Lausunto Liikennevirastolle Luumäki-Imatra tavara ratasuunnitelmasta

Transkriptio

1 Kaupunkikehityslautakunta Lausunto Liikennevirastolle Luumäki-Imatra tavara ratasuunnitelmasta 641/ /2013 KAKEL 149 Esittelijä: Toimialajohtaja Pasi Leimi, puh Valmistelijat/lisätiedot: Kaupungininsinööri Timo Kalevirta, puh Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen, puh Toimistoinsinööri Sanni Simonen, puh Oheismateriaali Muistutukset 1-7 Lauritsalan ratapihan jatkaminen, selvitys ( ) Lauritsalan raideinfran kehittämistarve ( ) Lupalautakunnan lausunto Luumäki-Imatra tavara ratasuunnitelmasta Liikennevirasto on lähettänyt otsikon mukaisen ratasuunnitelman Lappeenrannan kaupungille ratalain 22 :n mukaista käsittelyä varten. Lappeenrannan kaupunki asetti Liikenneviraston ratasuunnitelman Luumäki-Imatra tavara, Lappeenranta, nähtäville väliseksi ajaksi Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelukeskus Winkkiin, Villimiehenkatu 1, 1. kerros, Lappeenranta. Yleistä: Liikennevirasto on laatinut ratalain (110/2007) mukaisen ratasuunnitelman Luumäki-Imatra tavara. Rataosuuden, Luumäki-Imatra tavara, kehittäminen on osa itäisen Suomen raideliikenteen kehittämistä. Tavoitteena on elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen, liikenneturvallisuuden parantaminen, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä Imatrankosken kansainvälisen liikenteen mahdollistaminen. Hankkeen tavoitteena on kapasiteetin lisäyksen ohella nostaa rataosuuden henkilöliikenteen suurin nopeus nopeudesta 140 km/h nopeuteen km/h ja mahdollistaa tavaraliikenteessä 250 kn:n akselipaino. Tavoitteena on mahdollistaa kuljetusten kasvu

2 sekä kehittää kuljetusten toimintaedellytyksiä ja palvelutasoa. Lisäksi tavoitteena on varmistaa luotettavat matkat ja kuljetukset sekä hallittu häiriötilanteiden hallinta. Ratasuunnitelma kattaa 12 aluetta välillä Luumäki-Imatra, näistä alueet 4-11 ovat Lappeenrannan kaupungin alueella. Alueet 4-10 jäävät yksiraiteiseksi ja alueelta 11 alkaa kaksoisraideosuus. Hankkeen päätoimenpiteet ovat: Yksiraiteiseksi jäävä osuus: (KM ) raiteen geometriamuutokset (rataoikaisut -> nopeustason nosto) uusien kohtaamisraiteiden suunnittelu (liikennepaikat -> kapasiteetin nosto) rakenteen parantamistoimenpiteet (vakavuustarkastelut ja vastapenkereet, routasuojaus) Nykyisen raiteen palvelutason parantaminen yksiraiteisella osuudella välillä Luumäki-Joutseno kmv : uusi sivuraide 1100 metrin junapituudelle Törölään uusi sivuraide 750 metrin junapituudelle Lauritsalaan uusi sivuraide 1100 metrin junapituudelle Muukkoon Kaksoisraideosuus: (KM ) kaksoisraiteen geometriasuunnittelu (raideväli-rataoikaisut -> nopeustason nosto) Imatran liikennepaikan (aseman) suunnittelu ja vaiheittain toteutus toimenpiteet Joutsenossa (nopeusrajoituksen poisto) raiteenvaihtopaikat: Joutseno km , Rauha km , Imatra läntinen km ja Imatra itäinen raiteenvaihtopaikka km Pappilankankaan linjavaihteen siirto Molemmilla osuuksilla: turvalaitteiden uusiminen myös liikennepaikoilla, joille ei kohdisteta muita toimenpiteitä radan kuivatuksen parantaminen siltoihin kohdistuvat toimenpiteet rautatiealueen riittävyys (aluelunastukset ja kaavamuutostarpeet) työnaikaisten tilavarausten osoittaminen (työnaikainen haltuunotto) henkilöliikenteen nopeuden nosto tasoon km/h, joka vaatii nykyisen raiteen kaarreoikaisuja

