MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Tampere"

Transkriptio

1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Tampere

2 1.Johdanto Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla... 5 Suomi toisena kielenä- opetus... 6 Tuettu opetus... 7 Koulunkäyntiavustajat... 7 Koko koulun informointi ja koulutus... 7 Koulun yhdyshenkilö tai vastaava... 8 Kuljetukset Opetuksen järjestäminen kunnassa Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen Johdanto 2

3 Tampereella ulkomaalaisten osuus väestöstä on 3,16 % (asukkaita , josta ulkomaiden kansalaisia 6668). Lukuvuonna perusopetuksessa opiskelee 1369 maahanmuuttajataustaista oppilasta, josta perusopetukseen valmistavilla luokilla on 89 oppilasta. Suomi toisena kielenä opetukseen osallistuu n. 800 oppilasta ja maahanmuuttajien äidinkielten opetukseen n. 700 oppilasta. Kaikem paree Tampere- kaupunkistrategian visio vuoteen 2016 on, että Tampere on hyvien palvelujen, osaamisen ja luovuuden kansainvälinen kasvukeskus. Tampere tunnetaan kansainvälisenä kaupunkina, jonka ilmapiiri on avoin eri kansallisuuksia ja kulttuureja kohtaan. Tampere kehittää aktiivisesti hyviä etnisiä suhteita, kulttuurista monimuotoisuuttaan ja asukkaiden välistä tasa-arvoista kanssakäymistä. (Kaikem paree Tampere- kaupunkistrategiasta, s.8.) Tämän tavoitteen saavuttamisessa monikulttuurisuustaidot ovat merkittävässä roolissa. Monikulttuurisuustaitoja, kuten kielitaitoa, vuorovaikutustaitoja sekä sosiaalisia taitoja tarvitaan eri ryhmien kohtaamisissa. Näiden taitojen kehittämiseen pyritään myös tässä hankkeessa ja sen osana laaditussa monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmassa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeen Tampereen painopistealueet ovat kodin ja koulun yhteistyö, konsultoivat opettajat ja seutukunnallinen yhteistyö. Tarkoitus on parantaa vanhempien tiedonsaantimahdollisuuksia suomalaisesta koulujärjestelmästä, muun muassa opintojen suunnittelusta, oppimisen tukitoimista jne. Konsultoivilla opettajilla on merkittävä rooli niin vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä kuin kouluyhteisössäkin oman kulttuurialueensa tiedonvälittäjänä. Kolmannen alueen, seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena on levittää Tampereen hankkimaa osaamista ja tietotaitoa myös ympäristökuntiin, joissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta on huomattavasti lyhyempi kokemus. (Esimerkiksi naapurikuntien kanssa on sopimus oppilaiden valmistavasta opetuksesta Tampereella.) Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmaa ovat olleet tekemässä Etelä-Hervannan ja Peltolammin koulujen rehtorit, jotka ovat koonneet rungon omien koulujensa toimivista käytänteistä. Muut maahanmuuttajaopetuksen asiantuntijat ovat vastanneet yleisiin kysymyksiin. Kokoamista varten järjestettiin myös seminaaripäivä rehtoreille, konsultoivien opettajien yhdysopettajille ja maahanmuuttajien kanssa yhteistyötä tekeville opettajille, jolloin käytiin runkoversiota yhdessä läpi lisäten käytännön työntekijöiden näkökulmia kehittämistä tarvitsevista kohdista. Lopulliseksi suunnitelmaksi näin kerätyt toimet kokosi hankkeen yhdyshenkilö. Kehittämiskohteet on merkitty oheiseen suunnitelmaan kursivoidulla lihavoinnilla. 3

4 2. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Kehittämissuunnitelma perustuu yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteisiin. Nämä arvot löytyvät myös Suomen perustuslaista, yhdenvertaisuuslaista sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. 4

5 Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 3. Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Valmistava opetus Valmistava alkuopetus: Tampereella valmistavan alkuopetuksen ryhmiä on kaksi, ryhmäkoko on kymmenen oppilasta. Ryhmiä opettaa luokanopettaja. Ryhmiin haetaan hakemuksella. Opetusta järjestetään Pohjois-Hervannan ja Tesomajärven kouluissa. Valmistava opetus: Valmistavan opetuksen ryhmiä on viidellä koululla ja ryhmiä on yksitoista, joista seitsemän alakoulun puolella ja neljä yläkoulussa. Ryhmäkoko on maksimissaan kymmenen oppilasta. Valmistavassa opetuksessa oman äidinkielen opetusta ei ole, S2- opetuksen hoitaa ryhmän opettaja. Omaa uskontoa ei opeteta valmistavassa opetuksessa. Oppilaat integroidaan yleisopetukseen heti mahdollisuuksien mukaan. Valmistavan opetuksen kesto on noin vuosi. Jatkossa pyritään tehostamaan valmistavan opetuksen oppilaiden integrointia yleisopetukseen jo suunnitteluvaiheessa. (esim. ryhmien lukujärjestykset ja integroitavan ryhmän pienempi koko, jos mahdollista.) Pyritään kehittämään myös koulun yleisopettajien valmiuksia tukea oppilaita integraatiotunneilla. Tämän takaamiseksi kouluille tarjotaan koulutusta, alkaen syksyllä

