Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely raportti tuloksista

Transkriptio

1 Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely 2017 raportti tuloksista

2 Tähän raporttiin on koottu Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn tulokset. Raportti on osa CIVITAS ECCENTRIC -hanketta ( ), jonka tavoitteena on edistää kestävää liikkumista. Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely 2017 raportti tuloksista Tekijä: Mikko Koskinen, Varsinais-Suomen liitto / Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Kansikuva: Saara Norrgran / Valonia Julkaisuaika: Syyskuu 2017

3 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään kootusti keväällä 2017 toteutetun Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn tulokset sekä yhteenveto ja johtopäätökset tuloksista. Kyselyn tavoitteena oli selvittää asukkaiden asenteita ja näkemyksiä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kohderyhmänä olivat yli 15- vuotiaat Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon asukkaat. Verkkokyselyyn vastasi aikavälillä yhteensä 3530 henkilöä. Kyselyn tulokset eivät ole laajemmin yleistettävissä ja johtopäätökset tuloksista ovat siten suuntaa-antavia. Tuloksia hyödynnetään jatkuvassa seudullisessa liikennejärjestelmätyössä. Keskeiset huomiot tekstissä on osoitettu korostetulla tekstillä. Kyselyn toteutti Varsinais-Suomen liitto / Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus osana CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, jonka tavoitteena on edistää kestävää liikkumista. Yhtenä CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen tavoitteista on kokeilla ja kehittää uudenlaisia osallistavan suunnittelun menetelmiä. Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely toteuttaa osaltaan tätä tavoitetta, sillä vastaavanlaista osallistavaa kyselyä ei ole aiemmin Turun seudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä kokeiltu. CIVITAS ECCENTRIC -hanke on nelivuotinen vuosina toteutettava EU HORIZON rahoitteinen hanke, jossa on mukana viisi kaupunkia: Turku, Munich, Madrid, Tukholma ja Ruse. Liikenneympäristökyselyn sisältö rakentuu seuraavien Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035+:n kehittämislinjauksien ympärille: viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräilykaupunki, palveleva joukkoliikennekaupunki, toimiva autoliikenne sekä turvallinen liikenne ja viisaat valinnat. Kyselyssä huomioitiin erityisesti asukkaiden suhtautuminen kestävien kulkumuotojen eli pyöräilyn, jalankulun sekä joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden merkitykseen ja tarpeellisuuteen, koska seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tavoitellaan merkittävää kasvua kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osalta. Tuloksista nousi esille, että pääsääntöisestä kulkutavasta riippumatta pyöräily- ja kävelyolosuhteiden kehittäminen koettiin tärkeänä. Kokonaisuudessaan vastaajat pitivät pääsääntöisesti liikennejärjestelmätyön tavoitteita ja toimenpiteitä varsin tärkeinä. Merkittävänä havaintona tuloksista nousi esiin myös tarve kehittää ja lisätä keinoja osallistaa kuntalaisia lähiympäristönsä liikenneolosuhteiden kehittämiseen. Tahtoa ja halua vaikuttamiseen oli kyselyyn vastanneiden keskuudessa, mutta mahdollisuudet koettiin vähäisiksi. Osallistamisen ja vuorovaikutuksen lisäämisessä korostuukin yhä enemmän erilaisten kohderyhmien huomioiminen ja kohderyhmän piirteet huomioivien osallistamismenetelmien valitseminen. Esiin nousi myös uudenlaisten sovellusten, kuten mobiilisovellusten käytön kasvava tarve joukkoliikenteen sekä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä. Avainsanat: liikennejärjestelmäsuunnittelu, osallistava suunnittelu, kestävä liikkuminen, liikennesuunnittelu 3 / 45

4 ABSTRACT This report contains results and a summary of the Turku core regions traffic environment survey. The survey was realised as an online survey in spring The surveys main objective was to examine the views and attitudes of the residents in Turku core region concerning the objectives and measures of the Turku regional traffic system plan. Target group was over 15 year old residents in cities of Turku, Kaarina, Raisio, Naantali and in municipality of Lieto. The survey was open from 20 th of March to 30 th of April. Total amount of answerers were 3530 residents. The results cannot be widely generalized and therefore the conclusions are considered to be only indicative. The results can be exploited in the continuing regional traffic system work. The essential notes are highlighted with bolded text. The traffic environment survey was executed by the Regional Council of Southwest Finland / Valonia Sustainable Service Centre for Sustainable Development and Energy of Southwest Finland as a part of the CIVITAS ECCENTRIC -project which aim is to advance sustainable mobility. The project is carried out between , and it is funded by EU Horizon2020. The CIVITAS ECCENTRIC -project include five main partners, the cities of Turku, Munich, Madrid, Stockholm and Ruse. The content of the Turku core region traffic environment survey is based around the following development policies in Turku region traffic system plan 2035+:an attractive and comfortable pedestrian and cycling city, high service public transport city, functional car traffic and safe traffic and wise choices. Residents views on developing measures concerning sustainable traffic forms, such as cycling, pedestrian and public transport were especially taken into account in the survey, because the regional traffic system plan pursues significant growth of cycling, walking and public transport users. Based on the survey results especially the development of cycling and pedestrian circumstances were considered very important by the residents who answered the survey. In whole, the results indicate that the survey target group considered the objectives and measures of traffic system work rather important. One of the central notice was the need to add and develop methods to participate residents in the development process of nearby traffic circumstances. The will and urge for the residents to participate and to have an influence on the process were significant but the changes to participate were considered slim. Therefore increasing the participation and interaction between the residents and the planners will require examination of the specific features of different target groups which will give important background information when choosing the right method for residents participation. In addition, increasing need for using new applications such as mobile applications in developing public transport and cycling circumstances emphasized in the results. Keywords: strategic transportation planning, interactive planning, transportation planning, sustainable mobility 4 / 45

5 Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT JOHDANTO TAUSTATIETOJA KYSELYN TOTEUTUS AINEISTON RAKENNE TULOKSET KÄVELYÄ JA PYÖRÄILYÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET JOUKKOLIIKENNETTÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET AUTOLIIKENNETTÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET VAIKUTTAMINEN JA KEHITTÄMISPRIORITEETIT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET KUVIOT KESKEISIMPIEN TAUSTARYHMIEN OSALTA / 45

6 1 Johdanto Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn toteutti maalis huhtikuussa 2017 Varsinais- Suomen liitto / Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus osana CIVITAS ECCENTRIC -hanketta. Suomessa hankkeen päätoteuttaja on Turun kaupunki. Vuosina toteuttavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja vähentää henkilöautoilua Turun kaupungin alueella. Turun seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada yhä enemmän alueen asukkaiden mielipiteitä kuuluville. Selvittämällä asukkaiden asenteita voidaan arvioida liikennejärjestelmätyön tavoitteiden ja toimenpiteiden painoarvoa sekä vaikutuksia. Ensimmäistä kertaa Turun kaupunkiseudulla toteutettu liikenneympäristökysely on tätä tavoitetta tukeva toimenpide, jonka avulla alueen asukkaita osallistetaan liikenneympäristön kehittämiseen. Liikenneympäristöllä tarkoitetaan väyliä (mm. pyörätiet), rakenteita, palveluita (mm. joukkoliikenne), liikennettä palvelevia alueita kuten pysäköintialueita sekä maisemaa. Kysely on tarkoitus toteuttaa uudelleen vuonna 2019 ja pidemmän aikavälin tavoitteena onkin saada kyselystä säännöllisesti toteutettava jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä tukeva työkalu. Kysely toteutettiin nettikyselynä aikavälillä ja se kohdistettiin Turun ydinkaupunkiseudun eli Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon asukkaille. Turun ydinkaupunkiseudun kunnilla on alueellisesti tarkasteltuna parhaimmat edellytykset kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäämiselle arkiliikkumisessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3530 henkilöä. Kyselyn tulokset eivät ole laajemmin yleistettävissä ja johtopäätökset tuloksista ovat siten suuntaa-antavia. Kyselyn toteutus on kuvattu tarkemmin tämän raportin luvussa 2. Liikenneympäristökyselyn sisältö rakentuu seuraavien Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035+:n kehittämislinjauksien ympärille: viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräilykaupunki, palveleva joukkoliikennekaupunki, toimiva autoliikenne sekä turvallinen liikenne ja viisaat valinnat. Kyselyssä huomioitiin erityisesti asukkaiden suhtautuminen kestävien kulkumuotojen eli pyöräilyn, jalankulun sekä joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden merkitykseen ja tarpeellisuuteen, koska seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tavoitellaan merkittävää kasvua kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osalta. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin asukkaiden liikkumistottumuksia. Liikenneympäristökysely toteutetaan uudelleen CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen loppupuolella vuonna Tulevaisuudessa tavoitteena on toistaa kysely säännöllisin väliajoin ja siten saada siitä seudun liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelua tukeva pysyvä apuväline. Tähän raporttiin on koottu kyselyn keskeiset tulokset ja johtopäätökset tuloksista. Raportin alussa taustoitetaan lyhyesti kyselyn toteutus. Tulokset on ensisijaisesti esitetty sekä kaikkien vastaajien osalta, että kuntakohtaisesti. Muiden keskeisten taustaryhmien osalta kuviot löytyvät kootusti raportin luvusta 5. 6 / 45

7 2 Taustatietoja 2.1 Kyselyn toteutus Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökysely toteutettiin nettikyselynä Kyselynetti-ohjelman avulla. Kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat Turun ydinkaupunkiseudun kuntien (Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto) asukkaat. Kyselystä tiedotettiin kohderyhmiä ensisijaisesti kuntien, Varsinais-Suomen liiton ja Valonian verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Kysely oli tyypiltään itsevalikoituva, ja siitä tiedotettiin avoimesti kohderyhmiä. Kyselyyn oli mahdollista vastata samasta IP-osoitteesta ainoastaan kerran. Tällä pyrittiin estämään saman henkilön vastaamisen kyselyyn useamman kerran, ja siten vahvistamaan tulosten luotettavuutta. Kyselyn tulokset eivät ole laajemmin yleistettävissä ja johtopäätökset tuloksista ovat suuntaa-antavia. Lisäksi osa vastaajista jätti vastaamatta joihinkin kysymyksistä. Kysymyskohtaiset vastaajamäärät on ilmoitettu tuloksissa. Kyselyn ollessa avoimena kunta- ja ikäluokkakohtaisten vastaajamäärien kehitystä seurattiin ja tarvittaessa tiedottamista kohdistettiin niihin kuntiin ja ikäryhmiin, joista toivottiin enemmän vastaajia. Kyselyn aikana lähestyttiin sähköpostitse yhteensä noin 40 Turun ydinkaupunkiseudun oppilaitosta sekä senioriyhdistystä, ja siten lisättiin sekä nuorempien että vanhempien alueen asukkaiden vastausaktiivisuutta. Kunnat tiedottivat kyselystä verkkosivullaan ja sosiaalisessa mediassa myös kyselyn aikana. Kyselystä lähetettiin mediatiedote alueellisiin tiedotusvälineisiin, jonka pohjalta julkaistiin yhteensä 11 verkko- ja lehtiartikkelia. Kyselyn sisältö suunniteltiin vastaamaan soveltuvasti Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita, ja siten tukemaan jatkuvaa alueellista liikennejärjestelmätyötä. Tavoitteena oli selvittää asukkaiden asenteita ja näkemyksiä liikennejärjestelmätyön tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kyselyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Valoniasta kestävän liikkumisen asiantuntija Mikko Koskinen ja Varsinais-Suomen liitosta liikennesuunnittelija Mari Sinn. Sisällön suunnitteluun osallistui myös osana seudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä toimiva Viisaan liikkumisen alatyöryhmä. Ryhmän tehtävä on kehittää seudullisesti jalankulku- ja pyöräily-ympäristöä sekä liikkumisen ohjausta. Alatyöryhmään kuuluu edustajat Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Varsinais-Suomen liitosta, Turun kaupungilta sekä Turun seudun joukkoliikenne Fölistä. 2.2 Aineiston rakenne Seuraavan sivun taulukossa 1 on esitetty aineiston rakenne vastaajien taustatietojen osalta. Sivuilla 9 12 on esitetty kuvaajilla vastaajien kulkutottumukset Turun seudulla liikkuessaan sekä kulkutapaan vaikuttavat tekijät. Kuvioiden ja taulukon yhteydessä suluissa merkitty pieni kirjain n merkitsee kysymyskohtaista vastaajamäärää ja iso N kokonaisvastaajamäärää. Tekstissä suluissa on lisäksi ilmoitettu kysymyskohtaisia vastaajamääriä prosentteina ja lukuina. 7 / 45

8 Kaikki vastaajat N:3530 Sukupuoli (n:3530) Vastaajat lkm % Mies ,1 % Nainen ,3 % Joku muu / en halua vastata 54 1,5 % Ikä (n:3529) vuotta 210 6,0 % vuotta ,4 % vuotta ,2 % vuotta ,5 % yli 65 vuotta 248 7,0 % Asuinkunta (n:3526) Turku ,5 % Raisio 196 5,6 % Naantali ,2 % Kaarina 319 9,0 % Lieto 200 5,7 % Kotitalouden henkilömäärä (n:3526) ,4 % ,6 % ,8 % ,2 % ,4 % ,8 % 7 tai enemmän 28 0,8 % Alle 18-vuotiaiden henkilöjen määrä kotitaloudessa (n:3526) Ei yhtään ,3 % ,6 % ,8 % ,1 % 4 tai enemmän 44 1,2 % Vakituisessa käytössä olevien henkilöautojen määrä kotitaloudessa (n:3527) Ei autoa käytössä ,2 % ,5 % ,4 % 3 tai enemmän 103 2,9 % Elämäntilanne (n:3527) Työelämässä ,1 % Työtön 186 5,3 % Opiskelija ,4 % Vanhempainvapaalla 88 2,5 % Eläkeläinen ,3 % Joku muu 84 2,4 % Taulukko 1. Aineiston rakenne 8 / 45

9 Kulkutapa kesäkaudella / toukokuu-lokakuu (n:3356) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen 54,8 % 24,8 % 9,2 % 6,5 % 4,7 % Polkupyörällä 34,4 % 24,5 % 12,8 % 13,1 % 15,2 % Linja-autolla 14,6 % 19,8 % 28,8 % 27,4 % 9,3 % Henkilöautolla 36,4 % 28,1 % 12,1 % 10,8 % 12,7 % Kimppakyydillä 1,7 % 5,7 % 11,4 % 28,7 % 52,3 % Taksilla0,1 0,7 % % 7,8 % 50,4 % 41,1 % Mopolla tai moottoripyörällä 3,31,9 % 1,5 %% 4,3 % 89,0 % Junalla0,5 1,0 % 7,8 % 44,4 % 46,2 % Jokin muu0,8 % 1,8 % 14,5 % 82,3 % Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuvio 1. Kulkutapa kesäkaudella / toukokuu lokakuu Kuviossa 1 (yllä) on esitetty vastaajien kulkutapa kesäkaudella. Tyypillisesti kesäkaudella vastaajat kulkivat pääsääntöisesti (eli päivittäin tai lähes päivittäin) joko kävellen, henkilöautolla tai polkupyörällä. Kävellen ilmoitti kulkevansa 54,8 %, henkilöautolla 36,4 % ja polkupyörällä 34,4 % vastaajista. Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä kesäkaudella / toukokuulokakuu (n:3356) Prosenttia vastaajista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työ - ja opiskelumatkat 11,0 % 30,5 % 15,4 % 27,3 % 2,8 % 0,8 % 11,3 % Ruokakauppamatkat Muut asiointi- ja ostosmatkat Säännölliset harrastusmatkat Muut vapaa-ajan matkat 13,2 % 13,9 % 9,7 % 25,3 % 20,0 % 21,0 % 27,1 % 17,5 % 16,9 % 4,7 % 19,6 % 9,4 % 32,4 % 43,9 % 48,8 % 42,1 % Kävely Polkupyörä Linja-auto Oma henkilöauto Kimppakyyti Taksi Mopo- tai moottoripyörä Juna Jokin muu En tee näitä matkoja 1,5 % 1,0 % 0,9 % 2,0 % 1,1 % 0,4 % 2,5 % 12,4 % 2,0 % 2,0 % 1,0 % 3,0 % Kuvio 2. Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä kesäkaudella / toukokuu lokakuu Yllä kuviosta 2 ilmenee vastaajien pääasiallinen kulkutapa kesäkauden eri arkimatkatyypeillä. Pääasiallinen kulkutapa vastaajilla kesäkaudella oli tyypillisesti oma henkilöauto. Henkilöautoa käytti pääasiallisena kulkutapana ruokakauppa-asioinneissa 48,8 %, 9 / 45

10 harrastusmatkoilla 32,4 %, muilla vapaa-ajan matkoilla 43,9 % ja muilla asiointi- ja ostosmatkoilla 42,1 % vastaajista. Kesäkauden työ- ja opiskelumatkat vastaajat taittoivat ensisijaisesti polkupyörällä, sillä 30,5 % vastaajista ilmoitti pyöräilevänsä työ- ja opiskelumatkansa. Polkupyörällä kuljettiin pääsääntöisesti varsin paljon myös säännöllisiä harrastusmatkoja. Kävelyn osuus oli korkein (25,3 %) ruokakauppamatkoilla. Kulkutapa talvikaudella / marraskuu-huhtikuu (n:3356) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävellen 47,5 % 24,3 % 11,8 % 9,9 % 6,9 % Polkupyörällä 10,7 % 7,7 % 8,6 % 19,4 % 53,2 % Linja-autolla 24,6 % 19,3 % 22,6 % 23,4 % 10,2 % Henkilöautolla 39,7 % 26,3 % 10,7 % 10,2 % 13,2 % Kimppakyydillä 1,9 % 7,2 % 11,0 % 24,7 % 55,3 % Taksilla0,1 % 9,0 % 0,8 % 46,5 % 43,0 % Mopolla tai moottoripyörällä0,4 0,5 % 0,7 % 2,7 % 95,8 % Junalla0,5 % 0,9 % 7,9 % 39,4 % 51,4 % Jokin muu0,5 0,5 % % 11,7 % 86,3 % Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuvio 3. Kulkutapa talvikaudella / marraskuu huhtikuu Kuviossa 3 (yllä) on esitetty vastaajien kulkutapa talvikaudella. Tyypillisesti talvikaudella vastaajat kulkivat pääsääntöisesti, eli päivittäin tai lähes päivittäin, joko kävellen tai henkilöautolla. Kävellen ilmoitti kulkevansa 47,5 % ja henkilöautolla 39,7 % vastaajista. Lisäksi vastaajat kulkivat talvikaudella melko paljon linja-autolla, sillä viidennes (24,6 %) vastaajista ilmoitti sen pääasialliseksi kulkumuodokseen. Talvikaudella pyöräilyn osuus pienenee merkittävästi kesäkauteen verrattuna ja vastaavasti joukkoliikenteen osuus kasvaa. Henkilöautoilun osuus pysyy lähes samana ympäri vuoden. Pääasiallisesti kesällä henkilöautoilevat vastaajat kulkevat tyypillisesti pääasiallisesti henkilöautolla myös talvisin. Kimppakyydillä kulkeminen on kuitenkin verrattain harvinaista vastaajien keskuudessa. Kävelyn osuus vähenee hieman talvikaudella, mutta siitä huolimatta kävelyn kulkutapaosuus vastaajilla pysyy kuitenkin korkeana ympäri vuoden. 10 / 45

11 Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä talvikaudella / marraskuu-huhtikuu (N:3354) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työ - ja opiskelumatkat 17,6 % 9,9 % 26,1 % 32,8 % 0,9 % 11,3 % Ruokakauppamatkat 28,6 % 5,7 % 8,6 % 54,4 % 1,0 % 1,0 % Muut asiointi- ja ostosmatkat 14,9 % 7,2 % 26,6 % 48,7 % 1,1 % 0,5 % Säännölliset harrastusmatkat 18,3 % 8,2 % 16,6 % 41,6 % 2,7 % 12,1 % Muut vapaa-ajan matkat 11,9 % 6,5 % 23,6 % 50,1 % 2,0 % 1,9 % Kävely Polkupyörä Linja-auto Oma henkilöauto Kimppakyyti Taksi Mopo- tai moottoripyörä Juna Jokin muu En tee näitä matkoja Kuvio 4. Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä talvikaudella / marraskuu huhtikuu Kuviosta 4 (yllä) ilmenee vastaajien pääasiallinen kulkutapa talvikaudella eri arkimatkatyypeillä. Kaikilla arkimatkatyypeillä kuljettiin tyypillisesti talvikaudella omalla henkilöautolla. Henkilöautoa käytti pääasiallisesti ruokakauppa-asioinneissa 54,4 %, muilla vapaa-ajan matkoilla 50,1 %, muilla asiointi- ja ostosmatkoilla 48,7 %, harrastusmatkoilla 41,6 % ja työ- ja opiskelumatkoilla 32,8 % kysymykseen vastanneista. Joukkoliikenteellä kuljettiin myös melko paljon talvikauden arkimatkoja. Joukkoliikennettä vastaajat käyttivät tyypillisesti muihin asiointi- ja ostosmatkoihin (26,6 %) sekä työ- ja opiskelumatkoihin (26,1 %). Kävelyn osuus korostui ruokakauppamatkoilla, joita teki kävellen 28,6 % vastaajista (kuvio 4). Pyöräilyn osuus pääasiallisena kulkumuotona eri arkimatkatyypeillä vähenee huomattavasti talvikaudella. Linja-autoa taas käytetään talvikaudella kesäkautta enemmän kaikilla arkimatkatyypeillä, erityisesti työ- ja opiskelumatkoilla. Niin ikään henkilöauton käyttö lisääntyy eri arkimatkatyypeillä talvikaudella. Seuraavan sivun kuviosta 5 (s.12) käy ilmi vastaajien kulkutapavalintaan vaikuttavia tekijöitä. Tyypillisesti kulkutapavalintaan vaikuttavia tekijöitä Turun kaupunkiseudulla liikkuessa olivat nopeus ja helppous. Nopeuden mainitsi vaikuttavaksi tekijäksi 57,9 % ja helppouden 49,6 % kaikista kysymykseen vastanneista. Lisäksi edullisuus (34,7 %) ja terveys/liikunta (32,1 %) olivat melko vaikuttavia tekijöitä kulkutapavalinnassa. Edullisuus korostui kävelijöillä, pyöräilijöillä ja joukkoliikenteen käyttäjillä, kun taas autoilijoille sillä ei ollut juurikaan merkitystä. Ympäri vuoden pääsääntöisesti autoilevilla vastaajilla nopeus (78,4 %) oli selkeästi vaikuttavin tekijä. Vastaavasti pyöräilijöillä korostui terveys/liikunta (57,4 %) kulkutapavalintaan vaikuttavana tekijänä. Myös ympäristöystävällisyys (38,0 %) oli pääsääntöisesti pyöräilevillä muita vastaajia merkityksellisempi vaikutin kulkutapavalinnassa. Joukkoliikennettä ympäri vuoden pääsääntöisesti käyttävät vastaajat kokivat hyvät kulkuyhteydet (46,8 %) erityisen vaikuttavaksi tekijäksi muihin vastaajiin verrattuna. Ympäri vuoden päivittäin kävelevät 11 / 45

12 vastaajat pitivät nopeutta (50,7 %) ja helppoutta (47,1 %) tyypillisesti kulkutapavalintaan vaikuttavina tekijöinä. Kulkutapavalintaan vaikuttavat tekijät Prosenttia vastaajista 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nopeus Edullisuus Ympäristöystävällisyys Terveellisyys / liikunta Mukavuus Turvallisuus Helppous Riippumattomuus, vapaus Hyvät kulkuyhteydet Työnantaja tukee kulkemista taloudellisesti Jokin muu 50,7 50,7 % 44,1 % 57,9 % 42,3 % 50,7 % 55,4 % 13,5 % 34,7 % 26,4 % 38,0 % 22,7 % 5,7 % 19,7 % 41,9 % 57,4 % 22,1 % 14,9 % 32,1 % 21,6 % 12,8 % 20,5 % 41,0 % 28,1 % 6,2 % 2,9 % 6,2 % 7,1 % 6,1 % 47,3 % 33,3 % 50,3 % 56,8 % 49,6 % 25,8 % 37,7 % 8,6 % 40,0 % 29,7 % 24,9 % 6,1 % 46,8 % 15,9 % 22,6 % 0,7 0,0 % 1,1 0,4 0,6 % 3,2 % 2,3 % 6,6 % 8,0 % 5,5 % 78,4 % Ympäri vuoden päivittäin kävelevät (n:1143) Ympäri vuoden päivittäin joukkoliikennettä käyttävät (n:453) Kaikki (n:3352) Ympäri vuoden päivittäin pyöräilevät (n:345) Ympäri vuoden päivittäin autoilevat (n:1147) Kuvio 5. Kulkutapavalintaan vaikuttavat tekijät vastaajilla 12 / 45

13 3 Tulokset Tuloksissa kuvioiden yhteydessä suluissa merkitty kirjain n merkitsee kysymyskohtaista vastaajamäärää. Tekstissä suluissa on lisäksi ilmoitettu kysymyskohtaisia vastaajamääriä prosentteina sekä lukuina. 3.1 Kävelyä ja pyöräilyä koskevat toimenpiteet Vastaajille esitettiin kyselyssä 17 erilaista Turun ydinkaupunkiseudun kävely- ja pyöräilyolosuhteita kehittävää toimenpidettä, joiden tärkeyttä vastaajat arvioivat. Tulokset toimenpiteiden tärkeydestä on esitetty sekä kaikkien kysymykseen vastanneiden osalta kuviossa 6 (s.14) että kuntakohtaisesti kuvioissa 7 (s.15). Lisäksi luvusta 5 (s.31 34) löytyvät tulokset pääsääntöisten kulkutapojen ja ikäryhmien osalta sekä niiden vastaajien osalta, jotka eivät koskaan pyöräile tai kävele arkipäivän matkojaan. Kaikki kävely- ja pyöräilyolosuhteita kehittävät toimenpiteet olivat vastaajille varsin tärkeitä, sillä keskimäärin neljä viidesosaa (80,0 %) vastaajista piti esitettyjä toimenpiteitä kokonaisuudessaan vähintään melko tärkeinä. Tärkeimpinä toimenpiteinä vastaajat pitivät sekä kävely- että pyöräilyreittien jatkuvuuden parantamisen kaupunkiseudulla, säännöllisen liikennekasvatuksen tarjoamisen peruskouluissa sekä pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuuden parantamisen. Vähintään melko tärkeänä kävelyreittien jatkuvuuden parantamista piti 87,5 % ja pyöräilyreittien jatkuvuuden parantamista jopa 91,0 % vastaajista. Liikennekasvatuksen säännöllisen tarjoamisen koki vähintään melko tärkeänä 92,6 % vastaajista ja pyöräilyn jalankulun liikenneturvallisuuden parantamisen kaupunkiseudulla niin ikään 92,6 % vastaajista. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja. Tärkeimpinä kävely- ja pyöräilyä koskevia kehittämistoimenpiteitä pitivät turkulaiset vastaajat, kun taas kaarinalaiset vastaajat eivät pitäneet niitä keskimäärin aivan yhtä tärkeinä muihin kuntiin verrattuna. Eri-ikäisten vastaajien näkökulmasta tulokset olivat yksittäisten tärkeimpien toimenpiteiden osalta samansuuntaisia kaikkiin vastaajiin verrattuna. Mikäli taas toimenpiteitä tarkasteli kokonaisuutena, tuloksissa ilmeni eroja nuorten vastaajien kohdalla, sillä nuorista vuotiaista vastaajista keskimäärin vain 61 % piti kokonaisuudessaan pyöräilyä ja kävelyä kehittäviä toimenpiteitä tärkeinä. Muissa ikäluokissa toimenpiteitä kokonaisuudessaan piti vähintään melko tärkeinä keskimäärin 82 % vastaajista. 13 / 45

14 Kävelyä ja pyöräilyä koskevien toimenpiteiden tärkeys / kaikki vastaajat (n:3236) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) 52,8 % 34,7 % 9,0 % 1,9 % 1,6 % Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) 66,7 % 24,3 % 2,5 % 4,5 % 2,0 % Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella 54,2 % 27,4 % 9,0 % 5,0 % 4,3 % Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi 40,3 % 35,8 % 15,1 % 5,1 % 3,7 % Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa 55,3 % 30,8 % 7,9 % 3,6 % 2,4 % Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa 43,6 % 31,6 % 14,7 % 5,0 % 5,1 % Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa 44,2 % 36,2 % 12,2 % 3,2 % 4,2 % Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) 37,3 % 35,0 % 18,4 % 6,3 % 3,1 % Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta 63,4 % 29,5 % 4,5 0,9 % % 1,7 % Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja 33,7 % 38,1 % 20,1 % 5,5 % 2,7 % Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa 67,2 % 25,5 % 1,0 % 4,9 % 1,5 % Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä 54,0 % 32,5 % 2,8 % 8,8 % 1,9 % Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden 29,8 % 40,5 % 16,8 % 4,4 % 8,5 % Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskustaalueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä 41,4 % 33,1 % 14,5 % 7,0 % 4,1 % Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta 43,1 % 37,5 % 10,4 % 3,6 5,4 % % Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa 42,8 % 39,6 % 11,3 % 2,5 % 3,7 % Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 38,3 % 38,8 % 17,7 % 2,7 % 2,6 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa Kuvio 6. Kävelyä ja pyöräilyä koskevien toimenpiteiden tärkeys 14 / 45

15 Kuvio 7. Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteet vähintään melko tärkeiksi Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat kävelyä ja pyöräilyä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskustaalueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi Prosenttia vastaajista 0% 20% 40% 60% 80% 100% 64,2 % 69,2 69,0 % 88,1 87,5 87,3 % 82,2 % 85,4 % 87,5 % 92,3 % 91,0 90,0 % 83,6 % 87,1 % 91,0 % 87,3 % 81,6 % 79,7 % 76,1 % 69,7 % 65,1 64,9 % 76,1 % 76,5 % 86,1 87,0 % 71,9 % 83,6 % 86,1 % 75,2 75,8 % 67,5 67,8 % 75,2 % 88,1 % 80,7 80,4 % 83,6 % 72,6 % 77,8 % 80,4 % 73,2 72,3 % 74,5 % 60,3 % 66,7 % 72,3 % 72,7 71,7 % 73,3 % 64,4 63,7 % 71,7 % 72,1 % 70,3 % 72,1 % 58,9 % 62,6 % 70,3 % 81,6 % 78,2 % 74,5 % 69,7 % 59,9 % 63,8 % 74,5 % 93,9 92,9 93,3 % 83,6 % 93,0 92,9 % 93,8 % 92,6 92,1 % 84,9 % 90,6 % 92,6 % 87,6 86,5 86,7 % 81,5 % 80,1 % 86,5 % 82,1 % 80,7 79,7 % 72,6 % 74,9 % 80,7 % 83,8 % 82,5 83,6 % 73,6 % 79,5 % 82,5 % 78,9 % 77,1 77,9 % 72,3 % 67,3 % 77,1 % Turku (n:2268) Raisio (n:175) Naantali (n:330) Kaarina (n:292) Lieto (n:171) Kaikki (n:3236) 15 / 45

16 3.2 Joukkoliikennettä koskevat toimenpiteet Kyselyssä vastaajille esitettiin 16 erilaista Turun ydinkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvää toimenpidettä, joiden tärkeyttä vastaajia pyydettiin arvioimaan. Kuviossa 8 (s.17) on esitetty joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tärkeys kaikkien kysymykseen vastanneiden osalta. Kuntakohtaiset tulokset joukkoliikenteen kehittämistä koskevien toimenpiteiden tärkeydestä vastaajille löytyvät kuviosta 9 (s.18). Lisäksi raportin luvusta 5 (s.35 38) löytyvä joukkoliikennettä edistävien toimenpiteiden merkitys autottomien vastaajien, pääsääntöisten kulkutapojen, ikäryhmien sekä niiden vastaajien osalta, jotka eivät käytä joukkoliikennettä koskaan. Tärkeimpinä toimenpiteinä vastaajat pitivät lippujen ostamista helpottavien sekä ajantasaista matkustajainformaatiota tarjoavien mobiilisovellusten kehittämistä, reaaliaikaisten bussin saapumisajan ilmoittavien näyttöjen lisäämistä pysäkeillä sekä tiheän vuorovälin runkobussilinjaston kehittämistä. Vähintään melko tärkeänä erilaisten mobiilisovellusten kehittämistä piti keskimäärin 77,5 %, reaaliaikaisten saapumisajan ilmoittavien näyttöjen lisäämistä 76,9 % ja runkobussilinjaston kehittämistä 75,9 % kaikista vastaajista. Niin ikään lähes kolme neljännestä kaikista vastaajista koki mm. bussien täsmällisyyden parantamisen ja pyöräpysäköintipaikkojen lisäämisen pysäkkien yhteyteen tärkeinä toimenpiteinä joukkoliikennettä kehitettäessä. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna vastaukset olivat samansuuntaisia. Esimerkiksi runkobussilinjaston kehittämisen tärkeys korostui raisiolaisilla vastaajilla hieman muita kuntia enemmän. Pääsääntöisen kulkutavan mukaan tarkasteltuna vastaukset olivat yhtä lailla samansuuntaiset. Joukkoliikenteen päivittäisillä käyttäjillä kehitystoimenpiteiden tärkeys korostui hieman kävelijöitä, pyöräilijöitä ja autoilijoita enemmän. Kuitenkin myös pääsääntöisesti autoileville vastaajille kehittämistoimenpiteet olivat keskimäärin lähes yhtä tärkeitä joukkoliikenteen aktiivikäyttäjiin nähden. Vähiten tärkeänä vastaajat pitivät raideliikenteen kehittämistä. Raitiotien toteuttamista kaupunkiseudulle piti vähintään melko tärkeänä vain kolmannes vastaajista (33,9 %). Yli puolet (54,7 %) vastaajista pitikin sitä joko ei kovin tai ei lainkaan tärkeänä. Lähijunaliikenteen käynnistämistä Turun seudulla piti vähintään melko tärkeänä niin ikään vain reilu kolmannes (37,5 %), kun taas puolet vastaajista (50,4 %) ei pitänyt lähijunaliikenteen kehittämistä tärkeänä. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna tulokset olivat samansuuntaiset. Raideliikenteen kehittämistä tärkeänä pitivät tyypillisesti vuotiaat vastaajat. Kokonaisuudessaan joukkoliikennettä koskevia toimenpiteitä piti vähintään melko tärkeänä keskimäärin lähes kaksi kolmasosaa (63 %) kaikista vastaajista. Toimenpiteiden tärkeys korostui mitä vanhempi ikäluokka oli kyseessä. Nuorista vuotiaista vastaajista kokonaisuudessaan joukkoliikenteen toimenpiteitä piti keskimäärin vähintään melko tärkeinä 58,0 %, kun taas vastaavasti yli 65-vuotiailla vastaava osuus oli 65,8 %. 16 / 45

17 Joukkoliikennettä koskevien toimenpiteiden tärkeys / kaikki vastaajat (n:3189) Prosenttia vastaajista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) 27,4 % 42,9 % 15,8 % 3,1 % 10,9 % Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) 35,8 % 40,1 % 12,5 % 2,2 % 9,3 % Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi 31,8 % 39,7 % 18,2 % 4,2 % 6,2 % Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) 27,0 % 33,6 % 23,8 % 7,6 % 8,0 Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa 31,6 % 43,0 % 16,6 % 2,3 % 6,5 % Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne 17,0 % 20,5 % 26,0 % 24,4 % 12,1 % Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie 18,5 % 15,4 % 19,0 % 35,7 % 11,3 % Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä 40,3 % 36,6 % 16,9 % 3,9 % 2,4 % Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen 23,2 % 30,2 % 25,9 % 11,1 % 9,6 % Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää 28,6 % 40,6 % 19,3 % 3,2 % 8,4 % Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa 22,9 % 37,3 % 26,5 % 5,1 % 8,1 % Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä 16,1 % 32,8 % 25,0 % 8,7 % 17,4 % Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää 37,5 % 39,3 % 13,5 % 3,9 % 5,8 % Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) 39,4 % 38,7 % 12,1 % 3,8 % 6,1 % Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) 19,7 % 34,8 % 23,8 % 6,7 % 15,0 % Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 31,4 % 40,8 % 16,1 % 4,5 % 7,3 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa Kuvio 8. Joukkoliikennettä kehittävien toimenpiteiden tärkeys 17 / 45

18 Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku- Parainen) Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 68,0 % 70,1 % 72,7 % 79,4 79,3 % 70,3 % 72,0 % 90,8 % 86,8 % 83,5 % 78,7 % 75,9 % 72,2 % 74,7 % 69,3 69,7 % 64,5 % 71,4 % 62,1 % 58,1 % 61,8 % 53,8 53,3 % 60,6 % 74,3 % 77,0 % 70,8 % 77,6 78,1 % 74,6 % 36,4 % 43,7 42,6 % 39,0 % 33,1 % 37,5 % 36,4 % 33,3 % 26,0 % 30,7 % 23,1 % 34,0 % 77,9 77,6 % 71,5 % 79,0 % 68,6 % 76,9 % 53,9 % 56,3 % 58,3 % 49,3 % 42,0 % 53,4 % 69,3 68,4 % 65,8 % 75,5 % 63,9 % 69,2 % 60,4 % 62,6 % 57,4 % 61,4 60,4 60,3 % 45,1 % 59,2 % 60,8 % 54,5 % 56,2 % 48,9 % 78,3 % 75,3 % 70,5 % 76,9 % 69,2 % 76,7 % 79,7 % 75,3 74,3 % 73,1 % 74,6 % 78,0 % 51,6 % 65,5 % 69,0 % 51,0 % 61,5 % 54,5 % 71,1 % 79,3 % 78,1 % 69,7 % 72,2 72,1 % Turku (n:2236) Raisio (n:174) Naantali (n:319) Kaarina (n:219) Lieto (n:169) Kaikki n: 3189 Kuvio 9. Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat joukkoliikenteen kehittämisen vähintään melko tärkeäksi 18 / 45

19 3.3 Autoliikennettä koskevat toimenpiteet Autoliikennettä koskevien toimenpiteiden tärkeys / kaikki vastaajat (n:3142) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskustaalueella 21,6 % 28,3 % 26,4 % 19,2 % 4,6 % Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 9,5 % 13,5 % 27,4 % 43,0 % 6,6 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 25,2 % 31,5 % 22,1 % 16,3 % 4,9 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 23,3 % 35,7 % 23,5 % 12,7 % 4,9 % Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 47,8 % 27,8 % 12,2 % 8,9 % 3,4 % Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 61,2 % 28,0 % 3,0 % 5,1 % 2,7 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa Kuvio 10. Autoliikennettä koskevien toimenpiteiden tärkeys Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan kuuden autoliikennettä koskevan kehittämistoimenpiteen tärkeyttä. Yllä kuviossa 10 on esitetty autoliikenteen koskevien toimenpiteiden merkitystä kaikkien kysymykseen vastanneiden osalta. Kuntakohtaiset tulokset autoliikennettä koskevista toimenpiteistä löytyvät kuviosta 11 (s. 20) ja pääasiallisten kulkutapojen sekä ikäryhmien osalta tulokset on esitetty luvussa 5 (s.39 40). Vastaajat pitivät tärkeimpänä toimenpiteenä raskaan liikenteen ohjaamista pois keskustaalueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille, sillä sitä piti vähintään melko tärkeänä jopa 89,2 % vastaajista. Lisäksi kestävän liikenteen kulkumuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asettamista etusijalle keskustojen liikennesuunnittelussa pidettiin niin ikään tärkeänä, sillä kolme neljästä vastaajasta (75,6 %) näki sen vähintään melko tärkeänä toimenpiteenä. Henkilöautojen pysäköintipaikkojen vähentämistä Turun keskusta-alueella ei pidetty kovin kannatettavana toimenpiteenä, sillä jopa 70,4 % vastaajista ei pitänyt sitä kovin tärkeänä tai ei lainkaan tärkeänä. Niin ikään turkulaisista vastaajista kaksi kolmasosaa (67,4 %) ei pitänyt pysäköintipaikkojen vähentämistä Turun keskustassa kovin tärkeänä tai lainkaan tärkeänä toimenpiteenä. Toisaalta kuitenkin puolet kaikista vastaajista (49,9 %) piti henkilöautoliikenteen rajoittamista Turun keskustassa vähintään melko tärkeänä toimenpiteenä. Pääsääntöisesti autoilevat vastaajat suhtautuivat autoilua koskeviin toimenpiteisiin muita vastaajia kielteisemmin lukuun ottamatta läpiajavan raskaan liikenteen ohjaamista pois keskustaalueilta. Heistä 84,1 % ei pitänyt kovin tai lainkaan tärkeänä pysäköintipaikkojen vähentämistä ja 65,1 % ei kokenut henkilöautoliikenteen rajoittamista Turun keskusta-alueella kovin tai lainkaan tärkeäksi. Kokonaisuudessaan autoliikennettä koskevia toimenpiteitä piti vähintään melko 19 / 45

20 tärkeänä keskimäärin yli puolet eli 58,8 % kaikista vastaajista ja ajokortti-ikäisistä eli yli 18- vuotiaista vastaajista 60,8 %. Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskustaalueella 54,3 % 40,8 % 37,8 % 35,5 % 49,8 % Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 26,1 % 18,4 % 14,8 % 13,9 % 23,0 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 59,5 % 53,5 % 46,3 % 50,6 % 56,8 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 59,6 % 61,5 % 52,0 % 57,8 % 59,0 % Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 79,6 % 70,1 % 63,6 % 62,1 % 75,5 % Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskustaalueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 89,3 % 94,3 % 82,3 % 89,8 % 89,3 % Turku (n:) Raisio (n:174) Naantali (n:314) Kaarina (n:283) Lieto (n:166) Kaikki (n:3142) Kuvio 11. Autoliikennettä koskevien toimenpiteiden tärkeys kunnittain 20 / 45

21 Pääväylien kehittämisen tärkeys liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi / kaikki vastaajat (n:3142) Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 15,8 % 30,1 % 18,8 % 5,6 % 29,7 % Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 22,7 % 34,6 % 14,7 % 2,4 % 25,6 % Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 12,8 % 25,0 % 21,6 % 5,2 % 35,4 % Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 18,3 % 29,8 % 20,5 % 4,0 % 27,3 % Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 30,3 % 38,0 % 1,8 % 11,0 % 19,1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttia vastaajista Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa Kuvio 12. Pääväylien kehittämisen tärkeys liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi Yllä kuviossa 12 on esitetty Turun ydinkaupunkiseudun viiden eri pääväyläkohteen kehittämisen tärkeys kaikkien kysymykseen vastanneiden osalta. Keskeisimmät kehityskohteet kaikkien vastaajien näkökulmasta ovat Turun kehätien kehittäminen sekä Kaarinantie/Saaristotien kehittäminen. Turun kehätien kehittämistä piti vähintään melko tärkeänä yli kaksi kolmasosaa (68,3 %) vastaajista ja Kaarinantie/Saaristotien kehittämistä piti vähintään melko tärkeänä 57,3 % vastaajista. Kunnittain tarkasteltuna Turun kehätien kehittämistä kannattivat eniten lietolaiset, raisiolaiset ja naantalilaiset vastaajat. Kaarinantie/Saaristotien kehittämisen tärkeys korostui kaarinalaisilla vastaajilla. Ympäri vuoden pääsääntöisesti autoilevilla vastaajilla pääväylien kehittämisen merkitys korostui. Pääväylien kehittämistä koskevat tulokset on esitetty kunnittain kuviossa 13 (s.22) sekä pääasiallisen kulkutavan ja ikäryhmien osalta vastaukset pääväylien kehittämiseen liittyen löytyvät raportin luvusta 5 (s.41 42). 21 / 45

22 Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat eri pääväylien kehittämisen liikenteen sujuvuuden turvallisuuden parantamiseksi vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 63,8 % 81,6 % 80,9 % 71,7 % 83,7 % 68,2 % Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 45,7 % 51,2 % 52,2 % 49,5 % 48,1 % 66,3 % Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 35,1 % 39,1 % 40,8 % 37,1 % 37,9 % 68,7 % Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 54,0 % 52,9 % 57,7 % 63,9 % 57,3 % 81,6 % Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 47,3 % 43,1 % 38,2 % 44,2 % 48,2 % 45,9 % Turku (n:2205) Raisio (n:174) Naantali (n:316) Kaarina (n:283) Lieto (n:166) Kaikki (n: 3142) Kuvio 13. Pääväylien kehittämisen tärkeys liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi kunnittain 22 / 45

23 Pääsääntöisesti omalla autolla työmatkansa kulkevien suhtautuminen kestävän ja sujuvan liikkumisen edistämistä koskeviin väittämiin (n:806) Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat 21,7 % 33,2 % 45,1 % Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 minuuttia 36,2 % 28,7 % 35,1 % Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla 31,2 % 32,0 % 36,8 % Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhkaaikana säästääkseni matka-ajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni 62,4 % 18,0 % 19,5 % Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen 44,7 % 45,0 % 10,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Kyllä, mutta ei nyt mahdollista Ei Kuvio 14. Pääsääntöisesti omalla autolla työmatkansa kulkevien suhtautuminen kestävää liikkumista edistäviin henkilökohtaisiin valintoihin Yllä olevassa kuviossa 14 esitetään työmatkansa pääsääntöisesti autoilevien vastaajien suhtautumista kestävää liikkumista ja sujuvaa liikennettä edistävien henkilökohtaisten valintojen väittämiin. Tarkastelussa ovat ne vastaajat, jotka ilmoittivat kulkevansa työmatkansa pääsääntöisesti eli päivittäin tai lähes päivittäin henkilöautolla ympäri vuoden. Nykyisessä tilanteessa vastaajat olisivat tyypillisesti valmiita vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhkaaikana, jos saisi reitistä ajoissa tiedon mobiililaitteeseen, sillä lähes kaksi (62,5 %) olisi siihen valmiita tällä hetkellä. Vajaa puolet (44,7 %) vastaajista olisi tällä hetkellä valmiita vähentämään ruuhkahuippuja kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen. Mikäli taas bussien vuoroväliä tihennettäisiin aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 minuuttiin, olisi tällä hetkellä yli kolmannes työmatkansa autoilevista vastaajista suoraan valmis siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi. Työmatkapyöräilijäksi siirtyminen oli vastausten perusteella autoilijoilla vähiten houkuttelevaa, vaikka pyöräteiden kuntoja ja yhteyksiä parannettaisiin. Viidennes työmatkansa autoilevista vastaajista (21,7 %) olisi kuitenkin valmiita pyöräteiden kehittämisen myötä siirtymään työmatkapyöräilijöiksi. Tyypillisesti ne vastaajat, jotka eivät olleet valmiita tekemään esitettyjä valintoja, suosivat nopeutta ja helppoutta kulkutapavalinnassaan. Kuntakohtaiset tulokset löytyvät raportin luvusta 5 (s.43). 23 / 45

24 3.4 Vaikuttaminen ja kehittämisprioriteetit Mahdollisuus vaikuttaa lähialueen kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen asuinkunnittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Turku (n:2136) 2,3 % 20,2 % 5,4 % 60,5 % 11,6 % Raisio (n:170) 0,6 % 17,7 % 3,5 % 65,3 % 12,9 % Naantali (n:300) 1,3 % 19,3 % 2,7 % 61,7 % 15,0 % Kaarina (n:275) 2,2 % 16,0 % 4,7 % 58,9 % 18,2 % Lieto (n:162) 1,2 % 22,2 % 5,6 % 61,1 % 9,9 % Kaikki (n:3043) 2,1 % 19,7 % 4,9 % 60,8 % 12,5 % Kyllä, paljon Kyllä, mutta ei koe tarpeelliseksi Ei, eikä koe tarpeelliseksi Kyllä, jonkin verran Ei, mutta kokee tarpeelliseksi Kuvio 15. Mahdollisuus vaikuttaa lähialueen kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen asuinkunnittain Yllä kuviossa 15 on esitetty vastaajien näkemykset vaikutusmahdollisuuksista kävely-, pyöräily-, tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen. Vain viidennes (21,8 %) kaikista vastaajista kokee voivansa vaikuttaa lähialueensa kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen vähintään jonkin verran sekä lisäksi 4,9 % näkee voivansa vaikuttaa, mutta ei pidä sitä tarpeellisena. Lähes kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista (60,8 %) eivät koe voivansa vaikuttaa kehitystyöhön vaikka kokisivat vaikuttamisen tarpeelliseksi. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna tulokset ovat hyvin samansuuntaisia ja vaihtelut prosenttiosuuksissa vähäisiä. Lietolaiset ja turkulaiset vastaajat kokivat vaikutusmahdollisuutensa kuntakohtaisesti vertailtuna parhaimmiksi. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuotiaat vastaajat kokevat omaavansa parhaat mahdollisuudet vaikuttaa lähialueensa kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen, sillä heistä 39,4 % näkee voivansa vaikuttaa kehitystyöhön. Tosin heistä kolmannes ei pidä vaikuttamista tarpeellisena ja niin ikään kaikista vuotiaista vastaajista kolmannes ei koe voivansa vaikuttaa eikä myöskään pidä sitä tarpeellisena. Vähiten vaikutusmahdollisuuksia on yli 65- vuotiailla vastaajilla, sillä kaksi kolmannesta (66,8 %) heistä pitää vaikuttamista tarpeellisena mutta ei koe siihen olevan mahdollisuutta. Lisäksi yksikään yli 65-vuotiaista vastaajista ei ilmoittanut voivansa vaikuttaa lähialueen kävely-, pyöräily- tai joukkoliikenneolosuhteiden 24 / 45

25 kehittämiseen paljon. Tulokset ikäryhmittäin vaikutusmahdollisuuksien osalta löytyvät graafisena luvusta 5 (s. 44). Ensisijainen liikenteen kehityskohde kaupunkiseudulla kunnittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Turku (n:2121) 47,2 % 36,9 % 7,2 % 8,7 % Raisio (n:170) 54,1 % 24,1 % 8,2 % 13,5 % Naantali (n:299) 48,2 % 24,8 % 10,0 % 17,1 % Kaarina (n:274) 62,0 % 20,4 % 5,8 % 11,7 % Lieto (n:156) 56,4 % 21,2 % 5,8 % 16,7 % Kaikki (n:3020) 49,5 % 32,7 % 7,4 % 10,5 % Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet Kuvio 16. Ensisijainen liikenteen kehityskohde kaupunkiseudulla kunnittain Kuviossa 16 on esitetty vastaajien näkemykset ensisijaisesti liikenteen kehityskohteista kaupunkiseudulla. Vastaajien mukaan kaupunkiseudulla tulisi kehittää ensisijaisesti joukkoliikennettä, sillä puolet (49,5 %) kaikista vastaajista koki sen kehittämisen tärkeimmäksi. Niin ikään kuntakohtaisesti tarkasteltuna joukkoliikenteen kehittäminen on vastaajilla etusijalla. Pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen oli etusijalla yli kolmanneksella (36,9 %) vastaajista. Pyöräilyolosuhteiden kehittäminen mielletään kuntakohtaisesti tarkasteltuna joukkoliikenteen jälkeen tärkeimmäksi kehityskohteeksi. Kaikista vastaajista ainoastaan noin joka kymmenes kokee autoliikenteen kehittämisen tärkeimmäksi ja alle kymmenes vastaajista piti kävelyolosuhteiden kehittämistä kaupunkiseudulla tärkeimpänä liikenteen kehittämistoimenpiteenä. Huomattavaa on, että myös pääsääntöisesti ympäri vuoden autoilevista kysymykseen vastanneista (n: 1028) enemmistö eli jopa puolet (50,7 %) koki joukkoliikenteen kehittämisen ensisijaiseksi kaupunkiseudulla. Ympäri vuoden pyöräilevillä vastaajilla (n: 328) joukkoliikenteen kehittäminen oli tärkeimpänä kohteen alle kolmanneksella pyöräilyolosuhteiden kehittämisen ollessa tärkein kahdella kolmanneksella (64,9 %) vastaajista. Liikenteen kehityskohteiden tärkeysjärjestystä kaupunkiseudulla koskevan kysymyksen tuloksia löytyy lisää raportin luvusta 5 (s.44). 25 / 45

26 Ensisijainen liikenteen kehityskohde keskusta-alueilla kunnittain Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Turku (n:2104) 29,2 % 40,1 % 24,6 % 6,1 % Raisio (n:169) 39,1 % 21,9 % 30,2 % 8,9 % Naantali (n:299) 35,5 % 22,1 % 32,4 % 10,0 % Kaarina (n:272) 46,3 % 21,7 % 22,1 % 9,9 % Lieto (n:156) 38,7 % 21,8 % 26,3 % 12,8 % Kaikki (n:3000) 32,4 % 34,6 % 25,5 % 7,4 % Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet Kuvio 17. Ensisijainen liikenteen kehityskohde keskusta-alueilla kunnittain Keskusta-alueilla tulisi kaikkien vastaajien mukaan kehittää ensisijaisesti pyöräilyn olosuhteita. Pyöräilyn olosuhteiden kehittämistä ensisijaisesti kannatti 34,6 % kaikista vastaajista. Joukkoliikenteen kehittäminen oli kuitenkin ensisijaisena vaihtoehtona lähes yhtä tärkeä, sillä niin ikään vajaa kolmannes (32,4 %) kaikista vastaajista piti sitä tärkeimpänä kehittämiskohteena. Kunnittain tarkasteltuna joukkoliikenne oli kuitenkin Turkua lukuun ottamatta kaikissa muissa kunnissa asuvilla vastaajilla ensisijainen keskusta-alueella kehitettävä liikennemuoto. Turussa asuvat vastaajat taas pitivät ensisijaisena kehityskohteena pyöräilyn olosuhteiden kehittämistä. Turkulaisten vastaajien suuri osuus vastaajista vaikutti siis kokonaistulokseen. Lisäksi kävelyolosuhteiden kehittäminen koettiin melko tärkeänä, sillä keskimäärin yli neljännes vastaajista piti sitä ensisijaisena kehittämiskohteena. Naantalissa ja Raisiossa vastaava osuus oli lähes kolmannes vastaajista. Ympäri vuoden pääsääntöisesti autoilevista vastaajista (n: 1020) piti tyypillisesti keskustaalueiden ensisijaisena liikenteen kehityskohteena joukkoliikennettä, sillä heistä yli kolmannes (36,4 %) koki sen ensisijaiseksi kehityskohteeksi. Lisäksi pääsääntöisesti autoilevista vastaajista ainoastaan 15,3 % kehittäisi ensisijaisesti keskusta-alueilla henkilöautoilun olosuhteita ja heistä kaksi kolmannesta mainitsikin henkilöautoilun olosuhteet viimeisenä kehityskohteena vaihtoehtona olleista liikennemuodoista. Liikenteen kehityskohteiden tärkeysjärjestystä keskustaalueilla koskevan kysymyksen tuloksia löytyy lisää raportin luvusta 5 (s.45). 26 / 45

27 Parhaimmat keinot lisätä kuntalaisten osalllistumista liikenneolosuhteiden kehittämiseen ikäryhmittäin Prosenttia vastaajista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Asukas- tai yleisötilaisuudet Paperiset asukaskyselyt Sähköiset asukaskyselyt Työpajat Tempaukset ja tapahtumat Internet, kuten kunnan palautepalvelu Sosiaalinen media Mobiilisovellus (esim. mobiili palautekanava päättäjille) Jokin muu 40,5 % 32,0 % 38,6 % 55,3 % 69,4 % 41,6 % 31,4 % 23,4 % 18,0 % 80,7 % 35,4 % 23,2 % 53,6 % 79,4 79,3 % 9,6 % 73,7 % 77,9 % 12,4 % 10,5 10,2 % 44,6 % 8,1 % 10,2 % 49,7 % 42,6 % 38,4 % 44,6 % 49,3 % 42,6 % 52,3 % 58,0 % 60,5 % 65,3 % 67,5 % 60,6 % 63,4 % 57,3 % 45,2 % 39,3 % 30,1 % 48,6 % 40,5 % 47,1 % 41,9 % 30,2 % 19,6 % 40,0 % 1,3 1,9 2,4 % 4,5 % 6,2 % 2,8 % vuotiaat (n:153) vuotiaat (n:1177) vuotiaat (n:863) vuotiaat (n:606) Yli 64 vuotiaat (n:209) Kaikki vastaajat (n:3008) Kuvio 18. Parhaimmat keinot lisätä kuntalaisten osallistumista liikenneolosuhteiden kehittämiseen ikäryhmittäin Kuviossa 18 on tarkasteltu parhaimpia keinoja osallistaa kuntalaisia liikenneolosuhteiden kehittämiseen ikäryhmittäin sekä kaikkien vastaajien osalta. Parhaimpina keinoina kuntalaisten osallistamiseen liikenneolosuhteiden kehittämiseen vastaajat pitivät sähköisiä asukaskyselyitä 27 / 45

28 (77,9 %), internetissä toimivia palveluja kuten kuntien palautepalveluja (60,6 %) sekä sosiaalista mediaa (48,6 %). Ikäluokittain tarkasteltuna nuoret vuotiaat vastaajat pitivät parhaimpia keinoina sosiaalisen median kanavia ja sähköisiä asukaskyselyitä. Sähköiset asukaskyselyt olivat niin ikään paras tapa edistää osallistamista vuotiailla vastaajilla vuotiaat pitivät tyypillisesti parhaimpana keinona paperisia asukaskyselyitä sekä internetissä toimivaa kunnan palautepalvelua. Lisäksi vuotiaat olivat ainoa vastaajaryhmä, jotka pitivät työpajoja merkittävänä osallistamiskeinona. Asukas- ja yleisötilaisuudet taas sopivat parhaiten vanhemmille yli 64-vuotiaille vastaajille. Kohdassa jokin muu mainittiin tyypillisesti mm. suunnitelmista ja projekteista tiedottaminen asukasyhdistyksien ja nettisivujen välityksellä sekä mobiilisovellusten kehittäminen. 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn avulla kokeiltiin uudenlaista osallistavaa menetelmää jatkuvan seudullisen liikennejärjestelmätyön tueksi. Tässä luvussa arvioidaan tiivistetysti tuloksiin perustuen liikennejärjestelmätyön tavoitteiden painoarvoa asukkaiden näkökulmasta. Esitetyt johtopäätökset ovat ainoastaan suuntaa-antavia ja perustuvat vain liikenneympäristökyselyn vastausaineistoon. Kokonaisuudessaan vastaajat pitivät pääsääntöisesti liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035+:n toimenpiteitä ja tavoitteita tärkeinä asuinkunnasta riippumatta. Erityisesti kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita pidettiin kannatettavina. Joukkoliikenteen kehittämiseen kohdistuneita tavoitteita pidettiin niin ikään tärkeinä, mutta vastaajien suhtautumisessa oli enemmän vaihtelua tavoitetta tukevien eri toimenpiteiden välillä, kun taas kävelyn ja pyöräilyn tavoitteita tukevista toimenpiteistä oltiin yksimielisempiä. Erityisesti raideliikenteen eli paikallisjunan ja raitiotien toteuttamista ei pidetty niinkään tärkeänä toimenpiteenä. Sen sijaan linja-autoliikenteen keskeisiä toimenpiteitä, kuten runkobussilinjastoa, taas pidettiin tärkeänä ja kannatettavana. Autoliikennettä koskevissa toimenpiteissä hajontaa oli vastauksissa enemmän. Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä (esim. nopeusrajoitusten alentaminen keskusta-alueilla) ja pääväylien parantamista pidettiin tärkeinä, kun taas esimerkiksi pysäköintipaikkojen vähentäminen Turun keskustassa ei saanut yhtä lailla kannatusta. Asuinpaikkaa lähellä olevien pääväylien kehittämistä pidettiin tyypillisesti tärkeänä. Tulosten mukaan bussimatkan lyheneminen 10 minuutilla ja toisaalta vuorovälin tihentäminen alle 10 minuuttiin houkuttelisi autoilijoita joukkoliikenteen käyttöön. Jatkosuunnittelussa tulee arvioida, voidaanko liityntäpysäköintiä, runkolinjoja sekä linja-autokaistoja kehittämällä päästä selkeästi nopeampiin matka-aikoihin ja sitä kautta kasvatettua linja-autojen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoiluun. Tulokset tukevat tiheävuoroisen runkobussilinjaston kehittämistä seudulla. Kyselyn perusteella asukkaat ovat valmiita hyödyntämään mobiilisovelluksia, jos niiden kautta voi välttää ruuhkassa istumisen tai sujuvoittaa joukkoliikenteen käyttöä. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida mobiilisovellusten mahdollisuudet ja etsiä keinoja niiden edelleen kehittämiseksi seudulla. 28 / 45

29 Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen keskittyviä toimenpiteitä pidettiin tärkeinä vastaajien pääsääntöisestä kulkutavasta riippumatta. Erityisesti Turun keskusta-alueella pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen korostui vastauksissa. Myös avoimissa palautteissa nousi useasti esiin, että varsinkin Turun keskusta-alueella pyöräily sekä keskustaan saapuminen pyörällä nähdään haasteellisena, koska reitit keskustaan koetaan liikenneturvallisuudeltaan heikoiksi. Liikenneturvallisuuden parantaminen esimerkiksi pyöräteiden jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä lisäämällä hyödyttää yhtä lailla myös muilla kulkutavoilla liikkuvia. Jouhevan liikkumisen edistäminen on myös vetovoimatekijä kulkutapaa valitessa, sillä kyselyn tulosten perusteella kulkutapavalintaan vaikuttaa merkittävästi sen nopeus ja helppous. Kehittämällä pyöräilyolosuhteita, kuten esimerkiksi sujuvia ja turvallisia pyöräily-yhteyksiä ja lisäämällä pyöräparkkeja parannetaan sekä pyöräilyn houkuttelevuutta että nopeutta ja helppoutta. Joukkoliikenteen kehittämisistä koskevissa toimenpiteissä nousi esiin uudenlaisten mobiilisovellusten merkitys ja kehittäminen sujuvan joukkoliikenteen käytön edistämisessä. Tulokset tukevat siten liikkuminen palveluna -ajattelun kasvavaa merkitystä liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Kehittämällä liikkumista palveluna tavoitellaan mahdollisimman saumatonta ja helppoa liikkumista paikasta toiseen, riippumatta siitä, millä välineellä asukas liikkuu. Tuloksissa joukkoliikenteen kehittämisessä korostui myös seudullisuus, kuten vahvojen runkolinjojen kehittäminen kaupunkiseudulla sekä seudullisen liikenteen kehittäminen. Vapaissa palautteissa niin ikään nousi esiin, että joukkoliikennettä ja pyöräilyolosuhteita tulisi kehittää erityisesti seudullisesta näkökulmasta. Vastausten perusteella asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lähialueen liikenneolosuhteiden kehittämiseen tulisi parantaa, sillä halukkuutta vaikuttamiseen olisi, mutta keinot siihen koettiin heikoiksi. Toisaalta tuloksia analysoitaessa on huomioitava, että kyselyyn ovat todennäköisesti vastanneet suhteessa enemmän sellaiset henkilöt, jotka haluavat vaikuttaa liikenneympäristön kehittämiseen kuin passiivisemmat asukkaat. Tilastollisen otannan keinoin toteutettu kysely olisi voinut lisätä vaikuttamista koskevien tulosten painoarvoa. Sähköisiä palaute- ja kyselyjärjestelmiä tulisi joka tapauksessa hyödyntää enemmän jatkossa enemmän hyväksi osoittautuneiden perinteisten keinojen, kuten asukas- ja yleisötilaisuuksien ja paperikyselyjen rinnalla. Monessa kunnassa sähköiset järjestelmät ovatkin jo käytössä, mutta asukkaiden tietoisuus niistä on usein vähäistä. Siksi aktiivinen tiedotus on avainasemassa tietoisuutta lisätessä niin uusista kuin perinteisimmistäkin osallistumiskanavista. Yhtälailla on tärkeää edistää asukkaiden kokemusta siitä, että palautteilla ja kehittämisideoilla on vaikutusta kuntien liikennesuunnitteluun. Esimerkiksi palautteiden ja kehittämisehdotusten käsittelyprosessista tiedottaminen edistää osaltaan tätä kokemusta. Osallistamisessa käytettäviä keinoja kannattaa valikoida kohderyhmän mukaan, sillä erityisesti merkittävä osa iäkkäämmistä vastaajista koki, että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, vaikka tarvetta olisi. Tulosten valossa esimerkiksi asukas- ja yleisötilaisuudet voisivatkin olla iäkkäämmille vastaajille mielekäs tapa osallistua kehitystyöhön, kun taas erilaiset mobiilisovellukset sekä sosiaalinen media olisi selvästi toimivampia välineitä nuoremmille asukkaille. Osallistamiseen tuleekin valita muutamia eri kohderyhmille sopivia keinoja, jotta osallistuminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja kattavaa. 29 / 45

30 Asukkaille suunnattu liikenneympäristökysely osoittautui toivotuksi ja toimivaksi keinoksi kehittää seudun liikennejärjestelmätyötä. Vastaava kysely mahdollistaa alueen asukkaiden liikkumistottumusten, tavoitteiden ja asenteiden huomioimisen jatkuvassa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Säännöllisesti toteutettuna se myös mahdollistaa kehityksen seuraamisen; muuttuvatko liikkumistavat ja tavoitteet kestävämpään suuntaan, kuten on tavoiteltu. Tavoitteeksi tuleekin asettaa kyselyn toteuttamisen neljän vuoden välein osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Kyselyn jakelua kehittämällä on mahdollista tavoittaa laajemmin kohderyhmiä. Palautteen perusteella iäkkäämmät vastaajat toivoivat esimerkiksi paperisia kyselyitä. Toisaalta niin ikään nopean mobiilivastaamisen kehittäminen lisäisi vastausaktiivisuutta. Uusien osallistamisen välineiden ja menetelmien käyttöönotto ja kehittäminen liikennejärjestelmätyön toimenpiteiden arvioinnissa on siis jatkossa tärkeää. Vaikka liikenneympäristökyselyjen tulokset eivät tule olemaan suoraan vertailtavissa kyselymetodista johtuen, eri taustaryhmien välisestä vertailusta on mahdollista saada arvokasta suuntaa-antavaa tietoa sekä tärkeitä asukaspalautteita, joita voidaan hyödyntää vastaisuudessa seudun liikennejärjestelmätyössä. 30 / 45

31 5 Kuviot keskeisimpien taustaryhmien osalta Osuus pääasiallisen* kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat kävelyä ja pyöräilyä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 83,0 % 84,9 % 91,3 % 89,3 % 87,5 % 85,8 % 97,6 % 93,8 % 88,2 % 91,0 % 71,4 % 93,8 % 87,1 % 78,9 % 81,6 % 66,1 % 87,0 % 81,4 % 78,2 % 76,1 % 76,3 % 96,1 % 91,9 % 87,0 86,1 % 64,8 % 97,0 % 80,6 % 72,7 % 75,2 % 73,4 % 93,2 % 84,0 % 77,1 % 80,4 % 64,6 % 81,3 % 76,2 % 74,5 % 72,3 % 93,0 % 95,0 94,6 % 93,0 92,9 % 63,5 % 78,6 % 76,9 % 74,8 % 71,7 % 89,5 % 97,0 94,9 % 92,1 92,6 % 77,6 % 93,8 % 91,5 % 89,3 % 86,5 % 60,1 % 83,1 % 75,1 % 71,1 70,3 % 57,8 % 92,9 % 83,0 % 75,2 74,5 % 72,5 % 92,9 % 84,7 % 77,7 % 80,7 % 77,1 % 84,6 % 87,2 % 85,5 % 82,5 % 72,1 % 81,3 % 83,1 % 78,9 % 77,1 % Autoilijat (n:1147) Pyöräilijät (n:337) Kävelijät (n:1144) Bussilla kulkevat (n:453) Kaikki (n:3236) *ympäri vuoden samalla kulkumuodolla päivittäin tai lähes päivittäin kulkevat 31 / 45

32 Osuus ikäluokittain vastaajista, jotka kokevat pyöräilyä ja kävelyä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 69,5 % 88,6 89,4 88,4 % 86,6 87,5 % 72,2 % 93,5 92,8 % 90,7 % 86,1 % 91,0 % 58,3 % 86,6 % 83,3 % 80,4 % 69,5 % 81,6 % 59,9 % 78,1 77,8 % 76,2 % 70,4 % 76,1 % 64,2 % 88,6 88,0 87,0 % 79,4 % 86,1 % 58,8 % 78,8 % 76,2 % 74,4 % 67,7 % 75,2 % 65,3 % 79,8 81,1 % 84,6 % 80,7 80,4 % 49,2 % 73,6 72,5 % 75,5 % 74,0 % 72,3 % 63,1 % 93,8 94,7 95,8 96,9 % 92,9 % 56,7 % 71,1 70,0 % 76,7 % 80,3 % 71,7 % 51,3 % 50,3 % 55,6 % 67,4 % 71,1 % 69,8 70,5 % 75,3 74,0 % 70,3 % 78,1 % 75,6 % 73,1 73,1 74,5 % 83,3 81,9 82,9 % 74,9 % 80,7 % 93,1 % 95,0 94,7 95,5 % 92,6 % 89,0 % 87,1 86,2 % 83,4 % 86,5 % 59,4 % 80,5 % 84,3 % 88,2 88,8 % 82,5 % 61,5 % 73,3 % 80,2 % 83,4 % 80,7 % 77,1 % v (n:187) v (n:1271) v (n:911) v (n:644) Yli 65 v (n:223) Kaikki (n:3236) 32 / 45

33 Pyöräilyn ja kävelyä kehittävien toimenpiteiden tärkeys / vastaajat jotka eivät pyöräile arkipäivän matkoja koskaan (n:477) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) 49,9 % 33,5 % 10,12,9 % % 3,6 % Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) 40,7 % 35,6 % 9,6 % 6,9 % 7,1 % Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella 30,8 % 32,1 % 14,9 % 11,7 % 10,5 % Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi 30,4 % 34,4 % 15,3 % 9,4 % 10,5 % Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa 42,6 % 31,5 % 12,6 % 7,8 % 5,7 % Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa 32,3 % 32,7 % 15,1 % 10,7 % 9,2 % Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa 30,8 % 36,5 % 14,1 % 8,2 % 10,5 % Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) 30,2 % 33,3 % 18,5 % 12,6 % 5,5 % Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta 67,9 % 23,3 % 1,5 % 5,7 1,7 % % Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) 31,7 % 34,4 % 21,4 % 8,4 % 4,2 % Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa 60,2 % 27,3 % 3,1 % 6,1 % 3,4 % Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä 48,0 % 25,8 % 36,5 % 30,4 % 15,9 % 12,6 % 6,1 % 2,9 % 9,4 % 12,4 % Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä 28,5 % 31,9 % 20,1 % 13,0 % 6,5 % Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) 30,8 % 34,2 % 14,5 % 7,8 % 12,8 % Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa 46,5 % 34,2 % 9,2 % 4,6 % 5,5 % Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 41,5 % 34,0 % 15,3 % 5,7 % 3,6 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 33 / 45

34 Pyöräilyn ja kävelyä kehittävien toimenpiteiden tärkeys / vastaajat jotka eivät kävele arkipäivän matkoja koskaan (n:136) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) 36,9 % 33,9 % 13,1 % 9,2 % 6,9 % Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) 46,2 % 33,1 % 6,9 % 9,2 % 4,6 % Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella 32,3 % 23,9 % 21,5 % 13,1 % 9,2 % Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi 26,9 % 30,0 % 20,8 % 14,6 % 7,7 % Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa 34,6 % 29,2 % 17,7 % 11,5 % 6,9 % Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa 30,0 % 31,5 % 16,9 % 11,5 % 10,0 % Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa 37,7 % 30,0 % 16,9 % 7,7 % 7,7 % Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, 24,6 % 33,1 % 17,7 % 17,7 % 6,9 % Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta 66,2 % 20,0 % 7,7 % 2,3 % 3,9 % Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. 29,2 % 20,8 % 28,5 % 15,4 % 6,2 % Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa 49,2 % 29,2 % 13,1 % 4,6 % 3,9 % Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä 36,9 % 32,3 % 9,2 % 13,9 % 7,7 % Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja 24,6 % 31,5 % 18,5 % 13,1 % 12,3 % Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä 21,5 % 35,4 % 19,2 % 15,4 % 8,5 % Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun 37,7 % 25,4 % 19,2 % 8,5 % 9,2 % Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa 30,0 % 31,5 % 19,2 % 10,8 % 8,5 % Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 26,9 % 35,4 % 19,2 % 12,3 % 6,2 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 34 / 45

35 Osuus pääasiallisen* kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku- Parainen) Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää junaja bussiliikenteen Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 67,4 % 64,0 % 73,5 % 77,0 % 70,3 % 76,8 % 69,1 % 77,8 % 81,3 % 75,9 % 63,0 % 69,9 % 74,6 % 81,6 % 71,4 % 48,2 % 69,6 % 65,8 % 71,9 % 60,6 % 72,9 % 63,4 % 74,6 % 85,3 % 74,6 % 39,7 % 31,8 % 40,3 % 38,0 37,5 % 29,5 % 37,5 % 39,7 % 32,5 % 34,0 % 76,2 % 69,0 % 77,6 % 80,9 % 76,9 % 52,3 51,5 % 56,7 % 49,8 % 53,4 % 65,5 % 59,8 % 70,0 % 82,5 % 69,2 % 61,6 % 48,2 % 60,3 % 69,4 % 60,3 % 57,2 % 40,8 % 47,2 % 41,9 % 48,9 % 76,5 % 72,9 % 77,2 % 79,7 % 76,7 % 78,1 % 71,1 % 78,9 % 76,3 % 78,0 % 55,9 % 49,1 % 55,1 % 57,6 % 54,5 % 70,3 % 76,8 % 74,1 % 68,7 % 72,1 % Autoilijat (n:1086) Pyöräilijät (n:336) Kävelijät (N:1384) Bussilla kulkevat (n:453) Kaikki (n: 3189) *ympäri vuoden samalla kulkumuodolla päivittäin tai lähes päivittäin kulkevat 35 / 45

36 Osuus ikäluokittain vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku- Parainen) Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää junaja bussiliikenteen Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 66,5 67,7 % 70,5 % 74,6 74,4 % 70,3 % 64,3 % 71,9 % 77,9 % 81,5 % 84,5 % 75,9 % 66,0 % 68,9 % 71,1 % 74,9 % 81,7 % 71,4 % 53,5 % 59,5 % 61,7 62,1 % 64,7 % 60,6 % 72,4 % 75,8 % 72,5 % 75,2 % 76,6 % 74,6 % 39,5 % 34,6 % 39,1 38,2 % 43,6 % 37,5 % 41,1 % 37,6 % 32,8 % 29,1 % 26,6 % 34,0 % 76,8 % 81,0 % 76,1 % 71,1 % 72,9 % 76,9 % 48,1 48,7 % 54,6 % 58,0 % 67,0 % 53,4 % 70,3 70,5 % 67,5 68,7 68,8 % 69,2 % 57,3 % 61,6 % 58,8 % 61,3 % 58,7 % 60,3 % 44,9 % 39,6 % 51,8 % 59,4 % 63,3 % 48,9 % 66,5 % 81,3 % 78,9 % 71,4 % 65,1 % 76,7 % 62,2 % 81,3 80,5 % 75,7 % 69,7 % 78,0 % 44,3 % 48,0 % 57,6 % 61,8 % 67,0 % 54,5 % 54,1 % 71,9 % 77,8 % 70,9 % 68,8 % 72,1 % v (n:187) v (n:1254) v (n:897) v (n:634) Yli 65 v (n:219) Kaikki (n:3189) 36 / 45

37 Joukkoliikennettä kehittävien toimenpiteiden tärkeys / vastaajat jotka eivät käytä linja-autoa arkipäivän matkoilla koskaan (n:241) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku- Parainen) 14,9 % 34,9 % 19,9 % 9,1 % 21,2 % Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) 22,4 % 39,0 % 10,4 % 9,1 % 19,1 % Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman 14,5 % 31,1 % 21,6 % 14,9 % 17,8 % Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja 12,9 % 29,1 % 20,8 % 21,6 % 15,8 % Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa 20,3 % 32,4 % 18,3 % 7,5 % 21,6 % Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne 12,0 % 14,5 % 18,3 % 35,3 % 19,9 % Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie 9,1 % 11,2 % 12,9 % 49,4 % 17,4 % Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä 23,2 % 34,9 % 22,0 % 7,9 % 12,0 % Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää junaja bussiliikenteen 12,0 % 31,1 % 22,4 % 17,8 % 16,6 % Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää 12,5 % 27,4 % 22,8 % 11,6 % 25,7 % Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa 18,7 % 26,6 % 19,5 % 10,0 % 25,3 % Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 17,0 % 25,3 % 28,6 % 17,4 % 23,2 % 32,0 % 35,7 % 18,3 % 10,0 % 22,8 % 17,4 % 9,1 % 12,5 % 39,0 % 11,2 % 7,9 % 13,3 % 22,8 % 23,2 % 11,6 % 24,9 % 41,1 % 12,5 % 7,5 % 15,8 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 37 / 45

38 Joukkoliikennettä kehittävien toimenpiteiden tärkeys / autottomat vastaajat (n:915) Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 33,8 % 40,6 % 14,6 % 3,8 % 7,2 % Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille 17,6 % 35,3 % 23,4 % 6,3 % 17,4 % Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) 38,5 % 41,0 % 3,4 % 11,0 % 6,1 % Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää 40,3 % 37,3 % 13,1 % 3,4 % 5,9 % Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä 9,4 % 24,7 % 30,4 % 12,0 % 23,5 % Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa 25,7 % 36,2 % 27,2 % 5,0 % 5,9 % Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää 34,4 % 41,0 % 16,7 % 1,8 % 6,1 % Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää junaja bussiliikenteen 23,6 % 28,5 % 27,4 % 10,0 % 10,5 % Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä 45,5 % 34,2 % 16,0 % 3,1 % 1,3 % Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie 21,3 % 17,7 % 19,1 % 31,6 % 10,3 % Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne 14,9 % 20,6 % 26,0 % 25,3 % 13,3 % Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa 35,9 % 42,3 % 1,8 % 15,3 % 4,8 % Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja 35,5 % 36,1 % 17,8 % 3,1 % 7,5 % Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman 39,9 % 40,2 % 0,9 % 13,4 % 5,6 % Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) 36,1 % 42,4 % 10,4 % 1,1 10,1 % % Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku- Parainen) 29,2 % 45,8 % 1,9 % 12,9 % 10,3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 38 / 45

39 Osuus pääasiallisen* kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskustaalueella 31,8 % 58,8 % 52,5 % 49,8 % 73,4 % Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 11,8 % 39,2 % 29,0 % 25,9 % 23,0 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 43,3 % 72,5 % 62,7 % 60,9 % 56,8 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 50,4 % 67,7 % 64,7 % 60,7 % 59,0 % Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 58,4 % 92,2 % 83,8 % 80,3 % 75,5 % Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskustaalueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 88,8 % 88,3 % 91,1 % 88,3 % 89,3 % Autoilijat (n:1086) Pyöräilijät (n:334) Kävelijät (n:1368) Bussilla kulkevat (n:417) Kaikki (n:3142) *ympäri vuoden samalla kulkumuodolla päivittäin tai lähes päivittäin kulkevat 39 / 45

40 Osuus ikäluokittain vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskustaalueella 26,6 % 52,2 % 51,3 % 50,1 % 49,1 % 49,8 % Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 14,7 % 24,7 % 22,3 % 23,0 % 22,9 % 23,0 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 34,5 % 53,7 % 62,3 % 59,4 % 61,9 % 56,8 % Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 39,0 % 51,7 % 65,9 % 64,6 % 71,1 % 59,0 % Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 48,0 % 79,2 % 76,2 % 75,4 % 74,8 % 75,5 % Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskustaalueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 59,3 % 89,0 % 93,8 % 90,6 % 93,1 % 89,3 % v (n:177) v (n:1233) v (n:889) v (n:625) Yli 65 v (n:218) Kaikki (n:3142) 40 / 45

41 Osuus pääasiallisen* kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat pääväylien kehittämistä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 50,9 % 64,3 % 62,6 % 68,2 % 79,8 % Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 32,0 % 59,2 % 44,9 % 45,1 % 48,1 % Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 44,2 % 29,3 % 36,2 % 39,1 % 37,9 % Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 66,6 % 44,9 % 53,5 % 54,0 % 57,3 % Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 53,6 % 35,3 % 43,3 % 45,6 % 45,9 % Autoilijat (n:1072) Pyöräilijät (n:334) Kävelijät (n:1368) Bussilla kulkevat (n:417) Kaikki (n:3142) *ympäri vuoden samalla kulkumuodolla päivittäin tai lähes päivittäin kulkevat 41 / 45

42 Osuus ikäluokittain vastaajista, jotka kokevat pääväylien kehittämistä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeänä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 54,2 % 54,2 % 69,3 % 80,2 % 80,3 % 68,2 % Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 41,8 % 41,8 % 45,7 % 59,0 % 59,6 % 48,1 % Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 36,7 % 36,7 % 38,3 % 47,2 % 46,3 % 37,9 % Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 53,1 % 53,1 % 57,6 % 67,8 % 69,7 % 57,3 % Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 43,5 % 43,5 % 46,6 % 54,1 % 50,9 % 45,9 % v (n:177) v (n:1233) v (n:889) v (n:625) Yli 65 v (n:218) Kaikki (n:3142) 42 / 45

43 Pääsääntöisesti omalla autolla työmatkansa kulkevien vastaajien suhtautuminen kestävää ja suvuvaa liikkumista edistäviin väittämiin kunnittain Kaikki (n:806) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matka-ajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat Turku (n:421) Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matka-ajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat Raisio (n:69) 44,7 % 62,4 % 31,2 % 32,0 % 36,2 % 28,7 % 21,7 % 33,2 % 46,4 % 66,0 % 31,7 % 30,7 % 35,8 % 27,0 % 22,3 % 30,2 % 45,0 % 10,3 % 18,0 % 19,5 % 36,8 % 35,1 % 45,1 % 43,6 % 10,0 % 16,4 % 17,6 % 37,6 % 37,2 % 47,5 % Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matka-ajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat 39,7 % 31,9 % 33,3 % 24,6 % 62,3 % 24,6 % 34,8 % 26,1 % 47,1 % 11,6 % 13,2 % 26,1 % 43,5 % 40,6 % 40,6 % Naantali (n:138) Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matka-ajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat 48,6 % 59,4 % 31,9 % 37,7 % 21,7 % 37,0 % 34,1 % 30,4 % 42,8 % 8,7 % 26,8 % 13,8 % 34,1 % 31,9 % 41,3 % Kaarina (n:93) Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matka-ajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat 45,7 % 32,6 % 39,8 % 19,6 % 67,4 % 35,9 % 42,4 % 12,0 % 13,0 % 19,6 % 39,1 % 28,3 % 36,6 % 23,7 % 44,6 % Lieto (n:85) Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matka-ajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat 32,9 % 44,7 % 25,9 % 34,1 % 18,8 % 56,5 % 22,4 % 32,9 % 28,2 % 37,7 % 32,9 % 41,2 % 37,7 % 43,5 % 10,6 % Kyllä Kyllä, mutta ei nyt mahdollista Ei 43 / 45

44 Mahdollisuus vaikuttaa lähialueen kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen ikäryhmittäin Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % v (n:165) 10,3 % 15,2 % 13,9 % 30,3 % 30,3 % v (n:1387) 1,5 % 22,3 % 4,9 % 58,1 % 13,3 % v (n:868) 1,7 % 18,9 % 4,0 % 65,2 % 10,1 % v (n:607) 2,0 % 18,3 % 4,4 % 66,1 % 9,2 % Yli 65 v (n:208) 16,3 % 3,4 % 66,8 % 13,5 % Kaikki (n:3043) 2,1 % 19,7 % 4,9 % 60,8 % 12,5 % Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran Kyllä, mutta en koe tarpeelliseksi En, mutta koen tarpeelliseksi En, enkä koe tarpeelliseksi Liikenteen kehityskohteiden tärkeysjärjestys kaupunkiseudulla / kaikki vastaajat (n:3020) Prosenttia vastaajista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. tärkein 49,5 % 32,7 % 7,4 % 10,5 % 2. tärkein 29,2 % 38,2 % 22,0 % 10,7 % 3. tärkein 16,8 % 20,0 % 50,7 % 12,5 % 4. tärkein 4,5 % 9,1 % 20,0 % 66,4 % Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet 44 / 45

45 Liikenteen kehityskohteiden tärkeysjärjestys keskusta-alueilla / kaikki vastaajat (n:3000) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. tärkein 32,4 % 34,6 % 25,5 % 7,4 % 2. tärkein 30,4 % 35,0 % 28,8 % 5,8 % 3. tärkein 32,3 % 22,0 % 37,1 % 8,6 % 4. tärkein 4,8 % 8,4 % 8,6 % 78,2 % Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet 45 / 45

46