Pelkosenniemen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ Sivu 260

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ Sivu 260 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 13/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina kello :54 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanviraston valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Kostamo Annika PJ (kesk) Jaakkola Jani (kesk) Salmela Janni VPJ (vas) Hietala Eija (vas) Isojärvi Ahti (kesk) Kulpakko Aino (kesk) Poikela Marko (kesk) Orava Hilkka (kok) Kiemunki Sari-Anne (sit) Åkerlund Margit (sit) Nyman Pekka (vihr) Keto-Tokoi Arto (vihr) Keto Kari (ps) Tervo Jari (ps) MUUT SAAPUVILLA Luoma-aho Tero kvalt pj (sit) OLLEET Oikarinen Hannu kvalt:n I vpj. (vas) Honkanen Heikki kvalt:n II vpj. (kesk) Parkkinen Erkki kunnanjohtaja Koskela Jaana kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Annika Kostamo Jaana Koskela PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset Pekka Nyman Ahti Isojärvi PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 159, 160, 161 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 159 Khall: Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 5 mukaan kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 160 Kjoht: Khall: Kunnan hallintosäännön 16 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Ahti Isojärven ja Pekka Nymanin, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Hyväksyttiin yksimielisesti. ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 161 Kjoht: Kunnan hallintosäännön mukaan kokouksen esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus hyväksyy asialistan kokouksen työjärjestykseksi ja mahdolliset lisäasiat.

3 Kunnanhallitus Khall:. Kunnanjohtaja esitti 171 Ilmoitusasiat Korkein hallinto-oikeus kohta 10. Päätös 823/1/13 Asemakaavaa koskeva valituslupahakemus / Nyman. Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 162 TULO- JA KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2014 Khall 162 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesveroprosenttiyksikön tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Kuluvana vuonna veroprosentit tulee ilmoittaa verohallinnolle viimeistään Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti. Kiinteistöverolakia ja kiinteistöjen arvostusta on ehdotettu muutettavaksi (HE 76/2013 ja siihen yhdistetty 102/2013) niin, että kuntien kiinteistöverotulot lisääntyvät muutosten seurauksena vuonna 2014 noin 100 miljoonalla eurolla. Pelkosenniemen kunnan kohdalla arvioitu korotusvaikutus säädös- ja verotusperusteiden muutosten vuoksi on (1.532/1.651 M ). Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen sisällön ensimmäisessä käsittelyssä Jos lakimuutoksia ei kuitenkaan ole vahvistettu veroprosenttien ilmoittamisen määräpäivään mennessä, voivat kunnat ilmoittaa kiinteistöveroprosenttinsa viimeistään Tuloveroprosentti tulee kuitenkin ilmoittaa viimeistään Vuonna 2013 Pelkosenniemen kunnan veroprosentit ovat: - tuloveroprosentti 19,50 - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,60 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,20

5 Kunnanhallitus Kunnanhallitus voimalaitoksen veroprosentti 2,85 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0 - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 - valtion omistamien luonnonsuojelualueiden 1,15 Pelkosenniemen tuloverokertymä v oli n. 2,36 M. Arvio vuoden 2013 tuloverokertymästä on n. 2,40 M. Pelkosenniemellä kiinteistöveron vaikutus on huomattava, koska kunnassa on paljon loma-asutusta ja voimalaitos. Vuoden 2013 kiinteistöveron maksuunpanotietojen mukaan laskennallinen kiinteistövero on (v ). Kiinteistövero kattaa sekä maapohjan että sillä olevat rakennukset. Kiinteistölajit ovat suhteellisen kattavasti kiinteistöveron piirissä. Tärkein poikkeus on maatalousmaa ja metsät, jotka jäävät veron ulkopuolelle. Muita veron ulkopuolelle jääviä kiinteistöjä ovat mm. vesialueet, torit, katuaukiot, kadut, yleiset tiet, rakennuskaavatiet, katuaukiot, hautausmaat ja eräät puolustusvoimien alueet. Valtio ja seurakunnat ovat verovelvollisia, samoin kunta oman alueensa ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Vuoden 2013 verotuksessa kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat: - Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 %-1,35 %, - Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,32 %-0,75 %, - Muiden asuinrakennusten veroprosentti (loma-asunnot) kunnanvaltuusto voi määrätä yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin sisällä (0,60-1,35). Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kuitenkin enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. - Vesivoimalaitokseen veroprosentti on enintään 2,85 %, - Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti kiinteistöverolain 13 a :n mukaan: Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. - Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00.