6 Suomi toisena kielenä- opetus S2-opetusta annetaan kaikille sitä tarvitseville, ryhmillä ei ole minimi- tai maksimikokoa. Tarpeen määrittelee koulu, opettaja määrittelee ideaalin ryhmäkoon. Erityisoppilaiden opetus ratkaistaan koulukohtaisesti. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan luokan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien kanssa. Yhteistyö koulun muiden opettajien kanssa on opettajakohtaista. Kehittämisehdotuksena esitettiin koulun asiantuntijaroolin käytön tehostamista S2- opetuksesta; vanhempia informoidaan S2- opetuksesta, ei lähdetä neuvottelemaan siitä, osallistutaanko vai ei ja miksi. Oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetuksessa ryhmän minimikoko on 4-oppilasta. Ryhmän maksimikokoa ei ole määritelty. Tunnit ovat varsinaisen lukujärjestyksen ulkopuolella, aamuisin tai iltapäivisin. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan lähikouluissa. Ryhmiä pyritään perustamaan alueellisesti, mikäli se vain on mahdollista. Yhteistyössä muiden opettajien kanssa on kehittämistä. Tarjotaan mahdollisuus usein yksin työtä tekeville mai-opettajille jakaa kokemuksia Turun vastaavien opettajien kanssa virtuaalisesti (yhteistyössä Virtuaaliset alueresurssit hankkeen kanssa). Virtuaaliyhteistyötä aloitellaan syksyllä Pyritään saamaan oman äidinkielen opettajat (MAI) enemmän oman koulunsa yhteisön jäseniksi. Oman äidinkielen opettajien ja perusopettajien yhteistyön luomiseksi tärkeää on rehtorien esimerkki ja aktiivisuus yhteistyön luomisessa. He ovat esimerkillään koulun asenneilmaston tärkeitä muokkaajia. Tiedotus ja tarvittaessa koulutus asian tärkeydestä rehtoreille sopivissa yhteyksissä. Mahdollisuuksien mukaan erilaisten yhteistyöfoorumien tarjoaminen koulujen opettajille sekä oman äidinkielen opettajille, esimerkiksi yhteistyössä oman äidinkielen opettajien yhdistyksen, Kielten Mosaiikki ry:n kanssa. Uskonnon opetus Oman uskonnon opetuksessa opetusta järjestetään, jos 3 oppilasta /oppilaan vanhemmat sitä haluavat. Uskonnon opetusryhmäkoko maksimissaan 15. Tunnit järjestetään 6

7 kouluaikana. Uskonnon opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan oppilaan omalla koululla. Myös alueellisia ratkaisuja pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään. Tuettu opetus Tukiopetusta sekä suomeksi että omalla kielellä. Omalla kielellä oppilaan on mahdollista saada tukiopetusta joko tietyssä aineessa tai sitten yleisesti koulunkäynnin eri osa-alueisiin liittyen. Tampereella on yksi nivelryhmä yläkouluun siirtyville (tuettu 7. luokka), erityisopetusta annetaan tarpeen mukaan. Nivelryhmälle nähty selvää tilausta ja tarvetta. Tavoitteena on nivelluokkien määrän lisääminen haasteelliselle yläasteikäisenä Suomeen saapuneille. Tavoite olisi useampia luokkia, jotka mahdollistaisivat alueellisen tasa -arvon koulumatkoissa ja myös yhteistyön naapurikuntien kanssa. Asiaa pidetään aktiivisesti esillä tilaajapuolen kanssa erilaisissa opetuksen järjestämistä koskevissa yhteyksissä. Koulunkäyntiavustajat Kouluavustajia on liian vähän, avustajatilanne on huono kaupungin tasolla, johtuen myös työvoimahallinnon ratkaisuista ja tilaajapuolesta. Vieraskielisiä koulunkäyntiavustajia on melko vähän, eniten lienee avustajia, jotka osaavat venäjää. Maahanmuuttajataustaisia avustajia pyritään palkkaamaan, mutta puutteellinen suomen kielen taito on usein ongelma. (Avustajasta saattaa tulla avustettava, jos ei kielitaito ole riittävä.) Koulunkäyntiavustajille pyritään järjestämään koulutusta maahanmuuttajiin liittyvistä aiheista tai kannustetaan osallistumaan jo järjestettävään koulutukseen. Pyritään palkkaamaan enemmän maahanmuuttajataustaisia avustajia, jos kouluorientoituneita, kielellisesti ja taidollisesti sopivia tulokkaita löytyy. Tämä edellyttää yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa. Koko koulun informointi ja koulutus Maahanmuuttajakoordinaattori tiedottaa ajankohtaisista maahanmuuttajaopetukseen liittyvistä asioista. Kaikilla kouluilla on maahanmuuttajayhdyshenkilö, joka hoitaa tiedotusta koulun 7

8 sisälle. Rehtorit tiedottavat koulukohtaisesti. Koulun henkilökunnan informointi tapahtuu yhteisten kokousten kautta, joissa selvitetään henkilökunnalle yhteiset periaatteet. Kehittämistä voisi tapahtua koulun ulkopuolisten tapahtumien huomioinnissa. Paikoin tilanne on jo hyvä, joissakin kouluissa yhteistyötä voisi tiivistää. Mahdollista olisi myös yhteistyön hyödyntäminen nykyistä paremmin (esim. kansalaisjärjestöjen järjestämät tapahtumat, mm. rasismin vastaisen viikon tapahtumat, vuonna 2008 Unicefkaupunkivuosi Tampereella jne. kulloisenkin tilanteen mukaan.) Valmistavan / S2 / oman äidinkielen / uskonnon opettajien kokouskäytännöt ja vastuut Maahanmuuttajakoordinaattori järjestää 2-4 kokousta lukuvuodessa valmistavien luokkien -, S2-, oman äidinkielen- ja islamin uskonnon opettajille. Yhteistyötä myös oman äidinkielen opettajien oman yhdistyksen Kielten Mosaiikki ry:n kanssa. Kouluilla on nämä vastuut jaettu vaihtelevasti, käytännöt riippuvat siitä, kuinka paljon ko. koululla on henkilökuntaa, joka työskentelee maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Pyritään saamaan joka koululle, mikäli koulun koon huomioiden se on järkevää, maahanmuuttaja-asioista vastaavien tiimi, joka kokoontuu tarpeen mukaan. Tiimikokouksiin voisi kutsua myös MAI- opettajat, joille kyseinen koulu on pääkoulu. Pyritään rohkaisemaan MAI- opettajia osallistumaan oman koulun kokouksiin. Maahanmuuttajakoordinaattori esittelee tiimi-ideaa koulujen maahanmuuttajayhdyshenkilöille kevään 2008 tapaamisissa. MAI-opettajien integroitumista kouluyhteisöön tulee parantaa. Vastuussa tästä ovat kunkin pääkoulun rehtori ja opettajat, ensisijassa yhdysopettajat. Koulun yhdyshenkilö tai vastaava Joka koululla on maahanmuuttajaopetuksen yhdyshenkilö. Koulun maahanmuuttajayhdyshenkilönä toimii vaihtelevasti joku koulun opettajista. Opettajien koulutus työskentelyyn Opettajat osallistuvat halutessaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen, myös VESO:issa huomioitu toisinaan maahanmuuttaja-teema. Maahanmuuttajakoordinaattori organisoi kaupunkikohtaista koulutusta opettajille, lisäksi koulun omissa koulutuspäivissä voidaan käsitellä maahanmuuttajiin liittyviä asioita. 8

9 Pyritään huomioimaan koulutuksen aika ja sisältö niin, että aihe tavoittaisi koko koulun väen, eikä maahanmuuttajuuteen liittyvä koulutus jakaantuisi enää omaksi työpajakseen, johon jo maahanmuuttajien kanssa työskennelleet osallistuvat. Pyritään suuntaamaan koulutusta niille opettajille, jotka eivät ole automaattisesti maahanmuuttajaopettajia, vaan opettavat maahanmuuttajia yleisopetuksessa ja integrointitunneilla. Tämä pyritään huomioimaan jo seuraavassa VESO- koulutuksessa sekä koulujen omissa koulutuksissa ja niiden suunnittelussa. Ensimmäinen koulutus kuinka auttaa valmistavalta luokalta tulevaa oppilasta tämän kehityshankkeen puitteissa syksyllä 2008, jatkossa maahanmuuttajakoordinaattori hoitaa asiaa. OHR-menettelytavat Oppilashuoltoryhmissä (koulukohtainen) ei ole pysyvästi mukana maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa päätyökseen työskentelevää henkilökuntaa. Tarvittaessa kutsuttava - käytäntö näyttää toimivan. Yhteistyö ja yhteissuunnittelu päivähoidon / päiväkotien kanssa Maahanmuuttajakoordinaattori osallistuu päivähoidon maahanmuuttajatyöryhmään ja alkuopetuksen oppilaaksiottopalaveriin. Lisäksi koulukohtaista yhteistyötä oman alueen päiväkotien kanssa. Yhteistyö tapahtuu luontevasti esikouluryhmien siirtyessä yhä enemmän kouluille, jo nyt on joitakin eskarioppilaita esimerkiksi kotikielen ryhmissä. Tiedonsiirto alkaa tapahtua jo kohtuullisen luontevasti. Tiedonkulun parantamiseksi koulun ja esiopetuksen välille on tulossa maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma, joka vastaa koulun ja esiopetuksen välittömään tiedontarpeeseen (sikäli kun vanhemmat antavat tiedonsiirtoon luvan.) Tiedonsiirron tehostamiseksi ja vastavuoroisen yhteistyön luomiseksi päiväkotien ja S2- opettajien yhteistyötä on lisättävä. Alakoulujen S2- opettajat voisivat vierailla alueensa päiväkodeissa, mahdollisesti jo syksyllä 2008, kuitenkin vierailut otetaan suunnitelmiin ja työtehtäviin mukaan viimeistään keväällä Tiedotus ja alustavat kyselyt yhteistyötilanteesta - ja tarpeesta jo keväällä

10 Vanhempientapaamisten käytännöt Arviointikeskustelut pidetään kerran lukuvuodessa, muut tapaamiset tarvittaessa. Arviointikeskusteluissa on ohjeena tilata aina tulkki paikalle, jos vanhempien äidinkieli on muu kuin suomi ja asioiden ymmärtämisestä ei ole sataprosenttista varmuutta. Lisäksi lähes vuosittain järjestetään ns. maahanmuuttajataustaisten vanhempien vanhempainilta, jossa käydään läpi suomalaista koulujärjestelmää. Tulkkikysymykset Tulkki tilataan paikalle aina, jos joku osapuolista sitä tarvitsee. Myös puhelintulkkaus kaiutinpuhelimen kautta on mahdollista ja suositeltavaa. Henkilöasioiden, arviointien yms. tulkkaukseen käytetään tulkkikeskuksen tulkkeja, koulun sisäisten tiedotteiden (yksittäisten ota huomenna luistimet kouluun - lappusten) kääntämisessä voidaan käyttää myös MAI- opettajia tai omakielisiä avustajia. Kuljetukset Valmistavan opetuksen oppilaille järjestetään kuljetus, OHR:n lausunnolla taksikuljetus tarvittaessa. Muutoin kuljetukset hoituvat normaalin menettelytavan mukaan. Valmistavien luokkien oppilailla on usein ainakin alkuun taksikuljetus, mutta mahdollisimman pian pyritään siihen, että lapsi pystyy kulkemaan koulumatkansa itsenäisesti. Terveydenhoidon erityiskysymykset Käytännöt kaupungin sisällä vaihtelevat, esim. maahantulotarkastusten osalta. Kouluterveydenhoidossa valmistavan luokan oppilaita varten ei ole lisäresurssia vaikka heidän asiansa hoitaminen yleensä viekin enemmän aikaa kuin ns. tavallisen oppilaan. Kouluterveydenhoidolle tilanne aiheuttaa lisäpainetta, sillä myös vanhemmilla on tiedon tarvetta. Esimerkiksi rokotusohjelmille ja yleisille ohjeille on käännöstarvetta. Kouluterveydenhoitoryhmälle on tiedotettu sekalaisista käytännöistä. Tavoitteena on yhtenäisen linjan luominen. Toiveena olisi, että kaikki paitsi Ulkomaalaistoimiston asiakkaat kävisivät lääkärintarkastuksessa joko keskitetysti tai sitten kaikilla lääkäriasemilla olisi yhteiset standardit tutkimuksiin. Resurssiasiaa pidetään esillä. Tämän hankkeen aikana konsultoivat opettajat kääntävät erilaisia tiedotteita omille äidinkielil- 10

11 leen. Kouluterveydenhuollon kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä terveydenhuollon- ja kouluviranomaisten kesken. Opetuksen järjestäminen kunnassa Perusopetuksessa toimii maahanmuuttajakoordinaattori, kehityspäällikön alaisuudessa. Muina työntekijöinä on kerhokoordinaattori perusopetuksen maahanmuuttajakoordinaattorin työparina. Rahoitus kunnassa: OPH:n osarahoitus S2-opetukseen, MAI-opetukseen sekä maahanmuuttajien tukiopetukseen. Kuntakohtainen S2-opetussuunnitelma, opetusta järjestetään tarvitseville. Omassa äidinkielessä opetusta järjestetään lukuvuonna eri kielessä, opettajia on 31, joista kahdella on virka. Ryhmässä on oltava vähintään 4 oppilasta. Islamin uskonnossa on kaksi päätoimista opettajaa, oppilaita n Kaupungissa on oma islamin uskonnon opetussuunnitelma. Kaupungin tasolla on yleinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, päivähoidolla ja perusopetuksella on vielä yhteinen tasa-arvosuunnitelma vuosille Opettajien, koulunkäyntiavustajien tapaamiset ja koulutukset: MAI- ja S2- opettajilla on säännöllisiä kokouksia, myös jonkin verran koulutusta järjestetään. Koulunkäyntiavustajat ovat koulukohtaisessa toiminnassa mukana. Hallinnon väen koulutus on täydennyskoulutukseen osallistumista oman kiinnostuksen mukaan. Yhteistyö Maahanmuuttajakoordinaattori tekee yhteistyötä muiden maahanmuuttajatyön toimialakoordinaattoreiden kanssa (kulttuuri- sos.- ja terveystoimi) sekä erityispalveluiden toimijoiden kanssa. Kirjastojen, taidelaitosten, museoiden ym. kanssa tehdään koulukohtaista yhteistyötä. 11

12 Maahanmuuttajakoordinaattorilla on läsnäolo- ja puheoikeus maahanmuuttajaneuvoston kokouksissa, joita järjestetään joka toinen kuukausi. (Neuvoston tehtävänä on mm. maahanmuuttajien ja kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittäminen, eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittäminen sekä osallistuminen syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn. Neuvostolla ei ole päätösvaltaa, vaan se tekee esityksiä sille määritellyistä tehtävistä. Maahanmuuttajaneuvostoon valitaan kymmenen maahanmuuttajataustaista jäsentä ja puheenjohtaja. 4. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa Oppilaan ja perheen vastaanotto Kunnassa on yksi henkilö, joka ottaa kaikkien valmistavien luokkien oppilaiden ilmoittautumiset vastaan ja ohjaa sitten alueensa lähimpään valmistavaa opetusta antavaan kouluun. Tieto tulokkaista välitetään vastaanottavalle koululle sekä tallennetaan oppilastietojärjestelmään. Kotikäyntejä valmistavasta alkuopetuksesta / opetuksesta tehdään tarvittaessa. Käynnit ovat kuitenkin koulu- ja oppilas-/ perhekohtaisia. Muualta tulevat oppilaat otetaan samalla tavalla vastaan kuin kuntalaisetkin. Perhe tulee koululle tapaamaan vastaanottavaa virkahenkilöä (rehtori, apulaisrehtori, opettaja), samaan aikaan paikalle on myös tilattu tulkki. Koulu on tarvittaessa yhteistyössä muiden tahojen (esiopetuksen ja päivähoidon) kanssa. Oppilaan tiedot kirjataan ja kerätään Pro Capita oppilashallintojärjestelmään. Yleensä tarkat tiedot kerätään ja kootaan kouluilla. Harrastuksiin ohjaaminen on koulukohtaista, kouluilla toimivia kerhoja pyritään hyödyntämään ja markkinoimaan perheille. Pyritään tehostamaan yhteistyötä seurojen ja harrastustoimintojen kanssa sekä muiden harrastushankkeiden kanssa, esim. tällä hetkellä käynnissä oleva harrastava iltapäivä (HIP)- hankkeen kanssa, jotta tieto harrastusmahdollisuuksista tavoittaisi paremmin perheitä. Kerhoesitteitä käännetään konsultoivien opettajien kielille, jatkossa käännöksiä tehdään kulloisenkin tilanteen mukaisilla resursseilla. 12

13 Lähes vuosittain järjestetään ns. maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille vanhempainilta, jossa käydään läpi suomalaista koulujärjestelmää sekä oman koulun toimintaa, koulupolkua sekä kielivalintakysymyksiä. Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä - hankkeen puitteissa on tulossa Vanhempainkoulu- kokeilu syksyllä Koulutuskokeilulla on tarkoitus kartoittaa, onko vanhemmilla kiinnostusta osallistua tällaiseen koulutukseen ja ketkä osallistuvat sekä sitä, millaiselle tiedolle on tarvetta? Mahdollisesti mukana ovat myös konsultoivat opettajat. Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Tarvittaessa oppilaille (kodeille) käännätetään omakielisiä tiedotteita, toiminta ei ole säännöllistä. Jos konsultoivia opettajia tulee jatkossa useammista kielistä, kääntämisestä tulee säännöllistä. Joka koululle kootaan omankielisten tiedotteiden kansio. Käännöskansiota koostavat parhaillaan konsultoivat opettajat. Konsultoivien opettajien toiminta jatkuu hankkeen loputtua, mikäli toiminta vakuuttaa tilaajapuolen. Mahdollinen jatkotoiminta riippuu siis palvelun tilaajan resurssoinnista. Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Sekä oppilaskunnan että vanhempainyhdistyksen toiminnasta pyritään tiedottamaan kaikille koulun oppilaille sekä oppilaiden huoltajille. Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempia pyritään rohkaisemaan mukaan vanhempainyhdistyksen toimintaan, mutta tuntuu vielä aika vaikealta asialta uskaltautua tulla joukkoon mukaan. Konsultoivien opettajien myötä olisi ehkä mahdollista saada tietoa koulun epävirallisemmasta toiminnasta myös perheille, jottei osallistuminen tyssäisi ainakaan tiedon puutteeseen. Konsultoivat opettajat kääntävät mahdollisesti syksyllä 2008 pienet tiedotteet myös koulun osallistumis- ja vaikuttamistavoista. Mahdolliset ongelmat 13

