Kansantalouden ajurit sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen

Transkriptio

1 Kansantalouden ajurit sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen TEKES, Vuosiseminaari Helsinki Varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

2 Trendit Integraation laajenee koskemaan yhä suurempaa osaa tuotantoa ja tuotannontekijöitä. Hyvinvoinnin erot kasvavat. Verkostoituvassa maailmassa keskinäiset riippuvuudet vahvistuvat, joka edellyttää mm. ongelmien globaalia hallintaa. Suuryritysten edut loittonevat kansallisvaltioista ja alueista. Globaalit markkinat ja tuotteet 2

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta peruskysymys liittyy julkisen talouden kantokykyyn, kun huoltosuhde heikkenee ja palveluntarve kasvaa. Paineet kasvavat koko palvelujärjestelmän perusteiden uudistamiselle. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen keskeisin ajuri on kuntatalouden saaminen tasapainoon. Olisiko parempi, jos toiminnan sisällön uudistumisen ajureina olisivat muut tekijät, jotka kannustavat uusiutumiseen jo ennen kuin on taloudellisin perustein pakko.

4 Toimivalla sosiaaliturvalla ja siihen liittyvillä sosiaali- ja terveyspalveluilla voidaan estää yhteiskunnan polarisoitumista. Toistaiseksi kaikki kansainväliset arviot ovat päätyneet siihen, että yhteisvastuullisuuteen perustuva järjestelmä on myös kansatalouden kehityksen näkökulmasta kustannustehokkain. Syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden kansantaloudellinen taakka korostuu työvoimapulan vuosina, jolloin työttömyyden suurin taakka ei ole tulonsiirrot ja palvelut, vaan tekemättä jäänyt työ. Palvelujen kehittämisen kannalta lähtökohtana on sekä kysynnän vähentäminen että tuloksellisuuden lisääminen. Kansantalouden ajurit ovat usein nähty riskinä hyvinvointipalveluille, mutta jos syrjäytymisen ja työuran lyhyyden kansantaloudellista merkitystä voidaan korostaa, niin taloudelliset ajurit näyttäytyvät hyvinvointivaltioita koossapitävänä voimana.

5 Asukasluvun muutos vuodesta 2006 vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennuste vuonna 2007 Kunnat 2007 Koko maa 6,6 % % 20,0 - (53) 10,0-19,9 (54) 0,0-9,9 (103) -10,0 - -0,1 (107) -20, ,1 (78) - -20,1 (21) Suurin lisäys, %: Liminka Pornainen Tyrnävä Merimasku Lemu Ylöjärvi Aura Kempele 77,4 46,5 42,6 41,9 40,6 40,0 39,9 39,1 Suurin vähennys, %: Lestijärvi Pylkönmäki Savukoski Kemijärvi Valtimo Lappajärvi Lieksa Rautjärvi Salla -28,8-28,5-27,3-26,5-25,3-24,7-24,6-24,6-24,0 Lähde: Tilastokeskus /RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07

6 Tilastolliset taajamat 2005 Taajamissa asuu 84 prosenttia väestöstä Taajamaväestön määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen prosenttia suomalaisesta asui siis alueella, joka on 2,4 prosenttia koko maan maapinta-alasta. Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Vuosi Osuus väestöstä Lkm % % % % 745 6

7 Mediaani-iät vuonna 1975 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 30 vuotta Koko maa (111) (158) (92) (44) (8) (3) Alimmat: Ranua Taivalkoski Kuusamo Oulunsalo Yli-Ii Kempele Posio Raahe Utsjoki Ylimmät: Kökar Iniö Velkua Föglö Kumlinge Brändö Houtskari Sottunga /RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07

8 Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 44 vuotta Koko maa 44, (2) (4) (22) (86) (118) (90) (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen /RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07

9 Ajankohtaista kuntataloudesta Vuoden 2009 kuntatalouden näkymiä tarkennettu yhä heikommiksi peruspalvelubudjetin jälkeen: Vuosi 2009 Vuosikate Verot Mrd muutos, % Peruspalvelubudjetti (Tae) 3,23 + 2,9 Liiton arvio marraskuu 2,75 + 0,8 Rahoitusfoorumi ,40-2,7 Ennen pelastusohjelmaa 1,37 (Poistot 1,96) - 4,8

10 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2007, mrd. Tilinpäätösten mukaan Valtionosuudet kunnille KUNNAT verotulot 16,3 1,5 7,7 VALTIO, verotulot 36,7 22,4 0,9 14,0 6,5 5,5 Alv ja muut verot 2,4 Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista M Enberg

11 /J. Turkkila/hp Valtionvelka Mrd. 80,0 70,0 60,0 Mrd. %:a BKT:sta % , , , , ,0 10 0, Lähde: Valtiokonttori, vuosien ennusteet VM. 0

12 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma

13 % 19,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat Kuntien lkm 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 16,0 15, * Keskimääräinen tuloveroprosentti Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia) /hp 13

14 Väestöllinen huoltosuhde Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. Alle 15-v. v.2008 v Lähde: Tilastokeskus Arto Koski

15 /J. Turkkila/hp Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v mrd. Lähde: Tilastokeskus Kunnat ja kuntayhtymät Sosiaaliturvarahastot Valtio Kuntien ja kuntayhtymien osuus julkisista kulutusmenoista 64,0 % 0 Yleinen järj. ja turvall. Puolustus Elinkeinoelämän edist. Ympäristön suojelu Asuminen ja yhd.- kunnat Sosiaaliturva Terveydenhuolto Yleinen julkishallinto Vapaaaika, kultt. uskonto Koulutus

16 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 39 % Sosiaali- ja terveystoimi 51 % (Toimintamenot ja investoinnit) Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 4 % kiinteistövero 2 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 18 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 24 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 20 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 27 % siitä: myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 7 % Lainanotto 4 % Muut tulot 3 % Arvioidut ulkoiset tulot noin 37,7 mrd. ja ulkoiset menot noin 38,0 mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto /J. Turkkila/hp 16

17 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terv.toimi 8,2 %, 1,41 mrd Hallinto 3,4 %, 0,58 mrd Lasten päivähoito 13,2 % 2,28 mrd Erikoissairaanhoito 29,5 %, 5,09 mrd Perusterveydenhuolto 19,8 %, 3,42 mrd Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,3 %, 0,91 mrd Vanhusten laitospalvelut 5,2 %, 0,89 mrd Kotipalvelu 3,7 %, 0,64 mrd Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 2,1 %, 0,36 mrd Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 9,6 %, 1,65 mrd Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 17,23 mrd (=toimintamenot+käyttöomaisuuden poistot+vyörytyserät) Lähde: Tilastokeskus /hp 17

18 Yli 59 -vuotiaiden yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista 2007 Kunnat 2008 Koko maa 16,6 % % Nykykehityksellä olemme pian tilanteessa, jossa joka neljännessä asunnossa on yksinasuva yli 60-vuotias Eniten: 25 - (27) (147) (176) (59) - 10 (7) Kökar Kuhmoinen Hirvensalmi Suomenniemi Kumlinge Föglö Punkalaidun Padasjoki 30,2 29,0 28,7 28,4 28,1 27,5 27,5 27,5 Vähiten: Oulunsalo Kiiminki Kempele Rusko Liminka Lemu Nurmo Vahto 7,6 7,8 8,2 9,3 9,4 9,5 9,9 10,3 Lähde: Tilastokeskus Kuntarajat: Tilastokeskus /JAH

19 Kunnallista tuottavuutta saadaan lisättyä, jos luovutaan räätälöinnistä ja asiakkaan tilanteen mukaan joustamisesta. Pulkkitavaraa ja pitkälle tuotteistettua palvelua voidaan tehostaa kierroksia lisäämällä ja tuottamalla vain standardipalvelua, mutta miten käy asiakkaan tarpeen yhteensovittavien palveluiden?

20 Kuntien peruspalvelujen henkilöstö vuosina ja väestömuutoksesta johdettu tarve vuoteen 2050, (1 000 henkilöä) 20

21 Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Ammattiryhmä (vakuutettuja v. 2005) Luokanopettajat (18 183) Sairaanhoitajat (38 314) Lastentarhanopettajat (11 561) Muut perusk. ja lukion leht. ja tuntiopettajat (11 286) Lastenhoit. ja päiväkotiap. (17 726) Aineopettajat ja lehtorit (35 278) Perus- ja lähihoitajat (37 589) Kaikki ammatit keskim. ( ) Sihteerit (13 516) Perhepäivähoitajat (16 464) Kodinhoitajat ja kotiavust. (10 541) Sairaala- ja hoitoapulaiset (14 621) Siivoojat (17 730) % Lähde: Kuntien eläkevakuutus

22 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus - uudistumispaineita ja vakavia kysymyksiä Henkilöstön saatavuuden ongelmat Ammattihenkilöstön riittävyys ja osaaminen Eläkepoistuma korostaa henkilöstön saatavuuden ongelmaa jo lähivuosina Väestörakenteen muutos Ikääntyminen (palveluntarve) Muuttoliike (vahvistaa palveluntarpeen ja kuntatalouden eriytymistä)

23 Palveluntarpeen kasvun (ikääntymisen) vaikutus henkilöstön tarpeeseen VATT:n arvioiden mukaan vuoteen 2040 mennessä: (edellyttäen, että tuottavuus ja toimintatavat pysyvät ennallaan) Ikääntymisestä johtuvan palveluntarpeen kasvu ja eläkepoistuma edellyttää hengen rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuoltoon Jos tuottavuus kasvaa 1 %/vuosi, rekrytointitarve on henkeä. 23

24 Suhdeluku vuotiaiden määrä sataa vuotiasta kohden Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Vuosi /RK

25 20-24 vuotiaita sataa vuotiasta kohden vuonna 2010 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Kunnat 2007 Koko maa (2) (6) (9) (50) (165) - 49 (184) Korkeimmat: Jyväskylä Oulu Joensuu Tampere Geta Luoto Turku Vaasa Pyhäntä Kuopio Rovaniemi Helsinki Ylivieska Espoo Seinäjoki Sievi Oulunsalo Matalimmat: Särkisalo Hailuoto Kustavi Hirvensalmi Jaala Luhanka /RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07

26 PARAS uudistaa rakenteita, mutta miten uudistamme palveluprosessit? TILAAJA Kysyntä Tarjonta Tarve KÄYTTÄJÄ / ASIAKAS Raamit Tuotekehittely Tuotteistus TUOTTAJA Palvelua asiakkaalle vai palvelun toteuttamista asiakkaan kanssa

27 Tarve ja vastuullinen vapaus valita Tarpeeseen vastaaminen Tarpeen tiedostaminen ja tiedon kerääminen tarpeiden muutoksista Palvelujen räätälöinti erilaisten asiakkaiden tarpeiden mukaan Palvelujen tuotteistaminen Tuotekeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen Palveluseteli Hakeutumisoikeus palveluihin yli kuntarajojen (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Rahoitus ja maksuperusta? Asiakkaan oikeudet valita? Julkisen ja yksityisen palvelutuottajan rajapinta Itsepalvelu Vertaistuki Vertaispalvelu

28 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne ) Tilanne

29 Mitä saatava aikaan Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava Tuottavuuden parantaminen välttämätön, muttei riittävä ehto Tuottavuuden kohdentaminen palveluihin, josta odotettavissa hyötyä ja vaikuttavuutta. Palvelujen kysyntää on vähennettävä Resurssien ja kehittämisponnistusten uudelleen kohdentaminen. Yleinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ikä- ja kohderyhmä spesifinen (varhainen) puuttuminen.

30 Uudistumisen toiminnalliset ulottuvuudet Kunta- ja palvelurakenneuudistus Jatketaan paras uudistusta: järjestämisvastuu toteutetaan laajemmassa väestöpohjassa. Porrastettu palvelujärjestelmä ja selkeät organisaatio- ja johtamisrakenteet Asiakaslähtöiset palveluprosessit Toiminnan hahmottaminen ja johtaminen hallinto- ja professiorajat ylittävinä asiakasprosesseina. Osaoptimoinnista hallittuihin kokonaisuuksiin. Innovaatiot, uudet menetelmät ICT, teknologia ja näyttöön perustuvat menetelmät Toimintatavat, johtamiskulttuuri, työnjako ja sosiaaliset innovaatiot

31 Yhteiskunnallisten muutoksen askellus Muutostarpeen tiedostaminen ja sitoutuminen kehitystyöhön 1-3 vuotta Käytännön kehitystyö ja kokeilutoiminta 3-4 vuotta Vakiinnuttaminen osaksi arkipäivää 1-3 vuotta YHTEENSÄ 4-10 VUOTTA