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 162 Jos kunnanvaltuusto määrää yleishyödylliselle yhteisölle oman veroprosentin, verohallinnon tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja näiden omistamat kiinteistöt ovat pykälän ehdot täyttäviä. Kiinteistövero on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin, kuin kiinteistöä on käytetty tulonhankinnassa. Pelkosenniemen kunta on valtuustotasolla hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman , missä on päätetty mm. veroprosentin tasosta. Strategisesti on nähty tärkeänä tuloverokertymän turvaamisen ohella tukea yritysten toimintaedellytyksiä ja vakituisten asukkaiden saantia pyrkimällä maltillisesti alentamaan veroprosenttia ainakin ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Kunta sai kertyneet alijäämät katettua toimenpideohjelmassa arvioitua selvästi nopeammin jo 2008 tilinpäätöksessä. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä on kunnan taseen kertynyt ylijäämä 2,43 M. Asukasluvun kehitys on ollut kuluvana vuonna myönteinen. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan syyskuun loppuun mennessä + 4. Syntyvyyden ja kuolleisuuden ero oli Muuttotase oli positiivinen + 8. Väestörekisterikeskuksen luvuissa asukasluvun lisäys oli + 8 ( ). Pelkosenniemi on tältä osin harvojen positiivista kasvua omaavien Lapin kuntien joukossa. Tulomuuton osalta kehitys on ollut suhteellisen hyvää. Tuleville vuosille on syytä odottaa myönteistä tulomuuton kasvua erityisesti matkailualueen investointien ja työpaikkojen määrän kasvun perusteella. Kunnan tulee kaikilla mahdollisilla toimilla edistää uusien työntekijöiden siirtymistä kunnan vakituisiksi asukkaiksi. Tähän vaikuttavat mm. asuntopolitiikka, erilaisten asumisratkaisujen tarjoaminen eri kohderyhmille, tonttien saatavuus ja palvelutarjonta kokonaisuutena. Tuloveroprosentin tasolla on tässä suhteessa oma selkeä merkityksensä. Kunta on yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittänyt vahvasti Pyhä matkailualuetta eri investoinneilla ja muilla toimilla ja luonut näin sekä kiinteistöveron että muiden verolajien kasvulle suotuisia edellytyksiä. Kaavoituksen ja sitä kautta rakentamisen hidastuminen valituksista johtuen on ainut kunnan sisäinen ongelma veropohjan vahvistumisen edellytysten luomisessa. Kansalliselle ja kansainväliselle taantumalle kunta ei juuri mitenkään kykene vaikuttamaan. Tästä huolimatta kiinteistöverolla on vahva myönteinen taloudellinen merkitys.

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 162 Verotukseen liittyen valtio on vahvasti omilla toimillaan ja säädösmuutoksilla ohjannut kuntien verotusta tuloverosta kiinteistöveron suuntaan mm. nostamalla kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja. Pelkosenniemen ja muiden matkailukuntien näkökulmasta tätä painotusta puoltaa valtion suorittama kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien verotulon tasauksen laskentaperusteesta. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella järkevää verosuunnittelua on edelleen pitää kunnan verotuksen painopistettä kiinteistöverotuksessa. Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on n. 19,36 %, taso nousee vuonna Pelkosenniemen kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ja kunnassa vakituisesti asuvien veronsa kuntaan maksavien kuntalaisten kohtuullisen verotuksen takaamiseksi sekä kunnan strategisena painopisteenä olevan työvoiman ja uusien vakituisten asukkaiden ja lapsiperheiden kilpailukykyisen saatavuuden turvaamiseksi ja elvyttävän veroratkaisun aikaansaamiseksi on perusteltua säilyttää tuloveroprosentti nykyisellään. Kiinteistöverojen on syytä pitää nykytasolla ottaen huomioon edellisvuosina suoritetut nostot sekä tulevalle vuodelle suoritettava verotusarvojen tarkistus, mikä kasvattaa kunnan kiinteistöverotuloa arviolta ja vastaavasti nostaa kiinteistöverojen määrää maksajille. Esitykseen sisältyy luonnonsuojelualueiden kiinteistövero, minkä lopullinen määräytyminen on ratkaisematta. Asia on selvittelyssä osana kuntien tulopohjan laajentamista. Vahvistamalla kiinteistöveron, kunta varmistaa veron kertymisen, mikäli perusteet veron määräämiselle todentuvat. Suojelualueiden muu maankäyttö (metsätalous, muu luonnonvarojen hyödyntäminen yms.) on rajoitettua, mistä syystä vero olisi perusteltu. Samoin suojelualueiden kiinteistöverolla on itse suojelulle ja sen hyväksyttävyydelle myönteinen vaikutus ja toisaalta merkittävä suoraa taloudellista merkitystä erityisesti Lapin kunnille. Perusteltua on määrätä kiinteistövero vain valtion omistamille luonnonsuojelualueille, koska yksityisten kohdalla suojelu on voinut tapahtua myös maanomistajan tahdonvastaisesti ja kiinteistövero olisi tällöin kohtuutonta, mikäli maapohja on edelleen yksityisen omistuksessa. Suojelualueiden kiinteistövero antaisi kunnille osaltaan paremmat taloudelliset edellytykset osallistua suojelualueiden virkistys- ja muuta käyttöä tukevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoitukseen, millä olisi erityisen suuri merkitys julkisten tukien ja

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 162 työllisyysmäärärahojen poistuttua käytännössä kokonaan tältä sektorilta. Esityksen mukainen arvio vuoden 2014 tuloverokertymästä on n. 2,45 M (lievä kasvu) ja kiinteistöverokertymästä n. 1,66 M (kasvu n ). Kjoht: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2014 veroprosenteiksi: - tuloveroprosentti 19,50, - kiinteistöveroprosenteiksi yleinen kiinteistöveroprosentti 1,15 (0,60-1,35), vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,60 (0,32-0,75), muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,20 (0,60-1,35), voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85, yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 (0,00-1,00), rakentamattomalle rakennuspaikalle kiinteistöveroprosentti 3,00 ja valtion omistamille luonnonsuojelualueille kiinteistöveroprosentti 1,15 yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Khall: Pekka Nyman esitti, että 1. yleinen kiinteistöveroprosentti olisi 1,25 ja 2. valtion omistamille luonnonsuojelualueille ei kiinteistöveroprosenttia. Puheenjohtaja totesi, että esitys raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että esitykseksi tulee kunnanjohtajan esitys. Lisätiedot kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh Täytäntöönpano Verohallinto, Suomen kuntaliitto

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 163 MAANKÄYTTÖSOPIMUSTEN PÄÄEHDOT JA PERIAATTEET SEKÄ POIKKEAMISPERUSTEET Khall 163 Liite nro 1 Kartta osa-alueet. Maankäytön suunnittelun, kaavoituksen ja kaavojen toteutuksen ennakoitavuuden näkökulmasta on perusteita selkeyttää maankäyttösopimusten periaatteita ja vahvistaa koko Pyhätunturin matkailualuetta koskien maankäyttökorvausten määräytymisen perusteet ja aluejako korvausten määrille. Nykytilanteessa, kun yleisten alueiden ja reitistöjen toteutus ja kunnossapitovastuu on entisestään siirtynyt enemmän kunnille ELY-keskukselta ja muilta rahoittaja- ja toteuttaja tahoilta ja koska toteutuksiin on entistä vaikeampaa ja rajoitetumpaa saada investointeihin taikka työvoiman käyttöön ulkopuolista (valtio/eu) rahoitusta (investointiavustukset, YTY-työt), on myös perusteltua tarkastaa maankäyttösopimusten periaatteita ja maankäyttökorvausten määriä ja maksuunpanoon liittyviä periaatteita. Mikäli tarkistusta ei periaatteisiin ja maksujen määriin lainkaan suoriteta, on vaarana matkailualueen yleisen kehittymisen ja kehittämisen hidastuminen ja olemassa olevan reitistö- ja muun infran kunnon heikkeneminen. Ko. infran palvellessa pitkälle yksityistä maanomistusta on kunnan perusteltua kerätä varoja kaavoituksen yhteydessä maanarvon noususta maanomistajilta ja käyttää näitä varoja matkailualueen infran toteutukseen ja muuhun sekä muuhun matkailualuetta palvelevaan kehittämistoimintaan sekä turvata näin toisaalta kyky olemassa olevien ja uusien reitistö- ym. infran kunnossapitoon. Nyt esitettävät maankäyttösopimusten sisältöä koskevat pääehdot, periaatteet ja poikkeukset noudattavat pitkälle kunnassa käytössä jo olleita yleisiä periaatteita ja lisäksi niissä on otettu huomioon maapoliittisen työryhmän linjaama koskien laadittavaa aluejakoa. Kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta vastaavat viran- ja toimenhaltijat ovat valmistelleet sisällöltään ja aluejaotukseltaan nykytilanteeseen ja kunnan lisääntyneisiin vastuuvelvoitteisiin paremmin soveltuvan maankäyttösopimusten kokonaisratkaisun ja sopimuksissa sisällön osalta noudatettavat ehdoista ja periaatteet. Kjoht: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Pelkosenniemen kunta hyväksyy seuraavat pääehdot ja periaatteet sekä poik-

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 163 keamisperusteet käytettäväksi ja sovellettavaksi Pyhätunturin tulevassa kaavoituksessa eteenpäin vireille tulevissa kaavoissa ja tulevan kaavoituksen maankäyttösopimukset laadittavaksi näiden periaatteiden ja ehtojen mukaisina keskeisten periaatteiden ja ehtojen osalta. MAANKÄYTTÖSOPIMUSTEN PÄÄEHDOT JA PERIAATTEET SEKÄ POIKKEUKSET - Kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset laskutetaan aina erikseen täysimääräisenä maanomistajalta. - Kaavoituksen yhteydessä maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus, joka vahvistetaan hallinnossa ennen kaavan hyväksymistä. - Kaava-alueiden tiestön ja katujen toteutus- ja ylläpitovastuu on MRL (maankäyttö- ja rakennuslaki) 91 :n perusteella ja mukaisesti maanomistajilla. - Edellä mainitut rakenteet suunnitellaan ja rakennetaan kunnan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti siinä aikataulussa, kun korttelien rakentaminen edellyttää. - Maanomistajalla on velvollisuus luovuttaa kunnan toteutus- ja ylläpitovastuulle tulevien alueiden omistus- tai hallintaoikeus korvauksetta kunnalle. - Maanomistajalla on uusien rakennusten osalta velvollisuus liittyä alueen vesi- ja jätevesihuollon verkostoihin. Sopimuskumppaneina ovat Pyhä-Luosto Vesi Oy ja maanomistaja ja maanomistajalle on kustannusvastuu vesiyhtiötä kohtaan. - Mikäli asemakaava ei saa lainvoimaa tai tulee voimaan sisällöltään olennaisesti toisenlaisena sopimuspuolet neuvottelevat maankäyttösopimuksen jatkamisesta, muuttamisesta tai päättämisestä. - Maanomistajana kuntaa koskevat samat velvoitteet sekä tiestön toteutuksen ja ylläpidon kuin reitistöjen ja yleisten alueiden toteutuksen suoritettavan lisärakennusoikeutta vastaavan rahavelvoitteen osalta. KORVAUSTEN SUURUUS JA ALUE JAKO - Pyhätunturin alue jaetaan osa-alueisiin (liite 1), joilla sovelletaan erisuuruista korvausta. - Osa-alue 1: Maankäyttökorvaus on 45 lisääntynyttä rakennusoikeusneliömetriä kohden. Alue käsittää Pyhätunturin matkailu keskuksen ydinalueen, rinnealueet ja näihin alueisiin välittömästi liittyvät alueet sekä pohjoisrinteen laskettelu keskuksen ala-aseman ympäristön.

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Osa-alue 2: Maankäyttökorvaus on 25 lisääntynyttä rakennusoikeusneliömetriä kohden. Alue käsittää Korteselän alueen sekä alueita Pyhäjärven rannasta. - Osa-alue 3: Maankäyttökorvaus on 25 lisääntynyttä rakennusoikeusneliömetriä kohden. Alue käsittää Pyhäjärven kylän alueen. - Osa-alue 4 Alue käsittää Pyhätunturin osa-alue B:n (Pohjoisrinne/Noitatunturin alue) asemakaavaehdotuksen 2009 alueen. Alueella noudatetaan kunnanvaltuuston / 48 tekemää päätöstä sovellettavista periaatteista ja korvauksen määrästä. - Osa-alue 5: Maankäyttökorvaus on 20 lisääntynyttä rakennusoikeusneliö metriä kohden. Alue käsittää muut alueet - Maankäyttökorvaukset sidotaan tammikuun 2014 elinkustannusindeksin pistelukuun. KORVAUSTEN MAKSU - Maankäyttökorvaus tulee maksuun :oon asti kaavan saatua lainvoiman. - Yli :n menevältä osalta maankäyttökorvauksen suoritus velvollisuus tulee maksuun kun - tontti/kiinteistö myydään tai muuten luovutetaan - tontille on haettu rakennuslupa - maanomistaja myy omistamansa yhtiön, joka omistaa tontin tai maa-alueen kolmannelle osapuolelle tai - kunta ja maanomistaja erikseen muuta sopivat. KERÄTTYJENVAROJEN KÄYTTÖ - Maankäyttökorvauksilla kerätyt varat käytetään Pyhätunturin ja Pyhäjärven kylän alueiden ja niitä palvelevien yleisten- ja reittialueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä muuhun matkailualuetta palvelevaan kehittämistoimintaan. - Kunnan toteutusvastuu rajoittuu kerättyjen varojen kokonaismäärään. POIKKEAMISET Edelle mainituista periaatteista voidaan poiketa, mikäli yleinen etu taikka alueen kehittämisen kannalta tärkeäetu sitä vaatii. Esimerkiksi jos tuen tai vastaavan rahoituksen saaminen vaatii kunnan olemista aktiivisena kehittäjänä tai toteuttajana.

12 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 163 Edellä kuvatussa poikkeustilanteessa kunta voi olla myös muun kuin reitistön tai yleisen alueen toteuttajana. Tällöin maanomistajalta/-ilta peritään maankäyttökorvausta toteutukseen erikseen sovittava rahamäärä/krm2. Kunta voi yksittäisissä tilanteissa ottaa maksusuorituksena myös maata, velvollisuutta siihen ei ole. Tällöin kunta vastaa taasen maanomistajalle kuuluvista velvoitteista omistamansa maanosalta. Khall: Pidettiin tauko klo 18:00-18:05. Päätettiin yksimielisesti jättää asia pöydälle. Lisätiedot: - kunnanjohtaja Erkki Parkkinen rakennusmestari Panu Leinonen maankäyttöinsinööri Toni Juuti Täytäntöönpano: Ote: tekninen osasto

13 Kunnanhallitus

14 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 164 MAANKÄYTTÖSOPIMUS VÄINÖLÄ 2:284, PYHÄJÄRVI ANNIINA, JANNE JA VILLE Khall 164 Liite nro 2 Maankäyttösopimus Tilalla Väinölä Pelkosenniemen Pyhäjärven kylässä on vahvistusvaiheessa kaavanmuutos, mikä käsitellään omana asianaan kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että maanomistajien ja kunnan kesken on hyväksytty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimus on neuvoteltu ja allekirjoitettu maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus tulee hyväksyä ennen kaavan vahvistamista. Maankäyttösopimuksen sisältö noudattaa kunnassa käytössä olleita yleisiä periaatteita ja lisäksi siinä on otettu huomioon maapoliittisen työryhmän valmistelun etenemisen osalta linjaama ja kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta vastaavien viran- ja toimenhaltijoiden yksityiskohdiltaan valmistelema sisällöltään ja aluejaotukseltaan nykytilanteeseen ja kunnan lisääntyneisiin vastuuvelvoitteisiin paremmin soveltuva maankäyttösopimusten kokonaisratkaisu sopimuksissa sisällön osalta noudatettavista ehdoista ja linjauksista. Maankäyttösopimuksella saadut varat kunta käyttää matkailualueen yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Maankäyttösopimus tulee voimaan ja osapuolia sitovaksi kun kunnan maankäyttösopimusta ja asemakaavaa koskevat hyväksymispäätökset ovat lainvoimaisia ja sopimuksen mukainen maankäyttökorvaus (20 lisärakennusoikeus k-m2) tulee suoritettavaksi lainvoimaisuuden jälkeen. Tavoitteena on saada kaava lainvoimaiseksi (valtuusto ) joulukuussa 2013 ja maankäyttösopimuskorvaus tuloutetuksi kuluvana vuonna. Tällä ja muilla vahvistettavana olevilla ja vahvistettavaksi tulevilla maankäyttösopimuksilla onkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa erityisen suuri merkitys kunnalle ja kunnan kyvylle kehittää matkailualuetta ja sitä kautta vahvistaa vero- ja muuta tulopohjaa, millä kyetään järjestämään ja tuottamaan kunnan peruspalveluita. Teiden ja katujen toteuttamisvastuu on kaavamääräyksellä siir-

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 164 retty maanomistajalle tai -haltijalle MRL 91 :n mukaisesti. Kunnan toteuttamisvastuu reitistöjen ja muiden yleistenalueiden rakentamisen osalta rajoittuu kerättyjen varojen kokonaismäärään. Kjoht: Khall: Kunnanhallitus hyväksyy oheisen liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot: - kunnanjohtaja Erkki Parkkinen maankäyttöinsinööri Toni Juuti Täytäntöönpano: Ote: maanomistaja, kirjanpitäjä, tekninen osasto

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 165 MAANKÄYTTÖSOPIMUS PYHÄNSYDÄN 1:384, ERÄSAMMAL-KIINTEISTÖT OY Khall 165 Liite nro 3 Maankäyttösopimus Kiinteistöllä Pyhänsydän Pelkosenniemen Pyhäjärven kylässä on vahvistusvaiheessa kaavanmuutos, mikä käsitellään omana asianaan kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että maanomistajien ja kunnan kesken on hyväksytty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimus on neuvoteltu ja allekirjoitettu maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus tulee hyväksyä ennen kaavan vahvistamista. Maankäyttösopimuksen sisältö noudattaa kunnassa käytössä olleita ja ko. alueella sovellettuja, voimassaolevia yleisiä periaatteita ja osin uudessa valmistelussa sovelluttaja periaatteita. Maankäyttösopimuksella saadut varat kunta käyttää alueen yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Maankäyttösopimus tulee voimaan ja osapuolia sitovaksi kun kunnan maankäyttösopimusta ja asemakaavaa koskevat hyväksymispäätökset ovat lainvoimaisia ja sopimuksen mukainen maankäyttökorvaus (36,63 lisärakennusoikeus k-m2) tulee suoritettavaksi lainvoimaisuuden jälkeen. Tavoitteena on saada kaava lainvoimaiseksi (valtuusto ) joulukuussa 2013 ja maankäyttösopimuskorvaus tuloutetuksi kuluvana vuonna. Tällä ja muilla vahvistettavana olevilla ja vahvistettavaksi tulevilla maankäyttösopimuksilla onkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa erityisen suuri merkitys kunnalle ja kunnan kyvylle kehittää matkailualuetta ja sitä kautta vahvistaa vero- ja muuta tulopohjaa, millä kyetään järjestämään ja tuottamaan kunnan peruspalveluita. Yleisten alueiden toteuttamisvastuu on kaavamääräyksellä siirretty maanomistajalle tai -haltijalle MRL 91 :n mukaisesti. Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy oheisen liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen.

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 165 Khall: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot: - kunnanjohtaja Erkki Parkkinen maankäyttöinsinööri Toni Juuti Täytäntöönpano: Ote: maanomistaja, kirjanpitäjä, tekninen osasto

18 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus 166 KAAVAMUUTOS TILALLA VÄINÖLÄ Tekn.ltk 64 Liite 7. Asemakaavaehdotus Liite 8. Asemakaavan selostus Tekninen lautakunta on käynnistänyt / 70 kaavamuutoksen tilalla Väinölä Kaavan laadinnan lähtökohtana on ollut hyväksytty yleiskaava. Kaavalla muodostetaan RA-korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueita. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin Ehdotusta on täydennetty saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta annettiin kaksi lausuntoa. Lapin liitto ja Lapin maakuntamuseo toteavat lausunnoissaan, ettei heillä ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää tämän lisäksi, että maanomistajien ja kunnan kesken on hyväksytty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksesta on neuvoteltu maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus tuodaan erikseen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ennen kaavan vahvistamista. Rakennusmestari: Tekn.ltk: Khall 166 Lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle tilan Väinölä kaavamuutoksen hyväksymistä. Pekka Nyman esitti, että kaavaa ei hyväksytä vaan palautetaan valmisteluun. Esitys raukesi kannattamattomana. Päätökseksi tuli rakennusmestarin esitys. * * * Liitteenä nro 4 Asemakaavaehdotus ja asemakaavan selostus. Liiteasiakirjoihin voi tutustua seuraavasta linkistä

19 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 166 Kjoht: Khall: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan päätösesityksen. Pekka Nyman esitti, että kaavaa ei hyväksytä vaan palautetaan valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että esitys raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys. Lisätiedot rakennusmestari Panu Leinonen puh maankäyttöinsinööri Toni Juuti puh Täytäntöönpano;

20 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus 167 KAAVAMUUTOS, PYHÄTUNTURI KORTTELI 394 Tekn.ltk 65 Liite 9. Asemakaavaehdotus Liite 10. Asemakaavan selostus Liite 11. Lausunto ja muistutus Liite 12. Kaavanlaatijan vastineet muistutuksiin Tekninen lautakunta on käynnistänyt / 20 kaavamuutoksen korttelissa 394. Kaavamuutoksen tarkoituksena on ollut tarkastella korttelin käyttötarkoitusta sekä rakennusoikeutta vastaamaan tulevia tarpeita. Kortteliin on suunniteltu matkailua ja loma-asumista palvelevaa rakentamista. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi lausunto ja kolme muistutusta (liite 11), joihin kaavan laatija on antanut vastineet (liite 12). Kiinteistö Oy Satakero ja Asunto Oy Satukero vaativat muistutuksissaan rakennusoikeuden muuttamista vastaamaan ympäröivien tonttien rakennusoikeuksia. Rakennusoikeuden korottaminen vastaa alueidenkäytölle asetettuja tavoitteita, joilla pyritään tiivistämään rakentamista ja hyödyntämään olemassa olevaa infraa. Alueen keskeinen sijainti huomioiden tehostettu rakentaminen on tarkoituksen mukaista. Pekka Nyman on muistutuksessaan esittänyt väitteitä kaavoitusprosessin lainmukaisuudesta ja teknisen lautakunnan esteellisyydestä käsitellä kaavoitusasioita. Kaavoitusprosessi on hoidettu hallintosäännön ja vakiintuneen käytännön mukaisesti, tästä toimintamallista tai sen laillisuudesta ei ole ollut huomautettavaa kaavoitusta valvovien viranomaisten taholta. Tekninen lautakunta toimii päätöstä tehdessään kaavoitusviranomaisena sekä ympäristöviranomaisena huomioiden molempien viranomaisten tehtävät. Lisäksi Nyman muistuttaa, ettei alueella tehty kattavia luonto- ja muinaismuistoselvityksiä eikä kaavaratkaisu turvaa maanomistajien tasavertaista kohtelua. Alueella on voimassa Pyhä-Luosto yleiskaavan osa-alue 3 sekä vuonna 2006 hyväksytty asemakaava. Osallistumis- ja arviointi suunnitelmassa on todettu, ettei aikaisempien kaavojen yhteydessä alueella ole todettu suojeltuja luontoarvoja eikä kiinteitä muinaismuistoja, eikä tämän kaavoi-

