Kustannusmalleja pellonraivauksesta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kustannusmalleja pellonraivauksesta"

Elsa Kapulainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kustannusmalleja pellonraivauksesta Pellervo Kässi

2 Pellonhankinnan keinot Ostaminen Vuokraaminen Raivaaminen muut: Lannanlevityssopimukset Rehuntuotantosopimukset Edellisten yhdistelmät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Raivaamisen edut Ostamiseen verrattuna: Mahdollisuus parantaa tilusrakennetta Mahdollisuus kerryttää tilan tuotantokapasiteettia hartiapankilla Mahdollisuus vähentää suuri osa raivaamisen kuluista verotuksessa Vuokraamiseen verrattuna Tilusrakenteen parantaminen Varmuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Pellonraivauksen motiiveja aiemmissa tutkimuksissa Kasvinviljelytiloilla 44 % ilmoitti tärkeimmäksi syyksi peltokuvion muodon parantamisen. 70 % viljelijöistä mukaan raivaaminen oli parantanut tilan kannattavuutta. 77% viljelijöistä oli sitä mieltä että raivaaminen oli ainut mahdollisuus laajentaa tilan peltoalaa Niistä viljelijöistä, jotka pitivät pellon ostoa tai vuokrausta mahdollisena vaihtoehtona, miksi olivat päätyneet raivaamaan: 2 % piti pellon hintaa liian korkeana 1 % mielestä vuokrataso oli liian korkea 5% mielestä vuokraaminen ei ollut ollenkaan järkevää 25 % mielestä ostettava / vuokrattava pelto oli liian kaukana 25 % mukaan raivaaminen oli edullisin vaihtoehto pitkällä tähtäimellä Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa pellon hintaa pidettiin liian korkeana. Keski- ja Itä-Suomessa pelto oli liian kaukana. Lähde: Himanen 1988 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Raivattujen peltojen ominaisuuksia 80- luvulla Raivatun pellon maankäyttötyyppi oli yleisimmin vajaatuottoista metsää. Etelä- ja keskisuomessa seuraavaksi yleisin luokka oli hakkuukypsä metsä ja kolmanneksi yleisin niitty tai laidun. Pohjanmaalla ja pohjoissuomessa toiseksi yleisin luokka oli turvesuo ja kolmanneksi yleisin hakkuukypsä metsä (Kuva 1). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 0 % 20 % 10 % 0 % Hakkuukypsä Vajaatuottoinen Turvesuo Niitty / laidun Aukko / taimikko Joutomaa Lähde: Himanen 1988 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Raivattujen peltojen ominaisuuksia 80- luvulla 76 % raivioista rajoittui olemassa oleviin peltoihin parantaen kyseisen peltolohkon muotoa. 12,5 % rajoittui samoin olemassa oleviin peltoihin, muttei paranna lohkon muotoa ja 11 % raiviosta tehtiin täysin uuteen paikkaan. Raivatusta pellosta valtaosa sijaitsi alle 2 km päässä tilakeskuksesta. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 0 % 20 % 10 % 0 % < 0,5 km 0,5-1 km 1,1-1,5 km 1,6-2 km > 2 km Lähde: Himanen 1988 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Pellonraivauksen kustannuksista aiempien tutkimusten perusteella Alue mk / ha Etelä-Suomi 9900 (reaalinen 201 = 564 ) Keski- ja Itäsuomi 9800 (reaalinen 201 = 528 ) Pohjanmaa 7700 (reaalinen 201 = 2772 ) Pohjois-Suomi 8700 (reaalinen 201 = 12 ) Kaikki Tilat 9100 (reaalinen 201 = 276 ) Raivauksen kustannukset olivat korkeimmat kasvavalla metsällä, seuraavina tulivat turvesuo ja luonnonniitty / laidun. Edullisinta raivaaminen oli valmiiseen aukkoon tai taimikkoon sekä joutomaalle. Kivennäismaan raivaaminen oli 20 % kalliimpaa kuin turvemaan raivaaminen. Kivisyyden vaikutus oli lähes 50 % tilanteeseen, jossa kivisyys ei haittaa raivaamista. Ylätalon (1991) mukaan pellon hinta Etelä-Suomessa 1980-luvun 1. puoliskolla oli n mk / ha (deflatoituna / ha). Lähde: Himanen 1988 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 PELLONRAIVAUKSEN KUSTANNUKSISTA Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Tietä, m Ojitusväli, m Pinta-ala, ha Jyrsintä Kivienkeruuta Kaivurityö Tienkaivuu Tien sorat Kalkitus Maapohja Tilatukioikeuden osto Summa, / ha Vähennyskelvotonta Vähennyskelpoista Uusi pelto, Raivaus kaivurilla Nykyisen alueen viereen Ohutturpeinen suo, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus jyrsimällä

10 Mitä rahaa käytetään tilan laajentamiseen? Vuokrakulut vähennyskelpoisia, Pellon raivaus- ja hankintakulut eivät. Mihin vedetään raivauksen ja perusparannusten raja? Sijoittajan näkökulmasta 00 vuokratuotolla pellon hinnaksi muodostuisi 5 %:n tuotto-odotuksella 6000 (n kun riisutaan pois varainsiirtovero ja lohkomiskulut) Laajenevan tilan pitää kuitenkin tuottaa 9200, koska hankintaan tarvitaan verotettua rahaa (oletettu 5 %:n veroaste). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Tukioikeudellisen pellon hintaero raivauksen hintaan verrattuna Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Pellonoston ja raivauksen vertailua Kuinka pitkälle ajalle tukiero diskontataan? Oletettu raivauskustannuksek si 180 / ha ja haettu +/- 0 ostohintaa Jos oletetaan että tuottoero on olemassa alle 10 vuotta, saa pellon raivaaminen olla jopa ostamista kalliimpaa. Diskonttausajan pidentyessä ero kasvaa, mutta käytetyllä 450 erolla erotus suurimmillaankin vain vuotta

12 Yhteenveto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Samankaltaiset tiedostot

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta