Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013"

Transkriptio

1 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013 Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 252/2014

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 252/2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013 Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 Laatija: Aki Mettinen ja Jorma Valjus Tarkastaja: Ralf Holmberg Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 252/2014 Valokuva(t): LUVY ry (Arto Muttilainen) Julkaisu on saatavana myös internetistä: Harriprint Tmi Karkkila 2014 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Tarkkailualue Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Risubackajoen osavaluma-alue Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Säätila ja virtaama Jätevesikuormitus Jätevesikuormituksen pitkän aikavälin kehitys Pistekuormitus vuonna Tarkkailun toteutus Vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset tulokset Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki (Munkkaan jätekeskus) Risubackajoki (Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haaran Nummelan puhdistamo) Kurjolammenoja ja Poikkipuoliaisesta lähtevä vesi Harvså Karhujärveen laskevien jokien veden laadun vertailu vuonna Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Jokialueiden vedenlaatu ja kuormituslaskelmat Kokonaisravinteet ja kiintoainepitoisuus sekä näiden kuormituslaskelmat Kiintoaine Kokonaisfosfori ja -typpi Vesistömalli Vemala ja kokonaisravinteiden kuormituslaskelmat Fosfaattifosfori Liukoiset typpiravinteet Lämpökestoiset kolibakteerit Muu veden laatu Yhteistarkkailun järvet... 35

6 6.8.1 Happi Ravinteet Klorofylli-a Muu veden laatu Vihdin Enäjärvi Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuonna Ravinnevirtaamat Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Munkkaan jätekeskus Risubackajoki Muijalan haaran teollisuusalue (Skanska Infra Oy) Risubackajoki Mäyräojan haara (Nummelan puhdistamo) Kurjolammenoja Nuorisokoti Nummela Siuntionjoen pääuoma Järvet Tiivistelmä Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartta ja vedenlaadun havaintopaikat Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Vedenlaatutulokset Liite 4. Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Kuvailulehti

7 1 Johdanto Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua on toteutettu vuodesta 1974 alkaen. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta 2001 (Dnro 0196Y , ) ja siihen on tehty joitakin pieniä yhteistarkkailukokouksissa sovittuja muutoksia. Taulukossa 1 on esitetty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun osalliset ja niille asetetut velvoitteet. Velvoitetarkkailijoiden lisäksi yhteistarkkailuun on osallistunut vapaaehtoisena tarkkailijana Suomen Sokeri Oy, joka käyttää vesistön mereen laskevan pääuoman Pikkalanjoen vettä raakavesilähteenä. Muina tarkkailijoina ovat alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa säätelevät lupamääräykset. Yhteistarkkailun osalliset Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSY-2006-Y-350, (KHO päätös ) Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus UUS-2004-Y Skanska Infra Oy Ratametsän maankaatopaikka uusi lupahakemus vireillä (vanha ei voimassa) Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y , KN Keskus OÜ (Kirkkonummen Akt.keskus, Kiinteistö Oy) UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Nuorisokoti Pikku-Nummela LSVO n:o 97/1976 A, (Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (Top Hotels Oy; ympäristölupahakemus jätetty ) Vuosi 2013 oli laajan fysikaalis-kemiallisen tarkkailun vuosi, jolloin järvien seurantaan kuului myös rehevyystason ravinneanalyysejä ja a-klorofyllipitoisuuden mittauksia. Fysikaalis-kemiallisessa tarkkailussa tarkastellaan ainepitoisuuksien ohella koko tutkimusalueen ravinnevirtaamia, pistekuormittajien kuormitusta osavaluma-alueittain sekä järvien ravinnetasoa. Vuoden 2013 fysikaalis-kemiallisesta vesistötarkkailun tuloksista on laadittu kausiraportit 19.4., 26.7., ja Fysikaalis-kemiallisesta näytteenotosta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Näytteet analysoitiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Kromimetallin analyysit tehtiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa (T064). Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu vuosien laajassa vesistöä, pohjaeläimiä sekä kalataloudellista tarkkailua käsitelleessä raportissa (Mettinen ja Valjus 2014). Vuonna 2013 vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa oli suppea näytteenottovuosi. Tarkkailun vastuuhenkilö Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä on vesistötutkija Aki Mettinen. 2 Tarkkailualue Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteessa Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella Karjaanjoen vesistöalueeseen ja idässä pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014 5

8 ja purojen alueeseen. Siuntionjoen vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 480 km 2, josta järviä on 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Merkittävä osa vesistöalueesta sijaitsee Karhujärven yläpuolella, johon laskee vesiä pohjoisesta Risubackajoen, koillisesta Palojoen ja etelästä Harvsån osavaluma-alueilta. Siuntionjoen pääuomaan liittyy lännestä Kirkkojoen haara, joka on suurin osavaluma-alue ja poikkeaa luonteeltaan vesistöalueen muista valuma-alueista hienorakeisemman maaperän ja suuremman pelto-osuuden perusteella. Kirkkojoen yhtymisen jälkeen Siuntionjoki laskee Tjusträskin ja Vikträskin kautta Pikkalanjokena Pikkalanlahteen. Yhteistarkkailualueen tarkkailuvelvolliset ja vedenlaatuhavaintopaikkojen sijainnit esitetään liitteessä 1. Siuntionjoen pääuoma Pikkalanjoen suulta Sågarsforsin koskeen, Kirkkojoki Munksinkoskelle saakka sekä siitä haaroittuvat Lempansån ja Aisosbäcken kuuluvat Natura-alueeseen. Siuntionjoessa on jäljellä alkuperäinen taimenkanta ja vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Vuollejokisimpukka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja taimenen merivaelteiset kannat määritellään Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa äärimmäisen uhanalaisiksi. Kuva 1. Siuntionjoen vesistön Natura-alue. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

9 Yhteistarkkailussa keskeisimmät vesimuodostuma-alueet on tyypitelty ympäristöhallinnon toimesta seuraaviin tyyppeihin (Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). Vesistöaluetunnus Nimi Järvi/Joki Muodostuman tyyppi Kunta _y01 Siuntionjoen yläosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Vihti (UUS), Siuntio (UUS) _001 Siuntionjoen alaosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS) _001 Siuntionjoen keskiosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS) _001 Kirkkojoki-Lempansån Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS), Lohja (UUS) _001 Karhujärvi Björnträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) _001 Tjusträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) _001 Vikträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) 2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee tarkkailualueen länsi- ja luoteisosassa ja sen ainoa pistekuormittaja vuodesta 1993 lähtien on ollut Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Munkkaan jätekeskuksessa on toiminut huhtikuusta 2005 lähtien oma käänteisosmoosiin perustuva jätevedenpuhdistamo, jossa puhdistetaan noin neljännes jätevesistä, loppuosa jätevesistä johdetaan Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen ympäristön, kaatopaikka-alueiden pintaveden sekä jätevedenpuhdistamolla puhdistetun jäteveden tilaa seurataan purkuojassa havaintopaikalla Ki8, joka sijaitsee noin 300 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan. Havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi vesiä myös muualta valuma-alueelta. Purkuoja johtaa Kivikoskenpuroon (Ki9), jonne myös kertyy vettä puron yläosan voimakkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Puhdistamonhaaran yläpuolella on vielä havaintopaikka Ki7 pelto-ojassa. Alempana Kivikoskenpuroon liittyy Lohjan suunnalta Munkkaanoja, minkä jälkeen Kivikoskenpuro muuttuu Lempaanjoeksi. Lempaanjoki ei ole mukana yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisessa vedenlaatuseurannassa, mutta Uudenmaan ELY-keskus seuraa Lempaanjoen alapuolisen Kirkkojoen vedenlaatua havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Kirkkojoen keskivirtaaman on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m 3 /s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Osavaluma-alueen vertailuhavaintopaikkana toimii Ki0 Kivikoskenpuron latvoilla (kuva 2). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014 7

