MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Tampere"

Transkriptio

1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Tampere

2 1.Johdanto Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla... 5 Suomi toisena kielenä- opetus... 6 Tuettu opetus... 7 Koulunkäyntiavustajat... 7 Koko koulun informointi ja koulutus... 7 Koulun yhdyshenkilö tai vastaava... 8 Kuljetukset Opetuksen järjestäminen kunnassa Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen Johdanto 2

3 Tampereella ulkomaalaisten osuus väestöstä on 3,16 % (asukkaita , josta ulkomaiden kansalaisia 6668). Lukuvuonna perusopetuksessa opiskelee 1369 maahanmuuttajataustaista oppilasta, josta perusopetukseen valmistavilla luokilla on 89 oppilasta. Suomi toisena kielenä opetukseen osallistuu n. 800 oppilasta ja maahanmuuttajien äidinkielten opetukseen n. 700 oppilasta. Kaikem paree Tampere- kaupunkistrategian visio vuoteen 2016 on, että Tampere on hyvien palvelujen, osaamisen ja luovuuden kansainvälinen kasvukeskus. Tampere tunnetaan kansainvälisenä kaupunkina, jonka ilmapiiri on avoin eri kansallisuuksia ja kulttuureja kohtaan. Tampere kehittää aktiivisesti hyviä etnisiä suhteita, kulttuurista monimuotoisuuttaan ja asukkaiden välistä tasa-arvoista kanssakäymistä. (Kaikem paree Tampere- kaupunkistrategiasta, s.8.) Tämän tavoitteen saavuttamisessa monikulttuurisuustaidot ovat merkittävässä roolissa. Monikulttuurisuustaitoja, kuten kielitaitoa, vuorovaikutustaitoja sekä sosiaalisia taitoja tarvitaan eri ryhmien kohtaamisissa. Näiden taitojen kehittämiseen pyritään myös tässä hankkeessa ja sen osana laaditussa monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmassa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeen Tampereen painopistealueet ovat kodin ja koulun yhteistyö, konsultoivat opettajat ja seutukunnallinen yhteistyö. Tarkoitus on parantaa vanhempien tiedonsaantimahdollisuuksia suomalaisesta koulujärjestelmästä, muun muassa opintojen suunnittelusta, oppimisen tukitoimista jne. Konsultoivilla opettajilla on merkittävä rooli niin vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä kuin kouluyhteisössäkin oman kulttuurialueensa tiedonvälittäjänä. Kolmannen alueen, seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena on levittää Tampereen hankkimaa osaamista ja tietotaitoa myös ympäristökuntiin, joissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta on huomattavasti lyhyempi kokemus. (Esimerkiksi naapurikuntien kanssa on sopimus oppilaiden valmistavasta opetuksesta Tampereella.) Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmaa ovat olleet tekemässä Etelä-Hervannan ja Peltolammin koulujen rehtorit, jotka ovat koonneet rungon omien koulujensa toimivista käytänteistä. Muut maahanmuuttajaopetuksen asiantuntijat ovat vastanneet yleisiin kysymyksiin. Kokoamista varten järjestettiin myös seminaaripäivä rehtoreille, konsultoivien opettajien yhdysopettajille ja maahanmuuttajien kanssa yhteistyötä tekeville opettajille, jolloin käytiin runkoversiota yhdessä läpi lisäten käytännön työntekijöiden näkökulmia kehittämistä tarvitsevista kohdista. Lopulliseksi suunnitelmaksi näin kerätyt toimet kokosi hankkeen yhdyshenkilö. Kehittämiskohteet on merkitty oheiseen suunnitelmaan kursivoidulla lihavoinnilla. 3

4 2. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Kehittämissuunnitelma perustuu yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteisiin. Nämä arvot löytyvät myös Suomen perustuslaista, yhdenvertaisuuslaista sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. 4

5 Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 3. Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Valmistava opetus Valmistava alkuopetus: Tampereella valmistavan alkuopetuksen ryhmiä on kaksi, ryhmäkoko on kymmenen oppilasta. Ryhmiä opettaa luokanopettaja. Ryhmiin haetaan hakemuksella. Opetusta järjestetään Pohjois-Hervannan ja Tesomajärven kouluissa. Valmistava opetus: Valmistavan opetuksen ryhmiä on viidellä koululla ja ryhmiä on yksitoista, joista seitsemän alakoulun puolella ja neljä yläkoulussa. Ryhmäkoko on maksimissaan kymmenen oppilasta. Valmistavassa opetuksessa oman äidinkielen opetusta ei ole, S2- opetuksen hoitaa ryhmän opettaja. Omaa uskontoa ei opeteta valmistavassa opetuksessa. Oppilaat integroidaan yleisopetukseen heti mahdollisuuksien mukaan. Valmistavan opetuksen kesto on noin vuosi. Jatkossa pyritään tehostamaan valmistavan opetuksen oppilaiden integrointia yleisopetukseen jo suunnitteluvaiheessa. (esim. ryhmien lukujärjestykset ja integroitavan ryhmän pienempi koko, jos mahdollista.) Pyritään kehittämään myös koulun yleisopettajien valmiuksia tukea oppilaita integraatiotunneilla. Tämän takaamiseksi kouluille tarjotaan koulutusta, alkaen syksyllä

6 Suomi toisena kielenä- opetus S2-opetusta annetaan kaikille sitä tarvitseville, ryhmillä ei ole minimi- tai maksimikokoa. Tarpeen määrittelee koulu, opettaja määrittelee ideaalin ryhmäkoon. Erityisoppilaiden opetus ratkaistaan koulukohtaisesti. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan luokan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien kanssa. Yhteistyö koulun muiden opettajien kanssa on opettajakohtaista. Kehittämisehdotuksena esitettiin koulun asiantuntijaroolin käytön tehostamista S2- opetuksesta; vanhempia informoidaan S2- opetuksesta, ei lähdetä neuvottelemaan siitä, osallistutaanko vai ei ja miksi. Oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetuksessa ryhmän minimikoko on 4-oppilasta. Ryhmän maksimikokoa ei ole määritelty. Tunnit ovat varsinaisen lukujärjestyksen ulkopuolella, aamuisin tai iltapäivisin. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan lähikouluissa. Ryhmiä pyritään perustamaan alueellisesti, mikäli se vain on mahdollista. Yhteistyössä muiden opettajien kanssa on kehittämistä. Tarjotaan mahdollisuus usein yksin työtä tekeville mai-opettajille jakaa kokemuksia Turun vastaavien opettajien kanssa virtuaalisesti (yhteistyössä Virtuaaliset alueresurssit hankkeen kanssa). Virtuaaliyhteistyötä aloitellaan syksyllä Pyritään saamaan oman äidinkielen opettajat (MAI) enemmän oman koulunsa yhteisön jäseniksi. Oman äidinkielen opettajien ja perusopettajien yhteistyön luomiseksi tärkeää on rehtorien esimerkki ja aktiivisuus yhteistyön luomisessa. He ovat esimerkillään koulun asenneilmaston tärkeitä muokkaajia. Tiedotus ja tarvittaessa koulutus asian tärkeydestä rehtoreille sopivissa yhteyksissä. Mahdollisuuksien mukaan erilaisten yhteistyöfoorumien tarjoaminen koulujen opettajille sekä oman äidinkielen opettajille, esimerkiksi yhteistyössä oman äidinkielen opettajien yhdistyksen, Kielten Mosaiikki ry:n kanssa. Uskonnon opetus Oman uskonnon opetuksessa opetusta järjestetään, jos 3 oppilasta /oppilaan vanhemmat sitä haluavat. Uskonnon opetusryhmäkoko maksimissaan 15. Tunnit järjestetään 6

7 kouluaikana. Uskonnon opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan oppilaan omalla koululla. Myös alueellisia ratkaisuja pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään. Tuettu opetus Tukiopetusta sekä suomeksi että omalla kielellä. Omalla kielellä oppilaan on mahdollista saada tukiopetusta joko tietyssä aineessa tai sitten yleisesti koulunkäynnin eri osa-alueisiin liittyen. Tampereella on yksi nivelryhmä yläkouluun siirtyville (tuettu 7. luokka), erityisopetusta annetaan tarpeen mukaan. Nivelryhmälle nähty selvää tilausta ja tarvetta. Tavoitteena on nivelluokkien määrän lisääminen haasteelliselle yläasteikäisenä Suomeen saapuneille. Tavoite olisi useampia luokkia, jotka mahdollistaisivat alueellisen tasa -arvon koulumatkoissa ja myös yhteistyön naapurikuntien kanssa. Asiaa pidetään aktiivisesti esillä tilaajapuolen kanssa erilaisissa opetuksen järjestämistä koskevissa yhteyksissä. Koulunkäyntiavustajat Kouluavustajia on liian vähän, avustajatilanne on huono kaupungin tasolla, johtuen myös työvoimahallinnon ratkaisuista ja tilaajapuolesta. Vieraskielisiä koulunkäyntiavustajia on melko vähän, eniten lienee avustajia, jotka osaavat venäjää. Maahanmuuttajataustaisia avustajia pyritään palkkaamaan, mutta puutteellinen suomen kielen taito on usein ongelma. (Avustajasta saattaa tulla avustettava, jos ei kielitaito ole riittävä.) Koulunkäyntiavustajille pyritään järjestämään koulutusta maahanmuuttajiin liittyvistä aiheista tai kannustetaan osallistumaan jo järjestettävään koulutukseen. Pyritään palkkaamaan enemmän maahanmuuttajataustaisia avustajia, jos kouluorientoituneita, kielellisesti ja taidollisesti sopivia tulokkaita löytyy. Tämä edellyttää yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa. Koko koulun informointi ja koulutus Maahanmuuttajakoordinaattori tiedottaa ajankohtaisista maahanmuuttajaopetukseen liittyvistä asioista. Kaikilla kouluilla on maahanmuuttajayhdyshenkilö, joka hoitaa tiedotusta koulun 7

8 sisälle. Rehtorit tiedottavat koulukohtaisesti. Koulun henkilökunnan informointi tapahtuu yhteisten kokousten kautta, joissa selvitetään henkilökunnalle yhteiset periaatteet. Kehittämistä voisi tapahtua koulun ulkopuolisten tapahtumien huomioinnissa. Paikoin tilanne on jo hyvä, joissakin kouluissa yhteistyötä voisi tiivistää. Mahdollista olisi myös yhteistyön hyödyntäminen nykyistä paremmin (esim. kansalaisjärjestöjen järjestämät tapahtumat, mm. rasismin vastaisen viikon tapahtumat, vuonna 2008 Unicefkaupunkivuosi Tampereella jne. kulloisenkin tilanteen mukaan.) Valmistavan / S2 / oman äidinkielen / uskonnon opettajien kokouskäytännöt ja vastuut Maahanmuuttajakoordinaattori järjestää 2-4 kokousta lukuvuodessa valmistavien luokkien -, S2-, oman äidinkielen- ja islamin uskonnon opettajille. Yhteistyötä myös oman äidinkielen opettajien oman yhdistyksen Kielten Mosaiikki ry:n kanssa. Kouluilla on nämä vastuut jaettu vaihtelevasti, käytännöt riippuvat siitä, kuinka paljon ko. koululla on henkilökuntaa, joka työskentelee maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Pyritään saamaan joka koululle, mikäli koulun koon huomioiden se on järkevää, maahanmuuttaja-asioista vastaavien tiimi, joka kokoontuu tarpeen mukaan. Tiimikokouksiin voisi kutsua myös MAI- opettajat, joille kyseinen koulu on pääkoulu. Pyritään rohkaisemaan MAI- opettajia osallistumaan oman koulun kokouksiin. Maahanmuuttajakoordinaattori esittelee tiimi-ideaa koulujen maahanmuuttajayhdyshenkilöille kevään 2008 tapaamisissa. MAI-opettajien integroitumista kouluyhteisöön tulee parantaa. Vastuussa tästä ovat kunkin pääkoulun rehtori ja opettajat, ensisijassa yhdysopettajat. Koulun yhdyshenkilö tai vastaava Joka koululla on maahanmuuttajaopetuksen yhdyshenkilö. Koulun maahanmuuttajayhdyshenkilönä toimii vaihtelevasti joku koulun opettajista. Opettajien koulutus työskentelyyn Opettajat osallistuvat halutessaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen, myös VESO:issa huomioitu toisinaan maahanmuuttaja-teema. Maahanmuuttajakoordinaattori organisoi kaupunkikohtaista koulutusta opettajille, lisäksi koulun omissa koulutuspäivissä voidaan käsitellä maahanmuuttajiin liittyviä asioita. 8

9 Pyritään huomioimaan koulutuksen aika ja sisältö niin, että aihe tavoittaisi koko koulun väen, eikä maahanmuuttajuuteen liittyvä koulutus jakaantuisi enää omaksi työpajakseen, johon jo maahanmuuttajien kanssa työskennelleet osallistuvat. Pyritään suuntaamaan koulutusta niille opettajille, jotka eivät ole automaattisesti maahanmuuttajaopettajia, vaan opettavat maahanmuuttajia yleisopetuksessa ja integrointitunneilla. Tämä pyritään huomioimaan jo seuraavassa VESO- koulutuksessa sekä koulujen omissa koulutuksissa ja niiden suunnittelussa. Ensimmäinen koulutus kuinka auttaa valmistavalta luokalta tulevaa oppilasta tämän kehityshankkeen puitteissa syksyllä 2008, jatkossa maahanmuuttajakoordinaattori hoitaa asiaa. OHR-menettelytavat Oppilashuoltoryhmissä (koulukohtainen) ei ole pysyvästi mukana maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa päätyökseen työskentelevää henkilökuntaa. Tarvittaessa kutsuttava - käytäntö näyttää toimivan. Yhteistyö ja yhteissuunnittelu päivähoidon / päiväkotien kanssa Maahanmuuttajakoordinaattori osallistuu päivähoidon maahanmuuttajatyöryhmään ja alkuopetuksen oppilaaksiottopalaveriin. Lisäksi koulukohtaista yhteistyötä oman alueen päiväkotien kanssa. Yhteistyö tapahtuu luontevasti esikouluryhmien siirtyessä yhä enemmän kouluille, jo nyt on joitakin eskarioppilaita esimerkiksi kotikielen ryhmissä. Tiedonsiirto alkaa tapahtua jo kohtuullisen luontevasti. Tiedonkulun parantamiseksi koulun ja esiopetuksen välille on tulossa maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma, joka vastaa koulun ja esiopetuksen välittömään tiedontarpeeseen (sikäli kun vanhemmat antavat tiedonsiirtoon luvan.) Tiedonsiirron tehostamiseksi ja vastavuoroisen yhteistyön luomiseksi päiväkotien ja S2- opettajien yhteistyötä on lisättävä. Alakoulujen S2- opettajat voisivat vierailla alueensa päiväkodeissa, mahdollisesti jo syksyllä 2008, kuitenkin vierailut otetaan suunnitelmiin ja työtehtäviin mukaan viimeistään keväällä Tiedotus ja alustavat kyselyt yhteistyötilanteesta - ja tarpeesta jo keväällä

10 Vanhempientapaamisten käytännöt Arviointikeskustelut pidetään kerran lukuvuodessa, muut tapaamiset tarvittaessa. Arviointikeskusteluissa on ohjeena tilata aina tulkki paikalle, jos vanhempien äidinkieli on muu kuin suomi ja asioiden ymmärtämisestä ei ole sataprosenttista varmuutta. Lisäksi lähes vuosittain järjestetään ns. maahanmuuttajataustaisten vanhempien vanhempainilta, jossa käydään läpi suomalaista koulujärjestelmää. Tulkkikysymykset Tulkki tilataan paikalle aina, jos joku osapuolista sitä tarvitsee. Myös puhelintulkkaus kaiutinpuhelimen kautta on mahdollista ja suositeltavaa. Henkilöasioiden, arviointien yms. tulkkaukseen käytetään tulkkikeskuksen tulkkeja, koulun sisäisten tiedotteiden (yksittäisten ota huomenna luistimet kouluun - lappusten) kääntämisessä voidaan käyttää myös MAI- opettajia tai omakielisiä avustajia. Kuljetukset Valmistavan opetuksen oppilaille järjestetään kuljetus, OHR:n lausunnolla taksikuljetus tarvittaessa. Muutoin kuljetukset hoituvat normaalin menettelytavan mukaan. Valmistavien luokkien oppilailla on usein ainakin alkuun taksikuljetus, mutta mahdollisimman pian pyritään siihen, että lapsi pystyy kulkemaan koulumatkansa itsenäisesti. Terveydenhoidon erityiskysymykset Käytännöt kaupungin sisällä vaihtelevat, esim. maahantulotarkastusten osalta. Kouluterveydenhoidossa valmistavan luokan oppilaita varten ei ole lisäresurssia vaikka heidän asiansa hoitaminen yleensä viekin enemmän aikaa kuin ns. tavallisen oppilaan. Kouluterveydenhoidolle tilanne aiheuttaa lisäpainetta, sillä myös vanhemmilla on tiedon tarvetta. Esimerkiksi rokotusohjelmille ja yleisille ohjeille on käännöstarvetta. Kouluterveydenhoitoryhmälle on tiedotettu sekalaisista käytännöistä. Tavoitteena on yhtenäisen linjan luominen. Toiveena olisi, että kaikki paitsi Ulkomaalaistoimiston asiakkaat kävisivät lääkärintarkastuksessa joko keskitetysti tai sitten kaikilla lääkäriasemilla olisi yhteiset standardit tutkimuksiin. Resurssiasiaa pidetään esillä. Tämän hankkeen aikana konsultoivat opettajat kääntävät erilaisia tiedotteita omille äidinkielil- 10

