Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat"

Transkriptio

1 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 246/2014

2 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 246/2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut Veden laatu - Pohjaeläimet -Kalat Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

3 Laatija: Aki Mettinen, Jorma Valjus Tarkastaja: Aki Mettinen Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 246/2014 Valokuva(t): LUVY ry Kansikuva: Aki Mettinen, LUVY ry (Oxyethira sp. pikkusirvikkäisiin kuuluva palkonen ) Julkaisu on saatavana myös internetistä: Harriprint Tmi Karkkila 2014 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

4 Sisältö 1 Johdanto Vesistötarkkailun alue Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Risubackajoen osavaluma-alue Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Jätevesikuormitus Yleistä Pistekuormitus vuonna Näytteenottoajankohdat Säätila ja virtaama Vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset tulokset Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki (Munkkaan Jätekeskus) Risubackajoki (Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haaran Nummelan puhdistamo) Kurjolammenoja ja Poikkipuoliainen Harvså Yhteenvetoa Karhujärveen laskevien jokien veden laadusta vuonna Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Jokialueiden vedenlaatu ja kuormituslaskelmat Kokonaisravinteet ja kiintoainepitoisuus sekä näiden kuormituslaskelmat Kiintoaine Kokonaisfosfori ja -typpi Vesistömalli Vemala ja kokonaisravinteiden kuormituslaskelmat Fosfaattifosfori Liukoiset typpiravinteet Lämpökestoiset kolibakteerit Muu veden laatu Ravinnehuuhtoumat/km 2 osavaluma-alueittain... 46

5 6.8 Yhteistarkkailun järvet Happi Ravinteet Klorofylli-a Muu veden laatu Vihdin Enäjärvi Vesistötarkkailun pohjaeläimet Pohjaeläintarkkailun perusteet Laaja tarkkailu 2012 ja suppeat tarkkailut 2010 ja Näytteenotto ja näytteiden käsittely Virtavesinäytteet Suvantonäytteet ja järvinäytteet Kuormitus ja virtavesihavaintoalueet Näytteiden esikäsittely ja määritys Pohjaeläinaineiston analysointi Suku- ja lajikohtainen tarkastelu Taksoni- ja yksilömäärät Virtavesien kosket, jokityypille ominaiset EPT-heimot Virtavesien suvantoalueet, RI Järvien syvänteiden tila, CI-indeksi Tulokset Virtavesihavaintoalueet Risubackajoki Kivikoskenpuro Kirkkojoen Lempaankoski ja Munksinkoski Siuntionjoen Kvarnbynkoski, Sjundbynkoski ja Palokoski Koskialueiden EPT-heimot Suvantoalueet RJS ja KÅS Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Järvialueet Björnträsk Tjusträsk Vikträsk CI-indeksi... 69

6 7.7 Tulosten tarkastelua Taksonimäärät Latvapurot ja isot kosket Vanhat tyyppiominaiset EPT-heimot ja pohjaeläinluokka Uudet pohjaeläinluokkamuuttujat Pohjaeläimet ja taimen Pohjaeläintarkkailun jatkaminen Kalataloudellinen yhteistarkkailu Johdanto Taustatiedot Tarkkailualueen kuvaus Siuntionjoen vesistön kalasto ja kalastuksen säätely Kalataloudelliset kunnostukset Tarkkailun toteutus Sähkökoekalastus Kalastustiedustelu Kasteluveden käytön seuranta Kalatarkkailun tulokset Sähkökoekalastus Risubackajoki ja Siuntionjoen keskiosa Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki Palojoki ja Kvarnbäcken Siuntionjoen vesistön taimen Kalastustiedustelu Pyyntimäärä ja kalastuksen ajoittuminen Saalis vuonna Havaintoja ja mielipiteitä Kasteluveden käyttö Kasteluvesimäärät vuosina Tulosten tarkastelu ja arvio jätevesikuormituksen ja kasteluveden oton vaikutuksista Virtavedet Epävarmuustekijöitä Yksilötiheys ja lajimäärä alueittain... 92

7 Risubackajoki Siuntionjoen keskiosa ja Palojoenkoski (vertailualue) Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki Kvarnbäcken Karhujärvi Kasteluveden oton vaikutukset Siuntionjoen vesistössä vuosina Kalatarkkailun jatkaminen ja muutosehdotuksia Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuosina Jätevesi- ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella 1990-luvulla Ravinnevirtaamat Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Munkkaan jätekeskus Risubackajoki Muijalan haaran teollisuusalue (Skanska Infra Oy) Risubackajoki Mäyräojan haara (Nummelan puhdistamo) Kurjolammenoja Nuorisokoti Nummela Siuntionjoen pääuoma Järvet Vaikutukset pohjaeläimistöön Virtavesien pohjaeläimet Järvet Vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen Sähkökoekalastusalueet Kasteluveden oton vaikutukset Siuntionjoen vesistössä vuosina Karhujärven kalastus ja kalastusta haittaavat tekijät vuonna Tiivistelmä Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen Kirjallisuuslähteet:

8 Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Vedenlaatutulokset Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo Liite 5. Pohjaeläintaksonit ja yksilömäärät virtapaikoilla Liite 6. Pohjaeläintaksonit ja yksilömäärät järvipaikoilla Liite 7. Pohjaeläinbiomassat (suvanto- ja järvinäytteet) Liite 8. Pohjaeläinpaikkojen pohjan laatu ym. havainnot Liite 9. Siuntionjoen kalastusalueella esiintyvät kalat ja ravut Liite 10. Sähkökalastussaalis vuosina 2010, 2012 ja Liite 11. Karhujärven kalastustiedustelulomake Liite 12. Kasteluveden enimmäismäärät ja virtaamien raja-arvot Liite 13. Taimenen yksilötiheys (kpl/100 m 2 ) koealoittain vuosina

9

10 1 Johdanto Siuntionjoen vesistön tilaa tarkkaillaan vesistöalueella sijaitsevien suurimpien pistekuormittajien ja muiden tarkkailijoiden toimesta. Tarkkailu on toiminnanharjoittajille myönnettyjen ympäristölupien velvoittamaa ja se suoritetaan ns. yhteistarkkailuina. Siuntionjoen vesistöalueella on kaksi yhteistarkkailua, Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu ja Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu. Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin vesihuoltolaitos (Vihdin Vesi), Rosk n Roll Oy Ab, Skanska Infra Oy (Soraset Yhtiöt Oy), Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy /KN Keskus OÜ sekä Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy. Vuoden 2012 heinäkuussa Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy liittyi yhteistarkkailuun aloittaessaan toiminnan Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovin kiinteistössä sen uutena omistajana. Velvoitetarkkailijoiden lisäksi yhteistarkkailuun on osallistunut vapaaehtoisena tarkkailijana Suomen Sokeri Oy, joka käyttää vesistön mereen laskevan pääuoman Pikkalanjoen vettä raakavesilähteenä sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Vesistön yhteistarkkailua on toteutettu vuodesta 1974 alkaen. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta 2001 (Dnro 0196Y , ), johon on tehty joitakin pieniä yhteistarkkailukokouksissa tarkkailuvelvollisten ja viranomaisten kesken sovittuja muutoksia. Taulukossa 1 on esitetty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun osalliset ja niille asetetut velvoitteet. Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa säätelevät lupamääräykset. Yhteistarkkailun osalliset Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSY-2006-Y-350, Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus UUS-2004-Y Skanska Infra Oy (Soraset Yhtiöt Oy) YS 436 UUS-2002-Y , Ratametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y , Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y , KN Keskus OÜ (Kirkkonummen Akt.keskus, Kiinteistö Oy) UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy, Pikku-Nummela LSVO n:o 97/1976 A, (Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (Top Hotels Oy; ympäristölupahakemus jätetty ) Vuosi 2012 oli suppean fysikaalis-kemiallisen tarkkailun ja laajan biologisen tarkkailun vuosi. Järvien rehevyystason seurantaan kuuluvia ravinneanalyysejä ja a-klorofyllipitoisuutta mitataan joka toinen vuosi ja vuoden 2012 tarkkailuun ne eivät sisältyneet. Biologinen tarkkailu perustuu pohjaeläimistön analysointiin. Vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa vuosi 2012 oli laaja näytteenottovuosi. Tarkkailu painottuu pistekuormitettujen osavaluma-alueiden virtavesien laadun seurantaan ja toisaalta pistekuormituksen kannalta merkittävien järvien (Karhujärven eli Björnträskin, Tjusträskin, Vikträskin ja laajoina vuosina myös Stora Lonoksin) seurantaan. Fysikaalis-kemiallisessa tarkkailussa tarkastellaan ainepitoisuuksien ohella koko tutkimusalueen ravinnevirtaamia, pistekuormittajien kuormitusta osavaluma-alueittain sekä järvien ravinnetasoa. Vuoden 2012 fysikaalis-kemiallisesta vesistötarkkailun tuloksista on laadittu kausiraportit 12.6., 20.7., ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 9

11 Fysikaalis-kemiallisesta näytteenotosta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Näytteet analysoitiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Osa metallianalyyseistä tehtiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa (T064). Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu vuoden 2011 yhteenvedossa (Valjus 2012). Vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa laajan vuoden 2012 näytteenotto sisälsi pohjaeläinnäytteenoton kymmeneltä koskipaikalta, kahdelta jokien suvantopaikalta ja kolmesta järvestä kustakin järvestä kahdelta eri syvyydeltä (tulokset luvussa 7). Pohjaeläintarkkailun tuloksia on raportoitu viimeksi erillisessä pohjaeläimistöä koskevassa pitkänajan koosteraportissa vuosilta (Mettinen 2010 ym.). Edellä kuvatun vesistön yhteistarkkailun lisäksi Siuntionjoen vesistöalueella on tehty kalataloudellista yhteistarkkailua vuodesta 1978 lähtien. Kalataloudellinen tarkkailuvelvoite perustuu eri velvoitteeseen kuin vesistötarkkailu ja siitä on laadittu oma tarkkailuohjelmansa. Luvussa 8 esitetään kalataloudellisen tarkkailun perusteet ja tulokset vuosilta Kalataloudellisen raportin on laatinut apulaistutkija Jorma Valjus. Molempien yhteistarkkailuiden vastuuhenkilönä on vesistötutkija Aki Mettinen, joka laati vesistötarkkailun raportin (veden laatu ja pohjaeläimet) ja kokosi yhteen sekä laati yhteenvedot tarkkailujen tuloksista. Tähän laajaan raporttiin sisällytetään alkuperäisenä kaikki Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua ja kalataloudellista tarkkailua koskevat tulokset. Raportissa esitetään myös muita kuin yhteistarkkailuun sisältyviä tuloksia, erityisesti Siuntionjoen yläosassa sijaitsevista järvistä ja eräiltä jokialueilta. Järvien vedenlaatutulokset on saatu Uudenmaan ELY-keskuksen seurannasta tai muista yksityisistä lähteistä. 2 Vesistötarkkailun alue Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteessa Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella Karjaanjoen vesistöalueeseen ja idässä pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alueeseen. Siuntionjoen vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 480 km 2, josta järviä on 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Siuntionjoki-nimisenä vesistöalueen pääuoma alkaa Karhujärvestä (Björnträskistä), mutta merkittävä osa vesistöalueesta sijaitsee Karhujärven yläpuolella, johon laskee vesiä pohjoisesta Risubackajoen, koillisesta Palojoen ja etelästä Harvsån osavaluma-alueilta. Siuntionjoen pääuomaan liittyy lännestä Kirkkojoen haara, joka on suurin osavaluma-alue ja poikkeaa luonteeltaan vesistöalueen muista valuma-alueista. Kirkkojoen haaran valuma-alueella hienorakeisten maalajien ja peltojen osuus on selvästi suurempi kuin pääuoman ja siihen laskevien pienempien purojen alueilla. Kirkkojoen yhtymisen jälkeen Siuntionjoki laskee Tjusträskin ja Vikträskin kautta Pikkalanjokena Pikkalanlahteen. Siuntionjoen pääuoman alueella virtausta tasoittavien järvien määrä onkin suurempi kuin Kirkkojoen ja toisaalta myös Risubackajoen valuma-alueilla (kuva 1, liite 1 (1/8)). Siuntionjoki on merkittävältä osaltaan Natura-aluetta. Siihen kuuluu pääuoma aina Pikkalanjoen suulta Sågarsforsin koskeen asti, Kirkkojoki Munksinkoskelle saakka sekä siitä haaroittuvat Lempansån ja Aiskosbäcken. Natura-alue asettaa lisävelvoitteita veden laadulle ja rajoitteita toiminnalle (kuva 1). 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

12 Kuva 1. Siuntionjoen vesistön Natura-alue. MML maastotietokanta Siuntionjoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Siuntionjoessa on jäljellä alkuperäinen taimenkanta ja vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Vuollejokisimpukka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja taimenen merivaelteiset kannat määritellään Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa äärimmäisen uhanalaisiksi. Siuntionjoen vesistö jaetaan tulosten käsittelyn ja vertailun kannalta seuraaviin osavalumaalueisiin (katso alueet tarkemmin liitteestä 1): Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue (kuva 2) Risubackajoen osavaluma-alue (kuva 3) Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavalumaalue Stora Lonoks, Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

13 Yhteistarkkailussa keskeisimmät vesimuodostuma-alueet on tyypitelty ympäristöhallinnon toimesta seuraaviin tyyppeihin (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). Vesistöaluetunnus Nimi Järvi/Joki Muodostuman tyyppi Kunta _y01 Siuntionjoen yläosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Vihti (UUS), Siuntio (UUS) _001 Siuntionjoen alaosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS) _001 Siuntionjoen keskiosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS) _001 Kirkkojoki-Lempansån Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS), Lohja (UUS) _001 Karhujärvi Björnträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) _001 Tjusträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) _001 Vikträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) 2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee tarkkailualueen länsi- ja luoteisosassa ja sen ainoa pistekuormittaja vuodesta 1993 lähtien on ollut Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Alempana Kivikoskenpuroon liittyy Lohjan suunnalta Munkkaanoja, minkä jälkeen Kivikoskenpuro muuttuu Lempaanjoeksi. Lempaanjokeen yhtyy alempana lännestä vielä Myransbäcken, Veijansån ja Aiskosbäcken, minkä jälkeen joki virtaa Kirkkojokena Siuntionjoen päähaaran yhtymäkohtaan saakka. Kirkkojoen keskivirtaaman on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m 3 /s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Munkkaan jätekeskuksessa on toiminut huhtikuusta 2005 lähtien oma käänteisosmoosiin perustuva jätevedenpuhdistamo, jossa puhdistetaan noin neljännes jätevesistä, loppuosa jätevesistä johdetaan Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen ympäristön, kaatopaikka-alueiden pintaveden sekä jätevedenpuhdistamolla puhdistetun jäteveden tilaa seurataan purkuojassa yhteistarkkailun havaintopaikalla Ki8. Havaintopaikka sijaitsee noin 30 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan. Havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi vesiä myös muualta valuma-alueelta. Purkuoja johtaa Kivikoskenpuroon, jossa on seuraava yhteistarkkailun havaintopaikka Ki9. Myös sinne kertyy vettä puron yläosan voimakkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Puhdistamonhaaran yläpuolella on vielä havaintopaikka Ki7 pelto-ojassa. Lempaanjoki ei ole mukana yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisessa vedenlaatuseurannassa, mutta Uudenmaan ELY-keskus seuraa Lempaanjoen alapuolisen Kirkkojoen vedenlaatua havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Osavaluma-alueen vertailuhavaintopaikkana toimii Ki0 Kivikoskenpuron latvoilla (kuva 2). 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

14 Kuva 2. Kivikoskenpuron vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ylhäältä alaspäin. MML maastotietokanta Munkkaan jätekeskuksen kuormitusta seurataan myös erillisellä pinta- ja pohjavesitarkkailulla. Tarkkailuun kuuluu kolme pintavesihavaintopaikkaa, joista näytteet on saatu viime vuosina vain kahdesta. Toisen ojavesihavaintopaikan vesi laskee Kivikoskenpuroon ja toisen lounaaseen Munkkaanojaan, mistä vedet sekoittuvat myöhemmin Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin edellä mainitut itä-kaakkoisosan kaatopaikkavedet (ks. Ranta 2013). 2.2 Risubackajoen osavaluma-alue Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy:n) Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran latvoilla ns. Arvolanojan alueella. Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) ja Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV2) veden laatua seurataan Skanska Infra Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailun yhteydessä (esim. Nummela 2013a). Yhteistarkkailun puitteissa veden laatua tarkkaillaan Arvolanojan havaintopaikalla R4 ja alempana ojan muuttuessa nimeltään Risubackajoeksi, havaintopaikalla R9 (kuva 3). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

15 Kuva 3. Risubackajoen vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ylhäältä alaspäin. MML maastotietokanta Tarkkailualueen pohjoisosaan sijoittuvalla Risubackajoen osavaluma-alueella sijaitsee myös Nummelan jätevedenpuhdistamo, jonka kuormitusta tarkkaillaan Risubackajokeen pohjoisesta liittyvän Mäyräojan itäisen haaran eli Nummelan haaran havaintopaikalla R10. Tähän haaraan ohjautuu myös vesiä Vihdin kunnan Höytiönnummen maankaatopaikalta (Nummela 2013b). Vihdin Vesihuoltolaitos seuraa nykyisin (vuonna 2013) vapaaehtoisesti veden laadun tilaa laskuojassa alempana sijaitsevalla havaintopaikalla R10a. Varsinaisessa Mäyräojan pääuomassa sijaitsee kaksi havaintopaikkaa, joista ylempi (MÄY) ennen Nummelan haaraa ja alempi (R8) Nummelan haaran alapuolella. Vasta näiden jälkeen Mäyräoja yhtyy alapuolella sijaitsevaan Risubackajokeen. Risubackajoen veden laatua seurataan vielä joen alimmalla havaintopaikalla R1, joka sijaitsee Niemenkylän sillan kohdalla juuri ennen joen laskemista Karhujärveen eli Björnträskiin (kuva 3). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

16 2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Karhujärveltä koilliseen suuntautuvalla osavaluma-alueella, Kurjolammen rannalla on sijainnut Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovi, jonka puhdistamolta käsitellyt jätevedet on laskettu Kurjolammenojaan. Veden laatua seurataan havaintopaikalla Ku2. Hotelli Elohovin toiminta päättyi huhtikuun 2012 lopussa ja kiinteistö myytiin Case Component Oy:lle, jonka tytäryhtiö Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy perusti kiinteistöön nuorisokoti Pikku-Nummelan. Nuorisokodin toiminta kiinteistössä alkoi heinäkuussa Vesistön ensimmäinen latvajärvi Vihdin Enäjärvi laskee Poikkipuoliaiseen, josta lähtevää vettä tarkkaillaan myös yhteistarkkailussa havaintopaikalla PPL. Vihdin Enäjärven tilaa seuraa Uudenmaan ELY-keskus. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsevat Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, joka laskee Palojokena Karhujärveen. Alueella toimii aktiivinen Vihdin Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys (PoTeHu ry), joka seuraa näiden järvien veden laatua vapaaehtoisesti. Palojoessa juuri ennen Karhujärveä sijaitsee yhteistarkkailun pääuoman vertailuhavaintopaikka PALO. Alueen toinen purovesien referenssipaikka (Ru0) sijaitsee Nuuksion suunnalta Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa. Yhteistarkkailun keskeinen järvi, Karhujärvi (Björnträsk), on voimakkaimmin pistekuormitettu. Karhujärveen laskee pohjoisesta Risubackajoki, koillisesta Palojoki ja etelästä Harvså. Karhujärven tilaa seurataan kahdella havaintopaikalla (B1 ja B2) viisi kertaa vuodessa. Lisäksi otetaan laajoina fysikaalis-kemiallisina tarkkailuvuosina trofia- eli rehevyysnäytteet kuusi kertaa avovesiaikana joka toinen vuosi (parittomina vuosina). 2.4 Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueen keskiosassa. Yhteistarkkailun osallinen, Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama KN Keskus OÜ Kirkkonummen Evitskogissa johtaa puhdistetut jätevedet Stora Lonoks -järven luusuaan. Yhteistarkkailussa järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Lisäksi vuosittain tarkkaillaan Stora Lonoks -järvestä Karhujärveen laskevan Harvsån tilaa. 2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Siuntionjoen pääuomaan ei kohdistu velvoitetarkkailuun kuuluvaa suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta. Pikkalanjoen ylittävän kantatie 51:n tuntumassa sijaitsevan huoltoaseman vähäinen pistekuormitus on huomioitu pistekuormituksen kokonaismäärää laskettaessa, mutta asemalla ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta. Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa sisältää osia Karhujärven lähivaluma-alueesta ja pääuoman keski- ja alaosan valuma-alueet, jossa sijaitsee Tjusträsk, Vikträsk sekä useita pienempiä järviä. Alueen ylin havaintopaikka S7 sijaitsee noin kilometrin päässä Karhujärven luusuasta ja havaintopaikka S3 pääuomaan liittyvän Kirkkojoenhaaran alapuolella. Tarkkailualueen alin virtavesihavaintopaikka on S1, jonka veden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Liitteenä esitetään karttoja, jossa näkyvät Siuntionjoen vesistöalue osavaluma-alueineen ja yhteistarkkailuun sisältyvine havaintopaikkoineen, mistä sekä fysikaaliset että pohjaeläinnäytteet otetaan (liite1). Sekä Tjusträskillä (TJU) että Vikträskillä (VIK) on yksi havaintopaikka, joilta perusanalyysiin kuuluvat näytteet otetaan viisi kertaa vuodessa. Lisäksi järvien rehevyyttä tarkkaillaan yksityiskohtaisemmin joka toinen vuosi, jolloin trofianäytteet otetaan kuusi kertaa avovesiaikana. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

17 3 Jätevesikuormitus 3.1 Yleistä Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta vähennettiin olennaisesti 1990-luvulla. Lohjan kaupunki rakensi vuonna 1993 siirtoviemärin Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle ja Siuntion kunta rakensi vuonna 1995 Pikkalanlahden keskuspuhdistamon, joka korvasi Siuntion asemanseudun puhdistamon. Vuoden 2000 alussa Cembrit Oy siirtyi tehdastuotannossa suljettuun vesikiertoon ja samaan aikaan saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon ja Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä. Vuonna 1976 valmistunutta Nummelan jätevedenpuhdistamoa on laajennettu vuosina 1992 ja Puhdistamossa käsitellään vuosittain noin m 3 jätevettä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Nummelan jätevedenpuhdistamolle antama ympäristölupapäätös (LSY-2006-Y-350) sai lainvoiman KHO:n päätöksen (dnro: 2218/1/09) myötä. Ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi lupaehdot tiukkenivat mm. typenpoiston suhteen kesäkuusta 2010 alkaen. Vihdin vesihuoltolaitos teetti vuosina Nummelan puhdistamon jätevesien käsittelyyn liittyen kaksi selvitystyötä, joiden perusteella tehdään linjauksia tulevaisuuden jätevesien käsittelystä Nummelan alueella. Airix Ympäristö Oy (Jokihaara 2011) laati Nummelan nykyistä puhdistamoa ja sen laajentamista koskevan kapasiteettiselvityksen sisältäen kuormitusennusteet vuoteen 2040 asti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (Mettinen 2012a) laati mm. tämän kapasiteettiselvityksen tiedot huomioiden kuormituksen vesistövaikutusselvityksen, jossa vertailtiin jätevesien johtamisen vaikutuksia Siuntionjoen vesistössä nykytilanteessa, kapasiteettilaajennuksen tilanteessa ja vaihtoehdossa, jossa jätevesiä ei johdeta Siuntionjokeen ollenkaan. Munkkaan jätekeskuksen ensimmäinen, 1960-luvulla avattu kaatopaikka on lähes kokonaan sulkurakennettu ja tällä hetkellä sulkurakennetaan toista, 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa, jolle jätteiden vastaanotto lopetettiin vuoden 2001 aikana. Sen jälkeen avattu uusi, neljän hehtaarin jätetäyttöalue täyttyi yhdeksässä vuodessa. Marraskuun alussa 2009 avattiin 1,8 hehtaarin laajennusalue, jonka on laskettu riittävän vuoden 2014 loppuun. Vuodesta 2000 käytössä olleen jätetäyttöalueen pohja on rakennettu täysin tiiviiksi, joten suotovedet voidaan kerätä talteen. Vanhoja läjitysalueita suljettaessa estetään sadeveden pääsyä jätteisiin ja siten likaisten suotovesien muodostumista. Suotovesien määrä on puolittunut vuodesta 2000 ja suotovesien veden laatukin on parantunut aikaisempiin vuosiin nähden. Jätekeskuksen ympäristön pintavedet, valtaosa suljettujen penkkojen pintavesistä ja uuden jätepenkan ympäristön pintavedet ohjautuvat ojituksin vanhan tasausaltaan ohi Kivikoskenpuroon. Kaatopaikkapenkkojen suotovedet kerätään talteen salaojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan jätekeskuksen omalle jätevedenpuhdistamolle, josta puhdistetut jätevedet johdetaan myös Kivikoskenpuroon. Huhtikuusta 2005 toiminut puhdistamo puhdistaa nykyään noin puolet jätevesistä. Vuonna 2012 puhdistamon kautta vesistöön johdettiin m 3 käsiteltyä jätevettä. Loppuosa jätevedestä johdetaan Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle. Toinen pintavesien purkaussuunta on ojaa pitkin Suitiantien ali Munkkaanojaan. Nämä vedet ovat pääosin peräisin vastaanottoalueen kentiltä ja jonkin verran myös suljettujen kaatopaikkojen pintavesistä. Veden laatua tarkkaillaan Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailussa (esim. Ranta 2013). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

18 Kirkkonummen Aktiivikeskuksessa toimivalla KN keskus OÜ:n ja Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy:n pienpuhdistamoilla on lisäksi omat puhdistamotoiminnan tarkkailuohjelmansa. 3.2 Pistekuormitus vuonna 2012 Tarkkailualueen pistekuormittajien yhteenlaskettu jätevesikuormituksen vaihtelu seuraa hyvin suuresti Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitusvaihtelua. Vesistöön puhdistamoilta johdetusta vedestä 90 % oli lähtöisin Nummelan puhdistamolta. Nummelan puhdistamolta vesistöön johdettiin 6 % edellisvuotta enemmän jätevettä, mikä nosti puhdistamoilta vesistöön kohdistuvan biologisen hapenkulutuskuorman edellisvuotta suuremmaksi. Puhdistamoiden yhteenlaskettu kokonaisfosforikuormitus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna mutta typpikuormitus laski selvästi. Nummelan puhdistamon typpikuormitus on jo kolmantena perättäisenä vuonna alentunut ja oli vuonna 2012 koko tarkkailuhistorian alhaisin. Vuonna 2012 fosforin kokonaiskuormitus pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta biologinen hapenkulutus kasvoi hieman jätevesimäärän kasvun myötä. Nummelan puhdistamon vuoden 2012 puhdistustulokset saavuttivat vuosi- ja neljännesvuosikeskiarvoille luvissa asetetut ainepitoisuuksien ja poistotehojen (%) raja-arvot. Keskimääräinen fosforipitoisuus v vesistöön johdetussa vedessä oli 0,062 mg/l (raja-arvo enint. 0,30 mg/l) ja poistoteho 99,6 %. Typenpoistoteho oli vuosikeskiarvona laskettuna 81 % (raja-arvo vähintään 70 %). Biologisen hapenkulutuksen BHK-arvot (vaihtelu 2,0 3,8 mg O 2 /l) ja keskimääräinen käsittelyteho (vuosikeskiarvo 99,3 %) edustivat erittäin hyvää tasoa. Nummelan puhdistamolla saavutettiin myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso koskien yksittäisiä näytteitä. Ammoniumtyppipitoisuudelle asetettu laskentajakson raja-arvo jäi saavuttamatta helmikuun näytteenottokerralla (21.2.), mutta uusien happianturien myötä nitrifikaation toimivuus alkoi parantua. Vuonna 2012 huhtikuussa ( ) Väistön jätevedenpumppaamolla oli toimintahäiriö, jonka johdosta pääsi käsittelemätöntä jätevettä maastoon. Ylivuotopaikka oli Ojakkalassa lähellä Enäjärveä, noin 150 m:n etäisyydellä järven rantaviivasta. Ylivuotomääräksi arvioitiin n. 500 m 3. Ylivuoto on huomioitu keskimääräisten puhdistustulosten ja kuormitusten laskennassa (Valtonen 2013a). Munkkaan jätekeskuksen suotovesien määrä on puolittunut vuodesta Laskuojan veden laadussa nähdään selviä jätevesivaikutuksia, mutta sen vesimäärä on melko vähäinen. Laskuojasta vedet laskevat Kivikoskenpuroon, joka sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä laskuojan purkupaikoista. Munkkaan jätekeskuksen jätevesikuormitus vesistöön on laskenut hieman kahteen edellisvuoteen verrattuna. Suurin merkitys on jätevesimäärän vähenemisellä eli kuormitus muuttuu melko suoraan jätevesimäärän suhteessa. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesimäärien arviointi. Virtaamamittauksiin tuli tarkennus kesäkuussa 2012, kun laskuojaan rakennettiin kolmiomittauspato. Päivittäisiä, automaattisia virtaamamittaustuloksia (keskimäärin n. 25 mittaustulosta/vrk, mittausta/kk) saatiin kesäkuusta vuoden loppuun asti. Näistä laskettuja kuukausien keskiarvovirtaamalukuja käytettiin ainevirtaamien laskemiseen kesäkuun-joulukuun osalta. Alkuvuodesta (tammikuu, huhtikuu ja toukokuu) näytepäivinä tehtyjä virtaamatuloksia on käytetty suoraan näiden kuukausien osalta ainevirtaamalaskuissa. Niiltä kuukausilta, joilta ei ole käytössä virtaama- eikä näytetuloksia (helmikuu ja maaliskuu), kuukausivirtaama laskettiin vuoden keskivirtaamasta samassa suhteessa kuin Palokoskessa. Puuttuvina näytteiden pitoisuusarvoina käytettiin kaikkien otettujen näytteiden pitoisuuksien keskiarvoa, kuten muillakin yhteistarkkailun virtavesipaikoilla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

19 Kaikkien pistekuormittajien vuodesta 2002 lähtien johdetut jätevesi- ja kuormitusmäärät on esitetty kuvassa 4. Ryhmä muut sisältää KN keskus OÜ:n/Kirkkonummen Aktiivikeskuksen ja Nummelan Nuorisokoti Uusimaa Oy:n ja Pikkalanjoen suualueella sijaitsevan ABC Pickalan yhteiskuormitusta. Yksityiskohtaisemmat tiedot vuodesta 1992 lähtien löytyvät liitteestä 2. ABC Pickalan vuoden 2012 kuormitustietoja ei julkaisun painoon mennessä ollut käytettävissä, joten tulosten laskennassa on käytetty vuoden 2011 tietoja. Jätevesikuormitus (m 3 /vrk) vesistöön NUMMELA M. JÄTEKESKUS MUUT 34,0 33,4 27,8 24,8 30,4 33,71 37,17 12,85 12,51 13,01 27,39 BHK 7 -kuormitus (kg/vrk) vesistöön NUMMELA 7,90 6,40 7,90 7,80 7,10 9,60 7,40 5,00 7,20 5,10 7,50 M. JÄTEKESKUS 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 3,41 MUUT 0,53 0,39 0,18 0,11 0,19 0,19 0,38 0,10 0,10 0,10 0,17 Fosforia (kg/vrk) vesistöön ,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0, NUMMELA 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,30 0,18 0,17 0,25 0,16 0,16 M. JÄTEKESKUS 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 0,019 MUUT 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,01 0,02 0,005 0,011 0,009 0,028 Typpeä (kg/vrk) vesistöön NUMMELA 81,00 66,00 69,00 57,00 65,00 69,00 79,00 79,00 62,00 58,00 51,00 M. JÄTEKESKUS 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 1,54 MUUT 1,39 1,68 1,19 0,94 1,04 1,31 1,30 0,48 0,50 0,51 0,88 Kuva 4. Jätevesi-, BHK 7 -ATU-, fosfori- ja typpikuormitus Siuntionjoen vesistöön pistekuormittajien osalta vuosina Ryhmä muut sisältää Kirkkonummen Aktiivikeskuksen, Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy:n ja ABC Pickalan kuormitukset. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

20 4 Näytteenottoajankohdat Yhteistarkkailun vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja kolmelta järveltä Karhujärveltä eli Björnträskistä (B1, B2), Tjusträskistä (TJU) ja Vikträskistä (VIK) 2 9 kertaa havaintopaikkaa kohden taulukossa 2 esitettyinä ajankohtina. Veden laadun havainnointi keskittyy osavalumaalueiden latvavesistöihin virtavesihavaintopaikoille lähelle pistekuormittajia. Kuormituksen taustaa puroissa selvitetään kolmella referenssi- eli vertailuhavaintopaikalla. Pääuoman vertailuhavaintopaikka sijaitsee Palojärvestä laskevassa Palojoessa (PALO). Taulukko 2. Näytteenottoajankohdat vuonna Selite Havainto joet 2.5. joet 12.9 joet 3.10 joet paikka järvet järvet järvet järvet Virtapaikat Kivikoskenpuro Ki8 L L L L L L L L " Ki7 L L L L L L L L " Ki9 L L L L L L L L Risubackajoki R4 L L L L L L L L " R9 L L L L L L L L " R10 L L L L L L L L " R8 L L L L L L L L " R1 L L L L L L L L Poikkipuoliainen PPL L L L L L L L L Kurjolammenoja Ku2 L L L L L L L L Palojoki PALO L L L L L L L L Harvsån HA1 L L L L L L L L Siuntionjoki S7 L L L L L L L L " S3 L L L L L L L L Referenssit (purot) Ruuhilammenoja Ru0 S S Iilammenoja IL0 S S Kivikoskenpuro Ki0 S S Järvet Stora Lonoks 1) SL Björnträsk 1 B1 P P P P P Björnträsk 2 B2 P P P P P Tjusträsk TJU P P P P P Vikträsk VIK P P P P P L = Laajat jokianalyysit, 8 näytekierrosta, 14 näytepaikkaa S = Suppeat jokianalyysit, 2 näytekierrosta, 3 näytepaikkaa (referenssit) P = Perusanalyysit järvistä, 5 näytekierrosta, 4 järveä, 5 näytepaikkaa TR = Trofia- eli rehevyysanalyysit järvistä (B1, TJU, VIK), 6 näytekierrosta, joka toinen vuosi alkaen vuodesta ) Stora Lonoks järvestä otetaan näytteet joka toinen vuosi, alkaen vuodesta 2001 Lohjan kaupunki ja Nummelan vesihuoltolaitos ovat seuranneet Risubackajoen valuma-alueella sijaitsevan Mäyräojan vedenlaatua (MÄY) vuodesta 2002 lähtien. Tämän havaintopaikan tulokset esitetään myös tässä raportissa. Samoin huomioidaan Uudenmaan ELY-keskuksen seuraamien havaintopaikkojen (Vihdin Enäjärvi, Kirkkojoen alaosa (K3, Kirkkojoki 1,2) vedenlaatutulokset sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tulokset Pikkalanjoesta (S1, Pikkalanjoki 1,6). Kaikki analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. 5 Säätila ja virtaama Tarkkailuvuosi 2012 oli yleisesti selvästi tavanomaista sateisempi ja myös sateisin viimeisen 50 vuoden ajalta tarkasteltuna. Vuoden keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Kesän 2012 (kesä-elokuu) keskilämpötila oli koko maassa varsin lähellä vertailukauden keskiarvoja. Hellepäivät olivat kuitenkin harvassa, sillä koko maassa hellepäivien lukumäärä jäi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

21 noin puoleen tavanomaisesta. Sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita. Terminen kasvukausi kesti etelärannikollamme vuonna 2012 täydet kuusi kuukautta alkaen ja päättyen Terminen kasvukausi on aikaväli, jolloin lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli +5 asteen. Syksyllä ilmojen viileneminen ja kovat yöpakkaset useana yönä peräkkäin katkaisevat kasvukauden (Ilmatieteen laitos ). Myös Lohjan Porlan säähavaintoaseman mittausten mukaan vuosi 2012 oli useimpien kuukausien osalta edellisvuotta sateisempi. Erityisesti syyskuussa satoi huomattavasti edellisvuotta enemmän, kuitenkaan vuoden 2011 joulukuun ennätyslukemiin ei päästy. Lämpötilan osalta vuosi 2012 oli lähempänä pitkänajan keskiarvoa ja minimi- ja maksimilämpötilat olivat alempia kuin vuonna Alkutalvi 2012 oli normaali, pakkassäät vallitsivat ja maa oli lumen peitossa. Kesä ja syksy olivat edellisvuotta viileämpiä mutta kuitenkin lähellä keskiarvoa. Joulukuuta vietettiin pakkasten merkeissä päinvastoin kuin edellisvuonna, jolloin oli lauhaa ja erittäin sateista (kuvat 5 6). C Kuukauden keskilämpötila Lohja Porlan sääasema I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 5. Kuukauden keskilämpötilat Lohjan Porlan säähavaintoasemalla vuosina verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Ilmatieteen laitos ). mm Kuukauden sadesumma Lohja Porlan sääasema I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuva 6. Kuukauden sadesummat Lohjan Porlan säähavaintoasemalla vuosina verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Ilmatieteen laitos ). 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

22 Vuonna 2012 Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaama oli 1,32 m 3 /s, mikä ylitti selvästi pitkänajan keskiarvon. Virtaama oli poikkeuksellisen suuri alkutalvesta edellisen vuoden lauhan ja sateisen joulukuun ansiosta, vaikka pakkaset sitoivat lumen ja jään melko tiukasti maa-alueilla. Kuten edellisvuonna kevään tulvahuippu käynnistyi huhtikuussa lumien sulaessa jatkuen toukokuullekin edellisvuotta runsaampana. Vuonna 2012 uomassa virtasi siis yleisesti ottaen selvästi enemmän vettä kuin edellisvuonna lukuun ottamatta vuoden 2011 heinä- ja elokuuta ja erityisesti vuoden 2011 lauhalle joulukuulle ajoittunutta poikkeuksellisen suurta virtauspiikkiä. Vuonna 2012 yhteistarkkailuun sisältyvät koekalastukset jouduttiin siirtämään suurimmista koskista vuodelle 2013 liian suuren virtaaman vuoksi. Vuonna 2013 elokuun lopulla virtaamat olivatkin huomattavasti pienemmät kuin syys-lokakuussa 2012 (kuva 7). Palojärvenkosken virtaamat ka-virtaama m3/s I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII (ka) Pal 09 0,46 0,32 0,26 1,66 0,58 0,52 0,25 0,17 0,21 0,64 0,97 1,20 0,60 Pal ,33 0,26 0,36 3,98 2,38 0,63 0,10 0,05 0,17 0,17 0,48 0,36 0,77 Pal ,36 0,35 0,23 2,51 1,01 0,19 0,11 0,11 0,26 0,96 0,63 3,20 0,83 Pal ,09 1,27 1,36 3,45 1,60 0,36 0,17 0,08 0,42 1,73 1,59 0,69 1,32 Pal ,00 0,45 0,28 1,72 1,69 1,83 0,19 0,05 0,10 0,17 1,87 1,49 0,90 Pal ,15 1,02 1,01 2,05 1,12 0,36 0,32 0,39 0,43 0,64 1,27 1,42 0,93 Kuva 7. Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaama kuukausittain vuosina sekä keskivirtaamakäyrä vuosilta (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu ) Virtaamavaihtelut ovat suuria Siuntionjoen vesistössä, missä keskimääräinen järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on pieni (keskimäärin 5,3 %). Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueilla virtaama-vaihtelut ovat vielä keskimääräistä suurempia, sillä näillä alueilla järvien osuus on alle 0,5 %. Voimakas sade näillä alueilla lisää virtaamia nopeasti mutta sateen loppuessa myös virtaamat pienentyvät myös nopeasti. Risubackajoessa Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellisen tasainen puhdistetun jäteveden virta (vaihtelu usein l/s) tasaa etenkin Risubackajoen vesistön latva- ja keskiosien virtaamavaihteluita. 6 Vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset tulokset 6.1 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki (Munkkaan Jätekeskus) Munkkaan jätekeskuksen laskuojassa havaintopaikalla Ki8 veden likaantuneisuutta ilmentävät ominaisuudet olivat huomattavasti Kivikoskenpuron muita havaintopaikkoja korkeampia ja ilmensivät selvää jätevesikuormitusta. Tällaisia vedenlaatuominaisuuksia ovat sähkönjoh- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

23 tavuus, alkaliniteetti, kloridipitoisuus, orgaanisen aineksen hapenkulutus sekä kokonaistyppipitoisuudet. Liukoisten typpiravinteiden osuus kokonaistypestä oli vallitseva kuten yleensä ja ammoniumtyppipitoisuuden määrä erittäin korkea (4 600 ja µg/l), tarkkailualueen suurin. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli keskimääräinen tai sitä alempi. Useimpien parametrien osalta veden laatu oli vuonna 2012 kuitenkin keskimääräistä selvästi parempi (kuvat 8 10) Sähkönjohtokyky Ki0 Ki7 Ki8 Ki Kuva 8. Sähkönjohtokyky (ms/m) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Kloridit (Cl) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 9. Kloridipitoisuus (mg/l) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012 mg/l Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 10. Biologinen hapenkulutus (BOD 7 -ATU mg/l) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

24 Havaintopaikan Ki8 veden laadussa on merkittävää vuodenaikaisvaihtelua. Tyypillisesti pakkastalvina pitoisuudet ovat alhaisia maan jäätymisen takia. Sulan maan aikaan jätekeskuksen alueelta tuleva kuormitus on suurempaa, mutta keväällä sulamisvedet ja syksyllä sateet laimentavat pitoisuuksia. Keskikesällä virtaama on alhaisimmillaan ja tällöin ainepitoisuudet vedessä kohoavat. Kuva 11. Kivikoskenpuron havaintopaikka Ki Kokonaistyppi Ki0 Ki7 Ki8 Ki9 0 Kuva 12. Kokonaistyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna µg/l Ammoniumtyppi (NH4-N) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 13. Ammoniumtyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

25 Kuva 14. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä (pmy/100 ml) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012 µg/l Fosfaattifosfori (PO 4 P) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 15. Fosfaattifosforipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Jätekeskukselta tulevan kuormituksen vaikutus laskuojan jälkeisellä Kivikoskenpuron havaintopaikalla Ki9 näkyy kuitenkin vain hyvin lievänä muutoksena, kun sitä verrataan laskuojan haaran yläpuolella sijaitsevan havaintopaikan Ki7 veden laatuun. Kaatopaikan laskuojan fosforipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus jäivät useimmilla näytteenottokerroilla Kivikoskenpuron muiden havaintoasemien pitoisuuksia alhaisemmiksi. Kivikoskenpuron latvoilla sijaitsevalla referenssihavaintopaikalla Ki0 veden laatu oli toisaalta selvästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpurossa. Syynä on varsin voimakkaasti hajakuormitettu Kivikoskenpuron valuma-alue, jonka valuma-alueesta merkittävä osa on viljelysmaata ja myös laidunmaata. Vertailuhavaintopaikan valuma-alueeseen kuuluu metsää, peltoa ja pieni suoalue lampineen. Vesi on luontaisesti tällä alueella hapanta. Munkkaan jätekeskuksen erillisessä pinta- ja pohjavesitarkkailussa (Ranta 2013) Kivikoskenpuroon laskevien pintavesiojien virtaamat olivat kaiken kaikkiaan pieniä, eikä näytteitä saatu 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

26 esim. kesäaikaan ollenkaan. Ojavedet olivat ulkonäöltään pääosin kirkkaita ja kellertäviä, mutta marraskuussa syksyn sateisuus oli kuitenkin samentanut ojien vettä. Tällöin ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita (kokp µg/l, kokn µg/l) ja mm. veden sähkönjohtavuus suurta (25,4 72,7 ms/m). Neljän näytekerran perusteella arvioituna ravinnekuorma oli ojissa varsin vähäistä, marraskuussa luvut kuitenkin kasvoivat sateisen syksyn vuoksi kasvattaen koko vuoden keskimääräistä kuormitusta. Kevään tutkimuskerralla kaatopaikan pintavesihavaintopaikoilta mitattiin myös valikoima metalleja, öljyhiilivedyt C10 C40, liuottimet ja TOC (orgaaninen kokonaishiili). Metalleja todettiin mitattavissa olevia määriä kuparista, molybdeenistä, nikkelistä, raudasta, sinkistä ja vanadiinista. Pintavesien ympäristölaatunormit (Karvonen ym. 2012) eivät ylittyneet, öljyhiilivetyjä tai liuottimia ei ollut ja TOC-pitoisuus oli normaali (Ranta 2013). Kivikoskenpuroon liittyy alempana pohjoisesta Munkkaanoja, minkä jälkeen puro jatkaa Lempaanjoki (Lempansån) nimisenä ja kasvaessaan alaosastaan Kirkkojoki (Kyrkån) nimisenä Siuntion laajojen peltoalueiden ja Kirkonkylän taajama-alueen läpi Siuntionjoen pääuomaan asti. Kirkkojoessa noin kilometri ennen Siuntionjoen pääuomaa sijaitsee Uudenmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantapaikka K3 (Kirkkojoki 1,2). Tältä vedenlaadun seurantapaikalta ELYkeskus otti näytteitä kahdeksan kertaa vuoden 2012 aikana. Ravinnekuormitus vaihtelee Kirkkojoen alaosassa eri tavalla kuin Kivikoskenpurossa. Alkuvuonna ravinnepitoisuudet ovat Kirkkojoessa yleensä alhaisempia kuin Kivikoskenpuron havaintopaikoilla, mutta kohoavat hajakuormituksen vaikutuksesta selvästi Kivikoskenpuron pitoisuuksia korkeammaksi runsaimpien virtaamien aikaan keväällä ja syksyllä. Keskikesällä pitoisuudet eivät eroa paljon toisistaan, molemmissa joissa ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin kesäaikaan erittäin korkeita. 6.2 Risubackajoki (Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haaran Nummelan puhdistamo) Risubackajoen valuma-alueella, sen läntisessä haarassa sijaitsevalta Skanska Infra Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueelta otettiin toukokuussa pintavesinäyte vanhan teollisuuskaatopaikan alueelta kaivosta SV2 ja marraskuussa ratametsän penkereen alittavasta suotovesiputkesta SV1 (ks. Nummela 2012 ja 2013). Suotovesiputkesta vedet kulkeutuvat avo-ojaa pitkin Arvolanojaan ja edelleen Risubackajokeen. Kaivon SV2 vesien kulkeutumisesta esim. Arvolanojan latvoille ei ole varmuutta, mutta osa saattaa suodattua alempana alueella maaperään ja osaksi haihtua ilmaan vähäisen pintavirtaaman vuoksi. Kaivon SV2 pintavesinäytteen sähkönjohtokyky (87,9 ms/m), alkaliteetti (6,7 mmol/l), kemiallinen hapenkulutus CODCr (160 mg O2/l), kokonaistyppi (3,8 mg/l), ammoniumtyppi (1,7 mg/l) ja kokonaisfosfori (520 µg/l) ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet. Sulfaattipitoisuus oli edelleen koholla: 78 mg/l. Näytteen ph oli 7,7 ja se oli ulkonäöltään keltainen ja kirkas (YB) sekä kiintoainepitoisuus oli 23 mg/l. Tulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin marraskuussa 2011; poikkeuksena ammoniumtypen pitoisuus (1 700 g/l) oli lähes puolittunut ja kokonaisfosforin pitoisuus (520 µg/l) taas lähes kolminkertaistunut edellisestä mittauksesta. Veden sulfaattipitoisuus oli 78 mg/l. Pitoisuudet olivat erittäin suuria vesistöjen normaalipitoisuuksiin verrattuna kertoen suuresta kuormituksesta (Nummela 2012). Marraskuussa Arvolanojaan johtavan suotovesiputken (SV1) veden sähkönjohtokyky (47,6 ms/m), alkaliteetti (2,3 mmol/l), kemiallinen hapenkulutus CODCr (24 mg O2/l) ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet. Kromipitoisuus oli 1 µg/l ja sulfaattipitoisuus 82 mg/l. Näytteen ph oli 7,8. Näytevesi oli sameaa ja siinä oli lievä tunnistamaton haju. Virtaama oli 6 l/s. (Nummela 2013a). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

27 Yhteistarkkailun Risubackajoen valuma-alueen vedenlaadun tuloksia tärkeimpien parametrien osalta esitetään kuvissa Tarkkailussa mukana olevan Arvolanojan (R4) ja Risubackajoen havaintopaikan R9 veden laatu oli vuoden eri näyteajankohtiin nähden yleisesti tarkastellen keskimääräistä tai hieman parempilaatuista. Sille on kuitenkin ominaista kohonneet ja voimakkaasti virtaamien ja vuodenajan mukaan vaihtelevat alkaliniteettiarvot (R4, 0,63 3,2 mmol/l) ja sähkönjohtokyky (R4, 14,7 58,6 ms/m). Sulfaattipitoisuudet (21 54 mg/l) olivat kevään tulva-aikaa lukuun ottamatta selvästi kohonneita ja ilmensivät kuormitusta, mutta kromipitoisuudet pysyivät melko lähellä taustapitoisuuden vaihdellen 2,1 4,2 µg Cr /l. Arvolanojan ja sen alapuolisen Risubackajoen haaran veden laadulle on ominaista korkeat fosforipitoisuudet sekä lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet. Tammikuun ja kevään tulva-aikojen suuret virtaamat näkyivät pitoisuuksien laimenemisena. Erityisesti tulva-aikaan vesi on hyvin sameaa. Veden ph ei noussut keväällä juurikaan yli ph 8,0, mikä johtui sateisesta kesästä ja keskimääräistä suuremmista virtaamista kesän aikana. Veden hygieeninen laatu oli heikko erityisesti heinäkuun alussa ja syyskuussa (lämpökestoisia kolibakteereita ja 1500 pmy/100 ml). ms/m Sähkönjohtokyky, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 16. Sähkönjohtokyky Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Arvolanojan heikon hygieniatason lähteeksi on epäilty maa- ja metsätaloutta sekä karjan- tai hevosten laiduntamista. Lohjan kaupungin tekemässä valuma-aluekartoituksessa edellisenä kesänä 2011 ei kuitenkaan havaittu tekijöitä, jotka olisivat voineet selittää korkeita bakteerimääriä (Valjus 2012). 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014

28 µg/l Kokonaistyppi, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO µg/l Nitraatti-nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N), Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 17. Typpipitoisuudet (kokn, NH 4 N, NO 2 +NO 3 -N) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Alempana vesiuomassa havaintopaikalla R9 veden laatu oli parempaa useimpien parametrien osalta. Hajakuormituksen vaikutus näkyy kuitenkin mm. korkeampina ravinnepitoisuuksina kuin ylempänä latvavesissä. Keväällä typpipitoisuudet olivat havaintopaikan R4 tapaan tavallista korkeampia. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon purkuvesi ylläpitää virtaamaa laskuojassaan Mäyräojan haarassa sen latvoilta ainakin ojan keskivaiheille, joka muuten saattaisi kuivua alivirtaamakausina kesällä ja talvella. Jätevedenpuhdistamon läheisellä havaintopaikalla reilun kilometrin päässä puhdistamosta R10 kuormitus näkyy erityisen selvästi korkeina typpipitoisuuksina (kokn µg/l) ja sähkönjohtokykynä (15,2 64,6 ms/m). Kokonaistypen keskipitoisuus oli tällä paikalla kuitenkin historian alin (kok.n µg/l) samoin kuin puhdistamoveden typpikuormituskin (51 kg N/vrk). Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat havaintopaikalla R10 kokp µg/l ja liukoisen nuclepore-suodatetun fosfaattifosforinpitoisuudet PO4-P (np) 5 31 µg/l, josta liukoista fosforia oli suhteessa eniten lokakuun ja kesäkuun alussa. Lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat Nummelan laskuojassa muiden vesien tasoa tai jopa niiden alle. Vihdin vesihuoltolaitos seuraa vuoden 2013 aikana lisänäytteillä laskuojan alaosan tilaa havaintopaikalla R10a, joka sijaitsee noin 3,5 km näytepaikan R10 alapuolella ja noin 50 metriä ennen liittymistä Mäyräojan pääuomaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013 Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 252/2014 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 258/2015 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 258/2015

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 239/2013 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 239/2013

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2011

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2011 Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2011 Anu Suonpää Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 238/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PINTA- JA POHJAVESIEN NYKYINEN TILA... 1 3. ENNAKKOTARKKAILU... 2 3.1 Ojavedet... 2 3.2 Ojasedimentit... 3 3.3 Ennakkotarkkailun jatkaminen... 3 4. TARKKAILUSUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 29 fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg JanneRaunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 195/21

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista

LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista LUVY/004 19.3.2014 LOHJANJÄRVEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Väliraportti tammi-maaliskuun tuloksista Lohjanjärven pistekuormittajien osalta tarkkailu perustuu oheisessa taulukossa esitettyihin lupavelvoitteisiin:

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013

Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013 Eeva Ranta Marja Valtonen Sanna Helttunen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 251/2014 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 16WWE1992 27.5.2013 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 VESISTÖTARKKAILU LUONNOS Lestijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuonna 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖALUEIDEN

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 2003-2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA 23-213 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 243/214 Marja Anttila-Huhtinen & Janne Raunio ISSN 1458-864 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VESIALUEEN

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011

Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011 Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011 Eeva Ranta Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 232/2012 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 213 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 239/214 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014 Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Perifyton ja rantavyöhykkeen pohjaeläimet Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 249/2015

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

4.2.1. Vesistökuormitus... 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9

4.2.1. Vesistökuormitus... 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9 Pantone 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 3 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS... 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/)... 4 4.2 Kooninoja,

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 106 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2010 2013

Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2010 2013 Lohjanjärven alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 21 213 Eeva Ranta Aki Mettinen Jorma Valjus Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 253/214

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot