Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely tuloskooste

Transkriptio

1 Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely tuloskooste 1 Liikenneympäristön kehittäminen asukkaiden näkökulmasta Tulosfoorumi

2 Kyselyn tavoitteet ja tausta Verkkokyselyn ( ) kohderyhmänä Turun, Raision, Naantalin, Liedon ja Kaarinan yli 15-vuotiaat asukkaat Aktiivinen kyselyn jako mm. kuntien verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja paikallismedioissa Kohdennuksia eri vastaajaryhmille kyselyn aikana (esim. oppilaitokset, seniorijärjestöt) Osa kestävää liikkumista edistävää CIVITAS ECCENTRIC -hanketta Tavoitteena selvittää asukkaiden asenteita ja näkemyksiä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin Ja osallistavan menetelmän kokeileminen liikennejärjestelmätyössä Kyselyn sisältö perustuu soveltuvasti liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035+:n kehittämislinjauksiin Teemoina kyselyssä: pyöräilyä ja kävelyä, joukkoliikennettä ja autoilua koskevat kehittämistoimenpiteet sekä vaikutusmahdollisuudet ja kehittämisprioriteetit Huomio erityisesti kestävien kulkumuotojen (kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen) kehittämistoimenpiteiden merkityksessä asukkaille Tavoitteena hyödyntää tuloksia jatkuvassa seudullisessa liikennejärjestelmätyössä sekä toteuttaa kysely jatkossa säännöllisesti 4 vuoden välein 2

3 Yleistä kyselyn tuloksista Yhteensä 3530 vastaajaa Kyselymetodina itsevalikoituva kysely tulokset suuntaa-antavia Tuloksia tarkasteltu ensisijaisesti kaikkien vastaajien lisäksi asuinkunnan pääasiallisen kulkutavan ikäryhmien mukaan Tulosten yhteydessä puhuttaessa autoilijoista, kävelijöistä, pyöräilijöistä tai bussilla matkustajista viitataan pääasiallisesti (päivittäin tai lähes päivittäin) ympäri vuoden kyseisillä kulkumuodoilla kulkeviin vastaajiin. 3

4 Vastaajien taustatietoja Vastaajia yhteensä 3530 Turku 69,5 % *66,2 % Naantali 10,2 % *6,7 % Kaarina 9 % *11,6 % Lieto 5,7 % *6,9 % Raisio 5,6 % *8,6 % * Kunnan asukasluvun ( ) prosentuaalinen osuus kyselyn kohdekuntien kokonaisasukasmäärästä Naisia 62,3 % Miehiä 36,1 % Joku muu tai ei halunnut vastata 1,5 % Henkilöautojen määrä kotitaloudessa: Ei autoa 28,2 % 1 kpl 46,5 % 2 kpl 22,4 % 3 kpl tai enemmän 2,9 % Vastaajien ikä vuosina % ,4 % ,2 % ,5 % Yli 65 vuotta 7 % Kotitalouksien henkilömäärä 1 26,4 % 2 36,6 % 3 14,8 % 4 15,2 % 5 5,4 % 6 0,8 % 7 tai enemmän 0,8 % 4

5 Vastaajien kulkutottumukset Vastaajat kulkivat kesäkaudella pääsääntöisesti eli päivittäin tai lähes päivittäin kävellen (54,8%), henkilöautolla (36,4%), polkupyörällä (34,4%) Talvikaudella vastaajat kulkivat pääsääntöisesti kävellen (47,5 %), henkilöautolla (39,7 %), linja-autolla (24,6 %) Eri arkimatkatyypit kuljettiin molempina kausina tyypillisesti henkilöautolla Henkilöautoilun osuus lähes sama ympäri vuoden Kävelyn kulkutapaosuus myös korkea ympäri vuoden Kulkutavan valintaan vaikuttavia tekijöitä vastaajilla: nopeus, helppous, edullisuus, terveellisyys/liikunta Pyöräilijöiden kulkutavan valintaan vaikuttavimpana tekijänä terveellisyys/liikunta Autoilijoilla nopeus Joukkoliikenteen käyttäjillä edullisuus sekä hyvät kulkuyhteydet Kävelijöillä nopeus ja helppous 5

6 Kulkutavat kesä- ja talvikaudella Kulkutapa kesäkaudella / toukokuu-lokakuu (n: 3356) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen 54,8 % 24,8 % 9,2 % 6,5 % 4,7 % Henkilöautolla 36,4 % 28,1 % 12,1 % 10,8 % 12,7 % Polkupyörällä 34,4 % 24,5 % 12,8 % 13,1 % 15,2 % Linja-autolla 14,6 % 19,8 % 28,8 % 27,4 % 9,3 % Mopolla tai moottoripyörällä 3,3 % 1,5 1,94,3 % % 89,0 % Kimppakyydillä 5,7 % 11,4 % 28,7 % 52,3 % Jokin muu 14,5 % 82,3 % Junalla 7,8 % 44,4 % 46,2 % Taksilla 50,4 % 41,1 % Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kulkutapa talvikaudella / marraskuu-huhtikuu (n: 3356) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen 47,5 % 24,3 % 11,8 % 9,9 % 6,9 % Henkilöautolla 39,7 % 26,3 % 10,7 % 10,2 % 13,2 % Linja-autolla 24,6 % 19,3 % 22,6 % 23,4 % 10,2 % Polkupyörällä 10,7 % 7,7 % 8,6 % 19,4 % 53,2 % Kimppakyydillä 7,2 % 11,0 % 24,7 % 55,3 % Junalla 7,9 % 39,4 % 51,4 % Jokin muu 11,7 % 86,3 % Mopolla tai moottoripyörällä 0,7 2,7 % 95,8 % Taksilla 46,5 % 43,0 % Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan

7 Pääasialliset kulkutavat arkimatkoilla Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä kesäkaudella / toukokuu-lokakuu (n: 3356) Prosenttia vastaajista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työ - ja opiskelumatkat 11,0 % 30,5 % 15,4 % 27,3 % 11,3 % Ruokakauppamatkat 25,3 % 17,5 % 4,7 % 48,8 % Muut asiointi- ja ostosmatkat 13,2 % 21,0 % 19,6 % 42,1 % Säännölliset harrastusmatkat 13,9 % 27,1 % 9,4 % 32,4 % 12,4 % Muut vapaa-ajan matkat 9,7 % 20,0 % 16,9 % 43,9 % Kävely Polkupyörä Linja-auto Oma henkilöauto Kimppakyyti Taksi Mopo- tai moottoripyörä Juna Jokin muu En tee näitä matkoja Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä talvikaudella / marraskuu-huhtikuu (n: 3354) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työ - ja opiskelumatkat 17,6 % 9,9 % 26,1 % 32,8 % 11,3 % Ruokakauppamatkat 28,6 % 5,7 % 8,6 % 54,4 % Muut asiointi- ja ostosmatkat 14,9 % 7,2 % 26,6 % 48,7 % Säännölliset harrastusmatkat 18,3 % 8,2 % 16,6 % 41,6 % 12,1 % Muut vapaa-ajan matkat 11,9 % 6,5 % 23,6 % 50,1 % Kävely Pyöräily Linja-auto Henkilöauto Kimppakyyti Taksi Mopo- tai moottoripyörä Juna Jokin muu En tee näitä matkoja

8 Kulkutavan valintaan vaikuttavat tekijät Kulkutapavalintaan vaikuttavat tekijät Prosenttia vastaajista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Nopeus Helppous Edullisuus Terveellisyys / liikunta Riippumattomuus, vapaus Mukavuus Hyvät kulkuyhteydet Ympäristöystävällisyys Turvallisuus Jokin muu Työnantaja tukee kulkemista taloudellisesti Ympäri vuoden päivittäin kävelevät (n:1143) Ympäri vuoden päivittäin joukkoliikennettä käyttävät (n:453) Kaikki (n:3352) Ympäri vuoden päivittäin pyöräilevät (n:345) Ympäri vuoden päivittäin autoilevat (n:1147)

