merikarvian ja Ulvilan kuulumiset Oivallukset vaikuttavat yhdessä: Porin seudun kuntakokeilun määrällisiä tuloksia Tunnuslukuja Kuntakokeilun asiakasmäärät, palveluihin osallistuneet ja tilanne Palkkatukityöllistämisen monipuolistaminen Suunnitelmissa Yhteisoivallusten lisääminen Kuntakokeilun koulutukset lisäpalveluna käyttöön Työpankkimallin pilotointi Laadullinen seurantajärjestelmä Kehitettävää Hankkeen historiakatsaus: Mitä on muuttunut kehittämistarpeista? Kuntakokeilun asiakkuuden kesto ja yhteisasiakkuuksien haasteet Kuntien ja valtion työllistämistyönjaosta...64
3 2 LÄHTEET...67
4 3 1 Tiivistelmä 1.1 Työllisyyden kuntakokeilu Porin seudulla Valtakunnallinen hankekokonaisuus Porin seudun kuntakokeilu on yksi Suomessa toteutettavasta 26 valtakunnallisesta hankkeesta, joiden hallitusohjelman (Hallitusohjelma 2011) mukainen tehtävä on osallistua pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen yhtenä työllisyyspoliittisena kärkihankkeena. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on hyväksynyt hankehakemukset vuoden 2012 puolivälissä. Näiden päätösten perusteella Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt) ovat alueilla myöntäneet kuntien hakemuksiin rahoituksen. Mukana oli alunperin 65 kuntaa, jotka kuntien yhdistymisten myötä ovat vähentyneet 61:een. Porin seudun hankkeeseen kuuluvat Porin lisäksi Ulvila, Merikarvia ja Pomarkku. Hankkeet kestävät vuoden 2015 loppuun. Kuntakokeilu mainitaan myös Euroopan komission Suomen työllisyyspoliittisia toimenpiteitä koskevissa asiapapereissa nuorisotakuun ohella. Toimenpiteet on nyt toteutettava keskittyen selkeästi kohderyhmien osaamistason ja työmarkkina-aseman parantamiseen. (Euroopan komissio 2013, 4). Makrotasoilta annetut tavoitteet edellyttävät kaikilta toimijoilta paljon. Tavoitteina on rakentaa uudenlaisia työllistämisen malleja, ratkaista yksilöiden pitkittyneen työttömyyden tilanteita, tuoda ehdotuksia rakenteellisen työttömyyden esteiden poistamiseksi, ottaa kantaa kunnan ja valtion työllistämisrooleihin sekä ennen kaikkea vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Tuloksellista työtä tehdään monilla tahoilla, mutta suurin haaste on ehkä yhteensovittamisten haaste. Järjestelmien ja rakenteiden tehtävä on toiminnan mahdollistaminen. Pirstaloitunut palvelujärjestelmä sisältää kuitenkin tekijöitä, jotka hidastavat yhteistyötä ja jopa estävät oman perustehtävän parhainta mahdollista suorittamista. Yhteistyöhön haastaminen on osoittautunut valtakunnallisesti kaikissa hankkeissa yllättävän vaikeaksi. Uuden kehittämistoimijan tarjoama työllistämisen lisäresurssi, kokeileva kehittäminen, on vastaanotettu varsin nihkeästi. Valtakunnallisia tavoitteita noudattaen myös arjen hanketavoitteet ovat monitasoiset. Yleisellä yhteiskunnallisella tasolla, mutta konkreettisten mallien kehittämisen ja kokeilujen kautta, otetaan kantaa valtion ja kuntien väliseen työllistämistyönjakoon ja rakenteellisen työttömyyden ongelmiin. Organisaatioiden välisen yhteistyön rakentaminen edellyttää erilaisten toimintakulttuurien ja käytäntöjen yhteensovittamista. Tämä on mahdollista vain, jos resursseja yhteensovittamiselle on riittävästi kaikilla osapuolilla. Lisäksi tarvitaan organisaatioiden rajoja ylittävän yhteistyön sallivia normeja. Hanketyötä tehdään monissa verkostoissa, mutta ennen kaikkea sitä tehdään työmarkkinoille pyrkivien asiakkaiden kanssa ja tuetaan heitä osallistavalla tavalla asiakkaan oman työtulevaisuuden rakentamisessa. Hankkeen kotisivuilla päivittyvää lisätietoa Porin seudun kuntakokeiluhankkeesta. Valtakunnallista informaatiota: ja
5 4 Väliraportti rakentuu seuraavasti: Luku 1.2 Sidosryhmätiedote Luku 2: hankekoordinaattorin ajatuksia kuntakokeiluympäristöistä, tavoitteena taustoittaa ja tehdä ymmärrettäväksi kuntakokeilujen toiminnan luonnetta ja reunaehtoja. Luvut 3 5 kuvaavat käytännöllistä kehittämistyötä, jota rakennamme yhteistyössä monien kumppaneiden kanssa. Luku 6 sisältää numeerista informaatiota kuntakokeilun toiminnasta ja alueen työllisyystilanteesta. Luku 7 ja 8 kuvaavat tulevaisuuden suunnitelmia sekä syksyn 2012 kehittämishaasteiden edistymistä. Porin seudun kuntakokeilusta löytyy tarkempaa tietoa jatkuvasti päivitettäviltä kotisivuilta Näiltä sivuilta löytyvät myös linkit muihin kuntakokeiluihin. Valtakunnallista informaatiota löytyy ja Lyhyesti Porin seudun kuntakokeilu on aloittanut toimintaansa vaiheittain syyskuun alusta Vaiheittainen aloittaminen tarkoittaa: - Syksyllä 2012 hiottiin TEMin ja Kuntaliiton ohjauksessa kuntakokeiluhankkeiden reunaehtoja. Tämä työ jatkuu. - Valtion ja kuntien työllisyys- ja sosiaali/terveyspoliittinen (tai hyvinvointipoliittinen) työnjako edellyttää tavoitteistamista ja konkretisointia kuntakokeilujen ulkopuolella. Näillä toimintakentillä tapahtuu jatkuvasti sellaista, mikä vaikuttaa myös kuntakokeilujen tavoitteisiin ja toimintaan. - Kuntakokeiluhanke on vahvasti yhteistyöhanke, jonka tehtävänä on osallistua olemassa olevien työllistämisen mallien kehittämiseen ja tuoda myös uusia ideoita kokeiltavaksi. - Kuntakokeiluhanke on myös linkitetty Työvoimanpalvelukeskusten kehittämiseen. Tämä työ on valtakunnallisesti päässyt käyntiin loppukeväästä Vuoden vaihteessa tapahtunut TE-palvelu-uudistus hidasti hankkeen toiminnalle välttämättömän yhteistyön käynnistymistä. - TE-toimistot tarvitsevat kuntakokeiluhankkeiden alkuperäisten periaatteiden mukaisen vahvemman valtakunnallisen valtuutuksen kokeiluyhteistyöhön TEMistä. - Henkilöstöä on rekrytoitu pitkin matkaa. Ulvila, Pomarkku ja Merikarvia saivat kuntakoordinaattorinsa vuoden vaihteessa. Palveluohjauksen resurssit ovat Porissa olleet erittäin pienet asiakasmääriin nähden. - Työllistämistyö on pitkäjänteistä verkostotyötä, jossa ovat mukana monet toimijat. Nopeita ratkaisuja ei ole löydettävissä vahvan rakenteellisen työttömyyden vallitessa. Tarvitaan kaikkien osapuolten sitoutumista.
6 5 Valtakunnallisia keskusteluja Työvoiman palvelukeskusverkoston valtakunnallistaminen ja lakisääteistäminen Kuntakokeilun rooli työllistämisessä, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkyvyn arvioinneissa Tietojen vaihto työllistämistoimijoiden välillä Kuntakokeilun ja Kelan yhteistyö Seurantajärjestelmien kehittäminen kuntakokeilun näkökulmasta Hallituksen kehysriihipäätökseen sisältyvä työmarkkinatuen rahoitusmuutos Kevät 2013 Porin seudun kuntakokeilussa Porin kaupungin työllisyysyksiköstä edustus valtakunnallisessa TYP- työryhmässä Porin seudun kuntakokeilu mukana kehittämässä yhteisiä moniammatillisia asiakasprosesseja sekä asiakaspalvelumalleja: TE-toimisto, TYP, Kela, kunta, sos-ter Kuntakokeilun ja Kelan yhteistyötä kehitetään TYP-kehittämisen yhteydessä Pori osallistuu hankesuunnitelman mukaiseen laadullisen seurannan Ahaa!- kehittämispilottiin TYP kumppanina kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen työ- ja toimintakyvyn arviointeja kokeillaan ostopalveluna kohdennettuina alakohtaisina arviointeina vuoden 2013 loppuun saakka Kuntakokeilun palveluohjaus: ei-virkamiesmäinen palvelukulttuuri, asiakkaan osallistaminen ja motivointi sekä tukeminen yksilölliset tilanteet huomioon ottavalla tavalla Ulvila, Pomarkku, Merikarvia mm. kuntouttavan työtoiminnan ja työpajatoiminnan aloittaminen, asiakkaiden osallistaminen myös Porin kokeiluihin Porissa toukokuussa 2013 yli 500 päivää työmarkkinatuella työttömänä olleet o 749 henkilöä, o heistä kuntakokeilupalvelua on tarjottu yhteensä 200 henkilölle o joista kuntakokeilun aktiivisina asiakkaina 85 o 200 henkilöstä 115 ei ole kiinnostunut (ei ottanut yhteyttä, ilm. ei kiinnost. tai työssä (3)) o palvelutarvearvio tehty 60 henkilölle (60/200) o keskimääräinen kuukausittainen vaihtuvuus on henkilöä Erilaisia ryhmätoimintokokeiluja kevät 2013: o ryhmätilaisuuksia tarjottu vähän yli 300 asiakkaalle, ryhmäkokeiluihin ja infoihin osallistunut yhteensä 165 asiakasta o TEIKIT-ryhmät: yhteinen TE-toimiston ja kuntakokeilun keskusteleva pienryhmäinfo, tarjotaan tilaisuus kuntakokeiluasiakkuuteen ja oman työllistymisen edistämiseen. o Oivallukset syntyvät yhdessä - pilottiryhmä: asiakkailta ideoita kokeiltavaksi, idea jatkuu kktoimintakäytännöissä, kk-asiakkailta pyydetään jatkuvaa palautetta o Ratkaisukeskeiset motivoivat valmennusryhmät o Kuntouttavan työtoiminnan ryhmäkokeilut osana tavanomaista kuntouttavaa työtoimintaa, aikuisten työpajatoiminnan kehittämistä sekä työpankki-idean edistämistä o Kompassi ONE-koulutusinfo: oppilaitokset esittelevät asiakkaille koulutustarjontaa, mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen. o TOPPIS-malli: Kuntakokeilun, Välkky-hankkeen (ELY) ja TE-toimiston yhteiskoulutusmalli, jossa ryhmälle pitkään työttömänä olleita henkilöitä tarjotaan tie ammatillisen peruskoulutuksen hankkimiseen työn ohessa.
7 6 Suunnitelmia syksyyn 2013 TEIKIT-ryhmät jatkuvat, kerralla kutsuttavien määrää lisätään hieman, erilaisia ryhmiä Ratkaisukeskeiset motivoivat valmennusryhmät jatkuvat (2-3 erilaista toteutusta) TOPPIS-kokeilut jatkuvat, heti alkusyksystä seuraava kuntouttavan työtoiminnan, aikuisten työpajan kehittäminen ja prosessien mallintaminen kokeilujen ohella; työpankkikokeilun konkretisointineuvottelut jatkuvat; Green Care idean edistäminen sujuvien asiakasprosessien kehittäminen yhteistyössä TYP, TE-toimisto, Kela, sos-ter yhteistyön konkretisointi kumppanuusverkostojen kanssa jatkuu koulutusvalmennuksen kautta rakennetaan kuntakokeilun asiakkaille uusia reittejä; lyhytkoulutusten ostopalvelut käynnistyvät kuntakokeilun palveluohjauksen ja asiakastyön merkityksen ja roolin täsmentäminen valtio-kunta työllistämistyönjaossa (yksi kuntakokeilujen päätehtävistä). Kehittämistyön ja asiakastyön välisen dilemman analysointi on myös kuntakokeilun työjärjestyksessä.
8 7 Johdanto 2.1 Kuntakokeilun mahdollisuudet Yhteistyö on ainoa mahdollisuus saada pitkäjänteistä vaikuttavuutta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Kuntakokeiluhankkeessa tämä tarkoittaa sitä, että tehtävämme on yhtäältä osallistua asiakkaiden työllistämiseen kehittävällä ja kokeilevalla otteella, ja toisaalta esittää malleja, joilla linkitetään palvelujärjestelmän erillisiä toimijoita yhteen. Suomessa on toimivia palveluita tarjolla. Tämä ei kuitenkaan riitä taistelussa työttömyyttä vastaan. Tarvitaan erillisten palveluiden parempaa yhteen pelaamista sekä asiakkaiden kykyä ja halua vastaanottaa näitä palveluita. Pulaa on työpaikoista, erityisesti ns. matalan kynnyksen työtehtävistä. Työmarkkinoiden ja koulutuksen kehityssuuntia olisi tarpeen ennakoida vaikuttavuuden parantamiseksi pidemmällä aikavälillä. Osallistumme Työvoiman palvelukeskuksessa aloitettuun asiakastyön laadullisten kriteerien kehittämiseen, sillä uskomme vahvasti ihmisten voimavaroihin ja haluamme olla tukemassa voimavarojen vahvistumista. Pitkäjänteisellä työllä syntyy myös yhteiskunnan tarvitsemia määrällisiä tuloksia. Osallistumme työllistymisen monitasoisen problematiikan avaamiseen, sillä arjen työllistämistyö ei ole numeroita, volyymia eikä oikeastaan prosessejakaan. Työllistämisen arki koostuu erilaisista ihmisten välisistä kohtaamisista tai kohtaamattomuuksista, joissa ratkaistaan asioita, tehdään päätöksiä etenemisestä, jätetään tekemättä ja niin edelleen. Työttömyyden problematiikka näyttää hyvinkin erilaiselta, kun sitä tarkastelee arjen asiakastyössä ihmisten elämäntarinoiden, organisaation palveluprosessin, suunnittelun, tilastoinnin, virkamiestyön tai poliittisen päätöksenteon näkökulmista. Keskustelujen eri tasot olisi hyvä kyetä erottamaan toisistaan ja etsimään ratkaisuja toimimattomiin kohtiin syiden osoittamisen sijasta. Luodaan joustavasti yhdessä toimivia verkostosuhteita eri tasoille. Kuntakokeilut ovat mukana verkostosuhteiden kehittämisessä ja konkretisoimisessa monilla mainituilla toiminnan tasoilla. Porin seudun kuntakokeilussa tarjoamme kokeiltavaksi työllistämiseen osallistuville kumppaneille ja yhteisille asiakkaillemme uusia asiakkaiden motivoinnin malleja, joiden tavoitteena on lisätä työelämään suuntaavien ihmisten osallisuutta ja motivaatiota rakentaa omanlaista työtulevaisuutta. Luottamuksen rakentaminen yrityksiin ja muihin kumppaneihin luo pitkäjänteistä perustaa myös hyvin pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden voimaantumiselle avoimia työmarkkinoita kohti. Erityisesti selvitettävänä ja suunnitteilla olevat Green Care-, työpankki- ja aikuisten työpajakuviot luovat uskoa siihen, että yhteistyössä on mahdollista laittaa pyörimään koko Satakuntaa hyödyttäviä uusia rattaita, jotka tuovat monille mahdollisuuksia työelämäosallisuuteen ja jatkuvuuteen. Eteneminen edellyttää erilaisten toimintakulttuurien ravistelua ja rohkaisua uudenlaisiin kokeiluihin. Tämä ei ole viesti siitä, että aiemmin olisi tehty väärin tai huonosti. Päinvastoin. Kuntakokeilut ovat lisäresurssi, johon voidaan yhdistää olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja rakentaa alueen ja
9 8 sen ihmisten hyödyksi vieläkin parempia uusia yhteisiä toimintatapoja. Haastavaa työtä on meille onnekkaille tarjolla. Valtakunnallisena hankekokonaisuutena tarjoutuu myös mahdollisuus olla konkreettisesti mukana vaikuttamassa ja tuottamassa yhteiskunnallista vaikuttavuutta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Mahdollisuudet yhteistyön konkretisointi yhteistyöhön ryhtyminen, dialoginen kumppanuus kaikilla tasoilla, rohkeus ja into kokeilla uusiakin malleja; olemassa olevien hyvien käytäntöjen linkittäminen kuntakokeilun tuomaan lisäresurssiin pitkäjänteinen tulevaisuuden rakentaminen laadullisen työllistämistyön konkretisointi määrällisen tavoitteistamisen rinnalla, ensin laatu, josta seuraavat määrät valtakunnallinen vaikuttaminen ja keskusteluun osallistuminen 2.2 Realistisuus ja kokeiluinnovatiivisuus Kuntakokeilujen alkuperäisissä valtakunnallisissa periaatteissa on ollut TE-toimistojen aktiivinen osallistuminen kuntakokeiluyhteistyöhön. Yhteistyön välttämättömyys tarkoittaa muun muassa siitä, että kuntakokeiluilla ei ole suoraan käytössään aktiivitoimiksi hyväksyttyjä työllistämistyökaluja. Kuntakokeilujen vaikuttavuutta seurataan kuitenkin näillä tunnusluvuilla. Toiminta on linkitettävä TE-hallinnon toimenpidekokonaisuuteen. Nämä julkiset työvoimapalvelut sinänsä ovat hyvä palvelukokonaisuus. Haaste on kuitenkin se, että ne ovat toisen organisaation työvälineitä, joissa ei ole kokeiluväljyyttä. Kokeilevaan toimintaan ryhtymiseen tarvitaan nykyistä vahvempi valtakunnallinen valtuutus. Valtion politiikat (kuntapolitiikka, työllistämispolitiikka jne.) määrittävät valtiokuntasuhdetta. Tämä hierarkia näkyy kokeilemista hidastavasti tai estävästi myös työllistämistyön arjessa, riippumatta siitä, onko yhteistyöhalukkuutta vai ei. Kunkin organisaation työntekijän on noudatettava oman organisaation normeja, joita ei ole suunniteltu organisaatiot ylittävän työn näkökulmasta. Kuntakokeiluhankkeen konkretisoituessa on tullut selväksi, että asiakkaan työllistymistä estävät normit eivät ilahduta arjen asiakastyötä tekevää työntekijää. Työllistämistoimijoilla on yhteistyötahtoa, mutta ei riittävästi valtuutusta ylittää oman organisaation ja tehtävän rajoja ja ryhtyä yliorganisatoriseen dialogiin asiakkaan hyväksi. Kompleksisuuden koukerot näkyvät työllistämistyön arjessa. Hallitusohjelman yleislauseet ja ministeriöiden ennakoimattomasti muuttuvat ohjeistukset realisoituvat työorganisaatioissa ja asiakastyössä vyyhdeksi yksityiskohtia, joiden yhteensovittamiseksi tehdään valtavasti työtä. Kuntakokeilutoimistoon, TYP-toimistoon, TE-toimistoon, sosiaalitoimistoon saapuu ihminen, jonka elämä on ollut epäonnistumisia täynnä. Hän on voinut hakea ja saada eri tahoilta palveluita pitkäänkin, mutta työttömyys vain jatkuu. Motivaatio tehdä jotain on suuri tänä hetkenä ehkä, mutta riippuvuus entiseen on myös suuri. Tottumuksista ja tavoista on hankalaa hypähtää uudenlaiseen kuvioon. Motivoimme, kannustamme ja ehdotamme suuntaamaan katseen tulevaan ja annamme
10 9 vaihtoehtoja, joihin voi tarttua. Asia on vielä vahvistettava, neuvoteltava, sovittava ja kirjoitettava se, tämä ja tuo lausunto ja suunnitelma. On tarkistettava, onko asiakas liikkunut palveluissa normien mukaisesti. Byrokratian viemä aika saattaa olla sellainen, että sovittua paikkaa ei enää ole tai ehkä vanhat tottumukset vievät mennessään odottaessa ja motivaatio hiipuu. Onko ongelma rakenteellinen vai yksilön? Vastausehdotus: ongelma on sekä rakenteellinen että yksilöllinen, tilanteesta riippuen. On muistettava, että vakavan rakenteellisen työttömyyden aikana myös heidän, jotka muina aikoina työllistyvät ilman erityisiä tai mitään palveluita, on vaikeampi työllistyä. Myös järjestelmien on vaikea nopeasti muuttaa totuttuja rutiineja ja luopua vanhoista toimintakäytännöistä, vaikka tätä odotetaan työttömyyteen tipahtaneilta ihmisiltä. Sektroreiden ja organisaatioiden rajoja ylittävät mahdollistavat säännöt antaisivat myös virkamiehille mahdollisuuden keskittyä elämän kanssa yhteistyössä olevien ratkaisujen kokeiluun. Kuntakokeiluhankkeissa on tehty lakimuutosehdotuksia. Ehdotusten tekeminen on kuitenkin haastavaa, sillä kokeilulla tähdätään johonkin sellaiseen, joka tavoitteena on vasta kehkeytymässä. Yhteistä kantaa ei ole siihen, millaisella tavalla kuntien ja valtion välinen työllistämistyönjako tullaan toteuttamaan. Työnjakokeskustelua käydään erityisesti valtakunnallisissa Työvoiman palvelukeskusten kehittämistyöryhmissä. Kuntakokeilut onkin alkua vahvemmin alettu kytkeä Työvoiman palvelukeskusten kehittämistyöhön. Tämä on hyvä ja toimintaa selkiyttävä kehitys, sillä asiakkaat on työttömyyden keston osalta määritelty samoiksi. Kuntakokeilujen valtakunnallisista tavoitteenasetteluista voidaan tehdä johtopäätöksiä: pitkään työttömänä olleiden työllistämisvastuuta ollaan mahdollisesti siirtämässä kunnille. Missä määrin ja millä tavalla, on epäselvää. Ydinkysymykseksi tässä keskustelussa nousee työllistämisen kustannukset, vaikka kyse on syvällisemmin tarkasteltuna paljosta muustakin. Työllisyyden edistäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta kokonaisuudesta. Tämä vastuu kuuluu myös työnhakijoille itselleen. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämistyö limittyy usein tiiviisti myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Talouden näkökulmasta työllistämistyön ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sektoroituminen heikentää kokonaistaloudellisuutta. Tässä kohtaa Työvoiman palvelukeskuksen kehittäminen ja lakisääteistäminen tuo varmasti monia synergiaetuja. Asiakkaille tarjotaan moniammatillista palvelua, joka kytkeytyy tiiviisti yksilöasiakkaiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen sektoreiden välisenä saumattomana palveluna. Porin seudun kuntakokeilu haluaa olla syventämässä tätä kehitystä omalta osaltaan. Sujuvat yksilölliset asiakasprosessit organisaatioiden ja sektoreiden välillä saattavat näyttää liian pieniltä puroilta pelastamaan talouden haasteita. Näistä puroista syntyy kuitenkin esteettöminä palveluprosesseja, joissa on mahdollisimman vähän päällekkäistä työtä ja turhia toimia. Ennen kaikkea asiakkaat saavat sitä palvelua, jota he tarvitsevat matkallaan kohti työelämää ja omia tavoitteitaan siellä. Työllistämistä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä ilman työpaikkoja. Rakenteellisen työttömyyden esteitä purkamaan tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta. Miten työpaikkoja synnytetään? Kuntakokeiluissa etsitään piilossa olevia työmahdollisuuksia ja houkutellaan työntekijöitä ja työn-
11 10 tarjoajia kohtaamaan toisiaan sekä neuvottelemaan ratkaisuista. Työllistäjillä on kuitenkin myös omat taloudelliset ja toiminnalliset ehtonsa, joihin voimme vaikuttaa vain tuomalla esiin kehittämis- ja muutostarpeita. Kuntakokeilut tuovat valtakunnalliseen keskusteluun pitkäaikaistyöttömyyden käytännön problematiikkaa. Porin seudun kuntakokeilun alkuvaiheissa ajatuksena oli luoda tiimi, joka yhdessä innovoi uusia työllistämiskokeiluja kokeilukunnissa. Todellisuus, työllisyyspoliittisen avustuksen rajoitukset sekä valtakunnallinen kuntakokeilukehitys, ohjasi myös meidän kokeilumme toiseen suuntaan. Varsin pian oli ymmärrettävä, että kokeilulainsäädännön puuttuessa työtä on tehtävä toisin. Tiimimme on asiantuntijaorganisaatio, jossa kullakin työntekijällä on omat erittäin laajat kokonaisuudet hallittavanaan. Hankekokonaisuudessa nämä osa-alueet yhdistyvät vallitsevan valtio-kunta työnjaon realismin alaisuudessa konkreettisia uusia käytäntöjä luovaksi yhteistyökokonaisuudeksi. Tosiasia on, että pitkäaikaistyöttömyyteen on haettu ja kokeiltu monia ratkaisuja itsenäisen Suomen historian aikana. Kovin paljon uutta ei ole keksittävissä. Dialogisen yhteistyön periaatteita sen sijaan on tarpeen harjoitella lisää ja kurkistella muita toimijoita kumppaneina eikä resursseista kilpailevina vastustajina. Tämäkin on yhteistyössä luotava kehityssuunta, ei yhden toimijan aikaansaannos. TE-palvelu-uudistus, nuorisotakuu, valtakunnallisen kehysriihen tuomat uudet kuntapaineet, kuntakokeilun toiminnan valtakunnallisen ohjauksen epämääräisyys sekä asetettujen tavoitteiden ja annettujen mahdollisuuksien väliset ristiriidat ovat aiheuttaneet paljon kuntakokeiluahdistusta. Kuntakokeiluille on välttämätöntä, että se otetaan kumppaniksi. Kuntakokeilut myös tarvitsevat TE-toimistojen ja TYPin kokemus- ja historiatietoa. Uuden luomisen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä. Kuntakokeiluhankkeita on rahoitettu ilmeisen tarpeen vuoksi. Johonkin tarvitaan muutosta ja toisinkin tekemistä. Kokeilulainsäädännön puuttuessa innovatiivisuus tarkoittaa, että sovitellaan tarvittaessa olemassa olevia työllistämisen keinoja yhteistyössä monien toimijoiden kanssa tarvittaessa uusiin järjestyksiin, tiivistetään saumattoman yhteistyön hyviä käytäntöjä ja etsitään keinoja heikkojen kohtien parantamiseksi.
12 11 REALISTISUUDEN JA KOKEILUINNOVATIIVISUUDEN HAASTEITA Organisaatioiden ja sektoreiden välinen asiakasyhteistyö yli erilaisten toimintakulttuurien, säädösten ja käytäntöjen on haasteellista ja edellyttää kaikilta paljon. Se edellyttää yhteistyöhön ryhtymistä ja reviiriajattelusta luopumista. Kyse ei ole pelkästään toimijoiden yhteistyöasenteista. Valtio-kuntasuhteen yhteistyön sujuvuus lähtee parhaiten siitä, että se mahdollistetaan valtakunnan tasolla. TE-toimistojen vahvempi valtakunnallinen valtuuttaminen kokeilevaan toimintaan alkuperäisten kuntakokeilutavoitteiden mukaisesti on tarpeen. Onko kuntakokeilu uusi palvelu vai kehittämisen lisäresurssi? Rajanveto perustyöllistämistyön ja kehittämistyön välillä on noussut kuntakokeilun arkea hallitsevaksi haasteeksi. Tavoitteena on työllistämisen mallien kehittäminen yhteistyössä ja mallien kokeilu. Palvelut, joita kuntakokeilu tarjoaa, ovat kokeilupalveluita, joita toivotaan siirrettäväksi kuntakäytännöiksi sitä mukaa, kun vaikuttavuutta voidaan osoittaa. Kuntakokeiluhankkeen tavoitteet ovat laajat. Niitä toteuttaa asiantuntijaorganisaatio, jossa kukin osa-alue vaatii oman verkostoitumisensa ja joita ohjaavat omat lainalaisuudet. Kuntakokeilun palveluohjauskokeilu yhdistää eri osa-alueita: kuntakokeilun asiakkaita ohjataan kokeilupalveluihin, jotka linkitetään perustoimijoiden prosesseihin (TEhallinto, TYP, kuntatyöllistäminen jne.). Kehittämisen lisäresurssina kuntakokeilu voi osallistua palvelutuottamisen ja asiakasprosessien uusien mallien ideointiin, kokeiluun ja kehittämiseen. Ulkopuolisena havainnoijana kuntakokeilu voi ehdottaa toisin tekemisen mahdollisuuksia ja kohtia, joissa näyttää olevan kehittämisen paikkoja. Toimeenpanovalta on usein muualla kuin kuntakokeiluissa.
13 12 3 Porin seudun kuntakokeiluhankkeen henkilöstö ja tehtäväalueet Palveluohjaajat (1-3 henkilöä) Koulutussuunnittelija Yrityskoordinaattori Aikuisten työpaja, työvalmentaja Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Projektiassistentti Kuntakoordinaattorit Merikarvia, Pomarkku ja Ulvila Hankekoordinaattori Kullakin hankkeen työntekijällä on omat vastuualueensa, mutta palveluiden suunnittelussa koko hanketiimin asiantuntemus on yhteisessä käytössä. Kokonaisuudesta vastaavat hankekoordinaattori ja hankkeen johtaja työllisyydenhoidon päällikkö Juha Laine. Palveluohjaajat Kuntakokeiluhistoria Porin toteutus Projektityöntekijä kutsui asiakkaan noin tunnin mittaiseen keskusteluun, jossa asiakkaalla on mahdollisuus tuoda esille omia tavoitteitaan ja suunnitelmiaan työllistymismahdollisuuksien etenemiseksi. Tavoitteena keskustelussa oli tuoda esille myös mahdolliset rajoitteet työtä ja/tai koulutusta ajatellen, koulutus- ja työhistoria, mahdollinen rikosrekisteri, viranomaisverkosto, päihteiden käyttö, taloudellinen tilanne, perhetilanne, harrastukset sekä asiakkaan vahvuudet ja voimavarat. Keskustelun pohjalta asiakkaan kanssa mietittiin yhdessä suunnitelma ja siinä eteneminen. Asiakkaalta pyydettiin kirjallinen suostumus, jotta hänen suunnitelmaansa voidaan edistää eri toimijoiden kuten eri hoitotahojen ja sosiaalitoimen kanssa. Haastattelumalli noudatti aiemman hankkeen mallia. Tarpeen mukaan asiakas kävi TE-toimistossa vahvistamassa suunnitelman realistisuuden ja mahdollisuudet. Projektityöntekijä kävi myös tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa käydä selvittämässä asioita TE-toimistossa. Tärkeää oli ottaa huomioon suunnitelman realistisuus hoito- ja muiden viranomaistahojen näkökulmasta. Suunnitelman jälkeen asiakas ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan, moniammatilliseen palveluun (TYP), työllisyysyksikköön tai kuntakokeilun koulutussuunnittelijalle. Palveluohjaus Kevään aikana kuvattua prosessia on kehitetty siten, että vältetään päällekkäistä työtä. Tavoitteena on ollut luoda palveluohjausmalli, joka voi hyödyntää olemassa olevat palvelut, mutta ennen kaikkea kokeilevana prosessina tuo jotain lisäarvoa TE-toimiston, TYPin ja palkkatukityöllistämisen prosesseihin. Palveluohjaaja täydentää ja ottaa huomioon aiemmat asiakkaan saamat palvelut, mutta pyrkii yhdessä asiakkaan kanssa löytämään uusia näkökulmia asiakkaan mahdollisuuksiin ja
14 13 motivoimaan asiakasta oma-aloitteiseen aktiivisuuteen olipa elämäntilanne mikä tahansa. Kuntakokeilun palvelukokeiluilla pyritään tukemaan tätä prosessia. Haastattelu: Kuntakokeilun palveluohjaajien haastattelussa painottuu tulevaisuussuuntautunut asiakkaan motivointi ja asiakkaan omien realististen toiveiden tukeminen. Aiemmat asiakkuudet otetaan huomioon. Keskitytään mahdollisuuksien etsimiseen ja esteiden madaltamiseen asiakkaan tilanteen mukaisesti. motivoiva, informoiva, asiakkaan oman elämän asiantuntijuutta korostava, asiakkaan omien tavoitteiden konkretisointi, vahvistaminen ja tukeminen toteutettavaksi suunnitelmaksi aiemmat suunnitelmat huomioon ottava, ei-virkamiesmäinen TYPissä kehitetty ns. äänilomake, jonka asiakas itse täyttää on osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi Palveluohjaaja(t) osallistuu tuloreittien (TE-toimisto, TYP, perusturva/sosiaalityö, Kela, muu) mukaiseen asiakasrekrytointia koskevaan yhteistyöhön, joka on kaksisuuntaista. Tämä tarkoittaa, että yhteistyökumppanien asiantuntemus ja palvelut ovat kuntakokeilun resurssi myös. Asiakkaat pyritään ohjaamaan hänen tarpeidensa mukaiseen palveluun. ottaa huomioon palveluohjauksessa asiakkaan allekirjoittaman työllistymissuunnitelman yhteistyössä asiakkaan ja TE-toimiston omavirkailijan kanssa. laatii kuntakokeilun em. täydentävän, syventävän perustellun ja konkreettisen suunnitelman/ehdotuksen. Kuntakokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakkaan mukaan houkuttelulla on kuitenkin raja. Sanktiona on toistaiseksi lähinnä menetetty mahdollisuus. informoi asiakasta kuntakokeilun mahdollisuuksista huolehtii haastateltavien asiakkaiden osalta, että asiakas on allekirjoittanut kuntakokeilusuostumuksen (Henkilötietolaki) osallistuu TEIKIT-ryhmien kutsumiseen ja vetämiseen. TEIKIT-ryhmä on TE-toimiston ja kuntakokeilun yhteinen inforyhmä muutaman kerran viikossa. haastattelee ja ohjaa palveluihin erityisesti yli 500 päivää työmarkkinatuella olleita asiakkaita Kirjaa haastattelemistaan ja kuntakokeilusuostumuksen allekirjoittaneista asiakkaista tiedot TYPPI ja KK-TYPPI järjestelmään palkkatukityöllistettyjen seurannat syksystä 2013 ja lisäpalveluiden tarjoaminen tarvittaessa jatkopolkujen edistämiseksi ks. Liite 1. Kuntakokeilun palveluohjaus Porissa. Koulutussuunnittelija vastaa kuntakokeilun koulutusyhteistyön koordinoinnista ja kehittämisestä ja kuntakokeilun asiakkaiden palvelun sujuvuudesta koulutusten osalta,
15 14 osallistuu yksilöllisten ja ryhmämuotoisten asiakaspolkujen suunnitteluun, vastaa asiakkaiden ohjaamisesta koulutuspoluille, huolehtii koulutustyökalupakissa olevien hankesuunnitelman mukaisten koulutuspakettien toteutuksesta, osallistuu asiakkaiden työllistymiseen johtavien koulutusmallien kehittämiseen (esim. TOPPIS, oppisopimus ym.) osallistuu myös asiakkaiden motivoimiseen ja toimii koulutusvalmentajana, omien asiakastapahtumien kirjaaminen KK-TYPPIjärjestelmään Asiakasprosessien täsmentyminen konkretisoi koulutussuunnittelun roolia koulutusvalmennuksen suuntaan, jossa rakennetaan räätälöityjä palveluita ryhmille ja yksilöille. Yrityskoordinaattori Yrityskoordinaattorin tehtävän ydinalueena on tehokas verkostoituminen. Kehittämistehtävään kuuluu erityisesti konkreettisten käytäntöjen rakentaminen kokeilujen kautta. Tärkeä kysymys yrityskoordinaattorin työssä on, millä tavalla yhteydet yrityksiin ja oikeiden ihmisten löytyminen työn tekijäksi organisoidaan joustavasti? Tällä hetkellä yrityksiä rasittavat monien samalla asialla olevien toimijoiden yhteydenotot. koordinoi ja kehittää yritysyhteistyötä, luo asiakaspolkuja yrityksiin, yhdistyksiin ja muihin työpaikkoja tarjoaviin ja työllistämisessä mukana oleviin organisaatioihin, osallistuu hanketoiminnan markkinointiin ja tiedottamiseen erityisesti yritysten suuntaan, mutta omalta osaltaan edistää positiivisten juorujen levittämiseen kuntakokeiluhankkeen tavoitteiden edistämiseksi, on mukana seudullisen ja verkostomaisen työpankkimallin kehittämisessä (liittyy: Green Care, työpaja, yritykset, kuntayhteistyö, koulutusorganisaatio- ja muu sidosryhmäyhteistyö, benchmarkkaus (valtakunnallinen työpankkikokeilu), työpankin organisaation suunnittelu, neuvottelut, kumppanien hakeminen, tuotekehittely (työpankin organisoitunut ja jatkuvasti tarjolla olevat työtehtävät) jne. osallistuu sektoreiden välisten kumppanuussuhdemallien kehittämiseen hankkeen asiakkaiden työmarkkinoille kiinnittymisen edistämiseksi, tarvittaessa ohjaa ja tukee asiakasta, kun asiakkaan työelämävalmiudet mahdollistavat suoraan yrityksiin työllistymisen. Asiakasta voidaan tukea kuntakokeilun työvalmentajapalvelulla. Yrityskoordinaattori, työvalmentaja ja palveluohjaaja voivat yhdessä tukea asiakasta työllistymään yritykseen. Aikuisten työpajan kehittäjä/työvalmentaja Työvalmentajan työ on ollut alusta alkaen monipuolista haasteellisten asiakkaiden ohjausta, tsemppausta, perään katsomista, osallistumista asiakkaiden ohjaajana fyysiseen työpajatyöhön,
16 15 toiminnan organisointia, ideointia, suunnittelua, neuvotteluja ja raportointia. Työvalmentaja toteuttaa työssään yksilöllisten tarpeiden mukaan kohdennettua osallistuvaa, delegoivaa, motivoivaa tai ohjaavaa valmennustapaa. Kerrallaan pajalla on noin 10 henkilöä. Määrä on kasvanut noin 17 kuntouttavan työtoiminnan ryhmäkokeilujen myötä. ohjaa yksilö- ja pienryhmävalmennuksen keinoin heikot työelämävalmiudet omaavia aikuisia työttömiä henkilöitä asteittain kohti työelämää osallistuu kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen, tavoitteena myös uudenlaisten aloitusten ja ideoiden kehittely em. ympäristössä, on mukana työpankkitoiminnan kehittämisessä ja tuotannon suunnittelussa yhteistyössä yrityskoordinaattorin kanssa organisoi aikuisten työpajatoimintaa yhteistyössä työllistämispalveluiden ja nuorten työpajatoiminnan kanssa, motivoi ja tukee asiakkaita, kirjaa omat asiakastapahtumat KK-TYPPI-järjestelmään osallistuu hanketiimin kokonaisideointiin (pilottien suunnitteluun) ja verkostotyöryhmiin. Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelija kehittää ja mallintaa kuntouttavan työtoiminnan asiakasja yhteistyöprosesseja, mutta ei osallistu kuntouttavan työtoiminnan käytännön työhön kuin ainoastaan käynnistämällä erilaisia kokeiluja. Kuntakokeilun asiakkaita voidaan kuitenkin ohjata kunnan normaalipalveluina tehtävään kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan suunnittelijan tehtävän ydin on yhteistyön konkretisointi eri toimijoiden kanssa. Suunnittelijan tehtävänä on kuntouttavan työtoiminnan monipuolinen kehittäminen, yhteistyön ja kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessien edistäminen muun muassa Työvoiman palvelukeskuksen (TYP), TE-toimiston, sosiaali- ja terveystoimen, kuntien hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. havainnoida ja analysoida sellaisia kuntouttavan työtoiminnan kohtia, joissa esimerkiksi asiakkaiden siirtymät kuntouttavaan työtoimintaan, sen sisällä ja sieltä pois eivät tapahdu joustavasti, tehdä konkreettisia esityksiä kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi sekä yhteistyössä verkostojen kanssa pohtia keinoja järjestelmän ja toiminnallisten esteiden poistamiseksi ja asiakkaan polun edistämiseksi kohti työelämää, osallistua verkostotyöryhmiin, joissa sovitaan konkreettisista kuntouttavan työtoiminnan yhteistyötoteutuksista käynnistää kuntouttavan työtoiminnan käytäntöjä edistäviä kokeiluja mallintaa eri toimijoiden välisiä kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosesseja
17 16 Projektiassistentti Toimistoemännän tehtävät: asiakkaiden vastaanotto, toimistopäivystys; puhelininfo: tarvittaessa ohjaa asiakkaita/yhteistyökumppaneita oikean henkilön luokse Laskutuksen käytännöt ja asiakirjojen arkistointi Kuntakokeilun suostumusten kirjaaminen/skannaaminen KuntakokeiluTYPPIrekisteriin, alkuperäisten suostumuslomakkeiden arkistointi muu tarpeellinen avustava asiakastyö Muut toimistorutiinit asiakas ajanvaraukset (syksystä 2013 alkaen) tarvittaessa/sovittaessa ilmoittautumisten vastaanotto koulutuksiin, kuntakokeiluesitteiden kokoaminen toimistotarvikevaraston päivitys/tilaukset tiimipalaverimuistiot muut toimistotehtävät toimistorutiinien kehittäminen Kuntakoordinaattorit (Pomarkku, Merikarvia, Ulvila) Kuntakoordinaattorien tehtäväalue on laaja ja kuntien sisällä käsittävät sama teema-alueet kuin Porissa. Työssä painottuvat asiakaslähtöisyys, alueen työllistämiskokonaisuuden tuntemus ja verkostoissa työskentely. Tehtäviin kuuluvat muun muassa työnhakija-asiakkaiden palvelutarpeiden arvioiminen ja osaamisen kartoittaminen, työnhaussa tukeminen, työllistymisprosessin tukeminen, palvelumallien kehittäminen yhteydenpito TE-toimistoon, työvoiman palvelukeskukseen ja alueen yrityksiin ja järjestöihin, osallistuminen hanketiimin kokouksiin, kuntakokeilun hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen oman kunnan erityispiirteiden mukaisten ratkaisujen kehittämiseen TYPPI-järjestelmäkirjaukset Hankekoordinaattori Hankekoordinaattorin tehtävänä on edellä kuvatun kokonaisuuden hallinta yhteistyössä hankkeen johtajan kanssa. Hankkeen johtajalla on kokonaistaloudellinen vastuu hankkeesta sekä Porin kaupungin työllistämisyksikön tehtävän mukainen vastuu kaupungin työllistämislinjauksista. Kuntakokeilu limittyy olennaisella tavalla Porin seudulla toteutettuun ja toteutettavaan työllistämisjärjestelmään, joka muodostuu monitoimijaisesta yhteistyöverkostosta. Kuntakokeilu ei tässä mielessä ole itsenäinen toimija, vaan normaalityöllistämisjärjestelmän täydentäjä ja kehittäjä kuntakokeilulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
18 17 osallistuu suunniteluun ja vastaa kokonaisuudesta sekä esimiestyöstä vastaa oman tehtävänsä mukaisesta sidosryhmäyhteistyöstä: mm. Porin seudun kuntakokeilun ja nuorisotakuun yhteinen laaja ohjausryhmä, kehittämisryhmä, kuntayhteistyö, muut kuntakokeiluhankkeet (26), Suuret kaupungit (10), TE-toimisto, TYP, Kuntakokeilun työjaosto (TEM/Kuntaliitto), Kela, Perusturva, Satakunnan työterveys, Satakunnan ELY-keskus, Rikosseuraamusvirasto, Pitkäaikaisasunnottomuuden johtoryhmä, tarvittaessa järjestöt, yritykset ja muut sidosryhmät, vastaa hankkeen tavoitteiden mukaisista asiantuntijasisältökokonaisuuksista, julkaisuista, raporteista ja hankekokonaisuuden viestinnästä, osallistuu hankkeen nivomiseen kunnan työllistämiskokonaisuuteen tulevaisuusorientoituneesti, pyrkii löytämään kokeilun mahdollisuuksia ohjaa hanketta suunnitelman mukaiseen toimintaan, vastaa ratkaisukeskeisen motivoivan valmennuksen suunnittelusta, toteutuksesta sekä asiakas- ja yritysyhteistyöstä näiltä osin Kuntakokeiluhanke on laaja kokonaisuus, jossa hankekoordinaattori tarkkailee jatkuvasti hankkeen sisäisiä ja ulkoisia solmukohtia ja pyrkii avaamaan niitä eri toimijoille ymmärrettäväksi. PORIN SEUDUN KUNTAKOKEILU ON MONESSA MUKANA. TYÖLLISTÄMISEN PALVELUREITIT, JOIHIN KOKEILEVAA LISÄRESURSSIA TARJOTAAN EDELLYTTÄVÄT KUNTAKOKEILULAISILTA LAAJA-ALAISTA ERI TOIMIJOIDEN TOIMINTOJEN TAJUA. monessa mukana kehittämässä konkreettisia työkäytäntöjä työntekijöitä henkilöä, joista 7 Porissa edellyttää kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, työllistämisen prosessit ovat pitkiä, muutosprosessit ovat toisinaan kivisiä: tavoitteena pitkäntähtäimen toimivat yhteisprosessit. Edellyttää kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta ja osallistumista. asiakasprosessien kokeilu edellyttää työvoimaresursseja, asiakastyö edellyttää työvoimaa; toisaalta on paljon turhaa byrokratiaa, joka hidastaa asiakkaan etenemistä Kuntakokeilun palveluohjausresurssi on ollut ensimmäisen vuoden ajan täysin riittämätön ristiriitaisuuksia: mm. työllistämistehtävä, mutta ei oikeutta mm. URA-tietoihin. Tietosuojan tiukkuus voi a) estää asiakkaan täyden palvelun, b) mahdollistaa asiakkaan kieltäytymisen tarjotusta palvelusta, c) tuoda turvattomuutta asiakaspalvelutilanteisiin.
19 18 Oivallukset syntyvät yhdessä: Porin seudun kokeiluja ja laadullista kehittämistä 4.1 Rajoja ylittävä yhteistyö yhteisten asiakkaiden hyväksi TE-toimiston ja Työvoiman palvelukeskuksen kanssa olemme hakeneet yhteisiä rajapintoja, joissa kuntakokeilu voisi toimia työtä sujuvoittavana lisäresurssina. Yhteyshenkilöistä sopiminen alkutalvesta helpotti yhteistyötä olennaisella tavalla. Konkreettisiin yhteiskäytäntöihin olemme päässeet vähitellen, kun niin hankkeen työntekijöiden kuin yhteistyökumppaneiden ymmärrys monikulmaisesta kuntakokeiluhankkeesta on alkanut kirkastua. Erityistä työniloa olemme kokeneet niinä hetkinä, jolloin kuntakokeilu on otettu arjen työkumppaniksi. TE-toimistosta, TYPistä, kunnan sisältä, mistä tahansa laajasta yhteistyöverkostosta tuleva yhteydenotto, soitto tai viesti, joka sisältää kiinnostuneen kysymyksen, asiakasta tai toimintakäytäntöjä koskevan ehdotuksen tai tarkistuksen, rakentaa kuntakokeilun identiteettiä neuvottelukumppanina. Asiakkaat voivat tulla kuntakokeiluun monia reittejä. Lähdimme syyskuussa 2012 liikkeelle aiemman hankkeen toimintaperiaatteilla, jotta asiakastyö saadaan heti käyntiin. Keväällä 2013 palveluohjauksen toimintatapoja on muokattu siten, että vältettäisiin mahdollisimman paljon päällekkäistä työtä. Suurin osa kuntakokeilun asiakkaista Porissa tulee TEIKIT-ryhmäkokeilun kautta. Kyseessä on TE-toimiston ja kuntakokeilun yhteisestä infotilaisuudesta, jossa voi varata ajan palveluohjaajalle ja allekirjoittaa kuntakokeilusuostumuksen. Olennaista on, että asiakas allekirjoittaa kuntakokeilusuostumuksen, joka mahdollistaa kuntakokeilun palveluiden tarjoamisen ja vastaanottamisen. Lisäksi suostumus mahdollistaa neuvottelun rajattomasta palveluprosessista eri toimijoiden välillä silloin, kun se asiakkaan edun mukaisesti on tarpeellista. Pääasiallisesti asiakkaat tulevat TE-toimistosta tai Työvoiman palvelukeskuksesta (TYP). Kuntakokeiluun on myös mahdollista hakeutua omaehtoisesti. Myös sosiaalitoimen ja Kelan kanssa on käyty keskusteluja yhteisten prosessien mallintamisesta ja käytännöistä. Kela-yhteistyö toiminee parhaiten TYPin kautta kehitettynä. Asiasta jatketaan neuvotteluja syksyllä. TE-toimiston kanssa on sovittu monista yhteisistä käytännöistä. RAJOJA YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ Rajapintoja on etsitty ja löydetty; tehty sopimuksia yhteistyöstä. Laajalle lonkerot ulottavan hankkeen ymmärtäminen on haastavaa niin hanketoimijoille kuin kumppaneille; vaikuttaa olevan haastavaa myös hanketta ohjaaville tahoille. Konkreettisia asioita tehdään ja vähitellen konkretisoituva ymmärrys auttaa kumppanuuden konkreettisessa toteuttamisessa. Upeita, joskin vielä hetkittäisiä, askelia yhteisten asiakkaiden työelämään siirtymisen tukemiseksi on otettu: o yhteyshenkilöt, tiedon levittäminen ja leviäminen, kk mukaan ottaminen osaksi työkäytäntöjä, yhteisiä kokeiluprosesseja, neuvotteluja, myönteisiä yhteydenottoja ja rakentavia kysymyksiä Joustavaa asiakkaan etenemistä estävää byrokratiaa on liikaa. Jatketaanko entisenlaista valtio-kunta yhteistoimintaa vai halutaanko luoda jotain uutta esimerkiksi arjen hierarkkista asetelmaa muuttamalla: tasapuoliset valtuudet?
20 Asiakkaat ja palvelureitit, joissa kuntakokeilu mukana/kehittämistarpeet Asiakkaat Ensisijaiset asiakkaat kuntakokeilussa ovat 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet, yli 500 päivää ansiosidonnaista/peruspäivärahaa päivää työmarkkinatukea saaneet ja 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Käytännössä työttömyyden kesto on tarkistettava kunkin asiakkaan osalta aina TE-toimistosta, joka voi kutsua asiakkaan kuntakokeilun asiakkaaksi. Myös TYPin TE-toimistovirkailijoilla on tämä oikeus. Tuloreitti vaikuttaa asiakaspalvelutilanteisiin. Yhtäältä tavoitteena on puhtaalta pöydältä haastattelu, ilman ennakkotietoa asiakkaan taustoista. Tämä antaa asiakkaalle mahdollisuuden kääntää katse tulevaan ja jättää menneitä epäonnistumisia taakse. Toisaalta aidot työllistymisen rajoitukset ja joissakin tilanteissa jopa esteet on otettava huomioon, jotta voidaan lähteä konkretisoimaan tavoitteita realistisesti. Palveluohjauksessa ennakkotiedon puuttuminen on aiheuttanut joitakin uhkaavia asiakastilanteita. Nämä ovat kuitenkin pieni osa työtä. Kaksisuuntainen TYP-yhteistyö jo TYP asiakkaat, jotka hyötyvät kuntakokeilun lisäpalveluista (kk-lisäpalveluiden tarve arvioidaan TYPissä, ohjaus kuntakokeilun palveluohjaajalle, asiakas allekirjoittaa kksuostumuslomakkeen) kuntakokeilun asiakkaat, jotka hyötyisivät TYP moniammatillisista palveluista (kk ei tee TYP työtä, vaan ohjaa asiakkaat TYPiin tarvittaessa, kk osallistuu moniammatilliseen prosessiin) asiakkuuksien lakkauttamiskäytännöt: kuntakokeilut käsittelevät syksyllä, milloin kuntakokeiluasiakkuus voidaan päättää. Ongelmana ovat pitkät prosessit ja se, että kuntakokeilut tukevat asiakasta myös esim. palkkatukijakson aikana. Tällöin asiakkuus voidaan päättää vasta, kun asiakas työllistyy avoimille markkinoille. Tämä periaate on voimassa useissa kuntakokeiluissa; kuntakokeiluihin ohjautuu asiakkaita, joiden TYP-asiakkuus on lakkautettu, mutta moniammatillisen palvelun tarve on ilmeinen; TYP asiakkuus perustuu työllistymisvalmiuksiin; osalle järjestynyt polku kuntakokeilun kautta, ei kuitenkaan välttämättä pysyviä ratkaisuja. miten kartoittaa ne asiakkaat, jotka tarvitsevat pysyvää kuntouttavaa työtoimintaa tai jotka eivät tuetustikaan kykene työelämään? Poliittisesti ratkaistava kysymys: mistä toimeentulo, ellei työnhakijana? informaatiota sisäisestä kehittämistyöstä tarvitaan puolin ja toisin seuraavat yhteisten asiakasprosessien kehittämispalaverit syksyllä Kaksisuuntainen TE-toimistoyhteistyö Kuntakokeilu ottaa huomioon asiakkaan työllistymissuunnitelman; asiantuntijakonsultaatio ja organisaatioiden tehtäväjakojen mukaiset toimet (työkokeilut, palkkatuet, tv-koulutukset ) TE-virkailijat ohjaavat kk-palveluista hyötyvät asiakkaat kuntakokeiluun, asiakas voi allekirjoittaa kk-suostumuslomakkeen jo TE-toimistossa. Asiakkaiden omavirkailijoiden tavoitettavuus välillä melko heikkoa; kk:ssa ei tietoa, kuka on kenenkin asiakkaan vastuuvirkailija; hidastaa asiakkaan palveluista neuvottelua
21 20 kuntakokeilusta tarvitaan ja toivotaan vielä lisäinformaatiota TE-toimistossa, valtakunnallinen valtuutus saada tehdä kokeilutoimintaa kuntakokeilun kanssa olisi tarpeen, yhteistyöhalua on; sovittujen yhteyshenkilöiden kanssa asiat toimivat erinomaisesti, toiminta on kuitenkin haavoittuvaa, sijaisia ei ole informaatio lisääntyy arjen työn myötä, mutta infoja järjestetään syksyllä lisää TE-toimiston paikallisista toimintaperiaatteista tietoa kuntakokeiluun olisi ollut tarpeen saada jo hankkeen alkuvaiheessa yhteisprosesseista neuvottelua jatketaan (myös valtakunnallisesti) Sosiaalitoimi ja kuntakokeilu/kunnan työllistämistyö: TYP toiminnassa yhdistyy TE-toimisto/Sostyö/kunnan työllistämistyö Yhteistä rajapintaa on erityisesti kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä, mutta koska asiakkaat ovat työttömyyden keston määrittelyn osalta TYPin kanssa samat myös sosiaalityö on kuntakokeilun tärkeä lähikumppani. Prosessit kulkevat pääosin aikuisten työpajan, kuntouttavan työtoiminnan ja TYPin kautta. Kuntakokeilun palveluohjaaja saa konsultaatioapua sosiaalitoimesta tarvittaessa. Yhteyshenkilöistä on sovittu. Asiakkaita voi ohjata kuntakokeiluun myös sosiaalitoimesta. Muutama on ohjattu. Asiakasyhteistyö on lisääntynyt vähitellen. Miten tavoittaa 500 päiväiset, jotka eivät ole sosiaalityön asiakkaita, mutta ovat sosiaalityön palveluiden tarpeessa? Sama haaste molemmilla osapuolilla. Kelasta ei toistaiseksi ole mahdollista saada esim. yhteystietoja. Sosiaalitoimen asiakkaat, jotka eivät TYP asiakkaita? Asiakasmäärien suhteutus kuntakokeilun palveluohjausresurssiin Kela Yhteistyötä konkretisoidaan yhdessä TYPin kanssa, jatkuu elo-syyskuussa Kelan palveluiden hyödyntäminen, sairaslomakysymykset Kelan uuden palvelun työkykynarviointi hyödyntäminen? Kuntakokeilun järjestämät kokeilevat lisäpalvelut Kuntakokeilun järjestämien palveluiden tavoitteena on edistää käytännöllisiä palvelumallikokeiluja pitkään työttömänä olleiden työllistämiseksi. Palveluiden toimivuus edellyttää a) asiakasohjausta TE-toimistosta, TYPistä, muualta, tasapuolista oikeutta tarjota työllistämispalveluita asiakkaille kunta-valtiosektoreilla ilman turhaa byrokratiaa, b) yhteistä, avointa asiakkaiden tarpeisiin kohdentuvaa tarjontaa, c) asiakkaiden motivointia ja motivoitumista edistämään omaa asiaansa, d) kuntakokeilun ottamista kumppaniksi neuvottelemaan kokonaisprosesseista ja perehdyttämistä käytössä oleviin käytänteisiin e) kuntakokeiluinfoja ja viestintää sekä f) kaikkien osallisten toimijoiden rohkeutta kokeilevaan hulluuteen, siirtymistä viranomaiskäytänteistä palvelukäytänteisiin, rajoittavien rutiinien yli reippaisiin yhdessä eri tavalla tekemisiin sekä tämän mahdollistavaa lainsäädäntöä.
22 21 KUNTAKOKEILUN OSALLISUUS PALVELUPROSESSEIHIN JA KOKEILUPALVELUT (ks. liite 1) Palveluohjaajan haastattelut ja palveluohjaus Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen/aikuisten työpaja/työpankin ideointi yhteistyö aikuisten työpaja, kuntouttavaa työtoiminta, sosiaalitoimi, TYP, TE-toimisto; kktyövalmentajat, laaja kolmannen sektorin ja kuntayhteistyö, työtoiminnan paikkoja ja töitä. Ryhmävalmennusten ja toiminnan kehittäminen Ratkaisukeskeinen motivoiva valmennus: yksilövalmennus ja/tai ryhmävalmennus (3 erilaista ryhmää: 1. terapeuttinen Näkökulmia elämään; 2. informatiivinen ja keskusteleva Elämäntapavalmennusryhmä ja 3. liikunnallinen Oman hyvinvoinnin ohjaaja ryhmä). Ryhmien koot 8-15 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmäkokeilut TEIKIT-ryhmät Koulutussuunnittelu ja yksilöllinen valmennus: asiakkaalla ei ammattia, vanhentunut koulutus, täydennyskoulutustarpeita, tietoa eri koulutusmahdollisuuksista Lyhytkoulutukset toteutukset syksystä 2013, tarjottimella 27 erilaista lyhytkurssia, joista tarkempi informaatio koulutussuunnittelijalta, syksyllä info myös kuntakokeilun kotisivuille 2-10 pv:n koulutuksia, alle 25 h/viikko TOPPIS-koulutusmalli Muut koulutuskokeilut ja koulutusinfot mm. Kompassi Kohdennetut työ- ja toimintakyvyn arviot Selvitetään asiakaan työ- ja toimintakyky selkeästi kohdennettuun koulutus- tai ammattialaan. Kokeilu vuoden 2013 loppuun Yrityskoordinointi: Keskitytään työpaja, työpankki ja Green Care ideoiden edistämiseen ja pitkäjänteisen käytännön yhteistyöverkoston rakentamiseen. Panostetaan sellaisten ratkaisujen edistämiseen, jotka pitkällä tähtäimellä toimivat joustavan työelämään siirtymisen mahdollistajina. Työvalmentaja ja tukipalvelut (ostopalvelu) TE-toimisto: asiakkaan palvelukokonaisuus edellyttää TE-toimiston asiantuntemusta ja päätöksiä julkisten työvoimapalveluiden osalta työkokeilu (TE-toimiston kanssa sovittava) palkkatukityö asiakkaan suunnitelmaa tukevana järjestelynä (kunta, järjestöt, yritykset ). Palkkatukityön aikana asiakkaalle lähetetään palautelomake, jossa hän voi kertoa kokemuksiaan työstä, tulevaisuuden suunnitelmien konkretisoitumisesta, mahdollisesti syntyneistä koulutustarpeista jne.). Lomake lähetetään kaksi kertaa palkkatukijakson aikana hyvissä ajoin ennen jakson loppumista alkaen syksystä Työvoiman palvelukeskus (TYP) huolehditaan asiakas saamaan moniammatillista palvelua tarpeiden mukaisesti. Kuntakokeilu täydentää omien mahdollisuuksiensa sisällä tätä palvelua. Palveluohjaajan haastattelu on yksi tärkeä lisä moniammatilliseen kokonaisuuteen. KELA(kehitetään TYPtoiminnan kautta) (Aikuis)sosiaalityö (konsultaatiot, yhdessä tehdyt suunnitelmat asiakkaalle, kuty, päihde- ja mielenterveys, asunnottomuus ja vankilasta vapautuneet sisältää myös muuta sidosryhmäyhteistyötä) Muut kuntakokeilun aikana kokeiltavat palvelut
Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4
15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26
LisätiedotPekka Stenfors Yrityskoordinaattori
Pekka Stenfors Yrityskoordinaattori MIKÄ KUNTAKOKEILU ON? Kuntakokeilun (1.9.2012 31.12.2015) tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille soveltuvia malleja rakennetyöttömyyden
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotOulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013
Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotValtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi
Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään
LisätiedotAKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi
AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina
LisätiedotRaahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg
Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotTyöpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija
Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset
LisätiedotKuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I
HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotErityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala
Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt
LisätiedotTYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö
TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotVantaan pitkäaikaistyöttömyyden
Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotTyöllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019
Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Eija Ahava 14.9.2018 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen hakeminen Hakuaika vuodelle 2019 on 10.9. 12.10.2018 (klo 16.15)
LisätiedotYhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.
Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotTyöllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki
Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotKAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA
KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa
Lisätiedotkynnyksetön Olopiste - työtoiminta
OLOPISTE Olopiste - kynnyksetön työtoiminta 1.9.2015-31.8.2018 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Harjulan Setlementti ry Sylvia-Koti yhdistyksen Kaupunkikylä Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki osallistuu
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotOivallukset syntyvät yhdessä
Oivallukset syntyvät yhdessä Toteutusaika 1.9.2012-31.12.2015 Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana
LisätiedotIDEASTA WALTTI-TALOKSI
WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotYhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotTyöelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.
Työelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.2013, Espoo Jarno Karjalainen KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke
LisätiedotMistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?
Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä
LisätiedotTE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut
LisätiedotTyöllisyyden Kuntakokeilu
Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotKokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut
Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat
LisätiedotHallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)
Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut) Kuntajohtajafoorumi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10.10.2019 2 Työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen: 3 Työvoima- ja yrityspalvelujen
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotTaustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi
Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET
TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotJuna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate
Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,
LisätiedotMitä TYPissä tapahtuu?
Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotKaupunginhallitus
Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.
LisätiedotKotona Suomessa -hanke
Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotKumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotSalon kaupungin työllisyysohjelma.
Salon kaupungin työllisyysohjelma Sisällysluettelo Yleistä työllisyysohjelmasta Salon työllisyystilanne ja sopeutusohjelma Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Nuorisotakuu Poikkihallinnollinen työllisyydenhoito
LisätiedotMonialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Työttömyys Kainuussa Asukkaita Kainuussa 75 415 Työvoima 33 822 Työttömien
LisätiedotOSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS
OSTOPALVELUPILOTTIIN OHJAUS 2015-2016 Pilotissa mukana olevat TE-toimistot Hämeen TE-toimisto Kaakkois-Suomen Te-toimisto Kainuun TE-toimisto Pohjois-Savon TE-toimisto Varsinais-Suomen TE-toimisto 2 Taustaa
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen
Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotHyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi
Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu
LisätiedotTöihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011
Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014
Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö
LisätiedotTyöelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö
Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa
LisätiedotKAIKU. Joensuun kaupunki, Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Sanna Saastamoinen
KAIKU Joensuun kaupunki, Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 22.3.2016 Sanna Saastamoinen Kenelle? 1. Joensuulaisille, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantumiseen tukea tarvitsevat sosiaalisen osallisuuden
LisätiedotNuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen
Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotTyöelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö
Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotLinjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri
Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015
Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden
LisätiedotJämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset
Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen
LisätiedotTyöllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille
Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotTervehdys Kainuusta!
Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit
LisätiedotALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI
ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1
LisätiedotMYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa
MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017
LisätiedotTyövoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,
Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
Lisätiedot