14 Koululla on jo pitkät oppilashuollolliset perinteet ja varhaisen puuttumisen ja tunnistamisen toimintakulttuuri on läpäissyt koulun. Yhteistyö sosiaalipuolen kanssa tapahtuu ensisijaisesti koulun kuraattorin tukemana. Tarvittaessa paikalle tilataan tulkki. Oppilasta voivat kuulla opettajan ja rehtorin lisäksi myös kuraattori, joka keskustelee usein oppilaiden kanssa, joilla on tarve puhua jollekin ulkopuoliselle omista asioistaan. Konsultoivat opettajat voivat toimia koulun arjessa apuna asioiden yleisessä selvittämisessä sekä halutessaan myös suorana vertaisapuna maahanmuuttajataustaisille perheille. Halutessaan konsultoivat opettajat voivat kieltäytyä suorasta vuorovaikutuksesta asemansa vuoksi( ovat opettajia ja kieliyhteisönsä jäseniä, roolit voivat joskus sekoittua perheiltä ja yhteistyö vaikeutuu). Käytäntöä muokataan kevään 2008 konsultoivien opettajien antaman palautteen pohjalta. Vanhempia kuullaan aina tarvittaessa, usein maahanmuuttajataustaisten lasten huoltajat pyytävät esimerkiksi tavata rehtoria. Tarvittaessa tilataan tulkki. Yhteistyö muiden tahojen kanssa (maahanmuuttajien vastaanotto, sosiaalitoimi ym.) tapahtuu suoraan opettajien (valmistava, S2) ja kyseisten viranomaistahojen välillä. 5. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Pyritään harmoniseen yhteiseloon koulun arjessa. Periaatteena on kaikkien oppilaiden tasavertainen kohtelu, puhe ennemmin oppilaasta kuin kiinalaisesta oppilaasta. Monenlaiset kieli- ja kulttuuritaustat ovat luonnollinen osa arkea ja koulun toimintaa. Tasa-arvoinen työskentely on paras ja ainoa tapa edistää myös suvaitsevaisuutta ja koko kouluyhteisön hyviä suhteita. Koulun toimintakulttuurissa ja sen kehittämisessä ihmisoikeudet on tuotu esille. Koulun vuosittaisissa juhlissa ja tapahtumissa voidaan tuoda mukaan eri kulttuureista tulevien oppilaiden 14

15 kulttuuria yhdistettynä suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Kouluilta osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan erilaisin koulun ulkopuolisiin monikulttuurisiin tapahtumiin. Lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko otetaan huomioon koulujen aihekokonaisuuksissa ja viedään myös kaupungin opetussuunnitelmatyöryhmälle Kerhokoordinaattori kokoaa materiaalipaketin ihmisoikeuksista (sisältäen mm. pelejä, tehtäviä ja muuta valmista materiaalia). Tätä pakettia voidaan kierrättää kouluilla ja sen osia voidaan hyödyntää opetuksessa näiden teemojen esiin nostamisessa ja esillä pitämisessä osana koulun arkea. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan on valmistavalla luokalla mukana vuosisuunnitelmassa. Tähän kuuluu tutustuminen suomalaiseen elämään ja kulttuuriin ja lähinnä paikallisiin historian ja kulttuurin kohteisiin. Muussa opetuksessa mukana kaikkien luokkien toiminnassa, ei erikseen ja erityisesti maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustumiseksi toisiinsa ei ole järjestetty erillistä, suunniteltua toimintaa. Kaikki toiminta on avointa kaikille, myös vanhempainillat. Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Tunnistaminen ja kirjaaminen tapahtuu koulun normaalin toimintakulttuurin puitteissa. Syrjintään ja/tai rasistiseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi, tästä varhaisesta ja nopeasta puuttumisesta on hyviä kokemuksia. Kouluilla ei ole erikseen suunnitelmaa menettelytavoista mahdollisissa syrjintä- tai rasismitapauksissa, koska tämä osa-alue on osa koulun arkitoimintaa. Oppilaan ja vanhempien kuuleminen: Aina yhteydenotto huoltajiin, rehtorin/apulaisrehtorin keskustelu, tarvittaessa koulun kuraattorin mukaantulo. Tyttöjen aseman on oltava yhtä tasa-arvoinen kuin poikien. Tästä kannetaan erityistä huolta, joskus tarvitaan yhteydenotto sosiaaliviranomaisiin, mikäli tunnistetaan kodin toimintakulttuurissa jotain korjattavaa. 15

16 Yhteistyömahdollisuuden kartoitus Rasmus-verkoston toimijoiden kanssa, mikäli kouluilta nousee tarvetta lisätietoon/ tukeen syrjintä- ja rasismikysymyksissä, esim. luennon muodossa. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus: koulun ops-periaatteiden mukaan koulu kannustaa monikulttuuriseen ja moniarvoiseen yhteistyöhön suomalainen kulttuuriperintö huomioon ottaen. Oman äidinkielen käyttöön kannustetaan sopivissa yhteyksissä. Oppilaan oman kielen käyttämistä tuetaan ja tehdään tunnetuksi esimerkiksi oppitunneilla, välitunneilla, aamunavauksissa, tilaisuuksissa, materiaaleissa. Oppilaita kannustetaan oman äidinkielen tunneille osallistumiseen. Kouluilla tiedon levitys on jatkuvaa. Oman äidinkielen aseman esillä pitäminen neuvolasta päivähoidon kautta peruskouluun. Joulu- ja kevätjuhlat järjestetään perinteistä suomalaista kulttuuria kunnioitten. Eri kulttuurit voivat tuoda juhliin omia sävyjään, mutta koulun juhlat eivät ole muiden uskontojen esittelytilaisuuksia. Muut uskontoihin liittyvät käytännön toimet pyritään huomioimaan mahdollisuuksien rajoissa. Minkään uskonnon tunnustuksellinen harjoittaminen ei kuulu lapsen koulupäivään. Ristiriitatilanteissa konsultoidaan oman uskonnon opettajaa. Kouluilla, joilla maahanmuuttajat eivät vielä ole määrällisesti kovin suuresti edustettuna, voisi mahdollisesti olla kulttuuripäivä/-viikko, jossa eri kieli- ja kulttuuritaustoja tuotaisiin esiin. Koulukohtainen tiedotus asiasta on tarpeen, toteutus resurssien mukaan. Oppilaiden kulttuuritaustat pyritään huomioimaan ja tuomaan esille koulun arjessa, mikäli oppilas itse huoltajineen niin haluaa. Selvitetään koulun oppilaiden uskontoihin liittyvät käytänteet vuosikalenteriin ja laaditaan suositukset. Sama koskee myös lomia. Tarvittaessa tehdään käännöksiä tiedot- 16

17 teista. Tavoitteena saada kaikille kouluille yhtenäiset linjat asioiden hoitamisessa. Uskontojen vuosikalenterin laatiminen aluilleen syksyllä Kulttuurinen moninaisuus eri oppiaineissa Otetaan huomioon aihekokonaisuuksissa sikäli kun ne sopivat mukaan. Oppilas lähtökohtana Oppilaan oman taustakulttuurin tietojen ja taitojen ottaminen huomioon opetuksessa on lähtökohtana samoin kuin muillakin oppilailla. Oppilaan omaa kulttuuria voidaan pitää näkyvillä koulun ja oppituntien arjessa, jos oppilas niin toivoo ja mikäli se luontevalla tavalla sopii opetettavaan asiaan. Valtaväestön oppilaiden mahdollisuudet oppia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden taustakulttuurien kieliä vaihtelevat. Sikäli kun nämä kielet ovat valinnaisina kielinä, opiskelu koulussa onnistuu, muuten opiskelu on kiinni oppilaiden omasta aktiivisuudesta koulun ulkopuolella (esim. kansalais- ja työväenopiston kurssit yms.) Erityiset hankkeet ja projektit toteutetaan yhteistyössä perusopetuksen hallinnon kanssa. Muiden tahojen hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä, sikäli kun se on käytännössä mahdollista toteuttaa. Erilaiset projektit ja hankkeet saavat myös johdon tuen. 7. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Oppilaiden tiedot, taidot ja osaaminen on lähtökohtana oppilaan taustan huomioivassa pegogiikassa. Oppilaiden oppimisen oppimiseen on kiinnitetty erityishuomiota. Oppilaiden taustan huomioivaa pedagogiikkaa pyritään noudattamaan kouluttamalla opettajia sekä ottamalla huomioon oppilaiden suomen kielen kehitys. Koulutus on koulukohtaista ja OPEKO:n järjestämää täydennyskoulutusta opettajille. Kulttuurisensitiivisyyteen harjaantuminen (esim. koulutus, pedagogiset tapaamiset yms.) ja opetuksen eriyttäminen ovat koulujen arkipäivää. 17

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 2009 (päivitetty toukokuussa 2008) Savonlinnan kaupungin esi- ja perusopetus

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 2009 (päivitetty toukokuussa 2008) Savonlinnan kaupungin esi- ja perusopetus MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 2009 (päivitetty toukokuussa 2008) Savonlinnan kaupungin esi- ja perusopetus 1 Sisällysluettelo 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 Kouvola 1 Sisällys Johdanto... 3 1. Arvopohja... 5 2. Opetuksen järjestäminen... 7 2.1. Kouvolan kaupungin opetustoimen tilastoja... 7 2.2. Valmistava

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI 2007 2008 SISÄLLYS 1. Arvopohja... 3 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa... 3 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007. Kuopio HK 28.-29.8.2007

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007. Kuopio HK 28.-29.8.2007 1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007 Kuopio HK 28.-29.8.2007 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 3. Oppilaan ja

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Punkalaitumen kunnassa on n. 3300 asukasta. Esi- ja perusopetusikäisiä on 357, joista maahanmuuttajataustaisia

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007. Hämeenlinna HK 28.-29.8.2007

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007. Hämeenlinna HK 28.-29.8.2007 1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007 Hämeenlinna HK 28.-29.8.2007 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 3. Oppilaan

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Lahden kouluissa ja päiväkodeissa Lahden kaupunki SISÄLLYSLUETTELO 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 2.1. Nykytilan kuvausta

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Kirkkonummen kunta

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Kirkkonummen kunta MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Kirkkonummen kunta Kirkkonummen kunta, Kirkonkylän koulu (esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1.-6.) 1. Arvopohja Perusopetuslaki 6, Yhdenvertaisuuslaki

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007. Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen pirjo.immonen-oikkonen@oph.

Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007. Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen pirjo.immonen-oikkonen@oph. Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007 Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen pirjo.immonen-oikkonen@oph.fi Perusopetuksen ops:n perusteet 2004 luku 6.4. Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007 26. - 27.11.2009 Helsingissä

Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007 26. - 27.11.2009 Helsingissä Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007 26. - 27.11.2009 Helsingissä Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen pirjo.immonen-oikkonen@oph.fi MOKU-kehittämistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Jyväskylä

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Jyväskylä MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Jyväskylä 1 1 JOHDANTO Jyväskylässä päivähoidossa on 200 maahanmuuttajataustaista lasta, 36 eri kansallisuutta, 45 eri kieliryhmästä. Peruskouluissa

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajien opetuksen itsearviointilomake Yleissivistävä koulutus Kunta/koulutuksen järjestäjä täyttää

Maahanmuuttajien opetuksen itsearviointilomake Yleissivistävä koulutus Kunta/koulutuksen järjestäjä täyttää Liite Maahanmuuttajien opetuksen itsearviointilomake Yleissivistävä koulutus Kunta/koulutuksen järjestäjä täyttää Maahanmuuttajataustaisten lasten opetuksen itsearvioinnin indikaattorit on suunniteltu

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Maahanmuuttajaoppilaiden läksykerhotoiminta Tuija Hauta-aho Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunki Maahanmuuttajaoppilaiden läksykerhotoiminta Tuija Hauta-aho Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Maahanmuuttajaoppilaiden läksykerhotoiminta Tuija Hauta-aho Tampereen kaupunki Miksi läksykerhoja? Mistä löytyy lanttukukon resepti? Mä tiedän, apteekista! Meidän kielellä lasketaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma

Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Porvoon suomenkielinen koulutustoimi 12.5.2009 Sisällys 1. Yleistä 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma 1.2. Arvopohja 1.3. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Siikajoen kunnan koulujen monikulttuurisuussuunnitelma. Siikajoen kunnan koulujen

Siikajoen kunnan koulujen monikulttuurisuussuunnitelma. Siikajoen kunnan koulujen Siikajoen kunnan koulujen Päivitetty 17.3.2010 1 1. Johdanto Siikajoen kunnan erityispiirteisiin on kuulunut kautta aikojen monikulttuurisuus. Viime vuosisadan alkupuolella alueella vaikutti tukkilaiskulttuuri,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 Peruskoulujen rehtoreille ja johtajille Ohje voimassa toistaiseksi PERUSKOULUN YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA (OVTES 2010-11 osion B liitteen 1 6 ) Yleistä opetuksen yhteissuunnittelusta

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot