Tullin alueen hulevesiselvitys

Transkriptio

1

2 (20) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 Projektin organisaatio SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA Keskustan valuma-alue... 2 Maankäyttö... 2 Suunnittelualueen hulevesien virtausreitit HYDROLOGINEN TARKASTELU Maankäytön muutokset... 4 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun... 5 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet HULEVESIMALLINNUS Mallin kuvaus... 5 Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat... 6 Mallinnustulokset Linja 1, Tullikatu Itsenäisyydenkatu Linja 2, Lähteenkatu rautatien alitus Linja 3, Kalevantie rautatien alitus Linja 4, Åkerlundinkatu Ratapihankatu Linja 5, Viinikankatu Linja 6, Kalevantie Viinikankatu Linja 7, Yliopisto Viinikankatu HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET EHDOTETUT RATKAISUVAIHTOEHDOT Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta Hulevesien muodostumisen vähentäminen Hulevesien varastoiminen ja viivyttäminen Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Tulvareitit Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta KIINTEISTÖKOHTAISTEN HALLINTARATKAISUJEN TOTEUTUSEDELLYTYKSET Kiinteistökohtaisten hallintaratkaisujen tarve Tonttikohtaisten hallintaratkaisujen sijoittaminen Toteuttamiskelpoisuus NYKYISEN HULEVESIVERKOSTON KEHITTÄMISTOIMET Viinikankadun hulevesiviemärin ylivuoto Sorsalampeen Lähteenkadun hulevesiviemärin ylivuoto Sorsalampeen Kalevantien hulevesiviemärin kapasiteetin kasvattaminen YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN Yleistä Yhteenveto suositelluista hulevesien hallintatoimenpiteistä Hulevesimääräykset Ohjeet jatkosuunnitteluun LIITTEET Liite 1. Suunnitelmakartta 1:2000 A2 Kansikuva: Kattovesien purku Attilan luoteiskulmalla, Sito Oy

3 (20) 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tässä työssä on laadittu Tullin alueen yleissuunnitelmaa varten hulevesiselvitys ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen keskustassa Itsenäisyydenkadun, Ratapihankadun ja Viinikankadun rajaamalla alueella. Työssä on arvioitu yleissuunnitelman mukaisen maankäytön vaikutuksia hulevesien määrään, laatuun ja johtamisreitteihin. Lisäksi on arvioitu alueellisen ja tonttikohtaisen hulevesien hallinnan tarvetta sekä esitetty sitä varten tarvittavat alustavat mitoitusperusteet. Tässä työssä esitettävää hulevesien hallinnan suunnitelmaa tulee päivittää ja tarkentaa asemakaavojen laadinnan yhteydessä. Lisäksi kortteleiden toteutussuunnittelun yhteydessä tulee laatia tarkennettu toteutussuunnitelma, jossa yksittäisien hallintamenetelmien sijainti, mitoitus ja yksityiskohdat tarkennetaan. 1.2 Projektin organisaatio Selvityksen on laatinut Sito Oy. Konsultin työryhmään kuuluivat dipl.ins. Perttu Hyöty, ins. AMK Olli Nissinen sekä maisema-arkkitehti Antti-Jaakko Koskenniemi. Työn tilaajana on ollut Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, yhteyshenkilönään vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman. Tilaajan puolelta työtä on ollut ohjaamassa ohjausryhmä, jonka kokouksiin ovat osallistuneet: Anna Hyyppä, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Veikko Vänskä, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Marjatta Salovaara, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö Maria Åkerman, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Ranja Hautamäki, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Pekka Heinonen, Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut

4 (20) 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA 2.1 Keskustan valuma-alue Suunnittelualue sijaitsee tiheästi rakennetulla Keskustan valuma-alueella Näsijärven ja Pyhäjärven välissä. Tampereen kantakaupungin valuma-alueselvityksessä alueelle on annettu seuraavat toimenpidesuositukset: 1. Sekaviemäröintiä ei lisätä 2. Uusissa kiinteistöissä tehdään hulevesien määrällisiä ja laadullisia hallintatoimenpiteitä Alueen ongelmakohdiksi on tiedostettu vähäinen tila hulevesien hallintajärjestelmille sekä rautatietunnelin kuivatus Itsenäisyydenkadulla. 2.2 Maankäyttö Suunnittelualue on nykyisellään tiiviisti rakennettua, pääosin läpäisemätöntä pintaa. Alueen rakennuskanta vaihtelee vanhoista asuinkerrostaloista uudempiin liike-elämää palveleviin toimistorakennuksiin (kuva 1). Kuva 1. Kanta-Tulli (sininen rajaus) kuvattuna etelästä (Tampereen kaupunki)

5 (20) 2.3 Suunnittelualueen hulevesien virtausreitit Suunnittelualueen läpi kulkee seitsemän päävirtausreittiä, joita pitkin hulevedet kulkeutuvat alueen ulkopuolelle kolmeen eri purkupisteeseen. Linjojen ja purkupisteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Valuma-aluejako on esitetty liitteessä 1. Itsenäisyydenkatu Linja 1 Linja 2 Rautatien alitus Linja 5 Linja 4 Linja 3 Linja 7 Linja 6 Viinikanoja Kuva 2. Virtausreitit ja purkupisteet Viinikanoja Linja 4 purkaa hulevedet Viinikanojaan Naulakadun alikulun kautta ja linjat 5,6 ja 7 Viinikan liittymäalueen kautta. Linjaan 5 liittyy tarkasteltavan osuuden pohjoispuolelta suurikokoinen Kalevan alueella sijaitseva noin 40 ha valuma-alue. Linjat 5 ja 6 risteävät Kalevantien sillan kohdalla ja Yliopiston alueelta tuleva linja 7 yhdistyy näihin Viinikan liittymäalueen pohjoispuolella. Rautatien alitus Linjat 2 ja 3 purkavat hulevedet Ratapihankadun kautta rautatien alitukseen. Linjoilla 2 ja 3 on risteämispiste Tullintorin eteläpuolella ja linjalta 3 on rakennettu ylivuotoputki linjaan 3. Linjalla 2 on myös ylivuotoputki linjalle 4 Åkerlundinkadun ja Ratapihankadun risteyksessä. Linjalla 3 on sukellusviemäriosuus Tullintorin kauppakeskuksen kohdalla. Itsenäisyydenkatu Linja 1 purkaa hulevedet Itsenäisyydenkadulle ja siitä edelleen rautatien alitse Rautatienkadun kautta Rongankadulle.

6 (20) 3 HYDROLOGINEN TARKASTELU 3.1 Maankäytön muutokset Maankäytön muutosta ja vaikutuksia on arvioitu Tullin alueen yleissuunnitelman perusteella (kuva 3). Suunnitelmassa on esitetty uudis- ja täydennysrakentamista, jonka volyymi vaihtelee alueen eri osissa. Suurimmat uudisrakennuskohteet ovat Kalevantien eteläpuolella vanhan sairaalan alueella sekä Yliopiston kampuksella suurinta Kalevantien eteläpuolella. Kanta-Tullin alueella lähes kaikki rakentamishankkeet ovat täydennysrakentamista kuten talojen lisäsiipiä ja lisäkerroksia. Muutama rakennus, kuten pysäköintilaitos Åkerlundinkatu 4:ssä sekä Tulli Business Parkin itäpuolinen liikerakennus, on esitetty purettavaksi uuden rakentamisen tieltä. Kuva 3. Tullin alueen yleissuunnitelmakartta

7 (20) 3.2 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Tullin alueen yleissuunnitelman perusteella maankäytön muutos ei lisää merkittävästi vettä läpäisemättömien pintojen määrää, koska alue on jo nykyisellään hyvin tiiviisti rakennettua. Tämän vuoksi muodostuvan pintavalunnan määrä ei myöskään tule huomattavasti lisääntymään rakentamisen myötä. Sadanta-valuntatapahtumia tarkasteltiin yksityiskohtaisesti hulevesimallinnuksen avulla. Laadullisesti uudisrakentaminen ei tule merkittävästi vaikuttamaan alueella muodostuvien hulevesien laatuun lukuun ottamatta rakentamisen aikaisia hulevesiä jotka voivat sisältää runsaasti kiintoainesta ja muita epäpuhtauksia. Selvitysalue on jo nykyisellään rakennettua ja siellä muodostuvat hulevedet vastaavat laadultaan tiiviiden kaupunkikeskustojen hulevesiä eli vähintäänkin nuhruisia. 3.3 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Tampereen kantakaupungin valuma-alueselvityksessä Keskustan valuma-alueelle annettiin toimenpidesuositukseksi toteuttaa hulevesien laadullisia ja määrällisiä hallintatoimenpiteitä uusissa kiinteistöissä. Suunnittelualueen hulevesimallinnuksen perusteella alueen hulevesiviemäreiden kapasiteetti on nykytilassaan lähes kokonaan käytössä ja alueella on tarvetta määrällisen hallinnan toteuttamiselle. 4 HULEVESIMALLINNUS 4.1 Mallin kuvaus Tullin alueesta ja sen lähiympäristöstä laadittiin hulevesimalli EPA-SWMM ohjelmistolla. Mallin laadittiin yksityiskohtaisemmin Kanta-Tullin alueelle, joka rajoittuu pohjoisessa Itsenäisyydenkatuun, etelässä Kalevantiehen, idässä Yliopistonkatuun ja lännessä Ratapihankatuun. Rajauksen ulkopuolisilla alueilla malli on laadittu karkeammalla tarkkuudella. Mallin rakennetta on havainnollistettu kuvassa 4. Kanta-Tulli Kuva 4. Mallin rakenne

8 (20) 4.2 Mallinnuksessa käytetyt rankkasadetapahtumat Mallin tarkastelua tehtiin sekä tavanomaisilla (1/5a 1/10a) että erittäin harvinaisilla (1/100a 1/200a) toistuvuuksilla ja kestoltaan vaihtelevilla rankkasateilla. Mallin esittelyssä käytettiin alueen hulevesiverkoston toimintaa parhaiten kuvaavia usein toistuvia ja lyhyitä min sadetapahtumia. 4.3 Mallinnustulokset Mallinnuksessa havainnoitiin alueen hulevesiverkoston toimintaa ja ongelmakohtia erilaisilla sadetapahtumilla. Mallista otettiin tarkasteluun alueen seitsemän päälinjaa, jotka on esitelty tarkemmin kappaleissa Linja 1, Tullikatu Itsenäisyydenkatu Kuva 5. Linjan 1 sijainti ja pituusprofiili Sateen kesto 30 min, toistuvuus 1/5a Tullikadulta Itsenäisyydenkadun kautta rautatien länsipuolelle ja siitä edelleen Rautatienkatua pohjoiseen kääntyvä linja 1 osoittautui kapasiteetiltaan riittämättömäksi. Suurimmat ongelmapaikat linjan suhteen ovat Tullikadun tasaukseltaan muuta ympäristöä matalammat ja näin ollen tulvaherkät risteysalueet sekä Itsenäisyydenkadun kapasiteetiltaan riittämätön linjaosuus. Linjan 1 sijainti kartalla ja pituusprofiili on esitetty kuvassa 5.

9 (20) Linja 2, Lähteenkatu rautatien alitus Sateen kesto 30 min, toistuvuus 1/5a Kuva 6. Linjan 2 sijainti ja pituusprofiili Lähteenkadulta Yliopistonkadun, Åkerlundinkadun ja Ratapihankadun kautta rautatien alitukseen johtavalla linjalla 2 kapasiteetti oli lähes kauttaaltaan käytössä jo tavanomaisilla sadetapahtumilla. Linjan ongelmallisin osuus on Lähteenkadulla joka tulvii jo kerran viidessä vuodessa toistuvilla sateilla. Linjan 2 sijainti kartalla ja pituusprofiili on esitetty kuvassa 6.

10 (20) Linja 3, Kalevantie rautatien alitus Sateen kesto 30 min, toistuvuus 1/5a Kuva 7. Linjan 3 kartta ja pituusprofiili Linja 3 kulkee Kalevantieltä Sumeliuksenkadulle ja sieltä sukellusviemärinä Tullintorin parkkihallin alitse Ratapihankadulle ja rautatien alitukseen. Linja 3 risteää Linjan 2 kanssa Åkerlundinkadulla ja osa vesistä ohjautuu Ratapihankadulle laskevaan linjaan 2. Tulvimisen kannalta linjan riskialtein kohta sijaitsee Tullintorin länsipuolella ennen rautatien alitusta, jossa kaivot ovat hyvin matalia. Linjan 3 sijainti kartalla ja pituusprofiili on esitetty kuvassa 7.

11 (20) Linja 4, Åkerlundinkatu Ratapihankatu Sateen kesto 30 min, toistuvuus 1/5a Kuva 8. Linjan 4 kartta ja pituusprofiili Linja 4 alkaa Åkerlundinkadulta Tulli Business Parkin kulmalta ja laskee Ratapihankatua alas Naulakadun alikulun kautta Viinikanojaan. Linjan kapasiteetti on tavanomaisilla sateilla lähes kauttaaltaan käytetty, mutta tulvimista ei mallinnuksessa havaittu. Linjan 4 sijainti kartalla ja pituusprofiili on esitetty kuvassa 8.

12 (20) Linja 5, Viinikankatu Sateen kesto 30 min, toistuvuus 1/5a Kuva 9. Linjan 5 kartta ja pituusprofiili Viinikankadulla sijaitsevaa linjaa 5 tarkasteltiin välillä Kalevanaukio Viinikan liittymä. Tarkasteltavaan linjan osaan purkaa iso valuma-alue Kalevasta, pinta-alaltaan noin 50 ha. Linjan kapasiteetti on täynnä jo tavanomaisilla sateilla ja Kalevantien alituksen kohdalla linja tulvii. Linjan 5 sijainti kartalla ja pituusprofiili on esitetty kuvassa 9.

13 (20) Linja 6, Kalevantie Viinikankatu Sateen kesto 30 min, toistuvuus 1/5a Kuva 10. Linjan 6 kartta ja pituusprofiili Kalevantieltä Viinikankadun kautta Viinikanojaan kulkeva linja 6 kulkee Viinikankadulla rinnakkain linjan 5 kanssa. Linjalla esiintyy tulvimista tavanomaisilla sateilla Viinikankadun osuudella (300B) sekä Kalevantiellä ennen jyrkkää liitosta Viinikankadulle. Linjan 6 sijainti kartalla ja pituusprofiili on esitetty kuvassa 10.

14 (20) Linja 7, Yliopisto Viinikankatu Sateen kesto 30 min, toistuvuus 1/5a Kuva 11. Linjan 7 kartta ja pituusprofiili Linja 7 laskee yliopiston alueen läpi ja liittyy Viinikankadun linjaan ennen Viinikan liittymää. Linjan kapasiteetti on riittämätön valuma-alueen kokoon nähden ja tulvimista esiintyy jo tavanomaisilla sadetapahtumilla. Linjan 7 sijainti kartalla ja pituusprofiili on esitetty kuvassa 11.

15 (20) 5 HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET Suunnittelualue on jo nykyisellään tiiviisti rakennettua keskusta-aluetta. Tullin yleissuunnitelmassa esitetty lisä- ja täydennysrakentaminen ei merkittävästi lisää suunnittelualueella muodostuvien hulevesien määrää tai huononna niiden laatua. Selvitysalueen nykyinen hulevesijärjestelmä on kuitenkin kapasiteettinsa ylärajoilla, joten tarvetta hulevesien määrälliselle hallinnalle on jo nykytilanteessa. Selvitysalueella havaittiin myös todennäköisiä hulevesitulvakohteita, joiden syy ei ole itse selvitysalueen maankäytöstä vaan yläpuolisilta valuma-alueilta tulevat hulevedet. Tampereen hulevesiohjelman mukaisesti keskustan valuma-alueella tavoitteena on, ettei sekaviemäröintiä lisätä ja että uusissa kiinteistöissä tehdään hulevesien määrällisiä ja laadullisia hallintatoimenpiteitä. Selvitysalue on jo nykyisellään erillisviemäröity, joten sekaviemäröintiä ei lisätä. Uusissa kiinteistöissä hulevesien hallintatoimenpiteiden toteuttaminen on mahdollista, mutta selvitysalueella haasteen asettaa täydennysrakentaminen, joka kytkeytyy kiinteistön vanhaan hulevesijärjestelmään, jonka muuttaminen on vaikeaa. Tullin alueella hulevesien hallinnan tavoitteena on ensisijaisesti tulvimisen ehkäiseminen selvitysalueella sekä hulevesiohjelman mukaisesti pienentää kiinteistöiltä purkautuvaa hulevesivirtaamaa sekä jossain määrin myös parantaa hulevesien laatua kiinteistökohtaisilla toimenpiteillä. Kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan tarve on suurin Yliopiston kampusalueella sekä vanhan sairaalan alueella, minne uudisrakentaminen keskittyy. Havaittujen tulvakohteiden parantaminen edellyttää hulevesiverkostoon kohdistuvia toimenpiteitä, jotka eivät sijoitu maankäytön muutosalueille mutta ne on silti suositeltavaa toteuttaa mahdollisimman pian. 6 EHDOTETUT RATKAISUVAIHTOEHDOT 6.1 Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta Nykytilanteessa Tullin alueella ei ole juurikaan kiinteistökohtaisia hulevesien määrällisen tai laadullisen hallinnan järjestelmiä. Verkoston virtaamapiikkien hillitsemiseksi suositeltava ratkaisu olisi toteuttaa tonttikohtaisia hulevesien määrällisen hallinnan järjestelmiä tasapuolisesti kaikille alueen tonteille. Hule-9 määräyksen toteutuminen tarkoituksenmukaisesti edellyttää kaiken tontilla muodostuvan huleveden ohjaamista hallintaratkaisujen kautta katuviemäreihin. Nykyisten tonttien sisäisten kuivatusjärjestelmien asettamien rajoitusten vuoksi hallintajärjestelmien toteutus tulee suunnitella tapauskohtaisesti: Maankäytön muutos tai uudisrakentaminen tontilla Tontin sisäinen hulevesien hallinta huomioidaan arkkitehti-, KVV- ja rakennesuunnittelussa Nykyinen rakennuskanta tontilla Tontin sisäisiä hulevesijärjestelmiä muutetaan taloyhtiöiden isompien remonttien yhteydessä Esim. putki-, katto- tai piharemontti Tontista riippuen järjestelmien toteutuksessa tulee harkita onko vaihtoehto toteuttaa yksi keskitetty hallintaratkaisu vai hajautettu malli jolloin tontin sisällä toteutetaan useampia pienempiä hallintaratkaisuja. Joissain tapauksissa vaihtoehtona voi myös olla viherkattorakenne tai ullakolle sijoitettava viivytyssäiliö.

16 (20) Kiinteistökohtaisten toimenpiteiden toteuttamisedellytyksiä on käsitelty tarkemmin kappaleessa Hulevesien muodostumisen vähentäminen Suunnittelualueen tonttien tiivis rakenne ja kellarikerrokset eivät käytännössä mahdollista imeytykseen perustuvien hallintaratkaisujen käyttämistä. Hulevesien muodostumisen vähentämistä on kuitenkin mahdollista toteuttaa esimerkiksi viherkatoilla. 6.3 Hulevesien varastoiminen ja viivyttäminen Hulevesien varastoiminen ja viivyttäminen tonteilla vaatii kohdekohtaista suunnittelua johtuen suuresta vaihtelusta tonttien sisäisten hulevesiratkaisujen välillä. Osalla tonteista hulevedet johdetaan katolta rakennuksen läpi pohjaviemäriin, kun taas osa tonteista johtaa hulevedet katualueelle. Viivytys- ja varastoratkaisujen toteuttaminen tonteilla tulisi tapahtua niin, että kaikki tontilla muodostuvat hulevedet saataisiin hallintajärjestelmän piiriin. 6.4 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Tullin alueella on jo nykytilanteessa niukasti tilaa toteuttaa hulevesien hallintajärjestelmiä yleisille alueille johtuen tiiviistä maanpäällisestä ja maanalaisesta rakentamisesta. Ensisijaisena toimenpiteenä tulee alueen katujen ja aukioiden suunnittelussa huomioida verkoston potentiaaliset tulvapaikat ja suunnitella tulvareitit (katujen ja aukioiden tasaus) tulvahaittojen ehkäisemiseksi. 6.5 Tulvareitit Tullin alueella tulvareitit tulee huomioida yleisten alueiden kuten katujen ja aukioiden suunnittelussa sekä myös korttelialueiden sisäisten piharatkaisujen suunnittelussa. Suositeltava ratkaisu on käyttää katuja tulvareitteinä ja ohjata vesiä maanpintaa pitkin kohti valumaalueen verkoston purkupistettä. Suositeltavaa on myös varata kaduilta ja aukioilta alueita joissa vesi voi hetkellisesti tulvia hallitusti aiheuttamatta haittoja ympäristölle tai liikenteelle. 6.6 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska niihin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista. Rakennusvaiheen hulevesien käsittely kannattaa järjestää tilapäisillä ratkaisuilla erillään lopullisen tilanteen hulevesien hallintajärjestelmistä, koska hulevesijärjestelmiä ei todennäköisesti voida rakentaa niin etupainotteisesti, että se olisi käyttökunnossa muun rakentamisen aikana. Lisäksi rakennusvaiheen runsas kiintoainehuuhtouma voi tukkia suodattavat hulevesien hallintamenetelmät. Suunnittelualueella rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta tulisi suunnitella rakennustyön tyyppi huomioiden kohdekohtaisesti ennen työmaan aloittamista. Työmaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennus- tai saneeraustyömaita, joissa kaivetaan maata, louhitaan tai porataan kiviainesta tai kunnostetaan rakennusten julkisivuja tai muita ulkopintoja. Tiivisti rakennetuilla kaupunkialueilla suositeltavia ratkaisuja ovat lähimpien ritiläkaivojen suojaaminen suodatinkankaalla ja tihennetty sakkapesien tyhjennysväli. Työmaan ja työmaalla muodostuvien hulevesien laadusta riippuen voi joissain tapauksissa olla tarpeen vesien käsittely esim. konttiin rakennetussa puhdistusjärjestelmässä.

17 (20) 7 KIINTEISTÖKOHTAISTEN HALLINTARATKAISUJEN TOTEUTUSEDELLYTYKSET 7.1 Kiinteistökohtaisten hallintaratkaisujen tarve Kiinteistökohtaisilla hallintaratkaisuilla on mahdollista vähentää osavaluma-aluetason purkuvirtaamia, mikäli toimenpiteitä toteutettaisiin kaikissa alueen kortteleissa. Kuvassa 12 on esimerkki tilanteesta linjalla 3, kun kaikki alueen kattopinnat ovat hule-9 määräyksen piirissä (1 m 3 käsittelytilavuutta jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti). 1/5a toistuvalla 10 minuutin rankkasateella virtaamahuippu kutistuu noin 40 % nykytilaan verrattuna. Purkuvirtaaman tarkastelupiste Kuva 12. Tonttikohtaisten hallintaratkaisujen vaikutus huippuvirtaamiin Mikäli kiinteistökohtaisia menetelmiä toteutetaan vain yksittäisiin kohteisiin, ei niillä ole käytännön vaikutusta osavaluma-aluetasolla tai selvitysalueelta kokonaisuudessaan purkautuviin hulevesivirtaamiin. Selvitysalueen läpi purkaa myös yläpuolisten valuma-alueiden vesiä mm. Lähteenkadulta, joihin selvitysalueen toimenpiteillä ei voida lainkaan vaikuttaa. Kiinteistökohtaisten toimenpiteiden vaikutus pidemmillä sateilla on myös rajallinen, koska menetelmien mitoittaminen hule-9 vaatimusta suuremmaksi on tonttien ahtauden vuoksi kohtuutonta. On kuitenkin muistettava, että vaikka kiinteistökohtaisilla hulevesien hallintatoimilla onkin rajoituksena mm. mitoituksen suhteen ja niiden laskennallinen vaikutus isomman valumaalueen virtaamissa voi näyttää vähäiseltä, ovat ne kuitenkin käytännössä ainoa keino vaikuttaa keskusta-alueen hulevesivirtaamien vähentämiseen. Pinta-alallisesti suuri osa Tampereen keskustasta on kiinteistöjen aluetta, joilta purkautuvan huleveden hallinta ennen vesistöä ei ole mahdollista muualla kuin kiinteistön sisällä tai välittömässä läheisyydessä. Kiinteistöjen pinta-alasta suurin osa on kattoa, joten kattovesien hallinta on keskeistä. Hallintatoimenpiteiden toteuttaminen on tosin hyvin haasteellista, koska ne pitäisi pysytä sovittamaan olemassa olevaan rakenteeseen

18 (20) 7.2 Tonttikohtaisten hallintaratkaisujen sijoittaminen Hallintaratkaisujen sijoittaminen kortteleihin on tiiviin rakentamisen, muun kunnallistekniikan, kellarirakentamisen sekä tonttien rakennettujen hulevesijärjestelmien vuoksi vaikeaa. Tämän työn yhteydessä haettiin Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkistosta lukuisten Kanta-Tullin alueen rakennusten piirustukset ja selvitettiin niistä miten kiinteistöjen hulevesien johtaminen on järjestetty. Tullin alueella on havaittavissa kaksi keskeistä haastetta kiinteistökohtaiselle hulevesien hallinnalle, mitä on havainnollistettu kuvassa 13. Suuressa osassa rakennuksista kattovedet kerätään sisäpuolisilla kaadoilla kattovesikaivoihin ja johdetaan rakennuksen läpi vesijohdon ja jätevesiviemärin kanssa pystykuiluissa rakennuksen alle huleveden pohjaviemäriin ja siitä edelleen katualueelle yleiseen hulevesiviemäriin. Rakennuksesta riippuen hulevesiliitos voi sijoittua tontin ajoliittymän kohdalle, jolloin esimerkiksi maanalaiseen viivytysrakenteeseen on jonkinlainen mahdollisuus jos korkeusasemat tämän vain mahdollistavat. Osassa esimerkkejä hulevesiviemäriliitos tulee kuitenkin kiinteistöltä rakennuksen seinälinjan alta, jolloin huleveden viivytysrakenteet sijoittuisivat rakennuksen kellaritiloihin mikä ei ole järkevä ratkaisu. Tullin alueella on myös rakennuksia, joiden kattovedet johdetaan rakennuksen ulkopuolisilla syöksyputkilla alas ja tällöin hulevesien hallintarakenteiden toteuttaminen olisi teknisesti helpompaa. Tullin alueella ongelman muodostaa tässä tapauksessa kuitenkin kiinteistörajat: katualue alkaa rakennuksen seinälinjasta, jolloin kattovedet johtuvat suoraan tontilta ulos. Kattovesiä viivyttävät rakenteet pitäisi sijoittaa katualueelle, mikä olisi taas vastuukysymysten ja ylläpidon kannalta hankalaa. Kuva 13. Vasemmalla: kattovedet johtuvat suoraan katualueelle. Oikealla: kattovedet johdetaan rakennuksen läpi pohjaviemäriin Toteuttamiskelpoisuus Lähtökohtaisesti kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan järjestäminen jo rakennetuissa kortteleissa on hankalaa. Ratkaisun pitää tukeutua kiinteistön olemassa olevaan hulevesijärjestelmään, koska sen laajempi muuttaminen olisi hyvin kallis ratkaisu ja siitä johtuen melko kohtuuton vaatimus. Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta ei ratkaise isompia tulvaongelmia, mistä johtuen toteuttamisen kustannukset ja vaatimukset tulisi olla linjassa ratkaisun merkittävyyden kanssa. Jotta vaikuttavuus olisi riittävä, hallintatoimet pitäisi ulottaa myös kiinteistöjen rakenne-

19 (20) tuille osille, koska pelkkien uudisrakennusten vesien hallinta ei riitä kokonaisuuden hallitsemiseksi. Kiinteistöille kohdistuvien investointikustannusten tulisi olla maltillisia. Toteutus pitää sitoa isompiin korjaushankkeisiin kuten putkiremonttiin tai pihan parantamiseen. Uudiskohteissa periaatteessa kaikki on mahdollista, mutta kiinteistökohtainen hulevesien hallinta pitää vahvasti integroida arkkitehti-, rakenne- ja KVV-suunnitteluun Helpoiten toteutettavissa olevat ratkaisut ovat maanalaiset viivytyssäiliöt tai vastaavat rakenteet, jotka voidaan sijoittaa maanvaraisesti lähelle kiinteistön huleveden liitospistettä siten, että kaikki tai suurin osa kiinteistön hulevesistä on johdettavissa viivytykseen. Viivytysrakenteen korkeusasema tulee toteuttaa siten, että sen painovoimainen tyhjeneminen on mahdollista ja täysi säiliö ei padottaisi vettä rakennuksen salaojiin. Kiinteistöjen piha-alueille on mahdollista toteuttaa maanpäällisiäkin hulevesien viivytys- ja käsittelyratkaisuja kuten sadepuutarhoja mutta niiden toteutusta rajoittaa tilantarve. Tullin alueella pihat ovat jo nykyisellään ahtaita eri toimintojen pysäköinti- ja huoltotarpeet huomioiden, jolloin maanpäällisten hulevesirakenteiden sijoittaminen niille ei todennäköisesti ole mahdollista. Uudiskohteissa asiaa voidaan tapauskohtaisesti selvittää. Kattovesien ainoa viivytyskeino ennen veden johtamista ränniin tai kattovesikaivoon on viherkatto, joka huippuvirtaaman pienentämisen lisäksi vähentää tehokkaasti hulevesien vuotuista kokonaismäärää. Viherkattojen käyttö Suomessa on yleistymässä ja käyttökokemuksia alkaa olla. Viherkaton vedenpidätyskyky on riippuvainen rakenteen paksuudesta, jolloin vedenhallinnassa tehokkaampi viherkatto aiheuttaa suuremman kuormituksen kattorakenteille, mikä on ongelma etenkin vanhojen rakennusten kohdalla. Viherkatto ei ole myöskään tavanomaisen viivytykseen verrattuna edullinen tapa vähentää hulevesivirtaamia, mutta sillä on vesien hallinnan lisäksi monia muita hyviä ominaisuuksia, kuten esteettisyys ja kaupungin pienilmastoa parantava vaikutus.

20 (20) 8 NYKYISEN HULEVESIVERKOSTON KEHITTÄMISTOIMET 8.1 Viinikankadun hulevesiviemärin ylivuoto Sorsalampeen Viinikankadun hulevesiviemärin tulvimisen estämiseksi suositeltava ratkaisu on rakentaa ylivuoto Sorsalampeen. Ratkaisu poistaa Viinikankadun linjan tulvimisongelman myös harvinaisemmilla rankkasateilla. Ylivuoto on mahdollista toteuttaa niin, että hulevesiä ohjautuu Sorsalampeen myös tavanomaisilla sadetapahtumilla, jolloin parannetaan veden vaihtumista Sorsalammessa. Pienimmät virtaamat ja niiden mukana suurin osa esimerkiksi kiintoaineksesta on kuitenkin tarkoitus jatkossakin johtaa Viinikankadun linjaa pitkin. Kuvassa 14 on esitetty ylivuodon toteutusperiaate ja kuvassa 15 mallinnettu tilanne 1/100a 60 min sateella. Tarkastellussa tilanteessa Sorsalampeen ohjautuisi ylivuodon kautta noin 4800 m3 hulevettä, mikä nostaisi lammen pintaa hetkellisesti noin 0,4 metriä. Kuva 14. Viinikankadun ylivuotoputken toteutusperiaate YLIVUOTOKAIVO Kuva 15. Viinikankadun hv-viemäri 1/100a 60 min sateella kun ylivuoto toimii

21 (20) 8.2 Lähteenkadun hulevesiviemärin ylivuoto Sorsalampeen Lähteenkadun hulevesiviemärin tulvimisen ehkäiseminen on myös mahdollista rakentamalla ylivuoto Sorsalampeen. Ylivuoto sijoittuisi Salhojankadun ja Lähteenkadun risteykseen ja olisi toteutusperiaatteeltaan samankaltainen kuin Viinikankadulle esitetyssä ratkaisussa. Lähteenkadulta hulevedet on johdettavissa Sorsalampeen laskevaan rinteeseen korkeammalle tasolle siten, että puistoon olisi mahdollista tehdä ylivuodosta jonkinlainen vesiaihe. Järjestelyn periaate on esitetty kuvassa 16. Kuva 16. Lähteenkadun ylivuodon periaate. 8.3 Kalevantien hulevesiviemärin kapasiteetin kasvattaminen Kalevantieltä Viinikankadulle laskeva hulevesiviemäri on nykytilanteessa tulvaherkkä ja linjan liitos Viinikankadulle tapahtuu lyhyellä matkalla ja suurella 7 metrin korkeuserolla. Tilanteen parantamiseksi linjojen risteyskohta tulisi suunnitella ja rakentaa uudestaan Kalevantien sillan uudistamisen yhteydessä. 9 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN 9.1 Yleistä Tullin alueen ja sen lähiympäristön kehittyminen vaikuttaa alueella muodostuvien hulevesien määrään. Kanta-Tullin alueella vaikutus ei ole huomattava koska alue on jo nykyisellään tiiviisti rakennettu ja suurin osa pinnoista on vettä läpäisemättömiä. Kanta-Tullia ympäröivillä alueilla muuttuva maankäyttö tulee lisäämään vettä läpäisemättömien pintojen määrä ja samalla kasvattamaan virtaamahuippuja. Alueen hulevesiviemäriverkosto on nykytilassaan jo kapasiteettinsa ylärajoilla ja tilanteen parantamiseksi suositeltava ratkaisu on toteuttaa tonttikohtaisia hulevesien hallintajärjestelmiä ja myös tehdä parannuksia nykyiseen hulevesiviemäriverkostoon.

22 (20) 9.2 Yhteenveto suositelluista hulevesien hallintatoimenpiteistä Hulevesien aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi alueelle esitetään seuraavia toimenpiteitä, jotka on esitetty myös kartalla liitteessä 1: Kiinteistökohtaiset hallintajärjestelmät virtaamapiikkien hillitsemiseksi lyhyillä sadetapahtumilla Kanta-Tullin alueella täydennysrakentamisen yhteydessä Ylivuodon rakentaminen Viinikankadun linjalta Sorsalampeen Ylivuodon rakentaminen Lähteenkadun linjalta Sorsalampeen Kalevantien linjan kapasiteetin kasvattaminen Tulvareitin suunnittelu ja rakentaminen Hammareninkadulle välille Tullikatu- Åkerlundinkatu, toteutetaan kadun saneerauksen yhteydessä (tasauksen pieni muutos) Yliopiston alueen hulevesiviemärin kapasiteetin kasvattaminen ja kiinteistökohtaisten hallintajärjestelmien rakentaminen uuden rakentamisen yhteydessä Kiinteistökohtaisten hulevesien hallintatoimenpiteiden rakentaminen vanhan sairaalan alueella uuden rakentamisen yhteydessä 9.3 Hulevesimääräykset Asemakaavoituksessa suositellaan määrättävän hulevesien kiinteistökohtaisesta hallinnasta. Sovellettava mitoitus ja määräys on hule-9, mikä velvoittaa viivyttämään hulevesiä 1 m 3 jokaista 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti. Alueilla, missä uuden rakentamisen myötä tulevat muutokset ovat huomattavia, kuten Yliopiston kampuksella tai vanhan sairaalan alueella, kaikki läpäisemättömät pinnat olisi syytä saada määräyksen piiriin, huolimatta siitä ovatko ne aiemmin rakennettuja vai eivät. Kanta-Tullin alueella velvoite tulisi koskemaan täydennysrakentamista mutta kohdekohtaisesti pitäisi selvittää onko kiinteistöjen vanhojenkin osien hulevedet saatavissa viivytyksen piiriin. 9.4 Ohjeet jatkosuunnitteluun Asemakaavojen laadinnan yhteydessä tätä hulevesiselvitystä tulee tarkistaa osaaluekohtaisesti. Hulevesiverkoston parantamistoimenpiteet on suositeltavaa toteuttaa samanaikaisesti maankäytön muutoskohteiden kanssa pl. Viinikankadun ylivuoto, jonka tarkempi suunnittelu tulisi käynnistää pikaisesti. Kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelu ja toteutus on suositeltavaa yhdistää tonttien uudis- ja korjausrakentamiseen ja hulevesisuunnittelu pitää vahvasti integroida kohteiden arkkitehti-, rakenne- ja KVV-suunnitteluun Tulvareittien ja hallitun tulvimisen alueiden suunnittelu tulee tehdä katujen ja yleisten alueiden suunnittelun yhteydessä. Sito Oy

23 Merkkien selitys Toimenpide-ehdotus Valuma-alueet Rautatiealituksen purkupiste Viinikanojan purkupiste 1 (Naulakadun alikulun kautta) Mittakaava 1:2000 Tullin alueen hulevesiselvitys Liite 1. Suunnitelmakartta