21 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus 167 tuksen yhteydessä ole tarkoitus tehdä uusia selvityksiä. Lapin ELY -keskuksella, joka valvoo kuntien kaavoitusta, ei ole ollut kaavaprosessin aikana huomautettavaa näistä asioista. Lisäksi Lapin maakuntamuseo on valmisteluvaiheen kuulemisessa antamassaan lausunnossa todennut, korttelin alueella tai sen lähiympäristössä ei tunneta muinaismuistolain perusteella suojeltuja kohteita. Korttelin käyttötarkoituksen ja rakentamisoikeuden määrän osalta asemakaava alueella kunnan arvioi mikä on perusteltua ja tarkoituksen mukaista rakentamista, jolla pyritään saavuttamaan alueidenkäytölle asetetut tavoitteet. Asemakaavan hyväksyminen edellyttää tämän lisäksi, että maanomistajan ja kunnan kesken on hyväksytty maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksesta on neuvoteltu maanomistajan kanssa. Maankäyttösopimus tuodaan erikseen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ennen kaavan vahvistamista. Rakennusmestari: Tekn.ltk: Lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle korttelin 394 kaavamuutoksen hyväksymistä. Pekka Nyman esitti, että kaava palautetaan valmisteluun. Esitys raukesi kannattamattomana. Päätökseksi tuli rakennusmestarin esitys. Margit Åkerlund poistui kokouksesta tämän pykälän käsittely jälkeen klo Khall 167 Kahvitauko klo * * * Liitteenä nro 5 Asemakaavaehdotus, asemakaavan selostus, lausunto, muistutus ja kaavanlaatijan vastineet muistutuksiin Liiteasiakirjoihin voi tutustua seuraavasta linkistä Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen.

22 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 167 Khall: Kunnanjohtaja lisäsi perusteluihin: Kortteli sijaitsee Pyhätunturin ydinalueella, missä yleiskaavan mukaisesti on järkevää tiivistää rakentamista. Korttelin suunniteltu käyttötarkoitus tukee Pyhän ydinalueen alueiden käytön tavoitteita ja sinne rakennetun julkisen ja yksityisen infran tehokasta käyttöä ja matkailualueen kehitystä. Kaavan vahvistaminen on kunnan edun mukaista. Pekka Nyman esitti, että kaava palautetaan valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että Nymanin esitys raukesi kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys. Lisätiedot rakennusmestari Panu Leinonen puh maankäyttöinsinööri Toni Juuti puh Täytäntöönpano;

23 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 168 VANHUSNEUVOSTON TÄYDENTÄMINEN Khall 168 Pelkosenniemen kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt voimaan astuneen vanhuspalvelulain mukaisesti: - vahvistaa Pelkosenniemellä toimivan vanhusneuvoston kunnan toimielimeksi alkaen sekä päättää vahvistaa vanhusneuvoston jo nimetyn kokoonpanon sekä puheenjohtajan valtuustokauden loppuun saakka. - että vanhusneuvosto jatkaa toimintaansa sosiaaliosaston alaisena ja valmistelevana viranhaltijana jatkaa palvelukodin johtaja. Sosiaaliosasto esittää tarvittavan määrärahan vuosittain valtuustolle talousarviokäsittelyssä. - että vanhusneuvoston jäsenillä tulee olla nimetyt varajäsenet. Kunnanvaltuusto määräsi päätöksessään, että kunnanhallitus täydentää kokoonpanon syksyllä Vanhusneuvoston nykyinen kokoonpano: Marja-Liisa Oinas (pj) Aino Kulpakko Pirjo Alatalo Kari Keto (Eläkeliitto) (veteraanijärjestö) (seurakunta) (kunnanhallitus) Vanhusneuvoston sihteeri on pyytänyt täydennysnimeämisiä päätöksen mukaisesti. Kunnanhallitukselle on toimitettu seuraavat täydennysesitykset (tummennetulla): Marja-Liisa Oinas (pj) Heikki Honkanen Pirjo Alatalo Kari Keto Kirsti Pelkonen Aino Kulpakko Sonja Tervo Vanhusneuvoston sihteerinä jatkaa palvelukodin johtaja. Kjoht: Kunnanhallitus vahvistaa vanhusneuvoston kokoonpanon esitetyillä täydennyksillä sekä nimeää kunnanhallituksen varajäsenen vuosille

24 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 168 Khall: Annika Kostamo esitti Ahti Isojärveä kunnanhallituksen edustajan varajäseneksi. Hyväksyttiin esitys yksimielisesti. Lisätiedot kunnansihteeri Jaana Koskela puh Täytäntöönpano: Ote: sosiaaliosasto, vanhusneuvosto, ao. henkilöt

25 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 169 KOILLIS-LAPIN MUSIIKKIOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Khall 169 Koillis-Lapin musiikkiopiston toiminta-alueena on Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnat sekä Kemijärven kaupunki. Musiikkiopiston toiminta-alueen laajentamista koskevaa kuntien välistä sopimusta, joka on tehty , on päätetty päivittää ajanmukaiseksi elokuussa 2013 käydyissä musiikkiopiston toimintaa koskevassa kokouksessa, johon osallistuivat kuntien sivistystoimenjohtajat ja musiikkiopiston rehtori. Oheisessa sopimuksessa liite nro 6 on muutettu musiikkiopiston nimi nykyistä vastaavaksi, kirjattu valtionosuuden jakoperusteet (opetustuntikohtainen), kuntien yhteisten menojen (hallinnolliset menot) osuuksien jakoperusteet ja sovittu opetustuntimäärien tarkistamisen ajankohdasta. Sopimus korvaa aiemman vuodelta 1993 peräisin olevan sopimuksen. Sopimuksen allekirjoittavat kunkin kunnan edustajina kaupungin- /kunnanjohtaja sekä sivistystoimesta vastaava johtaja. Kjoht: Khall: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaisen Koillis-Lapin musiikkiopiston toiminnan järjestämistä koskevan sopimuksen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot rehtori-sivistystoimenjohtaja Anita Leppiniemi-Järvinen puh Täytäntöönpano: Ote: Pelkosenniemen sivistyslautakunta, Koillis-Lapin musiikkiopisto, Kemijärven sivistyslautakunta

26 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 170 VUODEN 2013 YRITTÄJÄPALKINNON SAAJA Khall 170 Pelkosenniemen Yrittäjät ry on tehnyt esityksen Pelkosenniemen kunnan vuoden 2013 yrittäjäpalkinnon saajaksi. Asia esitellään kokouksessa. Yrittäjäpalkinnon jakotilaisuus on Pyhätunturilla matkailuyritys Ukonhatussa pidettävässä Yrittäjäjuhlassa. Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy yhdistyksen esityksen vuoden 2013 yrittäjäpalkinnon saajaksi. Jakotilaisuuteen osallistuvat kunnanjohtaja, kehitysjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Khall: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh Täytäntöönpano: Pelkosenniemen Yrittäjät ry

27 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 171 ILMOITUSASIAT Khall 171 PELKOSENNIEMEN KUNTA 1. Sivistyslautakunnan pöytäkirjajäljennös. 2. Teknisen lautakunnan pöytäkirjajäljennös. 3. Sosiaalilautakunnan pöytäkirjajäljennös. 4. Viranhaltijapäätökset kunnansihteeri 25-31/2013. OIKEUSMINISTERIÖ 5. Vuoden 2014 europarlamenttivaalit; Äänestyspaikkojen määrääminen ja niistä ilmoittaminen, vaalimateriaali ym. VALTIOVARAINMINISTERIÖ 6. Päätös ; Etäpalvelun valtakunnallinen käyttöönotto. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ 7. Hallituksen pöytäkirjajäljennös. PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ 8. Ympäristöterveyslautakunnan pöytäkirjajäljennös. KIRJOITTAMO PIKKUJUTTU 9. Asukasmarkkinointikonsepti ja viestintäsuunnitelma. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 10. Päätös 823/1/13 Asemakaavaa koskeva valituslupahakemus / Nyman Kjoht: Khall: Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:54.