Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008"

Transkriptio

1 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 196/2009

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 196/2009 SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAI- LUN YHTEENVETO VUODELTA 2008 Aki Mettinen Lohja 2009 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 196/2009 Kansilehden valokuva: Aki Mettinen, Palojärvenkoski lokakuussa 2009 Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2009 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 JOHDANTO TAUSTATIEDOT YLEISKUVAUS TARKKAILUALUEESTA JA TARKKAILUSTA SÄÄTILA JA VIRTAAMAT SIUNTIONJOEN YHTEISTARKKAILUN JÄTEVESIKUORMITUS VUONNA Yleistä Pistekuormitus VESISTÖTARKKAILU NÄYTTEENOTTOAJANKOHDAT JA ANALYYSIMENETELMÄT TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU JOKIALUEET Palojoki; pääuoman vertailujoki Ruuhilammenoja, Iilammenoja ja Kivikoskenpuro; vertailupuroja Risubackajoki; Nummelan jätevedenpuhdistamo Kyrkån; Munkkaan jätekeskus ja hajakuormitusta Kurjolammenoja; Kokoushotelli Elohovi (Top Hotels Oy) Siuntionjoen päähaara, keski- ja alaosa; hajakuormitusta Vedenlaatutuloksia jokialueilta Kiintoaine Ravinteet Lämpökestoiset kolibakteerit Muu veden laatu Ravinnehuuhtoumat/km2 osavaluma-alueilla JÄRVET Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin happipitoisuus Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin ravinnepitoisuus Vihdin Enäjärven veden laatu ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUALUEELLA VUONNA JÄTEVESIKUORMITUS JA MUU KUORMITUS SIUNTIONJOEN VESISTÖALUEELLA JOKIALUEET Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus ravinnevirtaamista osavaluma-alueilla Risubackajoki Kyrkån, Kivikoskenpuro ja Lempanså Siuntionjoen päähaara JÄRVET SIUNTIONJOEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN YHTEENVETO SAMMANDRAG... 62

6 KIRJALLISUUSLÄHTEET.. 67 LIITTEET Liite 1. Kartat (5 kpl) Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta Liite 2. Siuntionjoen yhteistarkkailun pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Vesianalyysitulokset vuodelta Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo KUVAILULEHTI.. 99

7 1 JOHDANTO Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on Siuntionjoen pistekuormittajien toimeksiannosta toteuttanut vuodesta 1978 alkaen Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun. Ensi vuosi on yhteistarkkailun kolmaskymmenestoinen tarkkailuvuosi. Tarkkailun perusteena ovat taulukossa 1 esitetyt Siuntionjoen vesistön kuormittajille asetetut velvoitteet. Käsissäsi on nyt yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa koskevat lupapäätökset. Pistekuormittaja Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSVO n:o 36/1989/1, VYO n:o 89/94, Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus LSYLV n:o 88/2000/1, YS Y UYK UUS-2004-Y Niska & Nyyssönen Oy YS 436 UUS-2002-Y , Ratametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y , Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y , Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Top Hotels Oy, Kokoushotelli Elohovi LSVO n:o 97/1976 A, (luvat: Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (uusi ympäristölupahakemus jätetty ) Yhteistarkkailu toteutettiin vuonna 2001 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymä (hyväksymiskirje , Dnro 0196Y ) ja sillä pyritään huomioimaan vesistökokonaisuus ja arvioimaan vesistön ekologista tilaa. Ohjelmaa on tehty tämän jälkeen vain pieniä, joista on sovittu yhteistarkkailukokouksissa tarkkailuvelvollisten ja viranomaisen kesken. Suodattamaton liukoinen fosfaattifosfori on korvattu liukoisella fosfaattifosforilla ja yksi havaintopaikka (R9, Risubackajoki) on lisätty ohjelmaan. Velvoitetarkkailijoiden lisäksi alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ovat osallistuneet yhteistarkkailuun ja myös Uudenmaan ympäristökeskuksen (UUS) seurannasta saadaan tuloksia tarkkailun käyttöön. Tarkkailu painottuu pistekuormitettujen osavaluma-alueiden ja toisaalta virkistyskäytölle merkittävien järvien tilan seurantaan. Vesistön yhteistarkkailun lisäksi Siuntionjoen vesistöalueella suoritetaan kalataloudellista yhteistarkkailua vuonna 2004 uudistetun ohjelman mukaisesti (hyv. Uudenmaan TE -keskus, Dnro 57/5723/04, , ja ohjelman täydennys vuonna 2008, kun Rosk n Roll Oy Ab liittyi yhteistarkkailuun). Kalatarkkailussa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 5

8 tarkkailuvelvollisia ovat Vihdin vesihuoltolaitos (Nummelan jätevedenpuhdistamo), Rosk n Roll Oy Ab (Munkkaan jätekeskus) ja 17 maatilaa, (kasteluveden käyttöoikeuden perusteella). Kalataloudellisen tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen seuraavan kerran vuonna 2009 (Valjus 2009,luonnos). Vuonna 2008 oli vuorossa järvien osalta suppea fysikaalis-kemiallinen tutkimusvuosi, eikä siten järvien rehevyysseurantaan kuuluvia ravinneanalyyseja ja perustuotantoa kuvaavaa a-klorofyllipitoisuutta mitattu. Seurantajärvinä olivat Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk. Siuntionjoen vesistön ekologista tilaa arvioidaan pohjaeläintarkkailuohjelman avulla. Vuonna 2008 pohjaeläintarkkailussa oli vuorossa suppea vuosi ja näytteitä otettiin vain kahdesta ns. intensiiviasemasta (Risubackajoen suvannosta ja Palojoenkoskesta). Pohjaeläinnäytteenoton tulokset vuodelta koostetaan erilliseen pohjaeläinjulkaisuun (Könönen, Mettinen ja Saarikari, julkaisematon). Lohjan kaupungin alueella Muijalassa toimiva maanrakennusyritys Niska & Nyyssönen Oy tuli mukaan yhteistarkkailuun vuoden 2004 alusta ympäristöluvan velvoittamana ns. Ratametsän alueen uutena omistajana. Kirkkonummen kunnan alueella Stora Lonoks -järven rannalla sijaitseva entinen Aktiivi-Instituutti siirtyi Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:lle yrityskaupan myötä ( ) ja on nyt uutena ympäristöluvan haltijana mukana kolmatta vuotta yhteistarkkailussa. Elämäntapaliiton Elohovin kiinteistöt siirtyivät vuonna 2007 Top Hotels Oy:n omistukseen, jolloin Top Hotels Oy vastaa mm. puhdistamotoiminnasta ja siihen liittyvien lupaehtojen täyttymisestä. Tarkkailusta laadittiin kausiraportit 2.4, 24.7, ja Tarkkailun vastuuhenkilönä oli vesistötutkija Aki Mettinen. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat kenttämestari Arto Muttilainen, kalastusmestari Seppo Sundström ja Jorma Valjus. Vesianalyysit on analysoitu Länsi-Uudenmaan laboratoriossa, joka on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu vuoden 2007 yhteenvedossa (Mettinen 2008). 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Yleiskuvaus tarkkailualueesta ja tarkkailusta Siuntionjoki on luonnontilaisempina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön ehdottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Joessa on jäljellä alkuperäinen meritaimenkanta ja mm. koskia peräti 5,6 kilometriä, mikä on huomattavasti enemmän kuin kahdessa muussa Uudenmaan meritaimenjoessa. Siuntionjoen arvokkaan taimenkannan ja muiden virtahakuisten kalalajien kantojen elvyttämiseksi 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

9 vuoden 2007 lopussa mm. purettiin vanha Sågarsforsin mylly- ja voimalapato Uudenmaan ympäristökeskuksen, TE-keskuksen ja kosken omistajan yhteishankkeena ja tilalle rakennettiin alkuperäistä purouomaa muistuttava ohitustie kaloille. Samansuuntaiset suunnitelmat on laadittu Kyrkån haarassa sijaitsevan Munksin padon purkamiseksi ja kalatien rakentamiseksi tavoitteena. Siuntionjoen vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus), joka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja kuuluu myös luontodirektiivissä mainittuihin eläinlajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Siuntionjoki on merkittävältä osaltaan Natura-aluetta sisältäen koko pääuoman Pikkalanjoen suulta Sågarsforsin koskeen asti, Kyrkån sivu-uoman Munksinkoskelle asti ja siitä haaroittuvat Lempansån ja Aiskosbäckenin. Siuntionjoen laakso sisältyy valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteisosastaan Lohjanharjun runsaaseen pohjavesialueeseen, länsipuolella sijaitsee Karjaanjoen vesistöalue ja itäpuolella pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alue. Siuntionjoen vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 483 km2, josta järviä on 5.3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Vesistön virtaama Siuntionkoskessa Tjusträskin ja Vikträskin välisellä jokiosuudella on ollut vuosina keskimäärin 5.5 m3/s, vuosina keskimäärin 4.8 m 3 /s. Yhteistarkkailuun sisältyvät vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja 4 järvihavaintopaikalta (Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk) 2-8 kertaa/havaintopaikka. Siuntionjoen alaosan (Pikkalanjoen) havaintopaikalta S1 (Pikkalanjoki 1,6) saadaan tietoja Uudenmaan ympäristökeskuksen omasta seurannasta ja Pikkalanlahden yhteistarkkailusta. Uudenmaan ympäristökeskus seuraa myös Kyrkån veden laatua (Kirkkojokea) havaintopaikalta K3 (Kirkkojoki 1,2), Enäjärven eteläosaa (Enäjärvi, Rompsinmäki 5), Poikkipuoliaista (Poikkipuoliainen, syvänne 1) sekä Palojärveä (Palojärvi, Palosaari 3). Yhteistarkkailuun sisältyvä näytteenotto on pyritty sovittamaan järkevästi Uudenmaan ympäristökeskuksen näytteenoton kanssa. Siuntionjoen pistekuormittajien yhteistarkkailualue vedenlaadun havaintopaikkoineen on esitetty kartoissa liitteessä 1, joissa osoitetaan myös Uudenmaan ympäristökeskuksen havaintopaikat. Siuntionjoen vesistö jakautuu kahteen toisistaan varsin selvästi poikkeavaan alueeseen, Kyrkån (Kirkkojoen) haaraan ja Siuntionjoen päähaaraan. Kyrkån valuma-alueella on hienorakeisten maalajien ja peltojen osuus selvästi suurempi kuin päähaaran ja siihen laskevien pienempien jokihaarojen alueilla, missä puolestaan järvisyys on suurempi. Risubackajoen Nummelan haaran ja Kyrkån Lempansån-Kivikoskenpuron latvavesistöissä pohjavesien määrä on luonnostaan suurempi kuin muualla Siuntionjoen vesistöalueella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 7

10 Viimeisen ohjelmauudistuksen (vuonna 2001) myötä tarkkailuun sisällytettiin uusia havaintopaikkoja myös aivan pääuoman latvoilta, mm. Poikkipuoliaisesta lähtevästä vedestä (PPL) ja toisaalta Siuntionjoen vesistöalueen keskiosasta, Björnträskiin etelästä tulevasta Harvsåsta (HA1). Siuntionjoen vesistö kokonaisuudessaan voidaan jakaa tulosten käsittelyn ja vertailun kannalta mielekkäisiin osavaluma-alueisiin. Lännessä ja luoteessa sijaitsee Kivikoskenpuron-Lempaanjoen-Kyrkån osavaluma-alue, pohjoisessa Risubackajoen osavaluma-alue, koillisessa Vihdin Enäjärven-Poikkipuoliaisen-Tervalammen-Palojärven- Palojoen osavaluma-alue ja vesistöalueen keskiosassa Stora Lonoks-Harvsån osavalumaalue. Loppuosa Siuntionjoen vesistöstä voidaan käsittää omaksi osavaluma-alueeksi, Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosaksi, joka sisältää mm. osia Björnträskin lähivalumaalueesta ja pääuoman keski- ja alaosan valuma-alueet sisältäen mm. Tjusträskin ja Vikträskin sekä lukuisia pienempiä järviä. Veden laadun havainnointi keskittyy osavaluma-alueiden latvavesistöihin, lähelle pistekuormittajia. Alimpana havaintopaikkana kokoomapuron alaosassa, missä osavalumaalueiden valumavedet liittyvät Siuntionjoen pääuomaan, on myös veden laadun havaintopaikka. Kuormituksen taustaa selvitetään kolmella vesistöjen latvoilla sijaitsevilla referenssi- eli vertailuhavaintopaikoilla, joista yksi on Kivikoskenpuron latvoilla (Ki0), yksi Poikkipuoliaiseen Nuuksion erämaa-alueen suunnalta tulevassa purossa (Ru0) ja yksi Siuntionjoen keskivaiheilla Iilammesta tulevassa ojassa (IL0). Pääuoman vertailuhavaintopaikka sijaitsee Palojärvestä laskevassa Palojoessa (PALO). Vesistöalueen yhteistarkkailussa keskeinen järvi on Björnträsk (Karhujärvi), joka on voimakkaimmin pistekuormitettu. Alueella toimii aktiivisesti Karhujärven suojeluyhdistys ry. Björnträskin ohella tutkitaan pääuomassa alempana sijaitsevia Tjusträskiä ja Vikträskiä. Joka toinen (pariton) vuosi ohjelmassa on Stora Lonoks järvi. Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Siuntionjoen vesistön latvoilla pohjoisessa sijaitsevan Vihdin Enäjärven tilaa. Järveen on johdettu Nummelan taajaman jätevesiä aina luvun puoliväliin asti, minkä johdosta järvi on pahasti rehevöitynyt. Järven valumaalueella on myös runsaasti peltoa. Enäjärveä on kunnostettu viime vuosina ja merkittävä osa kunnostuksesta on tapahtunut talkoovoimin. Järveä on hoitokalastettu ja ilmastettu. Järveen laskeviin ojiin on tehty useita laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Järvi on mukana hoitokalastuksen vaikutuksia selvittävässä yhteistutkimushankkeessa (RKTL, UUS, HAM, SY- KE). Järven tila on parantunut kunnostustoimenpiteiden johdosta, mutta järvi on edelleen hyvin rehevä ja sinileväongelmat ovat jokakesäisiä. Järven kahta syvännealuetta on keinotekoisesti ilmastettu, mutta parin viime vuoden aikana ilmastus ei ole ollut käytössä. Enäjärven alapuolella sijaitsee Poikkipuoliainen, jonka rannalla toimii Keravan seurakunnan Nuottakodon toimintakeskus. Nuottakodon pienpuhdistamo on lopettanut toimintansa, eikä jätevesiä johdeta enää Poikkipuoliaiseen. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsee 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

11 Tervalampi. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen jätevedet on yhdistetty kunnallisen jätehuollon piiriin kesällä 2003, joten jätevesiä ei enää johdeta suoraan Tervalampeen. Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven alueella toimii aktiivinen suojeluyhdistys (PoTeHu ry), jonka aloitteesta tehdään säännöllisiä hoitokalastuksia järvissä ja mm. puhdistuskokeiluja Tervalampeen ja Huhmarjärveen laskevissa puroissa. Siuntionjoen vesistöalueella vuosikymmeniä sitten tehdyt uittoperkaukset ovat piste- ja hajakuormituksen ohella aiheuttaneet haittaa joelle ja sen eliöstölle. Perkausten aiheuttamien haittojen ja uomien kunnostusmahdollisuuksien selvittämiseksi inventoitiin Uudenmaan ympäristökeskus toimesta mm. maastokäynnein yhteensä 258 kilometriä jokiuomaa ja selvitystyöhön kuului mm. alueen maanomistajien haastatteluja ja tiedostustilaisuuksia. Erityisesti huomioitiin taimenen elinympäristöön vaikuttavat seikat. Selvitystyön tuloksena on valmistunut kaksi julkaisua, joissa on esitetty yksityiskohtaisia kunnostustoimenpiteitä taimenen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja suositukset erillisen suojavyöhykeselvitystyön käynnistämiseksi (Toivonen 2004, 2005). Sågarsforsissa toteutettiin kalataloudellinen kunnostushanke Uudenmaan ympäristökeskuksen, TE-keskuksen ja koskialueen ja pienvoimalan uuden omistajan Siuntion Koskitaimen Oy:n kanssa. Paikalla ollut myllyn ja pienvoimalan pato purettiin luonnonmukaiseen korkeuteen ja padon vieressä olleeseen perimätietojen mukaan alkuperäiseen, pitkään kuivana olleeseen koskiuomaan rakennettiin kalojen ohitusuoma. Kunnostustyöt saatettiin päätökseen marraskuussa Suunnitelmissa on kotiuttaa alkuperäinen meritaimen koskeen. Kunnostusalueen alapuolella tiedetään olevan EU-direktiivin mukaista, uhanalaista ja suojeltua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus), minkä elinympäristön turvaamisen vaatimus sisältyi Sågarsinkosken kalataloudelliseen kunnostamiseen myönnettyyn ympäristölupaan (Nro 179/2006/3, Dnro LSY2006Y269, ). 2.2 Säätila ja virtaamat Vuosi 2008 jäi historiaan lämpimänä ja sateisena. Talvi oli ennätyksellisen leuto lähes koko maassa. Lounais- ja etelärannikolla termistä talvea eli aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila laski pysyvästi nollan alapuolelle, ei saatu kuin muutamaksi päiväksi kevättalvella. Eteläisimpään Suomeen pysyvää lumipeitettä ei tullut lainkaan. Järvet jäätyivät kantaviksi erittäin myöhään, vasta maaliskuun aikana, mikä haittasi näytteenottoa myös Siuntionjoen vesistöalueen järvistä. Myöhäisestä jäätymisestä seurasi lyhyt jääpeitteinen kausi mikä se toisaalta paransi järvien talvista happitilannetta. Kevät oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja toukokuu oli lisäksi melko sateeton. Kesä alkoikin hyvin sateisesti, mutta jatkui kuivana heinäkuussa muuttuen loppukesästä normaalisateiseksi. Syksy 2008 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Lokakuussa satoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 9

12 poikkeuksellisen runsaasti. Sateinen ja lauha sää jatkui vuoden loppuun asti, mutta edellisvuotta vastaavaa runsasvetistä joulukuuta ei koettu (kuva 1, Ilmatieteen laitos 2008). c 20 Lämpötila, Helsinki-Vantaa mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi Sademäärät, Helsinki-Vantaa I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi Kuva 1. Kuukausilämpötilat ja -sademäärät Helsinki-Vantaan säähavaintoasemalla vuosina 2008 ja (Ilmatieteen laitos 2008). Virtaamahavainnot yhdessä sademäärien kanssa ovat erittäin tärkeitä vesistön tilan taustamuuttujia. Virtaamahavaintojen avulla voidaan selittää monien aineiden, mm. kasvinravinteiden pitoisuusvaihteluita, mitkä johtuvat aineiden erilaisesta huuhtoutumisherkkyydestä maaperästä. Kuormituslaskelmat perustuvat virtaamatietoihin ja samanhetkisiin ainepitoisuuksiin. Vesistöalueen latvoilla Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamista oli päivittäiset virtaamatiedot koko vuoden ajalta. Koko Siuntionjoen vesistöalueen keskivirtaama arvioitiin Palojärvenkosken keskivirtaaman avulla käyttäen kertoimena suhdelukua 5,578, joka 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

13 on saatu jakamalla Siuntionjoen vesistöalueen pinta-ala (havaintopaikalla S1) Palojärvenkosken mittauspaikan ylä-puolisen osavaluma-alueen pinta-alalla (483,25 km 2 /86,63 km 2 = 5,578). Myös osavaluma-alueiden laskupurojen keskivirtaamat arvioitiin suoraan pintaalojen suhteessa vastaavalla tavalla. Vuoden 2008 keskivirtaama Palojärvenkoskella oli 1,25m 3 /s, mikä on yli neljänneksen enemmän kuin keskimäärin viimeisen noin viidentoista vuoden ajalta ja noin kolmanneksen enemmän kuin vuosina 2006 ja Kuukausikeskivirtaamat olivat keskimääräistä suuremmat vuoden alussa tammi-helmikuussa ja vuoden lopulla marras-joulukuussa. Kevätvirtaamat olivat ajankohtaan nähden maltillisia ja kesällä virtaamat olivat suhteellisien pieniä, kuten oli ollut myös edellisvuonna (kuva 2). Selkeitä alivirtaamavuosia ovat viimeksi olleet vuodet 1997 ja Näytteenottopäivinä tammikuussa keskivirtaama oli pienempi kuin kuukauden keskipitoisuus, mutta toisaalta toukokuun näytteenottopäivänä keskivirtaama oli suurempi kuin toukokuussa keskimäärin. Muilta osin näytteenottopäivien keskivirtaamat olivat hyvin lähellä vastaavan kuukauden keskimääräisiä virtaamia, joten myös huuhtoumien vaikutusta ajatellen näytepäivien vedenlaatu saattoi olla näytehetkinä lähellä vastaavan kuukauden keskimääräistä veden laatua. Helmi- ja maaliskuussa, sekä marras-joulukuussa näytteenottoa ei ollut ja näiden osalta käytettiin koko vuoden virtaamakeskiarvoa. Kuormitusluvut saattavat näiden kuukausien osalta olla hieman todellista alhaisempia ainakin kokonaisfosforin osalta (kuva 2). 3,00 Kuukausikeskivirtaama Palojärvenkoskessa vuonna 2008 ja ,50 m3/ s 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII k.a. Pal 08 Pal Kuva 2. Palojärvenkosken kuukausikeskivirtaama vuonna 2008 sekä keskivirtaamakäyrä (lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

14 Virtaamavaihtelut ovat suuria etenkin Siuntionjoen kaltaisissa vesistöissä, missä järvisyys eli järvien suhteellinen pinta-ala valuma-alueesta on pieni (Siuntionjoen vesistössä keskimäärin 5,3 %). Erityisesti Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueella järvien osuus on erittäin pieni (alle 0,5 %), jolloin virtaama-vaihtelut ovat näillä alueilla keskimääräistäkin selvästi suurempia. Risubackajokeen Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellinen tasainen puhdistetun jäteveden virta tasaa kuitenkin selvästi Risubackajoen virtaamavaihteluita itäisessä puhdistamo-ojan haarassa. Virtaamavaihtelut eri vuosina ja vuoden eri kuukausina ovat olleet suuria, millä on ollut merkitystä mm. ravinnehuuhtoumien määrään ja niiden vaikutukseen vesistössä. Juuri ennen kasvukautta tai sen aikana tapahtuvat suuret ravinnehuuhtoumat lisäävät rehevöitymisen mahdollisuutta. Sääolot, mm. valon määrä ja lämpötila sekä tuuli vaikuttavat järvien kerrostumiseen ja mm. Siuntionjoen rehevissä järvissä alusvedessä kehittyviin happioloihin. Hapettomissa oloissa alusveteen ja pohjalle kertyvä orgaaninen aines, oli se sitten järvessä oman tuotannon kautta syntynyttä tai huuhtoutumana muualta kulkeutunutta, tuottaa hajotessaan ravinteita veteen ja rehevöittää järviä lisää. Vuosille 2005 ja on ollut tyypillistä alku- ja loppuvuodelle ajoittuvat suuret virtaamat ja huuhtoumat, jotka ovat tapahtuneet paljailta sekä jäätymättömiltä maan pintakerroksilta. Myös vuosien 2002 ja 2006 lopulla huuhtoumat olivat suuria lauhan joulukuun vuoksi. Tavallisesti huhtikuuhun ajoittuneiden tulvakausien rinnalle on luvulla noussut uusi tulvakausi, joka ajoittuu siis vuodenvaihteen seutuville alkutalven leutoudesta johtuen. Selkeä alivirtaamajakso on esiintynyt kesä-heinäkuussa (kuva 3). VIRTAAMAT PALOJÄRVENKOSKELLA ,0 20,0 15,0 m3/s 10,0 5,0 0,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3. Virtaamien painottuminen eri kuukausille vuosina (lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

15 2.3 Siuntionjoen yhteistarkkailun jätevesikuormitus vuonna Yleistä Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta on vähennetty 1990-luvulla olennaisesti jätevesiä alueelta kokonaan pois johtamalla. Lohjan kunta/kaupunki rakensi vuonna 1993 siirtoviemärin Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle, josta vedet purkautuvat Lohjanjärveen. Siuntion kunta rakensi Pikkalanlahden keskuspuhdistamon vuonna 1995 ja korvasi sillä Siuntion asemanseudun puhdistamon. Vuoden 2000 alussa Oy Minerit Ab (nyk. Cembrit Oy) siirtyi tehdastuotannossa suljettuun vesikiertoon ja samaan aikaan saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon. Oy Minerit Ab:n Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä. Vihdin Nummelan yhdyskuntavesien jätevedenpuhdistamon tehostamis- ja laajennustyöt ovat alkaneet vuonna 2000 ja jatkuvat edelleen. Aktiivikeskuksen, Top Hotels Oy:n Elohovin ja Pikkalan Esson pienpuhdistamoita on myös hoidettu asianmukaisesti ja puhdistustulokset ovat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta täyttäneet viranomaisten vähimmäisvaatimukset. Kaikilla puhdistamoilla on oma puhdistamotarkkailuohjelma, jonka tulokset raportoidaan erillisinä vuosiyhteenvetoina (Jokinen 2009a ja b, Valtonen 2009a ja b). Munkkaan jätekeskus perustettiin vanhalle 1960-luvulla käyttöön otetulle Lohjan aseman kaatopaikka-alueelle, joka on nyt kokonaan sulkurakennettu lisäpäästöjen estämiseksi. Tällä hetkellä sulkurakennetaan toista, 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa, jolle jätteiden vastaanotto lopetettiin vuoden 2001 aikana. Vuodesta 2001 lähtien kaatopaikalle tulevat jätekuormat on ohjattu jätekeskuksen uusimmalle kaatopaikalle, joka toimii länsiuusmaalaisten jätteiden loppusijoituspaikkana. Uusi kaatopaikka on kesällä 2004 tehdyn laajennuksen jälkeen kooltaan 4 ha ja sen pohja on rakennettu tiiviiksi, joten suotovedet voidaan kerätä talteen. Jätetäyttöaluetta laajennetaan kahdella hehtaarilla kalliolouhinnoin v Jätekeskuksella on oma puhdistamo, joka puhdistaa kaatopaikka-alueelta kerääntyvät suotovedet. Puhdistetut vedet johdetaan laskuojaan, jossa on yhteistarkkailun yksi havaintopaikka. Samaan laskuojaan ohjataan ojituksin suoraan pintavedet vanhoilta sulkurakennetuilta kaatopaikka-alueilta sekä uuden kaatopaikka-alueen ympäristöstä. Jätekeskuksen uusien kenttien pintavedet ohjataan uuden pintavesialtaan kautta, joka johtaa kaakosta Suitiantien ali Munkkaanojaan. Jätevesiä voidaan tarvittaessa johtaa myös Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle eikä puhdistamottomia jätevesiä johdeta vesistöön. Uuden kaatopaikan pintavesien ja pohjavesien määrää ja laatua tarkkaillaan ja tarkkailun tulokset on esitelty vuoden 2008 kaatopaikan tarkkailun yhteenvetoraportissa (Ranta 2009a). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

16 2.3.2 Pistekuormitus 2008 Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus on yhteistarkkailun pistemäisestä vesistökuormituksesta merkittävintä. Nummelan osuus jätevesimäärästä oli 91 % ja kokonaistyppikuormasta 96 %, mikä oli samaa tasoa kuin edellis-vuonna. Nummelan puhdistamon fosforikuorman osuus pistemäisestä jätevesikuormituksesta pieneni selvästi edellisvuodesta ollen vielä kuitenkin noin 83 %. Nummelan puhdistamon typpikuormitus on ollut vuodesta 2002 lähtien aikaisempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Vuonna 2008 typpikuormitus nousi kuitenkin hieman ollen 79 kg N/d eli samaa tasoa kuin vuonna Fosforikuormitus pysyi hyvin alhaisella tasolla (0,18 kg P/d) ja fosforipitoisuus oli puhdistamolta lähtevässä vedessä keskimäärin 73 µg P/l, mikä on käytössä olleen puhdistusmenetelmän huipputasoa (Jokinen 2009a). Jätevesiluvan yhtenä ehtona on vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuus, joka saa olla enintään 500 µg P/l vuosikeskiarvona. Fosforia pidetään sisävesillä leväkasvua eniten lisäävänä kasvinravinteena, jolloin lisäkuormitus mahdollistaa rehevöitymisilmiöiden lisääntymisen vesistössä. Biologisesta hapenkulutuksesta Nummelan osuus oli noin 70 % ja lähes koko loppuosa BHK7- kuormituksesta oli peräisin Munkkaan jätekeskuksesta (noin 26 %). Munkkaan jätekeskus on ollut jätevedenpuhdistamoiden pistekuormitusvertailussa luvun alusta lähtien. Jätekeskuksen vesistökuormitus on ollut yleisesti ottaen vähenevä, kun sitä mitataan ainekuormilla. Jätevesimäärä on ollut parina vuonna noin puolet edellisten vuosien jätevesimäärästä. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesien määrän arvioinnin epätarkkuustekijät. On huomattava, että laskupuron havaintopaikka Ki8, josta jätekeskuksen vesistökuormitus mitataan, sisältää Munkkaan puhdistamovesien ja vanhan kaatopaikan pintavesien lisäksi jonkin verran valumavesiä myös muualta kuin kaatopaikka-alueelta. Siuntionjoen alueelle vuodesta 2000 lähtien vuonna 2008 pistemäisesti johdetut jätevesikuormituksen määrät esitetään kuvissa 4-7 ja vuodesta 1992 lähtien liitteessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

17 JÄTEVESIMÄÄRÄ (m 3 /VRK) VESISTÖÖN BHK7 -KUORMITUS (KG/VRK) VESISTÖÖN , ,0 20,0 15,0 10,0 5, NUMMELA M. JÄTEKESKUS MUUT 49,6 53,9 34,0 33,4 27,8 24,8 30,4 33,71 37,17 0, NUMMELA 12,50 11,00 7,90 6,40 7,90 7,80 7,10 9,60 7,40 M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 MUUT 0,47 1,01 0,53 0,39 0,18 0,11 0,19 0,19 0,38 Kuvat 4 ja 5. Jätevesi- ja BHK 7 kuormitus Siuntionjoen vesistöön vuosina FOSFORIA (KG/VRK) VESISTÖÖN TYPPEÄ (KG/VRK) VESISTÖÖN , , ,4 0, , ,1 20 0, NUMMELA 0,35 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,30 0,18 M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 MUUT 0,02 0,02 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,01 0, NUMMELA 137,00 110,00 81,00 66,00 69,00 57,00 65,00 69,00 79,00 M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 MUUT 2,63 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,04 1,31 1,30 Kuvat 6 ja 7. Fosfori- ja typpikuormitus (kg/vrk) Siuntionjoen vesistöön vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

18 3 VESISTÖTARKKAILU 3.1 Näytteenottoajankohdat ja analyysimenetelmät Vesistön yhteistarkkailuun kuuluvat näytteet otettiin taulukossa 2 esitettyinä ajankohtina. Vesianalyysit tehtiin pääosin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Kokonaiskromi määritettiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa Tampereella (T 064). Analyysitulokset on esitetty liitteessä 3 ja analyysimenetelmät sekä mittausepävarmuudet liitteessä 4. Taulukko 2. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun näytteenottoajankohdat vuonna Selite Havaintopaikka 9.1. ja ja Virtapaikat Kivikoskenpuro Ki8 L L L L L L L L " Ki7 L L L L L L L L " Ki9 L L L L L L L L Risubackajoki R4 L L L L L L L L " R9 L L L L L L L L " R10 L L L L L L L L " R8 L L L L L L L L " R1 L L L L L L L L Poikkipuoliainen PPL L L L L L L L L Kurjolammenoja Ku2 L L L L L L L L Palojoki PALO L L L L L L L L Harvsån HA1 L L L L L L L L Siuntionjoki S7 L L L L L L L L " S3 L L L L L L L L Referenssit (purot) Ruuhilammenoja Ru0 S S Iilammenoja IL0 S S Kivikoskenpuro Ki0 S S Järvet Stora Lonoks 1) SL Björnträsk 1 B1 P P P P P Björnträsk 2 B2 P P P P P Tjusträsk TJU P P P P P Vikträsk VIK P P P P P 2008 L = Laajat jokianalyysit, 8 näytekierrosta, 14 näytepaikkaa S = Suppeat jokianalyysit, 2 näytekierrosta, 3 näytepaikkaa (referenssit) P = Perusanalyysit järvistä, 5 näytekierrosta, 4 järveä, 5 näytepaikkaa TR = Trofia- eli rehevyysanalyysit järvistä (B1, TJU, VIK), 6 näytekierrosta, joka toinen vuosi alkaen vuodesta ) Stora Lonoks järvestä otetaan näytteet joka toinen vuosi, alkaen vuodesta 2001 Lohjan kaupunki ja Nummelan vesihuoltolaitos ovat seuranneet säännöllisesti Risubackajoen Mäyräojan vedenlaatua (Mäy) vuodesta 2002, minkä tulokset esitetään yhteistarkkailutulosten yhteydessä. Niska & Nyyssösen pintavesiseurannan tulokset Muijalan vanhalta kaatopaikalta ja Ratametsän altaalta lähtevästä vedestä on myös huomioitu tuloksissa ja esitetty liitteessä 3 yhteistarkkailun tulosten yhteydessä. Tuloksissa huomioidaan myös Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantojen (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, hankkeet) sisältyvien vedenlaadun havaintopaikkojen tulokset (Vihdin Enäjärvi, Kirkkojoen alaosa, Pikkalanjoki) sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tulokset Pikkalanjoesta (S1, Pikkalanjoki 1,6). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

19 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Jokialueet Palojoki; pääuoman vertailujoki Siuntionjoen latvoilla sijaitseva Palojoki laskee Palojärvestä Björnträskiin. Joen yläjuoksulla rannat ovat suurimmaksi osaksi metsäisiä ja kallioisia. Alajuoksulla maasto muuttuu tasaisemmaksi; ennen Björnträskiä joki virtaa peltomaiden läpi. Palojoen vedenlaadun havaintopaikan (PALO) voidaan katsoa ilmentävän tavanomaisesti hajakuormitettua vettä ja toimivan näin vertailualueena Siuntionjoen pistekuormituksen vaikutuksia arvioitaessa. Palojoen veden laatu oli tyydyttävä, mutta hieman heikompi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Useimmat vedenlaatutunnusluvut, kuten kokonaisravinnepitoisuudet, kiintoaine- ja bakteeripitoisuudet olivat alhaisempia kuin muissa tarkkailun suurissa purovesissä. Vuoden 2008 havaintokerroilla kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä µg/l, keskiarvo oli noin 1000 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä µg/l, keskiarvo oli 62 µg/l. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 9,8 mg/l. Kokonaistyppipitoisuudet ja kiintoainepitoisuus laskivat nyt parin vuoden takaisiin pitoisuuksiin. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli kohollaan lokakuun tulvien aikaan, jolloin myös veden hygieeninen laatu oli heikoimmillaan. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä vaihteli pmy/ 100 ml ja oli keskimäärin 61 pmy/100 ml Ruuhilammenoja, Iilammenoja ja Kivikoskenpuro; vertailupuroja Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun sisältyy vertailupuroja, joiden veden laatua seurataan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä otetuilla vesinäytteillä. Alueet edustavat metsäisiä valuma-alueita, joissa ihmistoiminnan vaikutus on vähäisempää kuin muualla; tarkoituksena on selvittää taustakuormituksen tasoa näiden referenssialueiden avulla. Veden ruskea väri ja alhainen happamuus ovat tyypillisiä kaikilla tutkituilla referenssipuroilla, mikä kertoo alueiden metsä- ja suometsävaltaisuudesta. Myös näiden valumaalueilla on tehty maanmuokkaustoimenpiteitä, jotka vaihtelevasti ovat heikentäneet veden laatua. Mm. ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin yleisesti olleet selvästi pienempiä kuin yhteistarkkailun muilla alueilla. Näytteenotto on keskitetty kevätvaluman ja syysvaluman ajankohtiin, jolloin veden laatu on heikoimmillaan ja huuhtoumat ovat usein suurimmillaan. Ruuhilammenpuron (Ru0) veden laatu edustaa yhteistarkkailualueen pohjoisen latvaosan vähiten kuormitettua, lähinnä metsäisen alueen virtavettä. Ruuhilammenpurolle vettä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

20 kertyy Nuuksion erämaa-alueen läntisistä osista Ruuhilammen kautta ja puro virtaa lopulta Poikkipuoliaisen eteläosaan idästä päin (kuva 1, liite 1). Ruuhilammenpuron näytteenottopäivinä käynnissä olivat kevät- ja syystulvat. Virtaama oli keväällä ajankohtaan nähden alhainen (18 l/s), mutta lokakuussa keskimääräistä hieman suurempi (15 l/s). Vesi oli lokakuussa hieman keskimääräistä sameampaa ja humuksesta erittäin voimakkaasti ruskeaksi värittynyttä. Vesi oli normaalin hapanta (ph 5,7-5,8) muistuttaen tässä suhteessa läheisen Kurjolammenojan vettä. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin alhaisin tarkkailualueen havaintopaikoista (18 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuuskin (775 µg/l) oli alhaisempi kuin muilla havaintopaikoilla Kurjolammenojaa lukuun ottamatta. Veden sähkönjohtavuus oli vähäistä. Iilammenojalle kertyy vettä pieneltä, pääasiassa metsäiseltä, alueelta Siuntionjoen pääuoman keskiosan länsipuolelta, Kvarnbyn kylän lähettyviltä. Iilammenoja alkaa Iilammesta ja puro yhdistyy noin 680 metrin pituisena Lillträskistä lähtevään puroon. Lillträskistä lähtevä puro laskee lopulta Kvarnbäcken -nimisenä Sågarsforsin voimalaitoksen alapuolelle Siuntionjoen pääuoman alueeseen. Kvarnbäcken purossa tiedetään elävän arvokas alkuperäinen taimenkanta. Sågarsforsin voimalaitospadon alapuolisessa koskessa, simpukkatutkijan Ilmari Valovirran johtamissa tutkimuksissa on havaittu erittäin uhanalaisia vuollejokisimpukoita (Unio crassus), joiden esiintymät havaittiin voimalaitospadon purkutyöprojektin esitutkimuksissa (Juha Kuvaja, UUS suull. tiedonanto 2008). Huhtikuun alussa Iilammenojan virtaama oli vain 1,3 l/s, veden kokonaisfosforipitoisuus oli suurin vertailupurojen joukossa (kok. P 31 µg P/l). Syksyllä lokakuussa veden laatu oli huomattavasti heikompaa; lokakuussa tulviva vesi oli erittäin sameata, kiintoaine- ja ravinnepitoista (sameus 45 Ftu, kok.p 82 µg/l). Vesi oli hapanta (ph 6,2) ja humuksesta ruskeaksi värjäytynyttä. Lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi tulvivassa vedessä tavanomaista enemmän (360 pmy/100 ml). Tien kunnostustöiden ja siltarummun rakentamisen jäljiltä uoman edustavuus vertailupurona on heikentynyt aikaisempaan verrattuna. Kivikoskenpuron referenssihavaintopaikka Ki0 sijaitsee Kyrkån jokihaaran aivan latvoilla noin 2,3 km etäisyydellä Munkkaan jätekeskuksen yläpuolella sijaitsevasta Ki7 havaintopaikasta. Referenssipuro kerää vesiä pienehköltä metsävaltaiselta mäkialueelta. Valumaalueeseen kuuluu myös osittain peltoa. Läheisessä metsässä on hakattu vuoden 2002 talvella ja keväällä noin 5 ha metsää. Metsänhakkuiden tiedetään kohottavan mm. ravinnepitoisuuksia muutamana vuonna erityisesti suurten valumien aikana. Virtaama havaintopaikalla oli keväällä noin kolmannes tavanomaisesta (2,7 l/s) mutta toisaalta lokakuussa noin kolminkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden (3,3 l/s). Vesi oli laadultaan edellisen kahden referenssipuron väliltä (mm. kokonaisfosforipitoisuus 19 ja 37 µg P/l). Kokonaistyppipitoisuus nousi lokakuussa suureksi (1500 µg/l). Vesi oli hapanta (ph 5,6 ja 5,7). Lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi vain hyvin niukasti. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

21 4.1.3 Risubackajoki; Nummelan jätevedenpuhdistamo Pohjoisesta Björnträskiin laskeva Risubackajoki on Siuntionjoen osa-alueista heikkokuntoisin. Joen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas maatalouden aiheuttama hajakuormitus. Risubackajoen Muijalasta tulevan haaran keskivirtaama lähellä Nummelasta tulevan haaran yhtymäkohtaa vaihtelee välillä m 3 /s. Nummelasta tulevan haaran keskivirtaama on noin 0.1 m 3 /s. Alivirtaamakausina ojan vesi on lähes pelkkää Nummelan puhdistamolta tulevaa jätevettä. Muijalasta Risubackajokeen liittyvän purohaaran latvoilla toimii mm. Lemminkäisen louhinta- ja murskausasema (vuoteen 2008 asti) sekä asfalttiasema ja maa-ainesten otto, Marttilan Betonirakennus Oy:n betoniasema ja Cembrit Oy:n (aik. Oy Minerit Ab:n) kuitusementtilevytehdas. Vuodesta 2000 lähtien Cembrit Oy:n tuotantojätevedet on kierrätetty kokonaan tehtaan sisällä ja saniteettijätevedet on ohjattu Lohjan kaupungin viemäriverkkoon. Tehtaiden alapuolella sijaitsee alun perin Partek Oyj Abp: n Muijalan tehtaiden patoama jätevesiallas, ns. Ratametsän allas, johon on kertynyt valumavesiä tehdasalueelta ja muualta ympäristöstä, mm. Partek Oyj Abp: n vanhalta teollisuuskaatopaikkaalueelta. Allas tyhjennettiin ja Uudenmaan Ympäristökeskus on hyväksynyt kunnostustyön loppuraportin Ratametsän allas ja vanha kaatopaikka-alue siirtyivät vuoden 2001 lopulla maaurakoitsija Niska & Nyyssöselle, joka käyttää aluetta maantäyttöön ja risujen sekä kantojen murskaustoimintaan. Tälle toiminnalleen Niska & Nyyssönen Oy on saanut uudistetun ympäristöluvan Uudenmaan Ympäristökeskuksesta Niska & Nyyssösellä on myönnetty toinen ympäristölupa Partek Oy:n vanhan Muijalan teollisuuskaatopaikan omistajana ja käyttäjänä. Näiden ympäristölupien perusteella Niska & Nyyssönen tarkkailee toimintansa vaikutuksia pohjavesiin ja pintaveteen ja osallistuu lisäksi Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun. Niska & Nyyssösen lisäksi muilla alueen toimijoilla ei ole pintavesitarkkailuvelvoitetta. Niska & Nyyssönen Oy:n vuosiraportin mukaan Ratametsän maankaatopaikalle ei ole tuotu maa-aineksia eikä kantoja Niska & Nyyssösen toimesta vuonna Vuodesta 2005 lähtien alueella olleet kannot on poistettu alueelta loppusijoitusta varten (Sarvi 2009a). Muijalan teollisuuskaatopaikan alueelle tuotiin vuonna 2008 maa-aineksia yhteensä m 3 (Sarvi 2009b). Veden laatu Ratametsän altaan alapuolisesta Risubackajoesta on mitattu lähinnä teollisuuden jätevesien, mm. kuitulevyteollisuuden ja betoniteollisuuden päästöihin liittyvien raskasmetalleihin kuuluvan kokonaiskromin (Cr) että sulfaattien pitoisuuksia. Kromin määrä on pintavesissä yleensä hyvin alhainen, useimmiten alle 1 µg/l. Yksityisille talousvesille on säädetty Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

22 kromin raja-arvo 50 µg/l (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Arvion mukaan kokonaiskromin taustapitoisuus on alueella 2-3 µg/l. Ratametsän patopenkereen läpi on sijoitettu pintaveden havaintopaikaksi suotovesiputki, jonka läpi virtaava veden laatua seurataan Niska & Nyyssösen toimesta havaintopaikalla SV1. Veden kromipitoisuus oli marraskuun näytteenoton aikaan kohollaan 17 µg/l. Suotovesiputken läpi virtaava vesi on ollut maaliskuun ja marraskuun näytteissä emäksistä (ph 8,8 ja 7,8), veden alkaliteetti on ollut korkea (1,5 ja 1,6 mmol/l) ja veden laatu on poikennut puhtaan veden pitoisuuksista ilmentäen kuormitusta (Ranta 2009b ja c). Maaliskuun vesinäytteessä veden sulfaattipitoisuus oli myös kohollaan (39 mg/l) ja vedessä oli myös jonkin verran öljyhiilivetyä (100 µg/l). Kromin ja sulfaatin alkuperää on vaikea suoraan päätellä, sillä Niska & Nyyssönen Oy:n omistaman Muijalan teollisuuskaatopaikan ja Ratametsän maankaatopaikan alueen lisäksi lähialueella varastoidaan ja tuotetaan mm. sementtipohjaista materiaali muiden toimijoiden toimesta. Kromi- ja sulfaattipitoisuutta seurataan myös alempana Arvolanojassa yhteistarkkailun havaintopaikalla R4. Kromia oli vedessä lokakuussa 4,2 µg/l, mutta muulloin alle mittaustarkkuuden (2 µg/l). Vuosina , jolloin vesistökuormitus oli suurinta, kromipitoisuuden keskiarvo oli Arvolanojan havaintopaikalla vielä 42 µg/l. Arvolanojassa keskimääräinen sulfaattipitoisuus vaihteli pisteellä R mg/l ja oli siis kuormitusta ilmentävä. Arvolanojassa veden sähkönjohtavuus (34-52 ms/m, puhtaan veden vertailuarvo 20 ms/m) ja alkaliteetti (1,4-2,8 mmol/l, vertailuarvo 1,0 mmol/l) olivat kesällä selvästi kohonneita ilmentäen kuormitusvaikutusta. Korkean alkaliteetin aikaan kesällä vesi oli jatkuvasti emäksistä ph: n ollessa yli 8, ylimmillään ph 8,3. Yleisesti ottaen Arvolanojan vesi oli havaintopaikalla R4 kuitenkin keskimääräistä parempi. Kohonneet veden alkaliteetti, emäksisyys ja sulfaattipitoisuus sekä ajoittain kohollaan oleva kromipitoisuus voivat olla merkittävissä määrin myös maaperään (ojiin) aikaisemminkin kertyneistä aineista huuhtoutuvaa. Alueella on poistettu betonijätettä Marttilan Betonirakennus Oy:n toimesta. Veden hygienia oli Arvolanojassa ajoittain hyvin heikko, erityisesti loppukesästä lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät nousivat (3 500 ja pmy/ 100 ml) ja keskimäärinkin veden hygienia oli heikointa Arvolanojassa. Lämpökestoisten kolibakteerien esiintyminen ja ravinteiden huuhtoumat ovat todennäköisesti seurausta valumaalueella harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta sekä karjan- tai hevosten laiduntamisesta. Hajakuormituksen merkitys on näkynyt usein kokonaistyppi- ja erityisesti nitraattityppipitoisuuksien sekä kokonaisfosforipitoisuuksien kasvuna alempana Arvolanojassa havaintopaikalla R9 (kuvat 8-12). Valtatie kakkosen (VT2) levennys- ja parannustöistä joh- 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

23 tuen Arvolanojan ja Risubackajoen yläosan valuma-alueella tehtiin mm. maansiirtotöitä, joilla on voinut olla myös vaikutusta veden laatuun vielä vuonna Sähkönjohtokyky, Risubackajoki ms/m R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO ,9 14,9 79, ,2 22,4 12, ,2 12,3 72, ,3 16, ,9 13,4 67, ,7 17, ,9 21,9 75, ,4 26,9 9, , , , , ,1 37,5 80, ,7 52,2 10, ,7 33,2 94, ,9 76,7 10, ,9 18,5 75, ,2 21,5 9,9 ka 35,8 22,6 78,3 55,8 46,6 34,3 10,5 Kuva 8. Veden sähkönjohtokyky (ms/m) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (MÄY ja R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna Viiva kuvaa puhtaan puroveden raja-arvoa. Alkaliteetti, Risubackajoki ,5 2 mmol/l 1,5 1 0,5 0 R4 R9 R10 R8 R1 PALO ,5 0,54 0,66 0,63 0,55 0, ,81 0,44 0,48 0,48 0,45 0, ,5 0,52 0,51 0,52 0,48 0, ,7 0,89 0,53 0,66 0,73 0, ,6 1,3 0,39 0,71 1,0 0, ,8 1,5 0,35 0,61 1,0 0, ,4 1,6 0,35 0,8 1,1 0, ,1 0,72 0,97 0,64 0,67 0,4 ka 1,7 0,9 0,5 0,6 0,7 0,4 Kuva 9. Veden alkaliteetti (mmol/l) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna Viiva kuvaa puhtaan puroveden raja-arvoa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

24 Risubackajoen keskivaiheilla Muijalan haarasta tuleva kuormitus sekoittuu Vihdin Mäyräojaan, joka on myös suhteellisen voimakkaasti hajakuormitettu. Nummelan vesihuoltolaitos ja Lohjan kaupunki tarkkailevat yhdessä Mäyräojan kautta Risubackaojaan tulevaa kuormitusta. Nämä näytteet otetaan samaan aikaan yhteistarkkailun näytteenoton kanssa. Mäyräojan valuma-alue on peltovaltainen ja siellä sijaitsee mm. hevostiloja. Mäyräojan merkitys on erityisen suuri kiintoainekuormalähteenä ja siihen liittyen myös fosforilähteenä. Mäyräojan veden kiintoainepitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin suurinta koko yhteistarkkailun aineistossa vuonna 2008 (kok.p 143 µg/l). Hajakuormitus Mäyräjoen peltovaltaisella alueella näkyi myös suurina typpipitoisuuksina ja lämpökestoisten kolibakteerien määrinä. Mäyräojassa oli keskimäärin enemmän lämpökestoisia kolibakteereita kuin Nummelan puhdistamon haarasta tulevassa vedessä, mutta virtaama oli kylläkin Mäyräojassa selvästi pienempi. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon ojaan johtama vesimäärä oli vuonna 2008 keskimäärin 2473 m3/d (noin 29 l/s), mikä oli hieman enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena. Puhdistamon alapuolella havaintopaikalla R10 vesi on suurimman osan vuotta lähes kokonaisuudessaan puhdistamolta lähtevää käsiteltyä jätevettä. Myös Mäyräojassa (havaintopaikalla R8), Nummelan jätevesien vaikutus ojaveden laatuun oli vielä erittäin suuri. Kuormitusta ilmensivät erittäin korkeat arvot sähkönjohtavuudessa (kuvat 8). Toisaalta alkaliteetti oli keskimääräistä alhaisempi (kuva 9). Kuormitus näkyi selvimmin erittäin korkeina typpipitoisuuksina (kuva 12). Fosforipitoisuudet olivat myös kohonneita, mutta puhdistamon laskuojassa fosforipitoisuus oli keskimäärin alhainen (kok.p. 81 µg/l) ja alhaisempi kuin Muijalasta tulevan Risubackajoen haaran alaosassa. Mäyräojan ja Risubackajoen hajakuormitus nosti tälläkin kertaa fosforipitoisuuksia (kuva 10). Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet olivat Nummelan haarassa keskimääräistä alempia, mutta kuitenkin suuret. Kolibakteerien määrät ovat usein lisääntyneet Risubackajoen alaosassa hajakuormituksen vaikutuksesta, kuten nytkin (kuva 12). Jätevesipitoisuudet laimenivat kokoomapuroa, Risubackajokea, alaspäin mentäessä. Nummelan puhdistamon likaava vaikutus oli edelleen nähtävissä havaintopaikalla R1, juuri ennen Björnträskiä, mm. kohonneena sähkönjohtavuutena (kuva 8), alkaliteettina (kuva 9), typpipitoisuutena (kuva 10) sekä lämpökestoisten kolibakteerien määränä (kuva 12). Vuoden 2008 näytteenoton perusteella oli Risubackajoen alaosan veden ph hyvin lähellä neutraalia (ph 7,2) enimmillään ph 7,5, kun vesi oli ollut vielä esim. vuoden 1999 heinäkuussa hyvin emäksistä (ph 8,9). 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

25 Kokonaistyppi, Risubackajoki µg/l R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO ka 1146,3 1350, ,0 1465, ,0 6737,5 1001,3 Kuva 10. Kokonaistyppipitoisuudet (KOK-N µg/l) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (Mäy ja R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna Viiva kuvaa erittäin rehevän puroveden rajapitoisuutta (kok.n µg/l). Kokonaisfosfori, Risubackajoki 2008 µg/l R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO ka 65,4 87,0 81,1 142,8 100,1 96,3 62,4 Kuva 11. Kokonaisfosforipitoisuudet (KOK-P µg/l) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (MÄY ja R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna Viiva kuvaa erittäin rehevän puroveden rajapitoisuutta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

26 Kolibakteerien määrät (pmy/100 ml), Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO ka 1122,5 367,8 367,5 585,3 746,3 424,8 61,4 Kuva 12. Lämpökestoisten kolibakteerien lukumäärät (pmy /100 ml) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (MÄY ja R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna Poikkiviiva esittää veden uimakelpoisuuden raja-arvoa (Escherichia coli 500 pmy/ 100 ml). Palojoessa, johon pistekuormitettujen alueiden tuloksia verrataan, olivat mm. veden sähkönjohtavuus, alkaliteetti ja kolibakteeripitoisuus huomattavasti pienempiä kuin Risubackajoessa eikä suuria vaihteluita esiintynyt suurista virtaamavaihteluista huolimatta (kuvat 8-9, kuva 12). Palojoessa veden laatu ei muidenkaan vedenlaatumuuttujien osalta vaihdellut niin voimakkaasti kuin Risubackajoessa Kyrkån; Munkkaan jätekeskus ja hajakuormitusta Kyrkån jokihaaran latvoilla sijaitsee Kivikoskenpuro, joka muuttuu Munkkaanojan puroliittymän jälkeen Lempansåksi (Lempaanjoeksi). Alempana Lempansåhon yhtyy lännestä vielä Myransbäcken ja Veijansån, minkä jälkeen joki virtaa rauhallisesti Kyrkån nimisenä (Kirkkojoki) peltojen ympäröimänä Siuntionjoen päähaaran yhtymäkohtaan saakka. Kyrkån keskivirtaama on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m 3 /s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Kyrkån jokihaaran ainoa pistekuormittaja on vuodesta 1993 lähtien ollut Kivikoskenpuron latvoilla sijaitseva Rosk'n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus. Munkkaan jätekeskus sai uuden ympäristöluvan (Dnro: UUS-2004-Y ). Päivitetty pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma on jätetty Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka tekee 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

27 tarkkailusta erillisen päätöksen. Laitoksen vuotta 2008 koskeva pinta- ja pohjavesitarkkailu on tehty vielä vanhan ohjelman mukaan. Munkkaan jätekeskuksen pinta-ala on noin 32 ha. Aluetta ympäröi pääosin kallioinen ja mäkinen metsämaasto. Peltoa esiintyy kaakkoissuunnassa ja Suitiantien lähettyvillä. Omakotitalotyyppistä haja-asutusta esiintyy alueen länsi- ja lounaispuolella Suitiantien varrella sekä kaakkoisosassa ja Immulan kylässä. Ympäristössä esiintyvä asutus on hajaasutusta. Kaatopaikkatoiminnalle on varattu alueet jätekeskuksen itäosassa ja muulle toiminnalle länsiosassa. Vuonna 2008 oli käytössä 2001 valmistunut uusi kaatopaikkaalue, jossa on asianmukainen suotoveden keruujärjestelmä. Jätekeskuksen kahdesta vanhemmasta kaatopaikka-alueesta vanhin on kokonaan sulkurakennetttu ja uudempaa vuonna 2001 suljettua kaatopaikka-aluetta sulkurakennetaan vielä. Sulkurakentamisella pyritään estämään vanhojen kaatopaikka-alueiden haitalliset ympäristövaikutukset. Vanhoissa kaatopaikoissa keruujärjestelmää ei ollut. Jätekeskukseen tuodaan Länsi-Uudenmaan alueelta pääasiassa yhdyskuntajätettä ja jonkin verran kuitusavea, lievästi saastunutta maata, energiajätettä, teollisuusjätettä, rakennusjätettä, peittomaata, lietettä ym. jätettä. Jätekeskuksessa sijaitsee myös mm. ongelmajätteiden välivarastointipaikka. Lisäksi alueelle otetaan vastaan maamassoja, jotka hyödynnetään kaatopaikkojen rakenteissa. Asiakaspalvelu ja kierrätys on järjestetty eri jätejakeiden lajittelukeskuksella, jossa myös yksityiset taloudet voivat erotella kierrätykseen sopivat jakeet erillisiin lavoihin. Munkkaan jätekeskuksesta vettä purkautuu Siuntionjoen vesistöön kahta reittiä. Kaakossa jätekeskuksen ympäristön ja suljettujen kaatopaikka-alueiden sekä uuden kaatopaikkaalueen pintavedet ohjautuvat ojituksin kaatopaikan vanhan tasausaltaan ohi laskuojaan, joka johtaa Kivikoskenpuroon. Lisäksi uudelta kaatopaikan läjitysalueelta suotovedet kerätään erikseen talteen salaojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan jätekeskuksen jätevedenpuhdistamolle ja puhdistettuna samaan laskuojaan pintavesien kanssa. Täällä laskuojassa sijaitsee yhteistarkkailun havaintopaikka Ki8. Noin 30 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan sijaitsevalle havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi vesiä myös muualta valuma-alueelta. Veden laadun seurannan lisäksi mitataan veden virtaama kuormituslukujen laskentaa varten. Tämä laskuoja johtaa Kivikoskenpuroon, jossa on seuraava yhteistarkkailun havaintopaikka Ki9. Sinne kertyy suuri määrä vesiä Kivikoskenpuron yläosan voimakkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Rosk n Roll Oy Ab:n jätevedenpuhdistamon toiminta perustuu käänteisosmoosilaitteistoon ja nykyinen malli samasta puhdistusprosessista on ollut käytössä vuoden 2007 marraskuusta lähtien. Tällä laitteistolla puhdistettua vettä ohjattiin purkuojaan kuutiota vuonna 2008, mikä on noin 126 kuutiota vuorokaudessa. Puhdistamon toimintaa seurattiin niinä kuukausina, kun se on ollut käytössä (Marko Printz, s-posti ). Jätekeskuksen oma puhdistamo käsitteli vuonna 2008 kolminkertaisen määrän jätevesiä edel- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

28 lisvuoteen nähden. Loput jätevesistä ohjattiin sopimuksen mukaisesti Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle, eikä käsittelemättömiä suotovesiä päästetty vesistöön. Toisaalta lounaasta uuden kaatopaikka-alueen jätteiden vastaanottokenttien pintavedet ohjataan uuden pintavesialtaan kautta Suitiantien ali Munkkaanojaan, mistä vedet sekoittuvat myöhemmin myös Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin itäkaakkoisosan kaatopaikkavedet. Tämän alueen pintaveden laatua seurataan jätekeskuksen erillisen pinta- ja pohjavesitarkkailun havaintopaikalta O5. Veden laatu Vuoden 2008 tulosten perusteella Siuntionjoen vesistön Munkkaanojaan laskevassa purkuojassa havaintopaikalla O5 lika-ainevaikutuksia havaittiin jonkin verran veden sähkönjohtavuudessa, puskurikykyä kuvaavassa alkaliteetissa ja kloridipitoisuudessa. Kevään vesinäytteessä oli myös biologinen hapenkulutus koholla ja veden suuri ammoniumtypen määrä ilmensi kuormitusta. Syksyn 2008 näytteessä todettiin myös juuri ja juuri havaittavat määrät haihtuviin hiilivetyihin eli liuottimiin kuuluvia metyyli-tert.butyylieetteriä (MTBE) ja tert.amyylimetyylieetteriä (TAME). Orgaanisen hiilen kokonaismäärää mittaava TOC on ollut lievästi koholla muutaman kerran, ei kuitenkaan vuonna Ravinteiden osalta puron veden laatu vastasi tavanomaisesti hajakuormitettua purovettä (Ranta 2009a). Purkuojan O5 vedenlaatu- ja ainevirtaamatutkimus on perustunut ainoastaan kahteen mittauskertaan vuodessa. Näistä havaintokerroista laskettujen ainevirtaamien perusteella arvioituna tätä reittiä Munkkaanojaan vuonna 2008 päätynyt kuormitus vastaa typen osalta asukasvastinelukuina (puhdistamattomana jätevetenä) noin 200 ihmisen, fosforin osalta 16 ihmisen ja biologisen hapenkulutuksen osalta 50 ihmisen päivittäistä jätevesikuormitusta. Kuormitusluvut nousivat kaikkien kolmen vedenlaatuominaisuuden osalta selvästi vuodesta 2007, fosforin osalta suurimmaksi koko mittausjakson aikana. Ainekuormitus kasvoi selvästi edellisvuodesta johtuen lähinnä suuremmista virtaamista (Ranta 2009a). Jätekeskuksen kaatopaikka-alueen laskuojassa havaintopaikan Ki8 kahdeksassa näytteessä suurin osa vedenlaatuparametreista ilmensi vuonna 2008 jätevesivaikutuksia. Erityisesti suuret kokonaistyppi, alkali- ja klooripitoisuudet sekä korkeahko veden sähkönjohtavuus ilmensivät jätevettä. Huomattavaa oli ammoniumtypen (NH4-N) suuri osuus kokonaistypestä. Ammoniumtyppi kuluttaa vedestä happea hapettuessaan ja muodostaa emäksisessä vedessä (ph yli 8,0) eliöille myrkyllistä ammoniakkia. Veden ph ei noussut kuitenkaan yli 8,0 ja happipitoisuus oli kaikilla mittauskerroilla vähintään tyydyttävä. Laskuojan vesi seisoi kesän alivirtaama-aikoihin lähes paikallaan. Tällöin biologinen hapenkulutus (BOD7) ja kokonaisravinnepitoisuudet olivat suuria, mutta koska virtaama oli erittäin 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

29 vähäistä, vähensi se luonnollisesti kuormitusvaikutusta alapuolisessa vesistössä suuresti kesäaikana. Veden laadun kehitys laskuojassa Ki8 on ollut pitoisuuksien perusteella 2000-luvulla myönteistä (Mettinen 2006, 2007). Laskuoja yhtyy noin kilometrin päässä Kivikoskenpuroon, jossa jätevesien vaikutus näkyy lievänä muutoksena yhtymäkohdan alapuolella (havaintopaikka Ki9) verrattuna yläpuolisen veteen (havaintopaikka Ki7). Jätekeskuksen yläpuolisella havaintopaikalla vesi ilmentää samaan aikaan melko voimakasta hajakuormitusta (taulukko 3). Kivikoskenpuron latvoilla sijaitsee referenssihavaintopaikka Ki0, jonka valuma-alueeseen kuuluu kangasmetsää, korpea, pieni suoalue lampineen ja myös peltoa. Referenssihavaintopaikan Ki0 veden laatu oli selkeästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpurossa, mutta luontaisesti hapanta (taulukko 3). Taulukko 3. Eräiden vedenlaatuparametrien keskiarvoja vuonna 2008 Munkkaan jätekeskuksen referenssihavaintopaikalla (Ki0, n=2), Kivikoskenpurossa ennen laskuojaa (Ki7 n=8), Kivikoskenpurossa laskuojan jälkeen (Ki9, n=8) ja laskuojassa (Ki8, n=8). Hp selite kiintoaine mg/l sähkönjoht. alkalit. PH CODMn BOD7 KOK-N NH4-N µg/l KOK-P Cl mg/l lämpökest. Kolibakt. ms/m Mmol/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l Pmy/100 ml ki0 referenssi 3,9 4,2 5, ki7 yläpuoli 15,9 18 0,8 7,4 10,4 1, ki9 alapuoli ,0 7,4 10 3, ki8 laskuoja ,2 7, Arvot (merkittävästi) parempia kuin vuonna 2007 Arvot (merkittävästi) huonompia kuin vuonna 2007 Kivikoskenpuron alapuolinen Lempanså ei ole enää mukana yhteistarkkailun fysikaaliskemiallisessa vedenlaatuseurannassa. Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Lempansån alapuolista Kyrkåta havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Tulosten mukaan (12 havaintokertaa) veden laatu oli Kyrkåssa edellisvuotista ja myös keskimääräistä heikompi. Kokonaistyppipitoisuuden vaihteluväli oli K3 havaintopaikalla µg/l ja kokonaisfosforipitoisuuden vaihteluväli µg/l. Suuri veden sähkönjohtavuus (11-29 ms/m) ilmensi myös hajakuormitusta. Vesi oli ajoittain, erityisesti toukokuun alussa ja marraskuussa erittäin sameaa, kiintoainepitoista ja väriltään tumman ruskeaa. Marraskuussa kiintoainetta oli 330 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus oli 693 µg/l. Suolistoperäistä saastutusta ilmentävien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät ( pmy/100 ml) olivat hieman suuremmat kuin edellisvuonna. Kyrkån vesi vastasi monien vedenlaatuparametrien osalta laadultaan pistekuormitetun Risubackajoen alimman havaintopaikan (R1) veden laatua lukuun ottamatta Risubackajoen suurta typpipitoisuutta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

30 4.1.5 Kurjolammenoja; Kokoushotelli Elohovi (Top Hotels Oy) Siuntionjoen pääuoman latvoilla sijaitseva Kurjolammenoja laskee Kurjolammesta Tervalampeen. Kurjolammen pienehkö valuma-alue on pääasiassa kallioista metsää tai korpea, jossa maatalouden ja muun hajakuormituksen vaikutus on hyvin vähäistä. Kurjolammen rannalla sijaitsee Top Hotels Oy:n ylläpitämä Kokoushotelli Elohovi, jonka rinnakkaissaostusperiaatteella toimivalta puhdistamolta käsitellyt jätevedet lasketaan Kurjolammenojaan. Vuonna 2004 lopulla rakennettiin lisäksi maasuodatin, jolla mm. vesistöön purkautuvan veden bakteeripitoisuuksia voidaan vähentää. Kurjolammenojan virtaama on pieni, alimmillaan kesällä vain muutamia litroja sekunnissa. Elokuussa edustavaa näytettä ei saatu veden vähyyden vuoksi. Virtaama oli suurimmillaan tammikuun alussa (28 l/s). Veden laatu Alkuvuodesta puron vesi oli tavanomaisen hapanta (ph 5,2) ja veden alkaliteetti (puskurikyky) oli alhainen (0,01-0,04 mmol/l). Kesän alivirtaamakausina veden laatu oli kuitenkin lievästi heikompaa kuin muulloin. Ravinnepitoisuudet, erityisesti fosforipitoisuudet, olivat muihin Siuntionjoen osa-alueisiin verrattuna alhaiset, kuten aikaisempina vuosina. Heinäkuun alussa kokonaisfosforipitoisuus nousi vähävetisessä ojassa lukuun (Kok.P) 44 µg P/l. Veden laadultaan Kurjolammenoja vastaa keskimäärin lähinnä referenssipurojen veden laatua ja on siis varsin tyydyttävää. Poikkeuksena tästä veden ammoniumtyppipitoisuus nousee aina silloin tällöin suhteellisen korkeaksi, mutta nyt ammoniumtyppeä ei kuitenkaan ollut erityisen paljon. Ammoniumtypen suuri määrä ilmentää usein jätevesikuormitusta, mutta saattaa liittyä myös hapen vähenemiseen ja typpiravinteiden liukenemiseen Kurjolammessa kerrostuneisuuskausien lopulla Siuntionjoen päähaara, keski- ja alaosa; hajakuormitusta Veden laatu Siuntionjoen pääuomassa ei enää ole pistemäistä jätevesikuormitusta, kun Tjusträskin ja Vikträskin välissä sijainnut Siuntion kunnan asemanseudun jätevedenpuhdistamo siirrettiin Pikkalanlahden rannalle vuoden 1995 lopussa. Siuntionjoen alaosassa sijaitsevan Pikkalan Esso-huoltoaseman kuormitus on katsottu olevan niin vähäistä, ettei sille ole määrätty vesistötarkkailuvelvoitetta. Pikkalan Esson puhdistamolla on ollut joinakin vuosina laiteongelmia, mitkä johtuvat vanhentuneesta laitteistosta. Ongelmia on korjattu, mutta käyttökatkosten aikana on jouduttu turvautumaan loka-autoihin. Vuonna 2008 puhdistamo toimi moitteetta. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

31 Siuntionjoen pääuoman veden laatu heikkenee jokea alaspäin mentäessä. Muutosta huonompaan tapahtuu havaintopaikkojen S7 ja S3 välillä, johon Kyrkån jokihaaran vedet liittyvät. Useimpien parametrien osalta veden laatu on havaintopaikalla S3 lähes yhtä huono kuin jätevesikuormitetussa Risubackajoen alaosassa. Siuntionjoen (Pikkalanjoen) alimman havaintopaikan (S1) veden laatu (Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Pikkalanlahden yhteistarkkailun Luv ry aineisto, yhteensä 14 havaintoa), ilmentää vielä voimakasta rehevyyttä ja kiintoaineen huuhtoutuminen on runsasta. Pitoisuudet ovat yleensä laskeneet verrattuna havaintopaikan S3 veden laatuun. Näiden havaintopaikkojen välisellä pääuoman osuudella Tjusträsk ja Vikträsk toimivat luonnollisina laskeutusaltaina vähentäen yläpuolisen valuma-alueen kuormitusta Pikkalanlahteen tulevassa vedessä Vedenlaatutuloksia jokialueilta Vuonna 2008 virtaamat olivat keskimääräistä suurempia ja selvästi suurempia kuin edellisvuonna. Virtaamat painottuivat vuoden alkuun ja loppuun ja toisaalta normaalin mukaisesti huhtikuun tienoille lumien sulamisaikaan. Tällöin myös ainevirtaamat olivat suurimmillaan (kuva 13). 3,5 3 2,5 Palojärvenkosken kuukausivirtaamat m3/s 2 1,5 1 0,5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII k.a. Pal 02 0,99 2,8 1,99 2,1 0,85 0,21 0,25 0,09 0,03 0,04 0,12 0,13 0,80 Pal 03 0,08 0,11 0,22 0,52 1,03 0,35 0,10 0,05 0,05 0,14 0,28 0,86 0,32 Pal 04 0,98 0,47 0,71 2,28 0,83 0,34 1,72 2,43 2,02 1,49 1,03 1,44 1,31 Pal 05 3,06 1,61 0,39 1,85 0,51 0,52 0,20 1,55 0,54 0,21 0,95 1,40 1,06 Pal 06 0,59 0,29 0,19 2,21 1,54 0,25 0,02 0,01 0,01 0,48 1,79 1,97 0,78 Pal 07 1,89 0,82 0,89 1,10 0,63 0,18 0,12 0,11 0,21 0,35 1,40 2,24 0,83 Pal ,19 1,05 1,06 2,00 1,19 0,36 0,35 0,43 0,42 0,61 1,30 1,34 0,94 Pal 08 2,30 2,34 1,89 1,07 0,12 0,04 0,07 0,18 1,08 1,24 2,36 2,32 1,25 Kuva 13. Vuoden 2008 virtaamakäyrä ja kuukausikeskivirtaamat vuosina Palojärvenkoskella sekä kuukausien keskivirtaamat ajanjaksolta (lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Ainevirtaamat kertovat sadeveden kertymäalueen eli valuma-alueen kokoomajoessa tietyssä ajassa huuhtoutuvan ainemäärän. Huuhtoumien (pelloilta, metsistä, pihoilta jne.) lisäksi ainevirtaamat sisältävät pistemäisesti alueelle johdetun jätevesien sisältämän ainemäärän. Ainevirtaamilla on tärkeä merkitys, kun arvioidaan kuormituksen suuruutta eri puolilla tarkkailualuetta ja esim. kuormituksen vähentämistoimenpiteiden tuloksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

32 Ainevirtaamien laskuissa tarvitaan tietoja veden virtaamasta ja samanaikaisesta ainepitoisuudesta vedessä. Palojärvenkosken virtaamatietoja ja havaintopaikkojen vedenlaatutietoja käyttäen arvioitiin eri jokihaarojen eli Siuntionjoen osavaluma-alueiden ainevirtaamat. Virtaamat laskettiin jakamalla tutkittavan osavaluma-alueen pinta-ala Palojärvenkosken valuma-alueen pinta-alalla ja kertomalla saadulla muuntokertoimella Palojärvenkosken virtaama. Tätä menetelmää käytetään yleisesti silloin, kun varsinaisia säännöllisiä virtaamatietoja havaintopaikoilta ei tehdä. Menetelmä on karkea ja siinä ei ole huomioita esim. osavaluma-alueiden järvisyyden maaperän, maanmuotojen tai esim. maankäytön aiheuttamia eroja virtaamien määriin. Risubackajoen ja Kyrkån osavaluma-alueet poikkeavat maaperän laatunsa ja pienen järvialansa vuoksi Palojärvenkosken valuma-alueesta, minkä vuoksi virtavesien viipymä on näillä osavaluma-alueilla pienempi ja virtaamavaihtelut suurempia kuin Palojärvenkosken valuma-alueella. Jotta ainevirtaamalaskelmat olisivat täysin luotettavia, tulisi veden laadun havainnoinnin olla myös tiheää (Ekholm ja Koskiaho 1996). Osavaluma-alueiden pinta-alatiedot ja virtaamien muuntokertoimet suhteessa Palojärvenkosken virtaamiin esitetään taulukossa 4. Taulukko 4. Siuntionjoen vesistön eri osavaluma-alueiden koot ja niiden järvisyys sekä virtaamien muuntokerroin. Muuntokerroin on laskettu valuma-alueiden pinta-alasuhteessa Palojärvenkosken valuma-alueen kokoon verrattuna. Tilastotietojen lähde, ks. Siuntionjokineuvottelukunta Valuma-alue/havaintopaikka Q- kerroin km 2 km 2, ilman järviä järvisyys % Palojärvenkoski - 86,63 77,93 10,1 Enäjärvi ja Poikkipuoliainen (PPL) 0,735 63,7 56,63 11,1 Palojoki (PALO) 1, ,06 95,82 10,5 Risubackajoki (R1) 0,487 42,23 42,02 0,5 Harvsån (HA1) 0,726 62,9 56,55 10,1 Björnträsk (S7) 2, ,4 208,5 8,7 Kyrkån (K3) 1, ,18 141,75 0,3 Lempansån 0,799 69,25 Siuntionjoen keski- ja alaosa (= Tjusträskin ja Vikträskin valuma-alueet)* - 119,58 113,29 5,26 Siuntionjoen suu (S1) 5, ,25 457,63 5,3 Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Björnträskin lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Ainevirtaama-arvioita ei tältä alueelta tehty. Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Björnträskin lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Ainevirtaamaarvioita ei tältä alueelta tehty. Ainevirtaamien laskemisessa käytettiin kuukausikeskiarvomenetelmää; kunkin kuukauden näytepitoisuuksien keskiarvo on kerrottu kuukauden keskivirtaamalla. Kun näytteenottoa ei ollut (helmi-, maalis-, marras- ja joulukuussa), käytettiin ainevirtaamalaskuissa tarkasteltavalta havaintopaikalta mitattujen ainepitoisuuksien vuosikeskiarvoja. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

33 Osavaluma-alueina tarkastelun kohteena oli Poikkipuoliaisen yläpuolinen valuma-alue (sisältää Poikkipuoliaisen lisäksi mm. Vihdin Enäjärven), Björnträskiin laskevat Risubackajoen valuma-alue, Palojoen valuma-alue, Björnträskin ja Harvsån valuma-alue. Näiden lisäksi tarkastelun kohteena oli Björnträskistä lähtevä vesi (S7), Siuntionjoen pääuoman vesi Kyrkån jokihaaran alapuolella (S3) ja Siuntionjoen (Pikkalanjoen) vesi (S1) lähellä joen yhtymistä mereen, Pikkalanlahteen Kiintoaine Kiintoaineen määrä virtavedessä on varsin pitkälle kullekin vesiuomalle tyypillinen riippuen valuma-alueen ominaisuuksista. Kiintoainepitoisuutta nostavat esimerkiksi eroosion kuljettama aines (savisamennus), jätevesikuormitus tai runsas biomassa näytteessä (levät). Kiintoaineen merkitys myös ravinteiden, erityisesti fosforin, ainevirtaamassa on tärkeä, koska suuri osa fosforista on sitoutunut kiintoaineeseen. Vaikka kiintoaineeseen sitoutunut fosfori ei suoraan ole leville käyttökelpoisessa muodossa, bakteerihajotuksen myötä fosfori tulee aikojen myötä levätuotannon käyttöön. Hapettomissa oloissa kiintoaineeseen sitoutunut fosfori vapautuu nopeasti liukoiseen muotoon, jota levät suoraan hyödyntävät. Siuntionjoen eri jokiosuuksien kiintoainepitoisuudet vaihtelivat vuoden 2008 aikana huomattavasti. Suurimpia pitoisuudet olivat Risubackajoessa ja Kyrkåssa (taulukko 5). Taulukko 5. Siuntionjoen eri jokiosuuksien alimpien havaintopaikkojen kiintoainepitoisuudet (mg/l) vuonna Havaintopaikan K3 tiedot (n= 12) ja osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n=13) Uudenmaan ympäristökeskuksesta (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelutietokanta). Suurimmat pitoisuudet taulukossa lihavoitu, pienimmät kursivoitu. mg Kiintoaine /l 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 4, ,0 Risubackajoki lähtevä, R1 8 7, ,2 Palojoki lähtevä, PALO 8 4,4 21 9,8 Harvsån HA1 8 3, ,4 Björnträsk lähtevä, S7 8 7, ,3 Kivikoskenpuro Ki9 8 5, ,0 Kyrkån lähtevä, K ,7 Siuntionjoki keskiosa, S ,5 Siuntionjoki lähtevä, S1 14 6, ,5 Kiintoaineiden vaihteluväli, keskipitoisuudet ja suurimmat pitoisuudet olivat monin paikoin huomattavasti suurempia kuin edellisvuonna ja myös keskimääräistä suurempia. Suurimmat havaitut pitoisuudet ajoittuivat suurten valumien aikaan vuoden alkuun tammikuulle, huhtikuun kevätvaluman aikaan ja lokakuulle. Huomioiden virtaamamittaukset, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

34 kiintoaineen huuhtoumat olivat arvion mukaan myös suuria loppuvuodesta marrasjoulukuussa, jolloin maa oli vielä roudatonta (kuva 14). Poikkipuoliaisesta ja Björnträskistä lähtevien vesien kiintoaineen keskiarvon vaihteluvälit olivat pienimmät. Tämä johtui lähinnä siitä, että yläpuolisiin järvialtaisiin jää kiintoainesta mikä tasoittaa kiintoaineen määrää järvistä poistuvassa vedessä. Myös Palojoessa kiintoaineen vaihteluväli oli muita alueita pienempi. Lokakuussa kiintoaineiden pitoisuudet olivat yleensä suurimmillaan. Käytettävissä olevien vedenlaatutietojen ja Palojärvenkosken virtaamien pohjalta laskettujen virtaamien avulla arvioituna kiintoainevirtaama oli Kyrkåssa t (edellisvuonna t), Risubackajoessa 528 t (232 t), Harvåssa 517 t (248 t) ja Palojoessa 467 t (255 t). Siuntionjoki toi mereen Pikkalanlahdelle yhteensä t (2 433 t) kiintoainetta (S1 havaintopaikalla). Kyrkån valuma-alueella kiintoainevirtaama oli suurempi kuin Siuntionjoen kautta mereen laskeva kiintoainekuorma. Arvio voi olla hyvinkin oikeansuuntainen, sillä lähes järvettömältä, savi- ja peltomaavaltaiselta Kyrkån alueelta virtaus rauhoittuu ja painavahkoa saviainesta vajoaa Siuntionjoen pääuoman kahden suurehkon järvialtaan eli Tjusträskin ja Vikträskin pohjalle ennen kuin vedet kohtaavat Pikkalanlahden. Kiintoainevirtaama (kg/d) ja Palojärvenkosken virtaama kuukausittain ,500 kg/d ,000 1,500 1,000 0,500 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 1081, , ,24 704,05 158,33 57,67 64,44 90, , , , ,29 Risubackajoki 1258, , , ,32 197,54 30,30 27,14 55, , , , ,22 Harvsån 1443, , , ,26 201,49 14,90 14,79 39, , , , ,91 Kyrkån 26090, , , , ,51 76,52 265, , , , , ,18 Siuntionjoen suu 28840, , , , ,94 190,85 270,74 604, , , , ,22 Paloj. virt 2,302 2,336 1,893 1,072 0,124 0,036 0,069 0,185 1,078 1,238 2,362 2,323 0,000 Kuva 14. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kiintoaineen ainevirtaama (kg/d) eri kuukausina. Vertailun vuoksi käyrä Palojärvenkosken kuukausivirtaamista vuonna Ravinteet Siuntionjoen eri jokihaarojen kokonaisfosforipitoisuudet ilmensivät kaikki rehevyyttä. Pitoisuudet olivat suurimmat Kyrkåssa, pääuomassa Kyrkån alapuolisessa S3 havaintopaikassa, Risubackajoessa ja Kivikoskenpurossa. Kyrkån suuri fosforipitoisuus on yhteydessä kiintoainepitoisuuteen; joen valuma-alue koostuu suurelta osin hienojakoisesta ja helpos- 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

35 ti huuhtoutuvasta aineksesta, johon fosforia on sitoutunut. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat suurempia kuin edellisvuonna ja pitoisuudet vaihtelivat alueittain paljon (taul. 6). Kokonaistypen pitoisuus oli selvästi suurin Risubackajoessa, jossa Nummelan puhdistamon purkuvesi nostaa typpipitoisuuden koko alapuolisella jokiosuudella huomattavasti normaaliarvoja korkeammaksi. Pitoisuudet olivat lähellä 2000-luvun keskitasoa, mutta suurempia kuin edellisvuonna. Muilla alueilla jokien ja purojen typpipitoisuudet eivät nousseet kuten kokonaisfosforipitoisuudet ja typpipitoisuudet olivat jopa monilla alueilla hieman pienempiä kuin edellisvuonna. Tämä näkyi mm. Kivikoskenpurossa Munkkaan jätekeskuksen alapuolella, johon kohdistuu jätekeskuksen vesien lisäksi voimakas hajakuormitus vesistön yläosasta. Hajakuormitus lisääntyy voimakkaasti Kivikoskenpuron jälkeen Kyrkån alaosassa, mikä näkyy kohonneena typpipitoisuutena kohonneiden fosforipitoisuuksien lisäksi (taulukko 6). Taulukko 6. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen kokonaisravinnepitoisuudet (µg/l) vuonna Havaintopaikan K3 tiedot (n=12) ja osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n=14) Uudenmaan ympäristökeskuksesta (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Suurimmat pitoisuudet on taulukossa lihavoitu, pienimmät kursivoitu. Kokonaisfosfori µg/l 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL Risubackajoki lähtevä, R Palojoki lähtevä, PALO Harvsån HA Björnträsk lähtevä, S Kivikoskenpuro Ki Kyrkån lähtevä, K Siuntionjoki keskiosa, S Siuntionjoki lähtevä, S Kokonaistyppi µg/l Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL Risubackajoki lähtevä, R Palojoki lähtevä, PALO Harvsån HA Björnträsk lähtevä, S Kivikoskenpuro Ki Kyrkån lähtevä, K Siuntionjoki keskiosa, S Siuntionjoki lähtevä, S Molempien ravinteiden, kokonaisfosforin ja kokonaistypen, ainevirtaama oli edelleen suurinta Kyrkån osavaluma-alueella. Kyrkån lisäksi ainevirtaamat olivat varsin suuria Risubackajoessa. Ainevirtaamat keskittyivät runsasvirtaamisiin ajankohtiin tammikuulle ja vuoden loppuun marras-joulukuulle (kuvat 15 ja 16). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

36 Kokonaisfosforin ainevirtaama (kg/d) kuukausittain I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 12,78 15,56 12,61 6,98 0,99 0,23 0,35 0,89 7,18 13,09 15,73 15,47 Risubackajoki 5,23 9,46 7,67 3,95 0,49 0,11 0,18 0,48 4,36 13,03 9,57 9,41 Harvsån 10,7 11,5 9,3 5,2 0,7 0,1 0,2 0,5 5,3 13,2 11,6 11,4 Kyrkån 82,18 18,21 41,58 22,94 8,18 0,35 0,86 5,79 12,83 68,61 133,04 72,87 Siuntionjoen suu 118,69 106,96 84,86 66,65 6,19 1,15 1,74 7,74 44,67 53,71 233,36 125,37 Kuva 15. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaisfosforin virtaamat eri kuukausina (kg/d) vuonna Kokonaistypen ainevirtaama (kg/d) kuukausittain Akselin otsikko I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 294,95 249,80 202,43 137,38 15,83 3,11 4,74 13,01 115,23 145,47 252,55 248,34 Risubackajoki 387,38 662,30 536,72 153,36 28,07 11,97 32,10 108,69 305,51 250,12 669,61 658,43 Harvsån 187,7 159,7 129,4 70,6 7,1 1,8 3,1 8,9 73,7 163,1 161,5 158,8 Kyrkån 1011,00 529,65 751,14 303,80 45,52 5,10 10,81 59,92 366,48 701,90 819,98 754,19 Siuntionjoen suu 1885, , ,11 852,45 113,13 19,08 26,74 64,92 436,27 656, , ,97 Kuva 16. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaistypen virtaamat eri kuukausina (kg/d) vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

37 Kokonaisfosforin ainevirtaama oli Kyrkåssa 14,2, Palojoessa 3,1 t, Harvsåssa 2,4 t, Risubackajoessa 1,9 t ja Siuntionjoen alimmalla havaintopaikalla 25,9 t. Kokonaisfosforivirtaama kasvoi kahteen edellisvuoteen nähden kaksinkertaiseksi, Kyrkåssa jopa kolminkertaiseksi. Fosforivirtaama oli alimmillaan vähäsateisena vuotena 2003 ja toisaalta sitä seuranneena runsassateisena vuonna 2004 oli jakson toiseksi suurin fosforivirtaama (kuva 17). 30 Fosforivirtaama tonnia vuosina PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) P t/a ,4 0,7 0,4 0,5 1,5 4,0 P t/a ,6 2,2 1,7 1,9 7,3 19,2 P t/a ,8 2,5 1,7 2,1 6,5 19,2 P t/a ,0 1,6 1,2 1,2 4,9 11,9 P t/a ,1 1,5 0,9 1,3 3,6 12,3 P t/a ,0 3,1 1,9 2,4 14,2 25,9 Kuva 17. Fosforivirtaama osa-alueilta tonnia fosforia vuosina Kokonaistypen virtaama oli vuonna 2008 myös kaikilla osavaluma-alueilla suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena, mutta typpikuormitus ei lisääntynyt kuitenkaan niin paljon kuin fosforikuormitus. Kyrkåssa typpivirtaama oli 163,0 t, Risubackajoessa 115,7 t, Palojoessa 51,2t, Harvsåssa 34,2 t ja Siuntionjoen suulla 340,1 t, (kuva 20). Erittäin runsasvetisenä vuonna 2004 typpivirtaamat olivat myös huomattavan suuria. Typpivirtaama tonnia vuosina PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) N t/a ,2 9,0 42,6 9,8 45,5 74,1 N t/a ,3 51,0 71,0 34,4 166,1 41,8 N t/a ,9 43,7 56,1 30,2 134,6 332,0 N t/a ,8 27,7 48,0 18,6 99,6 258,0 N t/a ,1 36,4 61,2 22,6 97,9 289,2 N t/a ,5 51,2 115,7 34,2 163,0 340,1 Kuva 18. Typpivirtaama osa-alueilta tonnia typpeä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

38 Kuten aikaisemminkin, suurimat ainekuormat ovat peräisin Kyrkån jokihaarasta. Varsinkin Kyrkån valuma-alueen peltoviljellyiltä osilta huuhtoutuu varsin helposti hienojakoista savija silttiperäistä maa-ainesta. Ainekuormat ovat vaihdelleet lähinnä virtaamavaihteluiden mukaan, mutta kevään lumensulamisvesien aikaan pitoisuudet ovat olleet pienempiä ja siten ainevirtaamat suhteessa vesivirtaamien määrään pienempiä kuin lumettoman, sulan maaperän aikana talvella tai syksyllä. Risubackajoelta virtaa ja huuhtoutuu erityisen runsaasti typpeä, mikä on seurausta Nummelan jätevedenpuhdistamon typpipitoisista vesistä. Typpikuormitus Harvsån valumaalueelta oli selvästi pienempi kuin Risubackajoen alueelta, varsinkin kun huomioidaan, että Harvsån valuma-alue on noin kolmanneksen Risubackajoen valuma-aluetta suurempi. Harvsån fosforikuormitus (Björnträskiin) oli sen sijaan samaa luokkaa kuin Risubackajoen fosforikuormitus (kuvat 19 ja 20). Vertailualueena toimivan Palojoen ainekuormat olivat suuremmat kuin Harvsån ainekuormat, mutta valuma-alueen koko huomioiden samaa luokkaa Harvsån kanssa. SIUNTIONJOEN OSAVALUMA-ALUEET: KOKONAISFOSFORIKUORMITUKSEN %-OSUUDET 2008 SIUNTIONJOEN OSAVALUMA-ALUEET: KOKONAISTYPPIKUORMITUKSEN %- OSUUDET 2008 Palojoki 14 % Risubackajoki 9 % Palojoki 14 % Kyrkån 45 % Kyrkån 66 % Harvsån 11 % Risubackajoki 32 % Harvsån 9 % Kuva 19. Siuntionjoen osavaluma-alueiden kokonaisfosforikuormituksen osuudet vuonna Kuva 20. Siuntionjoen osavaluma-alueiden kokonaistyppikuormituksen osuudet vuonna Siuntionjoen eri jokihaarojen erilaisuudesta ja erilaisesta ravinnekuormituksesta kertoo myös mineraaliravinteiden pitoisuus jokivedessä. Mineraaliravinteita ovat mm. fosfaattifosfori ja ammoniumtyppi. Tärkeimpänä mineraaliravinteena rehevöitymisen kannalta pidetään nykyisin suodatetun näytteen sisältämää liukoista fosfaattifosforia PO4-P (F). Kun fosfaattifosforipitoisuudet tutkitaan suodatetusta näytteestä, saadaan erotettua suurin osa kiinteään aineeseen sitoutuneesta fosfaattifosforista ja jäljelle jää suoraan leville käyttökelpoinen, veteen liuennut fosfaattiravinne. Tällaisen fosfaattifosforin määrän lisääntyminen lisää helposti myös vesistön rehevöitymistä. On kuitenkin huomioitava, että osa muustakin kuin suoraan käyttökelpoisesta fosforista, tulee oloista riippuen käyttökel- 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

39 poiseksi. Yhteistarkkailussa perinteinen suodattamaton fosfaattifosfori korvattiin kokonaan ko. suodatetulla fosfaattifosforilla vuonna Suodatettua fosfaattifosforiakin oli yleisesti enemmän kuin parina edellisenä vuonna. Suodatetun fosfaattifosforin keskipitoisuus oli suurin Kivikoskenpurossa (21,8 µg/l Ki9). Myös Kyrkån alaosassa (K3), Siuntionjoen pääuoman keskiosassa (S3), sekä Risubackajoen suulla (R1) fosfaattifosforin pitoisuudet olivat suuria, yli 10 µg/l. Kasvukauden ulkopuoliset pitoisuudet talvella ja syksyllä nostivat suodatetun fosfaattifosforipitoisuuden keskiarvoa järvialtaiden jälkeen sijaitsevilla Poikkipuoliaisen ja Björnträskin lähtevän veden havaintopaikoilla, missä toisaalta pitoisuudet laskevat hyvin alhaiseksi levien ja muun perustuotannon portaan sitoessa fosfaattifosforia näillä rehevillä järvillä. Palojärvellä perustuotanto sitoo myös fosfaattifosforia tehokkaasti kasvukauden aikana, mikä näkyy vielä Palojoella alhaisina pitoisuuksina. Siuntionjoen suulla ennen Pikkalanlahtea (S1) liuennutta fosfaattifosforia oli vielä suhteellisen paljon (taulukko 7). Taulukko 7. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen suodatetun fosfaattifosforin (PO4-P) pitoisuudet (µg/l) vuonna Havaintopaikan K3 (n=12) tiedot ja osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n= 14) OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Suurimmat pitoisuudet taulukossa on lihavoitu, pienimmät kursivoitu. Alle <3 µg/l pitoisuudet laskettu keskiarvoissa pitoisuudella 1,5 µg/l. Fosfaattifosfori (suodatettu) PO 4 -P (F) µg/l 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 <3 10 2,6 Risubackajoki lähtevä, R ,0 Palojoki lähtevä, PALO 8 <3 11 7,6 Harvsån HA1 8 <3 13 7,3 Björnträsk lähtevä, S7 8 <3 10 2,8 Kivikoskenpuro Ki ,8 Kyrkån lähtevä, K ,9 Siuntionjoki keskiosa, S ,6 Siuntionjoki lähtevä, S ,2 Ammoniumtyppi (NH4-N) on niin ikään perustuotannolle suoraan käyttökelpoista typpeä, joten se saattaa sopivissa olosuhteissa edesauttaa levätuotannon kiihtymistä ja vesistön rehevöitymistä. Ammoniumtyppi aiheuttaa myös hapen kulumista vesistössä hapettuessaan nitraatiksi. Jos ph nousee korkeaksi (ph > 8), saattaa ammoniumtypestä muodostuva ammoniakki aiheuttaa myrkkyvaikutuksia esimerkiksi pohjaeläimille ja kaloille. Luonnonvesissä ammoniummuodossa olevaa epäorgaanista typpeä on tavallisesti < µg/l. Yli 50 µg:n pitoisuuksien katsotaan ilmentävän kuormitusta ja yli 100 µg/l olevat pitoisuudet ilmentävät jo voimakasta kuormitusta, joka johtuu esim. voimakkaasta hajakuormituksesta tai pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

40 Myös ammoniumtyppipitoisuudet kasvoivat purovesissä edellisvuoteen verrattuna. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut suurinta Munkkaan jätekeskuksen alapuolisessa laskuojassa, jonka vaikutuksesta myös alapuolisen Kivikoskenpuron ammoniumtyppipitoisuus on ollut yleensä suurinta Siuntionjoen vesistöalueella. Selvästä jätevesikuormituksesta kertovan ammoniumtyppipitoisuuden 100 µg/l pitoisuusrajan raja-arvo ylittyi viitenä kertana kahdeksasta. Myös Poikkipuoliaisesta lähtevässä vedessä ammoniumtyppipitoisuuden 100 µg/l pitoisuusrajan raja-arvo ylittyi neljä kertaa, mikä saattaa kertoa järven alusveden happiongelmista. Siuntionjoen pääuomassa Kyrkån liittymän alapuolella ammoniumtyppipitoisuus oli kerran yli 160 µg/l. Nummelan puhdistamon alapuolisessa laskuojassa tai Risubackajoessa (R1) ei jätevesikuormituksen ammoniumtyppipitoisuuden raja-arvo 100 µg/l ylittynyt. Kuitenkin hapellisen liukoisen typpiravinteen eli nitriitti- ja nitraattitypen sekä kokonaistypen pitoisuudet olivat hyvin selvästi jätevesiä ilmentäviä. Nummelan puhdistamon jätevesissä ammoniumtyppipitoisuus saadaan alhaiseksi nitrifikaatioprosessissa, joka nostaa toisaalta veden nitriitti- ja nitraattipitoisuutta. Ammoniumtypen hapettuminen nitriiteiksi ja nitraateiksi ennen vesistöön pääsyä on vesistön kannalta hyvä asia, mutta myös em. liukoisen typen muodot rehevöittävät vesistöjä tehokkaasti (taulukko 8). Taulukko 8. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen ammoniumtyppipitoisuudet (NH4-N µg/l) vuonna Havaintopaikan K3 tiedot (n=12) ja suurimmaksi osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n=14) OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Suurimmat pitoisuudet taulukossa on lihavoitu, pienimmät kursivoitu. Ammoniumtyppi NH 4 -N µg/l, 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 <1, Risubackajoki, lähtevä, R Palojoki lähtevä, PALO Harvsån HA Björnträsk lähtevä, S7 8 <1, Kivikoskenpuro Ki Kyrkån lähtevä, K Siuntionjoki keskiosa, S Siuntionjoki lähtevä, S Ulosteperäisen kuormituksen ilmentäjänä käytetään ulosteissa normaalisti erittäin runsaina esiintyviä bakteereita. Ne eivät ole varsinaisia taudinaiheuttajia, vaan niiden esiintyminen kertoo mahdollisesta riskistä saada tartunta vedestä. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä (fekaaliset eli ulosteperäiset kolimuotoiset bakteerit 44 o C, pmy/100 ml) saadaan selville laboratoriossa tietyillä kasvualustoilla, joilta lasketaan bakteerikasvuista 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

41 syntyvät pesäkelukumäärät. Teoriassa jo yhden tai muutaman tällaisen bakteeripesäkkeen ilmeneminen näytteessä kertoo luonnontilasta poikkeavasta tilanteesta. Saastutuksen lähteenä voi olla esimerkiksi jätevedet tai karjanlanta Lämpökestoiset kolibakteerit Lämpökestoisia kolibakteereita oli keskimäärin eniten Siuntionjoen pääuomassa havaintopaikalla S3, jonne ei suoraan kohdistu pistekuormitusta. Kyseessä on voimakas hajakuormituksen aiheuttama saastutus, jonka lähde voi olla Kyrkån haaran aivan loppujaksolla tai itse pääuoman varrella. Suurin pitoisuus oli lokakuun suurten valumien aikaan, jolloin useimmilla muillakin havaintopaikoilla bakteeripitoisuudet olivat korkeimmillaan. Myös Nummelan jätevesipäästöjen alapuolisella Risubackajoen alaosassa ja Kyrkån sekä Harvsån alaosassa lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet olivat ajoittain hyvin suuria (taulukko 9). Risubackaojaan pohjoisesta liittyvän Mäyräojan vedet ovat sisältäneet vuodesta toiseen suuria määriä kolibakteereita ja myös Risubackajoen läntisen haaran latvoilla havaintopaikalla R4 ja alempana havaintopaikalla R9 lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet ovat toistuvasti suuria. Siuntionjoen pääuomaan laskevan Kyrkån haaran latvoilla Kivikoskenpurossa voimakas hajakuormitus kohottaa kolibakteerimääriä Munkkaan jätekeskuksen vesien lisäksi. Lämpökestoisten kolibakteerien määrät vaihtelivat alueellisesti, eikä yleistä suuntausta voida nähdä. Suurimmilla peltoalueiden ympäröimillä jokien vedenlaadun havaintopaikoilla näyttäisi lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet kuitenkin olleen suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin. Taulukko 9. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen ulosteperäistä saastutusta ilmentävien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät vuonna Havaintopaikan K3 tiedot (n=10) ja osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n=11) OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Suurimmat pitoisuudet on taulukossa lihavoitu, pienimmät kursivoitu. Fek. lämpökest.kolibakt. Pmy/100 ml 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL Risubackajoki lähtevä, R Palojoki lähtevä, PALO Harvsån HA Björnträsk lähtevä, S Kivikoskenpuro Ki Kyrkån lähtevä, K Siuntionjoki keskiosa, S Siuntionjoki lähtevä, S Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

42 Muu veden laatu Vertailtaessa Siuntionjoen eri jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen veden laatua muiden kuin edellä esitettyjen vedenlaatuominaisuuksien osalta, voidaan havaita Palojoen ja vielä Siuntionjoen alaosankin edustavan alueiden maankäyttöön nähden normaalia jokivettä. Risubackajoen, Kivikoskenpuron ja Kyrkån veden laadussa on sen sijaan havaittavissa voimakkaan kuormituksen vaikutusta, mm. kohonneita alkaliteetin ja sähkönjohtokyvyn arvoja Ravinnehuuhtoumat/km2 osavaluma-alueilla Tässä kappaleessa arvioidaan eri osavaluma-alueiden (jokihaarojen) kokonaisfosforin ja kokonaistypen virtaamat maapinnan neliökilometriä kohden. Laskelmissa ei ole arvioitu luonnonhuuhtouman osuutta kokonaisainevirtaamasta. Kokonaisainevirtaama koostuu luonnonhuuhtouman lisäksi ihmistoiminnan aiheuttamasta lisäkuormituksesta, mm. maaja metsätalouden, karjatalouden, haja-asutuksen ilmalaskeumien ja pistekuormituksen aiheuttamasta kuormituksesta. Kun vertailtavilta osavaluma-alueilta on vähennetty järvien (pinta-alaltaan yli 1,0 km2) osuus ja ainevirtaamat suhteutetaan jäljelle jäävään valuma-alueen maapinta-alaan, saadaan fosfori- ja typpihuuhtouma-arviot laskettua maa-alueneliökilometriä kohden. Tämä arvio sisältää siten lähinnä ihmistoiminnan aiheuttamaa ravinteiden huuhtoutumista maa-alueilta. Pistemäisten jätevesien typpikuormitus on suhteessa paljon suurempaa kuin fosforikuormitus, koska fosfori saadaan helpommin talteen puhdistusprosesseissa. Sen vuoksi typpi esitetään kahtena lukuna, joista toisessa luvussa on kokonaistyppivirtaama ja toisessa typpihuuhtoumaluku, jossa tiedossa oleva pistekuormitus on vähennetty kokonaistyppivirtaamasta. Laskelmien mukaan fosforivirtaama neliökilometriä kohden oli selvästi suurinta Kyrkån valuma-alueella. Edellisvuonna fosforivirtaama oli poikkeuksellisesti hieman suurempaa Siuntionjoen pääuoman alaosassa, jossa pellot olivat erittäin vettyneitä ja osittain veden peitossa. Typpeä virtaa selvästi eniten neliökilometriä kohden Risubackajoen alueelta, kuten aikaisemminkin ja seuraavaksi eniten Kyrkån alueelta. Kun huomioidaan pistekuormituksen aiheuttama lisäkuormitus poistamalla se kokonaiskuormituksesta, Palojoen valuma-alueelta huuhtoutuu molempia ravinteita vähiten neliökilometriä kohden (kuvat 21 ja 22). 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

43 FOSFORIVIRTAAMA KG/KM 2 OSAVALUMA-ALUEILLA VUONNA Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) P kg/km2/a 35,3 32,3 46,3 42,91 100,3 56,6 P kg/km2/a(ei sis.jv) 44,7 42,8 100,3 Kuva 21. Fosforivirtaamat maa-alueilta neliökilometriä kohden eri osavalumaalueilla vuonna Risubackajoen, Harvsån ja Kyrkån ainevirtaamat on esitetty kahtena lukuna, joista toisessa (sininen pylväs) on vähennetty tiedossa olevan pistemäisen ravinnekuormituksen määrä Typpivirtaama kg/km2 osavaluma-alueilla vuonna Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) N kg/km2/a 715,1 534,2 2753,8 605,4 1150,0 743,2 N kg/km2/a(ei sis.jv) Kuva 22. Typpivirtaamat maa-alueilta neliökilometriä kohden eri osavaluma-alueilla vuonna Risubackajoen, Harvsån ja Kyrkån ainevirtaamat on esitetty kahtena lukuna, joista toisessa (sininen pylväs) on vähennetty tiedossa olevan pistemäisen ravinnekuormituksen määrä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

44 4.2 Järvet Kaikki neljä Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevaa järveä ovat hyvin reheviä, pääasiallisesti hajakuormituksen rasittamia vesistöjä. Järvissä on tehty useita toimenpiteitä ja selvityksiä rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Tjusträskin ja Vikträskin syvänteitä on ilmastettu heinäkuusta 1993 lähtien. Björnträskistä on tehty ainetase- ja sedimenttitutkimus (Pellinen & Hanski 1996) ja järvessä on tehty myös särkikalojen tehokalastusta. Syksyllä 1997 ruopattiin järven pohjoispäätä ja sinne laskevien jokien suualueita. Stora Lonoks järven ja siihen yhteydessä olevien purojen happitilannetta seurattiin tehostetusti talvella Yhteistarkkailun ulkopuolella Uudenmaan ympäristökeskus seuraa intensiivisesti Enäjärven tilaa Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin happipitoisuus Erittäin rehevässä Björnträskissä kehittyy hyvin helposti hapenvajausta kesäaikaan, jos sää on lämmin ja tyyni. Tällöin lämpötilakerrostuneessa vesimassassa kylmempi alusvesi eristyy lämpimämmästä ja hapekkaammasta päällysvedestä ja runsas orgaaninen aines kuluttaa alusvedessä hapen nopeasti vähiin. Toisaalta tuulinen sää saa matalan järven kerrostuneisuuden helpohkosti murtumaan ja alusvesi hapettuu sekoittuessaan muuhun vesimassaan. Lauhan alkuvuoden vuoksi Björnträskille ja Tjusträskille ei päästy näytteenottoon tammihelmikuussa, vaan vasta maaliskuussa. Lyhyen jääpeitteellisen jakson Björnträskissä talven happitilanne oli hyvä eikä ilmeisesti sisäistä ravinnekuormitusta päässyt syntymään. Kolmen näytekerran perusteella järven happitilanne oli hyvä myös toukokuusta lokakuuhun (kuva 23). 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

45 12 Happipitoisuus pohjan lähellä (4 m) Björnträsk mg/l Björnträsk 11 9,5 8,0 9,6 Kuva 23. Björnträskin happipitoisuus järven eteläosassa pohjan lähellä (4,0 m) vuonna Tjusträskissä alusveden happitilanne oli myös tavanomaista parempi seitsemän metrin syvyydellä. Elokuun lopulla pohjanläheinen happi pysyi niukasti tyydyttävällä tasolla ollen noin 4 mg/l. Seitsemän metrin näytesyvyys edustaa laajahkoa osaa järveä ja todennäköisesti järven itäisen syvänteen pohjan tuntumassa yhdeksän metrin syvyydellä vallitsi heikompi happitilanne. Vikträskissä, Siuntionjoen pääuoman eteläisimmässä ja syvimmässä järvessä, pohjanläheisen veden happipitoisuus oli kesän lopulla syvänteen kohdalla (15 m) vain 2 mg/l. Ylemmässä seitsemän metrin vesikerroksissa happea oli vähimmillään elokuun lopussa 5,6 mg/l ja siten järven happitilanne oli näytteiden perusteella varsin tyydyttävä suurimmassa osassa järveä (kuva 26). Kaikissa järvissä happitilanne parani luonnollista tietä vesimassan kylmenemisen myötä lokakuussa veden täyskierron aikaan. Talviaikana ei happiongelmia esiintynyt näissä kolmessa järvessä edullisten ilmastusolojen eli lyhyen jääpeitteellisen kauden vuoksi (kuva 24). Happikatojen perussyy on järviin kohdistuvat liian suuret ravinnekuormat. Suuri levä- ja muu biomassa voi kuluttaa hajotessaan kaiken alusveden sisältämän vapaan hapen loppuun, mikä syvimmissä järvissä (Tjusträsk ja Vikträsk) tapahtuu lähes toistuvasti kasvukauden aikana. Vikträskin syvänne voi saada silloin tällöin jonkin verran suolaista vettä Pikkalanjoen kautta, mikä tilanteesta riippuen voi joko parantaa tai huonontaa syvänteen pohjanläheisen veden happitilannetta. Vuonna 2008 meriveden virtausta Vikträskiin ei ollut havaittavissa. Kuluneena vuonna järviä tarkkailtiin suppeammin, joten yhtä varmaa tilannetta esimerkiksi järvien happitilanteesta ei saatu kuin aina parittomina vuosina toteutettavina laajempina tarkkailuvuosina. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

46 mg/l Happipitoisuus pohjan lähellä (7 m ) Tjusträsk Tjusträsk 12,3 9 4,9 9,3 12 Happipitoisuus pohjan lähellä (15 m) Vikträsk mg/l Vikträsk 12,1 11,6 9,2 2 8,9 Kuva 24. Tjusträskin ja Vikträskin happipitoisuus pohjan lähellä vuonna Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin ravinnepitoisuus Ravinteiden pitoisuudet kertovat järvien rehevyys- eli trofiatasosta. Järvien ravinteiden keskipitoisuudet pintavedessä olivat vuonna 2008 yleisesti korkeampia kuin edellisvuonna. Vikträskiä vaivasi edellisvuonna 2007 ilmeisesti lähivaluma-alueen pelloilta ja muualta pintamaasta kerääntynyt vesi, joka nosti Vikträskin ja myös Pikkalanjoen ravinnepitoisuuksia (taulukko 10). 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

47 Taulukko 10. Björnträskin, Tjusträskin, Vikträskin ja Stora Lonoksin ravinnepitoisuuksien vuosikeskiarvoja (maalis-lokakuu, n= 4, Vikträsk: tammi-lokakuu n= 5) metrin syvyydessä vuodelta Kok-N µg/l NO2+NO 3-N µg/l NH4-N µg/l Kok-P µg/l PO4-P (F) µg/l Björnträsk (B1) ,5 Tjusträsk ,8 Vikträsk ,8 Vuonna 2008 typpipitoisuudet eivät olleet Vikträskissä niin suuria, mutta kokonaisfosforipitoisuudet olivat kohonneita, kuten muissakin järvissä. Erityisesti kasvaneet ainevirtaamat Kyrkån osa-alueelta ja itse pääuoman alueelta selittävät parhaiten kohonneita ravinnepitoisuuksia. Rehevöityneillä vesialueilla veden ravinnepitoisuuksiin vaikuttavat ulkoisen kuormituksen ohella pohjasedimentistä sisäisen kuormituksen seurauksena veteen liukenevat ravinteet. Fosforin ja typen siirtymistä sedimentistä veteen säätelevät useat veden ja sedimentin rajapinnalla tapahtuvat fysikaalis-kemialliset ja biologiset prosessit. Merkittävää on, että sedimentin ravinnepitoisuudet ovat yleensä kymmeniä tai jopa satakertaisia yläpuoliseen veteen verrattuna. Siten jo ohuehkon sedimenttikerroksen ravinnevarannot ylittävät yläpuolisen vesimassan koko ravinnemäärän (Salonen ym. 1992). Alusveden happitilanne vaikuttaa oleellisesti pohjan läheisten vesikerrosten ravinnepitoisuuksiin: jos sedimentti joutuu hapettomaan tilaan, liukenevat kiintoaineeseen sitoutuneet fosfori ja typpi veteen aiheuttaen sisäisen kuormituksen kautta rehevyyden lisääntymistä. Hapettomissa olosuhteissa myös esimerkiksi ammoniumtyppi- ja fosfaattifosforipitoisuudet nousevat pohjan lähellä. Sekoittuessaan päällysveteen nämä liukoiset kasvinravinteet kiihdyttävät entisestään perustuotantoa ja lisäävät happikadon ja sisäisen kuormituksen mahdollisuutta. Vesien rehevöitymistä säätelevä tekijä on käytännössä aina fosfori tai typpi. Sisävesissä fosforin on yleensä todettu olevan tärkeämpi minimiravinne. Normaali tilanne muuttuu, jos vedessä on runsaasti levien käytössä olevaa fosforia kasvukauden aikana esimerkiksi jätevesikuormituksen tai sisäisen kuormituksen seurauksena tai jos epäorgaaninen typpi kuluu loppuun. Tällöin veden molekulaarista typpeä sitovat levät, esimerkiksi useimmat sinilevät, saavat typpi-fosfori -suhteesta voimakkaan kilpailuedun. Mikäli olosuhteet muuten ovat suotuisat, voi syntyä voimakas, lähes yksinomaan sinilevistä koostuva leväbiomassa. Rannalle ajautuessaan sinilevälautat haittaavat erityisesti virkistyskäyttöä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

48 Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Edellisvuosien mineraaliravinteiden määräsuhteiden perusteella järvet ovat olleet kasvukauden alussa fosforirajoitteisia, mutta muuttuneet heinä-elokuussa typpirajoitteiseksi. Laajempi trofianäytteenotto sisältää nämä liukoiset ravinteet ja niiden lisäksi mm. a-klorofyllimittaukset, mutta parillisina vuosina, kuten nyt vuonna 2008 toteutettava suppea järviseuranta ei sisällä liukoisia ravinneanalyysejä järvistä. A-klorofylli on levien lehtivihreässä esiintyvä aine, jonka määrää mittaamalla saadaan arvio kasviplanktonin määrästä tai biomassasta vesistössä. Levien klorofyllipitoisuuteen vaikuttavat mm. valo, lämpötila, levälajisto ja ravinneolot. Myös a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Siuntion järvet ovat olleet hyvin reheviä. Björnträsk on ollut ainoana järvistä ylirehevä, hypereutrofinen (a-klorofylliraja 50 µg/l). On kuitenkin huomattava, että varsinkin pienissä, matalissa järvissä, jollainen Björnträsk on, koko vesimassa voi toimia perustuotannon kasvualustana ja ulapan planktonnäytteiden joukkoon voi sekoittua myös runsaasti päällysleviä pohjalta ja ranta-alueelta. Björnträskin kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus on ollut 1990-luvulta lähtien selvästi nousujohteinen aina vuoteen 2001 asti. Tämän jälkeen a-klorofyllipitoisuus on laskenut ja vuonna 2007 vastasi muiden järvien a-klorofyllipitoisuutta (kuva 25). Kehitys on tässä suhteessa ollut Björnträskissä siis hyvin myönteistä. Björnträskin ravinnetasossa ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä, joten ilmiön syytä ei siltä osin voisi selittää (Mettinen 2008). Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk a-klorofyllipitoisuus µg/l Björnträsk Tjusträsk Vikträsk Havaintovuosi Kuva 25. Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin kasvukausien a-klorofyllipitoisuus (0-2 m) vuosina (Mettinen 2008). 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

49 4.2.3 Vihdin Enäjärven veden laatu Siuntionjoen latvoilla sijaitsee useiden järvien muodostama reittivesistö, jonka ensimmäinen ja suurin järvi on Vihdin Enäjärvi (5,08 km2, suurin syvyys 10,0 m). Uudenmaan ympäristökeskus seuraa tiiviisti Enäjärven veden laatua. Enäjärvi on hyvin rehevä järvi, joka on maatalouden ja haja-asutuksen, vuoteen 1976 asti myös yhdyskuntajätevesien kuormittama järvi lähellä Nummelan taajamaa. Kunnostus- ja hoitotoimien tuloksena Enäjärven tila on muuttumassa vähitellen parempaan suuntaan. Vuonna 2008 happi oli kuitenkin käytännössä loppunut alusvedestä läheltä pohjaa alkutalvesta tammi-maaliskuussa ja heinäkuussa. On huomattava, että mittauspaikka sijaitsee lähellä rantaa ja on hyvin suppea-alainen syvännekuoppa, johon kertyy tehokkaasti happea kuluttavaa orgaanista ainesta (kuva 26). Enäjärvi, Rompsinmäki: pohjanläheinen happipitoisuus O2 mg/l vuonna ,0 10,0 8,0 O2 mg/l 6,0 4,0 2,0 0, Happi 0,3 0,3 11,2 6,2 5,5 0 8,3 9,3 10,2 11 Kuva 26. Vihdin Enäjärven Rompsinmäen syvänteen (8,0-9,0 m) pohjanläheisen veden happipitoisuuden kehittyminen vuonna 2008 (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Enäjärven Rompsinmäen havaintopaikan happitilanne oli edellisvuonna hieman parempi kuin nyt. Lähinnä samanlainen happikato vallitsi Rompsinmäen syvänteessä vuonna 2006, jolloin mm. pohjalta liukeni fosforia keskimäärin 371 µg/l, nyt 279 µg/l (heinäkuussa). Pohjanläheisen ja pintaveden (1,0 m) vedenlaatuarvot ilmensivät samaa erittäin rehevää tasoa kuin Siuntion järvissä (taulukko 11). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

50 Taulukko 11. Vihdin Enäjärven veden laadun keskiarvotuloksia (n= 9-11 vuonna 2008). (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Rompsinmäki 2008 Kok-P Kok-N ph sähkönjohtokyky sameus FNU µg/l µg/l ms/m Pintavesi 1,0 m , Alusvesi 8,3-9,1 m , Enäjärvestä vedet laskevat Poikkipuoliaisen eteläosaan, mistä ne jatkavat Tervalammen ja Huhmarjärven kautta Palojärveen. Poikkipuoliaisen (1,97 km2, suurin syvyys 5,1 m) ja Palojärven (1,72 km2, suurin syvyys 10,2 m) veden laatua on seurattu Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Poikkipuoliainen ja Palojärvi ovat reheviä, ravinteikkaita, ruskeavetisiä järviä, joiden syvänteissä happi on usein loppunut sekä talvikautena että kesällä. Vuonna 2008 näiden järvien tilaa ei seurattu Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. 5 ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUALUEELLA VUONNA Jätevesikuormitus ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella Uudenmaan ympäristökeskus seuraa alueensa suurimpien jokien kautta mereen kulkeutuvaa kuormitusta. Laskelmissa on erotettu pistemäinen kuormitus, hajakuormitus (osatekijöineen) ja luonnonhuuhtouma. Siuntionjoen vesistössä fosforikuormituksen ja typpikuormituksen määrä ja jakautuminen näihin kuormituslähteisiin esitetään taulukossa 12. Taulukko 12. Mereen kulkeutuva fosfori- ja typpikuormitus kuormituslähteittäin Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla (Enckell ym. 2002). Pistekuormitus Hajakuormitus Luonnonhuuhtouma Yhteensä fosforia t/vuosi 0,1 12,5 1,3 13,9 typpeä t/vuosi Hajakuormitus sisältää maatalouden, metsätalouden, haja-asutuksen ja ilman kautta kulkeutuvan laskeuman. Hajakuormituksesta merkittävä osa on maatalouden aiheuttamaa hajakuormitusta. Maatalouden hajakuormitus aiheuttaa fosforikuormituksesta noin 76 % ja typpikuormituksesta hieman alle 50 %. Luonnonhuuhtouman osuus typpikuormitukses- 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

51 ta (noin 25 %) on selvästi suurempi kuin fosforikuormituksesta (noin 10 %). Pistekuormitus on koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja alle 1 % osuudella, mutta typpikuormittajana merkittävä 15 % osuudella (kuvat 27 ja 28). Kokonaisfosforikuormituksen jakaantuminen Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla 9,4 % 0,7 % 11,5 % 1,4 % 0,7 % Pistekuormitus Maatalous Metsätalous Haja-asutus Laskeuma Luonnonhuuhtouma 76,3 % Kuva 27. Fosforikuormituksen jakaantuminen eri kuormituslähteisiin Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla (tiedot UUS:in seurantaraportista, Enckell ym. 2002). Kokonaistyppikuormituksen jakaantuminen Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla 24,1 % 6,3 % 5,3 % 1,3 % 14,4 % 48,8 % Pistekuormitus Maatalous Metsätalous Haja-asutus Laskeuma Luonnonhuuhtouma Kuva 28. Typpikuormituksen jakaantuminen eri kuormituslähteisiin Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla (tiedot UUS:in seurantaraportista, Enckell ym. 2002). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

52 5.2 Jokialueet Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus ravinnevirtaamista osavalumaalueilla Laskennalliset arviot pistemäisen jätevesikuormituksen osuudesta osavaluma-alueilla pääravinteiden fosforin ja typen osalta esitetään kuvassa 29. Top Hotels Oy:n kokoushotelli Elohovin osalta vertailukelpoista tarkastelua ei voitu tehdä vähäisten vedenlaatutietojen vuoksi. Elohovin, kuten muidenkin pistekuormittajien kuormitusta, arvioidaan vielä yksityiskohtaisemmin myöhemmin tässä luvussa. Kyrkån valuma-alue on kooltaan selvästi suurempi kuin muut tarkasteltavat valumaalueet Risubackajoki ja Harvsån. Jotta saataisiin lähinnä vertailukelpoinen käsitys Kyrkån valuma-alueen latvoilla sijaitsevan Munkkaan jätekeskuksen kuormitusosuudesta valumaalueellaan, esitetään kuvassa 30 myös arvio jätekeskuksen kaatopaikkavesien osuudesta ainevirtaamista Lempansån osavaluma-alueella. Lempansån valuma-alue on pintaalaltaan (69,25 km 2 ) ja hyvin samankokoinen Harvsån valuma-alueen kanssa, jota Kirkkonummen Aktiivikeskus kuormittaa. Lempansån virtaamat laskettiin Palojärvenkosken virtaamista ja ainepitoisuuksina käytettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen Kyrkån K3 (Kirkkojoki 1,2) havaintopaikan pitoisuuksia. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoella kokonaisfosforivirtaamasta oli seurantajakson alhaisin vuonna 2008 eli 3,4 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus kokonaisfosforivirtaamasta Risubackajoella on vaihdellut vuosina noin 3-25 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus kokonaistyppivirtaamasta oli noin 25 %, mikä on myös keskimääräistä vähemmän seurantajaksolla Muiden jätevesikuormittajien osuudet jokihaarojen alimmilla havaintopaikoilla olivat huomattavasti pienempiä, suurimmillaankin vain joitakin prosentin osia. Munkkaan jätekeskuksen osuus ainevirtaamista ylempänä Lempansålla oli fosforivirtaamasta alle 0,3 % ja typpivirtaamasta noin 1 %, jotka olivat edellisvuoden tasoa ja noin kolmasosa vuoden keskimääräisestä osuudesta (kuvat 29 ja 30). 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

53 PISTEKUORMITUKSEN %-OSUUS FOSFORIVIRTAAMISTA SIUNTIONJOEN OSAVALUMA-ALUEILLA VUOSINA Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kyrkå Munkkaan jätekeskus, Lempanså ,59 0,17 0,49 1, ,84 0,19 0,19 0, ,26 0,37 0,25 0, ,77 0,09 0,11 0, ,10 0,03 0,13 0, ,01 0,08 0,46 0, ,50 0,11 0,17 0, ,38 0,02 0,05 0,24 Kuva 29. Nummelan puhdistamon, Aktiivikeskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien osuus fosforivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina (Lempansån arviossa käytettiin Kyrkån alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). PISTEKUORMITUKSEN %-OSUUS TYPPIVIRTAAMISTA SIUNTIONJOEN OSAVALUMA-ALUEILLA VUOSINA Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kyrkå Munkkaan jätekeskus, Lempanså ,59 1,23 3,77 7, ,87 1,70 0,80 1, ,61 4,85 2,36 5, ,50 0,77 0,83 1, ,07 0,63 0,48 1, ,44 1,36 1,37 2, ,21 1,57 0,50 1, ,92 1,00 0,39 0,90 Kuva 30. Nummelan puhdistamon, Aktiivikeskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien osuus typpivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina (Lempansån arviossa käytettiin Kyrkån alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

54 5.2.2 Risubackajoki Siuntionjoen yhteistarkkailualueen kokonaisjätevesikuormituksesta (jätevesimäärä, BHK7- kuorma ja kokonaisravinteet) noin % oli Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa kuormitusta, joka kohdistui pieneen Risubackajokeen ja sitä kautta alapuoliseen vesistöön. Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus vuonna 2008 esitetään taulukossa 13. Taulukko 13. Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus Risubackajokeen vuonna Suluissa esitetään kuormitus vuonna Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen henkilön puhdistamattoman jäteveden likaavasta vaikutuksesta vuorokaudessa olisi kysymys (Jokinen 2009a) Jätevesi m 3 /d BHK 7 kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d 2473 (2150) 7,4 (9,6) 01,8 (0,30) 79 (69) Asukasvastineluku AVL 110( 140) 72 (120) 6600 (5800) Nummelan puhdistustulos saavutti luparajat vuonna Puhdistamon tulokuormitus on noussut huomattavasti erityisesti lokajätteen määrän noustessa. Puhdistustehon keskiarvot olivat BHK:n, fosforin ja nitrifikaation osalta suuruusluokkaa 99,0 %. Typenpoistoteho oli keskimäärin 67 % ja täytti myös lupaehdon mahdollisimman tehokkaasti. Typenpoiston odotetaan nousevan vielä jonkin verran. Typenpoistovalmiuksien parantamiseksi otettiin puhdistamolla vuonna 2008 käyttöön typen yhdisteitä analysoivat on line - mittalaitteet (Jokinen 2009a). Vuonna 2008 Nummelan puhdistamolta vesistöön johdettu BHK 7 - ja fosforikuormitus olivat hieman pienentynyt edellisvuodesta. Typpikuormitus sen sijaan nousi edellisvuodesta noin 14 %. Vajaan 15 vuoden tarkastelujaksolla Nummelan puhdistamon vesistöön purkautuva jätevesimäärä on ollut lievässä laskussa. Erityisesti fosforikuormitus sekä biologinen hapenkulutus on pienentynyt selvästi yli kymmenen vuoden tarkastelujaksolla (Mettinen 2005). Kuitenkin vähävetisen purkuojan vesi koostuu kuitenkin suurimman osan vuotta lähes pelkästään puhdistamolla käsitellystä jätevedestä. Tämän vaikutuksesta alapuolisen Mäyräojan ja Risubackajoen kokonaistyppi- ja nitraatti- sekä nitriittipitoisuudet pysyvät epänormaalin korkeana joen alimmalle havaintopaikalle saakka. Myös veden sähkönjohtokyky, alkaliteetti ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät ovat kohonneita. Nummelan puhdistamon haaran lisäksi Risubackajokeen liittyy läntinen Arvolanojan haara. Täällä toimii mm. Marttilan Betonirakennus Oy, Lemminkäinen Oyj, Oy Minerit Oy Ab, Muijalan maa-ainesotto, ja Niska & Nyyssönen Oy:n maansiirtoyritys. Näistä toimijoista 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

55 Niska & Nyyssönen Oy on velvoitettu osallistumaan Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun omistamansa Ratametsän alueen kuormituksen tarkkailun osalta. Sementtipohjaisten materiaalien varastointi ja tuotanto tällä monen yrittäjän alueella voi edelleen olla kromin sekä myös ylimääräsulfaattien lähteenä. Näiden aineiden pitoisuuksia tarkkaillaan Ratametsästä lähtevässä vedessä Niska & Nyyssösen Oy:n Ratametsän ympäristölupaan liittyen havaintopaikalla SV1 ja alempana Arvolanojassa Siuntionjoen yhteistarkkailuun liittyen havaintopaikalla R4. Ratametsän alueelta lähtevässä vedessä kromipitoisuus oli marraskuun näytteenoton aikaan kohollaan (17 µg/l) samoin kuin myös sulfaatti maaliskuussa (39 mg/l). Vedessä oli myös jonkin verran öljyhiilivetyä (100 µg/l). Suotovesiputken läpi virtaava vesi on ollut maaliskuun ja marraskuun näytteissä emäksistä (ph 8,8 ja 7,8), veden alkaliteetti on ollut korkea (1,5 ja 1,6 mmol/l) ja monilta muiltakin osin veden laatu on poikennut puhtaan veden pitoisuuksista ilmentäen kuormitusta (Ranta 2009b ja c). Kohonneita kokonaiskromipitoisuuksia ei vuoden 2008 aikana havaittu kuitenkaan Arvolanojan havaintopaikalla R4. Sulfaattipitoisuudet olivat Arvolanojassa ajoittain korkeampia ja keskimäärinkin samansuuruisia kuin Ratametsästä lähtevässä vedessä. Tuloksia ei kuitenkaan ole samasta ajankohdasta. Arvolanojan havaintopaikka R4 sijaitsee Nummenkylän koululle menevän tien ojarummun kohdalla noin kilometrin päässä Ratametsän alueella ja siihen liittyy maatalousvaltaista aluetta lounaassa. Aikaisempien selvitysten mukaan Ratametsän alueeseen lännessä liittyvällä myös Niska & Nyyssösen omistamalla Muijalan teollisuuskaatopaikan alueella kalkkipitoisten aineiden huuhtoutuminen sementtipohjaisesta läjitysjätteestä on näkynyt ojavedessä ph ja alkaliteettiarvon selvänä kohoamisena (Lommi 2003). Maatalouden ja metsätalouden aiheuttama hajakuormitus, mukaan lukien hevostilat ja karjatalous, on Risubackajoen alueella voimakasta ja pysynyt vähintään samansuuruisena yli kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Siten alapuoliseen Björnträskiin kohdistuu edelleen Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttaman kuormituksen lisäksi mm. hajakuormituksen aiheuttamaa voimakasta kiintoaine- fosfori- ja bakteerikuormitusta. Kuormitusta tulee esim. Risubackajoen latvoilta ja alaosasta sekä pohjoisesta Mäyräojasta, jonka veden laatua ja määrää seurattiin Vihdin vesihuoltolaitoksen ja Lohjan kaupungin toimesta. Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristönsuojelun laitoksen opiskelijat Hanna Sivén ja Hanna Mattila ovat ohjatussa tutkimuksessaan selvittäneet vuonna 2004, onko Nummelan jätevedenpuhdistamolla tarpeen tehostaa typenpoistoa ottaen huomioon kuormituksen vaikutukset Siuntionjoen vesistössä ja merialueella. Selvitys tehtiin, jotta voitiin arvioida Nummelan puhdistamon tehostamistarvetta uudessa lupapäätöksessä. Arvioinnissa Björnträskillä oli keskeinen merkitys, mutta tutkimus pyrki selvittämään olemassa olevien tietojen pohjalta Nummelan puhdistamon vaikutusta aina Pikkalanlahden merialueelle asti. Arvion mukaan Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

56 kohdistuvasta typpikuormasta on vielä noin 10 % ja fosforikuormasta noin 0,1 %. Siuntionjoen järvet pidättävät molempia ravinteita, näistä fosforia tehokkaammin. Vesistöalueelle kohdistuva kuormitus on kuitenkin niin suurta ja järvien viipymät pieniä, että järvien sitomiskapasiteetti ei riitä ja ravinteiden pitoisuudet pysyvät korkeina järvien jälkeisilläkin jokiosuuksilla. Maataloudella on suurin osuus niin kokonaistyppi- kuin kokonaisfosforikuormituksesta (Mattila ja Sivén 2004) Kyrkån, Kivikoskenpuro ja Lempanså Kyrkån valuma-alueen pääasiallinen kuormituslähde on Siuntionjoen muita alueita voimakkaampi hajakuormitus. Ainoa pistekuormittaja on Munkkaan jätekeskus, joka sijaitsee Kyrkån latvoilla, Kivikoskenpuron osavaluma-alueella. Munkkaan jätekeskusta lähimpänä oleva yhteistarkkailun havaintopaikka Ki8 sijaitsee laskuojassa noin 30 metrin etäisyydellä ns. vanhasta tasausaltaasta. Laskuoja liittyy alempana, hieman yli kilometrin päässä Kivikoskenpuroon. Jätekeskuksen oma pintavesitarkkailun havaintopaikka O6 sijaitsee vanhan kaatopaikka-alueen tasausaltaanulostuloaukossa, mutta tältä havaintopaikalta ei ole johdettu vesiä vesistöön vuoden 2001 jälkeen. Jätekeskuksen Kivikoskenpuroon johtavaan laskuojaan pumpataan kaatopaikka-alueelta kerätyt kaatopaikan omassa puhdistamossa käsitellyt suotovedet sekä ohjataan ojajärjestelyin sulkurakennettujen vanhojen kaatopaikka-alueiden periaatteessa puhtaat pintavedet. Näiden lisäksi muualta ympäristöstä sekä kaatopaikalta että kaatopaikan ulkopuoliselta valuma-alueelta kertyy vesiä laskuojaan havaintopaikalle Ki8. Rosk'n Roll Oy:ssä korvattiin koekäytössä vuodesta 2005 lähtien ollut käänteisosmoosiin perustuva puhdistuslaitteisto täyden mittakaavan laitteiston. Uusin malli samasta puhdistusprosessista on ollut käytössä vuoden 2007 marraskuusta lähtien. Puhdistamattomia jätevesiä ei ole ohjattu vesistöön, vaan ylimääräinen suotovesi on ohjattu Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamoon. Havaintopaikan Ki8 näytteiden useimmat vedenlaatuparametrien arvot ilmensivät kuormitusta. Typpipitoisuudet olivat edelleen ajoittain erittäin suuria vähäisen virtaaman aikoina ( µg/l). Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä lisääntyi ja vastaavasti hapellisen typen eli nitriitti-nitraattitypen osuus vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kesäkuun näytteestä mitattu µg/l ammoniumtyppipitoisuus oli otettu erittäin hitaan virtaaman aikaan. Alkaliteettiarvot, klooripitoisuudet ja biologinen hapetusluku ilmensivät selvää jätevesivaikutusta. Ojassa oli nyt vettä kaikkina näytepäivinä riittävästi edustavia näytteitä varten. Veden riittävyyteen vaikutti myös puhdistamon hyvä käyttöaste ja siten puhdistamovesien osuuden lisääntyminen joessa. Laskuojaan laskettiin vuonna 2008 puhdistamojätevesiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

57 Vanhojen täyttöalueiden sulkemisen ja sulkurakentamisen myötä sekä pintavesi- ja suotovesikeruujärjestelmän että jätevedenpuhdistuksen ansiosta jätekeskuksen vesistökuormitus on kuitenkin pienentynyt selvästi 2000-luvulla. Kehitys on ollut myönteisintä varsinkin viime vuosina, mikä on näkynyt myös veden laadun paranemisena jätekeskuksen laskuojassa monissa vedenlaatuparametreissa (kokonaisfosfori, nitraatti-nitriittityppi, kemiallinen hapenkulutus, kloridipitoisuus). Kokonaistypen, ammoniumtypen ja biologisen kulutuksen osalta kehitys ei ole ollut niin suotuisaa. Happiongelmia ei ole laskuojan vedessä kuitenkaan esiintynyt virtaavan veden ansiosta eikä happiongelmia ole ilmennyt myöskään kauempana Kivikoskenpurossa. Veden ph:ssa, alkaliteetissa ja sähkönjohtavuudessa ei ole nähtävissä selviä muutoksia viime vuosina. Kivikoskenpurossa jätekeskuksen laskuojan liittymän yläpuolella havaintopaikalla Ki7 vedenlaatuparametrien arvot osoittivat edelleen melko voimakasta hajakuormitusta. Jätekeskuksen vaikutukset purossa oli melko lieviä ja todettavissa lähinnä kokonaistypen ja ammoniumtypen kohonneina pitoisuuksina ja biologisen hapenkulutuksen kasvuna. Lämpökestoisten kolibakteerien määrät ovat olleet toistuvasti suurempia laskuojan liittymän yläpuolella kuin alapuolella. Asukasvastinelukuina (AVL) mitattuna kaatopaikan keskimääräinen kuormitus havaintopaikalla Ki8 vastasi biokemiallisen hapenkulutuksen osalta noin 39 asukkaan, typen osalta noin 144 asukkaan ja fosforin osalta noin 8 asukkaan päivittäistä jätevesikuormitusta. Kuormitus oli kasvanut hieman edellisvuodesta. Laskuojan ainepitoisuudet pysyivät nytkin keskimäärin vähintään yhtä alhaisella tasolla kuin edellisvuosina, kun pitoisuuksia verrataan esim luvun lopun tilanteeseen. Vuonna 2008 havaintopaikalla Ki8 näytteenottopäivien aikana tehtyjen virtaamamittausten ja Rosk n Roll Oy Ab: ltä saatujen puhdistamovesien virtaamamittaustulosten mukaan puhdistamovesien osuus oli laskuojassa purkupaikan alapuolella 63,5 % laskuojan keskimääräisestä virtaamasta. Puhdistetun jäteveden osuus laskuojan virtaamasta oli ensimmäisen kerran yli puolet ja se on kasvanut koko ajan (vuonna 2007 oli 21,1 %, vuonna 2006 oli 11,2 % ja vuonna ,8 %). Puhdistettujen jätevesien lisäksi laskuojaan johdetaan suoraan vanhoilta sulkurakennetuilta läjitysalueilta valuvat vedet sekä vanhan kaatopaikka-alueen kentältä kertyvät vedet. Niiden laadun voidaan arvioida olevan korkeintaan sama kuin uuden alueen kentän vesien laatu eli hajakuormitettujen vesien laatu. Samaan laskuojaan kertyy myös vesiä kaatopaikan ulkopuolelta, hajakuormitetulta alueelta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

58 Taulukko 14. Keskimääräinen BHK7-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormitus (kg/d) vuonna 2008 Kivikoskenpuron läntisessä ojahaarassa Munkkaan jätekeskuksen alapuolella havaintopaikalla Ki8 (suluissa vastaavat arvot vuonna 2007, ks. Mettinen 2008). Parametri kuormitus kg/d Asukasvastineluku AVL BHK 7 2,8 (1,9) 39 (27) KOK-N 1,7 (1,3) 144 (111) KOK-P 0,02 (0,02) 8 (7) Munkkaan jätekeskuksen omaan tarkkailuun sisältyy pintavesihavaintopaikka O5, jonka kautta Kivikoskenpuron alaosaan liittyvän Munkkaanojaan johdetaan jätekeskuksen vastaanottoalueen kenttien ja osittain vanhan kaatopaikka-alueen suljettujen penkkojen periaatteessa puhtaita pintavesiä. Veden laatu on tällä havaintopaikalla parantunut viime vuosina. Lähinnä veden sähkönjohtavuus eli veteen liuenneiden suolojen määrä, veden alkaliteetti eli puskurikyky ja kloridien määrä poikkesi vuonna 2008 normaalista hajakuormitetusta vedestä. Syksyn 2008 näytteessä todettiin myös juuri ja juuri havaitut määrät haihtuviin hiilivetyihin eli liuottimiin kuuluvia metyyli-tert.butyylieetteriä (MTBE) ja tert.amyylimetyylieetteriä (TAME) (Ranta 2009a). Siuntionjoen vesistön Munkkaanojaan laskevan ojan O5 vedenlaatu- ja ainevirtaamatutkimus on perustunut ainoastaan kahteen mittauskertaan vuodessa. Näistä havaintokerroista laskettujen ainevirtaamien perusteella tätä reittiä Munkkaanojaan vuonna 2008 päätynyt kuormitus vastaa typen osalta asukasvastinelukuina (puhdistamattomana jätevetenä) noin 200 ihmisen, fosforin osalta 16 ihmisen ja biologisen hapenkulutuksen osalta 50 ihmisen päivittäistä jätevesikuormitusta. Kuormitusluvut nousivat kaikkien kolmen vedenlaatuominaisuuden osalta selvästi vuodesta 2007, fosforin osalta suurimmaksi mittausjakson aikana. Ainekuormituksen kasvu johtui lähinnä suuremmista virtaamista (Ranta 2009a). Kuormitus tätä kautta olisi siis jopa suurempaa kuin puhdistamon kautta ojaan laskevassa vedessä. Kuormituksen arviointi kahden näytekerran perusteella ei anna suoraan luotettavaa käsitystä kokonaiskuormituksesta, vaan tarvittaisiin säännöllistä virtaamamittausta ja mielellään myös enemmän kuin kaksi vedenlaatumittausta vaihtelevissa virtaamaoloissa otettuina. Toisaalta Munkkaanojan laskevan ojan 05 havaintopaikka edustaa veden laadultaan hyvin lähellä Kivikoskenpuron alueella vallitsevaa hajakuormituksen vettä, jolloin kuormitusta tätä kautta ei sellaisenaan voi pitää varsinaisena pistemäisenä jätevesikuormituksena kuten Ki8 laskuojassa. Kaatopaikka-alueella syntyvien jätevesien määrä riippuu pohjimmiltaan säätekijöistä, kuten vuoden sadannasta, sateiden ajoittumisesta ja haihdunnan määrästä. Kaatopaikalla syntyvän valuman määrään ei siten voida käytännössä vaikuttaa. Valuma- ja suotovesien laatuun voidaan vaikuttaa suotovesijärjestelmän ja kaatopaikan pintavesien talteenoton ja puhdistuksen sekä mm. kaatopaikka-alueiden tehokkaan sulkurakentamisen avulla. Vesistökuormituksen kannalta on tärkeätä osata varautua kaatopaikkavesien talteenot- 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

59 toon ja käsittelyyn myös toistuvien tulvavesikausien aikana. Munkkaan jätekeskus on sopimuksen mukaisesti johtanut jätevesiä viemärilinjaa myöten Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi Siuntionjoen päähaara Siuntionjoen päähaaran latvoilla olevaa Kurjolammenojaa kuormittaa vähäisessä määrin Hotelli Elohovi (uusi omistaja Top Hotels Oy), joka on kurssi- ja lomahotelli. Elohovin kuormitus on ollut samaa suuruusluokkaa kuin Siuntionjoen alaosassa toimivan Esson Pikkalan huoltoaseman. Esso-huoltoasemalle (Jokinen 2008c) ei ole asetettu vesistötarkkailuvelvoitetta. Muuta merkittävää pistekuormitusta Siuntionjoen päähaarassa ei ole. Harvsån valuma-alueella, Stora Lonoks -järven rannalla toimivan Aktiivikeskuksen kuormitus on näitä suurempi. Vuodesta 2005 lähtien Hotelli Elohovin puhdistamon yhteydessä on ollut käytössä maasuodatin, joka tehostaa erityisesti fosfori- ja bakteerisuodatusta. Elohovin puhdistustulos 2008 saavutti luparajat ja tulokset ovat erittäin hyvää suuruusluokkaa edustaen Elohovin parasta tasoa. Sekä fosforin että BHK 7 -pitoisuuden puhdistusteho oli yli 99 %. Tulos selittyy maasuodatuksen käyttöönotolla ja puhdistamon toiminnan tehostamisella. Maasuodatus parantaa myös veden hygieenistä laatua (Marja Valtonen 2009a). Elohovin puhdistamon uusi ympäristölupahakemus on lähetetty päätöskäsittelyyn (Marja Valtonen, suullinen tieto ). Elohovin ja Esso-huoltoaseman kuormitus on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Hotelli Elohovin ja Pikkalan Esso-huoltoaseman jätevesikuormitus vuonna 2008 (suluissa kuormitus vuonna 2007). Puhdistamo Jätevesi m 3 /d BHK 7 kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d Hotelli Elohovi 4,4 (4,5) 0,013 (0,013) 0,0007 (0,0003) 0,18 (0,23) Esso Pikkala 2,45 (4,3) 0,032 (0,075) 0,0023 (0,010) 0,12 (0,114) Siuntionjoen päähaarassa ei havaittu suoranaisia jätevesivaikutuksia vuonna Sivuhaarojen kautta tulevien jätevesien vaikutukset peittyivät vesimäärän kasvun myötä lisääntyvään hajakuormitukseen. 5.3 Järvet Evitskogissa sijaitseva Aktiivikeskus (ent. Aktiivi-instituutti) johtaa puhdistettuja jätevesiä matalaan ja rehevään Stora Lonoks -järveen. Stora Lonoks sijaitsee Kirkkonummen kun- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

60 nassa. Kiinteistön nimi ja omistaja on vaihtunut ja uusin omistaja on tehtyjen kauppojen jälkeen Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy Helsingistä. Tätä aikaisemmin kiinteistö oli ollut vajaan vuoden Pyhänseita Oy:n hallinnassa. Kiinteistölle on asetettu luparajat (UUS), jotka vuoden 2008 puhdistustulos saavutti. Tulostaso oli hyvä. Mm. fosforin puhdistusteho oli 92 % ja näytteenottopäivinä keskimääräinen fosforipitoisuus puhdistetussa vedessä oli 0,53 mg/l. BHK 7 -kuorman puhdistusteho oli myös 92 % ja Stora Lonoks -järveen johdettiin keskimäärin noin 11 mg O 2 /l happea kuluttavia aineita (Valtonen 2009b). Aktiivikeskuksen puhdistamolta Stora Lonoks järveen johdetut ainemäärät olivat vuonna 2008 biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta nousseet edellisvuotisesta tasosta, mutta typpikuormitus oli pysynyt suurin piirtein ennallaan (taulukko 16). Kuormitus vastasi biologisen hapenkulutuksen osalta 4,7 asukkaan, fosforin osalta 6,4 asukkaan ja typen osalta 83 asukkaan käsittelemättömän jäteveden kuormitusta (Valtonen 2009b). Taulukko 16. Stora Lonoks -järveen kohdistuva jätevesikuormitus vuonna 2008 (suluissa kuormitus vuonna 2007). Jätevesi m 3 /d BHK 7 kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d 30,3 (24,9) 0,33 (0,1) 0,016 (0,0037) 1,00 (0,97) Stora Lonoks -järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Edellisvuonna 2007 kesäkerrostuneisuuden lopulla elokuussa happi oli vain tyydyttävä (5,4 mg O 2 /l). Usein happipitoisuus laskee myös talvikaudella lähelle nollaa, mutta nyt erittäin lyhyeksi jääneen jääpeitteinen ajan vuoksi maaliskuinen happitilanne oli hyvä (10,2 mgo 2 /l). Vähävetisinä aikoina Aktiivikeskuksen puhdistamon vaikutus voidaan havaita ammoniumtypen lievänä kohoamisena ja suolistobakteeripitoisuuksien nousuna, mutta nämä saattavat liittyä merkittävissä määrin myös järven alusveden hapettomuuden aiheuttamaan ravinteiden liukenemiseen pohjasedimentistä, viimeksi vuonna Pienehköstä jätevesikuormasta huolimatta vesistön ja erityisesti Stora Lonoks -järven kannalta olisi hyvä varmistaa, että siirtoviemärin kunto on hyvä eikä vuotoja esiinny tai esim. viemäri pääse jäätymään kovien pakkastalvien aikana. Viemäri on vanha ja rakennettu yli kolmekymmentä vuotta sitten (Mettinen 2006, 2008). Siuntionjoen keski- ja alaosan järviin Tjusträskiin ja Vikträskiin ei kohdistu suoranaista pistekuormitusta. Järvet ovat kuitenkin Siuntionjoen luonnollisina sedimentaatioaltaina joutuneet vastaanottamaan joen kuljettamia ravinteita. Osa ravinteista sitoutuu järvien perustuotannossa, osa sedimentoituu pohjalle, osa kulkeutuu edelleen jokea alaspäin. Pistemäinen jätevesikuormitus on jokivarressa vähentynyt yli puoleen 1990-luvun alusta, mutta ravinteiden aiheuttama kokonaiskuormitus on edelleen suuri. Ravinteita pidättyy ilmeisesti merkittäviä määriä matkalla Siuntionjoen suuta kohden. Ravinteiden ja kiinto- 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

61 aineen pidättyminen on suurinta Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä, missä veden virtauksen heikkeneminen lisää perustuotannon kasvupotentiaalia ja ravinteiden sitomiskykyä sekä aineiden laskeutumista pohjalle. Erityisesti Tjusträsk ja Vikträsk toimivat ravinteiden laskeutusaltaina ja kaikenlainen biotoiminta niissä sitoo runsaasti ravinteita kasvukautena. Käytännössä molempien järvien kuormituksen sietokyky on jo ylittynyt, koska järviä on jo pitkään vaivannut syvänteiden alusveden hapettomuus ja sen seurauksena pohjan ravinteiden uudelleen liukeneminen vesimassaan. Aikaisempien laajojen trofianäytteenottojen tulosten perusteella havaittiin, että aivan viime vuosina rehevimmän järven Björnträskin a-klorofyllipitoisuus on voimakkaasti laskenut. Vuonna 2007 se oli samaa tasoa kuin Tjusträskissä ja Vikträksissä. Tämän ilmiön yhteyttä suoraan ravinnepitoisuuksiin ei ole nähtävissä. Säätekijät (kesäaikaiset sateet, pilvisyys) saattavat olla tuloksia parhaiten selittäviä, mutta ovat myös vaikeasti todennettavissa. Yhteistarkkailun piirissä olevaa järvet ovat edelleen ylireheviä, joten jatkuvat toimenpiteet niihin kohdistuvan ravinnekuormituksen rajoittamiseksi ovat perusteltuja ja erittäin suositeltavia (Mettinen 2008). Siuntionjoen alaosan järviin kohdistuvan typpikuormituksen vähentämiseen olisi kiinnitettävä huomiota yhtä lailla kuten fosforipäästöihinkin. On muistettava, että Siuntionjoen vesistön järvissä typpi näyttäisi olevan hyvin usein minimiravinne ainakin kasvukauden loppuvaiheessa. Erityisesti liukoinen typpi saattaa olla avainasemassa perustuotannon kasvua säätelevänä ravinteena. Merialueella typpi on lähes aina minimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Siuntionjoen kokonaistyppivirtaamasta Kyrkån kokonaistyppivirtaama on selvästi suurin. Toimenpiteet Kyrkån maatalousvaltaisella valuma-alueella ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisemisessä ovat ensiarvoisen tärkeitä rehevyyden vähentämisessä. 6 SIUNTIONJOEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun liittyviä ajankohtaisia asioita käsitellään yhteistarkkailukokouksessa. Yhtenä keskusteluaiheena on edelleen voimakas hajakuormitus ja erityisesti heikko veden hygieeninen laatu. Hajakuormituksen seuranta ja mahdolliset maastokäynnit alueilla syiden paikallistamiseksi, esimerkiksi Mäyräojan ja Arvolanojan alaosassa, olisivat tarpeen. Myös Kivikoskenpuron alueella hajakuormitus on voimakasta vaikuttaen pistekuormituksen vaikutusten arviointiin. Hajakuormitusongelma on suurin ja ehkä vaikein yksittäinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi on valtioneuvostokin tehnyt periaatepäätökset ja tavoitteet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

62 Pohdintaa tarvitaan myös muun muassa yhteistarkkailun pohjaeläinseurannan kehittämistarpeesta. Velvoitetarkkailututkimusten menetelmiä on tarpeen pyrkiä yhdenmukaistamaan ympäristöhallinnon ohjeistuksen kanssa, jotta tarkkailualueiden ekologinen tila voitaisiin samoilla kriteereillä määrittää. Tämä tulee parantamaan pohjaeläintutkimusten tulosten luetettavuutta ja vertailukelpoisuutta, mikä on hyvä huomioida velvoitetarkkailujen pohjaeläinohjelmassa. Tuoreimpien ympäristöhallinnon pohjaeläinnäytteenottoohjeiden mukaan on tutkittava kolme erilaista pohjahabitaattia, joissa rinnakkaisnäytteiden määrä olisi vähimmilläänkin kaksi näytettä yhtä pohjahabitaattia kohden. Siuntionjoen vesistön tarkkailuohjelman mukaan otetaan vain yksi näyte pohjahabitaattia kohden. Suomen Sokeri Oy on kiinnostunut osallistumisesta Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun, koska he käyttävät Siuntionjoen loppuosan eli Pikkalanjoen vettä makeavesialtaassa raakavesilähteenä vesilaitoksessaan. Vuonna 2009 toteutetaan ohjelman mukaisesti laajaa fysikaalis-kemiallista tarkkailua trofianäytteineen ja laajaa pohjaeläintarkkailua. Vuonna 2010 on vuorossa suppea fysikaaliskemiallinen vuosi. 7 YHTEENVETO Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2008 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehtiin jokialueilla (Risubackajoki, Kyrkån, Siuntionjoen pääuoma) ja kolmella järvellä (Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk). Vesinäytteitä otettiin yhteensä 17 virtahavaintopaikalta ja 4 järvihavaintopaikalta 2-8 kertaa vuodessa. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja lämpökestoisten bakteerien määrää. Pohjaeläinnäytteenotossa oli suppea vuosi ja näytteitä otettiin kahdelta virtavesipaikalta. Suurimmat pistekuormittajat tarkkailualueella ovat Vihdin Nummelan jätevesipuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muut pistekuormittajat ovat merkityksellisiä lähinnä paikallisesti. Jätevesipuhdistamot täyttivät lupaehdot vuonna Pistekuormitus kokonaisuudessaan on koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja alle 1 % osuudella, mutta typpikuormittajana merkittävä 15 % osuudella. Suurin osa kuormitusta on hajakuormitusta. Tulosten mukaan pistekuormittajista Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus vesistökuormituksesta on merkittävin. Nummelan osuus pistekuormituksesta oli jätevedestä 91 %, fosforista 83 % ja typestä 96 %. Pistekuormittajien yhteisestä biologisesta hapenkulutuksesta Nummelan osuus oli noin 70 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vastasi fosforin osalta 72 asukkaan, biologisen hapenkulutuksen osalta 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

63 110 ja typen osalta 6600 asukkaan puhdistamattoman jäteveden kuormitusta. Nummelan puhdistamon typpikuormitus lisääntyi jonkin verran, mutta fosforikuormitus oli edellisvuotista selvästi pienempää. Puhdistamo toimi hyvin ja fosforin ja BHK7:n puhdistusteho oli 99 %. Typenpoistossa saavutettiin 67 % puhdistusteho. Pääosa Risubackajoen kuljettamasta jätevesikuormituksesta on peräisin Nummelan puhdistamon purkuvesistä, jonka vaikutuksesta kokonaistyppipitoisuus oli vedessä erittäin suuri ja myös mm. veden sähkönjohtokyky ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat kohonneita. Yhteistarkkailun pistekuormituksen toiseksi suurin kuormittaja oli Munkkaan jätekeskus, jonka osuus pistekuormittajien BHK 7 - kuormituksesta oli 26 %. Muilta osin jätekeskuksen osuus oli selvästi pienempi. Munkkaan jätekeskuksen vaikutus näkyi voimakkaana pienessä laskuojassa jätekeskuksen alapuolella, mutta laimeni selvästi laskuojan jälkeisessä Kivikoskenpurossa. Jätekeskuksen puhdistustulos on parantunut ja vesistökuormitus yleisesti ottaen vähentynyt 2000-luvulla. Jätekeskuksen vesistökuormitus vastasi fosforin osalta 8 henkilön, typen osalta 144 ja biologisen hapenkulutuksen osalta 37 henkilön asukkaan puhdistamattoman jäteveden kuormitusta lisääntyen hieman edellisvuodesta. Yhteistarkkailun tulosten mukaan ravinnevirtaamat eri osavaluma-alueilta kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna virtaamien kasvun myötä. Purovesien bakteerimäärät olivat ajoittain suuria monin paikoin edellisten vuosien tapaan lähinnä hajakuormituksesta johtuen. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoella kokonaisfosforivirtaamasta oli vertailujaksolla alhaisin eli 3,4 % ja osuus kokonaistyppivirtaamasta noin 25 %, mikä oli myös keskimääräistä vähemmän. Tämä kuormitus kohdistui Björnträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Järveen aikaisemmin kerääntynyt ravinnevarasto on merkittävä rehevyyttä lisäävä tekijä. Munkkaan jätekeskuksen osuus Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla oli fosforivirtaamasta noin 0,4 % ja typpivirtaamasta alle 1 %. Munkkaan jätekeskuksen oman puhdistamon käsittelemien suotovesien määrä nelinkertaistui edellisvuodesta ja ne johdettiin laskuojaan. Osa jätevesistä ohjattiin Lohjan kaupungin Pitkäniemen puhdistamoon käsiteltäväksi. Pintavedet sekä vanhoilta sulkurakennetuilta kaatopaikka-alueilta että uudelta kaatopaikka-alueelta sekä vastaanottokentiltä ohjattiin suoraan vesistöön. Munkkaan jätekeskuksen kuormitusvaikutus Kivikoskenpuroon on lievää ja näkyy lähinnä jonkin verran kohonneina kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina sekä veden biologisina hapenkulutusarvoina. Kokoushotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjolammenojaan, Esso-huoltamon jätevesikuormitus Pikkalanjokeen ja Aktiivikeskuksen kuormitus Kirkkonummen Stora Lonoks -järveen olivat edellisiä vähäisempiä, eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita. Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin Kyrkån jokihaarasta. Kokonaisfosforivirtaama kasvoi edellisvuo- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

64 teen nähden kaksinkertaiseksi, Kyrkåssa jopa kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Erittäin runsasvetisenä vuonna 2004, fosfori- että typpivirtaamat olivat suurempia kuin vuosina Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutui fosforia Kyrkåsta sekä typpeä Risubackajoen osavaluma-alueelta. Hajakuormituksen ongelma-alueita ovat Siuntionjoen vesistön latva-alueet (Risubackajoki; Arvolanojan alaosa ja Mäyräjoki, Kivikoskenpuron alue), Kyrkån alaosa sekä itse Siuntionjoen pääuoman alaosa Kyrkån jälkeen. Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Järvien happitilanne oli parempi kuin edellisvuonna Vikträskissä, Siuntionjoen pääuoman eteläisimmässä ja syvimmässä järvessä, pohjanläheisen veden happipitoisuus syvänteen kohdalla oli kuitenkin vain välttävä. Tjusträskissä ja Vikträskissä esiintyy kesän lopulla happikato järvien syvänteissä. Ravinteita pidättyy suuresti Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä, missä veden virtauksen heikkeneminen lisää perustuotannon kasvupotentiaalia ja ravinteiden sitomiskykyä sekä aineiden laskeutumista pohjalle. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja järvien tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus. Uudenmaan ympäristökeskuksen seurannassa Vihdin Enäjärven Rompsinmäen syvänteessä vallitsi happikato sekä helmi-maaliskuussa että heinäkuussa, mutta happikadot eivät aiheuttaneet ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä siinä määrin kuin muutamina aikaisempina vuosina. Latvavesistöjen vähemmän kuormitettujen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla. Latvavesistöjen metsä ja suometsävaltaisille pienille puroille oli tyypillistä veden ruskea väri ja alhainen happamuus. 8 SAMMANDRAG Samkontrollen i anslutning till Sjundeå ås vattendrags punktbelastares utsläppstillstånd utfördes år 2008 i enlighet med kontrollprogrammet. Kontrollen utfördes inom området (Risubackaån, Kyrkån, Sjundeå ås huvudfåra) och i sjöarna (Björnträsk, Tjusträsk och Vikträsk) genom att ta vattenprov från totalt 17 provpunkter i rinnande vatten och från 4 sjöpunkter 2-8 gånger under året. Ur proven analyserades vattnets fysikalisk-kemiska kvalitet, klorofyll-a halt samt mängden termore-sistenta bakterier. Bottendjursundersökning- 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

65 en gjordes denna gång enligt det mindre omgfattande programmet och prov togs från 2 strömmande platser. De största punktbelastarna inom kontrollområdet är Vichtis, Nummela reningsverk i den övre de-len av Risubackaån och Muncka avfallscentral i den övre delen av Kivikoskibäcken. De övriga punktbelastarna har främst en lokal inverkan. Avloppsvattenreningsverken uppfyllde tillstånds-villkoren år Punktbelastningen är med tanke på hela Sjundeå ås vattendrag en mycket liten fosforbelastare med en andel på under 1 %, men vad gäller kvävet är andelen på ca 15 % betydan-de. Den största belastningskällan är den diffusa belastningen. Av punktbelastningen svarade Nummela reningsverk för den mest betydande andelen av totalbe-lastningen. Nummela reningsverks andel av avloppsvattenmängden var 91 %, av fosforn 83 % och av kvävet 96 %. Av punktbelastarnas totala andel syreförbrukande ämnen var Nummelas andel ca 70 %. Vattendragsbelastningen motsvarade beträffande fosforn det orenade avloppsvattnet från 72 personer. För den biologiska syreförbrukningen var motsvarande tal 110 och för kvävet En ökning kunde noteras beträffande totalkvävebelastningen medan fosforbelastningen minskade klart jämfört med senaste år. Reningsverket fungerade emellertid bra och reningseffekten för fosfor och BOD var 99 %. Kvävereningseffekten var 67 %. Största delen av den belastning. som rinner via Risubackaån härrör sig från Nummela reningsverk, vilket innebär att totalkvävehalten var mycket hög och värdena för ledningsförmåga, alkalitet liksom mängderna fekala kolibakterier var förhöjda. Av punktbelastarna var Muncka avfallscentral, vars andel av punktbelastarnas BOD belastning var 26 %. Vad beträffar de övriga komponenterna var avfallscentralens andel betydligt mindre. Avfallscentralens inverkan kunde ses klart i det lilla utfallsdiket nedanför avfallscentralen, men inver-kan minskar till följd av utspädningen i Kivikoskibäcken. Reningsresultatet vid avfallscentralen har förbättrats och vattendragsbelastningen har allmänt taget minskat under 2000-talet. Belastningen från avfallscentralen motsvarade beträffande fosfor 8, kvävet 144 och den biologiska syreförbrukningen 37 personers orenade avloppsvatten, vilket innebär att den stigit något sedan senaste år. Enligt resultaten från samkontrollen ökade de totala närsaltsflödena i de olika delområdena till följd av de större flödena och den minskade diffusa belastningen. Bäckvattnets bakteriemängder var tidvis stora närmast beroende på den diffusa belastningen. Nummela reningsverks andel av totalfosforflödet i Risubackaån var den minsta under jämförelseperioden , eller 3,4 % av totalflödet och av totalkväveflödet var andelen 25 % vilket även det är mindre än i medeltal. Den-na belastning riktades till Björnträsket, dit Risubackaåns vatten rinner. De näringsämnen, som tidigare samlats i sjön utgör en betydande eutrofierande faktor. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

66 Muncka avfallscentrals andel av ämnesflödena i Kivikoskibäckens nedre del Lempansån var för fosforns del ca 0,4 % och för kvävets del under 1 %. Den i Muncka renade vattenmängden nästan fyrdubblades jämfört med föregående år och den leddes ut i utfallsdiket. En del av avloppsvattnen leddes till Lojo stads Pitkäniemi reningsverk för behandling. Ytvattnet från såväl den stängda delen av soptippsområdet, den nya delen samt lagerfälten leddes ut i vattendraget. Belastningseffekten på Kivikoskibäcken är lindrig och den kan närmast ses som något förhöjda total- och ammoniumkvävehalter samt höjda biologiska syreförbrukningsvärden. Belastningen från Hotell Elohovi i Kurjolammenoja i Vichtis, belastningen på Pickalaån från Esso servicestationen och belastningen från Aktiivi-Instituutti i Stora Lonoks i Kyrkslätt var mindre än fallet var vid Muncka och i Nummela, och klara belastningseffekter kunde inte märkas. Närsaltsbelastningen, som via Sjundeå å kommer till Pickalaviken härstammar till största delen från Kyrkån. Totalfosforflödet fördubblades jämfört med föregående år, i Kyrkån steg den till det tredubbla. Under väldigt vattenrika år, som år 2004, var såväl fosfor- som kväveflödena större än under perioden Räknat, som avrinning per kvadratkilometer land, kom den största fosforavrinningen från Kyrkåns delavrinningsområde, medan den största kväveavrinningen kom från Risubacka förgreningen. Problematiska områden, då det gäller den diffusa belastningen, är dessutom en del källflöden i Sjundeå ås vattendrag (Risubackaån; nedre delen av Arvolanoja och Mäyräjoki, Kivikoskibäcken området) samt den egentliga Sjundeå ån efter Kyrkån. De sjöar, som ingår i Sjundeå ås vattendrags samkontroll, Björnträsk, Tjusträsk och Vikträsk är alla mycket näringsrika och frodiga. Syreläget i sjöarna var bättre än föregående år i Vikträsket men i Sjundeå ås sydligaste och djupaste del var syreläget vid djupfickan dock endast försvarligt. Syre-brist förekom under sensommaren i Tjusträsk och Vikträsk vid botten. Stora mängder näring ac-kumuleras i de lugna partierna och i sjöarna där den avtagande strömningshastigheten höjer pri-märproduktionens tillväxtpotential och upptagningsförmågan av närsalter. Dessutom ökar sedimenteringen på dessa platser. Den belastning som kommer till sjöarna är kontinuerligt för stor och därtill kommer den inre belastningen, som kommer från bottensedimenten, vilka är av dålig kondition. I Enäjärvi sjö i Vichtis, förekom syrbrist i djupfickan i Rompsinmäki såväl i februari-mars som i juli på basen av de prov, som togs av Nylands miljöcentral. Någon urlakning av närsalter ur bottensedimenten i likhet med för några år sedan förekom inte. I vattendragets övre delar och i jämförelseområdet Palojoki i Sjundeå ås huvudfåra, var vattnets närsaltshalter, ledningsförmåga och mängderna fekala bakterier allmänt taget lägre, vilket innebär att vattenkvaliteten i dessa områden var bättre än i det övriga sam- 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

67 kontrollområdet. Typiskt för de små bäckarna i vattendragets översta del var vattnets bruna färg och låga ph-värde, vilket beror på att de omkringliggande markerna domineras av skogs- och skogskärrsmarker. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

68 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

69 Kirjallisuuslähteet Ekholm, P. ja Koskiaho, J. 1996: Ravinnepitoisuuden ja virtaaman kehitys maatalouden kuormittamassa joessa. Vesitalous 4: Enckell, E. Airola, H., Tornivaara-Ruikka, R. Villa, L. ja Salasto, R. (toim.) 2002: Ympäristön tila muuttuu. Uudenmaan ympäristökeskuksen seuran-taraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Ilmatieteen laitos 2007: Kuukausikatsaukset Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu Jokinen, O. 2009a: Vihdin vesihuoltolaitos. Nummelan puhdistamon kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto Päiväys Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste. 9 s. + liitteitä 3. Jokinen, O. 2008c: Esso Pikkala. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu. Vuosi Kertaraportit , ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Monisteita. Könönen, Mettinen ja Saarikari (luonnos): Siuntionjoen vesistön pohjaeläintutkimukset vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Sarvi, M. 2009a: Niska & Nyyssönen Oy:n Ratametsän kaatopaikka, Lohja. Vuosiraportti s. Sarvi, M. 2009b: Niska & Nyyssönen Oy:n Muijalan tehtaiden teollisuuskaato-paikka, Lohja. Vuosiraportti s. Lommi, P. 2003: Muijalan kaatopaikka-alueen ympäristövaikutusten tarkkailu-tutkimus Scc Viatek, Vesihydro. Moniste 6 sivua. Mattila, H. ja Sivén, H. 2004: Nummelan jätevedenpuhdistamon typpikuormitus Siuntionjoen vesistöalueella tarkasteluvuosina 2001 ja Ohjattu tutkimus. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos/limnologia. Tammikuu 2004 (saate ). 22 s. + liitteitä 1. Mettinen, A. 2005: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2003 ja Vesistön tila vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Julkaisu s. + liitteet 4 kpl. Mettinen, A. 2007a: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Julkaisu s. + liitteet 4 kpl. Mettinen, A. 2008: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 175/ s. + liitteet 2 kpl. Mettinen, A. 2007b: Sågarsforsin kalataloudellinen koskikunnostus (UUS, työ AR 114). Veden laadun seurannan tulokset syys-marraskuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste, 3 s + liite. Nummela, Katriina ja Ranta, Eeva 2008: Lohjanharjun pohjavesien yhteistark-kailu vuonna Tutkimusraportti 138/2008. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 45 s. + liitteet. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu Pellinen, J. & Hanski, A. 1996: Karhujärven ainetase- ja sedimenttitutkimus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 35 s. + liitteet. Ranta, E. 2009a: Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuonna Rosk n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 151/ s liitesivua. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

70 Ranta, E. 2009b: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Niska & Nyyssönen Oy:n Muijalan kaatopaikkaan liittyvä pohjavesitarkkailu. Pohjaveden pinnankorkeuden mittaus ja vedenlaatututkimus, maaliskuu s. + karttakuva + liitteet. Ranta, E. 2009c: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Niska & Nyyssönen Oy:n Muijalan kaatopaikkaan liittyvä pohjavesitarkkailu. Pohjaveden pinnankorkeuden mittaus ja vedenlaatututkimus, marraskuu s. + karttakuva + liitteet. Salonen, S., Frisk, T., Käärmeniemi, T., Niemi, J., Pitkänen, H., Silvo, K. & Vuoristo, H. 1992: Fosfori ja typpi vesien rehevöittäjinä - vaikutusten arviointi. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A: s. Saukkonen, S. ja Kenttämies, K. 1995: Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. MET- VE- projektin loppuraportti. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö nro 2. Siuntionjokineuvottelukunta 1989: Siuntion vesistön käytön ja suojelun yleis-suunnitelma. Osat I ja II. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 41. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 1995: Soveltamisopas Sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 24 s. Toivonen, V. 2004: Siuntionjoen alaosan kunnostustarveselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 152. Toivonen, V. 2005: Siuntionjoen alaosan kunnostustarveselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 162. Valjus, J.: Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (luonnos) Valtonen, M. 2009a: Elohovi. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu. Vuo-siyhteenveto Päiväys Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste. 5 s. + liitteitä 4. Valtonen, M. 2009b: Aktiivikeskus. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto Päiväys Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste. 7 s. + liitteitä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

71 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

72 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartat (5 kpl) Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta Siuntionjoen yhteistarkkailun pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

73 Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta LIITE 1 (1/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

74 LIITE 1 (2/5) Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

75 Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta LIITE 1 (3/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

76 LIITE 1 (4/5) Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

77 Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta LIITE 1 (5/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

78 LIITE 2 Siuntionjoen yhteistarkkailun pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina JVP Q m3/d tammi-loka Osuus 2008 % % 1 MUNKKAA NUMMELA ,29 3 SIUNTIO PARTEK/MINERIT M. JÄTEKESKUS ,72 61,2 223, ,76 198,882 7,34 6 AKTIIVI ,1 25,8 26,8 20,3 17,2 22,3 24,9 30,3 1,12 7 ELOHOVI ,4 22,6 4 2,81 3,42 3,61 3,78 4,48 4,42 0,16 8 ESSOPIK ,3 3,3 3,9 4,2 4,24 4,21 3,78 4,09 3,99 4,3 4,33 2,45 0,09 Yht ,3 50,3 44,9 49,6 53,94 34,01 33,39 27,81 24,8 30,38 33,71 37,17 1,37 YHT ,3 2647,3 2572,9 2822,6 3098, , , , ,8 2830, , , JVP BHK kg/d tammi-loka Osuus 2008 % % 1 MUNKKAA 22,8 2 NUMMELA ,4 9,2 11,5 9, ,5 12,5 11 7,9 6,4 7,9 7,8 7,1 9,6 7,4 70,31 3 SIUNTIO 5,7 6,2 7,9 3,4 4 PARTEK/MINERIT 9,4 5,8 6,2 3,45 4,71 2,69 5 M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 26,13 6 AKTIIVI 0,45 0,18 0,15 0,25 0,35 0,4 0,51 0,19 0,16 0,24 0,19 0,26 0,11 0,083 0,069 0,1 0,33 3,14 7 ELOHOVI 0,05 0,28 0,08 0,59 0,24 0,14 0,85 0,13 0,25 0,36 0,05 0,031 0,012 0,011 0,011 0,013 0,013 0,12 8 ESSOPIK 0,07 0,03 0,01 0,05 0,04 0,045 0,088 0,081 0,058 0,41 0,29 0,098 0,053 0,018 0,11 0, ,032 0,30 Yht ,57 0,49 0,24 0,89 0,63 0,585 1,448 0,401 0,468 1,01 0,53 0,389 0,175 0,112 0,19 0, ,375 3,56 YHTEENSÄ 67,47 28,49 28,74 16,94 16,84 12,375 11,448 10,901 12,968 24,85 17,93 10,23 11,04 13,11 11,29 11,65 10, JVP FOSF. kg/d tammi-loka Osuus 2008 % % 1 MUNKKAA 0,72 2 NUMMELA 1,2 1,2 0,84 0,53 0,36 0,34 0,24 0,19 0,35 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,3 0,18 82,59 3 SIUNTIO 0,32 0,27 0,35 0,24 4 PARTEK/MINERIT 0,06 0,03 0,06 0,04 0,07 0,034 5 M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 8,69 6 AKTIIVI 0,019 0,009 0,004 0,007 0,011 0,014 0,023 0,01 0,0073 0,0079 0,0062 0,0056 0,0045 0,0015 0,0027 0,0037 0,016 7,34 7 ELOHOVI 0,005 0,012 0,01 0,023 0,009 0,005 0,006 0,005 0,0079 0,012 0,004 0,0059 0,0017 0, , , , ,33 8 ESSOPIK 0,033 0,0036 0,012 0,005 0,003 0,002 0,002 0,022 0,0058 0,0028 0,0042 0,0083 0,002 0,0013 0,017 0,0101 0,0023 1,06 Yht ,057 0,0246 0,026 0,035 0,023 0,021 0,031 0,037 0,021 0,0227 0,0144 0,0198 0,0082 0, , , , ,72 YHTEENSÄ 2,357 1,5246 1,276 0,845 0,453 0,395 0,271 0,227 0,371 0,4927 0,2744 0,3198 0,2082 0, , , , JVP TYPPI kg/d tammi-loka Osuus 2008 % % 1 MUNKKAA 59 2 NUMMELA ,30 3 SIUNTIO ,7 8,9 4 PARTEK/MINERIT 1,96 1,5 1,9 2,16 2,13 1,2 5 M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 2,11 6 AKTIIVI 0,7 1 0,64 1 1,2 1,25 1,6 1,1 1 0,95 1 1,3 0,73 0,52 0,69 0,97 1 1,22 7 ELOHOVI 0,11 0,39 0,24 0,5 0,39 0,34 0,71 0,87 1,3 1,8 0,19 0,18 0,28 0,28 0,22 0,23 0,18 0,22 8 ESSOPIK 0,18 0,19 0,09 0,23 0,2 0,23 0,32 0,33 0,33 0,38 0,2 0,2 0,18 0,14 0,127 0,114 0,12 0,15 Yht ,99 1,58 0,97 1,73 1,79 1,82 2,63 2,3 2,63 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,037 1,314 1,3 1,58 YHTEENSÄ 192,95 153,08 144,57 129,79 120,92 129,02 125,63 133,3 139,63 128,04 84,84 70,62 73,95 62,10 69,77 71,64 82, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

79 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (1/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l NISKA / SV1 Ratametsän patopenkereen suotovesiputki Klo 13:00; Näytt.ottaja ss; Virt 0,040; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; suotovesi 0,77 HF 0,040 2,8 11,9 88 8,8 1,5 E 29, , NISKA / SV1 Ratametsän patopenkereen suotovesiputki Klo 12:47; Näytt.ottaja ss; Virt 0,010; Ilman T 0,8 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; suotovesi 1,0 HF 0,010 3,8 11,2 85 7,8 1,6 E 34, NISKA / SV2 Muijalan teoll.kaatopaikan pintavesikaivo, lähtö Klo 12:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T -0,1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Ojavesi YEF 0,0032 3,6 10,9 6,4 92, NISKA / SV3 Muijalan teoll.kaatopaikan pintavesikaivo, tulo Klo 10:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Ojavesi YEF 0,0020 6,0 11,1 9, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 14:55; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 1,9 12,0 86 7,9 1, , < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,015 3,7 11,8 89 7,5 0, , < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,017 7,1 10,7 88 7,9 1, ,9 12 8,0 14 < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0, ,3 12, ,3 1, ,9 7,0 6,4 13 < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,0 9,6 96 8,2 2, ,4 12 9,4 9,6 < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 17:35; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 15,2 8,6 86 8,1 2, ,1 12 6,3 9,1 3, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0, ,2 9,2 90 8,1 1, ,7 12 <1 10 3, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 14:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,26 8,6 8,9 77 7,3 1, , < SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,1 12,5 85 7,4 0, , < SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,22 0,8 13,3 93 7,4 0, , < SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,095 4,3 11,9 91 7,4 0, , < SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,045 10,5 10,4 93 7,6 0, , < SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,031 12,4 10,0 94 7,9 1, ,0 14 9,0 9,4 < SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 14:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,016 14,4 9,7 95 7,9 1, , ,5 < SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,037 12,8 8,8 84 7,9 1, , < SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,40 8,5 9,7 83 7,2 0, , < <4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

80 LIITE 3 (2/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l NISKA / SV1 Ratametsän patopenkereen suotovesiputki Klo 13:00; Näytt.ottaja ss; Virt 0,040; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; suotovesi 150 7,9 < <0, <0,1 LKP NISKA / SV1 Ratametsän patopenkereen suotovesiputki Klo 12:47; Näytt.ottaja ss; Virt 0,010; Ilman T 0,8 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; suotovesi < H 33 3, NISKA / SV2 Muijalan teoll.kaatopaikan pintavesikaivo, lähtö Klo 12:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T -0,1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Ojavesi NISKA / SV3 Muijalan teoll.kaatopaikan pintavesikaivo, tulo Klo 10:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Ojavesi 300 4, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 14:55; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 17:35; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; < SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 14:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ~820 4, SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 14:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

81 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (3/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Virt 0,023; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,023 7,5 10,5 88 7,6 0, ,5 5,1 19 6,2 3, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,031 7,3 11,1 92 7,5 0, , ,2 < SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,025 8,4 10,9 93 7,4 0, ,9 6,1 17 5,9 < SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,021 11,1 10,4 94 7,4 0, ,3 4,6 15 6,6 < SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,029 14,2 9,3 91 7,3 0, , ,1 < SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 15:20; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,027 15,0 9,1 90 7,3 0, , ,7 < SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,017 15,6 8,8 89 7,3 0, ,1 8,6 32 7,2 < SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,047 12,8 9,0 86 7,5 0, , < MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 4 cm; Jää 5 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,028 0,5 27, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,027 1,0 19, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,027 4,5 22, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,012 9,3 31, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,0 46, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Klo 14:05; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0, ,3 39, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0, ,8 35, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 8,8 18, SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,080 2,3 12,8 93 7,6 0, , < SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,11 2,3 12,5 91 7,3 0, , ,2 < SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,070 5,0 12,0 94 7,4 0, , ,0 < SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,045 9,5 10,8 94 7,5 0, , ,9 < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

82 LIITE 3 (4/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Virt 0,023; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 15:20; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 4 cm; Jää 5 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Klo 14:05; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

83 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (5/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,029 13,4 9,9 95 7,7 0, , ,3 < SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 14:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,030 14,7 9,6 95 7,7 0, , ,6 < SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,026 13,6 9,4 90 7,7 0, , ,2 < SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 12:15; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,19 9,0 9,6 83 7,2 0, , < < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,1 11,9 81 7,2 0, , < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,8 12,6 88 7,2 0, , < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 5,0 10,7 84 7,1 0, , < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 11,5 8,2 75 7,1 0, , < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 13,4 8,4 80 7,5 1, , ,6 < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 13:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 16,8 7,5 78 7,3 1, ,2 13 9,3 7,1 < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 13,0 7,2 68 7,3 1, ,7 10 7,2 7,9 < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 8,7 8,5 73 7,0 0, , < , SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,5 12,1 84 7,3 0, ,0 24 7,8 13 < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 3,2 11,1 83 7,2 0, ,4 13 4,3 11 < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 7,8 10,5 88 7,2 0, , < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 15,9 9,5 97 7,3 0, , < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 16,5 5,7 59 7,0 0, , , SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 16:50; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 20,1 8,5 94 7,5 0, , , <10 < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 16,3 8,0 82 7,3 0, , , SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 9,8 9,6 84 7,4 0, , < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

84 LIITE 3 (6/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 14:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ~ SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 12:15; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ~ SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 13:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ~ SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; <3 < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; <3 < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 16:50; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; < SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

85 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (7/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,2 11,7 80 7,4 0, ,4 19 4,4 13 < SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 1,7 12,6 91 7,3 0, ,0 23 7,5 13 < SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 5,5 11,0 87 7,3 0, ,0 22 4,8 11 < SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 13,9 8,7 84 7,2 0, , < SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 15,4 7,8 78 7,2 0, , < SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 13:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,25 17,2 8,2 86 7,3 0, ,6 9,6 8,7 9,3 < SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,040 15,0 7,5 74 7,2 0, ,7 8,3 4,6 8,8 < SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 8,8 9,2 79 7,0 0, , < < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,2 10,0 69 6,9 0, , < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 2,3 10,6 77 6,7 0, , < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 6,8 9,7 80 6,9 0, , < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 15,7 7,0 71 6,9 0, , < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 14,6 6,4 63 6,9 0, ,3 8,5 6,6 12 < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 12:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,21 17,1 6,9 72 7,0 0, ,3 5,0 3,4 11 < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 14,6 5,8 57 6,9 0, ,0 7,8 3,4 20 < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 8,9 8,4 73 6,7 0, , < , SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 3 cm; Jää 7 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,1 12,0 83 7,2 0, ,4 28 7,0 13 < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 2,2 11,5 84 7,1 0, ,0 27 7,3 13 < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 7,1 10,7 88 7,1 0, , < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 14,0 8,5 82 7,1 0, , < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

86 LIITE 3 (8/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; < SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 13:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; < SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 12:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 3 cm; Jää 7 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; <3 < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

87 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (9/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 17,4 8,9 93 7,4 0, , , SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 12:50; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 22,0 10, ,9 0, , , <10 < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 16,8 5,7 58 7,1 0, , < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 9,4 9,3 82 7,4 0, , < SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,2 13,4 92 7,5 0, , < SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 1,8 13,0 94 7,3 0, , < SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 6,8 11,3 92 7,4 0, , < SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 14,1 9,0 87 7,5 0, , < SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 14,6 8,5 84 7,7 1, , ,0 < SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 17,1 8,2 86 7,6 1, , ,8 < SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 14,5 7,6 75 7,5 1, , ,4 < SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 9,2 9,5 82 7,2 0, , < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,028 0,6 12,3 85 5,2 <0, ,5 0,73 1,6 20 < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,012 2,4 12,1 88 5,2 <0, ,2 0,95 2,3 19 < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,020 5,8 11,2 89 5,2 <0, ,1 1,1 1,0 19 < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0, ,6 9,5 90 5,5 0, ,1 0,82 1,5 20 < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,4 9,1 84 5,9 0, ,7 1,7 2,9 24 < < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 16:15; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0, ,5 8,1 76 5,7 0, ,7 1,3 1,6 28 < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; Ei näytteitä! SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0022 8,2 9,2 78 5,3 0, ,3 2,0 8,8 29 < ,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

88 LIITE 3 (10/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 12:50; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; <3 < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; < SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ~ SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; <3 < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; <3 < SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 16:15; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ~ SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; Ei näytteitä! SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

89 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (11/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,018 2,2 11,6 85 5, ,0 2,7 1, SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,015 8,2 8,0 68 5, ,9 9,6 4, SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0013 0,3 10,8 74 6, ,9 18 6, SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0017 8,0 7,5 63 6, , SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0027 0,1 10,8 74 5, ,4 4,4 3, SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0033 8,3 6,5 55 5, ,0 7,0 4, SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,14 0,4 12,8 88 7,5 0, ,0 10 9,8 13 < SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,21 0,9 13,1 92 7,2 0, , ,8 < SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,090 4,4 11,6 89 7,3 0, , ,8 < SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 07:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,070 10,0 10,0 89 7,5 0, ,9 9, < SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,027 12,3 8,8 82 7,5 0, ,6 8,0 8,0 9,5 4, SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 11:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,016 14,3 9,4 92 7,7 1, ,3 7,2 7,9 7,5 < SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,045 13,2 8,6 83 7,6 0, ,1 11 8,8 8,9 < SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,20 8,2 9,1 77 7,1 0, , < , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0023 4,0 9,7 74 7,6 3, , ,1 6, SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0060 2,8 10,8 79 7,4 3, , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,0025 5,9 10,2 82 7,6 3, , , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 08:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0, ,6 9,1 82 7,6 4, , , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,7 7,6 75 7,8 4, , , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 10:10; Näytt.ottaja ss; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0, ,6 6,7 63 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

90 LIITE 3 (12/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; , SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 07:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 11:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ~ SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 08:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; < SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 10:10; Näytt.ottaja ss; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; <3 ~ Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

91 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (13/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0, ,8 6,5 66 7,7 5, , , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0042 8,8 7,6 65 7,4 3, , , SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,17 0,1 12,4 85 7,4 0, , < SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,30 0,6 13,3 93 7,2 0, , ,8 < SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,14 4,1 11,2 86 7,4 0, , ,9 < SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,085 10,3 9,2 82 7,5 1, ,7 11 8,6 10 4, SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,032 12,5 8,4 79 7,5 1, ,4 9,5 6,4 9,4 4, SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 10:38; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,016 12,6 9,6 90 7,7 1, ,2 7,1 5,2 6,9 3, SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,062 13,0 7,6 72 7,5 1, , ,2 5, SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,28 8,4 8,3 71 7,1 0, , , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Klo 14:00; Näytt.ottaja jva, ss; Ei näytteitä! SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu,ss; Ei näytteitä! SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 5,6 10,5 83 7, , , , ,5 11,0 87 7, , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; ,3 9,5 91 7, , , , ,3 9,5 91 7, , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 08:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 8,4 88 7, , , , ,7 8,0 84 7, , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 9,6 9,9 87 7, , , , ,3 9,6 84 7, , SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Klo 14:00; Näytt.ottaja jva,ss; Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

92 LIITE 3 (14/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; , SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; , SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 10:38; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Klo 14:00; Näytt.ottaja jva, ss; Ei näytteitä! SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu,ss; Ei näytteitä! SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; < < SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; < < SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 08:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < < SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; < < SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Klo 14:00; Näytt.ottaja jva,ss; Ei näytteitä! 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

93 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (15/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu.ss; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 5,5 10,3 82 7, , SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; ,2 9,2 88 7, , , SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,8 8,4 88 7, , , SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 9,5 10,0 88 7, , , SIU / TJU Tjusträsk 2 Klo 13:30; Näytt.ottaja jva, ss; Ei näytteitä! SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 1,6 12,3 88 7, , , , , ,7 12, , ,7 12,3 88 7, , SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; ,8 9,7 92 7, , , , , ,3 9, , ,9 9,0 81 7, , SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 8,7 93 7, ,0 9, < , , , ,0 7, , ,7 4,9 52 7, , SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 9,8 9,4 83 7, , , , , ,8 9, , ,8 9,3 82 7, , SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva, ss; Ilman T -1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,4 13,2 92 7, , , , , , , ,8 12, , , , , ,0 12, , , ,0 12,1 85 7, , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

94 LIITE 3 (16/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu.ss; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; < SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; < SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; < SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; < SIU / TJU Tjusträsk 2 Klo 13:30; Näytt.ottaja jva, ss; Ei näytteitä! SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva, ss; Ilman T -1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

95 Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (17/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,3 12,3 87 7, , , , , , , ,5 11, , , , , ,5 11, , , ,5 11,6 83 7, , SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,5 9,9 93 7, , , , , , , ,6 9, , , , , ,1 9, , , ,7 9,2 77 7, , SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 7,6 81 7, ,5 11 7, , , , , , ,8 5, , , , , ,8 2, , , ,7 2,0 21 7, , SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,7 9,0 81 7, , , , , , , ,7 9, , , , , ,7 9, , , ,7 8,9 80 7, , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

96 LIITE 3 (18/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

97 Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo LIITE 4 (1/4) LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l methods for the examination of water 0,041 0,20 mmol/l and wastewater, 13th edit.1971) > 0,20 mmol/l SFS 3032: ug/l 4 15 ug/l ug/l ug/l ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l SFS-EN :1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l mg/l > 100 mg/l *COD Mn SFS 3036: mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l *COD Cr SFS 5504: mg/l mg/l *COD Cr (GFA) mg/l *COD Cr, liukoinen mg/l *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18/24 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofinen pesäkeluku 22 C 68 h *Heterotrofinen pesäkeluku 36 C 44 h *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori SFS 3016: 2001, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO :1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 > 500 mg/l 0,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l 0,6 1,0 mg/l > 1,0 mg/l 3 ug/l 3 10 ug/l ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l SFS-EN ISO :2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 20 % ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % ± 40 % ± 25 % ± 20 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

98 LIITE 4 (2/4) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo *Kloridi SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO : mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 15 % ± 10 % *KMnO 4 -luku SFS 3036: mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l 1,6 mg/l 12 % *Koliformisten bakteerien SFS 3016: 2001 kokonaismäärä *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä (alustava) SFS 3016: 2001 *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 SFS 3033: ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l *Nitriittityppi SFS 3029: ug/l 2 5 ug/l 5 20 ug/l ug/l > 100 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % SFS 3028: ug/l ug/l ± 10 ug/l ug/l ± 20 % ug/l ± 20 % ug/l ± 16 % > 1000 ug/l ± 10 % *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % *Sulfaatti SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO : mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 15 % ± 9 % *Suolistoperäiset SFS-EN ISO : 2000 enterokokit *Suolistoperäiset SFS-EN ISO : 2000 enterokokit (alustava.) *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN ISO :1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 100 ug/l ug/l > 250 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

99 Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo LIITE 4 (3/4) *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu 10 ug/l standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu 0,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: ,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) SFS 3008: sisäinen menetelmä MENE16 1,0 mg/l Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO :2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetelmä MENE20 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Lumen paksuus Kenttämääritys ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % ± 0,04 mmol/l ± 40 % ± 25 % ± 20 % ± 0,050 mmol/l ± 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

100 LIITE 4 (4/4) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Sisäinen menetelmä MENE31 Väriluku (suod.) (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Määritys Kromi +6 Menetelmä Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed Cr-D. 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

101 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika Tekijä(t) Aki Mettinen Julkaisun nimi Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat / muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 196/2009 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2008 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehtiin jokialueilla ja kolmella järvellä. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja lämpökestoisten bakteerien määrää. Suurimmat pistekuormittajat tarkkailualueella ovat Vihdin Nummelan jätevesipuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita pistekuormittajia ovat Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kokoushotelli Elohovi ja Esso-Pikkala. Jätevesipuhdistamot täyttivät lupaehdot vuonna Pistekuormitus kokonaisuudessaan on koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja, mutta typpikuormittajana merkittävämpi. Suurin osa kuormitusta on hajakuormitusta. Nummelan osuus pistekuormittajien jätevesikuormituksesta oli jätevesimäärästä 91 %, fosforista 83 % ja typestä 96 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vastasi fosforin osalta 72 asukkaan, biologisen hapenkulutuksen osalta 110 ja typen osalta 6600 asukkaan puhdistamattoman jäteveden kuormitusta. Nummelan puhdistamon typpikuormitus lisääntyi jonkin verran, mutta fosforikuormitus oli edellisvuotista selvästi pienempää. Nummelan puhdistamo laskee jätevetensä Risubackajokeen, jonka vaikutuksesta kokonaistyppipitoisuus oli vedessä erittäin suuri. Nummelan puhdistamon ja alueen hajakuormitus kohdistuu Björnträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Yhteistarkkailun pistekuormituksen toiseksi suurin kuormittaja oli Munkkaan jätekeskus. Munkkaan jätekeskuksen vaikutus näkyi voimakkaana pienessä laskuojassa jätekeskuksen alapuolella, mutta laimeni selvästi laskuojan jälkeisessä Kivikoskenpurossa. Jätekeskuksen puhdistustulos on parantunut ja vesistökuormitus yleisesti ottaen vähentynyt 2000-luvulla. Ravinnevirtaamat eri osavaluma-alueilta kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna virtaamien kasvun myötä. Purovesien bakteerimäärät olivat ajoittain suuria monin paikoin edellisten vuosien tapaan lähinnä hajakuormituksesta johtuen. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoella kokonaisfosforivirtaamasta oli vertailujaksolla alhaisin eli 3,4 % ja osuus kokonaistyppivirtaamasta noin 25 %, mikä oli myös keskimääräistä vähemmän. Munkkaan jätekeskuksen osuus Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla oli fosforivirtaamasta noin 0,4 % ja typpivirtaamasta alle 1 %. Kokoushotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjolammenojaan, Esso-huoltamon jätevesikuormitus Pikkalanjokeen ja Aktiivikeskuksen kuormitus Kirkkonummen Stora Lonoks -järveen olivat edellisiä vähäisempiä, eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita. Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin voimakkaasti hajakuormitetusta Kyrkån jokihaarasta. Kokonaisfosforivirtaama kasvoi edellisvuoteen nähden kaksinkertaiseksi. Hajakuormituksen muita ongelma-alueita ovat Siuntionjoen vesistön latva-alueet (Risubackajoki; Arvolanojan alaosa ja Mäyräjoki, Kivikoskenpuron alue) sekä itse Siuntionjoen pääuoman alaosa Kyrkån jälkeen. Asiasanat Toimeksiantaja Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Järvien happitilanne oli parempi kuin edellisvuonna. Ravinteita pidättyy suuresti näihin järviin ja Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja järvien tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus. Latvavesistöjen vähemmän kuormitettujen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla. Siuntionjoen vesistö, pistekuormitus, hajakuormitus, Risubackajoki, Björnträsk, veden laatu, fosforivirtaama, typpivirtaama, rehevä, lämpökestoiset kolibakteerit, happikato, pohjaeläimet Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailutyöryhmä. Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja? ISBN (nid.) Sivuja 99 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, Lohja Puh. (019) Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2009 ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) Hinta (sis.alv 8%) - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/

102 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2007

SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2007 SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2007 Aki Mettinen 80 Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk a-klorofyllipitoisuus µg/l 1987-2007 70 60 50 40 30 20 10 0 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Suppea tarkkailuvuosi 2010

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Suppea tarkkailuvuosi 2010 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Suppea tarkkailuvuosi 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 217/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 233/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2009

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2009 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2009 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 206/2010 LÄNSI-UUDENMAAN VESI

Lisätiedot

Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 40 vuotta tutkimusta. Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna

Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 40 vuotta tutkimusta. Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 4 vuotta tutkimusta Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna 14.4.216 Esityksen sisältö: 1. Siuntionjoen vesistö erityissuojeltava ja ainutlaatuinen!

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 246/2014 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 258/2015 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 258/2015

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 270/2016 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013 Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 252/2014 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Katsaus Siuntion kunnan vesiin Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 2018

Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 2018 Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 218 Anne Lehmijoki Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 291/219 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta 1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen yhdistetty vuosiraportti 2017

Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen yhdistetty vuosiraportti 2017 Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen yhdistetty vuosiraportti 217 Anne Liljendahl Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 288/218 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta 1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 6.11.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kerklammen ja järveen luoteesta Leikkilän suunnasta laskevan puron

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Loimijoen alueen veden laatu

Loimijoen alueen veden laatu Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018

Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018 31.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018 Lohjan läntisellä alueella Karjalohjalla sijaitsevan Kurkijärven laskevasta purosta otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

KUULUTUS. Helsingissä 21. päivänä helmikuuta 2017

KUULUTUS. Helsingissä 21. päivänä helmikuuta 2017 UUDELY/7958/2015 VARELY/732/5723/2017 KUULUTUS Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailusuunnitelma vuodesta 2016 lähtien on toimitettu 22.11.2015 hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ 2017

YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ 2017 Vesiosasto/EH 4.12.2017 Kirjenumero 1118/17 Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry c/o Leena Leppänen Heinämiehen tie 3 31760 URJALA YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta 1(4) 14.5.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 25.-26.3.2019 toteutetulta näytekierrokselta 1 Yleistä teki marraskuun 2017 - maaliskuun 2019 välisenä aikana

Lisätiedot

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018

Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot