Joukkoliikennesuunnittelun ja palvelutason määrittelyn konsultointi. Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma

Transkriptio

1 Joukkoliikennesuunnittelun ja palvelutason määrittelyn konsultointi Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma WSP Finland Oy

2 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 2/68 Esipuhe Euroopan unionin palvelusopimusasetus (PSA) ja Suomen uusi joukkoliikennelaki astuivat voimaan Uuden joukkoliikennelain myötä toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä. Savonlinnan kaupungin alueen palvelutaso on voimassa määräajan ja on tässä työssä tehty vuosille On arvioitu, että Savonlinnan paikallisliikenteestä merkittävä osa perustuu asiakastuloihin. Lippujen asiakashintojen lisäksi kaupunki tukee lippujen hintoja ja hiljaisen ajan liikennettä ostetaan. Julkisesta tuesta noin puolet on ollut valtion tukea. Valtion joukkoliikenteen määrärahojen jakamisesta vastaavat alueelliset ELY-keskukset. Valtion joukkoliikennerahoituksen määrä on viime vuosina pysynyt ennallaan. Samanaikaisesti linja-autoliikenteen kustannustaso on kuitenkin noussut mm. palkka- ja polttoainekustannusten vuoksi jopa inflaatiota nopeammin. Esimerkiksi helmikuusta 2010 helmikuun 2011 kaupunkiliikenteen kustannukset kasvoivat 5,4 prosenttia. Käytännössä ELY:n rahoituksen osuus on pienentynyt. Nykyisten kehitystrendien jatkuessa kaupungin kustannukset joukkoliikenteen rahoituksesta kasvaisivat tulevaisuudessa. Jos palvelutasoa halutaan nostaa, edellyttää se kunnilta lisärahoitusta. Paikallisliikennesuunnitelman kanssa samanaikaisesti on tehty Savonlinnan seudun joukkoliikennesuunnitelma. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kunnat ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Paikallisliikennesuunnitelmaa on käsitelty erityisesti Savonlinnan logistiikkaryhmässä, johon ovat kuuluneet: Kari Tikkanen Savonlinna Pia Hokka-Itkonen. Savonlinna Ari Mäkitalo Savonlinna Liisa Aro Savonlinna Marja-Liisa Brunou Savonlinna Markku Kankkunen Savonlinna Matti Jolkkonen LAL Ulla Marjamaa ELY Työtä ovat seuranneet lisäksi Heikki Rintamäki Etelä-Savon maakunnasta ja Seppo Huttunen Pohjois-Savon ELY:stä. Työn aikana on pidetty liikennöitsijätapaaminen, johon ovat osallistuneet edustajat Linja-autoliitosta, Linja-Karjala Oy:stä, Oy Pohjolan Liikenne Ab:stä ja Linja-autoliike S. Kosonen Oy:stä. Konsulttina on toiminut WSP Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet Simo Airaksinen, Johanna Wallin, Cecilia Halsti ja Minna Raatikka.

3 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 3/68 Tiivistelmä Työn tavoitteena on ollut määrittää joukkoliikenteen palvelutaso Savonlinnan paikallisliikennealueelle. Toimivaltaisena viranomaisena on kaupunki. Savonlinnan rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena on ELYkeskus. Tarkastelualueena on Savonlinnan paikallisliikennealue sekä paikallisliikennealueen ulkopuolinen Savonlinnan sisäinen liikenne. Joukkoliikenteen lainsäädäntö on uudistunut alkaen. Joukkoliikenteeseen sovelletaan nykyisin uutta joukkoliikennelakia ja EU:n palvelusopimusasetusta. Aiemmin joukkoliikenne perustui pitkälti liikennöitsijöiden hakemiin ja tarveharkintaa käyttäen myönnettyihin linjaliikennelupiin, joita on täydennetty tilaaja tuottaja-mallia noudattaen kilpailutetulla ostoliikenteellä. Liikennettä on lisäksi tuettu lippujen hintoja alentamalla. Jatkossa PSA:ssa määritettyjen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa liikennettä ei voida tukea ilman kilpailuttamista. Laki mahdollistaa ilman julkista tukea toimivan markkinaehtoisen liikenteen. Liikenne voidaan järjestää puhtaasti markkinaehtoisesti, yleisellä säännöllä täydennettynä, käyttöoikeussopimuksin tai tilaaja tuottaja-mallilla. Markkinaehtoista liikennettä voidaan täydentää kilpailutettavalla ostoliikenteellä. Eri alueilla voidaan soveltaa eri liikenteen järjestämistapoja. Alueella väestön kasvu on negatiivista ja väestö ikääntyy. Savonlinnan sisäistä liikennettä koskevat siirtymäajan liikennöintisopimukset on tehty liikennöitsijöiden ja toimivaltaisen viranomaisten eli Savonlinnan kaupungin välillä. Seudun rajat ylittävää liikennettä koskevat sopimukset on tehty liikennöitsijöiden ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELYjen välillä. Siirtymäajan sopimusten taustalla ovat aiemman lainsäädännön mukaiset linjaliikenneluvat. Siirtymäajan sopimusten lisäksi on ostoliikennettä. Paikallisliikennealueella liikennöidään arkisin päivittäin palvelulinjalla. Paikallisliikennealueen ulkopuolella asiointiyhteyksistä liikennöidään pääosin vain kerran pari viikossa kutsuohjauksisesti. Kunnan henkilökuljetusten menoista suuri osa koostuu opetustoimen kuljetuksista ja toiseksi merkittävin osa sosiaalitoimen kustannuksista. Avoimen joukkoliikenteen osuus kustannuksista on vähäisempi. Alueella on käytössä 30 päivän seutulippu ja Savonlinnan paikallisliikennealueella kaupunkilippu. Muutoin lippujen hinnat määräytyvät etäisyyden mukaan. Palvelutaso on määritelty viisiportaiseksi. Alimmassa palvelutasoluokassa tarjotaan vain lakisääteisiä palveluita. Julkisen rahoituksen pienentyessä voidaan siirtyä soveltamaan alempaa palvelutasoluokkaa. Numeeristen palvelutasotekijöiden lisäksi on tehty esitykset laadullisista palvelutasotavoitteista. Palvelutasosta on esitetty kolme palvelultaan ja kustannusvaikutuksiltaan erilaista vaihtoehtoa. Vaihtoehto A vastaa pitkälti nykytilanteen joukkoliikenteen tasoa. Työssä on tarkasteltu eri liikenteen järjestämistapojen ja tehtävien jakautumista toimivaltaisen viranomaisen ja liikennöitsijöiden välillä. Lisäksi on alustavia ajatuksia, millä tavoin Savonlinnan joukkoliikenne voitaisiin tulevaisuudessa järjestää. Jos pohjana on markkinaehtoinen liikenne, on ennakoitavissa, että liikennettä jouduttaisiin merkittävässä määrin ostamaan määritetyn palvelutason toteutumiseksi. Paikallisliikenteestä voitaisiin muodostaa myös käyttöoikeussopimus, johon olisi luontevaa kuulua sekä nykyinen paikallisliikenne että myös paikallisliikennealueen palveluliikenne.

4 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 4/68 SISÄLTÖ ESIPUHE 2 TIIVISTELMÄ 3 SISÄLTÖ 4 1 TAUSTA Suunnitelman lähtökohdat Suunnitelmat tavoitteet Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen 5 2 NYKYTILA Väestö- ja työpaikkatiedot Maankäyttö Viranomaisen toimivallan tarkastelu Liikenteen järjestämistapa Linjasto ja liikennöintikustannukset Paikallisliikennealueen ulkopuolinen Savonlinnan sisäinen liikenne Koulut ja koulukuljetukset Lippujärjestelmä Joukkoliikenteen rahoitus 32 3 JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA Palvelutason määrittelyn lähtökohdat Palvelutason määrittely Täsmällisyys ja luotettavuus Hallittavuus Vaihdot Koulumatkayhteydet Esteettömyys Kaluston ympäristövaatimukset Markkinointi ja tiedotus Lippujärjestelmä ja lippujen saatavuus 42 4 KEHITTÄMISSUUNNITELMA Linjaston kehittäminen Liikenteen laajentamismahdollisuuksia pienkalustoliikenteenä Palvelu- ja kutsuliikenteen kehittäminen Lippujärjestelmän kehittäminen Liikenteen järjestämistavat ja viranomaistehtävät 54 5 TOTEUTUSAIKATAULU 61

5 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 5/68 1 Tausta 1.1 Suunnitelman lähtökohdat Uusi joukkoliikennelaki ja PSA astuivat voimaan Uudessa joukkoliikennelaissa Savonlinnan seudulla toimivaltaisena viranomaisena toimii Savonlinnan kaupunki sisäisessä liikenteessään. Savonlinnan ympäristössä ja Savonlinnan rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii pääsääntöisesti Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 1.2 Suunnitelmat tavoitteet Työ on ollut osa Savonlinnan seudun joukkoliikennesuunnitelmaa. Tässä raportissa keskitytään Savonlinnaan ja erityisesti paikallisliikenteeseen. Koko työssä on tarkasteltu lisäksi Savonlinnan seutuun kuuluvien Savonlinnan, Enonkosken, Kerimäen, Rantasalmen, Sulkavan ja Punkaharjun, Juvan ja Parikkalan yhteyksiä. Työssä keskitytään tarkastelemaan seuraavia yhteystarpeita: - Savonlinnan paikallisliikennealue sisältäen palveluliikenteen - Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan muodostaman aluekokonaisuuden joukkoliikenne - Juvan sekä Savonlinnan ja Juvan ja Rantasalmen välinen joukkoliikenne - Parikkalan ja Savonlinnan välinen joukkoliikenne Tarkastelualueen väestönkehitys on negatiivista ja samalla kuntien kuljetuskustannukset ovat kasvaneet. Kustannukset jakautuvat kunnissa perinteisesti eri hallintokunnille. Negatiivinen väestönkehitys ja koululaisten määrän vähentyminen ovat muuttaneet kuljetustarpeita ja laskeneet matkustajamääriä. vanhusten määrän lisääntyessä asiointi- /palveluliikenteen tarve kasvaa. Kuljetuksia voitaisiin tehostaa kuntien välisellä yhteistyöllä ja oikean tasoisella palvelutason määrittelyllä. 1.3 Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen Joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus EU:n palvelusopimusasetus 1 (PSA) ja sen mukainen Suomen uusi joukkoliikennelaki (JLL, /869) ovat astuneet voimaan Niiden myötä Suomen joukkoliikennelainsäädäntö on uudistunut. Jatkossa joukkoliikenne on järjestettävä joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. PSA:ta on noudatettava, kun toimivaltainen viranomainen järjestää liikenteen markkinaehtoista liikennettä monilukuisempana, luotettavampana, korkealaatuisempana tai edullisempana. Alueen joukkoliikennettä on tuettu esimerkiksi lippujen hintoja alentamalla ja ostoliikenteenä eli liikenne ei ole uuden lain mukaan puhtaasti markkinaehtoista. Entisen lainsäädännön mukaiset linjaliikenneluvat on pääosin muutettu siirtymäajan sopimuksiksi. Siirtymäajan sopimuksissa noudatetaan jo palvelusopi- 1 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista

6 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 6/68 musasetusta, mutta sopimukset ovat nimensä mukaisesti voimassa vain lain siirtymäaikana. Joukkoliikennettä ei voida siirtymäajan jälkeen järjestää samalla tavoin kuin siirtymäajan sopimuksilla. Toimivaltaisena viranomaisena toimii Savonlinnan kaupungin alueella kaupunki. Muualla seudulla toimivaltaisena viranomaisena toimii Pohjois-Savon ELYkeskus. Toimivaltainen viranomainen päättää, miten joukkoliikenne sen toimivalta-alueella järjestetään. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on uuden joukkoliikennelain mukaan määritettävä toimivalta-alueensa palvelutaso, mikä on yksi tämän suunnitelman tavoitteista. Palvelutason oltava sen tasoinen, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Palvelutason määrittely ohjaa joukkoliikennepalvelujen järjestämistä alueella (Liikennevirasto 2010, Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn). Siirtymäajan jälkeen joukkoliikenne voi olla joko markkinaehtoista (ME) tai palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaista liikennettä. Asiaa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaprosessi siirtymäajan liikennöintisopimusten umpeuduttua (LVM 2008). Kuvan selitykset: = Toimivaltainen viranomainen ratkaisee PSA-mallin ja markkinaehtoisen (ME) mallin välillä. = PSA: malli, jossa toimivaltainen viranomainen maksaa korvauksia tai myöntää yksinoikeuksia = Lisäostoilla ja yleisellä säännöllä täydennetään markkinaehtoista mallia PSA:n keinoin = ME: markkinaehtoinen malli, jossa viranomainen ei rajoita markkinoille tuloa, tarjonnan määrää, eikä matkalippujen hintoja. Siirtymäajan sopimusten jälkeen liikenne voidaan järjestää täysin markkinaehtoisesti, jolloin toimivaltainen viranomainen vain hyväksyy reittiliikenneluvat, eikä liikenteen tukemiseen käytetä julkista rahaa (kuvassa vaaleansinisellä). Liikennetyypeittäin ja/tai toimivalta-alueittain voidaan valita eri malli liikenteen järjestämiseen. Seuraavaksi on tarkasteltu tarkemmin eri liikenteen järjestämistapoja. Liikenteen järjestämistavat voivat olla erilaisia eri alueilla. Puhdas markkinaehtoinen liikenne Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että siirtymäajan liikennöintisopimusten sopimuskauden lakattua riittävä palvelutaso voidaan saavuttaa ilman viran-

7 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 7/68 omaisen puuttumista liikenteen järjestämiseen, eikä liikenteen sääntely muutoinkaan ole tarpeen, voidaan joukkoliikenne jättää puhtaasti markkinaehtoiseksi. Markkinaehtoisessa liikenteessä joukkoliikenteen palvelutaso muodostuu liikennöitsijöiden anomien reittiliikennelupien mukaisesti. Viranomainen voi käyttää vain hakijan soveltuvuuteen liittyvää sääntelyä, joka käytännössä tarkoittaa vain liikennöintiin oikeuttavien lupien edellyttämistä, luvanhaltijan yleistä kelpoisuutta koskevia vaatimuksia, liikennöinnin vähimmäisvaatimusta, aikataulukausien vahvistamista ja vaatimusta informaatiosta, mitä informaatio- ja lippujärjestelmää käyttää. Markkinaehtoisessa liikenteessä palveluiden tarjonnan (reitit ja tasaväliset aikataulut) rajoittamis- ja muut sääntelymahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Palvelusopimusasetus ei anna oikeutta markkinaehtoisen liikenteen tarjonnan rajoittamiselle muutoin kuin, jos markkinaehtoinen liikenne vaikeuttaisi liikenteen järjestämistä PSA:n mukaisella tavalla. PSA ei näin ollen anna keinoja markkinaehtoisen liikenteen tarjonnan rajoittamiselle tilanteissa, joissa uusi markkinaehtoinen liikenne esimerkiksi vakavasti heikentäisi olemassa olevan markkinaehtoisen liikenteen kannattavuutta. Jos viranomainen haluaa rajoittaa markkinaehtoista liikennettä, tulee sen tapahtua mm. joukkoliikennelakia koskevan hallituksen esityksen perusteluiden mukaisesti. Kansallisen joukkoliikennelain 22 on kuitenkin otettu säännös, jonka mukaisesti toimivaltainen viranomainen voisi rajoittaa uusien reittiliikennelupien hyväksymistä mm. määritetyn palvelutason ylittymisen vuoksi. Markkinaehtoinen liikenne ja lisäostot Riittävän palvelutason takaaminen myös hiljaisempina aikoina, kuten iltaisin ja viikonloppuisin markkinaehtoinen liikenne voi kuitenkin vaatia ostoliikennettä. Markkinaehtoinen liikenne ja yleinen sääntö Yleisellä säännöllä tarkoitetaan toimenpidettä, jota sovelletaan kaikkeen joukkoliikenteeseen tietyllä maantieteellisellä alueella (LVM 41/2009). Yleinen sääntö on keino, jolla markkinaehtoisessa liikenteessä voidaan tukea liikennettä määräämällä hintavelvoite. Yksinkertaistetusti ilmaistuna liikennöitsijät velvoitetaan tällöin perimään matkustajilta markkinahintaa alempi hinta, ja hinnanalennus korvataan liikennöitsijöille. Yleisen säännön käytössä on kuitenkin joitain rajoitteita: Hintavelvoitteella tarkoitetaan viranomaisen vahvistaman tariffin noudattamista määritetyllä alueella. Tariffi voi olla yleinen, kaikkia matkustajaryhmiä koskeva tai koskea vain määrättyä matkustajaryhmää (esim. koululaiset, eläkeläiset ja varusmiehet). Korvaus hintavelvoitteesta on maksettava liikennöitsijöille yhdenvertaisilla ja syrjimättömillä tavoilla. Korvaus ei saa olla liian pieni eikä liian suuri. Korvaus lasketaan ns. PALKO-mallin mukaisesti. Yleinen sääntö on ns. normipäätös, jollaisia voidaan antaa vain lailla, asetuksella tai valtioneuvoston päätöksellä. Julkisen subvention määrästä ei voida liikennöitsijöiden kanssa etukäteen sopia, vaan tuki, mukaan lukien kohtuullinen voitto, joudutaan laskemaan yrityskohtaisesti ja maksamaan siten kuin palvelusopimusase-

8 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 8/68 tuksessa ja sen liitteessä määrätään. Ennakkomaksujen perusteista ja määristä voidaan luonnollisesti sopia. Siirtymäajan liikennöintisopimuksissa on asetettu liikennöitsijöille hintavelvoite. Tästä aiheutuvat korvaukset maksetaan samalla tavoin kuin yleisessä säännössä laskettaisiin. Käytännössä tämä edellyttää jälkilaskentaa, jolla varmistetaan, ettei lipputuki ole ollut ylikompensoivaa. Yleinen sääntö ei koske siirtymäajan sopimuksia eikä siirtymäaikaa. Siirtymäajan sopimusten voimassaoloaikana liikenne ei ole markkinaehtoisesta, vaan sopimusperusteisesti järjestettyä PSAliikennettä. Kaupunki- ja seutulippujen korvauksissa noudatetaan kuitenkin jälkilaskentaa nk. PALKO-mallin mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa, ettei tuki ole ylikompensoivaa. Yleisen säännön käytettävyyteen vaikuttavia seikkoja Käyttöoikeussopimuksessa (ks. myöhemmin) on kyse yleensä yksinoikeudesta tai yksinoikeudeksi tulkittavasta erityisoikeudesta liikennöintiin sovitulla alueella ja/tai reitillä sovittuina ajankohtina. Sen sijaan yleistä sääntöä sovellettaessa tällaista kilpailulta suojattua oikeudellista asemaa ei ole. Yleiseen sääntöön perustuvassa mallissa viranomaisen vaikutusmahdollisuudet liikenteen palvelutasoon olisivat käytännössä olemattomat. Kunnan vaikutusmahdollisuudet toteutuvaan palvelutasoon olisivat heikot. Lisäksi tulisi olemaan hallittavuuteen (mm. tiedottaminen, lipunmyynti, matkaketjujen sujuvuus) liittyviä ongelmia. Korvauksiin ovat oikeutettuja niin alueella jo liikennöivät ns. vanhat liikennöitsijät kuin myös markkinoille tulevat uudet liikenteenharjoittajat. Uusi joukkoliikennelaki ei enää anna aiemman henkilöliikennelain tavoin viranomaisille oikeutta rajoittaa liikennepalveluiden tarjoajien ja tarjonnan määrää. Markkinoille tulon ennakkosääntelyn keinot ja mahdollisuudet eivät ole aikaisemmin valinneen tilanteen mukaisia, vaikka ns. sallittu minimisääntely tulkittaisiin laajastikin. (LVM 41/2009.) Toinen yleisen säännön käytettävyyteen vaikuttava seikka on se, että liikenteenharjoittajille maksettavista korvauksista ei voida jälkeen enää tehdä nykyisen kaltaisia kunta- tai seutulippusopimuksia. Kuten edellä todettiin, yleistä sääntöä käytettäessä korvauksesta ei voida etukäteen sopia, vaan sen suuruus vahvistetaan liikenteenharjoittajakohtaisesti jälkikäteen toteutuneiden tuottojen ja kustannusten perusteella PSA:n mukaisesti. Liikenteenharjoittajille liikennöintivelvoitteista maksettavat korvaukset vaihtelevat yrityksittäin ja niihin vaikuttaa mm. kunkin yrityksen kustannus- ja pääomarakenne. (LVM 41/2009.) Toimivaltaisen viranomaisen on siten talousarvion yhteydessä usein vaikea arvioida etukäteen riittävän tarkasti, paljonko julkisia varoja vaaditaan hintavelvoitteen kompensoimiseksi. Tämän vuoksi on mahdollista, että yleistä sääntöä sovellettaisiin ainakin alkuvaiheessa vain jonkun erityisryhmän matkalippujen hintoja määrättäessä. Tuolloin matkustajien ja matkustuksen määrä eli palveluiden kysyntä voidaan etukäteen kohtuullisen luotettavasti ennustaa. (LVM 41/2009.) Yleisen säännön käyttöä heikentää myös se, että sääntöä sovelletaan vain markkinaehtoiseen liikenteeseen. Lisäksi yleisen säännön soveltamisesta päättää valtioneuvosto. Yleisen säännön etuna voidaan pitää sitä, että tarjontaa kohdentuisi todennäköisesti alueille ja aikoihin, jolloin on eniten kysyntää. On

9 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 9/68 kuitenkin todennäköistä, että yleisen säännön myötä on tarpeen täydentää liikennettä ostoliikennettä riittävän palvelutason takaamiseksi. Käyttöoikeussopimukset Käyttöoikeudella tarkoitetaan korvausta vastaan luovutettavaa oikeutta johonkin esineeseen tai palveluun. Julkisen liikenteen käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen ja liikenteenharjoittajan välistä sopimusta. Julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus sisältää yleensä yksinoikeuden tai erityisoikeuden julkisen liikenneverkon tai sen osan käyttöön. Käyttöoikeussopimus eroaa ostosopimuksesta tai tilaaja tuottaja-mallin liikennöintisopimuksesta. Keskeisinä eroina on mm., että kustannus- sekä tuloriski ja suunnittelu- ja markkinointivastuu on muita sopimustyyppejä enemmän liikenteenharjoittajalla. Liikenteenharjoittaja saa lipputulot joko kokonaan tai ainakin merkittävän osan. Siten liikenteenharjoittaja voi omalla suunnittelu- ja markkinointityöllä vaikuttaa liikevaihdon lisäämiseen. Joukkoliikenteen osalta toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tehdä päätös joukkoliikenteen järjestämisestä PSA:n mukaisesti. Eräs keino PSA:n toteuttamiseen on tehdä liikennöitsijöiden kanssa käyttöoikeussopimuksia. Tällöin liikennöitsijällä on yksinoikeus kyseisen alueen joukkoliikenteen hoitamiseen. Käyttöoikeussopimuksessa sovitaan, millä hinnalla liikennöitsijä sitoutuu järjestämään joukkoliikenteen määritetyn palvelutason mukaiseksi. PSA:n 5 artiklan mukaan käyttöoikeussopimuksia ei tarvitse kilpailuttaa, jos sopimuksen arvo on alle miljoona euroa/vuosi tai ajokilometrejä alle km/vuosi. Alle 23 auton yrityksille kynnysarvot ovat kaksinkertaisia. Savonlinnan nykyisen paikallisliikenteen laajuus on melko lähellä käyttöoikeussopimusten raja-arvoa. Jos liikennettä haluttaisiin lisätä, olisi tarpeen kilpailuttaa liikenne. Myös kustannustason yleinen nousu voi nostaa liikenteen laajuuden yli kynnysarvon. Pienten yritysten raja-arvo voi muodostaa mielenkiintoisen tilanteen, jossa käyttöoikeussopimus voitaisiin toteuttaa suorahankintana pienen liikennöitsijän kanssa, mutta ison liikennöitsijän kanssa ei ole mahdollista suorahankinta. Toisaalta Savonlinnan kaupungin omien hankintarajojen vuoksi liikenne pitäisi kilpailuttaa. Käyttöoikeussopimuksissa merkittävä osa liikenteen suunnittelusta on liikennöitsijän vastuulla ja lipputulot saa liikennöitsijä. Kilpailutuksen avulla valitaan liikennöitsijä, joka tarjoaa parhaan palvelutason määritetyllä hinnalla tai liikennöitsijä, joka alhaisimmalla korvauksella hoitaa määritetyn palvelutason. Käyttöoikeussopimusten etuna on, että liikennöitsijä saa lipputulot, mikä kannustaa parempaan liikenteen laatuun kuin tilaaja-tuottajamallissa, jossa lipputulot saa vain tilaaja. Yritysaloitteinen PSA EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ei tunne yritysaloitteista PSA:ta. Kyse on siten joukkoliikennelain suomalaisesta sovelluksesta. Yritysaloitteisella PSA:lla tarkoitetaan käyttöoikeussopimusten tekemistä poikkeavalla tavalla. Normaalisti aloitteen PSA:n soveltamisesta tekee toimivaltainen viranomainen. Yritysaloitteisessa PSA:ssa yrittäjä ts. liikennöitsijä tekee palvelutasosuunnitelman, jonka mukaisesti se aikoisi tuottaa joukkoliikenteen.

10 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 10/68 Liikennöitsijä esittää toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelman ja tarvittavan rahoituksen suuruuden. Liikennöitsijä saa liikenteestä lipputulot. Kuten käyttöoikeussopimuksessa, liikennöitsijälle maksettaisiin korvaus tietyn palvelutason ylläpitämisestä. Yritysaloitteinen PSA ei mahdollista yleisen säännön soveltamista, koska yleinen sääntö pohjautuu markkinaehtoiseen liikenteeseen. Yritysaloitteisella PSA:lla tarkoitetaan käytännössä käyttöoikeussopimusta, koska siihen sovelletaan käyttöoikeussopimuksen suorahankinnan kynnysarvoja. Savonlinnassa yritysaloitteista PSAta voidaan soveltaa. ELYn liikenteessä kynnysarvojen ylittymisen vuoksi yritysaloitteinen PSA ei sovellu. Tilaaja tuottaja-malli Tilaaja tuottaja-mallissa toimivaltainen viranomainen tilaa joukkoliikennepalveluiden tuotannon liikennöitsijöiltä kilpailuttamalla. Bruttokustannusmallissa lipputuloriski on viranomaisella. Nettokustannusmallissa lipputuloriski on liikennöitsijällä. Tilaaja vastaa yleensä reittien ja aikataulujen suunnittelusta, lippujärjestelmästä, markkinoinnista ja tiedotuksesta. Liikenteen tuotannon suunnittelusta vastaa liikenteenharjoittaja. Suomessa HSL, Turun ja Tampereen kaupunki käyttävät bruttokustannusmallia. Seinäjoella käytetään nettokustannusmallia. Ruotsissa tilaaja tuottaja-malli poikkeaa Suomessa käytetyistä menettelytavoista. Ruotsissa tilaaja määrittelee joukkoliikenteen palvelutason, linjaston ja liikennöintiajat. Liikennöitsijä tekee tarkan aikataulu- ja työvuorosuunnittelun. Suomessa sovelletuissa malleista tilaaja tekee myös aikataulusuunnittelun, kun taas liikennöitsijä vastaa työvuorosuunnittelusta. Ruotsin malli keventää tilaajatuottajamallin viranomaisorganisaatiota jonkin verran. Tilaaja tuottaja-mallilla todennäköisesti saataisiin paras palvelutaso. Käytännössä tällöin kunnat tukevat myös joukkoliikennettä enemmän. Viranomaisen oma tuotanto Teoriassa mahdollinen tapa joukkoliikenteen järjestämiseen on myös viranomaisen oma tuotanto, jossa esimerkiksi kunnallinen liikelaitos tuottaa joukkoliikennepalvelut. Koska Savonlinnan seudun kunnilla ei tällä hetkellä ole omaa tuotantoa, ei vaihtoehto ole realistinen siirtymäajan sopimusten päättyessäkään. Turussa ja Tampereella on jonkin verran omaa linja-autoliikenteen tuotantoa, ja Helsingissä raitiovaunu- ja metroliikenne tuotetaan omana tuotantona.

11 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 11/ Yhteenveto lain vaikutuksista Savonlinnan seudulla Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto uuden joukkoliikennelain vaikutuksista Savonlinnan seudulla Alue Taulukko 1. Joukkoliikennelain vaikutuksia. Henkilöliikennelaki PSA:n ja joukkoliikennelain asti siirtymäai- Muu seutu Savonlinna Liikenne perustunut linjaliikennelupiin. Joukkoliikennettä tuettu ensisijaisesti kaupunkilippuja alentamalla. Liikennettä on täydennetty ostoliikenteellä. Kaupunki lupaviranomaisena Liikenne perustunut linjaliikennelupiin. Ostoliikenteellä on paikattu palvelutasopuutteita. Lisäksi on tuettu seutulippuja. Lääni lupaviranomaisena. ka Liikenne perustuu siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, jotka päättyvät Sopimuksissa noudatetaan PSA:ta. Joukkoliikennettä tuetaan ensisijaisesti kaupunkilippua alentamalla. Ostoliikennettä PSA:n mukaan. Kaupunki toimivaltaisena viranomaisena. ELYn siirtymäajan sopimukset voimassa asti. Täydentävässä ostoliikenteessä sovelletaan PSA:ta. Lisäksi lipputukea, joka on seutulippuun. Toimivaltaisena viranomaisena ELY. PSA ja Joukkoliikennelaki Kun joukkoliikennettä halutaan tukea, on sovellettava PSA:ta. Vaihtoehtoja: o Käyttöoikeussopimukset o Käyttöoikeussopimukset suorahankintoina yrittäjien kanssa. o Tilaaja-tuottaja-malli o Viranomaisen oma tuotanto o Yleinen sääntö, joka edellyttää valtioneuvoston päätöstä Kun joukkoliikennettä halutaan tukea, on sovellettava PSA:ta. Käyttöoikeussopimuksien kynnysarvot ylittyvät eli kilpailutettava. PSA:n soveltamisvaihtoehtoja: o Käyttöoikeussopimukset o Tilaaja-tuottaja-malli o Viranomaisen oma tuotanto o Yleinen sääntö, joka edellyttää valtioneuvoston päätöstä Markkinaehtoista liikennettä todennäköisesti Helsinkiin päättyvät pikavuorot ja mahdollisesti muut pikavuorot Valtionasetusavustuksen uudistuminen Uusi asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista ( /275) astui voimaan (ja on voimassa saakka). Muutokset varsinaisessa valtionavustusasetuksessa eivät ole merkittäviä aiempaan asetukseen. Muutoksia aiempaan asetukseen ovat esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikennetuen lisääminen valtionavustuslajiksi sekä matkakeskuksia ja muita henkilöliikenteen asemia koskevan avustuksen laajentaminen vaihtopysäkeille. Seutulippujen vyöhykkeellisyys on uudessa valtionavustusasetuksessa mahdollinen. Kuntien sisäiseen liikenteeseen ja taajamien väliseen liikenteeseen voidaan myöntää valtionavustusta Asetuksen mukaan ELY-keskukset voivat yhä avustaa kuntia

12 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 12/68 joukkoliikenteen järjestämisessä ja tukea keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelman hankkeita. Valtionavustusasetusta merkittävämpi seikka on, missä määrin valtion budjetissa myönnetään rahoitusta valtioavustusasetuksen kautta jaettavaksi. On mahdollista, että joukkoliikenteen rahoitus ei kasva kustannuksia vastaavasti tai saattaa jopa pienentyä. Asetuksessa määritetään vain joukkoliikenteen tuen suhteelliset enimmäismäärät. Käytännössä asetus ei takaa, että kunnille myönnettäisiin niiden haluama joukkoliikenteen tuki.

13 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 13/68 2 Nykytila 2.1 Väestö- ja työpaikkatiedot Savonlinnan asukasluku vuonna 2009 oli ja työpaikkaomavaraisuus 103,4 %. Savonlinnan ikäjakauma sukupuolen mukaan on esitetty kuvassa 2. Savonranta on liittynyt osaksi Savonlinnaa vuonna Väkiluvun on oletettu Savonlinnassa pienevän siten, että vuonna 2025 olisi noin asukasta. Kuva 2. Savonlinnan ikäjakauma sukupuolen mukaan. Työssä on ollut käytettävissä YKR-ruutuaineiston kuvia väestön ja työpaikkojen sijoittumisesta. Seuraavassa kuvassa on esitetty, millä tavoin väestö sijoittuu koko seutulippualueella. Lisäksi on erityisesti tarkasteltu väestön sijoittumista Savonlinnan paikallisliikennealueella.

14 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 14/68 Kuva 3. Väestön sijoittuminen Savonlinnassa ja erityisesti paikallisliikennealueella (Lähde: YKR, Kartta: Etelä-Savon maakuntaliitto, pohjakartta: Maanmittauslaitos/ESAVO/03/08). Työpaikat ovat keskittyneet pääosin Savonlinnan keskustaan. Työpaikkoja on merkittävästi keskussairaalan ja keskustan muodostamalla kokonaisuudella. Lisäksi merkittävästi työpaikkoja on mm. Kyrönniemessä, jossa sijaitsee UPM:n tehdas. Kuvassa 4. on esitetty työpaikkojen sijainti Savonlinnassa.

15 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 15/68 Kuva 4. Työpaikkojen sijoittuminen Savonlinnassa ja erityisesti paikallisliikennealueella (Lähde: YKR, Kartta: Etelä-Savon maakuntaliitto, pohjakartta: Maanmittauslaitos/ESAVO/03/08). 2.2 Maankäyttö Savonlinnassa ei ole merkittävästi joukkoliikenteeseen vaikuttavia maankäyttösuunnitelmia. Savonlinnan väestön on arvioitu tulevaisuudessa laskevan, minkä vuoksi maankäytön kehittyminen vastaa osaltaan asumisväljyyden kasvuun.

16 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 16/68 Ympäristöministeriö on hyväksynyt Etelä-Savon maakuntakaavan Kaavasta jätettiin hyväksymättä Savonlinnan länsiportin vähittäiskaupan suuryksikkö. Ratkaisu tukee keskustan säilymistä elinvoimaisena. Kaikki paikallisliikenteen linjat liikennöivät keskustaan nykyisin ja myös tulevaisuudessa. Näin ollen ratkaisu tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kuva 5. Savonlinnan paikallisliikenteen alue Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu ). Joukkoliikenteeseen merkittävimmin vaikuttava infrastruktuurihanke on valtatien 14 parantaminen Savonlinnassa. Hankkeessa rakennetaan rinnakkaisväylä, joka ohittaa keskustan. Laitaatsalmen uusi laivaväylä poistaa nykyisen Kyrönsalmen sillan avaamisesta aiheutuvat ruuhkat. Lisäksi uusi väylä sujuvoittaa liikennettä. Muun liikenteen sujuvuuden parantuessa joukkoliikenteen luotettavuus eli aikataulussa pysyminen paranee merkittävästi. Seuraavassa kuvassa on esitetty hankkeen keskeisimpiä toimenpiteitä. Kuva 6. Valtatien 14 parantaminen Savonlinnan keskustassa (ELY). On oletettavaa, että rinnakkaisväylä ei vaikuta merkittävästi bussiliikenteen reitteihin. Keskeisimmät muutokset aiheutuvat uusien liittymien käytöstä. Junaliikenteeseen hanke vaikuttaa siten, että nykyinen Savonlinnan asema poistuu käytöstä. Kauppatorin asema palvelee edelleen Savonlinnan keskustaan. Lisäksi tulee uusi asema Pääskylahden ratapihan yhteyteen.

17 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 17/ Viranomaisen toimivallan tarkastelu Vanhan henkilöliikennelain aikaan Savonlinnan kaupunki toimi lupaviranomaisena kaupungin sisäisessä liikenteessä. Lääninhallitus puolestaan myönsi luvat kaupungin rajan ylittävässä liikenteessä. Uuden joukkoliikennelain mukaan Savonlinnan seudun toimivaltainen viranomainen päättää Savonlinnan seudun sisäisen liikennöinnin järjestämisestä ja myöntää tarvittavat luvat. Savonlinnan seudulla toimivaltainen viranomainen on vuoden 2009 lopusta lähtien Savonlinnan kaupunki sisäisessä liikenteessään ja Savonlinnan ympäristössä ja Savonlinnan rajan ylittävässä liikenteessä toimivaltaisena viranomaisena toimii pääsääntöisesti Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Siirtymäajan liikennöintisopimusten voimassaoloaikana toimivaltaisen viranomaisen vaikutusmahdollisuudet liikenteen tarjontaan ovat erittäin rajalliset. Siirtymäajan liikennöintisopimuksilla on lain mukainen yksinoikeus. Siten ei ole mahdollista tarjota esimerkiksi uutta liikennettä, jos se heikentäisi siirtymäajan sopimusten taloudellista tuottoa. Savonlinnan alueen sisäiset siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat pääosin voimassa asti. Näitä sopimuksia ei voi irtisanoa päättyviksi aiemmin. Savonlinnan sivistystoimi ja kunnat hankkivat lisäksi koulukuljetuksia, jotka eivät ole avointa joukkoliikennettä. Erilliset koulukuljetukset hoidetaan takseilla ja linja-autoilla. Savonlinnan kaupungin toimivaltaisen viranomaisen alueella on lisäksi entisten lääninhallitusten, nykyisten ELY:n sopimia siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Näiden sopimusten mukainen liikenne on Savonlinnan toimivalta-alueen rajan ylittävää liikennettä. Joillakin yhteysväleillä ne muodostavat suurimman osan nykyisestä palvelutarjonnasta. ELY:n sopimuksista suurin osa päättyy kesällä Uusien kilpailukohteiden valmistelu on käynnissä. Savonlinna-Joensuu välillä on sopimuksia, jotka päättyvät vuonna 2013 ja esimerkiksi Mikkelin suunnan linjat Pisimmillään sopimukset ovat voimassa saakka. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen toimivaltaisella viranomaisella on täydet mahdollisuudet järjestää joukkoliikenne parhaaksi katsomallaan tavalla joukkoliikennelakia ja PSA:ta soveltaen. Uuden lain vaikutuksia on osin kuvattu jo aiemmin luvussa Liikenteen järjestämistapa Savonlinnan seudun joukkoliikenne on järjestetty pääosin siirtymäajan liikennöintisopimuksin. Seudun sisäistä liikennettä koskevat sopimukset on tehty liikennöitsijöiden ja toimivaltaisen viranomaisten eli Savonlinnan kaupungin välillä. Seudun rajat ylittävää liikennettä koskevat sopimukset on tehty liikennöitsijöiden ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELYjen välillä. Siirtymäajan sopimusten taustalla ovat aiemman lainsäädännön mukaiset linjaliikenneluvat. Siirtymäajan sopimusten lisäksi on kuntien ostoliikennettä. Savonlinnan seudun kunnat ostavat liikennettä pääosin koulupäivinä. Valtionavustusasetuksen mu-

18 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 18/68 kaan ostoliikenteeseen voidaan saada ELY:n kautta valtionavustusta enintään 50 %. Käytännössä valtionavustus on voinut olla pienempi. Kesällä koko seudulla ostetaan joitakin linja-autovuoroja arkisin (ma-pe) sekä lauantaisin. Lisäksi kuntien ostamaa palveluliikennettä on Savonlinnassa. Siirtymäajan liikennöintisopimuksissa on sovittu, että liikennöitsijöille korvataan lipputuotteiden asiakashintojen alentamisesta aiheutuvia tulonmenetyksiä. Hintavelvoitteen korvaamisesta on tehty lisäasiakirja siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Hintavelvoitteesta maksetaan liikennöitsijöille ennakkomaksua. Lisäksi jälkikäteen tarkistetaan, ettei hintavelvoitteella ole maksettu PSA:ssa tarkoitettua ylikompensaatiota. Tarkistuksessa käytetään PSA:n 6. artiklan ja nk. PALKO-mallia siirtymäajan liikennöintisopimusten lisäasiakirjojen mukaisesti. Lisäasiakirjoissa on sovittu periaatteista ja menettelytavoista, joiden mukaan ELY ja Lahden kaupungin toimivaltainen viranomainen korvaavat liikenteenharjoittajille PSA:n mukaisesti asetetun hintavelvoitteesta aiheutuvan tulon menetyksen. 2.5 Linjasto ja liikennöintikustannukset Savonlinnan paikallisliikenne Savonlinnan paikallisliikenteen kartta on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Savonlinnan paikallisliikenteen linjakartta (Savonlinna 2011) Savonlinnassa liikennöidään neljää eri linjaa. Näillä linjoilla on lisäksi joitakin alareittejä. Lisäksi paikallisliikennettä täydentää palveluliikenne (PALI), jota nykytilanteen osalta käsitellään myöhemmin. Paikallisliikenne perustuu pääosin siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, jotka ovat voimassa asti. Siirtymäaikojen liikennöintisopimuksen mukaises-

19 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 19/68 ta liikenteestä ei kuitenkaan muodostu riittävää palvelutasoa. Sen vuoksi kaupunki on täydentänyt liikennettä kilpailutettuna ostoliikenteenä. Ostoliikenne on kilpailutettu vuosiksi Sopimusta voidaan jatkaa optiokaudelle Ostoliikennettä liikennöidään linjoilla 2 (Aholahti Nätki), 3 (Haka-alue Pihlajaniemi) ja 4 Jukolansalo Nojanmaanlahti. Ostoliikennettä liikennöidään lähinnä iltaisin, lauantaiaamuisin ja sunnuntaisin. Ostoliikennettä on lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Kesällä linjalla 4 on lisäksi arkipäivisin ostoliikennettä. Paikallisliikenteen nykyiset aikataulut on esitetty alla. Talven ostoliikenteen vuorot on merkitty aikatauluun vihreällä korostuksella. Linja 1 Linja 1 Linja 1 Linja 1 Pöllänlahti- Repolanka Linja- Linja- Linja- ari-linjaautoasemaautoasema- autoasema- autoasema- Repolanka Pöllänlahti (Repolanka (Pöllänlaht ari ari) i) M-P M-P M-P M-P 7:00 7:20T 7:40T 6:45Y 8:10 8:25 8:40 7:55 13:10 13:35Y 13:50Y 12:55Y 14:25 14:55Y 15:10Y 14:10 Linja 2 Linja 2 Linja 2 Linja 2 Linja-autoasema- Aholahti Aholahdesta-Linja-autoasema (-Nätki) Linja-autoasema-Nätki Nätki-Linja-autoasema (- Aholahti) M-P L S M-P L S M-P L S M-P L S 5:45 6:30 13:00 6:20 6:45 13:20 6:40 7:00 13:35 5:30 6:05X 12:40 6:40 7:35 14:20 7:15K 8:00 14:55 7:35K 8:15 15:10 6:20 7:20 14:00 7:35 9:05 15:50 7:55 9:20 16:20 8:10 9:35 16:35 7:10N 8:45 15:30 8:20 10:20 17:15 8:35 10:40 17:30 8:50 11:00 17:45 8:00 10:00 16:55 8:50 11:40 9:20 12:00 9:35 12:15 8:30 11:20 9:40 13:00 10:00 13:20 10:15 13:35 9:20 12:40 10:20 14:20 10:40 14:50 10:55 15:05 10:00 14:00 11:00 15:50 11:20 16:10 11:35 16:25 10:40 15:30 11:40 12:00 12:15 11:20 12:20 12:40 12:55 12:00 13:00 13:20 13:35 12:40 13:40 14:00 14:15 13:20 14:20 14:45 15:00 14:00 15:05 15:25 15:40 14:45 15:45 16:05 16:20 15:25 16:20 16:50 17:05 16:00 17:10 17:30 17:45 16:50 17:50 18:10 18:25 17:30 18:25 18:40 18:55 18:05 19:40 20:00 20:15 19:20 20:45 21:00 21:15 20:30

20 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 20/68 Linja 4 Linja 4 Linja 4 Linja 4 Linja- autoasema- Jukolansal Jukolansal o-linja- autoasema- Linja- autoasema- Nojamaanl Nojanmaa nlahti-linja- autoasema- M-P M-P M-P M-P 6:35 6:45 6:55T 6:15 7:40 7:55 8:05T 7:15 8:45 9:00 9:10T 8:25 9:55 10:10 10:20 9:30 11:25 11:40 11:50 11:05 12:40 12:55 13:05 12:20 13:50 14:05 14:15 13:30 15:05 15:20 15:30 14:45 16:30 16:50 17:00 16:10 Seuraavissa taulukoissa on vertailtu Savonlinnan paikallisliikennettä muiden saman kokoluokan kuntien liikenteeseen. Imatran ja Pieksamäen laajoja liikennöintiaikoja selittää paikallisliikenteen rakentuminen suurten, vuorotyöpainotteisten työpaikkojen tarpeiden pohjalta. Savonlinnassa arkipäivien liikennettä supistetaan jonkin verran koulujen kesäloman ajaksi.

21 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 21/68 Taulukko 2. Paikallisliikenteen perustietoja Savonlinnan kokoluokan kunnissa (Lähde: Pieksamäen ja Varkauden paikallisliikennesuunnitelma, ). M-P+ L+ S+ asukasluku Linjojen lkm talvella Liikenne alkaa Liikenne päättyy vuoroväli Liikenne alkaa Liikenne päättyy vuoroväli Liikenne alkaa Liikenne päättyy Iisalmi :45 17: Imatra :40 23:20 n. 40 4:40 23: :45 24: Pieksamäki :10 22: :20 22: :20 22: /30 Riihimäki :50 21: :10 17: :10 17: ,60 Savonlinna :30 21: :05 16: :40 17:30 n.90 57/43 Varkaus :15 18:30 60(30) 8:50 16: vuoroväli 30-päivän lipun hinta Taulukko 3. Paikallisliikenteen perustietoja Savonlinnan kokoluokan kunnissa koulujen kesäloman aikana (Lähde: Pieksamäen ja Varkauden paikallisliikennesuunnitelma, ). M-P+ L+ S+ asukasluku Linjojen lkm kesällä Liikenne alkaa Liikenne päättyy vuoroväli Liikenne alkaa Liikenne päättyy vuoroväli Liikenne alkaa Liikenne päättyy Iisalmi :10 17: Imatra :40 23:20 n. 40 4:40 23: :45 24: Pieksamäki :10 22: :20 22: :20 22: /30 Riihimäki :50 19: :15 17: :10 17: ,60 Savonlinna :20 18: :05 16: :40 17:30 n.90 57/43 Varkaus :10 16: vuoroväli 30-päivän lipun hinta Seuraavissa kuvissa on esitetty matkustajamäärien kuukausittainen vaihtelu vuosina 2009 ja 2010 sekä ostoliikenteen linjakilometrien ja matkustajamäärin muutos vuosina Ostoliikenteen kokonaismatkustajamäärät korreloivat ostettujen vuorojen määrän kanssa. Kuva 8. Savonlinnan paikallisliikenteen ostoliikenteen matkustajamäärien kuukausittainen vaihtelu vuosina 2009 ja 2010.

22 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 22/68 Kuva 9. Savonlinnan paikallisliikenteen ostoliikenteen linjakilometrien ja matkustajamäärien kehitys vuosina Liikennöintikustannusten arvioimiseksi on käytetty Linja-autoliiton kilometriperusteista yksikkökustannusta kaupunkiliikenteelle. Yksikkökustannuksiin on lisätty 9 % kuvaamaan liikennöitsijän kohtuullista tuottoa. Näin ollen on arvioitu, että liikenteen tuotantokustannukset paikallisliikenteessä olisivat 2,25 euroa/km. Seuraavassa taulukossa on esitetty linjakohtaisesti kustannukset päivätyypeittäin, vuosittaiset linjakilometrit ja vuosittaiset tuotantokustannukset. Taulukko 4. Liikennöintikustannukset päivätyypeittäin ja vuosittain sekä vuosittaiset linjakilometrit. Kustannukset Linja Reitti ARKI LA SU VIIKKO VUOSI km 1 Pöllänlahti-Las-Repolankaari Aholahti-Las-Nätki Pihlajaniemi-Las-Haka-alue Jukolansalo-Las-Nojanmaanlahti Yhteensä Paikallisliikenteen linjojen 1, 2, 3 ja 4 liikennöinnin tuotantokustannukset (brutto) ovat noin 1,227 miljoonaa euroa vuodessa. Näiden kustannusten kattamiseksi liikennöitsijä kerää lipputulot, minkä lisäksi kaupunki maksaa lipputukea ja ostaa liikennettä. Osa rahoituksesta tulee ELY:ltä. Jos lipputulot ja julkinen tuki ovat suurempia kuin bruttokustannukset, tuottaa liikenne liikennöitsijälle voittoa. Ostoliikenteen tuotantokustannuksia ei ole arvioitu erikseen. Savonlinnan kaupunki ostaa ostoliikennettä Pohjolan Liikenteeltä linjoille 2, 3 ja 4 sopimuskaudella eurolla. Vuonna 2009 ostoliikenne maksoi kaupungille euroa, josta valtionavustuksen osuus oli 50 %, eli euroa. Sopimusta voidaan jatkaa optiokaudelle Tarjoushintoihin tehdään vuosittain indeksitarkistukset. Koko sopimuskauden mukaisten kustannusten jakautuminen linjoittain on esitetty tarkemmin alla: Linja 2 yhteensä noin 36,5 % kustannuksista o Kouluvuoden aikana 21 % kustannuksista o Koulujen kesäloman aikana 3,5 % kustannuksista

23 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 23/68 o Lauantaisin 4 % kustannuksista o Sunnuntaisin ja pyhäpäivisin 8 % kustannuksista Linja 3 yhteensä noin 38,5 % kustannuksista o Koulupäivisin ma-pe 16 % kustannuksista o Koulujen lomapäivinä ma-pe (talvilomat) 0,5 % kustannuksista o Koulujen kesälomalla ma-pe 4 % kustannuksista o Sunnuntaisin ja pyhäpäivisin 18 % kustannuksista Linja 4 yhteensä noin 15 % kustannuksista o Koulupäivisin ma-pe 7 % kustannuksista o Koulujen kesälomalla ma-pe 8 % kustannuksista (Lähde: Paikallisliikenteen ostosopimus Pohjolan Liikenne) Ostoliikenteen kaupungille koituvaa nettokustannusta pienentää se, että liikennöitsijä saa lisäksi lipputulot. Liikennöitsijä saa myös rahtikustannukset, mutta käytännössä paikallisliikenteessä ei kuljeteta rahtia. Ostoliikenteen osalta on saatu enimmäisosuus, mitä valtionavustusasetus mahdollistaa. Kilpailutusasiakirjoissa pyydetään jokaisesta linjasta koko sopimuskauden hintaa. Kullekin päivätyypille on oma kilometrihintansa. Arkisin (M-P) nettokustannus on 1,03 euroa/km, lauantaisin 1,23 euroa/km ja sunnuntaisin 2,23 euroa/km. Ostoliikenteen toteutuneita tietoja on koottu seuraavaan taulukkoon. Taulukko 5. Yhteenveto linjoista 2, 3 ja 4 vuodelta 2009, ostoliikenne. YHTEENVETO LINJOISTA 2, 3 JA 4 VUOSI 2009 kk ajopäivät matkustajat km asiakastulo nettohinta Avustus 50 % Tammi , , ,15 Helmi , , ,15 Maalis , , ,15 Huhti , , ,15 Touko , , ,15 Kesä , , ,15 Yhteensä , , ,90 Heinä , , ,15 Elo , , ,15 Syys , , ,97 Loka , , ,97 Marras , , ,97 Joulu , , ,97 Yhteensä , , ,18 Yht , , ,08 Linja 4:n vuorot ostettu koulujen kesäloman aikaan Uusi liikennöintisopimus tehty Siirtymäaikojen liikennöintisopimusten mukaisesta liikenteestä on pyydetty varten matkustajamäärä- ja tulotietoja. Tietoja ei liikesalaisuuksien vuoksi ole kuitenkaan julkistettu. Linja-autoliike S. Kosonen Oy:llä on siirtymäajan liikennöintisopimus Savonlinnan, Hannolanpellon ja Lehtiniemen välisestä liikenteestä asti.

24 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 24/68 Linja-Karjalalla on lisäksi siirtymäajan liikennöintisopimus keskusta-alueen hotellien ja Olavinlinnan välillä. Linjaa liikennöidään kesäisin Oopperajuhlien aikaan. Sopimus on voimassa asti. Seuraavassa taulukossa on esitetty kootusti matkustuksen ja kustannusten perustietoja Savonlinnasta ja muutamista muista suunnilleen vastaavankokoisista paikallisliikennekaupungeista. Ostojen osuus koko liikenteestä on alhaisin Savonlinnassa ja Varkaudessa, joissa on myös eniten matkustajia toteutunutta paikallisliikennekilometriä kohden. Taulukko 6. ELY-keskuksen tietojärjestelmästä koottuja paikallisliikenteen perustietoja Savonlinnan kokoluokan kunnissa (Lähde: Pieksamäen ja Varkauden paikallisliikennesuunnitelma, ). Ostoliikenne Koko paikallisliikenne 2009 Matkustajat Kilometrit Matkustajat/km Asiakastulo Asiakastulo/km Nettohinta Ostohinta/ matkustaja Iisalmi , , , , ,49 Imatra , , , , ,50 Pieksamäki , , , , ,31 Riihimäki , , , , ,37 Savonlinna , , , , ,88 Varkaus , , , , ,83 Bruttohinta Bruttohinta/km Matkustajat Kilometrit Matkustajat/km Asiointi- ja kutsuliikenne Palveluliikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä, joka noutaa asiakkaan tarvittaessa kotiovelta ja vie liikennöintialueella niin lähelle asiointipaikkaa kuin se vain on mahdollista. Liikennöintialue vastaa tavallisen paikallisliikenteen liikennöintialuetta. Lisäksi Savonrannassa liikennöi asiointitaksi tiistaisin ja perjantaisin. Kertamaksut ovat samat kuin tavallisessa paikallisliikenteessä. Maksuvälineinä käyvät myös muut joukkoliikenteen lipputuotteet, kuten kaupunkilippu, nuorisolippu, seutulippu ja sarjaliput. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluoikeuden omaavan henkilön saattaja saa matkustaa maksutta. Palveluliikenteessä Sokos ja Citymarket ovat molemmat suosittuja paikkoja. Nykyisen palveluliikenteen kehittämistä käydään läpi vuosittain liikennöitsijän, sosiaali- ja opetustoimen kanssa läpi. Maanantaista perjantaihin kaupunkialueen palveluliikenteessä on kaksi matalalattia-autoa, PALI 1 ja PALI 2, joilla molemmilla on omat aikataulut. Vuoroille ei ole vahvistettua kiinteää reittiä, vaan ainoastaan noutopysäkit, joiden kautta autot liikennöivät. Alla esitetyssä palveluliikenteen aikataulussa on merkitty kellonajalla ne pysäkit, joilla pyritään pitämään kiinni aikataulusta.

25 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 25/68 Taulukko 7. Palveluliikenteen aikataulut Savonlinnassa. Kello Pali 1 Kello Pali 2 7:20 Kellarpellon liikekeskus 7:10 Nätkin R-kioski x sks X Terveyskeskus X Terveyskeskus x sks 8:20 Nätkin R-kioski 8:20 Kellarpellon liikekeskus X sokos X Terveyskeskus x cm+sks+tk x sks+cm+sokos 9:30 Kellarpellon liikekeskus 9:40 Nätkin R-kioski x Everlahdentie 42 x Mertajärventie 16 x tk+sks +heikinpohja +cm x sokos+cm+sks 10:10 Linja-autoasema X Terveyskeskus x sokos 10:50 Nätkin R-kioski 10:50 Kellarpellon liikekeskus x Mertajärventie 16 x Everlahdentie 42 x sokos x tk+sks+ heikinpohja+cm 11:30 Linja-autoasema 11:30 Linja-autoasema x cm+sks+tk x sokos 12:25 Kellarpellon liikekeskus 12:10 Nätkin R-kioski x sokos X Terveyskeskus 12:50 Linja-autoasema x sks+cm+sokos x cm+sks+tk Nätkin R-kioski 13:40 Kellarpellon liikekeskus x sokos+cm+sks X Terveyskeskus X Terveyskeskus x sks+cm+sokos Kellarpellon liikekeskus Nätkin R-kioski x tk+sks+cm x sokos+cm+sks+tk X Sokos Pihlajaniemi x Nätkin R-kioski x sokos cm = Citymarket sks = Sln keskussairaala tk = terveyskeskus Palveluliikenteen kustannukset vuonna 2009 olivat , josta avustuksen osuus oli 50 %, eli Paikallisliikennealueen ulkopuolinen Savonlinnan sisäinen liikenne Savonlinnan paikallisliikennealueen ulkopuolista liikennettä palvelevat siirtymäajan liikennöintisopimusten mukainen liikenne ja sitä täydentävä ostoliikenne. Siirtymäajan liikennöintisopimuksin liikennöidään lähinnä Savonlinnan ja kuntakeskusten välillä. Nämä lähdöt liikennöivät lähinnä pääteitä pitkin. Lisäksi kaupungin alueella on ostoliikennettä lähinnä koulumatkayhteyksiä varten. Savonlinnan alueella liikennöidään koulupäivisin seuraavia ostovuoroja. Liikenne on kilpailutettu päiväkohtaisesti. Tarjoushintoihin tehdään vuosittain indeksitarkistukset. Taulukossa 8. on esitetty pyöristetyt indeksikorjatut ostoliikenteen yksikkökustannukset. Pellonsalon liikenne vuonna 2009 maksoi ja Oravin liikenne Pellonsalon ja Oravin liikenteessä ei ollut avustusta.

26 Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 26/68 Taulukko 8. Savonlinnan paikallisliikennealueen ulkopuoliset ostovuorot. Yhteys Liikennöitsijä Lähtö Hinta Savonlinna-Pellonsalo Kuopion Liikenne Oy 14:10 70 Pellonsalo-Savonlinna Linja-Karjala Oy 06:45 91 Pellonsalo-Savonlinna Linja-Karjala Oy 07:35 84 Savonlinna-Pellonsalo Oy Pohjolan Liikenne Ab 13:10 76 Savonlinna-Pellonsalo Oy Pohjolan Liikenne Ab 15:10 70 Oravi-Savonlinna Linja-Karjala Oy 06: Kustannukset yhteensä vuodessa Liikennettä kilpailutettaessa on pyydetty myös hinta mahdollisille muutoksille. Pellonsalon ongelmana on ollut, että liikennettä on vain koulupäivinä. Täydentävää ostoliikennettä ei ole ollut mahdollista ostaa, minkä vuoksi VpL-matkojen määrä on noussut. Savonrannassa liikennöi asiointitaksi tiistaisin ja perjantaisin. Savonlinnassa on tehty aloite kutsuohjatun joukkoliikenteen järjestämisestä. Aloitteen mukaan kutsutaksi ja muu kutsuohjattu joukkoliikenne on järkevä ratkaisu niille alueille, joilla julkista liikennettä tarvitaan, mutta joilla matkustusmäärät jäävät pieniksi. Kutsutaksit ajavat ennalta määrättyä reittiä ennalta sovittuina aikoina, mutta lähtevät liikkeelle vain, jos kyytiin on tulijoita. Tarpeen vaatiessa kutsutaksit hakevat asiakkaan pihalta. Linja-autovuorot eivät pysty palvelemaan haja-asutusalueella riittävästi ikäihmisten asiointitarvetta. Savonlinnassa toimii tällä hetkellä palveluliikenteen kaksi PALI-autoa kaupunkialueella, sekä asiointitaksi Savonrannassa. Vammaispalvelun kautta on myönnetty kuljetuspalvelua niille ikäihmisille, jotka ovat liikkumiseen nähden vaikeavammaisia. Kaupunkialueella kuljetuspalvelun hakijoille suositellaan ensisijaisesti PALI-liikennettä, mutta haja-asutusalueella tätä vaihtoehtoa ei voida tarjota, entistä Savonrannan aluetta lukuun ottamatta. 2.7 Koulut ja koulukuljetukset Savonlinnassa on 11 peruskoulua. Savonlinnan peruskoulut ja koulujen oppilasmäärät vuodelta 2009 on listattu alla. Oppilasmäärät ja luokat ovat jonkin verran muuttuneet tarkasteluvuodesta. Juvolan koulu (0. 6.), oppilaita 39 Kallislahden koulu (0. 6.), oppilaita 51 Kellarpellon koulu (1. 6.), oppilaita 220 Mertalan koulu (1. 9.), oppilaita 606 Moinsalmen koulu (0. 6.), oppilaita 31 Nojanmaan koulu (1. 6.), oppilaita 239 Normaalikoulu (1. 9.), oppilaita 367 Nätkin koulu (1. 6.), oppilaita 195 Pihlajaniemen koulu (1. 6.), oppilaita 193 Savonrannan peruskoulu (0. 9.), pppilaita 88 Talvisalon koulu (6. 9.) ja erityisluokat (oppimisvaikeus ja kehitysvammaisuus), oppilaita 368