3 tavaraliikenteen maksimiakselipainon nosto 25 tonniin. Tämä edellyttää nykyisten siltojen, rumpujen ja kuivatuksen tarkastelun melun- ja tärinän torjuntaa raidemuutosten edellyttämät sähkö- ja turvalaitetyöt ylijäämämassojen sijoitusalueet Meluntorjunnan tavoitteeksi on asetettu yöajan korkeille melutasoille (LAeq >60 db) altistuvien asukkaiden lukumäärän pieneneminen ennustetilanteessa sekä päivä- ja yöaikaiselle, Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot ylittävälle, melutasoille altistuvien asukkaiden kokonaismäärän pieneneminen ennustetilanteessa, kun tilannetta verrataan nykytilanteeseen. Nähtävilläoloaikana saadut muistutukset: Muistutus 1: Ratalinjan pengerluiskat ulottuvat noin 10 metriä muistutuksen jättäjien puolelle Rauhan kohdalla. Mikäli penger siirtyy niin paljon, joudutaan alueen massiivista aitaa siirtämään pengeralueen alta pois. Muistutuksessa odotetaan, että heille korvataan siirrosta aiheutuneet kustannukset tai vaihtoehtoisesti aita siirretään liikenneviraston omana työnä. Kaupunki katsoo, että tämä tulee huomioida rakennussuunnitteluvaiheessa. Lisäksi kaupunki edellyttää, että muistutuksen jättäjän mukaisesti aidan siirrosta aiheutuvat kustannukset joko korvataan tai liikennevirasto sisällyttää aidan siirron rakennusurakkaan ja kustannukset kuuluvat liikenneviraston maksettavaksi. Muistutus 2: Muistutuksen tekijät ovat huolissaan uuden radan rakentamisen sekä sillä tapahtuvan liikennöinnin aiheuttamista tärinähaitoista. Lähellä nykyistä rataa sijaitsee sähköasema ja muuntajakenttä, ja nyt uusi rata tulee sijaitsemaan vielä lähempänä näitä ko. rakennuksia. Muistutuksessa todetaankin, että vuosien varrella on havaittu sähköasemalla nykyisen radan junaliikenteen aiheuttamasta tärinästä johtuneita vaurioita, tämän vuoksi muistutuksen jättäjät ovat erityisen huolissaan siitä, että uuden, nykyistä lähemmäs sähköasemaa sijoitettavan raiteen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuva tärinä voi olla hyvin haitallista sähköasemalle, ottaen erityisesti huomioon kasvavat ajonopeudet ja akselipainot. Muistutuksen jättäjien mielestä ratasuunnitelmassa ei ole tärinän

4 vaikutuksia tehtaan sähköaseman kohdalla otettu riittävästi huomioon. Muistutuksessa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: Taustavärähtelymittaukset nykytilanteesta ja mallintaminen uuteen tilanteeseen Maaperäkartoitus ja rakentamistapa tehdasalueemme vieressä tärinävaikutusten minimoimiseksi Kriittisten värinäalueiden ja kohteiden tunnistaminen tehtaamme vuosisuunnitteluun Mittauksien ja varmentavien toimenpiteiden suunnittelu rakentamis- ja käyttöajoilta Muistutuksessa halutaan vielä korostaa, että koko tehtaan toiminta on edellä mainitun sähköaseman varassa. Jos sähköasemalla tapahtuu tärinän aiheuttama toimintahäiriö, tehtaan tuotanto seisahtuu. Kaupunki toivoo, että muistutuksen jättäjien esittämät toimenpiteet ja huomiot otetaan huomioon seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Kaupunki pitää erityisen tärkeänä, ettei tehtaan tuotanto pääse vaarantumaan missään vaiheessa (niin rakentamis- kuin käyttöönottoajalla). Muistutus 3: Muistutuksen jättäjät toteavat, että nopeuden lisääminen ja akselimassojen kasvattaminen rata-alueilla, jossa rata on lähellä asutusta, kuten Lappeenrannan Laihian kaupunginosassa, lisää myös raideliikenteen aiheuttamaa tärinä- ja meluhaittaa. Muistutuksessa pidetään erityisen tärkeänä, että meluvalli rakennetaan koko asutusalueen kohdalle meluhaittojen torjumiseksi. Lisäksi olisi satsattava tärinähaittojen minimointiin. Muistutuksessa kehotetaan, että radan tärinä ja melu on saatava edes määriteltyjen ohjearvojen sisään ennen kuin edes harkitaan liikenteen lisäämistä ja akselimassojen kasvattamista, koska liikenteen ja massojen kasvu lisää jo ennestään ohjearvojen yli menevää melutasoa, sekä painavien tavarajunien aiheuttamaa tärinähaittaa koko asutusalueella. Muistutuksessa todetaan, että meluaidat, ratakiskojen tärinävaimennus, siltapalkeista aiheutuva resonointi ja nopeuksien suhteuttaminen meluhaittaan eli nopeuksien laskeminen asutusalueen kohdalla ovat ensisijaiset toimet ennen kuin muutokset liikennemäärissä ja massoissa voidaan toteuttaa. Muistutuksen tekijät haluavat tietää minkälainen melukartoitus asiasta on tehty ja mitä tämän melun- ja tärinähaitan eteen tehdään.

5 Kaupunki toteaa, että ratasuunnitelmaan sisältyy Meluselvitys, , jossa on kerrottu tarkemmin tehdystä suunnitteluvaiheen melumallinnuksesta ja kartoituksesta. Meluselvityksen lisäksi nähtävillä on ollut melukartat nyky- ja ennustetilanteista sekä tuleva meluntorjunta alueittain. Kaupunki toivoo, että muistutuksessa esitetyt asiat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan jatkosuunnittelussa. Muistutus 4: Muistutuksessa viitataan aiemmin keväällä 2017 toimitettuun palautteeseen raidesuunnitelman luonnoksesta (muistutuksen liitteenä), jossa mainitut seikat pyydettiin huomioimaan jatkosuunnittelussa. Muistutuksen tekijät toteavat, että nyt luonnosvaiheeseen nähden on ainoastaan lisätty merkittävän suuret läjitysalueet sekä vt-6 ja radan väliselle alueelle että myöskin radan pohjoispuolelle Veromalammen yksityistien varteen. Läjitys Veromalammentien varteen tarkoittanee koko puuston alueen parturointia. Muistutuksessa vaaditaan edelleen melusuojauksen toteuttamista v yleissuunnitelman mukaisesti. Lisäksi ensisijaisen tärkeänä pidetään lammen veden säilymistä pilaantumattomana. Muistutuksen tekijät katsovat, että mahdolliset maankäytön muutokset, kuten em. läjitysalueet hakkuineen, lisäävät riskiä lammen pilaantumisesta. Muistutuksessa ehdotetaan, että läjitysalueina voisi tarvittaessa käyttää vt-6:n rakennusvaiheessa käytettyjä alueita. Lopuksi muistutuksessa todetaan, että rakennusvaiheen aikana ei lampeen saa päästä mitään likavesiä tai öljyvuotoja. Kaupunki on samaa mieltä muistutuksen jättäjien kanssa, että Veromalammen pysyminen pilaantumattomana että on ensisijaisen tärkeää. Kaupunki ehdottaa, että seuraavassa suunnitteluvaiheessa tarkastellaan mahdollisia läjitysalueita tarkemmin, mukaan lukien mahdollisuutta käyttää vt-6:n aikaisia läjitysalueita. Muilta osin kaupunki toivoo, että muistutuksessa esitetyt asiat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Muistutus 5: Muistutuksessa todetaan, että ratasuunnitelmaa koskevissa dokumenteissa käsitellään kiinteistön sijaintialueella Pontuksessa sekä melun että tärinän torjuntaa. Suunnitelmanselostuksessa Pontuksen alue on mainittu yhdeksi tärinäkriittiseksi alueeksi. Muistutuksessa kuitenkin todetaan, ettei dokumenteista ilmene alueella tehtyjä tärinäselvityksiä tai mitattuja arvoja. Muistutuksen jättäjä toteaa, että melusuojaus on suunniteltu heidän kiinteistöään koskevalle rataosuudelle, mutta tärinäsuojausta ei ole suunnitelman mukaan tekeillä. Todetaan, että tärinä on merkittävä ongelma jo

6 nykyisellään. Muistutuksessa ehdotetaan, että mikäli tärinäsuojausta ei olla tekemässä, tulee tärinähaittoja vähentää muilla keinoilla. Ennen kaikkea nopeuttaa tulisi laskea pikemminkin nykyisestä tasosta kuin nostaa. Toisena olennaisena asiana pidetään kaluston valvontaa. Muistutuksessa pyydetään vastaamaan muistutukseen ja selvittämään miten Pontuksen alueen sijaintiseudun tärinän torjuntasuunnitelmaa. Miten varmistetaan, ettei lisähaittaa tärinästä tule aiheutumaan alueen asukkaille tai heidän omistamille kiinteistöille. Kaupunki toivoo, että muistutuksessa esitetyt asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa. Kaupunki myös katsoo, että tärinän vaimentamismenetelmiä ja niiden toimivuutta tulee vielä tutkia lisäselvitysten avulla. Muistutus 6: Muistutuksessa todetaan, että yöllinen tavaraliikenne aiheuttaa talossa tärinää ja astioiden helinää. Kaupunki toivoo, että muistutus otetaan huomioon radan jatkosuunnitteluissa ja tarkasteluissa. Muistutus 7: Muistutuksessa todetaan, että ratasuunnitelmassa ei ole otettu huomioon eritasoratkaisua rautatien ja Pohjosentien liittymässä. Aikaisemmin liittymässä oli tasoristeys. Nyt se on suljettu. Liittymän sulkemisen yhteydessä katkaistiin myös tieyhteys 6-tielle. Ratasuunnitelman mukaan tasoristeys otetaan väliaikaisesti käyttöön työmaaliikenteessä radan muutostöiden yhteydessä. Muistutuksessa esitetään, että Liikennevirasto toteuttaa Pohjosentien eritasoliittymän ja tieyhteyden VT 6:n rinnakkaistielle. Eritasoliittymä voisi olla alikulku ja tieyhteys n.400 m rinnakkaistielle. Muistutuksessa perustellaan esitystä, että liittymä lyhentäisi yli 10 km matkaa Luumäen ja Kouvolan suuntaan. Lisäksi Karjalan radan VT6 puolella Pohjosen kylän kohdalla on merkittävä soran ja sepelin ottopaikka, jota voidaan helpommin hyödyntää myös Ylämaantiellä ja Vilkjärvi Myllylä alueella, kun eritasoliittymä radan ali toteutetaan. Nyt suljettu tasoristeys ja tieyhteys aiheuttavat kohtuuttomasti haittaa alueen maanomistajille ja asukkaille. Kaupunki toivoo, että eritasoliittymän ja tieyhteyden rakentamisen tarpeellisuutta vielä tarkasteltaisiin seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Lausunto:

7 YLEISTÄ Rataosuuden, Luumäki-Imatra tavara, kehittäminen on osa itäisen Suomen raideliikenteen kehittämistä. Tavoitteena on elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen, liikenneturvallisuuden parantaminen, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä Imatrankosken kansainvälisen liikenteen mahdollistaminen. Hankkeen tavoitteena on kapasiteetin lisäyksen ohella nostaa rataosuuden henkilöliikenteen suurin nopeus nopeudesta 140 km/h nopeuteen km/h ja mahdollistaa tavaraliikenteessä 250 kn:n akselipaino. Tarkoitus on mahdollistaa kuljetusten kasvu sekä kehittää kuljetusten toimintaedellytyksiä ja palvelutasoa. Lisäksi tavoitteena on varmistaa luotettavat matkat ja kuljetukset sekä hallittu häiriötilanteiden hallinta. Kaupunki on hankkeen tavoitteiden takana, vaikka vielä tässä vaiheessa hanketta ei voida toteuttaa kokonaan kaksoisraiteena. Lopullisena päämääränä on, että rataosuus toteutetaan kaksoisraiteena koko tarkasteluosuudella. Kaupunki esittää myös, että tulevaisuudessa selvitetään Luumäen kolmioraiteen toteuttamisen tarkoituksenmukaisuus. Luumäen kolmioraiteella parannettaisiin raideliikenneyhteyttä Vainikkalan kautta Lappeenrantaan. KUSTANNUSJAKO, RAHOITUS JA AIKATAULU Ratasuunnitelman mukaiset hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 166,3 milj. (alv 0 %) (MAKU-indeksi 130 (2010=100)). Tästä Luumäki-Joutseno välin kustannukset ovat 58,6 milj. (alv 0 %) ja Joutseno-Imatra välin kustannukset 107,7 milj. (alv 0 %). Hankkeen arvioituihin kustannukseen eivät sisälly Saimaan kanavan ratasillan, Pontuksen alikulkusillan, Mansikkakosken ratasillan eikä Imatrankosken ylikulkusillan kustannuksia. Näistä on laadittu erilliset ratasuunnitelmat. Kustannukset eivät myöskään sisällä maanhankinta- ja lunastuskustannuksia. Liikennevirasto esittää Lappeenrannan kaupungille kustannusosuutta rautatien tekemisestä aiheutuviin rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin Meluntorjunta suunnitelma-asiakirjoissa olevassa kustannusten jakoehdotuksessa ja meluntorjunnan aiesopimusluonnoksessa esitetyllä tavalla. Liikenneviraston esitys on, että kustannukset jaetaan siten, että nykymelun torjunnan kustannuksista vastaa Lappeenrannan kaupunki 25 %:n osalta ja 75 %:n osalta kustannuksista vastaa Liikennevirasto. Ennustetusta

8 hankkeen vuoksi lisääntyvästä melualtistumisesta ja sen torjuntakustannuksista vastaa yksinomaan Liikennevirasto. Perusteluina kaupungin kustannusosuudeksi esitetään, että nykyinen, olemassa oleva ratamelu ylittää jo kuitenkin monin paikoin melutasolle asetetut ohjearvot (Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, 993/1992), eivätkä maankäyttö ja kaavoitus sekä radanvarsirakentaminen ole aina huomioineet ratamelua. Ne asuinalueet, joilla melutason ohjearvot ylittyvät, on pääosin asemakaavoitettu ja toteutettu ennen kyseisten ohjearvojen asettamista eikä niille ole toteutettu ohjearvot täyttävää melutorjuntaa. Hankkeen meluntorjunnan kokonaiskustannukset on arvioitu 27,04 milj. euroksi (MAKU-ind. 130, 2010=100), josta kaupungin osuudeksi arvioidaan ja esitetään 3,65 milj.. Lappeenrannan kaupunki on tarkastellut kaikkia ratasuunnitelman käsittäviä alueita, ja niiden maankäytön kehittymistä vuoden 1992 jälkeen, jolloin valtioneuvoston päätös on astunut voimaan. Selvitystyö nosti esille kaksi aluetta, jotka on asemakaavoitettu, ja joiden maankäyttö on toteutunut vuoden 1992 jälkeen. Nämä alueet ovat Harapaisenpellon ja Murheistenrannan kohdat. Lappeenrannan kaupunki on valmis osallistumaan meluntorjunnan rakentamiskustannuksiin näillä alueilla esitetyllä kustannusprosentti osuudella 25 %. Näiden alueiden kustannusarvion mukaan kaupungin kustannusosuus on Lisäksi Lappeenrannan kaupunki sitoutuu kustantamaan Pontuksen koulun kohdan melunsuojauksen (226 metrin matkalla) 100 % kustannusosuudella. Muilta osin kaupunki ei sitoudu ratasuunnitelmavaiheessa meluntorjunnan rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Kaupunki toteaa, että melunsuojaustoimenpiteet ovat oleellinen osa hanketta ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Melusuojausrakenteet ovat osa radan rakenteita. Kaupunki myös katsoo, että raideliikenne aiheuttaa melua ja aiheuttajaperiaatteen mukaisesti radanpitäjän tulee huolehtia meluntorjuntakustannuksista edellä kuvatun mukaisesti. Kaupunki katsoo edelleen, että meluhaittojen torjunnasta hyötyjä on raideliikenne ja siten melunsuojaustoimenpiteet kuuluvat hyötyjä maksaa periaatteen mukaisesti radanpitäjälle edellä kuvatun mukaisesti. Ratasuunnitelman jälkeen käynnistetään välittömästi rakennussuunnittelu. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan Kaupungilla ei ole huomauttamista hankkeen aikatauluun.

9 KAAVATILANNE Ratasuunnitelma-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava Joutsenon taajamassa sekä osassa Lappeenrannan keskustaajamaa. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava, Keskustan osa-alue käsittää pääosan ratajaksoa 8 sekä noin puolet ratajaksosta 9. Ratajakso 9:n itäosa ja ratajakso 10 kuuluvat Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030:n itäiseen osa-alueeseen, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ratajakso 11:n länsipää kuuluu oikeusvaikutteiseen Joutsenon keskustaajaman osayleiskaava 2030:een ja itäpää vireillä olevaan Korvenkylän osayleiskaava 2030:een. Ratasuunnitelma-alueella on voimassa asemakaava Lappeenrannan keskustaajaman ja Joutsenon taajaman sekä pääosin Korvenkylän taajaman osalta. Kaupunki on laittanut vireille tarvittavat asemakaavamuutokset, jotka vastaavat ratasuunnitelman tarpeita. Asemakaavan muutostarpeet kohdistuvat Mäntylän, Joutsenon keskustaajaman ja Tapiolan sekä Korvenkylän alueille. Lisäksi kaupunki on laatinut Saimaan kanavan ratasillan ratasuunnitelman toteuttamiseksi erillisen asemakaavamuutoksen, jonka vahvistusalueeseen sisältyy myös noin 430 metriä Luumäki-Imatra tavara ratasuunnitelmaan kuuluvaa rataosuutta. MAA-ALUEIDEN LUOVUTUS Lappeenrannan kaupunkia on kohdeltava yhdenvertaisesti muiden maanomistajien kanssa. Kaupunki ei luovuta omistamiaan maa-alueitaan korvauksetta. KUNNOSSAPITO Liikennevirasto pyytää kaupunkia vastaamaan lausuntopyynnössä esitettyyn; suostuuko kaupunki vastaamaan yksityistienä rakennettavan Y1 Veromalammentien yllä- ja kunnossapidosta. Kaupunki katsoo, että kyseinen tieyhteys toimii yksityistienä, radan huoltotienä ja tulevaisuudessa myös mahdollisesti valtatie 6:n rinnakkaistieyhteytenä, jolloin kaupungin velvollisuudeksi ei kuulu tieyhteyden yllä- ja kunnossapito. Lisäksi lausuntopyynnössä pyydetään vastaamaan, että ottaako kaupunki vastatakseen ratasuunnitelmassa esitettyjen jalankulku- ja pyöräteiden K4J, ratasuunnitelmassa esitettyjen siltojen kadunpuoleisen pintojen hoidosta ja kunnossapidosta.

10 Kaupunki katsoo, että nämä rautatiesiltoihin kohdistuvat toimenpiteet kuuluvat kokonaisuudessaan liikenneviraston hoitoon ja kunnossapitoon. TEKNISET JA MAISEMALLISET RATKAISUT Ratasuunnitelmassa ei ole esitetty tarkkoja selvityksiä työmaa-alueista, työmaateistä, kiertoteistä ja rakentamisen aikaisista muista vaikutuksista. Kaupunki katsoo, että radan rakentamisaikaisista järjestelyistä ja luvista tulee sopia erikseen ennen rakentamisvaihetta. Kaupungilla ei ole huomauttamista ratasuunnitelmassa esitettyihin laskuoja-alueisiin ja laskujohtoihin. Hulevesien käsittelyn periaatteiden tulee noudattaa voimassa olevia määräyksiä. Kaupungilla on tarkoitus selvittää ja mahdollisesti rakentaa uusi alikulku Kisapuiston ja Pontuksen kaivannon kohdalle kustannuksellaan. Kaupunki pitää tärkeänä, että ratasuunnitelmassa esitetyt alikulkuvaraukset pidetään ratasuunnitelmassa ja, että mahdollinen alikulku Kisapuistoon ja Pontuksen kaivannon kohdalle suunnitellaan yhteistyössä radan rakennussuunnittelun kanssa ja toteutetaan radan rakentamisen yhteydessä. Ratasuunnitelma on nyt rajattu niin, että Ahvenlammen ak S on jäänyt pois suunnittelualueelta. Kaupunki kuitenkin edellyttää, että tämä silta otetaan rakennussuunnitteluvaiheessa huomioon ja mukaan suunnitteluun. Tunnelikadun alikulkusillan (S ) uuden sillan kohdalla tulee varmistaa riittävät talvikunnossapitovarat kevyen liikenteen väylän osalta. Lisäksi kaupunki ehdottaa, että Tunnelikadun alikulkusillan (S ) nimi muutettaisi Karjalantien alikulkusillaksi, joka vastaisi paremmin sillan sijaintia. Tunnelikatu sijaitsee Mäntylän-Kuuselan kaupunginosassa ja vastaavasti nykyinen tunnelikadun aks (S ) ja Karjalantie sijaitsevat Lauritsalan kaupunginosassa. Kaupunki esittää, että Joutsenon liikennepaikan kohdalla, suunnitelmakartta km , rautatiealueen rajausta muutetaan välillä km noudattamaan Evakkotien ajoradan eteläreunaa. Kaupunki tulee esittämään tämän myös asemakaavamuutoksessa. Rautatien alueen reunan tulee lisäksi sijaita niin, että ratapihan eteläpuolelle Asemansuoralle juuri rakennettu kevyen liikenteen väylä säilyy nykyisellä paikalla. Lisäksi mikäli tukimuuri joudutaan rakentamaan Asemansuoran kohdalle, tulee muurin sijaita rautatiealueen sisällä ja liikennevirastolle kuuluvat muurin rakentamis- ja kunnossapitokustannukset. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon myös lumitilan tarve.

11 Esittelijän ehdotus Melunsuojaukset tulee rakentaa vähintään ratasuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Lisäksi koko kaupungin alueella sijaitsevan rataosuuden melusuojaustoimet ja esitetyt ratkaisut tulee tuoda kaupunkikuvatyöryhmän käsiteltäväksi, sillä niillä on suuri maisemallinen ja kaupunkikuvallinen vaikutus ympäristöönsä. Kaupunki myös katsoo, että tärinän vaimentamismenetelmiä ja niiden toimivuutta tulee vielä tutkia lisäselvitysten avulla. Kaupunki esittää, että Lauritsalan ratapiha otetaan uudelleen tarkasteluun ja sen kehittämistä ja parantamista pyritään tarkastelemaan enemmän metsäteollisuuden tarpeet huomioiden. Nyt esitetty sivuraide 750 m ei tule riittämään metsäteollisuuden vaatimiin tarpeisiin. Kaupunki teetti selvityksen ratapihan tilatarpeista, joka tulee huomioida seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Kaupunki vaatii, että hankkeen valmistumisen jälkeen liikennevirasto tulee tekemään hankkeesta vaikuttavuusselvityksen melun ja tärinän osalta. Lisäksi kaupunki ehdottaa: Ratahankkeella tulee edistää kiertotaloutta. Kaupunki edelleen esittää, että radan rakennussuunnitteluvaiheessa ja radan rakenteissa hyödynnetään kiertotalousmateriaaleja. Alueella on teollisuutta, jonka sivuvirtoja tulee hyödyntää radan rakenteissa ja laitteissa. Ratahanke kokonaisuudessaan on merkittävä alueellinen panostus ja sillä on jo rakentamisaikana myönteisiä vaikutuksia alueen elinvoimalle. Hankkeen molemminpuolisen hyödyn näkökulmasta kaupunki toivoo, että radanpitäjä järjestää hankkeesta riittävästi tiedotustilaisuuksia, jotta alueen yritykset voivat tarjota hankkeelle omia tuotteita ja palveluksia. Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi Liikennevirastoon. Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Miia Asikainen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (palvelussuhdetai toimeksiantosuhdejäävi).

12 Merkittiin, että Linda Brandt-Ahde poistui lautakunnan kokouksesta klo ja Henri Näivä klo tämän asian käsittelyn aikana. Täytäntöönpano kaupunginhallitus