Konstit on monet. Aarre ja Hilkka Syrjänen torjuvat hirviä saippualla, partavedellä ja sukkahousuilla. Sivut 18 19
|
|
- Juha Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2013 Nro 18 Aarre ja Hilkka Syrjänen torjuvat hirviä saippualla, partavedellä ja sukkahousuilla. Sivut Ajankohtaista: Tuulimyllytuotot vakiintuneet sivu 3 Puukauppa: Kemijärvelle uusi saha sivu 12 Metsänhoito: Toivottomassa taimikossa sivut Riista: Hirvisyksystä tulossa hiljainen sivu 24 Pekka Sipola Konstit on monet
2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Politiikka pelottaa Alkavalla lämmityskaudella puuta poltetaan taas paljon enemmän kuin viime talvena. Uusia voimaloita valmistuu tämän tästä. Meneillään on energia-alan suurin investointiaalto, jolla siirrytään fossiilista polttoaineista uusiutuviin. Hyvä esimerkki on Tampereen kaupunki. Vuoden alussa siellä käynnistyi Suomen suurin pellettilämpökeskus, ja rakenteilla ovat sekä iso hakelämpökeskus että jätteenpolttolaitos. Myös Naistenlahden turvetta ja puuta polttava kattila on tarkoitus uusia polttamaan entistä enemmän haketta. Lyhyessä ajassa venäläinen maakaasu korvautuu lähes kokonaan paikallisella polttoaineella. Suuri energiakäänne vaatii toiminnan organisoinnilta paljon. Energiapuuta tarvitaan runsaasti, hakkeen on oltava laadukasta ja toimitusketjujen varmoja. Hakerallin sujumista enemmän sähkölaitoksilla jännitetään poliitikkojen ja etenkin Brysselin päätöksiä, sillä energiapolitiikkaa linjataan entistä enemmän Euroopan unionissa. Entä jos puuraaka-aineen hankinnan byrokratia kasvaa mahdottomaksi tai puu uusiutuvana polttoaineena kyseenalaistetaan EU:ssa? Huoli ilmaston lämpenemisestä käynnisti 2000-luvun lopulla energiakäänteen, joka on vienyt lämmön- ja sähköntuotantoa entistä kauemmas markkinataloudesta. Päästökaupan piti ohjata vähähiiliseen yhteiskuntaan markkinoiden Tuet on syytä käyttää pois Aikoinaan valtion palveluksessa tuli tähän aikaan vuodesta usein eteen totuuden hetki. Kalenterissa kuukaudet hupenivat, mutta määrärahoja oli edelleen käyttämättä. Se taas ei käynyt päinsä, sillä käsiin jäänyt määräraha tulkittiin välittömästi tarpeettomaksi. Johonkin ne rahat saatiin aina kulutettua. Tämä muistui mieleeni viime viikon uutisia lukiessa. Kemera-tukea on poikkeuksellisesti vielä jäljellä yllin kyllin jopa puolet tarjolla olevasta 61 miljoonasta eurosta. Energiapuun korjuun tuesta on käytetty vasta kolmannes. Yleensä rahat ovat tässä vaiheessa vuotta jo lähes loppu. Metsänomistajien tukia kadehditaan monella suunnalla. Niiden perustelemista ei ainakaan helpota, jos tukia ei käytetä. EERO SALA menetelmin, mutta lopputulos ei ole ollut toivotun mukainen. Kivihiiltä poltetaan edelleen paljon. EU:n energiapolitiikan on pelätty johtavan myös turhaan sääntelyyn metsien hoidossa. Tuorein esimerkki ovat komissiossa viimeisteltävänä olevat kiinteän biomassan kestävyyskriteerit. Viime viikolla Brysselistä tuli myös hyviä uutisia. Komissio sai valmiiksi esityksensä uudeksi metsästrategiaksi. Toivottavasti siitä saadaan edes hatara raami sille, mitä metsiltä EU:ssa halutaan. Strategiassa todetaan puun merkitys energialähteenä. Varsinkin Suomelle se on tärkeää, koska meillä uusiutuvan energian tavoitteisiin on nykyisellään mahdotonta päästä ilman lisääntyvää puun polttoa. SITAATTI Metsureiden työ ei ole vähentynyt ja laillisilla keinoilla sen teettäminen muilla ei tuo yritykselle kustannussäästöjä. Olemme huolissamme siitä, että metsätöitä on yhä useammin alettu teettää ulkomaisilla firmoilla, joiden toiminnan olemme todenneet nojaavan harmaan talouden vippaskonsteihin. Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola kommentoi Stora Enson irtisanomisia. Kuusen pulleat pahkat Vastapuolella on vielä kolmas möykky, aivan samassa tasossa. Ylempää tuo kuusi on hyvää tukkipuuta. Tai miksei tuollakin kohtaa, kun pinta on sahattu pois. Raimo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Miten metsäala houkuttaisi nuoria? Mika Rekola kartoittaa metsäalan koulutuksen tulevaisuutta. Sivut 4 5 Peurojen rykimä alkaa myöhässä Metsä ryskyy, kun hirvaat ottavat toisistaan mittaa. Sivu 6 Mustakorosieni leviää Suomessa Sivu 7 Metsänkasvu taas uuteen ennätykseen Uusimman VMI:n luvut saattavat jäädä historian korkeimmiksi. Sivut METSÄSTÄ Tukkilaisperinne elää Kemijoella Juha Julkunen on tukkilaismaratonin valtias. Sivut Lämpöpuusta tuli kestotuote Paistettu puu kelpasi 20 vuotta sitten vain jutun sivulauseeseen. Sivut Kunnostusojitus kannattaa tai ei Päätöstä turvemetsän ojien kunnostamisesta ei tarvitse tehdä mutu-tuntumalla. Sivut Syksyllä on aika pelastaa taimikko Sivut PILKKEITÄ Metsä kasvaa yli ennusteiden Sivu 25 Vaahteranlehdet taipuneet rullalle Käärittyjä lehtiä on näkynyt varsinkin pääkaupunkiseudulla. Sivu 26 Kiuruveden vaiheet kansien väliin Sivu 27 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Linnojen puu on monella nimenä Sivu 30
3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Tuulimaiden vuokraukseen on vakiintumassa malli, jossa myllytontin omistaja saa eniten ja vaikutusalueen maanomistajatkin jotakin. Juha Tuomi Mylly pyörii maanomistajalle Yhden tuulimyllyn vuosittainen tuotto alueen maanomistajille on vakiintunut euron haarukkaan. MIKKO HÄYRYNEN Tuulivoimala-alueiden vuokrauskäytäntö on vieläkin villiä, mutta vakiintumaan päin. Koska kyse on teollisuustontista, vuokrataso on metsän tuottoon verrattuna hyvä. Myllykohtainen vuosittain maksettava kokonaiskorvaussumma vaihtelee, mutta on Pohjois-Suomessa noussut kymmenen tuhannen euron yläpuolelle. Etelämpänä parhaimpien tuuliolojen alueilla summa voi olla jopa kaksinkertainen. Meidän alueella käytännöt ovat vakiintuneet, sanoo Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula. Yleisimmin käytetään mallia, jossa rakennuspaikan omistajalle maksetaan vuokraa ja vaikutusalueen maanomistajille vyöhykekorvausta. Myös tuulivoiman tuottajia edustava Suomen tuulivoimayhdistys suosittaa jäsenilleen laajemman korvausalueen mallia. Käsitykseni mukaan valtaosa tuulivoimayhtiöistä on ottanut sen myös käyttöön, to teaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Korvauksen jako-osuudet myllypaikan ja vaikutusalueen kesken ovat tapauskohtaisia. Korvaus voi olla 30 prosenttia myllyn paikan vuokraajalle ja 70 prosenttia vaikutusalueelle, tai toisinpäin, tai jotain siltä väliltä. Vaikutusalue tarkoittaa aluetta, jolle ei voida rakentaa toista Tietämättömyydessä sopimuksia on tehty hyvinkin alhaisella tasolla. myllyä ja muutakin rakentamista on rajoitettu. Vaikutusalue yltää puolen kilometrin päähän; tarkkaan ottaen alueelle, jonka koko on roottorin halkaisija kertaa viisi. Jos siivet ovat 56 metriä, niin roottorin halkaisija on 112 metriä, jolloin vyöhyke yltää 560 metriin saakka. Vaikutusalaksi tulee likipitäen sata hehtaaria. Toinen vaihtoehto on, että korvausta maksetaan koko kaava-alueelle. Vaikutusalueen pienille tiloille voidaan maksaa kertakorvaus tai ei makseta korvausta ollenkaan. Maisemahaittaa ei korvata. Vertailuhinta teollisuustontista Vaikutusalueen maanomistajilla ei sinänsä ole oikeutta vaatia korvausta. Mylly voidaan rakentaa jos rakennuslupa on myönnetty, ja korvauksetta jääneen maanomistajan korvauskanne tuskin menestyisi. Maanomistajille maksettavat korvaukset vähentävät vastakkainasettelua. Jotkut kunnat ovat linjanneet, että eivät kaavoita ennen kuin maanvuokrausasiat ovat kunnossa, Aula toteaa. Jos myllyjä tulee useampia, se edellyttää alueen varaamista yleiskaavassa. Vuokratuotot ovat oikeinkin hyviä metsätalouden tuottoon verrattuna, mutta Aula muistuttaa, että vertailukohdan tulee olla teollisuuspaikan vuokraamisessa. Tuulimyllyille tehtävät tiet hyödyttävät myös metsätaloutta, mutta tien alle jäävistä maista on sovittava erikseen, samoin kaapelikaivannoista ja maa-ainesten otosta. Jos kaapelit kaivetaan 80 senttimetriin, se estää ojitukset. Yhteinen neuvottelija vähentää vedätystä Vaikka tuulimyllyjä rakentaa Pohjois-Suomessakin puolen tusinaa yhtiötä, niin Aulan mukaan kilpailu ei yllä yksittäisille myllytonteille saakka. Korvaustasoa on yritetty polkea alaspäin taktikoimalla jos ei sinun kanssa, niin sitten naapurin. Siinä on vedätyksen makua. Tietämättömyydessä sopimuksia on tehty hyvinkin alhaisella tasolla, jopa parin tonnin vuotuisella korvaussummalla. Aula suosittelee Pohjois-Suomen käytäntöä, jossa maanomistajat valtuuttavat neuvottelijan. Yksittäistä maanomistajaa olisi helppo vedättää, mutta näin saadaan tasapuoliset, markkinahintaiset korvaukset. Rahasampo Tuulisähkön osuus on alle prosentti sähkön kokonaiskulutuksesta. Lisä voimaa rakennetaan kuumeisesti, sillä korotettu syöttötariffi eli takuuhinta on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Voimaloita voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään kunnes megavolttiamppeerin kiintiö tulee täyteen. Rakentamisen odotetaan käytännössä pysähtyvän kiintiön täyttymiseen. Sekin tarkoittaa kapasiteetin kahdeksankertaistumista. Myllyn keskimääräisellä vuosituotolla sähkönmyyntitulot ovat euroa ja korotettu tuki lähes euroa. Vuodesta 2016 alkaen syöttötariffi laskee, mutta takaa kuitenkin yli euron kokonaistulot. Tuulimyllyn rakentamiskustannukset avaimet käteen -periaatteella ovat noin 4,5 miljoonaa euroa. Yksi tuulimylly tuottaa sähkön noin neljänsadan sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin. Omistajilleen vahvasti tuettu toiminta on varma rahasampo.
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Taimikonhoito pelastaa Soinin kohteella on unohtunut varhaisperkaus. Mäntyjä löytyy kuitenkin noin tuhat hehtaarilla, joten alusta ei kannata aloittaa. Raivaa hieskoivut kiiruusti. Sami Karppinen METSÄNHOITO Toivottamallakin on toi TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat Kaksi vuotta sitten kuuselle istutettu rehevä ala Kuhmoisissa on pahoin heinittynyt. Ojitusmätästyksestä huolimatta vesi velloo, osmankäämi rehottaa ja hieskoivikko puskee. Taimia on harvassa, noin hehtaarilla, ja nekin pitää etsimällä etsiä parimetrisen aluskasvillisuuden seasta. Osa kuusen aluista on kummallisen kellertäviä ja istutettu muokkausjäljen sijaan rahkasammalmättääseen. Toisaalla Soinissa raivaajaa odottaa nelimetrinen hieskoivuseinä. Kaksitoista vuotta sitten äestysjälkeen kylvetyssä männyntaimikossa on varhaisperkaus unohtunut. Nyt puolukkatyypin vetisellä kankaalla kasvaa hehtaarilla lähemmäs tainta, joista vain hieman päälle tuhat on mäntyä. Loput männyntaimet on nitistänyt hies ja hirvi. Sydänalaa kiristää. Tuleeko näistä taimikoista koskaan mitään? Ammattilaisten vastaus on kyllä, mutta töitä se vaatii. Rehevyys ratkaisee Kasvupaikka sanelee, kuinka paljon terveitä kasvatuskelpoisia taimia tulee vähintään olla, jotta taimikon kasvatusta kannattaa jatkaa. Siitä pitää lähteä, että taimikosta olisi saatavissa tukkia, muutoin arvotuotto jää vaatimattomaksi, sanoo Siitä pitää lähteä, että taimikosta tulee tukkia. metsänhoitoyhdistys Soinin metsänhoidonneuvoja Antti Laakso. Karummilla maapohjilla tukiksi kasvatettavaa tainta hehtaarilla riittää, mutta rehevillä kasvupaikoilla, joilla tuotantokykykin on karuja kasvupaikkoja suurempi, taimiainesta tulee olla enemmän. Rehevämmillä mailla taimia tulisi olla jonkin verran päälle toista tuhatta hehtaarilla, Laakso arvioi. Myös Metsälaki antaa askelmerk- kinsä vakiintuneen taimikon vähimmäistiheyksille: mäntyvaltaisissa taimikoissa tulisi olla 1 300, kuusivaltaisissa ja lehtipuuvaltaisissa tuhat tainta hehtaarilla. Lapissa havupuutaimikoiden vähimmäistiheys on 200 tainta vähemmän. Täydentäviä taimia saa olla etelässä 20 ja Lapissa 50 prosenttia. Soinin kohteessa runsas tuhat männyntainta hehtaarilla puoltaa kasvatuksen jatkamista, kunhan männyt vapautetaan koivujen alta. Tuhannessa männyntaimessa riittää kasvatettavaa tukiksi asti, kunhan hirvilauma ei eksy taimikkoon. Hoikat männyntaimet ovat alttiita hirvituhoille vielä seuraavat pari vuotta. Kuhmoisissakin ollaan tai- Tainten määrä ratkaisee Kannattavuuslaskelman mukaan männyntaimikko on järkevä uudistaa uudelleen, jos mäntyjä on 500 tainta tai alle hehtaarilla mäntyä/ha taimikon hoidon jälkeen mäntyä koivua/ha 500 mäntyä koivua/ha koivua/ ha Uudistaminen alusta taimikonhoitovaiheessa Metsänhoitokustannukset Hakkuutulot Nettotulot
5 METSÄLEHTI useampaan otteeseen. Jos on oikein vesottuva paikka, varhaisperkaus saatetaan joutua tekemään jo kolmantena vuonna, arvioi erikoistutkija Timo Saksa Metsäntutkimuslaitokselta. Varhaisperkaus ja hyvä tulee Koska Kuhmoisten kohteella taimia on vain hehtaarilla ja ala on rehevä, varhaishoidosta ei saa tinkiä. Ensi kesänä raivaamaan. Vinkkejä toivottomalle Laske tukiksi kasvatettavien tainten määrä hehtaarilla. Pyörähdä nelimetrisen vavan kanssa taimikossa täysympyrä, laske ympyrän sisään jäävät taimet ja kerro tulos kahdellasadalla. Tarkkaile väriä Taimiyksilöiden väri vaihtelee, mutta Kuhmoisten taimien kellertävyys voi kieliä myös ongelmista veden tai ravinteiden saannissa. Seuraa taimen kehitystä. Huolehdi ojat kuntoon Kuhmoisten alalla vesi seisoo paikoin ja kunnostusojitus on paikallaan. Rahka sammaliston lisäksi taimikossa viihtyy osmankäämi. Arvioi, onko tavoitetaimia riittävästi kasvupaikan rehevyyteen nähden. voa mella jatkoajan puolella, kunhan varhaishoidosta huolehditaan. Harvahko taimikko ei saa nitistyä heinän, vatukon ja hieskoivun jalkoihin. Hienojakoisella kostealla maalla raivaussahaa ja vesuria pitää käyttää Alle 500 ja uusiksi TIIA PUUKILA Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Saija Huuskonen laski pyynnöstämme, milloin eteläsuomalaisessa männyntaimikko kannattaa uudistaa uudelleen. Kannattavuuslaskelmat tehtiin Motti-ohjelmistolla tuoreen kankaan istutusmännikölle, jossa varhaisperkaus oli jäänyt tekemättä. Toiveena kuitenkin on, että metsänomistaja saisi sidotulle pääomalle kolmen prosentin tuoton. Milloin on järkevää heittää hukkaan taimikon perustamiseen käytetyt eurot ja kulunut kasvatusaika ja aloittaa parin metrin pituuteen kasvaneen taimikon kasvatus alusta? Vastaus on selkeä: Männyntaimikko kannattaa uudistaa uudelleen, mikäli mäntyä on viisisataa tainta hehtaarilla tai alle, kun metsänomistajalla on kolmen prosentin tuotto-odotus, Huuskonen sanoo. Läpitunkemattomasta viteliköstä tai harvasta heinittyneestä taimikostakin voi tulla jotain, kun riittää viitseliäisyyttä. Nopeus on valttia Taimikon kohtaloa punnitessa ratkaisevassa roolissa on myös taimikon perustamisesta kulunut aika. Neljässä, viidessä vuodessa näkee, onko uudistaminen onnistunut vai ei. Jos uudistaminen epäonnistuu, siinä ei parane kauaa aikailla, Laakso sanoo. Esimerkiksi Soinin kohteella haaskattaisiin runsas kymmenen vuotta, jos taimikko päätettäisiin uudistaa kokonaan uudelleen. Vaikka alalla kasvaisi lähes yksinomaan hieskoivua, se kannattaisi kasvattaa kuitupuuksi tai energiaksi ja uudistaa vasta sen jälkeen. Lyhyt, vuoden kiertoaika on omiaan soituneille huonosti tuottaville hieskoivua puskeville maille sekä liian reheville paikoille istutetuille oksikkaille männiköille, joista ei tukkia ole luvassa. Kuhmoisten kohteessa täydennyistutuskin on iän puolesta mahdollista. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana täydennysviljely onnistuu vielä. Sen jälkeen havupuun taimikkoa voi täydentää koivulla, jos on todennäköistä että koivut säilyvät alalla, Saksa sanoo. Harkitse harvan taimikon täydennysistutusta, jos istutuksesta on kulunut vain muutama vuosi ja puuntuottokyky alalla ovat hyvä. Varttuneessa taimikossa, jossa laatu ei riitä tukiksi, vaihtoehtona on lyhyt kiertoaika. Kun taimikon on saanut kasvatettua rinnankorkuiseksi ja huolehtinut varhaisperkauksesta, se pärjää yleensä hyvin. Heitteille jätetyn taimikon raivuu maksaa pahimmillaan tuhat euroa hehtaarilta eikä lopputuloksesta tule priimaa. Jos tukkia ei ole luvassa, mieti maksaako satsaus itsensä takaisin.
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMETSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMetsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013
Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotPuustoarvio puhelimella. Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI PERJANTAINA 10. TOUKOKUUTA 2013 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Simo Kivimäen älypuhelinsovellus korvaa relaskoopin ja muut metsänmittauksen apuvälineet. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Riistavahingoista
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotMetsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna
Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen
LisätiedotMetsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta
Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotKUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotPuukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa
Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotHirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009
Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotTuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?
Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
LisätiedotEnergiaverot 2011 (lämmöntuotanto)
Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle
LisätiedotMetsätilaa etsimässä. Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää.
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 25. HUHTIKUUTA 2013 Nro 8 WWW.METSALEHTI.FI Yhtymäkumppanien Tapani Tasasen ja Juhani Penttilän kiikarissa on 50 hehtaaria runsaspuustoista metsää. Sivut 18 19 Ajankohtaista:
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotTappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät
Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? 3.2.2017 Lapin 59. metsätalouspäivät Anna Rakemaa Tukijärjestelmän taustalla: Pitkäaikainen metsäpoliittinen tavoite on metsähoidon tukijärjestelmällä: 1. Kannustaa
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotKyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke 045 8847884
Kyläyhdistyksen ja tuulivoimayhtiön sopimusmalli Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke 045 8847884 Taustaa Saksan, Tanskan ja Skoonen kokemukset Hela Sverige Skall
LisätiedotVuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotKäytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group
Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotTietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto
Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto Annika Kangas 1 Teppo Tutkija METsävaratiedon tuottamisen KUstannushyötyanalyysi METKU Hankkeen yleisenä
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
Lisätiedot