10 Kuva 2. Kivikoskenpuron vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ylhäältä alaspäin. MML maastotietokanta Munkkaan jätekeskuksen kuormitusta seurataan myös erillisellä pinta- ja pohjavesitarkkailulla. Tarkkailuun kuuluu kolme pintavesihavaintopaikkaa, joista näytteet on saatu viime vuosina vain kahdesta. Toisen ojavesihavaintopaikan vesi laskee Kivikoskenpuroon ja toisen lounaaseen Munkkaanojaan, mistä vedet sekoittuvat myöhemmin Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin edellä mainitut itä-kaakkoisosan kaatopaikkavedet (ks. Ranta 2013). 2.2 Risubackajoen osavaluma-alue Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy:n) Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran latvoilla ns. Arvolanojan alueella. Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) ja Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV2) veden laatua seurataan Skanska Infra Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailun yhteydessä (esim. Nummela 2013a). Yhteistarkkailun puitteissa veden laatua tarkkaillaan Arvolanojan havaintopaikalla R4 ja alempana Risubackajoessa (R9) (kuva 3). 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

11 Kuva 3. Risubackajoen vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ylhäältä alaspäin. MML maastotietokanta Risubackajoen osavaluma-alueella sijaitsee myös Nummelan jätevedenpuhdistamo, jonka kuormitusta tarkkaillaan Risubackajokeen pohjoisesta liittyvän Mäyräojan itäisen haaran eli Nummelan haaran havaintopaikalla R10. Tähän haaraan ohjautuu myös vesiä Vihdin kunnan Höytiönnummen maankaatopaikalta (Nummela 2013b). Vihdin vesihuoltolaitos seuraa nykyisin (vuodesta 2013 lähtien) vapaaehtoisesti veden laadun tilaa laskuojassa alempana sijaitsevalla havaintopaikalla R10a. Varsinaisessa Mäyräojan pääuomassa sijaitsee kaksi havaintopaikkaa, joista ylempi (MÄY) ennen Nummelan haaraa ja alempi (R8) Nummelan haaran alapuolella. Vasta näiden jälkeen Mäyräoja yhtyy alapuolella sijaitsevaan Risubackajokeen, jonka veden laatua seurataan alimmalla havaintopaikalla R1 juuri ennen joen laskemista Karhujärveen eli Björnträskiin (kuva 3). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014 9

12 2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Karhujärveltä koilliseen suuntautuvalla osavaluma-alueella, Kurjolammen rannalla sijaitsee Nuorisokoti Pikku-Nummela (entinen Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovi), jonka puhdistamolta käsitellyt jätevedet lasketaan Kurjolammenojaan (Ku2). Vesistön ensimmäinen latvajärvi Vihdin Enäjärvi laskee Poikkipuoliaiseen, josta lähtevää vettä tarkkaillaan myös yhteistarkkailussa havaintopaikalla PPL. Vihdin Enäjärven tilaa seuraa Uudenmaan ELY-keskus. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsevat Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, joka laskee Palojokena Karhujärveen. Vihdin Poikkipuoliaisen, Tervalammen, ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys (POTEHU ry) seuraa näiden järvien veden laatua vapaaehtoisesti. Palojoessa juuri ennen Karhujärveä sijaitsee yhteistarkkailun pääuoman vertailuhavaintopaikka PALO. Alueen toinen purovesien referenssipaikka (Ru0) sijaitsee Nuuksion suunnalta Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa. Yhteistarkkailun keskeisimmän järven, Karhujärven tilaa seurataan kahdella havaintopaikalla (B1 ja B2). 2.4 Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueen keskiosassa. Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama KN Keskus OÜ Kirkkonummen Evitskogissa johtaa puhdistetut jätevedet Stora Lonoks -järven luusuaan. Järven tilaa seurataan joka toinen vuosi (hp SL) havaintopaikalta ja vuosittain Karhujärveen laskevan puron Harvsån tilaa (hp HA1). 2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Siuntionjoen pääuomaan ei kohdistu velvoitetarkkailuun kuuluvaa suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta. Pikkalanjoen ylittävän kantatie 51:n tuntumassa sijaitsevan huoltoaseman vähäinen pistekuormitus on huomioitu pistekuormituksen kokonaismäärää laskettaessa, mutta asemalla ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta. Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosan ylin havaintopaikka S7 sijaitsee noin kilometrin päässä Karhujärven luusuasta ja havaintopaikka S3 pääuomaan liittyvän Kirkkojoenhaaran alapuolella. Tarkkailualueen alin virtavesihavaintopaikka on S1, jonka veden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Tarkkailualueeseen kuuluvat myös järvet Tjusträsk (TJU) ja Vikträsk (VIK). 3 Säätila ja virtaama Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin. Maaliskuu oli kuitenkin suurimmassa osassa maata ja myös Lohjan Porlan sääasemalla poikkeuksellisen kylmä. Termisen kevään myötä lumen sulaminen pääsi kunnolla vauhtiin huhtikuun 10. päivän jälkeen ja maan eteläosassa lumi suli hyvin nopeasti lämpimän sään ja ajoittaisten vesisateiden johdosta. Touko- ja kesäkuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä ja lämmin kesä jatkui aina elokuuhun saakka. Sademäärä vaihteli kuukausittain ja jäi ajoittain keskiarvon alapuolelle. Loka- ja varsinkin marraskuu olivat kuitenkin runsassateisia. Vuosi päättyi lauhaan joulukuuhun. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

13 Kuukauden sadesumma Lohja, Porla Kuukauden keskilämpötila Lohja, Porla mm o C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 4. Kuukauden sadesumma ja keskilämpötila Lohjan Porlan säähavaintoasemalla vuonna 2013 sekä keskiarvo vuosista (Ilmatieteen laitos 2013). Vuonna 2013 Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaama oli 0,76 m 3 /s, mikä oli hieman pitkänajan vuotuisen keskiarvon alapuolella. Virtaama oli poikkeuksellisen alhainen helmi-maaliskuussa, kunnes sulamisvedet nostivat sen huhti-toukokuussa jälleen lähelle ajankohdan normaalitasoa. Kesän matalan virtaaman kausi jatkui aina lokakuun lopulle saakka, jonka jälkeen syyssateet nostivat virtaaman keskiarvon yläpuolelle. Palojärvenkosken virtaama 2013 ka-virtaama m3/s I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII (ka) Pal ,00 0,45 0,28 1,72 1,69 0,19 0,05 0,11 0,10 0,17 1,87 1,49 0,76 Pal ,15 1,02 1,01 2,05 1,12 0,36 0,32 0,39 0,43 0,64 1,27 1,42 0,93 Kuva 5. Palojärvenkosken virtaama kuukausittain vuonna 2013 sekä keskivirtaamakäyrä vuosilta (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). Virtaamavaihtelut ovat suuria Siuntionjoen vesistössä, missä keskimääräinen järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on pieni (keskimäärin 5,3 %). Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueilla virtaama vaihtelee vieläkin enemmän, sillä näillä alueilla järvien osuus on alle 0,5 %. Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellinen tasainen puhdistetun jäteveden virta (vaihtelu usein l/s) tasaa etenkin puhdistamo-ojan eli Mäyräojan itäisen haaran, sen alapuolisen Mäyräojan ja Risubackajoen keskiosan virtaamavaihteluita. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

14 4 Jätevesikuormitus 4.1 Jätevesikuormituksen pitkän aikavälin kehitys Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta on vähennetty olennaisesti 1990-luvulla: 1993 rakennettiin siirtoviemäri Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle 1995 Pikkalanlahden keskuspuhdistamo korvasi Siuntion asemanseudun puhdistamon 2000 Cembrit Oy siirtyi suljettuun vesikiertoon ja saniteettijätevedet liitetään Lohjan kaupungin viemäriverkkoon, Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistetaan käytöstä Nummelan jätevedenpuhdistamo: valmistunut 1976, laajennettu 1992 ja käsitellään jätevettä m 3 /vuosi lupaehdot kiristyivät mm. typenpoiston suhteen kesäkuusta 2010 alkaen (LSY Y-350), , KHO (dnro: 2218/1/09) Vuoden 2013 syksyllä Vihdin vesihuoltolaitos käynnisti vapaaehtoisesti YVA-hankkeen nimeltä Vihdin vesihuollon vaihtoehdot, jonka pohjalta Vihdin kunnan jätevesien käsittely tullaan ratkaisemaan. YVA-hankkeeseen liittyi lisätutkimuksia mm. vesistövaikutuksista. YVA-hankkeen tulokset, selostus ympäristövaikutuksista julkaistaan vuoden 2014 aikana. Munkkaan jätekeskus: 1960-luvulla avattu, ensimmäinen kaatopaikka on lähes kokonaan sulkurakennettu sulkurakennetaan myös toista, 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa 2000 avattu 4 hehtaarin jätetäyttöalue täyttyy marraskuun alussa 2009 avattiin 1,8 hehtaarin laajennusalue, jonka arvioidaan riittävän vuoden 2014 loppuun Nykyisen jätetäyttöalueen pohja on rakennettu täysin tiiviiksi, joten suotovedet voidaan kerätä talteen. Vanhoja läjitysalueita suljettaessa estetään sadeveden pääsyä jätteisiin ja siten likaisten suotovesien muodostumista. Suotovesien määrä on puolittunut vuodesta 2000 ja suotovesien veden laatukin on parantunut aikaisempiin vuosiin nähden. Jätekeskuksen ympäristön, suljettujen penkkojen ja uuden jätepenkan pintavedet ohjautuvat ojituksin vanhan tasausaltaan ohi Kivikoskenpuroon. Kaatopaikkapenkkojen suotovedet kerätään talteen salaojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan jätekeskuksen omalle jätevedenpuhdistamolle, josta puhdistetut jätevedet johdetaan myös Kivikoskenpuroon. Huhtikuusta 2005 toiminut puhdistamo puhdistaa nykyään noin puolet jätevesistä. Vuonna 2013 puhdistamon kautta vesistöön johdettiin m 3 käsiteltyä jätevettä. Loppuosa jätevedestä johdetaan Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle. Toinen pintavesien purkaussuunta on ojaa pitkin Suitiantien ali Munkkaanojaan. Nämä vedet ovat pääosin peräisin vastaanottoalueen kentiltä ja jonkin verran myös suljettujen kaatopaikkojen pintavesistä. Kaatopaikan lounaisosan lähteisiltä alueilta purkautuu myös jonkin verran pohjavesiä avo-ojiin. Veden laatua tarkkaillaan Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailussa (esim. Ranta 2013). 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

15 4.2 Pistekuormitus vuonna 2013 Vesistöön kaikilta puhdistamoilta yhteensä johdetun veden määrä kasvoi hieman (2,6 %) edellisvuodesta, mutta biologinen hapenkulutuskuorma laski 20 prosenttia ja typpikuormitus 9 prosenttia. Puhdistamoiden yhteenlaskettu kokonaisfosforikuormitus oli 20 % edellisvuotta korkeampi. Nummelan puhdistamon typpikuormitus on laskenut jo neljänä peräkkäisenä vuotena ja oli vuonna 2013 koko tarkkailuhistorian alhaisin. Myös biologinen hapenkulutus oli edellistä vuotta alhaisempi, fosforikuormitus oli sen sijaan kahta edellistä vuotta korkeampi. Jätevesimäärä kasvoi hieman ja oli nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Nummelan puhdistamon vuoden 2013 puhdistustulokset saavuttivat vuosi- ja neljännesvuosikeskiarvoille luvissa asetetut ainepitoisuuksien ja poistotehojen (%) raja-arvot. Nummelan puhdistamolla saavutettiin myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso. Käsitellyn jäteveden BHK-arvo vaihteli kuormitustarkkailun näytteenottokerroilla välillä < 1,5 6,2 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus oli välillä 0,028 0,22 mg P/l. Pitoisuudet edustavat hyvää käsittelytasoa. Ammoniumtyppipitoisuus käsitellyssä vedessä oli vuoden 2013 näytteenottopäivinä välillä 0,021 7,3 mg/l. Käsitellyn jäteveden ammoniumtyppipitoisuudelle asetettu laskentajakson raja-arvo jäi saavuttamatta ainoastaan huhtikuun näytteenottokerralla (16.4.), jolloin ammoniumtyppi käsitellyssä vedessä oli 7,3 mg/l. Huhtikuussa puhdistamolle tuli runsaasti kylmiä mm. lumen sulamisesta johtuneita hulevesiä, joka heikensi nitrifikaatiota. Typenpoiston teho oli vuonna 2013 keskimäärin 82 %, tulos saavutti reilulla marginaalilla vuosikeskiarvolle asetetun raja-arvon (vähintään 70 %) (Valtonen 2014.) Munkkaan jätekeskuksen suotovesien määrä on puolittunut vuoden 2000 tasosta ja vuonna 2013 jäteveden määrä oli hieman edellistä vuotta pienempi. Biologinen hapenkulutus oli kolmea edellistä vuotta pienempi, fosforikuormitus kasvoi hieman ja typpikuormitus pysyi lähes ennallaan. Munkkaan jätekeskuksen kuormitus muuttuu melko suoraan jätevesimäärän suhteessa. Vesistövaikutusten arviointi helpottui huomattavasti, kun jätekeskuksen laskuojaan rakennettiin kolmiomittauspato kesäkuussa 2012 virtaamamittauksia varten. Virtaamamittaustuloksia saadaan automaattisesti keskimäärin noin 25 kpl/vrk. Kuukausien keskiarvovirtaamalukuja käytetään ainevirtaamien laskemiseen. Kuvassa 6 on esitetty pistekuormittajien jätevesi- ja kuormitusmäärät vuodesta 2002 lähtien. Yksityiskohtaisemmat tiedot vuodesta 1992 lähtien löytyvät liitteestä 2. Aktiivikeskuksen kuormitustietoja ei julkaisun painoon mennessä ollut käytettävissä, joten tulosten laskennassa on käytetty vuoden 2012 tietoja (Valtonen 2012). ABC Pickalan tiedot ovat vuodelta 2011 (Valtonen ja Nummela 2012). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

16 Jätevesikuormitus (m 3 /vrk) vesistöön NUMMELA M. JÄTEKESKUS MUUT 34,0 33,4 27,8 24,8 30,4 33,71 37,17 12,85 12,51 13,01 27,39 29,81 BHK 7 -kuormitus (kg/vrk) vesistöön NUMMELA 7,90 6,40 7,90 7,80 7,10 9,60 7,40 5,00 7,20 5,10 7,50 5,90 M. JÄTEKESKUS 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 3,41 2,78 MUUT 0,53 0,39 0,18 0,11 0,19 0,19 0,38 0,10 0,10 0,10 0,17 0,17 Fosforia (kg/vrk) vesistöön ,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0, NUMMELA 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,30 0,18 0,17 0,25 0,16 0,16 0,2 M. JÄTEKESKUS 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 0,019 0,019 MUUT 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,01 0,02 0,005 0,011 0,009 0,028 0,029 Typpeä (kg/vrk) vesistöön NUMMELA 81,00 66,00 69,00 57,00 65,00 69,00 79,00 79,00 62,00 58,00 51,00 46,00 M. JÄTEKESKUS 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 1,54 1,57 MUUT 1,39 1,68 1,19 0,94 1,04 1,31 1,30 0,48 0,50 0,51 0,88 1,04 Kuva 6. Pistekuormittajien jätevesi-, BHK 7 -ATU-, fosfori- ja typpikuormitus vuosina Ryhmä muut sisältää Kirkkonummen Aktiivikeskuksen/KN Keskuksen, Nuorisokoti Pikku-Nummelan ja ABC Pickalan kuormitukset. 5 Tarkkailun toteutus Yhteistarkkailun vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja kolmelta järveltä (Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk). Virtavesihavaintopaikoista neljä on referenssipistettä, joista kolmelta 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

17 (Ru0, IL0, Ki0) näytteet otettiin huhti- ja lokakuussa, muilta virtavesipisteiltä näytteet otettiin kahdeksan kertaa vuodessa. Järviltä perusanalyysitnäytteet haettiin viisi kertaa vuodessa ja rehevyysanalyysit kuusi kertaa kesän aikana (osaksi samalla kertaa). Lohjan kaupunki ja Nummelan vesihuoltolaitos ovat seuranneet Risubackajoen valuma-alueella sijaitsevan Mäyräojan vedenlaatua (MÄY) vuodesta 2002 lähtien. Tämän havaintopaikan tulokset esitetään myös tässä raportissa. Samoin huomioidaan Uudenmaan ELY-keskuksen seuraamien havaintopaikkojen (Vihdin Enäjärvi, Kirkkojoen alaosa (K3, Kirkkojoki 1,2) vedenlaatutulokset sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tulokset Pikkalanjoesta (S1, Pikkalanjoki 1,6). Kaikki veden laadun analyysitulokset on esitetty liitteessä 3 ja käytetyt analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet liitteessä 4. 6 Vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset tulokset 6.1 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki (Munkkaan jätekeskus) Munkkaan jätekeskuksen laskuojassa havaintopaikalla Ki8 veden likaantuneisuutta ilmentävät ominaisuudet, kuten sähkönjohtavuus, alkaliteetti, kloridipitoisuus, orgaanisen aineksen hapenkulutus ja typpipitoisuudet olivat huomattavasti Kivikoskenpuron muita havaintopaikkoja korkeampia ja ilmensivät selvää jätevesikuormitusta. Liukoisten typpiravinteiden osuus kokonaistypestä oli vallitseva kuten yleensä ja ammoniumtyppipitoisuuden määrä erittäin korkea (suurimmillaan µg/l ). Veden laatu oli vuonna 2013 selvästi vuosien keskiarvoa parempi (taulukko 2), mutta edellisvuoteen verrattuna useimpien parametrien osalta jonkin verran heikompi. Jätekeskukselta tuleva kuormitus näkyy laskuojan jälkeisellä havaintopaikalla Ki9 kuitenkin enää hyvin lievänä, kun sitä verrataan laskuojan haaran yläpuolisen havaintopaikan Ki7 veden laatuun. Referenssihavaintopaikalla Ki0 veden laatu oli toisaalta selvästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpurossa. Syynä on varsin voimakkaasti hajakuormitettu Kivikoskenpuron valuma-alue, jonka valuma-alueesta merkittävä osa on viljelysmaata ja myös laidunmaata. Vertailuhavaintopaikan valuma-alue on metsää, peltoa ja suota. Vesi onkin tällä alueella muita havaintopaikkoja happamampaa. Taulukko 2. Kivikoskenpuron havaintopaikkojen vedenlaatuparametrien keskiarvoja vuonna 2013 (Ki0 n=2, Ki7, Ki8 ja Ki9 n=8) ja keskiarvot vuosilta ki0 ki7 ki8 ki9 referenssi yläpuoli laskuoja alapuoli 2013 ka ka ka ka kiintoaine mg/l 5,9 4, , sähkönjohtokyky ms/m 4,8 5, , alkaliteetti mmol/l 1,0 0,8 5,4 7 1,0 1 CODMn mg/l O2 10,6 12,9 11, ,0 12 BOD7 mg/l 2,1 2,0 17,2 26 2,2 3 KOK-N µg/l NH4-N µg/l NO2+ NO3-N µg/l KOK-P µg/l PO4P(Np) µg/l Cl mg/l lämpökestoiset kolibakt. pmy/100 ml Havaintopaikan Ki8 veden laadussa on merkittävää vuodenaikaisvaihtelua (esim. kuvat 7 ja 9). Tyypillisesti pakkastalvina pitoisuudet ovat matalia maan jäätymisen takia. Sulan maan aikaan kuormitus on suurempaa, mutta keväällä sulamisvedet ja syksyllä sateet laimentavat pitoi- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

18 suuksia. Keskikesällä virtaama on alhaisimmillaan ja tällöin ainepitoisuudet tässä kuormitetussa ojavedessä kohoavat. 120 Sähkönjohtokyky Ki0 Ki7 Ki8 Ki Kuva 7. Sähkönjohtokyky (ms/m) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Kuva 8. Kivikoskenpuron havaintopaikka Ki9. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

19 12000 Kokonaistyppi Ki0 Ki7 Ki8 Ki Kuva 9. Kokonaistyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Munkkaan jätekeskuksen erillisessä pinta- ja pohjavesitarkkailussa (Ranta 2014) oli vuonna 2013 mukana uusi pintavesihavaintopaikka O9 kaatopaikka-alueen pohjoispuolella. Siitä otettavien näytteiden on tarkoitus selvittää kaatopaikka-alueen tukipenkereessä käytettävän betoni- ja tiilijätteen mahdollisia vaikutuksia pintaveteen. Vuonna 2013 tutkittujen näytteiden perusteella ojavedet olivat osin melko likaisia; typpipitoisuuksien lisäksi veden laadun perusanalyyseissä oli likaista vettä ilmentäviä pitoisuuksia mm. sähkönjohtavuudessa ja bakteereissa. Analyysivalikoimassa olleet ympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden pitoisuudet eivät olleet merkittäviä eivätkä ylittäneet pintavesien laatunormeja. Ojien ravinnekuormitus oli kokonaisuutena vähäistä (Ranta 2014). Kivikoskenpuro jatkuu Lempaanjokena (Lempansån) ja liittyy Kirkkojokena (Kyrkån) Siuntionjoen pääuomaan. Kirkkojoessa noin kilometri ennen Siuntionjoen pääuomaa sijaitsee Uudenmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantapaikka K3 (Kirkkojoki 1,2), josta näytteet otettiin yhdeksän kertaa vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 keskimääräinen ravinnepitoisuus Kirkkojoen alaosassa oli lähellä Kivikoskenpuron pitoisuuksia. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia eri aikoina tehtyjen näytteenottojen takia. Alkuvuonna ravinnepitoisuudet ovat Kirkkojoessa usein yleensä alhaisempia kuin Kivikoskenpuron havaintopaikoilla, mutta kohoavat hajakuormituksen ja runsaiden virtaamien vaikutuksesta keväällä ja syksyllä. 6.2 Risubackajoki (Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haaran Nummelan puhdistamo) Risubackajoen läntisessä haarassa sijaitsevan Skanska Infra Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikan alueelta otettiin pintavesinäyte kaivosta SV3 vuoden 2014 toukokuussa ja marraskuussa. Vuosina pintavesinäyte on otettu lähietäisyydellä sijainneesta havaintokaivosta SV2, mutta jatkossa näyte otetaan lähempänä teollisuuskaatopaikkaa sijaitsevasta kaivosta SV3. Ratametsän penkereen alittavasta suotovesiputkesta SV1 otettiin myös näyte marraskuussa Suotovesiputkesta vedet kulkeutuvat avo-ojaa pitkin Arvolanojaan ja edelleen Risubackajokeen. Näytteet liittyvät toimijan tarkkailuvelvoitteeseen ja tulokset on raportoitu Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailuraporteissa. Näytteissä mm. veden alkaliteetti, kokonaisravinteiden pitoisuudet, sulfaattipitoisuudet ja sähkönjohtavuusarvot ylittivät puhtaaksi katsotun pintave- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

20 den ominaisuudet (Nummela 2013 ja 2014b). Suotovedessä SV1 oli rautaa µg/l, muut määritetyt metallipitoisuudet (Cr, Pb, Zn) olivat melko matalia. Vesinäytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä (Nummela 2014a). Taulukossa 3 on esitetty Risubackajoen havaintopaikkojen vedenlaatutulosten vuotuisia keskiarvoja tärkeimpien parametrien osalta. Arvolanojan (R4) alkaliteettiarvot (0,82 3,2 mmol/l) ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät ( pmy / 100 ml) olivat alueen korkeimmat. Arvolanojan heikon hygieniatason lähteeksi on epäilty maa- ja metsätaloutta sekä karjan- tai hevosten laiduntamista. Lohjan kaupungin tekemässä valuma-aluekartoituksessa kesällä 2011 ei kuitenkaan havaittu tekijöitä, jotka olisivat voineet selittää korkeita bakteerimääriä (Valjus 2012). Myös sulfaattipitoisuus (22 69 mg/l) oli korkea ja ilmensi kuormitusta. Kromipitoisuus pysyi melko lähellä taustapitoisuutta vaihdellen 1,2 4,7 µg Cr/l välillä. Taulukko 3. Risubackajoen havaintopaikkojen vedenlaatuparametrien keskiarvoja vuonna Alin ja korkein parametrin arvo osoitettu punaisella fontin värillä. (R4 n=7, MÄY alkaliteetti n=3, muut havaintopaikat n=8). R4 R9 R10 R10a MÄY R8 R1 PALO kiintoaine mg/l sähkönjohtokyky ms/m alkaliteetti mmol/l 2,00 0,95 0,74 0,64 1,77 0,73 0,79 0,49 KOK-N µg/l NH4-N µg/l NO2+ NO3-N µg/l KOK-P µg/l PO4P(Np) µg/l lämpökestoiset kolibakt. pmy/100 ml Alempana vesiuomassa havaintopaikalla R9 veden laatu oli jo parempaa, mutta hajakuormituksen vaikutus näkyy korkeampina ravinnepitoisuuksina varsinkin typen osalta. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon purkuvesi ylläpitää tasaisen suurta virtaamaa laskuojassaan Mäyräojan haarassa, joka muuten saattaisi kuivua alivirtaamakausina kesällä ja talvella. Jätevedenpuhdistamon läheisellä havaintopaikalla (R10) reilun kilometrin päässä puhdistamosta kuormitus näkyy erityisen selvästi korkeina typpipitoisuuksina (kok.n µg/l) ja sähkönjohtokykynä (51,0 85,3 ms/m). Kokonaistypen keskipitoisuus oli tällä paikalla kuitenkin historian alhaisin (kok.n µg/l). Sekä biologisen että kemiallisen hapenkulutuksen vuotuiset keskiarvot olivat edellisvuosia alhaisempia ja lämpökestoisia kolibakteereita vedessä oli aikaisempaa vähemmän. Vihdin vesihuoltolaitos seurasi vuoden 2013 aikana lisänäytteillä laskuojan alaosan tilaa havaintopaikalla R10a, joka sijaitsee noin 50 metriä ennen uoman liittymistä Mäyräojan pääuomaan. Tämän 3,5 km matkalla veden laatu paranee jo huomattavasti sähkönjohtokyvyn, alkaliteetin ja typpipitoisuuden osalta (taulukko 3, kuva 10). Kiintoainepitoisuus kuitenkin nousee, samoin kuin siihen sitoutuneen fosforin määrä. Havaintopaikkojen väliltä tuleva kuormitus nostaa myös lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuutta. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

21 µg/l Kokonaistyppi, Risubackajoki R4 R9 R10 R10a MÄY R8 R1 PALO Kuva 10. Kokonaistyppipitoisuus Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Mäyräojan (MÄY) veden laatu oli pääsääntöisesti parempaa kuin pistekuormitetulla alueella. Peltovaltaisen valuma-alueen vesi oli kuitenkin hyvin ravinteikasta ja fosforipitoisuus (kok.p µg/l) muita Risubackajoen havaintopaikkoja korkeampi. Myös alkaliteetti oli huomattavan korkea (1,6 1,9 mmol/l). Huomioitavaa on, että alkaliteettituloksia tältä havaintopaikalta oli vain heinä-, syys- ja lokakuulta. Mäyräojan veden sähkönjohtokyvyn keskiarvo oli hieman aikaisempaa korkeampi. Risubackajoen Muijalan haaran ja Mäyräojan yhteisvaikutuksesta myös havaintopaikan R8 kokonaisfosforipitoisuudet ovat tyypillisesti ja myös vuonna 2013 selvästi suurempia ja liukoisen fosforin pitoisuudet hieman suurempia kuin puhdistamon laskuojassa. Vuonna 2013 myös alkaliteetti ja ammoniumtyppipitoisuus olivat Nummelan laskuojan alempaa havaintopaikkaa R10a korkeampia. Veden kiintoainepitoisuus, sameus, väriluku ja COD-arvot lisääntyivät, mutta vuonna 2013 veden laatu heikkeni näiden parametrien osalta jo jätevedenpuhdistamon laskuojassakin havaintopaikkojen R10 ja R10a välillä. Muilta osin (mm. kokonaistyppipitoisuus ja sähkönjohtokyky) veden laatu on aikaisempien vuosien tapaan havaintopaikalla R8 parempi kuin Nummelan haaran yläosassa. Kevään tulva-aikojen suuret virtaamat näkyvät yleensä pitoisuuksien laimenemisena. Tulvaaikana vesi on kuitenkin hyvin kiintoainepitoista ja sameaa, jolloin kiintoaineeseen sisältyvän fosforin määrä kasvaa (kuva 11). Veden hygieeninen laatu oli erityisen huono syyskuussa havaintopaikalla R4, jolloin lämpökestoisia kolibakteereita vedessä oli kuusinkertaisesti ajankohdan keskiarvoon verrattuna, pmy / 100 ml. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

22 µg/l Kokonaisfosfori, Risubackajoki R4 R9 R10 R10a MÄY R8 R1 PALO Kuva 11. Kokonaisfosforipitoisuus Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Jätevesikuormituksesta kertovat typpipitoisuudet laskevat edelleen Risubackajokea alaspäin mentäessä. Karhujärveä lähimpänä olevalla Risubackajoen havaintopaikalla R1 Nummelan puhdistamon vaikutus on kuitenkin edelleen selvästi nähtävissä typpipitoisuuden lisäksi mm. kohonneena sähkönjohtavuutena. Hajakuormituksen takia ammoniumtyppipitoisuus kohoaa edelleen Risubackajoen alimmalla havaintopaikalla R1 Nummelan puhdistamon jätevesiin ja havaintopaikkaan R8 verrattuna. Vertailuhavaintopaikalla PALO ainepitoisuudet olivat yleisesti pistekuormitettuja alueita pienempiä. Palojoessa veden laatu ei myöskään vaihdellut vuoden mittaan niin voimakkaasti kuin Risubackajoessa. Fosfaattifosforin vuoden 2013 keskiarvo oli Mäyräojaa lukuun ottamatta korkeampi kuin muilla Risubackajoen havaintopaikoilla. Pitoisuudet olivat myös lähes kaikilla havaintokerroilla korkeampia kuin ajankohdan keskiarvopitoisuudet 2000-luvulta. 6.3 Kurjolammenoja ja Poikkipuoliaisesta lähtevä vesi Kurjolammen pienehkö valuma-alue on pääasiassa kallioista metsää tai korpea, jossa maatalouden ja muun hajakuormituksen vaikutus on vähäistä. Kurjolammen rannalla sijaitsevan Nuorisokoti Pikku-Nummelan puhdistamon käsitellyt jätevedet lasketaan Kurjolammenojaan (ks. Liite 1). Kurjolammenojan virtaama oli toukokuun tulva-aikaa lukuun ottamatta keskimääräistä pienempi, mikä näkyi ajoittain veden laadun keskimääräistä heikompana laatuna. Veden puskurikyky on vain välttävä karun valuma-alueen takia, mutta nyt puskurikyky oli kuitenkin hieman kasvanut. Vesi oli tuttuun tapaan hapanta (ph 5,1 6,0), typpi- (1 400 µg/l) ja fosforipitoisuudet (31 µg/l) olivat huhtikuun alussa tavanomaista korkeammat. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli syyskuussa normaalia korkeampi (170 pmy / 100 ml). Muutoin vesi oli laadultaan alueelle tyypillistä purovettä ja pitoisuudet lähellä vertailuhavaintopaikan Ru0 arvoja. Poikkipuoliainen on rehevä järvi, jonka syvänteessä on esiintynyt toistuvasti sekä talvikauden lopulla että kesän kerrostuneisuuskausina happikatoja. Poikkipuoliaisen vedenlaatu näkyy sel- 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

23 västi aivan luusuan läheisyydessä sijaitsevan havaintopaikan PPL vedenlaadussa. Vuoden 2013 huhtikuussa veden happipitoisuus oli matala (2,5 3,0 mg/l). Vesi oli laadultaan varsin tavanomaista. Havaintopaikan vedelle on ollut ominaista ajoittain korkea ammoniumtyppipitoisuus (2013, NH 4 -N µg/l). Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuuksia esiintyy tavallisesti vähähappisissa olosuhteissa tai voimakkaasti peltolannoitetulla tai jätevesikuormitetulla valuma-alueella. Kokonaisfosforipitoisuus oli havaintopaikalle tyypillinen (47 81 µg/l), mutta fosfaattifosforipitoisuus talvella ja keväällä ajoittain jopa viisinkertainen (13 26 µg/l) ajankohdan keskiarvoihin verrattuna. Pitoisuudet eivät sinänsä ole poikkeuksellisia, sillä rehevissä vesissä fosfaattifosforia saattaa olla talvella perustuotannon ollessa minimissään jopa 50 µg/l. Lämpökestoisia kolibakteereita oli enimmillään heinäkuun näytteenottokerralla 140 pmy / 100 ml. 6.4 Harvså Harvsån vesi oli enimmäkseen alueelle varsin tyypillistä, ravinteikasta jokivettä. Heikoimmillaan veden laatu oli huhtikuun puolivälissä, jolloin typpi- (kok.n µg/l, NH 4 -N 160 µg/l, NO 2 -NO 3 -N µg/l) ja fosforipitoisuudet (kok.p 110 µg/l, PO 4 P(Np) 16 µg/l) olivat keskimääräistä korkeammat. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli korkeimmillaan kesä-, heinä- ja syyskuussa ( pmy / 100 ml). 6.5 Karhujärveen laskevien jokien veden laadun vertailu vuonna 2013 Karhujärveen laskee vesiä kolmelta valuma-alueelta ja siihen kohdistuu selkeästi suurin pistekuormitus muihin vesistöalueen järviin verrattuna. Karhujärven viipymä on teoreettisesti laskien vain alle kuukauden (26 vrk), mistä syystä merkittävä osa jätevesikuormituksesta voi ainakin teoriassa jatkaa vesistöaluetta alaspäin (Mettinen ja Valjus 2014). Risubackajoen vesi oli sameinta läpi vuoden. Sameinta vesi oli keväällä lumien sulaessa ja lokakuussa, vaikka virtaamat tuolloin olivatkin vielä pieniä ja sateet melko vähäisiä. Harvsån valuma-alueella maa-aines on huuhtoutumisherkkää. Vuonna 2013 vesi oli vähemmän sameaa verrattuna vuoteen 2012, jolloin runsaat virtaamat lisäsivät sameutta. Palojoella vesi oli kirkkainta ja vaihtelu pienintä Sameus tammi huhti touko kesä heinä syys loka R1 PALO HA1 Kuva 12. Veden sameus (mg/l) Karhujärveen laskevissa joissa vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

24 Karhujärveen laskevista puroista Risubackajoen ja Harvsån fosforipitoisuus kohosivat selkeämmin Palojokea korkeammiksi runsaampien virtaamien aikaan keväällä ja syksyllä. µg/l 120 Fosfori tammi huhti touko kesä heinä syys loka R1 PALO HA1 Kuva 13. Veden fosforipitoisuus (kok.p µg/l) Karhujärveen laskevissa joissa vuonna Liukoisen fosfaattifosforin määrä on suurin Palojoessa touko- ja heinäkuussa. Kasviplanktontuotanto käyttää liukoista fosforia ravinteena ja fosfori onkin järvissä usein minimiravinteena. Virtaavissa vesissä fosfaattifosforia esiintyy tavallisesti enemmän kuin järvivesissä. µg/l 30 Liukoinen fosfori tammi huhti touko kesä heinä syys loka R1 PALO HA1 Kuva 14. Liukoisen fosforin (PO 4 -P µg/l) pitoisuus Karhujärveen laskevissa joissa vuonna Nummelan jätevesipäästöt nostavat Risubackajoen typpiravinnepitoisuuden huomattavasti muita uomia korkeammaksi kaikkina vuodenaikoina. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

25 µg/l 6000 Typpi tammi huhti touko kesä heinä syys loka R1 PALO HA1 Kuva 15. Typpiravinnepitoisuudet Karhujärveen laskevissa joissa vuonna Nummelan puhdistamon jäteveden kokonaistyppi on lähes kokonaan liukoista typpeä eli nitraatti-nitriittityppeä ja sen pitoisuus onkin selvästi suurin Risubackajoen vedessä muihin puroihin verrattuna. Ammoniumtypen määrä on kuitenkin puhdistamoa lähellä olevalla havaintopaikalla hyvin lähellä Palojoen tasoa Nummelan puhdistamon hyvän nitrifikaation ansiosta. Alempana Risubackajoessa ammoniumtyppipitoisuus kasvaa muun kuormituksen vaikutuksesta (taulukko 3). Luonnostaan rehevissä Etelä-Suomen savialueen järvissä typpiravinne voi olla kasvukauden aikana minimiravinteena yhdessä fosforin kanssa tai yksinäänkin. µg/l Liukoinen typpi (yht.) tammi huhti touko kesä heinä syys loka R1 PALO HA1 Kuva 16. Liukoisen typen (NO 2 NO 3 -N + NH 4 -N) yhteenlaskettu pitoisuus Karhujärveen laskevissa joissa vuonna Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Karhujärvestä lähtevän veden laatu havaintopaikalla S7 on usein lähellä Karhujärven pohjoisosan pintaveden laatua, mutta muuttuu jokea alaspäin mentäessä havaintopaikkojen S7 ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

26 S3 välillä, missä Kirkkojoen haara liittyy pääuomaan. Alkaliteetti ja sähkönjohtokyky kohoavat jonkin verran Kirkkojoen veden vaikutuksesta, mutta ero ei ole kovin suuri kun sitä verrataan Kirkkojoen havaintopaikan K3 tuloksiin (kuvat 17 ja 18). Pääuomassa alimpana havaintopaikalla S1 vesi on ollut usein parempilaatuista kuin Siuntionjoen keskiosassa. ms/m Sähkönjohtokyky tammi huhti touko kesä heinä syys loka S7 K3 S3 S1 Kuva 17. Sähkönjohtokyky (ms/m) Siuntionjoen pääuomassa vuonna mmol/l 2,5 Alkaliteetti 2 1,5 1 0,5 0 tammi huhti touko kesä heinä syys loka S7 K3 S3 S1 Kuva 18. Alkaliteetti (mmol/l) Siuntionjoen pääuomassa ja Kirkkojoen havaintopaikalla K3 vuonna Huhtikuun tulva-aikaa lukuun ottamatta Kirkkojoesta tulevan veden ravinnepitoisuudet eivät eronneet merkittävästi Siuntionjoen päähaaran vedestä. Syyskuussa ja lokakuussa Kirkkojoen haaran ravinnepitoisuudet olivat pienempiä kuin Siuntionjoessa. Siuntionjoessa näytteet otettiin syyskuussa ja lokakuussa myöhemmin, jolloin suurempi virtaama on saattanut huuhtoa ainesta enemmän veteen. Havaintopaikkojen S3 ja S1 välillä sijaitsevat Tjusträsk ja Vikträsk järvet, jotka toimivat luonnollisina laskeutusaltaina ja vähentävät yläpuolisen valuma-alueen kuormitusta Pikkalanlahteen. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

27 µg/l Kokonaisfosfori tammi huhti touko kesä heinä syys loka S7 K3 S3 S1 µg/l 5000 Kokonaistyppi tammi huhti touko kesä heinä syys loka S7 K3 S3 S1 Kuva 19. Ravinnepitoisuudet (kok.p, kok.n, µg/l) Siuntionjoen pääuomassa vuonna Kirkkojoen veden kiintoainepitoisuus on varsin suuri, mikä nostaa kiintoainepitoisuutta myös havaintopaikalla S3. Havaintopaikan S7 kiintoainepitoisuus kasvaa kesällä, mikä johtuu todennäköisesti lisääntyneestä leväbiomassasta Karhujärvestä laskevassa vedessä. Kiintoainepitoisuus kasvaa edelleen havaintopaikalla S1 ilmeisesti lähinnä Tjusträskin ja Vikträskin valumaalueilta, mutta mahdollisesti myös Pikkalanjoen lähivaluma-alueelta tulevan lisäkuormituksen vuoksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

28 mg/l 60 Kiintoaine tammi huhti touko kesä heinä syys loka S7 K3 S3 S1 Kuva 20. Kiintoaineen määrä (mg/l) Siuntionjoen pääuomassa vuonna Jokialueiden vedenlaatu ja kuormituslaskelmat Kokonaisravinteet ja kiintoainepitoisuus sekä näiden kuormituslaskelmat Ainevirtaamalaskuilla arvioidaan kuormituksen määrää ja alkuperää tarkkailualueen eri osissa. Virtaamat laskettiin käyttämällä virtaama-arvona Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamaa. Menetelmä on karkea ja siinä ei huomioida esimerkiksi osavaluma-alueiden järvisyyden, maaperän, maanmuotojen tai esim. maankäytön aiheuttamia eroja. Risubackajoen ja Kyrkån osavaluma-alueet poikkeavat maaperän laatunsa ja pienen järvialansa vuoksi Palojärvenkosken valuma-alueesta, minkä vuoksi virtavesien viipymä on näillä osavaluma-alueilla pienempi ja virtaamavaihtelut suurempia kuin Palojärvenkosken valuma-alueella. Siuntionjoen vesistöalueen keskivirtaama arvioitiin käyttäen kertoimena suhdelukua, joka on saatu jakamalla Siuntionjoen vesistöalueen pinta-ala (havaintopaikalla S1) Palojärvenkosken mittauspaikan yläpuolisen osavaluma-alueen pinta-alalla (483,25 km 2 / 86,63 km 2 = 5,578). Osavaluma-alueiden laskupurojen keskivirtaamat arvioitiin suoraan pinta-alojen suhteessa vastaavalla tavalla. Tässä laskentamenetelmässä ei huomioitu valuma-alueiden sijainnin, koon, sateisuuden, järvialtaiden eikä maaperätekijöiden tai maankäytön vaikutusta virtaamiin, mikä kieltämättä synnyttää todellisia eroja virtaamissa. Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Karhujärven lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa 4 mainittujen purojen valuma-alueita. Ainevirtaama-arvioita ei tältä alueelta tehty. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/2014

29 Taulukko 4. Siuntionjoen vesistön osavaluma-alueiden koot ja niiden järvisyys sekä virtaamien muuntokerroin. Muuntokerroin on laskettu valuma-alueiden pinta-alasuhteessa Palojärvenkosken valuma-alueen kokoon verrattuna. *) Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Karhujärven lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Lähde: Siuntionjokineuvottelukunta Valuma-alue/havaintopaikka Q- kerroin km 2 km 2, ilman järviä järvisyys % Palojärvenkoski - 86,63 77,93 10,1 Enäjärvi ja Poikkipuoliainen (PPL) 0,735 63,7 56,63 11,1 Palojoki (PALO) 1, ,06 95,82 10,5 Risubackajoki (R1) 0,487 42,23 42,02 0,5 Harvsån (HA1) 0,726 62,9 56,55 10,1 Karhujärvi (S7) 2, ,4 208,5 8,7 Kirkkojoki (K3) 1, ,18 141,75 0,3 Lempansån 0,799 69,25 Siuntionjoen keski- ja alaosa (= Tjusträskin ja Vikträskin valuma-alueet)* - 119,58 113,29 5,26 Siuntionjoen suu (S1) 5, ,25 457,63 5,3 Ainevirtaamien laskemisessa käytettiin kuukausikeskiarvomenetelmää; kunkin kuukauden näytepitoisuuksien keskiarvo on kerrottu kuukauden keskivirtaamalla. Kun näytteenottoa ei ollut (helmi-, maalis-, elo-, marras- ja joulukuussa), käytettiin ainevirtaamalaskuissa tarkasteltavalta havaintopaikalta mitattujen ainepitoisuuksien vuosikeskiarvoja. Muista havaintopaikoista poiketen Siuntionjoen suulta, havaintopaikalta S1, näytteitä otettiin helmikuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina. Osavaluma-alueista tarkastelun kohteena olivat Poikkipuoliaisen yläpuolinen valuma-alue (sisältää Poikkipuoliaisen lisäksi mm. Vihdin Enäjärven), Risubackajoen valuma-alue, Palojoen valuma-alue, ja Harvsån valuma-alue. Näiden lisäksi tarkastelun kohteena oli Karhujärvestä lähtevä vesi (S7), Siuntionjoen pääuoman vesi Kirkkojoen jokihaaran alapuolella (S3) ja Siuntionjoen (Pikkalanjoen) vesi (S1) ennen joen laskemista Pikkalanlahteen Kiintoaine Kiintoaine kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainesta, jonka määrä jokivesissä riippuu pitkälti valuma-alueen ominaisuuksista. Kiintoainepitoisuus vaihtelee voimakkaasti myös sääolosuhteiden mukaan ja sitä nostavat eroosion kuljettaman aineksen (savisamennus) lisäksi jätevesikuormitus tai runsas kasvibiomassa näytteessä (levät). Kiintoaineen merkitys ravinteiden, erityisesti fosforin, ainevirtaamassa on tärkeä, koska suuri osa fosforista on sitoutunut kiintoaineeseen. Siuntionjoen jokiosuuksien suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat tuttuun tapaan Kirkkojoessa. Kiintoaineen keskipitoisuus laski kuitenkin selkeästi edellisvuoteen nähden. Vuoden 2012 pitoisuutta nosti marraskuun maksimipitoisuus 230 mg/l, kun vuonna 2013 maksimipitoisuus oli 70 mg/l. Tästä huolimatta runsaiden virtaamien aikaan kohoava kiintoainepitoisuus nostaa keskiarvoa (28 mg/l), jos sitä verrataan saman aikajakson mediaaniin (18,5 mg/l). Kirkkojoen korkeimmat kiintoainepitoisuudet mitataan usein marraskuun näytteenottokerralla (Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta), jolloin yhteistarkkailun näytteitä ei oteta. Minimipitoisuudet olivat pienempiä lähes kaikissa puroissa, mutta maksimipitoisuudet vaihtelivat havaintopaikoittain edelliseen vuoteen verrattuna. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 252/

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 258/2015 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 258/2015

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009-2012 Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 246/2014 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 40 vuotta tutkimusta. Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna

Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 40 vuotta tutkimusta. Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 4 vuotta tutkimusta Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna 14.4.216 Esityksen sisältö: 1. Siuntionjoen vesistö erityissuojeltava ja ainutlaatuinen!

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Suppea tarkkailuvuosi 2010

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Suppea tarkkailuvuosi 2010 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Suppea tarkkailuvuosi 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 217/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 233/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 270/2016 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012 LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Katsaus Siuntion kunnan vesiin Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 2018

Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 2018 Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 218 Anne Lehmijoki Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 291/219 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012

Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 239/2013 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 239/2013

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta 1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017

Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 6.11.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kerklammen ja järveen luoteesta Leikkilän suunnasta laskevan puron

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta 1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot