Toiminta-ajatus 1. Lapsikäsitys 1. Lapsilähtöisyys 1. Arvot 2. Kuvio vanhempien mietteistä 3. Kasvatuskumppanuus 4.

Transkriptio

1 1

2 PÄIVÄKOTI KIVITASKU VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO Toiminta-ajatus 1 Lapsikäsitys 1 Lapsilähtöisyys 1 Arvot 2 Kuvio vanhempien mietteistä 3 Kasvatuskumppanuus 4 Yhteistyötahot 5 Toiminta- ja oppimisympäristö 6 Arviointi 8 A. Varhainen puuttuminen 8 B. Lapsen kasvu ja oppiminen 8 C. Kasvatustoiminta 8 D. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma 9 Dokumentointi 9 2

3 PÄIVÄKOTI KIVITASKU Kivitaskun päiväkoti sijaitsee Turengissa Kauriinmaan luonnonkauniilla alueella. Kivitasku avasi ovensa ensimmäisen kerran Tällä hetkellä päiväkodissamme on 80 lasta neljässä ryhmässä. Ryhmät ovat: Naavanutut, Tuohitossut, Heinähatut ja Sammalsukat. Päiväkodissamme on myös esiopetusta. Suurin osa Kivitaskun päiväkodin lapsista siirtyy Harvialan tai Turengin kouluihin, jotka ovat myös yhteistyökoulujamme. Päiväkodissamme toimivista ryhmistä yksi on pienryhmä, jossa osa lapsista on erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevia lapsia. Pienryhmässä tuetaan toimintaa kuvin ja viittomin. Hoito- ja kasvatushenkilökuntaa on 13 sekä keittäjä ja laitoshuoltaja. TOIMINTA-AJATUS Yhteistyössä vanhempien kanssa autamme lasta kasvamaan rehelliseksi, itseensä luottavaksi sekä sosiaaliseksi yhteisön jäseneksi! LAPSIKÄSITYS Lapsi on ajatteleva ja tunteva yksilö sekä yhteisössä aktiivinen ja sosiaalinen toimija. LAPSILÄHTÖISYYS Lapsen persoonallisuuden, iän, kehitystason, tietojen ja taitojen huomioiminen päiväkodin turvallisessa arjessa, kunnioittaen lasta omana arvokkaana itsenään tässä hetkessä. Keskuudessamme herätti paljon keskustelua se, mikä on aikuisen osuus lapsilähtöisyydessä! Kasvaakseen ja kehittyäkseen lapsi tarvitsee tueksi ja rinnalla kulkijaksi aikuisen. 3

4 ARVOT Toimintamme arvot määriteltiin henkilökunnan kesken työyhteisön kehittämispäivänä kesällä Syksyllä vanhempainillat pohjautuivat vasun työstämiseen ja sen tuomiseen vanhempien tietoisuuteen. Vanhemmat pohtivat ryhmissä sitä, miten nämä arvot toteutuvat ja näkyvät käytännössä. Ryhmätyön jälkeen tehtävä purettiin yhdessä miettien ja keskustellen. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme seuraaviin kolmeen meille tärkeään arvoon, jotka toivon mukaan näkyisivät jo myös työssämme: LUOTTAMUS, AVOIMUUS JA REHELLISYYS - haluamme luoda lapsille, vanhemmille ja henkilökunnalle turvallisen ja luottavaisen ilmapiirin toimimalla avoimesti ja rehellisesti, kunnioittamalla lasten ja perheiden yksilöllisyyttä, tukemalla vanhempia kasvatustyössä sekä kehittämällä ja ylläpitämällä ammattitaitoa. Vanhempien ajatuksia: Vanhempien ja henkilökunnan tulisi luottaa toisiinsa, että he uskaltaisivat kertoa toisilleen lasta koskevia asioita, niin ruusuja kuin risujakin, ja että sovituista asioista pidettäisiin kiinni. Vanhempien mielestä päiväkodissa tulisi olla turvallista ja turvallisuudella he tarkoittavat valvontaa, päivärytmiä, sääntöjä, tapoja ja syliä. Tärkeä luottamusta herättävä asia vanhemmille oli myös se, että päiväkoti työyhteisönä voisi hyvin. Vanhemmat toivovat, että annetaan tilaa tunteille ja avoimuuden he kokevat olevan enemmän luonteenpiirre, jota ympäristö muokkaa, ja että rehellisyys on eettinen, opittu perusarvo, jota pitää vaalia. Avoin ihminen pystyy ottamaan asioita vastaan ennakkoluulottomasti ja pystyy jakamaan itseään. Yksilöllisyydessä vanhemmat painottivat inhimillisyyttä ja maalaisjärkeä niin, että otetaan huomioon lapsen luonteenpiirteet ja erityistarpeet. Lapselle annetaan aikaa ja lasta tuetaan ryhmän jäsenenä. Yksi esille nouseva toive oli, että ryhmäkoot pidettäisiin mahdollisimman pieninä. Perheiden toiveita pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. 4

5 pidä sylissä maalaisjärki yksilöllisyydessäkin pidetään kiinni sovituista asioista annetaan rehellistä palautetta puolin ja toisin selkeät seuraukset lapsen hyvästä ja huonosta käytöksestä lapsen persoonan huomioiminen, aikuisilla tuntosarvet anna aikaa! kuuntele ja juttele lapsen kanssa. lapsi kokee olevansa hyväksytty ja uskaltaa ilmaista asiansa. vanhemmilla on päävastuu lapsensa kasvatuksesta, päiväkodin tehtävä on tukea sitä kuria, pusuja ja haleja eli vitsaa ja pitsaa lapsi saisi kasvaa ja oppia yksilönä, mutta ei yksin. kasva ja opi leikkien uskalla puuttua lapsen toimintaan, sillä lasta kasvattaa koko kylä. Se on kaikkien yhteinen juttu lapsen 5

6 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on: lapsen äänen vahvistamista häntä koskevissa asioissa lapsen koti- ja päivähoitoelämän yhteensoinnuttamista, jossa tärkeimmät kohdat ovat aloitus-, siirtymä- ja yhteistyötilanteet. haaste vanhempien äänen ja osallisuuden vahvistamiseksi. Kasvatuskumppanuudella pyritään kehittämään päivittäisiä, viikottaisia ja vuosittaisia tapaamisia suuntaan, jossa lapsen ja perheen elämäntilanteet tulisivat vastaanotetuksi ja jaetuksi Tavoitteena on, että lapsi toimijana ja oman elämänsä kokijana tulisi kokonaisvaltaisesti perheensä jäsenenä nähdyksi, ymmärretyksi ja kannatelluksi. Kasvatuskumppanuus luo siltoja perheen, päivähoidon ja moniammatillisen tiimin välille, jotta lapsen on helpompi kulkea häntä ympäröivässä maailmassa. Kumppanuutta tarvitaan myös erityisesti silloin, kun joku aikuisista näkee huolen lapsen kehityksessä ja kasvussa. Kasvatuskumppanuus näkee myös mahdollisuuden vanhempien toimia toistensa tukijoina ja kumppaneina vertaisryhmässä. Samoin työyhteisön jäsenet toimivat toistensa tukijoina ja kasvatuskumppaneina. 6

7 YHTEISTYÖTAHOT Terapeutit; toiminta-, puhe-, fysio- ja ravitsemusterapeutit kehitysvammahuolto kuntoutusohjaajat, diabeteshoitajat, Pääjärvi psykologit, erityispäivähoito, erityisopettajat, kiertävä erityislastentarhanopettaja MLL seurakunta neuvola koulu muut päiväkodit ja perhepäivähoito PÄIVÄKOTI KIVITASKU ruokapalvelu Liikennelaitokset työterveyshuolto kirjasto ja muu kulttuuritoimi, liikuntatoimi paikalliset yrittäjät (valio, kukkatalo, posti, tume yms. perheet; vanhemmat ja isovanhemmat kiinteistöhuolto palo- ja pelastustoimi henkilöstöhallinto ja atk-tuki luontokoulu sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät luottamushenkilöt 7

8 TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Turvallinen toimintaympäristö on lapsen kokonaiskehitystä tukevan kasvatuksen pohja. Oppimiseen innostava, monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Toiminta-ja oppimisympäristön tulee olla myönteinen ja salliva. Päiväkotimme suunnittelussa on otettu huomioon tilojen mahdollisimman monipuolinen käyttötarkoitus, jolloin lapsilla on päivän aikana mahdollisuus liikuntaan, erilaisiin leikkeihin, rakenteluun tai rauhoittumiseen. Kivitaskun tilat, pikkukeittiö, tutkimushuone, av-huone sekä peuhu-huone, mahdollistavat myös toimimaan pienissä ryhmissä kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Toimintaympäristöä on mahdollista muuttaa kunkin lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Pyrimme tarjoamaan lapsille mahdollisimman paljon omaehtoista toimintaa, mutta meillä on käytössä ns. jumppa -ja taidepäivät, jotka on jaettu osastoittain, sillä haluamme tarjota tasapuolisesti kaikille mahdollisuuden käyttää tiloja. Erityisesti pienten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla tällainen toimintamalli auttaa hahmottamaan ajan kulkua ja päivän rakennetta. Kauriinmaan alueen perhepäivähoitajat pääsevät myös nauttimaan liikunnan riemusta upeassa salissamme. 8

9 Luonto oppimisympäristönä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Päiväkodin ulkoilumahdollisuudet ovat erinomaiset. Piha on monipuolinen, turvallinen ja suojaisa. Metsäretkistä on tullut olennainen osa toimintaamme, jossa käydään lähes viikoittain. Läheinen pulkkamäki, hiihtoladut ja luistinkenttä tuovat vaihtelua liikkumiseen. Päiväkodin sijainnista johtuen olemme etäällä kunnan tarjoamista palveluista, mm. kirjasto, koulu, seurakunta. Tämä rajoittaa osallistumistamme erilaisiin tilaisuuksiin. 9

10 ARVIOINTI Mielestämme arviointi on kiinteä osa oppimisprosessia ja sen lähtökohtana tulee olla vahvuudet ja mahdollisuudet. Arviointi on myös kasvua ja kehitystä tukevaa. Päiväkotimme kiinnittää arvioinnissa huomiota seuraaviin asioihin: A. VARHAINEN PUUTTUMINEN Mikäli lapsen kehityksessä havaitaan tarvetta tukitoimille, teemme yhteistyötä vanhempien, neuvolan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa he ohjaavat lasta jatkotutkimuksiin. Päiväkodissa laadimme erityistä tukea tarvitsevalle lapselle toiminta- ja kuntoutussuunnitelman ja tarvittaessa teemme henkilökohtaisen opetussuunnitelman eli HOPS:in lapselle. Nämä kaikki laadimme yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa. B. LAPSEN KASVU JA OPPIMINEN Yhteisesti laaditut kasvatustavoitteet takaavat lapselle turvallisen ja johdonmukaisen kasvuympäristön. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti yhteisesti vanhempien kanssa. Yhteistyömuotoja ovat päivittäiset kohtaamiset, aloitus- ja yhteistyökeskustelut. Yhteistyössä neuvolan kanssa teemme 5-vuotiaille kehu-arvion (kehityksen arviointi). C. KASVATUSTOIMINTA Arvioimme ja suunnittelemme varhaiskasvatustoimintaa säännöllisesti. Lapsiryhmiemme aikuistiimit kokoontuvat yleensä kerran viikossa suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa. Koko talon yhteinen palaveri järjestetään kerran viikossa. Henkilökunnan yhteiset iltapalaverit ja työyhteisön kehittämispäivä mahdollistavat pedagogisen keskustelun sekä yhteisten tavoitteiden muodostamisen ja tarkistamisen säännöllisesti. Tarvittaessa muutamme toimintaa arvioinnin myötä. 10

11 D. VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan on osallistunut koko henkilökunta, sekä vanhemmat omalta osaltaan. Suunnitelma pohjautuu päiväkodin yhteisille kasvatusnäkemyksille, arvoille ja toimintamuodoille. Esiopetussuunnitelma laaditaan myös vuosittain. Suunnitelmia arvioimme vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa muutamme tai kehitämme toimintaamme niiden pohjalta. DOKUMENTOINTI Päiväkotimme on alkanut toteuttaa dokumentointia varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan myötä. Jokainen osasto on toteuttanut dokumentointia omalla mielekkäällä tavallaan, pääsääntöisesti kuitenkin valokuvaten toimintaa ja/tai kirjaamalla päivä- tai viikkotapahtumia lapsesta ja ryhmästä. Pienryhmässä dokumentointia käytetään myös kuvakerronnan keinoin. Dokumentointi on myös tuotu vanhempien nähtäville. Dokumentointi on työväline, jonka avulla arvioimme omaa työtämme, lapsen kehitystä ja toimintaa sekä sosiaalisia suhteita. Dokumentoinnilla pystymme myös havaitsemaan, tiedostamaan ja syventämään lasten ideoita. Omissa ryhmissä ja päiväkodin yhteisissä palavereissa pyrimme edelleen kehittämään dokumentointia, sillä se on kaikille uusi toimintamuoto. 11

12 Turha miettiä, matka on jo alkanut: parasta pitää hatusta kiinni, kyllä tuuli aukaisee takin. Arto Lappi 12