11 leen. Kouluterveydenhuollon kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä terveydenhuollon- ja kouluviranomaisten kesken. Opetuksen järjestäminen kunnassa Perusopetuksessa toimii maahanmuuttajakoordinaattori, kehityspäällikön alaisuudessa. Muina työntekijöinä on kerhokoordinaattori perusopetuksen maahanmuuttajakoordinaattorin työparina. Rahoitus kunnassa: OPH:n osarahoitus S2-opetukseen, MAI-opetukseen sekä maahanmuuttajien tukiopetukseen. Kuntakohtainen S2-opetussuunnitelma, opetusta järjestetään tarvitseville. Omassa äidinkielessä opetusta järjestetään lukuvuonna eri kielessä, opettajia on 31, joista kahdella on virka. Ryhmässä on oltava vähintään 4 oppilasta. Islamin uskonnossa on kaksi päätoimista opettajaa, oppilaita n Kaupungissa on oma islamin uskonnon opetussuunnitelma. Kaupungin tasolla on yleinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, päivähoidolla ja perusopetuksella on vielä yhteinen tasa-arvosuunnitelma vuosille Opettajien, koulunkäyntiavustajien tapaamiset ja koulutukset: MAI- ja S2- opettajilla on säännöllisiä kokouksia, myös jonkin verran koulutusta järjestetään. Koulunkäyntiavustajat ovat koulukohtaisessa toiminnassa mukana. Hallinnon väen koulutus on täydennyskoulutukseen osallistumista oman kiinnostuksen mukaan. Yhteistyö Maahanmuuttajakoordinaattori tekee yhteistyötä muiden maahanmuuttajatyön toimialakoordinaattoreiden kanssa (kulttuuri- sos.- ja terveystoimi) sekä erityispalveluiden toimijoiden kanssa. Kirjastojen, taidelaitosten, museoiden ym. kanssa tehdään koulukohtaista yhteistyötä. 11

12 Maahanmuuttajakoordinaattorilla on läsnäolo- ja puheoikeus maahanmuuttajaneuvoston kokouksissa, joita järjestetään joka toinen kuukausi. (Neuvoston tehtävänä on mm. maahanmuuttajien ja kotouttamiseen liittyvien palvelujen kehittäminen, eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittäminen sekä osallistuminen syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn. Neuvostolla ei ole päätösvaltaa, vaan se tekee esityksiä sille määritellyistä tehtävistä. Maahanmuuttajaneuvostoon valitaan kymmenen maahanmuuttajataustaista jäsentä ja puheenjohtaja. 4. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa Oppilaan ja perheen vastaanotto Kunnassa on yksi henkilö, joka ottaa kaikkien valmistavien luokkien oppilaiden ilmoittautumiset vastaan ja ohjaa sitten alueensa lähimpään valmistavaa opetusta antavaan kouluun. Tieto tulokkaista välitetään vastaanottavalle koululle sekä tallennetaan oppilastietojärjestelmään. Kotikäyntejä valmistavasta alkuopetuksesta / opetuksesta tehdään tarvittaessa. Käynnit ovat kuitenkin koulu- ja oppilas-/ perhekohtaisia. Muualta tulevat oppilaat otetaan samalla tavalla vastaan kuin kuntalaisetkin. Perhe tulee koululle tapaamaan vastaanottavaa virkahenkilöä (rehtori, apulaisrehtori, opettaja), samaan aikaan paikalle on myös tilattu tulkki. Koulu on tarvittaessa yhteistyössä muiden tahojen (esiopetuksen ja päivähoidon) kanssa. Oppilaan tiedot kirjataan ja kerätään Pro Capita oppilashallintojärjestelmään. Yleensä tarkat tiedot kerätään ja kootaan kouluilla. Harrastuksiin ohjaaminen on koulukohtaista, kouluilla toimivia kerhoja pyritään hyödyntämään ja markkinoimaan perheille. Pyritään tehostamaan yhteistyötä seurojen ja harrastustoimintojen kanssa sekä muiden harrastushankkeiden kanssa, esim. tällä hetkellä käynnissä oleva harrastava iltapäivä (HIP)- hankkeen kanssa, jotta tieto harrastusmahdollisuuksista tavoittaisi paremmin perheitä. Kerhoesitteitä käännetään konsultoivien opettajien kielille, jatkossa käännöksiä tehdään kulloisenkin tilanteen mukaisilla resursseilla. 12

13 Lähes vuosittain järjestetään ns. maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille vanhempainilta, jossa käydään läpi suomalaista koulujärjestelmää sekä oman koulun toimintaa, koulupolkua sekä kielivalintakysymyksiä. Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä - hankkeen puitteissa on tulossa Vanhempainkoulu- kokeilu syksyllä Koulutuskokeilulla on tarkoitus kartoittaa, onko vanhemmilla kiinnostusta osallistua tällaiseen koulutukseen ja ketkä osallistuvat sekä sitä, millaiselle tiedolle on tarvetta? Mahdollisesti mukana ovat myös konsultoivat opettajat. Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille Tarvittaessa oppilaille (kodeille) käännätetään omakielisiä tiedotteita, toiminta ei ole säännöllistä. Jos konsultoivia opettajia tulee jatkossa useammista kielistä, kääntämisestä tulee säännöllistä. Joka koululle kootaan omankielisten tiedotteiden kansio. Käännöskansiota koostavat parhaillaan konsultoivat opettajat. Konsultoivien opettajien toiminta jatkuu hankkeen loputtua, mikäli toiminta vakuuttaa tilaajapuolen. Mahdollinen jatkotoiminta riippuu siis palvelun tilaajan resurssoinnista. Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Sekä oppilaskunnan että vanhempainyhdistyksen toiminnasta pyritään tiedottamaan kaikille koulun oppilaille sekä oppilaiden huoltajille. Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempia pyritään rohkaisemaan mukaan vanhempainyhdistyksen toimintaan, mutta tuntuu vielä aika vaikealta asialta uskaltautua tulla joukkoon mukaan. Konsultoivien opettajien myötä olisi ehkä mahdollista saada tietoa koulun epävirallisemmasta toiminnasta myös perheille, jottei osallistuminen tyssäisi ainakaan tiedon puutteeseen. Konsultoivat opettajat kääntävät mahdollisesti syksyllä 2008 pienet tiedotteet myös koulun osallistumis- ja vaikuttamistavoista. Mahdolliset ongelmat 13

14 Koululla on jo pitkät oppilashuollolliset perinteet ja varhaisen puuttumisen ja tunnistamisen toimintakulttuuri on läpäissyt koulun. Yhteistyö sosiaalipuolen kanssa tapahtuu ensisijaisesti koulun kuraattorin tukemana. Tarvittaessa paikalle tilataan tulkki. Oppilasta voivat kuulla opettajan ja rehtorin lisäksi myös kuraattori, joka keskustelee usein oppilaiden kanssa, joilla on tarve puhua jollekin ulkopuoliselle omista asioistaan. Konsultoivat opettajat voivat toimia koulun arjessa apuna asioiden yleisessä selvittämisessä sekä halutessaan myös suorana vertaisapuna maahanmuuttajataustaisille perheille. Halutessaan konsultoivat opettajat voivat kieltäytyä suorasta vuorovaikutuksesta asemansa vuoksi( ovat opettajia ja kieliyhteisönsä jäseniä, roolit voivat joskus sekoittua perheiltä ja yhteistyö vaikeutuu). Käytäntöä muokataan kevään 2008 konsultoivien opettajien antaman palautteen pohjalta. Vanhempia kuullaan aina tarvittaessa, usein maahanmuuttajataustaisten lasten huoltajat pyytävät esimerkiksi tavata rehtoria. Tarvittaessa tilataan tulkki. Yhteistyö muiden tahojen kanssa (maahanmuuttajien vastaanotto, sosiaalitoimi ym.) tapahtuu suoraan opettajien (valmistava, S2) ja kyseisten viranomaistahojen välillä. 5. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Pyritään harmoniseen yhteiseloon koulun arjessa. Periaatteena on kaikkien oppilaiden tasavertainen kohtelu, puhe ennemmin oppilaasta kuin kiinalaisesta oppilaasta. Monenlaiset kieli- ja kulttuuritaustat ovat luonnollinen osa arkea ja koulun toimintaa. Tasa-arvoinen työskentely on paras ja ainoa tapa edistää myös suvaitsevaisuutta ja koko kouluyhteisön hyviä suhteita. Koulun toimintakulttuurissa ja sen kehittämisessä ihmisoikeudet on tuotu esille. Koulun vuosittaisissa juhlissa ja tapahtumissa voidaan tuoda mukaan eri kulttuureista tulevien oppilaiden 14

15 kulttuuria yhdistettynä suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Kouluilta osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan erilaisin koulun ulkopuolisiin monikulttuurisiin tapahtumiin. Lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko otetaan huomioon koulujen aihekokonaisuuksissa ja viedään myös kaupungin opetussuunnitelmatyöryhmälle Kerhokoordinaattori kokoaa materiaalipaketin ihmisoikeuksista (sisältäen mm. pelejä, tehtäviä ja muuta valmista materiaalia). Tätä pakettia voidaan kierrättää kouluilla ja sen osia voidaan hyödyntää opetuksessa näiden teemojen esiin nostamisessa ja esillä pitämisessä osana koulun arkea. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan on valmistavalla luokalla mukana vuosisuunnitelmassa. Tähän kuuluu tutustuminen suomalaiseen elämään ja kulttuuriin ja lähinnä paikallisiin historian ja kulttuurin kohteisiin. Muussa opetuksessa mukana kaikkien luokkien toiminnassa, ei erikseen ja erityisesti maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustumiseksi toisiinsa ei ole järjestetty erillistä, suunniteltua toimintaa. Kaikki toiminta on avointa kaikille, myös vanhempainillat. Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Tunnistaminen ja kirjaaminen tapahtuu koulun normaalin toimintakulttuurin puitteissa. Syrjintään ja/tai rasistiseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi, tästä varhaisesta ja nopeasta puuttumisesta on hyviä kokemuksia. Kouluilla ei ole erikseen suunnitelmaa menettelytavoista mahdollisissa syrjintä- tai rasismitapauksissa, koska tämä osa-alue on osa koulun arkitoimintaa. Oppilaan ja vanhempien kuuleminen: Aina yhteydenotto huoltajiin, rehtorin/apulaisrehtorin keskustelu, tarvittaessa koulun kuraattorin mukaantulo. Tyttöjen aseman on oltava yhtä tasa-arvoinen kuin poikien. Tästä kannetaan erityistä huolta, joskus tarvitaan yhteydenotto sosiaaliviranomaisiin, mikäli tunnistetaan kodin toimintakulttuurissa jotain korjattavaa. 15

16 Yhteistyömahdollisuuden kartoitus Rasmus-verkoston toimijoiden kanssa, mikäli kouluilta nousee tarvetta lisätietoon/ tukeen syrjintä- ja rasismikysymyksissä, esim. luennon muodossa. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus: koulun ops-periaatteiden mukaan koulu kannustaa monikulttuuriseen ja moniarvoiseen yhteistyöhön suomalainen kulttuuriperintö huomioon ottaen. Oman äidinkielen käyttöön kannustetaan sopivissa yhteyksissä. Oppilaan oman kielen käyttämistä tuetaan ja tehdään tunnetuksi esimerkiksi oppitunneilla, välitunneilla, aamunavauksissa, tilaisuuksissa, materiaaleissa. Oppilaita kannustetaan oman äidinkielen tunneille osallistumiseen. Kouluilla tiedon levitys on jatkuvaa. Oman äidinkielen aseman esillä pitäminen neuvolasta päivähoidon kautta peruskouluun. Joulu- ja kevätjuhlat järjestetään perinteistä suomalaista kulttuuria kunnioitten. Eri kulttuurit voivat tuoda juhliin omia sävyjään, mutta koulun juhlat eivät ole muiden uskontojen esittelytilaisuuksia. Muut uskontoihin liittyvät käytännön toimet pyritään huomioimaan mahdollisuuksien rajoissa. Minkään uskonnon tunnustuksellinen harjoittaminen ei kuulu lapsen koulupäivään. Ristiriitatilanteissa konsultoidaan oman uskonnon opettajaa. Kouluilla, joilla maahanmuuttajat eivät vielä ole määrällisesti kovin suuresti edustettuna, voisi mahdollisesti olla kulttuuripäivä/-viikko, jossa eri kieli- ja kulttuuritaustoja tuotaisiin esiin. Koulukohtainen tiedotus asiasta on tarpeen, toteutus resurssien mukaan. Oppilaiden kulttuuritaustat pyritään huomioimaan ja tuomaan esille koulun arjessa, mikäli oppilas itse huoltajineen niin haluaa. Selvitetään koulun oppilaiden uskontoihin liittyvät käytänteet vuosikalenteriin ja laaditaan suositukset. Sama koskee myös lomia. Tarvittaessa tehdään käännöksiä tiedot- 16

