Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke. Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma

Transkriptio

1 Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma Timo Pettersson Projektikoordinaattori

2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Hankkeen tarve ja tavoitteet Hankkeen toimenpiteet Hankkeen tuotokset Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen organisointi Juurruttaminen, hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Arviointi, seuranta ja raportointi Resurssit ja budjetti... 6 Liitteet: Talousarvio Kuntien omarahoitusosuudet

3 1 Tiivistelmä Varsinais-Suomen Aikuiskaste-osion lähtökohtana on havainto, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit eivät vastaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita. Kehittämistyö on kohdistunut mukana olevien kuntien aikuissosiaalityön päihdeja mielenterveysasiakkaiden palveluprosessin kehittämiseen ja erityisesti alkukartoituksen ja asiakassuunnitelman tekemiseen moniammatillisena tiimi- ja verkostotyönä. Lisäksi hankkeessa on kehitetty päivätoimintaa ja avattu mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden mukaan ottamiseen palvelujen kehittämiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettujen palvelumallien juurruttaminen konkreettiselle tasolle edellyttää rakenteellisia muutoksia ja monialaisen johtamisen toteuttamista. Muutosprosessin läpiviemiseksi tarvitaan johdon sitoutumista, yhteistä kouluttautumista ja työtapojen mallioppimista esim. työparitoiminnan avulla. Aikuiskaste-osion osalta jatkohankkeen tavoitteina ovat uusien työkäytäntöjen juurruttaminen pysyväksi osaksi hankekuntien perustyötä, asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalveluja ja palveluiden suunnittelua sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluprosessien monialaisen johtamisen kehittäminen. 2 Hankkeen tarve ja tavoitteet Tarve Hankkeen lähtökohtana on havainto, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit eivät vastaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita. Palvelut toimivat liiaksi erillisinä, ja asiakkaat joutuvat hakemaan kuhunkin ongelmatilanteeseen tukea eri palveluista. Hanke tukee kunnissa, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymässä meneillään olevaa palvelurakenteiden uudistamista. Hanketyöllä pystytään valmistautumaan sote-uudistuksen tuomiin haasteisiin. Kyseessä on jatkohanke, jota edeltäneessä hankkeessa aloitettiin palveluprosessien kehittäminen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettujen palvelumallien juurruttaminen konkreettiselle tasolle edellyttää rakenteellisia muutoksia ja monialaisen johtamisen toteuttamista. Muutosprosessin läpiviemiseksi tarvitaan jatkohanke. Tavoitteet 1. Paljon palveluita käyttävien riskiryhmien asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uusien käytäntöjen juurruttaminen, pysyväksi osaksi hankekuntien perustyötä. 2. Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalveluja ja palveluiden suunnittelua. 3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluprosessien monialaisen johtamisen kehittäminen.. 3 Hankkeen toimenpiteet ja kohderyhmä Toimenpiteet Tavoite 1: - Hanketyöntekijät sitouttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoa moniammatillisiin toimintatapoihin, jotta organisaatioissa on valmius toteuttaa aidosti moniammatillista tiimityöskentelyä. Sitouttaminen tapahtuu tietoa lisäämällä, yhteistapaamisilla sekä yhteisen koulutusprosessin avulla.

4 Tavoite 2: - Hankkeen työntekijä (kuntien omasta organisaatiosta irrotettu) juurruttaa kuntaorganisaatioissa asiakkaan palvelutarpeitten mukaiset moniammatilliset työtavat toimimalla työparina kunnan työntekijän rinnalla. Työkäytäntöjen siirtyminen tapahtuu mallioppimisen ja yhteisen koulutusprosessin avulla. - Aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveystyön ja perusterveydenhuollon työntekijöiden kouluttaminen asiakasosallisuuden hyödyntämiseen asiakas- ja suunnittelutyössä. Koulutuksessa avataan kokemusasiantuntijuuteen ja asiakasosallisuuteen liittyvät käsitteet, esitellään muista Kaste-hankkeista ja PPPR-hankkeen muista kehittämisosioista saatuja hyviä kokemuksia. Koulutus koostuu yhteisestä seminaariosuudesta tiedon lisäämiseksi sekä useasta samanaikaisesta paikallisesta työpajasta paikallisten sovellusten ja ideoiden kehittämiseksi. - Asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita osallistavien toimintamallien paikallinen kehittäminen ja käyttöönotto Tavoite 3: - Prosessijohtamisen koulutukset kuntien esimiehille ja johtoryhmille - Moniammatillisen tiimityön sisältöjen ja eri ammattikuntien (sosiaali- ja terveys) työnkuvien avaaminen ja määrittäminen. Työn vastuiden selkeyttäminen. - Paikallista työtavoista, esimies- ja päätöksentekovastuista sopiminen työntekijä- ja lähiesimiestasolla Kohderyhmä Kehittämisosion keskeiset asiakasryhmät ovat päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat henkilöt. Erityistä huomiota kiinnitetään paitsi pitkäaikaistyöttömiin ja pitkäaikaisiin toimeentulotukiasiakkuuksiin, myös nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja palveluihin. Laajana tavoitteena on, että asiakkaat hyötyvät palveluista nykytilannetta paremmin, kun palvelut muotoillaan erilaisille asiakasryhmille parhaiten soveltuviksi. Palveluiden vaikuttavuutta kehitetään ja otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä arviointikäytäntöjä ja -mittareita. Pitkällä aikavälillä asiakaslähtöisesti kehitetyt palveluprosessit ja monialainen yhteistyö hyödyttävät kaikkia näitä palveluja käyttäviä asiakkaita. Hankkeessa muodostettaviin kehittämistiimeihin rekrytoidaan asiakkaita kokemusasiantuntijoiksi käyttäen mm. järjestöjen kouluttamia kokemusasiantuntijoita (Mielenterveysseura, A-klinikkasäätiö) ja sovelletaan Palvelumuotoilun menetelmiä. Hankkeessa hyödynnetään muun muassa Casetyöpajatyyppistä työskentelyä. Koulutussuunnitelma 1. Aikuissosiaalityötä, päihde- ja mielenterveystyötä ja perusterveydenhuollon työntekijöiden kouluttaminen asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallisuuden mahdollistamiseksi 2. Prosessijohtamisen koulutukset kuntien esimiehille ja johtoryhmille 3. Hankkeen kuntakohtaisille hanketyöntekijöiden työnohjaus 4 Hankkeen tuotokset 1. Uusien aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintamallien mallinnus. (Esimerkiski peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystiimin perustaminen.)

5 2. Asiakasosallisuuden uudet toimintamallit 3. Moniammatillisen johtamisen toimintamalli 5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Tavoiteltavat tulokset 1. Uudet aikuissosiaalityön päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintamallit 2. Asiakasosallisuuden toimintamallit ja niiden käyttöönotto 3. Moniammatillisen johtamisen yhteistyösopimukset Tavoiteltavat vaikutukset Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaslähtöisiä ja ne toteutuvat moniammatillisessa, hyvin toimivassa yhteistyössä, palveluketjut toimivat suunnitelmallisesti. Asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen on hallittua, palvelu ja hoito kokonaisvaltaista. Käytössä on uusia asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja. Palveluissa huomioidaan asiakkaan ja perheen kokonaisvaltainen elämäntilanne entistä paremmin. Tarkoituksenmukaiset palveluketjut, palveluohjaus ja yhteistyö ovat asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja taloudellisia. Parempi työn organisointi edistää työhyvinvointia ja henkilöstön sitoutumista. Riskiryhmien osallisuuden edistämiseen ja selviytymiseen tarvittavaa sosiaalista kuntoutusta ja muita palveluja on saatavilla ja toimintakäytännöt ovat asiakaslähtöisiä, eri toimijoiden yhteistyössä toteutuvia. Kehittämistyön tulos vastaa asiakkaiden tarpeita ja asiakkaat hyötyvät palveluista aiempaa paremmin. Aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta toteutetaan suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti, erilaisia interventiomenetelmiä asiakaskohtaisesti hyödyntäen. Hanke edesauttaa alueellista palvelurakenteiden uudistamistyötä. Johtamiskäytännöt tukevat monialaisuutta ja moniammatillista yhteistyötä pitkäjänteisesti. 6 Hankkeen organisointi Hankkeella on valmis ja toimiva hankeorganisaatio. Hankkeen hallinnoijana toimii Turun kaupunki ja hanke sijoittuu Turun hyvinvointitoimialan kehittämisyksikköön, jossa on riittävä osaaminen hankkeen talouden toteuttamiseen, seurantaan ja raportointiin. Kunkin kehittämisosion toiminnan järjestämisestä vastaa kyseisen organisaation nimeämä yhteyshenkilö. Aikuiskaste-osiota koordinoi Raision kaupunki. Hanke-osioon osallistuu Masku, Mynämäki, Nousiainen, Koski, Marttila, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa, Laitila, Uusikaupunki, Paimio, Sauvo, Somero, Naantali, Raisio, Rusko ja Pöytyä. Turun kaupunki nimeää hankkeen ohjausryhmän ja sen puheenjohtajan. Ohjausryhmä kootaan hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden edustajista sekä muista alueellisista toimijoista, kokemusasiantuntijoista ja muista asiantuntijoista. Hankkeen hallintohenkilöstö koostuu projekti/hankejohtajasta, projektisihteeristä ja 1-2 projektisuunnittelijasta. Projektijohtaja johtaa ja koordinoi hankkeen toimintaa ja vastaa tavoitteiden toteutumisesta

6 osana kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa. Lisäksi projektijohtaja osallistuu päihde- ja mielenterveystyön alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Projektisihteeri vastaa hankkeen talouden seurannasta, laatii maksatushakemukset yhteistyössä projektijohtajan ja alueellisten vastuuhenkilöiden kanssa sekä huolehtii hankkeen kuvaamisesta Innokylään. Projektisuunnittelijat vastaavat hankkeen arvioinnista, kustannusvaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista, hankekokkonaisuuden yhteisistä koulutusprosesseista ja monialaisen johtamisen kehittämisestä. Hankkeen kehittämisosioon palkataan 3,5 hanketyöntekijää josta 1 toimii projektikoordinaattorina. Hanketyöntekijät vastaavat pilotoinnista, mallintamisesta ja juurruttamisesta. Osa hankkeen työpanoksesta koostuu kuntien omien työntekijöiden panoksesta hankkeeseen. Lisäksi hankkeen rekrytoinneissa pyritään löytämään henkilökunta organisaatioiden sisältä, jotta projektimaisessa työssä opitut asiat jäävät rahoituksen jälkeen elämään organisaatioihin. Kuntiin/alueisiin nimetään kehittämistiimit. Hanke käyttää tarvittaessa koulutuksiin ja vaikuttavuuden arviointiin ulkopuolista osaamista ja konsultaatioasiantuntemusta. Hanke verkostoituu eri yhteistyötahojen kanssa ja tekee yhteistyötä muiden Suomessa toteutettavien vastaavien hankkeiden kanssa. Jatkohanke käynnistyy meneillään olevan hankkeen päättyessä syksyllä 2015 ( ). 7 Juurruttaminen, hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Koska kyseessä on juurruttamishanke, kaikki hankkeen toimenpiteet tähtäävät tulosten levittämiseen ja juurtumiseen osaksi organisaatioiden perustoimintaa. Keskeisiä tekijöitä juurtumisessa ovat työparitoiminta, muutosagenttien toiminta, kehittämistiimien toiminta, koulutusten toteuttaminen ja tiedotustoiminta. Hankkeen aikana tiedotetaan etenemisestä ja tuloksista suoraan kohderyhmille mm. tiedotteiden, sähköpostin ja erilaisten tapaamisten ja tilaisuuksien kautta. Hankkeesta informoidaan Turun kaupungin internet-sivujen alta löytyvien hankkeen sivujen kautta sekä kunkin hankeorganisaation omien nettisivujen kautta Lisäksi hankkeen etenemistä ja tuloksia kuvataan kaikille avoimen hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioyhteisö Innokylän avulla. 8 Arviointi, seuranta ja raportointi Arviointia ja seurantaa toteutetaan kehittämistiimien itsearviointina ja laajempana asiakasarviointina. Laajempi arviointi toteutetaan yhdessä Länsi-Suomen isomman hankekokonaisuuden yhteydessä. laitoksen kanssa. 9 Resurssit ja budjetti Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset vuosille ovat noin , josta valtionavustuksen osuus on 75 %. Omarahoitusosuudesta osa voidaan kompensoida työsuorituksella. Henkilöstöresurssit: - yksi hankekoordinaattori - kuntakohtaiset resurssit uusien käytäntöjen juurruttamiseksi (2,5 henkilö) Liitteet: Talousarvio Kuntien omarahoitusosuudet

7 LIITE 1 MENOT JA RAHOITUS Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta 0 Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot 0 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus 0 - Muu kuin julkinen rahoitus 0 Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus 0 Haettava valtionavustus

8 LIITE 2 Kuntaosuudet omavastuuosuudesta jatkohankkeessa Toiminta ,00 Hallinto : 3 kk 2016: 12kk 2017: 9kk Yhteensä , , , , ,00 Kunnat Asukkaita % osuus Masku ,91% 1 162, , , ,42 Mynämäki ,80% 975, , , ,49 Nousiainen ,47% 583, , , ,07 Koski ,76% 296, ,01 888, ,02 Lieto 0 0,00% 0,00 0,00 0,00 0,00 Marttila ,44% 242,28 969,13 726, ,26 Tarvasjoki 0 0,00% 0,00 0,00 0,00 0,00 Kustavi 886 0,64% 107,44 429,75 322,32 859,51 Pyhäranta ,59% 267, ,02 802, ,04 Taivassalo ,22% 204,93 819,74 614, ,47 Vehmaa ,70% 285, ,32 855, ,65 Laitila ,06% 1 019, , , ,61 Uusikaupunki ,31% 1 902, , , ,03 0 0,00 Paimio ,55% 1 269, , , ,93 Sauvo ,19% 369, , , ,02 Somero ,68% 1 123, , , ,89 Naantali ,61% 2 288, , , ,77 Raisio ,71% 2 978, , , ,71 Rusko ,23% 711, , , ,49 Pöytyä ,11% 1 027, , , ,63 Yhteensä ,00% , , , ,00