Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma WSP Finland Oy

2 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 1/155 Esipuhe Tämä työ sisältää Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelman, joka on laadittu Lahden seudun toimivaltaisen viranomaisen alueelle. Toimivaltaisena viranomaisena toimiva Lahden seudun joukkoliikennelautakunta lähettänee työn lausunnoille toimivalta-alueen kuntiin ja sidosryhmille mm. liikennöitsijöille. Työn keskeisin osa on joukkoliikenteen palvelutason määrittely, joka toimivaltaisen viranomaisten on tehtävä joukkoliikennelain mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Toinen keskeinen osa on palvelutason määrityksen perusteella tehty linjastosuunnitelma. Lisäksi keskeinen seikka on, millä tavoin liikenne järjestetään siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen jälkeen. Useimmissa järjestämistavoissa liikennöitsijät suunnittelevat tarkemman palvelutason, mukaan lukien linjaston. Siten suunniteltuja linjastovaihtoehtoja ei todennäköisesti sellaisenaan toteuteta. Jos liikenne päätettäisiin järjestää palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti, pitäisi päätös tehdä vuoden 2011 lopussa. Ilmoitus mahdollisesta liikenteen kilpailuttamisesta pitäisi tehdä vuotta ennen tarjouskilpailun aloittamista. Jotta liikennöitsijöillä olisi riittävästi aikaa tarjousten jättöön ja liikenteen aloittamiseen, pitäisi liikenne kilpailuttaa alkuvuodesta Toimivalta-alueen eri alueilla voidaan soveltaa erilaisia liikenteen järjestämistapoja. On myös mahdollista hoitaa liikenne markkinaehtoisesti, jos joukkoliikennettä ei haluta merkittävässä määrin tukea. Markkinaehtoista liikennettä jouduttaisiin todennäköisesti täydentämään yleisellä säännöllä ja/tai hiljaisen ajan ostoliikenteellä. Työssä on sivuttu sivistys- ja sosiaalitoimen kuljetuksia. Tarkoituksena on, että kuntien nykyiset järjestelyt palvelu- ja kutsuliikenteessä säilyvät pääosin ennallaan. Matkapalvelukeskusta voidaan laajentaa myös seudulliseksi. Avoimen joukkoliikenteen viranomaistehtävien ja sivistys- ja sosiaalitoimen kuljetusten henkilöstön keskittämisellä todennäköisesti saavutettaisiin nykyistä tehokkaampia suunnitteluratkaisuja. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, puheenjohtaja Matti Hoikkanen Lahden kaupunki, varapuheenjohtaja Timo Ahokanto Lahden kaupunki, asti Sirkku Hilden Lahden seudun joukkoliikennelautakunta Mikko Nenonen Lahden seudun joukkoliikennelautakunta Timo Ahonen Lahden kaupunki Veli-Pekka Toivonen Lahden kaupunki Risto Kajaste Lahden kaupunki Tiina Granqvist Lahden kaupunki Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto Seppo Nikkanen Uudenmaan ELY-keskus Matti Holopainen Liikennevirasto

3 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 2/155 Kunnat ovat olleet edustettuina työryhmässä, johon ovat kuuluneet: Timo Ahokanto Lahden kaupunki, pj asti Matti Hoikkanen Lahden kaupunki, pj Aija Viikilä Asikkalan kunta Ari Matteinen Heinolan kaupunki Asko Salo Hartolan kunta Erkki Suhonen Sysmän kunta Harri Lemola Hollolan kunta Kirsi Karejoki Padasjoen kunta Matti Heikkinen Lahden kaupunki Pirkka Aula Nastolan kunta Carita Kääriäinen Nastolan kunta Tuukka Tuomala Orimattilan kaupunki Vaula Ruuska Hämeenkosken kunta Seppo Tiainen Hollolan kunta Pia Saari Kärkölän kunta Petri Kärki Lahden kaupunki Risto Kajaste Lahden kaupunki Seppo Nikkanen Uudenmaan ELY-keskus Riitta Väänänen Päijät-Hämeen liitto Työssä on pidetty kaksi työpajaa. Ensimmäiseen työpajaan oli kutsuttu ohjaus- ja työryhmän edustajat sekä joukkoliikennelautakunnan jäsenet ja varajäsenet. Yksi työryhmän kokous pidettiin työpajamuotoisena. Työssä on pidetty kolme liikennöitsijöiden kuulemistilaisuutta. Liikennöitsijät ovat pitäneet parhaana markkinaehtoista liikennettä, jota täydennettäisiin yleisellä säännöllä. Liikennöitsijät ovat vastustaneet matkakeskukseen painottuvaa linjastoa. Liikennöitsijät ovat myös ehdottaneet nykyisen ilta- ja viikonloppuliikenteen vähentämisen tutkimista. Liikennöitsijöiden kuulemistilaisuuksiin ovat olleet kutsuttuina: Tuomo Kojo Linja-autoliitto ry Mikko Markkula Koiviston Auto Oy Kari Hietaniemi Koiviston Auto Oy Jukka Ruoti Reissu Ruoti Oy Mikko Lehtimäki Lehtimäen Liikenne Oy Risto Pekola Pekolan Liikenne Oy Lisäksi liikennöitsijöiden kuulemistilaisuuksiin on kutsuttu ohjausryhmän edustajat. Konsulttina työssä on toiminut WSP Finland Oy, jossa työssä ovat vastanneet Simo Airaksinen, Annika Rantala ja Tero Anttila. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Mari Siikonen, Cecilia Halsti, Annukka Engström, Johanna Wallin, Minna Raatikka ja Aino Lehto. Alikonsulttina informaatiojärjestelmien osalta on toiminut Mattersoft Oy, jossa työssä ovat vastanneet Mika Varjola ja Laura Niittylä. Linjastosuunnittelussa alikonsulttina on toiminut Suunnittelukumppanit Oy, jossa työstä on vastannut Timo Kantola. Kannen kuvat: Simo Airaksinen ja Cecilia Halsti.

4 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 3/155 Tiivistelmä Lahden kaupungin strategiassa tavoitellaan erinomaista julkista liikennettä. Lahden liikennepoliittisissa linjauksissa asetetaan tavoitteeksi mm. hyvä joukkoliikenne ja matkakeskuksen toteuttaminen. Kuntakeskusten välillä tavoitellaan hyvää joukkoliikennettä. Muualla seudulla tavoitellaan nykytilanteen tasoista joukkoliikennettä. EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja sen mukainen Suomen uusi joukkoliikennelaki ovat astuneet voimaan alkaen. Tällä hetkellä aiemmat linjaliikenneluvat on muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi. Liikennettä tuetaan lippujen hintoja alentamalla ja täydentävällä ostoliikenteellä. Jatkossa liikenne on hoidettava joko markkinaehtoisesti tai PSA:n mukaisesti. Nykyisin palvelutaso on hyvä Lahden kaupunkiliikenteessä ja ympäryskuntien keskusten välisessä liikenteessä. Asukastiheyden pienentyessä myös joukkoliikenteen tarjonta on vähäisempää. Seudulla merkittävä osa liikenteestä perustuu pitempimatkaiseen liikenteeseen. Palvelutaso on määritelty kuusiportaiseksi. Kilpailutasoa ja korkeampaa perustasoa sovellettaisiin Lahden tiheimmin asutuilla alueilla ja ympäryskuntien kuntakeskusten välisessä liikenteessä. Kun siirrytään harvemmin asutuille alueille, sovelletaan alempia palvelutasoluokkia. Lahden kaupunkialueelle, Salpakankaalle ja Nastolan kuntakeskukseen on määritelty palvelutasoluokat alueittain. Muualle seudulle palvelutaso on määritelty yhteysväleittäin kuntien sekä kuntakeskusten ja kylien välille. Palvelutason perusteella seudulle on tehty vaihtoehtoisia linjastosuunnitelmia. Lahden ja ympäryskuntien kuntakeskusten välisessä liikenteessä vaihtoehtoina ovat: nykytilanteen kaltainen linjasto (0) ruuhkaliikenteen lisääminen nykylinjastossa (0+) liikenteen lisääminen useilla linjoilla ja matkakeskusta painottava linjasto (1) ja uutta maankäyttöä huomioiva linjasto (1+). Liikennöintikustannukset kasvaisivat vaihtoehdosta riippuen 2,7 4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Seutuliikenteessä tarjonta on nykytilanteen kaltaista. Seutuliikenteen linjoille on määritelty linjakohtaisesti tarjonta. Lisäksi on todennäköistä, että seudulla liikennöi markkinaehtoisesti pitempimatkaista liikennettä. Palvelu- ja kutsuliikennettä liikennöitäisiin nykytilanteen kaltaisesti. Useissa liikenteen järjestämistavoista liikennöitsijä suunnittelee liikenteen tarjouskilpailussa tarkennetun palvelutason mukaisesti. Sen vuoksi esitetyt linjastoratkaisut eivät sellaisenaan todennäköisesti toteudu. Lipuista on esitetty 30 päivän lippujen hintojen alentamista. Vähäisellä alentamisella saadaan myös myönteinen imagovaikutus, jos alennuksen markkinointi suunnitellaan hyvin. Lippujen hintojen alentamisen myötä myös kunnille aiheutuvat verotuksen työmatkakuluvähennykset pienenevät. Liikenne voidaan jatkossa järjestää joko markkinaehtoisesti tai PSA:n mukaisesti. Jos liikenne hoidetaan täysin markkinaehtoisesti, ei liikennettä voida tukea. PSA:n mukaisia järjestämistapoja ovat markkinaehtoisen liikenteen täydentäminen ostoliikenteellä ja/tai yleisellä säännöllä, käyttöoikeussopimukset, tilaaja-tuottajamalli tai viranomaisen oma tuotanto. Toimivalta-alueen eri alueilla voidaan soveltaa erilaisia liikenteen järjestämistapoja.

5 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 4/155 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 TIIVISTELMÄ 3 SISÄLTÖ 4 1 TAUSTA Suunnitelman lähtökohdat Suunnitelman tavoitteet Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen Valtionavustusasetuksen uudistuminen 12 2 NYKYTILA Viranomaisen toimivallan tarkastelu Liikenteen järjestämistapa Linjasto ja liikennöintikustannukset Lahden paikallisliikenne Nastolan suunnan bussiliikenne Hollolan suunnan bussiliikenne Lahti Heinolan-välin liikenne ja Heinolan sisäinen liikenne Alueen muu liikenne Raideliikenne Liikennöitsijät Lahden sisäinen paikallisliikenne Nykytilanteen palvelutaso Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen kuljetukset Sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset Sivistystoimen kuljetukset Yhteistyö, tiedotus ja kehittäminen Joukkoliikenteen rahoitus Kuntien joukkoliikenteen tuki Valtion joukkoliikenteen tuki Liikenteen kysyntä Joukkoliikenteen nykyiset matkustajamäärät Nykyinen liikkuminen (Lahden seudun liikennetutkimus 2010) Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Lahden julkiset palvelut Lippujärjestelmä Lahden paikallis- ja lähiliikenne Heinolan paikallisliikenne Seutuliikenne Lippusopimukset Informaatiojärjestelmät Lahti Muu seutu Joukkoliikenteen toimintaympäristö Maankäyttösuunnitelmat Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Yhteistyö 74 3 JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA Palvelutason määrittely Johdatus palvelutason määrittelyyn ja vaihtoehtoiset palvelutasomallit 77

6 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 5/ Palvelutasotavoitteiden aluejako Määrälliset palvelutasotavoitteet Laadulliset palvelutasotavoitteet Linjastosuunnitelma Linjastosuunnittelun periaatteet Nykyinen linjastorakenne (0) Palvelutason parantaminen nykyisen linjaston pohjalta (0+) Kehitetty linjasto, joka painottuu matkakeskukseen ja Trioon (1a) Kehitetty linjasto, joka painottuu matkakeskukseen ja Trioon sekä tarjotaan suora yhteys Nastolasta Salpakankaalle (1b) Uuden maankäytön huomioiva linjasto, joka painottuu matkakeskukseen (1+) Seutulinjasto Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen kuljetukset Lippujärjestelmät Informaatiojärjestelmät Sähköiset informaatiopalvelut Toimenpidesuositus Kustannusarvio Joukkoliikenteen toimintaympäristö Liikennevaloetuudet Joukkoliikennekaistojen kehittäminen Raideliikenteen toteuttamismahdollisuudet Lahdessa Raitioliikenteen toteuttamismahdollisuudet Raskaan raideliikenteen toteuttamismahdollisuudet LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN ALKAEN Toimivaltaisen viranomaisen toimivallan tarkastelu Vaihtoehtoiset tavat järjestää liikenne Lahdessa Joukkoliikenteen järjestämistapojen vaikutusarviot Viranomaisen oma tuotanto JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET Linjastovaihtoehtojen kustannukset ja vaikutukset lipputuloihin Liikenteen järjestämistavat Liikenteen järjestämisen aikataulu Yhteistyö 147 LIITTEET 148 Liite 1. Tarkempi kuvaus tiettyjen yhteysvälien liikenteestä 148 Liite 2. Päijät-Hämeen liiton palvelukartat 152

7 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 6/155 1 Tausta 1.1 Suunnitelman lähtökohdat Joukkoliikennesuunnitelma kattaa kaikki Päijät-Hämeen kunnat eli Lahden, Hollolan, Heinolan, Nastolan, Orimattilan, Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän, Padasjoen, Hartolan ja Sysmän alueet. Työn lähtökohtia ovat alueen nykyinen joukkoliikenteen tarjonta, palvelutaso ja kysyntä (väestön ja työpaikkojen sijoittuminen ja muut joukkoliikenteen kysyntää aiheuttavat kohteet). Työssä hyödynnetään aiempia selvityksiä ja suunnitelmia. Lisäksi työssä huomioidaan seudun strategiset tavoitteet. Näitä ovat muun muassa seudun yleiskaavatyö kuntajakoselvitys (Uusi kunta) Lahden liikennepoliittinen ohjelma Lahden kaupungin strategia KETJU-hanke, jossa on jo aiemmin määritelty seudulle palvelutasotavoitteet Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Lahden kaupungin palveluverkkosuunnitelma Lahden kaupungin keskustan kehittäminen Lainvoimainen maakuntakaava ja uusi maakuntakaavatyö Edellä mainituissa töissä on asetettu seudun joukkoliikenteelle mm. seuraavia tavoitteita. Tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne sekä erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Joukkoliikenneyhteyksiä parannetaan kuntakeskusten ja keskustaajaman välillä. Työssäkäyntiä Lahden kaupunkiseudulla helpotetaan parantamalla työssäkäyviä palvelevaa joukkoliikennettä. Edellyttää pendelöinnin suosimista keskustaajaman kaavoituksessa. Selvitetään kunnan tehtävä joukkoliikenteen järjestämisessä, liikenteen järjestämistapa sekä uusia lippujärjestelmiä. Lahden rautatieaseman yhteyteen toteutetaan Matkakeskus siten, että valtaosa linja-autoreiteistä kulkee Matkakeskuksen kautta. Joukkoliikenteen suunnittelua ohjaa joukkoliikenteestä vastaava lautakunta yhteistyössä aluelautakuntien kanssa. Joukkoliikenteen taso säilyy nykyisenä. Uusilta pientaloalueilta joukkoliikenneyhteydet Uudet alueet niin tiiviitä, että toimiva joukkoliikenne järjestettävissä Joukkoliikennereitit suunnitellaan siten, että pysäkeille on kohtuullinen kävelymatka Hyvä liikenneinfrastruktuuri ja liikennejärjestelmän toimivuus ovat tärkeitä väestön arkielämän kannalta. Kaupunkiseudulla matkojen ja matkaketjujen toimivuutta parantavat etenkin liikenneväylien laatu, laadukkaat joukkoliikenteen ratkaisut ja liikenteen hallinta. Lahden kaupungin strategisena päämääränä on, että Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä (Lahden kaupungin strategia 2025). Tämä edellyttää kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä erinomaista julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmää. Lahden liikennepoliittisissa linjauksissa esitetään joukkoliikenteeseen liittyviksi tavoitteiksi: yhdyskuntarakenteen tiivistäminen huomioiden joukkoliikenne henkilöautoliikenteen vähentäminen erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä kasvihuonepäästöjen vähentäminen

8 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 7/155 ajantasaisen liikennetiedon saaminen Trion terminaalin ja matkakeskuksen toteuttaminen 1.2 Suunnitelman tavoitteet Työssä on tavoitteena: laatia työn kannalta riittävän kattava nykytilanteen analyysi määrittää Lahden seudun joukkoliikenteen palvelutaso laatia periaatteellinen linjasto- ja aikataulusuunnitelma, joka huomioi kuntakohtaiset tavoitteet suunnitella Lahden seudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan valtakunnalliseen joukkoliikennejärjestelmään arvioida eri liikenteen järjestämistapojen vaikutuksia palvelun laatuun ja kustannuksiin. 1.3 Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen EU:n palvelusopimusasetus 1 (PSA) ja sen mukainen Suomen uusi joukkoliikennelaki (JLL, /869) ovat astuneet voimaan Niiden myötä Suomen joukkoliikennelainsäädäntö on uudistunut. Jatkossa joukkoliikenne on järjestettävä joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. PSA:ta on noudatettava, kun toimivaltainen viranomainen järjestää liikenteen markkinaehtoista liikennettä monilukuisempana, luotettavampana, korkealaatuisempana tai edullisempana. Päijät-Hämeessä joukkoliikennettä on tuettu esimerkiksi lippujen hintoja alentamalla ja ostoliikenteenä eli liikenne ei ole uuden lain mukaan puhtaasti markkinaehtoista. Entisen lainsäädännön mukaiset linjaliikenneluvat on pääosin muutettu siirtymäajan sopimuksiksi. Siirtymäajan sopimuksissa noudatetaan jo palvelusopimusasetusta, mutta sopimukset ovat nimensä mukaisesti voimassa vain lain siirtymäaikana. Joukkoliikennettä ei voida siirtymäajan jälkeen järjestää samalla tavoin kuin siirtymäajan sopimuksilla. Päijät-Hämeen kuntien joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät kuuluvat tehtävää varten perustetulle Lahden seudun joukkoliikennelautakunnalla. Asioiden valmistelu ja täytäntöönpano on keskitetty Lahden kaupungille vastuukuntamallin mukaisesti. Näitä tehtäviä hoitamaan Lahden kaupunki on perustanut alkaen joukkoliikennelogistikon toimen. Toimivaltainen viranomainen päättää, miten joukkoliikenne sen toimivaltaalueella järjestetään. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on uuden joukkoliikennelain mukaan määritettävä toimivalta-alueensa palvelutaso, mikä on yksi tämän suunnitelman tavoitteista. Palvelutason oltava sen tasoinen, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Palvelutason määrittely ohjaa joukkoliikennepalvelujen järjestämistä alueella (Liikennevirasto 2010, Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn). Palvelutason toteuttamiseen kunnat sitoutuvat käytännössä mm. liikennepalveluja ostaessaan. Siirtymäajan jälkeen joukkoliikenne voi olla joko markkinaehtoista (ME) tai palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaista liikennettä. Järjestämistapa voi olla erilainen toimivaltaisen viranomaisen eri alueilla tai yhteysväleillä. Asiaa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. 1 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista

9 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 8/155 Kuva 1. Joukkoliikenteen järjestämistavan valintaprosessi siirtymäajan liikennöintisopimusten umpeuduttua (LVM). Kuvan selitykset: = Toimivaltainen viranomainen ratkaisee PSA-mallin ja markkinaehtoisen (ME) mallin välillä. = PSA: malli, jossa toimivaltainen viranomainen maksaa korvauksia tai myöntää yksinoikeuksia = Lisäostoilla ja yleisellä säännöllä täydennetään markkinaehtoista mallia PSA:n keinoin = ME: markkinaehtoinen malli, jossa viranomainen ei rajoita markkinoille tuloa, tarjonnan määrää, eikä matkalippujen hintoja. Siirtymäajan sopimusten jälkeen liikenne voidaan järjestää täysin markkinaehtoisesti, jolloin toimivaltainen viranomainen vain hyväksyy reittiliikenneluvat, eikä liikenteen tukemiseen käytetä julkista rahaa (kuvassa vaaleansinisellä). Liikennetyypeittäin ja/tai toimivaltaalueittain voidaan valita eri malli liikenteen järjestämiseen. Seuraavaksi on tarkasteltu tarkemmin eri liikenteen järjestämistapoja. Puhdas markkinaehtoinen liikenne Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että siirtymäajan liikennöintisopimusten sopimuskauden lakattua riittävä palvelutaso voidaan saavuttaa ilman viranomaisen puuttumista liikenteen järjestämiseen, eikä liikenteen sääntely muutoinkaan ole tarpeen, voidaan joukkoliikenne jättää puhtaasti markkinaehtoiseksi. Markkinaehtoisessa liikenteessä joukkoliikenteen palvelutaso muodostuu liikennöitsijöiden anomien reittiliikennelupien mukaisesti. Viranomainen voi käyttää vain hakijan soveltuvuuteen liittyvää sääntelyä, joka käytännössä tarkoittaa vain liikennöintiin oikeuttavien lupien edellyttämistä, luvanhaltijan yleistä kelpoisuutta koskevia vaatimuksia, liikennöinnin vähimmäisvaatimusta, aikataulukausien vahvistamista ja vaatimusta informaatiosta, jota informaatio- ja lippujärjestelmää käyttää. Markkinaehtoisessa liikenteessä palveluiden tarjonnan (reitit ja tasaväliset aikataulut) rajoittamis- ja muut sääntelymahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Palvelusopimusasetus ei anna oikeutta markkinaehtoisen liikenteen tarjonnan rajoittamiselle muutoin, kuin jos markkinaehtoinen liikenne vaikeuttaisi liikenteen järjestämistä PSA:n mukaisella tavalla. PSA ei näin ollen anna keinoja markkinaehtoisen liikenteen tarjonnan rajoittamiselle tilanteissa, joissa uusi markkinaehtoinen liikenne esimerkiksi vakavasti heikentäisi olemassa olevan markkinaehtoisen liikenteen kannattavuutta. Jos viranomainen haluaa rajoittaa markkinaehtoista liikennettä, tulee sen tapahtua mm. joukkoliikennelakia koskevan hallituksen esityksen perusteluiden mukaisesti.

10 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 9/155 Kansallisen joukkoliikennelain 22 :ään on kuitenkin otettu säännös, jonka mukaisesti toimivaltainen viranomainen voisi rajoittaa uusien reittiliikennelupien hyväksymistä mm. määritetyn palvelutason ylittymisen vuoksi. Käytännössä tämän lainkohdan soveltaminen kohtaa merkittäviä vaikeuksia, koska soveltamisessa viranomaisten on erityisesti huomioitava EU:n kilpailuoikeutta koskevat säännökset. Tähän on viitannut mm. eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta lakiesityksestään antamassaan mietinnössä. Tätä asiaa on käsitelty hallituksen esityksessä joukkoliikennelaiksi (HE 110/2009 vp) luku 3.2, ss Markkinaehtoinen liikenne ja lisäostot On todennäköistä, että markkinaehtoisella liikenteellä palvelutaso voi olla riittävä silloin, kun matkustajia on paljon, esimerkiksi ruuhka-aikoina. Riittävän palvelutason takaaminen myös hiljaisempina aikoina, kuten iltaisin ja viikonloppuisin voi kuitenkin vaatia ostoliikennettä. Markkinaehtoinen liikenne ja yleinen sääntö Yleisellä säännöllä tarkoitetaan toimenpidettä, jota sovelletaan kaikkeen joukkoliikenteeseen tietyllä maantieteellisellä alueella (LVM 41/2009). Yleinen sääntö on keino, jolla markkinaehtoisessa liikenteessä voidaan tukea liikennettä määräämällä hintavelvoite. Yksinkertaistetusti ilmaistuna liikennöitsijät velvoitetaan tällöin perimään matkustajilta markkinahintaa alempi hinta, ja hinnanalennus korvataan liikennöitsijöille. Yleisen säännön käytössä on kuitenkin joitain rajoitteita: Hintavelvoitteella tarkoitetaan viranomaisen vahvistaman tariffin noudattamista määritetyllä alueella. Tariffi voi olla yleinen, kaikkia matkustajaryhmiä koskeva tai koskea vain määrättyä matkustajaryhmää (esim. koululaiset, eläkeläiset tai varusmiehet). Korvaus hintavelvoitteesta on maksettava liikennöitsijöille yhdenvertaisilla ja syrjimättömillä tavoilla. Korvaus ei saa olla liian pieni eikä liian suuri. Korvaus lasketaan ns. PALKO-mallin mukaisesti. Yleinen sääntö on ns. normipäätös, jollaisia voidaan antaa vain lailla, asetuksella tai valtioneuvoston päätöksellä. Julkisen subvention määrästä ei voida liikennöitsijöiden kanssa etukäteen sopia, vaan tuki, mukaan lukien kohtuullinen voitto, joudutaan laskemaan yrityskohtaisesti ja maksamaan siten kuin palvelusopimusasetuksessa ja sen liitteessä määrätään. Ennakkomaksujen perusteista ja määristä voidaan luonnollisesti sopia. Siirtymäajan liikennöintisopimuksissa on asetettu liikennöitsijöille hintavelvoite. Tästä aiheutuvat korvaukset maksetaan samalla tavoin kuin yleisessä säännössä laskettaisiin. Käytännössä tämä edellyttää jälkilaskentaa, jolla varmistetaan, ettei lipputuki ole ollut ylikompensoivaa. Yleinen sääntö ei koske siirtymäajan sopimuksia eikä siirtymäaikaa. Siirtymäajan sopimusten voimassaoloaikana liikenne ei ole markkinaehtoisesta, vaan sopimusperusteisesti järjestettyä PSA-liikennettä. Yleisen säännön käytettävyyteen vaikuttavia seikkoja Käyttöoikeussopimuksessa (ks. myöhemmin) on kyse yleensä yksinoikeudesta tai yksinoikeudeksi tulkittavasta erityisoikeudesta liikennöintiin sovitulla alueella ja/tai reitillä sovittuina ajankohtina. Sen sijaan yleistä sääntöä sovellettaessa tällaista kilpailulta suojattua oikeudellista asemaa ei ole. Yleiseen sääntöön perustuvassa mallissa viranomaisen vaikutusmahdollisuudet liikenteen palvelutasoon olisivat käytännössä olemattomat. Olisi esimerkiksi mahdotonta järjestää aluetyyppiin nähden tasapuolinen palvelutarjonta eri alueille. Yleiseen sääntöön perustuvassa järjestelmässä tulisi mitä todennäköisimmin olemaan myös joukkoliikennejärjestelmän hallittavuuteen (mm. tiedottaminen, lipunmyynti, matkaketjujen sujuvuus) liittyviä ongelmia.

11 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 10/155 Korvauksiin ovat oikeutettuja niin alueella jo liikennöivät ns. vanhat liikennöitsijät kuin myös markkinoille tulevat uudet liikenteenharjoittajat. Uusi joukkoliikennelaki ei enää anna aiemman henkilöliikennelain tavoin viranomaisille oikeutta rajoittaa liikennepalveluiden tarjoajien ja tarjonnan määrää. Markkinoille tulon ennakkosääntelyn keinot ja mahdollisuudet eivät ole aikaisemmin valinneen tilanteen mukaisia, vaikka ns. sallittu minimisääntely tulkittaisiin laajastikin. (LVM 41/2009.) Toinen yleisen säännön käytettävyyteen vaikuttava seikka on se, että liikenteenharjoittajille maksettavista korvauksista ei voida jälkeen enää tehdä nykyisen kaltaisia kuntatai seutulippusopimuksia. Näissä kunta- ja seutulippusopimuksissa korvaus on perustunut LVM:n vahvistaman tariffin ja kuntien päättämän, tätä alemman tariffin erotuksen perusteella maksettavaan, matkakohtaiseen lipputukeen. Kuten edellä todettiin, yleistä sääntöä käytettäessä korvauksesta ei voida etukäteen sopia, vaan sen suuruus vahvistetaan liikenteenharjoittajakohtaisesti jälkikäteen toteutuneiden tuottojen ja kustannusten perusteella PSA:n mukaisesti. Liikenteenharjoittajille liikennöintivelvoitteista maksettavat korvaukset vaihtelevat yrityksittäin ja niihin vaikuttaa mm. kunkin yrityksen kustannus- ja pääomarakenne. (LVM 41/2009.) Toimivaltaisen viranomaisen on siten talousarvion yhteydessä usein vaikea arvioida etukäteen riittävän tarkasti, paljonko julkisia varoja vaaditaan hintavelvoitteen kompensoimiseksi. Tämän vuoksi on mahdollista, että yleistä sääntöä sovellettaisiin ainakin alkuvaiheessa vain jonkun erityisryhmän matkalippujen hintoja määrättäessä. Tuolloin matkustajien ja matkustuksen määrä eli palveluiden kysyntä voidaan etukäteen kohtuullisen luotettavasti ennustaa. (LVM 41/2009.) Yleisen säännön käyttöä heikentää myös se, että sääntöä sovelletaan vain markkinaehtoiseen liikenteeseen. Lisäksi yleisen säännön soveltamisesta päättää valtioneuvosto. Käyttöoikeussopimukset Käyttöoikeudella tarkoitetaan korvausta vastaan luovutettavaa oikeutta johonkin esineeseen tai palveluun. Julkisen liikenteen käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen ja liikenteenharjoittajan välistä, julkisia palveluhankintoja koskevaa sopimusta, joka sisältää yleensä yksinoikeuden tai erityisoikeuden julkisen liikenteen liikenneverkon tai sen osan käyttöön, mutta eroaa tavallisesta joukkoliikenteen ostosopimuksesta tai tilaaja-tuottajamallin mukaisesta liikennöintisopimuksesta mm. siten, että kustannus- ja tuloriski ja vastaavasti myös suunnittelu- ja markkinointivastuu on viimeksi mainittuja sopimustyyppejä enemmän liikenteenharjoittajalla. Tähän liittyy keskeisesti se, että liikenteenharjoittaja saa matkalipuista kertyvät tulot joko kokonaan tai ainakin merkittävältä osalta ja vastaavasti voi mm. omalla suunnittelu- ja markkinointityöllään vaikuttaa liikevaihtonsa lisäämiseen. Joukkoliikenteen osalta toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tehdä päätös joukkoliikenteen järjestämisestä PSA:n mukaisesti. Eräs keino PSA:n toteuttamiseen on tehdä liikennöitsijöiden kanssa käyttöoikeussopimuksia. Tällöin liikennöitsijällä on yksinoikeus kyseisen alueen joukkoliikenteen hoitamiseen. Käyttöoikeussopimuksessa sovitaan, millä hinnalla liikennöitsijä sitoutuu järjestämään joukkoliikenteen määritetyn palvelutason mukaiseksi. Käyttöoikeussopimuksia ei tarvitse kilpailuttaa, jos sopimuksen arvo on alle miljoona euroa/vuosi tai ajokilometrejä alle km/vuosi. Alle 23 auton yrityksille kynnysarvot ovat kaksinkertaisia. Käytännössä Lahden toimivaltaisen viranomaisen alueella kynnysarvot ylittyvät, ja käyttöoikeussopimukset pitää kilpailuttaa. Käyttöoikeussopimusten myötä liikennöitsijöiden markkinatilanne voi muuttua. Markkinoiden toimimiseksi on luontevaa, että käyttöoikeussopimukset kilpailutetaan useassa erässä. Käyttöoikeussopimuksissa merkittävä osa liikenteen suunnittelusta on liikennöitsijän vastuulla ja lipputulot saa liikennöitsijä. Kilpailutuksen avulla valitaan liikennöitsijä, joka tarjoaa

12 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 11/155 parhaan palvelutason määritetyllä hinnalla tai liikennöitsijä, joka alhaisimmalla korvauksella hoitaa määritetyn palvelutason. Käyttöoikeussopimusten etuna on, että liikennöitsijä saa lipputulot, mikä kannustaa parempaan liikenteen laatuun kuin tilaaja-tuottajamallissa, jossa lipputulot saa vain tilaaja. Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottajamallissa toimivaltainen viranomainen tilaa joukkoliikennepalveluiden tuotannon liikennöitsijöiltä kilpailuttamalla. Bruttokustannusmallissa lipputuloriski on viranomaisella. Nettokustannusmallissa lipputuloriski on liikennöitsijällä. Tilaaja vastaa yleensä reittien ja aikataulujen suunnittelusta, lippujärjestelmästä, markkinoinnista ja tiedotuksesta. Liikenteen tuotannon suunnittelusta vastaa liikenteenharjoittaja. Suomessa Helsingin seudun liikenne (HSL) sekä Turun ja Tampereen kaupungit käyttävät bruttokustannusmallia. Seinäjoella käytetään nettokustannusmallia. Ruotsissa tilaajatuottajamalli poikkeaa Suomessa käytetyistä menettelytavoista. Ruotsissa tilaaja määrittelee joukkoliikenteen palvelutason, linjaston ja liikennöintiajat. Liikennöitsijä tekee tarkan aikataulu- ja työvuorosuunnittelun. Suomessa sovelletuissa malleista tilaaja tekee myös aikataulusuunnittelun, kun taas liikennöitsijä vastaa työvuorosuunnittelusta. Ruotsin malli keventää tilaaja-tuottajamallin viranomaisorganisaatiota jonkin verran. Tilaaja-tuottajamallilla todennäköisesti saataisiin paras palvelutaso. Käytännössä tällöin kunnat myös tukevat joukkoliikennettä enemmän. Viranomaisen oma tuotanto Teoriassa mahdollinen tapa joukkoliikenteen järjestämiseen on myös viranomaisen oma tuotanto, jossa esimerkiksi kunnallinen liikelaitos tuottaa joukkoliikennepalvelut. Koska Lahden seudun kunnilla ei tällä hetkellä ole omaa tuotantoa, ei vaihtoehto ole realistinen siirtymäajan sopimusten päättyessäkään. Turussa ja Tampereella on jonkin verran omaa linja-autoliikenteen tuotantoa, ja Helsingissä raitiovaunu- ja metroliikenne tuotetaan omana tuotantona. Yritysaloitteinen PSA EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ei tunne yritysaloitteista PSA:ta. Kyse on siten joukkoliikennelain suomalaisesta sovelluksesta. Yritysaloitteisella PSA:lla tarkoitetaan käyttöoikeussopimusten tekemistä poikkeavalla tavalla. Normaalisti aloitteen PSA:n soveltamisesta tekee toimivaltainen viranomainen. Yritysaloitteisessa PSA:ssa yrittäjä eli liikennöitsijä tekee palvelutasosuunnitelman, jonka mukaisesti se aikoisi tuottaa joukkoliikenteen. Liikennöitsijä esittää toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelman ja tarvittavan rahoituksen suuruuden. Liikennöitsijä saa liikenteestä lipputulot. Kuten käyttöoikeussopimuksessa, liikennöitsijälle maksettaisiin korvaus tietyn palvelutason ylläpitämisestä. Yritysaloitteinen PSA ei mahdollista yleisen säännön soveltamista, koska yleinen sääntö pohjautuu markkinaehtoiseen liikenteeseen. Yritysaloitteisella PSA:lla tarkoitetaan käytännössä käyttöoikeussopimusta, koska siihen sovelletaan käyttöoikeussopimuksen suorahankinnan kynnysarvoja. Koska kynnysarvot ylittyvät Lahden seudulla, pitäisi liikenne kilpailuttaa, vaikka aloite olisikin tullut yritykseltä, eli käytännössä yritysaloitteista PSA:ta ei sovelleta.

13 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 12/155 Yhteenveto lain vaikutuksista Lahden seudulla Taulukko 1. Yhteenveto joukkoliikennelainsäädännön muutosvaikutuksista Lahden seudulla. Alue Henkilöliikennelaki PSA:n ja joukkoliikennelain PSA ja Joukkoliikennelaki asti siirtymäaika Lahti Liikenne perustunut linjaliikennelupiin. Joukkoliikennettä tuettu ensisijaisesti sarja- ja kaupunkilippuja alentamalla. Muu seutu Ostoliikennettä ei ollenkaan Kaupunki lupaviranomaisena Liikenne perustunut linjaliikennelupiin. Ostoliikenteellä on paikattu palvelutasopuutteita. Lisäksi lipputukea, joka on kohdistunut Heinolan kaupunkilippuun ja muiden kuntien seutulippuun. Epäsäännöllisten matkojen sarjalippuja ei ole tuettu. Lääni lupaviranomaisena. Liikenne perustuu siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, jotka päättyvät Sopimuksissa noudatetaan PSA:ta. Joukkoliikennettä tuettu ensisijaisesti sarja- ja kaupunkilippuja alentamalla. Ostoliikennettä PSA:n mukaan. Kaupunki toimivaltaisena viranomaisena koko seudulla. Siirtymäajan liikennöintisopimukset, jotka voimassa osin asti (voidaan irtisanoa päättyviksi). ELYn siirtymäajan sopimukset voimassa pidempään, voidaan irtisanoa päättyviksi Täydentävässä ostoliikenteessä sovelletaan PSA:ta. Lisäksi lipputukea, joka on kohdistunut Heinolan kaupunkilippuun ja muiden kuntien seutulippuun. Epäsäännöllisten matkojen sarjalippuja ei ole tuettu. Lahti seudun toimivaltaisena viranomaisena. Rajan ylittävässä liikenteessä ELY. Jos Lahdessa halutaan nykyisen kaltainen joukkoliikenne, on sovellettava PSA:ta. Vaihtoehtoisia toteutustapoja: o Käyttöoikeussopimukset o Tilaaja-tuottajamalli o Viranomaisen oma tuotanto o Yleinen sääntö, joka edellyttää valtioneuvoston päätöstä Liikenteen järjestämistapoja ovat markkinaehtoinen liikenne tai PSA:n mukainen liikenne: o Käyttöoikeussopimukset o Tilaaja-tuottajamalli o Viranomaisen oma tuotanto o Yleinen sääntö, joka edellyttää valtioneuvoston päätöstä Markkinaehtoista liikennettä todennäköisesti Helsinkiin päättyvät pikavuorot ja mahdollisesti muut pikavuorot. Toimivalta-alueella voidaan soveltaa useampia liikenteen järjestämistapoja Valtionavustusasetuksen uudistuminen Uusi asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista ( /275) on tullut voimaan huhtikuussa 2010 ja on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Muutokset varsinaisessa valtionavustusasetuksessa eivät ole merkittäviä aiempaan asetukseen. Muutoksia aiempaan asetukseen ovat esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikennetuen lisääminen valtionavustuslajiksi sekä matkakeskuksia ja muita henkilöliikenteen asemia koskevan avustuksen laajentaminen vaihtopysäkeille. Seutulippujen vyöhykkeellisyys on uudessa valtionavustusasetuksessa mahdollinen. Asetuksen mukaan ELY-keskukset voivat yhä avustaa kuntia joukkoliikenteen järjestämisessä ja tukea keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelman hankkeita. Valtionavustusasetusta merkittävämpi seikka on, missä määrin valtion budjetissa myönnetään rahoitusta valtionavustusasetuksen kautta jaettavaksi. On mahdollista, että joukkoliikenteen rahoitus ei kasva kustannuksia vastaavasti tai saattaa jopa pienentyä. Asetuksessa määritetään vain joukkoliikenteen tuen suhteelliset enimmäismäärät. Käytännössä asetus ei takaa, että kunnille myönnettäisiin niiden haluama joukkoliikenteen tuki.

14 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 13/155 2 Nykytila 2.1 Viranomaisen toimivallan tarkastelu Aiemmin kun liikennöinti oli järjestetty vanhan henkilöliikennelain mukaisesti pääosin linjaliikennelupamalliin perustuen, Lahden kaupunki myönsi luvat Lahden kaupungin alueella tapahtuvaan liikennöintiin ja lääninhallitus Lahden kaupungin rajat ylittävään tai muuten läänin alueella tapahtuvaan liikennöintiin. Uuden joukkoliikennelain mukaan Lahden toimiessa lähtien vastuukuntamallin mukaisesti koko Päijät-Hämeen toimivaltaisena viranomaisena, Lahden kaupunki päättää Päijät-Hämeen sisäisen, toimivalta-alueen sisällä harjoitettavan, liikennöinnin järjestämistavasta, ja myöntää tarvittavat luvat. Päijät-Hämeen rajat ylittävässä liikennöinnissä toimivaltainen viranomainen on ELY-keskus. Toimivaltainen ELY-keskus määräytyy sen mukaisesti, minkä ELYn alueella reitti kulkee. Jos reitti kulkee usean ELY-keskuksen alueella, kuuluu kyseinen reitti sen ELY-keskuksen toimivaltaan, jonka alueella sijaitsee pisin osa reitistä. Siirtymäajan liikennöintisopimusten voimassaoloaikana toimivaltaisen viranomaisen vaikutusmahdollisuudet liikenteen tarjontaan ovat erittäin rajalliset. Siirtymäajan liikennöintisopimuksilla on lain mukainen yksinoikeus. Siten ei ole mahdollista tarjota esimerkiksi uutta liikennettä, jos se heikentäisi siirtymäajan sopimusten taloudellista tuottoa. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta on päättänyt järjestää liikenteen PSA:n mukaisesti tilanteissa, joissa siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ei saada riittävää peruspalvelutasoa. Lisäksi asettaessaan hintavelvoitteita joukkoliikennelain 14 :n 4 momentin mukaisesti, on tehty päätös liikenteen järjestämisestä PSA:n mukaisesti. Toimivaltainen viranomainen voi päätöksen perusteella hankkia täydentävää liikennettä tarjouskilpailumenettelyllä ja tukea liikennöintiä. Lahden joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen alueen sisäiset siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat pääosin voimassa asti. Näitä sopimuksia ei voi irtisanoa päättymään aiemmin. Ainoastaan Lahden ja Padasjoen välisessä liikenteessä Niemisten Linjojen sopimuksista yksi on voimassa vuoden 2015 loppuun ja toinen helmikuuhun 2017 asti. Nämä Niemisten Linjojen sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Edellytyksenä on, että toimivaltainen viranomainen on tehnyt joukkoliikennelain 14 :n 4 momentin mukaisen päätöksen liikenteen järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti ja järjestää liikenteen tarjouskilpailumenettelyllä. Avoimen joukkoliikenteen lisäksi Lahden sivistystoimi ja osa muista kunnista hankkii pelkästään koululaisille tarkoitettua suljettua liikennettä. Lahden kaupungin toimivaltaisen viranomaisen alueella on lisäksi entisten lääninhallitusten, nykyisten ELYjen sopimia siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Näiden sopimusten mukainen liikenne on Lahden toimivalta-alueen rajan ylittävää liikennettä. Joillakin yhteysväleillä ne muodostavat suurimman osan nykyisestä palvelutarjonnasta. ELY:n sopimuksista karkeasti ottaen noin puolet päättyy vuoteen 2014 mennessä. Loput sopimukset ovat voimassa pidemmän aikaa. Pisimmillään sopimukset ovat voimassa vuoden 2018 loppuun asti. ELYn osalta siirtymäajan liikennöintisopimukset voidaan irtisanoa päättyviksi aikaisintaan , jos sopimus on pidempään voimassa. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen toimivaltaisella viranomaisella on täydet mahdollisuudet järjestää joukkoliikenne parhaaksi katsomallaan tavalla joukkoliikennelakia ja PSA:ta soveltaen. Uuden lain vaikutuksia on osin kuvattu jo aiemmin luvussa 1.2.

15 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 14/ Liikenteen järjestämistapa Päijät-Hämeen joukkoliikenne on järjestetty pääosin siirtymäajan liikennöintisopimuksin. Seudun sisäistä liikennettä koskevat sopimukset on tehty liikennöitsijöiden ja toimivaltaisen viranomaisten eli Lahden kaupungin välillä. Seudun rajat ylittävää liikennettä koskevat sopimukset on tehty liikennöitsijöiden ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELYjen välillä. Siirtymäajan sopimusten taustalla ovat aiemman lainsäädännön mukaiset linjaliikenneluvat. Siirtymäajan sopimusten lisäksi on kuntien ostoliikennettä. Heinolan kaupunki ostaa koulupäivinä (ma-pe) aamu- ja iltavuorot, lauantaisin ja sunnuntaisin paikallisliikennettä sekä koulujen loma-aikoina maanantaista sunnuntaihin liikennettä. Näihin saadaan ELY:n kautta valtionavustusta. Vuonna 2010 valtionavustuksen osuus oli 30 prosenttia. Kesällä koko seudulla ostetaan joitakin linja-autovuoroja arkisin (ma-pe) sekä lauantaisin. Lisäksi kuntien ostamaa palveluliikennettä on Lahdessa, Heinolassa, Hollolassa, Asikkalassa ja Orimattilassa. Koululaisvuorot olivat aikaisemmin kaikille avointa joukkoliikennettä. Tulevat kilpailutukset tehdään joukkoliikennelain mukaisesti, eikä niiden avoimuudesta ole vielä varmaa tietoa. Siirtymäajan liikennöintisopimuksissa korvataan liikennöitsijöille lipputuotteiden asiakashintojen alentamisesta aiheutuvia tulonmenetyksiä. Hintavelvoitteen korvaamisesta on tehty lisäasiakirja siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Hintavelvoitteesta maksetaan liikennöitsijöille ennakkomaksua. Lisäksi jälkikäteen tarkistetaan, ettei hintavelvoitteella ole maksettu PSA:ssa tarkoitettua ylikompensaatiota. Tarkistuksessa käytetään PSA:n 6. artiklan ja nk. PALKO-mallia siirtymäajan liikennöintisopimusten mukaisesti. Lisäasiakirjoissa on sovittu periaatteista ja menettelytavoista, joiden mukaan ELY ja Lahden kaupungin toimivaltainen viranomainen korvaavat liikenteenharjoittajille PSA:n mukaisesti asetetusta hintavelvoitteesta aiheutuvan tulon menetyksen. 2.3 Linjasto ja liikennöintikustannukset Lahden paikallisliikenne Paikallisliikennettä on Lahden kaupunkialueella. Paikallisliikenteen vuorovälit ovat pääosalla linjoja arkisin 30 minuuttia, joillakin 20 minuuttia. Keskeisimpiä alueita palvelee useampi linja, jolloin vuoroväli on 10 minuuttia. Keskustaterminaalina toimii Kauppatori, jossa on hyvät vaihtoyhteydet linjalta toiselle. Vuorovälit ja liikennöintikustannukset paikallisliikenteen linjoilla on esitetty seuraavissa taulukoissa. Lahden paikallisliikenteen linjakartta on esitetty seuraavassa kuvassa. Vuorovälit on esitetty yleissuunnitelmatasoisesti. Taulukossa on esitetty vain arjen ruuhkasekä päiväliikenteen ja viikonlopun päiväliikenteen vuorovälit. Lisäksi vastaavilta liikennöintijaksoilta on esitetty kierrosajat. Vuorovälit ovat keskimääräisiä. Joillakin linjoilla on lisäksi yksittäisiä lisälähtöjä.

16 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 15/155 Taulukko 2. Vuorovälit Lahden paikallisliikenteen linjoilla (talvi ). Mukana on lisäksi Salpakankaalle, Nastolaan ja Orimattilaan liikennöivät paikallisliikenteen linjat. Ruuhka (arki) Päivä (arki) La (klo 9-19) Su (klo 12-19) vuorovälaikvälaikvälaikvälaika kierros- vuoro- kierros- vuoro- kierros- vuoro- kierros- Linja Reitti 1 Kiikkula-Kauppatori-Joutjärvi Korpikankare-Kauppatori-Viuha Rautakankare-Kauppatori-Viuha Tiilijärvi-Kauppatori-Hiekkanummi A Tiilikangas-Kauppatori-Karisto Ah Kauppatori-Tiilikangas B/Ch Lahti-Hollola (Tiilikangas) Bn Lahti-Nastola (Uusikylä) Cn Lahti-Nastola (Harjuviidantie) R Salpaus-Lahti-Nastola (Harjuviidantie) Metsäkangas-Kauppatori-Hörölä a Metsämaa-Kauppatori b Orimattila-Kauppatori a Hennala-Kauppatori b Herrasmanni-Kauppatori Ala-Oikeroinen-Kauppatori-Kiveriö Pyhätön-Kauppatori-Nikkilä Patoniitty-Kauppatori-Vipusenkatu Kauppatori-Ruoriniemi Riihelä-Kauppatori-Liipola Mukkula-Kauppatori-Liipola Soltti-Kauppatori-Patoniitty Karjusaari-Kauppatori-Saksala Palvelulinja: Kilpiäinen-Kauppatori-PHKS Jalkaranta-Kauppatori-Ämmälä Jalkaranta-Kauppatori-Renkomäki Jalkaranta-Kauppatori-ABC Renkomäki HLA Lahti-Heinola HLAmt PHKS-Ras-Heinola Heinola: Keskusta-(Pirttiniemi)-Kirkonkylä Liikennöintikustannukset on laskettu vuorokauden yksinkertaistettujen liikennöintijaksojen avulla. Liikennöintikustannukset on laskettu talviviikon perusteella. Vuosittaiset liikennöintikustannukset on laskettu laajentamalla talviviikon suoritteet 50:lla. Yksikkökustannuksina on käytetty 2,25 eur/km. Luku on liikennöitsijöiden Tilastokeskukselle ilmoittamien lukujen ja Linja-autoliiton (LAL) laskema keskimääräinen tuotantokustannus. LAL:n keskimääräisiin kustannuksiin on lisätty 9 % kuvaamaan kohtuullista voittoa. Liikennöintikustannukset on arvioitu yleissuunnitelmatasoisesti. Virhettä voivat aiheuttaa esimerkiksi yksikkökustannusten oikea taso ja lisäksi liikennöintijaksojen laajentaminen vuositasolle. Laajentamisesta aiheutuva virhe on 5-10 %. Muissa töissä on kuitenkin todettu, että laajentamisesta aiheutuva virhe jää huomattavasti tätä pienemmäksi, kunhan yksikkökustannus on oikean tasoinen.

17 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 16/155 Taulukko 3. Lahden paikallisliikenteen arvioidut liikennöintikilometrit ja kustannukset vuodessa (arvio talvikauden liikenteen perusteella). Mukana on lisäksi Salpakankaalle, Nastolaan ja Orimattilaan liikennöivät paikallisliikenteen linjat. Linja Reitti km/vuosi eur/vuosi 1 Kiikkula-Kauppatori-Joutjärvi Korpikankare-Kauppatori-Viuha Rautakankare-Kauppatori-Viuha Tiilijärvi-Kauppatori-Hiekkanummi A Tiilikangas-Kauppatori-Karisto Ah Kauppatori-Tiilikangas B/Ch Lahti-Hollola (Tiilikangas) Bn Lahti-Nastola (Uusikylä) Cn Lahti-Nastola (Harjuviidantie) R Salpaus-Lahti-Nastola (Harjuviidantie) Metsäkangas-Kauppatori-Hörölä a Metsämaa-Kauppatori b Orimattila-Kauppatori a Hennala-Kauppatori b Herrasmanni-Kauppatori Ala-Oikeroinen-Kauppatori-Kiveriö Pyhätön-Kauppatori-Nikkilä Patoniitty-Kauppatori-Vipusenkatu Kauppatori-Ruoriniemi Riihelä-Kauppatori-Liipola Mukkula-Kauppatori-Liipola Soltti-Kauppatori-Patoniitty Karjusaari-Kauppatori-Saksala Palvelulinja: Kilpiäinen-Kauppatori-PHKS Jalkaranta-Kauppatori-Ämmälä Jalkaranta-Kauppatori-Renkomäki Jalkaranta-Kauppatori-ABC Renkomäki HLA Lahti-Heinola HLAmt PHKS-Ras-Heinola Heinola: Keskusta-(Pirttiniemi)-Kirkonkylä yhteensä yht. Lahti+Nastola+Hollola

18 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 17/155 Kuva 2. Lahden paikallisliikenteen linjakartta (Lahden paikallis- ja lähiliikenteen aikataulut ) Nastolan suunnan bussiliikenne Lahdesta Nastolan kuntakeskukseen on paikallisliikenteen tasoinen palvelutaso. Vuorovälit ovat arkipäivisin noin 30 minuuttia. Nastolan liikenne (linjat 4B, 4C ja 4R) on osin integroitu Lahden kaupungin sisäiseen paikallisliikenteeseen. Nastolan kuntakeskuksen reittikartta on esitetty seuraavassa kuvassa. Nastolan suunnan linjojen reitit Lahdessa on esitetty Lahden paikallisliikenteen linjakartassa. Vuorovälit ja liikennöintikustannukset on myös esitetty Lahden paikallisliikenteen linjojen yhteydessä. Nastolaa palvelee myös Kouvolan suunnan pidempimatkainen liikenne. Näiden linjojen liikennöintikustannuksia on arvioitu erikseen ja ne sisältyvät alueen muun liikenteen tarjonnan yhteydessä esitettyihin lukuihin. Lisäksi Pyhäntaan ja Rakokiven välillä liikennöi palvelulinja kerran viikossa.

19 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 18/155 Kuva 3. Nastolan paikallisliikenteen linjojen 4B, 4C ja 4R linjakartta (Lahden paikallis- ja lähiliikenteen aikataulut ) Hollolan suunnan bussiliikenne Lahdesta Hollolan Salpakankaalle on paikallisliikenteen tasoinen palvelutaso. Salpakankaalle liikennöivät paikallisliikenteen linjat 3, 4A, 4B ja 4C. Näiden linjojen reitit Salpakankaalla on esitetty seuraavassa kuvassa. Linjojen reitit Lahden alueella on esitetty aiemmin Lahden paikallisliikenteen reittikartassa. Vuorovälit ja liikennöintikustannukset on myös esitetty Lahden paikallisliikenteen linjojen yhteydessä. Salpakangasta palvelee myös Riihimäen ja Hämeenkosken sekä Lammin suuntien pidempimatkainen liikenne. Näiden linjojen liikennöintikustannuksia on arvioitu erikseen ja ne sisältyvät alueen muun liikenteen tarjonnan yhteydessä esitettyihin lukuihin. Hollolan kirkonkylään liikennöi linja 40. Pääsääntöisesti linjaa liikennöidään rengaslinjana Lahden ja kirkonkylän välillä joko Salpakankaan tai Jalkarannan kautta. Linja 40B liikennöi reittiä myötäpäivään ja 40C vastapäivään. Linjaa 40 liikennöi Pekolan Liikenne. Hollolan eteläpuolisia alueita palvelevat myös Mannerkiven Liikenteen vakiovuorot. Lisäksi Hollolassa ajetaan HOPPA-palveluliikennettä. Haja-asutusalueilla ajetaan neljällä eri reitillä, jokaisella 1-2 arkipäivänä viikossa. Salpakankaan alueella arkipäivinä tarjottavan asiointiliikenteen reitti määräytyy asiakkaiden tarpeiden perusteella yhtä kuntakeskuksen kiinteää pysäkkiä lukuun ottamatta.

20 Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 19/155 Kuva 4. Hollolan kuntakeskuksen linjakartta (Lahden paikallis- ja lähiliikenteen aikataulut ) Lahti Heinolan-välin liikenne ja Heinolan sisäinen liikenne Liikenne perustuu koulujen lukuvuoden aikana siirtymäajan liikennöintisopimuksin harjoitettavaan liikenteeseen. Iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen kesälomien aikana liikennettä harjoitetaan ennen joukkoliikennelain voimaantuloa tehtyjen ostosopimusten (PSAsopimusten) mukaisesti. Heinolassa ajetaan neljää paikallisliikenteen reittiä. Vuorovälit ovat varsinkin hiljaisessa liikenteessä osin melko pitkiä ja liikennöintiajat suppeita. Myllyojan suunnan yhteydet hoidetaan Lahden ja Heinolan välisellä tiheällä vakiovuoroliikenteellä. Heinolan paikallisliikenteen kartta on esitetty seuraavassa kuvassa. Heinolan kaupunkiliikennettä on muutettu liikennöitsijän esityksestä kesäkuun 2010 joukkoliikennelautakunnan kokouksessa. Varsinainen paikallisliikenne muuttui siten, että Heinola kk/pirttiniemi keskusta Myllyoja reittejä hoidetaan Heinola Lahti vuoroilla. Näin on muodostettu suora yhteys kirkonkylästä keskustan kautta Lahteen. Lisäksi on perustettu uusia vuoroja Vierumäelle Myllyojan kautta. Heinolan ja Lahden välillä on vilkas vakiovuoroliikenne, jota hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksin. Vuoroväli on arkipäivisin pääosin 30 minuuttia ja muuna aikana harvempi. Lisäksi välillä on runsaasti Helsingistä Jyväskylän ja Mikkelin suuntaan ajavaa pikavuoroliikennettä. Heinolan, Lahden rautatieaseman ja Päijät-Hämeen keskussairaalan välille on muodostettu lisäksi edestakainen vuoropari. Vuoropari ajetaan aamulla Heinolasta Lahteen ja illalla Lahdesta Heinolaan. Matkustajan kannalta aikataulujen hahmotettavuutta voi pitää kuitenkin osin monimutkaisena.

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelun ja palvelutason määrittelyn konsultointi. Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma

Joukkoliikennesuunnittelun ja palvelutason määrittelyn konsultointi. Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma Joukkoliikennesuunnittelun ja palvelutason määrittelyn konsultointi Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 31.5.2011 WSP Finland Oy Savonlinnan paikallisliikennesuunnitelma 2/68 Esipuhe Euroopan unionin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN 1.7.2014 ALKAEN

TURUN KAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN 1.7.2014 ALKAEN TURUN KAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN 1.7.2014 ALKAEN Timo Ahokanto 1 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 1 TYÖN TAVOITE... 2 2 TAUSTATIETOA... 2 2.1 Joukkoliikenteen lainsäädännön uudistuminen...

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 4 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelun ja palvelutason määrittelyn konsultointi

Joukkoliikennesuunnittelun ja palvelutason määrittelyn konsultointi Joukkoliikennesuunnittelun ja palvelutason määrittelyn konsultointi Savonlinnan seudun joukkoliikennesuunnitelma 29.5.2011 WSP Finland Oy Savonlinnan seudun joukkoliikennesuunnitelma 2/64 Esipuhe Euroopan

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2015 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen Dnro YHLA 36/2011 28.2.2011 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1.KOHDAN MUKAINEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 Yhdyskunta- ja

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 3 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys!

Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Bussiliikenne ei ole itsestäänselvyys! Arvoisa päättäjä, Yhteiskunnan joukkoliikennepalveluiden tulevaisuus on suurten päätösten alla. EU:n uusi joukkoliikennettä koskeva palvelusopimusasetus (PSA) tuli

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11. 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013 JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISEN KRIITTISET PISTEET, kun vaihtoehtoina ovat markkinaehtoinen liikenne ja PSAvaihtoehtoina bruttomalli sekä käyttöoikeussopimukset toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2013 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011

KUOPION KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2011 KUOPION KAUPUNKI Suunnittelupalvelut Joukkoliikennelautakunta 15.3.2012, 11 31.1.2012 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitys luonnos 13.10.2009 LOPPURAPORTTI: 13.10.2009 1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESELVITYS TIIVISTELMÄ...3 0. JOHDANTO...7 1. HENKILÖLIIKENNELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen 3.2.2016 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena

Lisätiedot

Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli

Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli RAPORTTEJA 119 2012 Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli TERO ANTTILA SIMO AIRAKSINEN ANNIKA RANTALA AINO LEHTO JOHANNA WALLIN PEKKA AALTO Nurmijärven linja-autoliikenteen järjestämismalli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia WayStep Consulting Oy Henriika Weiste ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan joukkoliikenneuudistuksen mm. seuraavasti Tärkein asia,

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Raportin tausta... 3 2 Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013) Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 LAPELY/868/2016 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikennejärjestelmäyksikkö EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne

PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne PSA-suojan poistaminen ja paikallisliikenne Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 10.3.2016 Osastonjohtaja Tero Anttila Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Mistä PSA-suojan

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer 1.11.2013 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien

Lisätiedot

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely

Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely 2012 2016 TIIVISTELMÄ ESIPUHE Porin seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on laadittu Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2012 2017

Salon joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2012 2017 Salonjoukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma2012 2017 Luonnos 22.6.2011 Esipuhe Salon kaupunki käynnisti joukkoliikenteen palvelutason selvitystyön vuoden 2010 lopussa. Salon kaupunki on nykyisessä joukkoliikennelaissa

Lisätiedot

Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutaso. Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2

Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutaso. Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 Riihimäen seudun joukkoliikenteen palvelutaso Uudenmaan ELYn joukkoliikenteen palvelutasomäärittely PATA2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 27/2011 Riihimäen seudun joukkoliikenteen

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 42 Asianro 4014/08.01.01/2014 Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkakohteiden liikennöintisuunnitelmat Kannusteurakkasopimukset Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA Pohjois-Pohjanmaa Luonnos 4.6.2014 SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA 1. Sopijapuolet Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä 1 Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus

Lisätiedot

1.1 Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena (jäljempänä Joensuun

1.1 Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena (jäljempänä Joensuun POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN, LIIKENNEVIRASTON JA JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN TOIMIVALTAISEN JOUKKOLIIKENNEVIRANOMAISEN VÄLINEN AI- ESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12. Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi

Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2014 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/11 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena

Lisätiedot

Oulu ja keskisuuret kaupunkiseudut kilpailuttivat joukkoliikenteensä

Oulu ja keskisuuret kaupunkiseudut kilpailuttivat joukkoliikenteensä 2014-03-13 Oulu ja keskisuuret kaupunkiseudut kilpailuttivat joukkoliikenteensä Toimiko kilpailu ja murtuivatko reviirit? Simo Airaksinen Antti Kataja Miten ja millä vauhdilla markkinat muuttuvat? NYT

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. KH 60 Kunnanhallitus 12.2.2013 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, liikennesuunnittelija Eva Lodenius

Aloite merkittiin tiedoksi. KH 60 Kunnanhallitus 12.2.2013 Valmistelija: erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, liikennesuunnittelija Eva Lodenius Valtuusto 21 15.06.2015 21 Aloite Etelä-Sipoon nopeista bussivuoroista/rkp:n valtuustoryhmä 663/08.01.00/2012 KV 105 Valtuusto 5.11.2012 Monika Zakowski jätti RKP:n valtuustoryhmän puolesta aloitteen,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista

Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopyyntö LVM065: 00/2013 L V M / 1 4 2 5 / 0 3 / 2 0 1 3 28.10.2013 Jakelussa mainituille Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Liikenne- ja

Lisätiedot

Kohteet on määritelty tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 3.

Kohteet on määritelty tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 3. Dno VARELY/XXXX/2016 pp.kk.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: X elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osoite:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 18.11.2009 Talouspoliittinen ministerivaliokunta 24.11.2009 klo 10.00 LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Taustaa Euroopan

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Palvelutasotavoitteiden liityntä muihin suunnitelmiin 3. Aluerajaukset 4. Menetelmät 5. Palvelutasoluokat

Lisätiedot

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5.

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5. Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet 1. HakijaRiikenteenharjoittaja P0SELYIJ4fO(.. yrnprisiökeskus Etinkeino, Iiikenne ja 28. 02. 2011 [ Viranomainen {s-svon ELYkokuø elyl On 1/3 Savonlinna-Parikkala,

Lisätiedot

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Kotkan seudulla linjaautoliikenteen

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2013

JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2013 28.1.2014 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N Palvelusopimusasetuksen 7 artiklan 1.kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI vuodesta 2013 Hämeenlinnan kaupunki Yhdyskunta-

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Selvitys PILETTI- hankkeen viiveajan lippu- ja maksujärjestelmästä

Selvitys PILETTI- hankkeen viiveajan lippu- ja maksujärjestelmästä Selvitys PILETTI- hankkeen viiveajan lippu- ja maksujärjestelmästä Työraportin diasarja Selvityksen tavoitteet Selvittää ja vertailla PILETIN viiveajan lippu- ja maksujärjestelmävaihtoehtoja Tutkia erityisesti

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2012 2016

AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2012 2016 AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2012 2016 1. SOPIMUSOSAPUOLET 1.1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.2 Lappeenrannan kaupunki toimivaltaisena

Lisätiedot

REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS

REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista. Lauri Rinta-Kanto. Paikallisliikenneliitto ry. Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki

Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista. Lauri Rinta-Kanto. Paikallisliikenneliitto ry. Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki Käytännön markkina-analyysi ennen kilpailuttamista Lauri Rinta-Kanto Paikallisliikenneliitto ry Vuosikokous 14.3.2013 Helsinki Kuopion, Joensuun ja Pohjois-Savon ELY:n toimivalta-alueiden kilpailutuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMASTA 15.3.2011 MENNESSÄ SAADUT LAUSUNNOT Yhteenveto lausunnoista Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Tampereen

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot