Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli. Valtion talouden tasapainotus kuntarahoituksen näkökulmasta

Transkriptio

1 Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli Valtion talouden tasapainotus kuntarahoituksen näkökulmasta

2 Lähtökohtia talouden tasapainottamisesta puhuttaessa on tarkasteltava julkista taloutta kokonaisuutena (valtiontalous, kuntatalous, sosiaaliturvarahastot) vuonna 2015 arvioitu rakenteellinen alijäämä Suomessa on 1,5 % BKT:sta ja julkisen talouden kestävyysvaje on 5,5 % BKT:sta esitettyihin arvioihin ovat yhtyneet kaikki puolueet Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 2

3 Mistä julkisen talouden kestävyydessä on kyse? Talouskriisin jälkeinen ja sen pahentama ongelma ja se koskee julkista taloutta kokonaisuutena Julkisen velan hallittavuus Korkomenoja ei voida pitkään rahoittaa velaksi Julkisen velan osuuden BKT:sta täytyy vakiintua siedettävälle tasolle Rajoitus alijäämälle Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 3

4 Miksi kestävyys on ongelma nyt? Väestön ikärakenteen muutos Suomi kulkee EU:n etujunassa Ikäsidonnaisten julkisten menojen (hoito- & hoivamenot sekä eläkkeet) kasvu meillä EU-maiden nopeinta vuoteen 2030 Talouskriisi heikentää kansantaloutta ja julkista taloutta pysyvästi Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 4

5 Ikäsidonnaisten menojen muutos , %-yks. BKT:sta Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 5

6 Mitä pitäisi tehdä? Mitä pikemmin ongelmaan tartutaan, sitä pienemmin taloudellisin ja sosiaalisin vaurioin se voidaan ratkaista Riskit kasvavat, jos kestävyysongelmaan ei puututa Suuria ikäluokkia vielä työelämässä Toisaalta kestävyysongelma on niin suuri, että sitä on varauduttava hoitamaan koko vuosikymmen Asteittainen sopeuttaminen Seuraavalla vaalikaudella julkista taloutta tulisi vahvistaa keskimäärin 1,5 mrd. /vuosi Loppu seuraavan vaalikauden aikana Jos talous osoittautuu edellistä arviota vahvemmaksi, aikataulua voidaan nopeuttaa Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 6

7 Millä toimin? Seuraava vaalikausi Jos ei päätöksiä uusista rakenteellisista toimista, valtion talous tulisi saattaa tasapainoon vuoteen 2015 mennessä Julkiset menot Veroaste Rakenteelliset uudistukset keventävät tasapainotustaakkaa Työllisyysaste (työurien pituus, rakenteellinen työttömyys) Työn tuottavuus julkisissa palveluissa Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 7

8 Julkisen talouden ohjausta tehostettava Valtiontalous Kehysmenettely luo hyvän perustan Kytkettävä kiinteästi tasapainotavoitteeseen Finanssipoliittinen suunnitelma: tasapainotavoite, menokehykset, veroperusteet Kuntatalous Ikäsidonnaisten menojen kasvu vastaa 7 %-yksikön korotuspainetta kunnallisverossa (lis. työeläkemaksut keskim. + 4 %-yks.) Valtionosuudet ja kuntatalouden ohjaus pysyvät kysymyksinä jatkossakin Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 8

9 Eri tekijöiden vaikutukset kestävyysvajeeseen Herkkyyslaskelma: Perusuran oletus Kestävyysvaje pienenisi 1 %-yksiköllä, jos muutos perusuraan olisi Yleisen tuottavuuden nousu 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto 0 +0,25 %-yksikköä / v Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä 2 vuotta +1 vuosi Maahanmuuton lisääminen / v / v Syntyvyyden nousu 1,85 +0,5 Sijoitusten tuottoasteen muutos 4 % +0,9 %-yksikköä Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 9

10 Kuntatalouden rooli julkisen talouden hoidossa Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 10

11 Lähtökohtia kuntatalouden volyymi suuri, liki valtiontalouden luokkaa kuntien tulorakenne suppea: pääasiallisia tulolähteitä vain kolme (verot, maksut ja valtionosuudet) veropohja kapea: tulovero, yhteisövero ja kiinteistövero ns. efektiivinen kunnallisvero huomattavasti matalampi kunnat ovat velkaantuneet huomattavasti vähemmän kuin valtio kunnat vastaavat merkittävimmästä osasta hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 11

12 Kuntatalouden näkymät parantuneet edellyttäen että menot pysyvät kurissa 3500 KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN VUOSIKATE, POISTOT JA NETTOINVESTOINNIT milj.euroa Vuosikate, PPO Vuosikate, PPB 2011 Nettoinvestoinnit Käyttöomaisuuden poistot Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 12

13 Verotulojen näkymät parantuneet suhteessa kevään arvioon 21 KUNTIEN VEROTULOT MRD. EUROA 20, ,9 17,5 17,5 17,6 17,6 17,5 18,6 18,2 18,4 19,1 19,1 19,9 19, ,3 16, Verotulot, PPO Verotulot, PPB 2011 Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 13

14 Kuntien verotuottojen kasvu ei palaa taantumaa edeltävälle uralle KUNTIEN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ KÄYVIN HINNOIN, MRD. EUROA Verotulot ja valtionosuudet: : 6,8 % : 3,1 % : 3,6 % KUNTIEN VEROTULOT KUNTIEN VALTIONOSUUDET Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 14

15 Kuntien menojen sopeuduttava hitaampaan tulojen kasvuun keskim. keskim. MUUTOKSET Toimintamenot - arvon muutos, % 5,4 4,0 3,5 3,6 3,8 Palkkausmenot - Palkkasumma, arvon muutos, % 4,5 3,1 2,5 2,5 3,0 - Ansiotaso, % 3,9 3,5 3,2 2,5 3,0 - Henkilöstön määrän muutos, 1000 hlöä 4,043-3,200-2, Työnantajamaksut, %/palkkasumma 31,3 30,8 29,9 30,1 30,3 Ostot - arvon muutos, % 7,4 6,2 6,0 6,0 6,0 Maksetut avustukset - arvon muutos, % 2,7 4,3 5,0 0,0-2,0 Investoinnit, mrd.e 3,5 4,0 3,8 3,8 3,8 KOKONAISMENOT - arvon muutos, % 5,3 2,7 2,5 3,5 3,6 Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 15

16 Kuntatalouden epätasapaino valuu kuntien lainakantaan 16 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat MRD. EUROA Lainakanta Kassavarat Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 16

17 Kuntien kestävyysongelma vaatii tuottavuuden nostoa Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellivuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) kansantalouden tilinpidon mukaan 3 3 2,5 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0,7 0,7 1,0 0,2 0,5 0,8 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,7 0,3 0,4 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 1,3 0,9 1,0 1,2 1,0 0,7 0,4 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 0,0 0,4 0,6 0,6 0,6 0,3 0,4 0,2 0,2 0,1-0,1 0,0-0,2 2 1,5 1 0,5 0-0, ,5 Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot+investoinnit Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 17

18 Henkilöstön määrä keskeinen - eläkepoistumaa hyödynnettävä Kuntien työlliset , 1000 henkilöä Kunta-alan eläkepoistuma Lähde: Tilastokeskus , ennuste Kuthanek Lähde: Kuntien Eläkevakuutus Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 18

19 Vanhushuoltosuhteen kehitys (oikea asteikko) ja kestävyysvaje (vasen asteikko) pohjoismaissa % suhteessa kokonaistuotantoon 7 6 Norja 5 Suomi 4 % suhteessa työikäiseen väestöön 50 Suomi Ruotsi Norja Tanska Ruotsi Tanska 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 20 Lähteet: vanhushuoltosuhteet Euroopan komissio ja talouspoliittinen komitea Kestävyysvajeet: Suomen, Ruotsin ja Tanskan osalta Euroopan komissio 2010; Norjan osalta OECD VM/KO Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 19

20 Kuntien ja kuntayhtymien talouden meno- ja tulorakenne vuonna 2010 Lähde: PPO Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 20

21 Siitä on lähdettävä että tähän on tultu kuntien omien toimenpiteiden merkitys kasvussa: passiivisuus antaa valtiovallalle syyn lisätä velvoittavaa lainsäädäntöä vanhoista toimintatavoista kiinni pitäminen vaarantaa palvelut pienimmät kunnat tarvitsevat leveämpiä hartioita, jolloin niille on annettava olosuhteisiin sopivia mahdollisuuksia järjestää palvelut talouskasvun suuruus sekä menokasvun hillintä määrittävät veronkorotusten ja menoleikkausten tarpeen sekä kuntatalouden ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 21

22 Siitä on lähdettävä että tähän on tultu jatkossa valtiolta ei voida odottaa merkittäviä tukitoimia kuntataloudelle, koska se painii omien talousongelmiensa kanssa kunnat ovat hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisin toimija, jolloin niiden toimintakyvystä on huolehdittava kaikissa olosuhteissa Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 22

23 Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko Koko maa maa 444,0vuotta (2) (4) (22) (86) (118) (90) (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen Lähde: Suomen Kuntaliitto /RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Osasto Karttakeskus, Lupa L7017/07 pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 23

24 Mitä valtiovalta voisi tehdä? pidättäytyä uusien tehtävien määräämisestä kunnille toteuttaa määrätietoisesti ja ripeästi tuottavuutta edistäviä hankkeita (mm. julkishallinnon tietojärjestelmät) harjoittaa aktiivista alueiden kehittämispolitiikkaa, jotka tuovat työtä ja toimeentuloa joka puolelle Suomea kuntien rahoitusrakennetta on monipuolistettava kuntien luottokelpoisuus ja rahoitus on turvattava vakaa ja johdonmukainen kuntapolitiikka hallitusväristä riippumatta kansalaisten yhdenvertaisuus vai kunnallinen itsehallinto? Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 24

25 Entä kunnat? innovatiivisuus, tutkimus ja tuotekehitys myös kuntiin oman kunnan palvelurakenteen sopeuttaminen tulevaisuuteen tosiasioiden pohjalta palvelujen tuottamisen organisointi: oma toiminta, hyvät käytännöt, tilaaja-tuottaja, ostopalvelut, kunta vai kuntayhtymät, yksityiset, kolmas sektori valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen edunvalvonta hyvä työnantajapolitiikka, eläköitymisen hyödyntäminen, paluumuuttajien houkutteleminen varsinkin suurimpien kaupunkialueiden, maakuntakaupunkikeskusten ja ympäristökuntien yhteistyöhön panostaminen hallinnolliset muutokset (liitokset vai liittoutumat) Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 25

26 Seuraavien hallitusneuvottelujen suuret kysymykset kuntapolitiikassa Paras-hanke: jatketaanko ja missä muodossa kuntarakenteet: kuntien pakkoliitokset? muu pakkovalta? kuntien yhdistämisavustukset ja valtionosuuksien kompensointi kuntaliitostilanteissa kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen mm. valtionsouuksien sitominen tuloksellisuuteen, kustannustenjaon tarkistuksen kytkeminen julkisen talouden kokonaistilanteeseen keshysbudjetointi myös kuntasektorille yhteisövero valtiolle, kiinteistöveron korotus ja laajentaminen Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 26

27 Onko maassa malttia toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta? suuret uudistukset vievät aina oman aikansa, jo saavutettuja tuloksia ei pidä vähätellä uudistusperiaatteeksi mahdollistava: se motivoi kuntia uudistuksiin sekä huomioi kuntien erilaiset olosuhteet kunnille annettava työrauha toteuttaa uudistuksia onko valtiolla ja kunnissa rohkeutta tehdä tuottavuutta parantavia investointeja? parempi huonompikin linja kuin hallituskausittain vaihtuva linjattomuus: murentaisi luottamuksen ja veisi kunnilta motivaation toteuttaa uudistuksia oma-aloitteisesti Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 27