9 Kävelyä ja pyöräilyä koskevat toimenpiteet Kävelyä ja pyöräilyä koskevat kehitystoimenpiteet kokonaisuudessaan tärkeitä vastaajille pääasiallisesta kulkutavasta riippumatta. Keskimäärin 80 % vastaajista piti kävelyä ja pyöräilyä koskevia toimenpiteitä vähintään melko tärkeinä. Tärkeimmät toimenpiteet: Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuuden parantaminen (92,6%) Säännöllinen liikennekasvatus peruskouluissa (92,6%) Kävely- ja pyöräilyreittien jatkuvuuden parantaminen kaupunkiseudulla (91%) Kunnittain tarkasteltuna turkulaiset vastaajat kokivat kävelyä ja pyöräilyä kehittävät toimenpiteet tärkeimmiksi. Nuoret (15 17 v.) vastaajat eivät kokeneet toimenpiteitä kokonaisuudessaan yhtä tärkeinä kuin muut keskimäärin 61 % nuorista piti toimenpiteitä tärkeinä. 9

10 Kävelyä ja pyöräilyä kehittävien toimenpiteiden tärkeys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta 63,4 % 29,5 % 4,5 % Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa 67,2 % 66,7 % 52,8 % 54,0 % 55,3 % 42,8 % 25,5 % 4,9 % 24,3 % 4,5 % 2,5 % 34,7 % 9,0 % 1,9 % 32,5 % 8,8 % 2,8 % 30,8 % 7,9 % 3,6 % 39,6 % 11,3 % 2,5 % Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella 54,2 % 27,4 % 9,0 % 5,0 % 4,3 % Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) 43,1 % 37,5 % 10,4 % 3,6 % 5,4 % Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa 44,2 % 36,2 % 12,2 % 3,2 % 4,2 % Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 38,3 % 38,8 % 17,7 % 2,7 % Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi 40,3 % 35,8 % 15,1 % 5,1 % 3,7 % Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa 43,6 % 31,6 % 14,7 % 5,0 % 5,1 % Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä 41,4 % 37,3 % 33,7 % 29,8 % 33,1 % 35,0 % 38,1 % 40,5 % 14,5 % 7,0 % 4,1 % 18,4 % 6,3 % 3,1 % 20,1 % 5,5 % 2,7 % 16,8 % 4,4 % 8,5 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

11 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteiden tärkeys kunnittain Osuus vastaajista kunnittain, jotka kokevat kävelyä ja pyöräilyä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista kunnittain Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Turku (n:2268) Raisio (n:175) Naantali (n:330) Kaarina (n:292) Lieto (n:171) Kaikki (n:3236)

12 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteet kulkutavoittain Osuus pääasiallisen* kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat kävelyä ja pyöräilyä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Autoilijat (n:1147) Pyöräilijät (n:337) Kävelijät (n:1144) Bussilla kulkevat (n:453) Kaikki (n:3236)

13 Joukkoliikennettä koskevat toimenpiteet Kokonaisuudessaan joukkoliikennettä koskevia kehitystoimenpiteitä piti vähintään melko tärkeinä 63 % vastaajista tärkeimpänä toimenpiteitä pitivät yli 65-vuotiaat vastaajat (65,8 %) vähiten tärkeinä nuoret vuotiaat (58 %) toimenpiteet tärkeitä myös kävelijöille Tärkeimmät kehitystoimenpiteet: Lippujen ostamista helpottavien sekä ajantasaista matkustajainformaatiota tarjoavien mobiilisovellusten kehittäminen (77,5 %) Saapumisajan ilmoittavien näyttötaulujen lisääminen bussipysäkeille (76,9 %) Tiheän vuorovälin runkolinjaston kehittäminen (75,9 %) Kehitystoimenpiteet tärkeimpiä joukkoliikenteen päivittäisille käyttäjille kuitenkin myös pyöräilijöille, kävelijöille ja autoilijoille lähes yhtä tärkeitä Raideliikenteen kehittämistä (lähijuna, raitiotie) ei koettu kovin tärkeäksi Yli puolet (54,7 %) ei pitänyt tärkeänä Raideliikenteen kehittämistä kannattivat tyypillisesti vuotiaat vastaajat 13

14 Joukkoliikennettä kehittävien toimenpiteiden tärkeys (n:3189) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) 39,4 % 38,7 % 12,1 % 3,8 % 6,1 % Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä 40,3 % 36,6 % 16,9 % 3,9 % 2,4 % Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Fölilinja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) 37,5 % 35,8 % 39,3 % 40,1 % 13,5 % 3,9 % 5,8 % 12,5 % 2,2 % 9,3 % Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa 31,6 % 43,0 % 16,6 % 2,3 % 6,5 % Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 31,4 % 40,8 % 16,1 % 4,5 % 7,3 % Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi 31,8 % 39,7 % 18,2 % 4,2 % 6,2 % Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) 27,4 % 42,9 % 15,8 % 3,1 % Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää 28,6 % 40,6 % 19,3 % 3,2 % 8,4 % Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) 27,0 % 33,6 % 23,8 % 7,6 % 8,0 % Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa 22,9 % 37,3 % 26,5 % 5,1 % 8,1 % Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) 19,7 % 34,8 % 23,8 % 6,7 % 15,0 % Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen 23,2 % 30,2 % 25,9 % 11,1 % 9,6 % Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä 16,1 % 32,8 % 25,0 % 8,7 % 17,4 % Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne 17,0 % 20,5 % 26,0 % 24,4 % 12,1 % Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie 18,5 % 15,4 % 19,0 % 35,7 % 11,3 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

15 Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden tärkeys kunnittain Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Turku (n:2236) Raisio (n:174) Naantali (n:319) Kaarina (n:219) Lieto (n:169) Kaikki n: 3189

16 Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden tärkeys kulkutavoittain Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Autoilijat (n:1086) Pyöräilijät (n:336) Kävelijät (N:1384) Bussilla kulkevat (n:453) Kaikki (n: 3189)

17 Autoliikennettä koskevat toimenpiteet Kokonaisuudessaan autoliikenteen toimenpiteitä piti vähintään melko tärkeinä 58,8 % kaikista vastaajista yli 18 vuotiaista vastaajista 60,8 % Tärkeimpänä toimenpiteenä raskaan liikenteen ohjaaminen pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille (89,9 %) Henkilöautojen pysäköintipaikkoja ei haluttu vähentää Turun keskustassa, toisaalta puolet vastaajista koki vähintään melko tärkeänä henkilöautoliikenteen rajoittamisen Turun keskustassa Autoilijat suhtautuivat muista vastaajia kielteisemmin toimenpiteisiin lukuun ottamatta raskaan liikenteen ohjaamista pois keskusta-alueilta Pääväylien kehittämisessä tärkeimpänä Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (68,3 %) erityisesti lietolaiset, raisiolaiset ja naantalilaiset Kaarinantie / Saaristotien kehittäminen myös tärkeää Autoilijoilla valmiutta siirtyä joukkoliikenteen käyttäjiksi, jos vuoroväli arkisin alle 10 min tai nykyinen joukkoliikenteen matka-aika lyhenisi n. 10 min 17

18 Autoliikenteen kehittämistoimenpiteiden tärkeys (n: 3142) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 61,2 % 28,0 % 3,0 % 5,1 % 2,7 % Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 47,8 % 27,8 % 12,2 % 8,9 % 3,4 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 23,3 % 35,7 % 23,5 % 12,7 % 4,9 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 25,2 % 31,5 % 22,1 % 16,3 % 4,9 % Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 21,6 % 28,3 % 26,4 % 19,2 % 4,6 % Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 9,5 % 13,5 % 27,4 % 43,0 % 6,6 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

19 Autoliikenteen kehittämistoimenpiteiden tärkeys kunnittain Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 89,3 % 94,3 % 82,3 % 89,8 % 89,3 % 79,6 % 70,1 % 63,6 % 62,1 % 75,5 % 59,6 % 61,5 % 52,0 % 57,8 % 59,0 % 59,5 % 53,5 % 46,3 % 50,6 % 56,8 % Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 40,8 % 37,8 % 35,5 % 49,8 % 54,3 % Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 26,1 % 18,4 % 14,8 % 13,9 % 23,0 % Turku (n:) Raisio (n:174) Naantali (n:314) Kaarina (n:283) Lieto (n:166) Kaikki (n:3142)

20 Autoliikenteen kehittämistoimenpiteet kulkutavoittain Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 88,8 % 88,3 % 91,1 % 88,3 % 89,3 % Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 58,4 % 92,2 % 83,8 % 80,3 % 75,5 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 50,4 % 67,7 % 64,7 % 60,7 % 59,0 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 43,3 % 62,7 % 60,9 % 56,8 % 72,5 % Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 31,8 % 58,8 % 52,5 % 49,8 % 73,4 % Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 11,8 % 29,0 % 25,9 % 23,0 % 39,2 % Autoilijat (n:1086) Pyöräilijät (n:334) Kävelijät (n:1368) Bussilla kulkevat (n:417) Kaikki (n:3142)

21 Autoliikenteen pääväylien kehittämistoimenpiteiden tärkeys Pääväylien kehittämisen tärkeys (N:3142) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 30,3 % 38,0 % 11,0 % 1,8 % 19,1 % Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 22,7 % 34,6 % 14,7 % 2,4 % 25,6 % Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 18,3 % 29,8 % 20,5 % 4,0 % 27,3 % Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 15,8 % 30,1 % 18,8 % 5,6 % 29,7 % Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 12,8 % 25,0 % 21,6 % 5,2 % 35,4 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

22 Autoliikenteen pääväylien kehittämistoimien tärkeys kunnittain Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat pääväylien kehittämistä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 63,8 % 68,2 % 71,7 % 81,6 % 80,9 % 83,7 % Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 54,0 % 52,9 % 57,7 % 63,9 % 57,3 % 81,6 % Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 45,7 % 51,2 % 52,2 % 49,5 % 48,1 % 66,3 % Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 47,3 % 43,1 % 38,2 % 44,2 % 48,2 % 45,9 % Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 35,1 % 39,1 % 40,8 % 37,1 % 37,9 % 68,7 % Turku (n:2205) Raisio (n:174) Naantali (n:316) Kaarina (n:283) Lieto (n:166) Kaikki (n: 3142)

23 Autoliikenteen pääväylien kehittämistoimien tärkeys kulkutavoittain Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat pääväylien kehittämistä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 50,9 % 64,3 % 62,6 % 68,2 % 79,8 % Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 44,9 % 53,5 % 54,0 % 57,3 % 66,6 % Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 32,0 % 44,9 % 45,1 % 48,1 % 59,2 % Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 35,3 % 53,6 % 43,3 % 45,6 % 45,9 % Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 44,2 % 29,3 % 36,2 % 39,1 % 37,9 % Autoilijat (n:1072) Pyöräilijät (n:334) Kävelijät (n:1368) Bussilla kulkevat (n:417) Kaikki (n:3142)

24 Autolla työmatkansa kulkevien vastaajien suhtautuminen kestävän liikkumiseen Pääsääntöisesti omalla autolla työmatkansa kulkevien suhtautuminen kestävän ja sujuvan liikkumisen edistämistä koskeviin väittämiin (n: 806) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen 44,7 % 45,0 % 10,3 % Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matka-ajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni 62,4 % 18,0 % 19,5 % Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 minuuttia 36,2 % 28,7 % 35,1 % Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla 31,2 % 32,0 % 36,8 % Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat 21,7 % 33,2 % 45,1 % Kyllä Kyllä, mutta ei nyt mahdollista Ei

25 Liikenteen tärkeimmät kehityskohteet Ensisijainen liikenteen kehityskohde kaupunkiseudulla joukkoliikenne 49,5 % kaikista vastaajista koki tärkeimmäksi Myös pääsääntöisesti ympäri vuoden autoilevat kokivat samoin (50,7 %) Pyöräilyolosuhteet tärkeimpänä kolmanneksella (36,9 %) vastaajista Vain joka kymmenes vastaaja koki autoliikenteen kehittämisen tärkeimmäksi kaupunkiseudulla Ensisijainen liikenteen kehityskohde keskusta-alueilla pyöräilyn olosuhteet Kaikista vastaajista 34,6 % koki tärkeimmäksi Turkua lukuun ottamatta muissa kunnissa tärkein kehityskohde oli kuitenkin joukkoliikenne Myös pääsääntöisesti ympäri vuoden autoilevat kehittäisivät ensi-sijaisesti joukkoliikenteen olosuhteita keskusta-alueilla Alle kymmenes kaikista vastaajista kehittäisi keskusta-alueilla ensisijaisesti autoliikenteen olosuhteita Pääsääntöisesti ympäri vuoden autoilevista 15,4 % 25

26 Liikenteen tärkeimmät kehityskohteet kunnittain Ensisijainen liikenteen kehityskohde keskusta-alueilla kunnittain Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Turku (n:2104) 29,2 % 40,1 % 24,6 % 6,1 % Raisio (n:169) 39,1 % 21,9 % 30,2 % 8,9 % Naantali (n:299) 35,5 % 22,1 % 32,4 % 10,0 % Kaarina (n:272) 46,3 % 21,7 % 22,1 % 9,9 % Lieto (n:156) 38,7 % 21,8 % 26,3 % 12,8 % Kaikki (n:3000) 32,4 % 34,6 % 25,5 % 7,4 % Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet Ensisijainen liikenteen kehityskohde kaupunkiseudulla kunnittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Turku (n:2121) 47,2 % 36,9 % 7,2 % 8,7 % Raisio (n:170) 54,1 % 24,1 % 8,2 % 13,5 % Naantali (n:299) 48,2 % 24,8 % 10,0 % 17,1 % Kaarina (n:274) 62,0 % 20,4 % 5,8 % 11,7 % Lieto (n:156) 56,4 % 21,2 % 5,8 % 16,7 % Kaikki (n:3020) 49,5 % 32,7 % 7,4 % 10,5 % Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet

27 Vaikutusmahdollisuudet liikenneolosuhteiden kehittämiseen Vain viidennes (21,8 %) vastaajista kokee voivansa vaikuttaa lähialueensa liikenneolosuhteiden kehittämiseen Lähes kaksi kolmasosaa (60,8 %) vastaajista ei koe voivansa vaikuttaa lähialueensa kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen Kuntakohtaisesti tulokset samansuuntaisia Vähiten vaikutusmahdollisuuksia yli 65-vuotiailla: 66,8 % ei koe omaavansa mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja yksikään heistä ei kokenut voivansa vaikuttaa kehittämiseen paljon Vastaajien mukaan parhaimmat keinot osallistaa asukkaita kehitystyöhön: sähköiset asukaskyselyt (77,9 %), internetin palautepalvelut (60,6 %) ja sosiaalinen media (48,6 %) Sosiaalinen media suosituin vuotiailla Sähköiset asukaskyselyt suosituin vuotiailla Paperiset kyselyt sekä palautepalvelu vuotiailla Asukas- ja yleisötilaisuuden sopivat parhaiten yli 64-vuotiaille Tuloksissa huomioitava, että kyselyyn mahdollisesti vastanneet suhteellisesti enemmän sellaiset henkilöt, joilla on halua vaikuttaa. 27

28 Asuinkunta Lähialueen kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen kehittäminen Vaikuttamismahdollisuudet kunnittain Mahdollisuus vaikuttaa lähialueen kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen asuinkunnittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Turku (n:2136) 2,3 % 20,2 % 5,4 % 60,5 % 11,6 % Raisio (n:170) 0,6 % 17,7 % 3,5 % 65,3 % 12,9 % Naantali (n:300) 1,3 % 19,3 % 2,7 % 61,7 % 15,0 % Kaarina (n:275) 2,2 % 16,0 % 4,7 % 58,9 % 18,2 % Lieto (n:162) 1,2 % 22,2 % 5,6 % 61,1 % 9,9 % Kaikki (n:3043) 2,1 % 19,7 % 4,9 % 60,8 % 12,5 % Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran Kyllä, mutta ei koe tarpeelliseksi Ei, mutta kokee tarpeelliseksi Ei, eikä koe tarpeelliseksi

29 Lähialueen kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen kehittäminen Vaikuttamismahdollisuudet ikäryhmittäin Mahdollisuus vaikuttaa lähialueen kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen ikäryhmittäin Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % v (n:165) 10,3 % 15,2 % 13,9 % 30,3 % 30,3 % v (n:1387) 1,5 % 22,3 % 4,9 % 58,1 % 13,3 % v (n:868) 1,7 % 18,9 % 4,0 % 65,2 % 10,1 % v (n:607) 2,0 % 18,3 % 4,4 % 66,1 % 9,2 % Yli 65 v (n:208) 16,3 % 3,4 % 66,8 % 13,5 % Kaikki (n:3043) 2,1 % 19,7 % 4,9 % 60,8 % 12,5 % Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran Kyllä, mutta en koe tarpeelliseksi En, mutta koen tarpeelliseksi En, enkä koe tarpeelliseksi

30 Keinot lisätä kuntalaisten osallistamista Parhaimmat keinot lisätä kuntalaisten osallistumista liikenneolosuhteiden kehittämiseen ikäryhmittäin + kaikki Prosenttia vastaajista ikäryhmittäin 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Sähköiset asukaskyselyt 9,6 % 53,6 % 79,4 79,3 % 73,7 % 77,9 % Internet, kuten kunnan palautepalvelu 52,3 % 58,0 % 60,5 % 65,3 % 67,5 % 60,6 % Sosiaalinen media 30,1 % 39,3 % 45,2 % 48,6 % 57,3 % 63,4 % Tempaukset ja tapahtumat 49,7 % 42,6 % 38,4 % 44,6 % 49,3 % 42,6 % Asukas- tai yleisötilaisuudet 32,0 % 40,5 % 38,6 % 41,6 % 55,3 % 69,4 % Mobiilisovellus (esim. mobiili palautekanava päättäjille) 19,6 % 30,2 % 40,5 % 47,1 % 41,9 % 40,0 % Paperiset asukaskyselyt 23,4 % 18,0 % 23,2 % 31,4 % 35,4 % 80,7 % Työpajat 12,4 % 10,5 10,2 % 8,1 % 10,2 % 44,6 % Jokin muu 1,3 % 1,9 2,4 % 4,5 % 6,2 % 2,8 % vuotiaat (n:153) vuotiaat (n:1177) vuotiaat (n:863) vuotiaat (n:606) Yli 64 vuotiaat (n:209) Kaikki vastaajat (n:3008)

31 Johtopäätöksiä tuloksista Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035+:n tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat melko hyvin siihen, minkä asukkaat kokevat tärkeiksi Erityisesti kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen tärkeää Liikenneturvallisuuden edistäminen tärkeää Jouheva liikkuminen vetovoimatekijänä kulkutapaa valitessa (nopeus ja helppous) Matkaketjujen kehittäminen tärkeää joukkoliikennematkojen nopeuttamisessa Mobiilisovellusten kehittäminen ja käytön lisääminen tärkeää tulevaisuudessa (esim. joukkoliikenteen sovellukset, ruuhkatiedotteet) MAAS-ajattelu Asukkaiden osallistamisen lisääminen keinoja valittaessa huomioitava kohderyhmä. Esim. nuorilla mobiilisovellukset ja iäkkäämmillä asukastilaisuudet Asukkaille suunnattu liikkumisympäristökysely osoittautui toivotuksi toimenpiteeksi Tavoitteena kehittää kyselyä ja toteuttaa se 4 vuoden välein osana liikennejärjestelmätyötä 31

32 KIITOS! Mikko Koskinen, kestävän liikkumisen asiantuntija p Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus 32