Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuspäivän avaus. Eero Kubin. Layout Tuula aspegren

Transkriptio

1 Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Tutkimuspäivän avaus Eero Kubin Layout Tuula aspegren Ympäristötietotalo, Oulun yliopisto

2 Metsäntutkimuspäivien pitkä perinne organisaatio uudistuu, jatkuuko tutkimuspäivät? Metsänuudistamisen kokeellista tutkimusta kangasmailla Muhoksen/Oulun toimipaikassa

3 Metsäntutkimuspäivät Uutta tutkimustietoa käytäntöön Muhos, Kuusamo Haapavesi Sotkamo, Ämmänsaari Haukipudas, Muhos Kannus, Muhos Taivalkoski Oulainen Suomussalmi, Sotkamo Oulu Kannus Taivalkoski Kärsämäki Kajaani Oulu Haapajärvi Taivalkoski Kajaani Muhos Kuusamo Kajaani Pyhäsalmi Muhos Muhos Kajaani Muhos Muhos Muhos Muhos Muhos Muhos Muhos Kuusamo Muhos Oulu Vuosina järjestetty kaikkiaan 34 tutkimuspäivää eri puolilla entisen Oulun läänin aluetta

4 Metlan organisaatiouudistus vuonna 2010 Neljä alueyksikköä Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi Vakinaisia työntekijöitä Metlassa , joista tutkijoita noin 300 Kolari 1964 Muhos/Oulu 1969/ 2012 Kannus 1985 Parkano 1961 Haapastensyrjä 1960 Rovaniemi 1973 Suonenjoki 1981 Punkaharju 1988 Vantaa 1995 Joensuu 1981

5 2012 Metlan toiminta Muhokselta Ympäristötietotaloon Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle Ympäristötietotalo - Metla Metsäntutkimuslaitos (45) - MTT - Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (16) - RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (24) - SYKE - Suomen ympäristökeskus (35) - THULE-instituutti (Oulun yliopisto) (56) - YHTEENSÄ 176 henkilön tutkimuskeskus Ympäristötietotalon tilat m 2 kolmessa kerroksessa 6 videoneuvotteluhuonetta Alakerran luentosalit, joista suurimmat 150/250 henkilölle Yhteinen laboratorio

6 Seuraava organisaatiomuutos vuoden 2015 alusta

7 Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla Henkilöstö, htv 2013 MTT 751 Metla 668 RKTL 274 Tike tilastot 27 Yhteensä Lukeen sijoitettavia henkilöitä vuonna 2014 noin henkilöä Luken yksiköt (4 + 2) Luonnonvarat ja biotuotanto Vihreä teknologia Uudet liiketoimintamahdollisuudet Talous ja yhteiskunta Tilastopalvelut Sisäiset asiantuntijapalvelut

8 Metsäntutkimuspäivien pitkä perinne organisaatio uudistuu, jatkuuko tutkimuspäivät? Metsänuudistamisen kokeellista tutkimusta kangasmailla Muhoksen/Oulun toimipaikassa

9 Kokeellisen tutkimuksen ohella on tehty myös paljon käytännön uudistusalojen inventointia Seuraavassa yksittäisiä esimerkkejä kenttäkokeista

10 Kangasmaiden uudistamistutkimuksessa on kolme alueellista keskittymää 1. Maankohoamisrannikko ja alavat kankaat 2. Kivesvaaran pitkäaikaiset seurantatutkimukset 3. Korkeat alueet Lisäksi on puulajien vertailukokeita ja muita yksittäisiä koekenttiä

11 Uudistusalan valmistaminen Muhoksen toimintayksikkö siirtyi Ouluun 1969 Muhoksen tutkimusasema perustettiin Lähde: Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu

12 Merestä vapautuneen maan metsittäminen Kempele, Niittyranta 1972 Puulajit 1 = Mänty 2 = Kuusi 3 = Kontortamänty 4 = Siperianlehtikuusi 5 = Rauduskoivu 6 = Hieskoivu 7 = Tervaleppä 8 = Hybridihaapa 9 = Ruhtinaanpoppeli III IV II Ruutukoko 0,16 ha Kokonaisala 5,76 ha Viilutus 1973 Istutus 1974 Istutustiheys kpl/ha Mittakaava I Kuva Pentti Savilampi m

13 Merestä vapautuneen ns. alunamaan metsittäminen hyvin hankalaa. Kuusen istutus luontaisesti kehittyneen hieskoivun alle järkevin vaihtoehto, jos alueita halutaan aktiivisesti metsittää

14 Alavien kankaiden metsänuudistaminen Esimerkki: Ylivieskan Valtionmaa, Karhunkämmenkangas Koejäsenet Varttuneen metsän hakkuu 1. Hakkaamaton 2. Sekametsärakenne 3. Siemenpuuhakkuu 4. Verhopuusto kuuselle Ei istutusta 5. 0-ruutu, auraamaton 6. 0-ruutu, aurattu Männyn istutus muokkaamattomalle alalle 7. Istutus kuokkalaikkuun Männyn istutus auratulle alalle 8. Tston hoito mekaanisesti 9. Tston hoito kemiallisesti 10. Pienpuuston keruu hakkuun jälkeen 12. Tston hoito mä-lehtipuusekoitteiseksi 17. Kuten 12, eril. lehtip. käsittely 18. Kuten 12, eril. lehtip. käsittely 19. Kuten 12, eril. lehtip. käsittely Männyn istutus kulotetulle alalle 11. Kulotettu ja aurattu 21. Kulotettu auraamaton Kuusen, lehtikuusen ja rauduskoivun istutus 13. Kuusi 14. Lehtikuusi 15. Rauduskoivu Kylvö 16. Männyn hajakylvö V IV III II I 14 5 Hakkuu 1981 Auraus 1982, kuokkalaikutus, kulotus sekä kulotus ja auraus 1983 Istutus, kylvö ja männyn luontainen uudistaminen 1983 (lohkon V ruudut 18 ja ) Ruutukoko 0,25 ha Kokonaisala 25 ha Aurattu Auraamaton Auraamaton Aurattu Mittakaava m

15 Kivesvaaran alueelle on vuodesta 1972 alkaen perustettu useita kenttäkokeita yhteistyössä UPM:n kanssa 64 o 28'N, 27 o 33 E -

16 Tärkeimpänä tavoitteena oli tutkia maanmuokkauksen vaikutusta kasvupaikkatekijöihin ja ympäristöön 16

17 F Esimerkkinä tuloksista nitraattitypen C 8 S 13 huuhtoutuminen pintavesiin P 11 T 14 NO 3 -N µg/l P T P S C P S 20 T C F 201 Vuosittaiset tulokset koeala P C F T P S 200 T S C 1 Kubin, E Site preparation and leaching of nutrients. Earlier results from FFRI Research Papers m F C P 16

18 Seurantajakso nyt 40-vuotta NO 3 -N µg/l Ensiharvennus 2011 Kubin, E Site preparation and leaching of nutrients. Earlier results ( ) published in FFRI Research Papers 567

19 Kivesvaaran koekenttää First thinning Photo E. Kubin Photo P. Savilampi 19

20 Korkeiden alueiden metsänuudistamiskokeita Kuusamon yhteismetsän Oulangan palstalla vuodesta 1980 lähtien 20

21 Puulajien valinta ja maanmuokkaus 1985 Kuusamon yhteismetsä Oulangan palsta, Karhujärvi Lohko II m m.p.y. Lohko III Mittakaava m Auraus suunnassa S -N Auraus suunnassa E - W Äestys Kuokkalaikku Viljely 1987 Oulangan alkuperällä Poroaita Meteorologinen havaintopaikka Polku Metsäautotie Mänty Kuusi Rauduskoivu Siperian lehtikuusi Männyn hajakylvö Männyn vakokylvö Korkeus m.p.y. Kuusimetsä Suota Oja Lohko I Hakkuu 1984 (pieni aukko 1986) Maanmuokkaus 1985 (pieni aukko 1986) Lohkot I - IV istutettu 1986 (pieni aukko 1987) Kokonaisala 15,0 ha m m Lohko IV m m Pieni aukko 21

22

23 Laikkumätästysmenetelmän kehittäminen Kuusamon yhteismetsä Oulangan palsta, Lepikonperä Koejäsenet 1. Vaotus, kuusi, tavallinen istutus 2. Vaotus, mänty, tavallinen istutus 3. Naveromätästys, kuusi, tavallinen istutus 4. Naveromätästys, kuusi, syväistutus, 1v taimi 5. Naveromätästys, mänty, tavallinen istutus 6. Laikkumätästys, kuusi, tavallinen istutus 7. Laikkumätästys, kuusi, syväistutus, 1 v taimi 8. Laikkumätästys, mänty, tavallinen istutus 9. Naveromätästys, kuusi, syväistutus, 2 v taimi 10. Laikkumätästys, kuusi, syväistutus, 2 v taimi Lohko V Lohko I Lohko II Lohko III m : Lohko IV 23

24 Laikkumätästystä Laikkumätästyshankkeen jälkeen aloitettiin tutkimus koneistutuksen soveltuvuudesta paksukunttaisille alueille ja paikkatiedon soveltaminen koneistutukseen Projektikoordinaattorit uudessa hankkeessa: FT Miia Parviainen ja FT Katja Kangas

25 Ohjausryhmä Eero Kubin Seppo Pohjola Kalevi Hirvonen Jouko Karjalainen Markku Tormänen Jarmo Korhonen Pertti Tuomi Eljas Heikkinen Heikki Rahko Teuvo Puolakanaho Pirjo Onkalo Timo Saksa Myllymäki Tarmo Tapani Pohjanvesi Tuomas Pihlaja Teija Tolonen Metla, Oulun yksikkö Metla, Oulun yksikkö OSAO, Taivalkoski OSAO, Taivalkoski Koneyrittäjien liitto ry Kuusamon yhteismetsä Metsähallitus Metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Metsänomistajien liitto Taivalkosken metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Metla, Suonenjoen yksikkö Metsähallitus Metsähallitus Pudasjärven metsänhoitoyhdistys OSAO, Taivalkoski

26 Päätoteuttaja Metla, osatoteuttaja OSAO Taivalkosken yksikkö Rahoittajana Euroopan maaseuturahasto (90%), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yksityiset rahoittajat (10%) Kalajokilaakson, Pudasjärven ja Taivalkosken metsänhoitoyhdistykset, Kuusamon ja Sallan yhteismetsät, Pölkky Oy, Koneyrittäjien liitto, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi ry., Pohjois-Pohjanmaan liitto Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpidettä: Yhteistyö maaja metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi Hankkeen toteutusaika Osana Metlan Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmaa

27 Tervetuloa!