17 teista. Tavoitteena saada kaikille kouluille yhtenäiset linjat asioiden hoitamisessa. Uskontojen vuosikalenterin laatiminen aluilleen syksyllä Kulttuurinen moninaisuus eri oppiaineissa Otetaan huomioon aihekokonaisuuksissa sikäli kun ne sopivat mukaan. Oppilas lähtökohtana Oppilaan oman taustakulttuurin tietojen ja taitojen ottaminen huomioon opetuksessa on lähtökohtana samoin kuin muillakin oppilailla. Oppilaan omaa kulttuuria voidaan pitää näkyvillä koulun ja oppituntien arjessa, jos oppilas niin toivoo ja mikäli se luontevalla tavalla sopii opetettavaan asiaan. Valtaväestön oppilaiden mahdollisuudet oppia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden taustakulttuurien kieliä vaihtelevat. Sikäli kun nämä kielet ovat valinnaisina kielinä, opiskelu koulussa onnistuu, muuten opiskelu on kiinni oppilaiden omasta aktiivisuudesta koulun ulkopuolella (esim. kansalais- ja työväenopiston kurssit yms.) Erityiset hankkeet ja projektit toteutetaan yhteistyössä perusopetuksen hallinnon kanssa. Muiden tahojen hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä, sikäli kun se on käytännössä mahdollista toteuttaa. Erilaiset projektit ja hankkeet saavat myös johdon tuen. 7. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Oppilaiden tiedot, taidot ja osaaminen on lähtökohtana oppilaan taustan huomioivassa pegogiikassa. Oppilaiden oppimisen oppimiseen on kiinnitetty erityishuomiota. Oppilaiden taustan huomioivaa pedagogiikkaa pyritään noudattamaan kouluttamalla opettajia sekä ottamalla huomioon oppilaiden suomen kielen kehitys. Koulutus on koulukohtaista ja OPEKO:n järjestämää täydennyskoulutusta opettajille. Kulttuurisensitiivisyyteen harjaantuminen (esim. koulutus, pedagogiset tapaamiset yms.) ja opetuksen eriyttäminen ovat koulujen arkipäivää. 17

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 Kouvola 1 Sisällys Johdanto... 3 1. Arvopohja... 5 2. Opetuksen järjestäminen... 7 2.1. Kouvolan kaupungin opetustoimen tilastoja... 7 2.2. Valmistava

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA 2016-2018 VERSIOHALLINTA Käsittelyssä 17.12.2015, sivistyslautakunta 1 Tämä suunnitelma pohjaa julkaisuun nimeltä Savonlinnan kaupungin

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v 665/001/2016 Sivistyslautakunta 29.11.2016 138 WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v. 2017 2018 Sisällysluettelo 1. Yhdenvertaisuuslaki 3 2. Ketä koskee, kenen on vastuu 3 3. Koulut ja

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kielitivoli Yhteistyöllä yhdenvertaisuutta kielitarjontaan

Hämeenlinnan Kielitivoli Yhteistyöllä yhdenvertaisuutta kielitarjontaan Hämeenlinnan Kielitivoli Yhteistyöllä yhdenvertaisuutta kielitarjontaan Monipuolinen kielitaito on tärkeä kansalaistaito Tavoitteena kieltenopetuksen tukiverkko Asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, näkyvyys

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot