11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön"

Transkriptio

1 11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2

3 Sisällys 1 Tulovirtaama Laitoksen tulovirtaama ja sateet Ylivuodot laitoksella ja viemäriverkossa... 6 Laitosohitukset Tulokuormitus Tuleva kuormitus, ravinteet Tuleva kuormitus, raskasmetallit Teollisuusjätevedet Ravinnepäästöt vesistöön Ravinnepäästöjen vähentämistoimet Vesistökuormitus Ympäristölupaehtojen toteutuminen neljännesvuosittain vuosina Haitallisten aineiden päästöt vesistöön 21 5 Päästöjen vaikutukset vesistöön Vaikutusalue ja jätevesien sekoittuminen Veden laatu Haitalliset aineet Haitallisten aineiden pitoisuudet sedimentissä Pohjaeläimet Vesikasvillisuus Kalasto... 30

4 1 Tulovirtaama 1.1 Laitoksen tulovirtaama ja sateet Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon jätevedet. Puhdistamolle tulevasta jätevedestä noin 90 % on yhdyskuntajätevesiä ja 10 % teollisuusjätevesiä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo puhdistaa noin asukkaan jätevedet. Kuvassa 1 on esitetty HSY:n viemäröintialueet. Kuva 1. HSY:n viemäröintialueet Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden myötä vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta Viikinmäen puhdistamolle tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua vuorokausitasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, mikä tarkoittaa, että hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. Toiminta-alueen muut osat ovat erillisviemäröityjä, missä hule- ja asutusjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Tulovirtaama Viikinmäkeen oli 113,6 milj.m 3 vuonna Vuotuinen virtaaman kasvu on ollut n. 3 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuvassa 2 on esitetty sademäärät ja virtaama Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle vuosina Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 4 / 31

5 Kuva 2. Sademäärät ja tulovirtaamaa Viikinmäessä Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat havaittavissa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla kasvaneina virtaama- keskivir- vaihteluina. Tulovirtaaman päivämaksimit ovat kasvaneet voimakkaammin (4 %) kuinn vuorokautinen taama (2 %) vuodesta Kuvassa 3 on esitetty puhdistamon vuorokausivirtaamien maksimit, minimit ja vuosikeskiarvot. Kuva 3. Vuorokausivirtaamien maksimit, minimitt ja keskiarvot Kuvassa 4 on esitetty jäteveden päivävirtaamat ja lämpötilat vuodelta Kuvasta voidaan havaita hyvin kevään lumensulamisvesien aiheuttama virtaaman kasvu sekä samanaikainen vedenn viilentyminen. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 5 / 31

6 Kuva 4. Jäteveden päivävirtaamat ja lämpötila Viikinmäen puhdistamolla vuonna Ylivuodot laitoksella ja viemäriverkossa Laitosohitukset Jätevedenpuhdistamon hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen selkeytykseen käytettävissä olevasta al- Mikäli lasalasta ja tämän lisäksi selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytet- pitkäksi tynä biologisen käsittelyn ohi. Ohituksia tehdään, jotta biologisen prosessin toiminta ei häiriintyisi aikaa. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien ns. ohitusvesien suorasaos- tus, joka parantaa ohitettavan veden laatua. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty puhdistamo-ohitukset neljännesvuosit- osalta. tain. Kuvassa 7 on esitetty laitosohitusten osuudet kokonaiskuormasta mereen m typenn ja fosforin Kuva 5. Ohitukset Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla neljännesvuosittain. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 6 / 31

7 Kuva 6. Laitosohitusten osuus kokonaisvirtaamasta Kuva 7. Laitosohitusten typen ja fosforin osuus kokonaiskuormasta Sekaviemäriverkon ohitukset Sekaviemäriverkoston ylivuodot liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin.. Sekaviemäriverkon aiheuttama ravinnekuormitus otetaan huomioon laitoksen puhdistustuloksen laskennassa. Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueenn jätevesipäästöt arvioidaan vuosittain sadantatietojen ja verkostomallinnuksen avulla. Mallin ajot toteuttaaa konsulttitoimisto FCG Oy. O Mallia on tarkennettu, päivitetty ja kalibroitu vuosina Malli arvioi ylivuotavan veden jätevesipitoi- Vuonna suuden ottaen huomioon jäteveden virtaaman vuorokausivaihtelut ja sadetapahtumien ajankohdat sekaviemäriverkon ylivuodoista pääsi viemärivettä vesistöihin laskentatulosten mukaan noinn m3. Asumisjäteveden osuus tästä oli noin 4 % eli noin m 3. Tämän raportin liitteenä 11A1 on syksyllä 2012 laadittu selvitys sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentämis- aiheuttama ravinnekuormitus otetaan huomioon laitoksen puhdistustuloksen laskennassa. HSY:nn alueen ulkopuolisen mahdollisuuksista. Erillisviemäriverkon ja pumppaamoiden ohitukset Erillisviemäriverkon ja pumppaamoiden ohitusten osuus jätevesivirtaamista on vähäinen. Niiden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 7 / 31

8 Taulukko 1. suudet. Laskennassa käytetty pitoisuus Biologinenn hapenkulutus Fosfori Typpi Kiintoaine Kemiallinen hapenkulutus 2000 mg/l 5,00 mg/l 40 mg/l 2400 mg/l 6000 mg/l verkoston osalta laskennassa käytetään taulukossa 1 esitettyjä pitoisuuksia. HSY:n pumppaamoiden ja ver- kosto-ohitusten osalta laskennassa käytetään puhdistamolle tulevan veden pitoisuuksia ko. ajankohtana. HSY alueen ulkopuolisen verkosto- ja pumppaamo-ohitustenn laskennassa käytetyt ravinnepitoi- Kuvissa 8 ja 9 on esitetty verkosto-ohitusten suuruudet ja osuus kokonaisvirtaamastaa neljännesvuosittain ja kuvassa 10 on esitetty verkosto-ohitusten aiheuttama osuus puhdistamolta mereen johdettuihin ravinne-r kuormiin. Kuva 8. Verkosto-ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella neljännesvuon osittain. Kuva 9. Verkosto-ohitusten osuus kokonaisvirtaamasta neljännesvuosittain. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 8 / 31

9 Kuva 10 Verkosto-ohitusten typen ja fosforin osuus vesistöön johdetusta kokonaiskuormasta Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 9 / 31

10 2 Tulokuormitus 2.1 Tuleva kuormitus, ravinteet Viikinmäen puhdistamolle tulevan jäteveden ravinnekuormitus on kasvanut ennakoitua voimakkaammin. Typpikuormitus on kasvanut myös tulovirtaaman kasvua nopeammin. Vuosien aikana hydraulinen kuormitus on kasvanut keskimäärin 2 % vuodessa, kun typpikuorman vastaava kasvu on 2,6 %. Kuvissa 11, 12 ja 13 on esitetty fosforin, typen ja BOD:n tulokuormat laitokselle Tulokuormitus fosfori kg/d 2000 kg/d Kuva 11 Tulokuorma fosfori, kilogrammoja vuorokaudessa Tulokuormitus typpi kg/d kg/d Kuva 12 Tulokuorma typpi, kilogrammoja vuorokaudessa Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 10 / 31

11 Tulokuormitus BODD kg/d kg/d Kuva 13 Tulokuorma Biologinen hapenkulutus, kilogrammojaa vuorokaudessa Tuleva kuormitus, raskasmetallit Tulevan veden raskasmetallipitoisuudet on määritetty kuukauden kokoomanäytteidenn keskiarvosta. Tulevan veden raskasmetallipitoisuudet ja tulokuormat onn esitetty kuvissa Muiden haitallisten aineiden määri- tai kertanäytteistä näytteenottokuukautta vaihdellen. Tulevasta vedestä määritetään m haihtuvat yhdisteet ker- tykset tehdään analysoivan laboratorion ohjeidenn mukaisestii osanäytteistä koostetuista kokoomanäytteistä ran kuukaudessa ja muut näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Tehtyjen haitallisten aineiden tulokset t metalleja lukuun ottamatta on esitetty liitteessä 11A2. Kuva 14 Kadmium tulokuorma ja pitoisuus (määritysraja 0,5 µg/l vuodesta Pitoisuudet näytteissä vuo- sina 2011 ja 2012 jääneet määritysrajan alapuolelle) Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 11 / 31

12 Kuva 15 Kromi tulokuorma ja pitoisuus Kuva 16 Kupari tulokuorma ja pitoisuus Kuva 17 Elohopea tulokuorma ja pitoisuus. Vuonna 2011 elohopeapitoisuus on jäänyt määritysrajan alapuo- lelle Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 12 / 31

13 Kuva 18 Nikkeli tulokuorma ja pitoisuus Kuva 19 Lyijy tulokuorma ja pitoisuus Kuva 20 Sinkki tulokuorma ja pitoisuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 13 / 31

14 2.3 Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoituksena on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden ja jätevedenpuhdistusprosessin häiriötön toiminta sekä säilyttää lietteen jatkojalostuksen mahdollisuus myytäväksi tuotteeksi. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöihin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. Teollisuusjätevesien osuus Viikinmäen tulovirtaamasta oli vuonna 2012 noin 8 %. Viiden suurimman teollisuuskuormittajan yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD 7atu ) osuus oli noin 13%. Teollisuusjätevesien valvonnassa noudatetaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamien ympäristölupien (nro 5/2008/1, , nro 21/2006/1, , nro 56/2004/1, ) mukaisia lupaehtoja. Viikinmäen teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat Helsinki, Vantaan itä- ja pohjoisosat, Sipoo, Pornainen ja Mäntsälä (Ohkola). Lisäksi valvonta-alueeseen kuuluvat Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu tekemään jäteveden tarkkailua keskimäärin 2-6 kertaa vuodessa. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY:n valvontapalvelut tekee jätevesiselvityksiä jätevesipumppaamoilla, viemäriverkossa ja teollisuuslaitoksissa. Viikinmäen puhdistamon vastaanottamat lokakuormat ja muut jätteet on kuvattu osassa 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen. 3 Ravinnepäästöt vesistöön 3.1 Ravinnepäästöjen vähentämistoimet Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vesistökuormituksen vähentämiseksi. Laitos on sitoutunut tekemään mahdollisimman hyvää tulosta lupaehdoista riippumatta (suositussopimus). HSY:n hallituksen vahvistamat tavoitteet puhdistamoiden ravinnepäästöille ovat 32 t fosforia ja 1100 t typpeä vuodelle Viikinmäen osalta tämä tarkoittaa kuormitustasoa tn/a forsforin ja tn/a typen osalta. Lähtevän jäteveden fosforin pitoisuuden tulisi tavoitteeseen pääsemiseksi olla normaalitilanteessa < 0,2 mg/l ja typenpoistotehon > 90 %. Sateisena vuotena tonnitavoitteet eivät ole aina toteutuneet. Henkilöstön tulospalkkioissa otetaan huomioon puhdistamon ravinnepäästöt. Taulukossa 2 on esitetty vuosina toteutetut tai suunnitellut puhdistustulosta parantavat hankkeet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 14 / 31

15 Taulukko 2. Puhdistustulosta parantavat hankkeet vuosina Hanke Käyttöönotto Kuvaus Kustannukset Jälkisuodatinlaitos 2004 Typenpoiston tehostaminen jälkisuodatusyksiköllä. 25 milj. 8. linjan rakentaminen ja 9. linjan louhintatyöt Ohitusvesien käsittely 9. linjan rakentaminen 2004 Laitoksen laajentaminen lisäämällä 8. aktiivilieteallas ja jälkiselkeytysallas sekä louhimalla tilat 9. linjalle Ohitusvesien suorasaostuksen käyttöönotto Laitosta laajennetaan lisäämällä aktiivilieteallas ja jälkiselkeytysallas. 15 milj. 0,3 milj 8,1 milj (hankesuunnitelman kustannusarvio) Edellä mainittujen suurten hankkeiden lisäksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa kehitetään jatkuvasti esim. kehittämällä eri osaprosessien mittauksia ja ohjausta, millä on myös vaikutusta laitoksen puhdistustulokseen. 3.2 Vesistökuormitus Kokonaiskuormituksen laskennassa otetaan huomioon kaikki jätevesiohitukset puhdistamolla ja verkostossa. Kuvissa 21, 22 ja 23 on esitetty ravinteiden tulokuormat sekä ravinnekuormat mereen neljännesvuosikeskiarvoina BHK7 kuormituksen neljännesvuosikeskiarvot, Viikinmäki kg/d tulokuorma I 2002 III 2002 I 2003 III 2003 I 2004 III 2004 I 2005 III 2005 I 2006 III 2006 I 2007 III 2007 I 2008 III 2008 I 2009 III 2009 I 2010 III 2010 I 2011 III 2011 I 2012 III kg/d mereen Tuleva Lähtevä Kuva 21. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina BHK7 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 15 / 31

16 2 500 Fosforikuorma mereen, neljännesvuosikeskiarvot, Viikinmäki kg/d tulokuorma kg/d mereen 0 0 tuleva Lähtevä Kuva 22. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina fosfori kg/d tulokuorma Typpikuorma mereen, neljännesvuosikeskiarvot, Viikinmäki I 2002 III 2002 I 2003 III 2003 I 2004 III 2004 I 2005 III 2005 I 2006 III 2006 I 2007 III 2007 I 2008 III 2008 I 2009 III 2009 I 2010 III 2010 I 2011 III 2011 I 2012 III kg/d mereen Tuleva Lähtevä Kuva 23. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina typpi 3.3 Ympäristölupaehtojen toteutuminen neljännesvuosittain vuosina Kuluneella lupajaksolla puhdistamo on enimmäkseen täyttänyt ympäristöluvan mukaiset lupaehdot. Vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa talvella 2002 ja keväällä 2010 keskeiset lupaehdot jäivät täyttymättä. Kuvissa on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan mukaiset lupaehdot sekä saa- Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 16 / 31

17 vutettu puhdistustaso biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta, kokonaistypen ja -fosforin osalta sekä kiintoaineen osaltaa vuosina Kuva 24. Biologinen hapenkulutus, pitoisuus Kuva 25. Biologinen hapenkulutus, poistoteho Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 17 / 31

18 Kuva 26. Fosforipitoisuus Kuva 27. Fosforin poistoteho Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 18 / 31

19 Kuva 28. Kemiallinen hapenkulutus, pitoisuus Kuva 29. Kemiallinen hapenkulutus, poistoteho Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 19 / 31

20 Kuva 30. Typenpoistoteho Kuva 31. Kiintoainepitoisuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 20 / 31

21 4 Haitallisten aineiden päästöt vesistöön Jäteveden mukana vesistöön päätyvät haitalliset aineet ovat peräisin kotitalouksista ja teollisuudesta. Merkittävimpiä haitallisten aineiden kuluttajalähteitä ovat pesu- ja puhdistusaineet, palonestoaineet, tekstiilien suoja-aineet ja lääkkeet. Osa haitallisista aineista sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kaasuuntuu puhdistusprosessin yhteydessä ja vapautuu ilmakehään ja osa päätyy jäteveden mukana vesistöön. Raskasmetallipitoisuudet määritetään tulevan ja lähtevän jäteveden kuukausittaisesta kokoomanäytteestä. Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet esitetään osassa 12, jätteet. Muiden haitallisten aineiden pitoisuusmääritykset tehdään kaksi kertaa vuodessa. Määritykset tehdään analysoivan laboratorion ohjeiden mukaisesti osanäytteistä koostetuista kokoomanäytteistä tai kertanäytteistä näytteenottokuukautta vaihdellen. Kuvissa esitetään lähtevästä jätevedestä määritetyt pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja niiden perusteella lasketut kuormat E-PRTR raportoitavien aineiden osalta. Kuvaajissa kynnysarvolla tarkoitetaan Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen määrää, jonka ylittyessä päästö tulee ilmoittaa viranomaisille. Kaikki tehdyt haitallisten aineiden analyysitulokset metallimäärityksiä lukuun ottamatta vuosilta on esitetty liitteessä 11A2. Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamolta lähtevässä vedessä täyttävät valtioneuvoston asetuksessa vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) ja asetuksen muutoksessa (868/2010) muille pintavesille asetetut ympäristönlaatunormit (AA-EQS) lukuun ottamatta oktyylifenoli ((4-(1,1,3,3- tetrametyylibutyyli))-fenolia. Yhdisteen AA-EQS arvo on 0,01 µg/l. Viikinmäen lähtevästä vedestä on mitattu vuosina 2010 ja 2011 pitoisuudet 0,026 ja 0,036 µg/l. Sen lisäksi on 13 yhdistettä, joissa analyysin määritysraja on ollut ympäristönlaatunormia suurempi. Tällaisia ovat mm. bromatut difenyylieetterit, joukko torjuntaaineita, BBP, DBP, tributyylitinayhdisteet sekä elohopea ja kadmium. Puhdistettu jätevesi sekoittuu ja laimenee meressä tehokkaasti, joten todennäköisesti merialueella ympäristön laatunormit eivät ylity. Tributyylitinakuormitusta merialueella aiheuttaa myös vilkas laivaliikenne. Raskasmetallien osalta ympäristönlaatu normi on liukoiselle pitoisuudelle. Kaikki puhdistamon lähtevän veden metallipitoisuudet ovat kokonaispitoisuuksia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 21 / 31

22 Kuva 32. Arseenipäästöt mereen Vuonna arseenipitoisuus näytteissä jäi määritysrajan alapuolelle. Kuva 33. Kadmiumpäästöt mereen Niinä vuosina, joilta ei olee tulosta, pitoisuudet ovat jääneet määritysrajan alapuolelle. Kuva 34. Kromipäästöt mereen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 22 / 31

23 Kuva 35. Kuparipäästöt mereen Kuva 36. Elohopeapäästöt mereen Niinä vuosina, joilta ei ole tulosta, pitoisuudet ovat jääneet määritysrajan alapuolelle. Kuva 37. Nikkelipäästöt t mereen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 23 / 31

24 Kuva 38. Lyijypäästöt mereen Kuva 39. Sinkkipäästöt mereen Kuva 40. AOX-päästöt mereen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 24 / 31

25 Kuva 41. Nonyylifenolipäästöt mereen Vuosina, joilta ei ole esitetty tulosta, pitoisuudet ovat jääneet määritysrajan alapuolelle. Kuva 42. DEHP-päästött mereen Kuva 43. Fenolipäästöt mereen Vuosina, joilta ei ole esitettyy tulosta, pitoisuudet ovat jääneet määritysrajan alapuolelle. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 25 / 31

26 Kuva 44. TOC-päästöt mereen Kuva 45. Kloridipäästöt mereen Kuva 46. Fluoridipäästöt mereen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 26 / 31

27 Kuva 47. Oktyylifenolipäästöt mereen Päästöjen vaiku utukset vesistöön Jätevesipäästöjen vaikutuksia vesistöön seurataan merialuetarkkailun ja kalataloustarkkailun puitteissa. Vai- meriveden ravinnepitoisuuksia, taudinaiheuttajiaa ja vaikutuksia merialueiden kasvillisuuteen tai pieneliöihin. kutuksia kalastukseen ja kalakantoihin selvitetään kalataloustarkkailulla, merialuetarkkailussa seurataan Merialuetarkkailuohjelmaa ollaan uudistamassa.. Jatkossa tarkkailu suoritetaan laajana yhteistarkkailuna, johon osallistuvat Helsingin, Espoon ja Sipoon edustalla toimivat tahot: HSY H (jäteveden purku), Helsingin Satama (satama- ja läjitystoiminnot) ), Helsingin Energia, Fortum, Espoon tekninen keskus ja ArcTech Shipy- merialueen yhteistarkkailuohjelmaksi on liitteenää 20B8. Ohjelma on lähetetty ELY-keskukseen hyväksyttä- ards. Uusi tarkkailuohjelma otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Ehdotus uudeksi Pääkaupunkiseudun väksi. 5.1 Vaikutusalue ja jätevesien sekoittuminenn Viimeisin kalataloustarkkailun raportti on vuosiltaa Se on liitteenä 11A4. Vuosien kalataloustarkkailu on tehty uuden, , hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Raportti val- mistuu Jätevesien leviämistä merialueella on mallinnettuu vuonna Mallinnusten perusteella on määritelty pääs- jätevesikonsentraatiot olivat alle sadasosan puhdistetun jäteveden konsentraatioista.. Hetkellisesti pitoisuus töjen vaikutusalue. Tutkimusraportissa todetaan, että purkuaukon kohdalla meren pinnassa laskennalliset voi olla tätä korkeampi. Purkuputken vaikutus näkyi selvimmin alle 3,5 km:n päässä purkuputken suulta ja sitä kauempana vaikutukset olivat erittäin pieniä. Puhdistettujen jätevesien leviäminen purkuputken kautta pääkaupunkiseudun merialueella -mallinnustyönn tutkimusraportti on liitteenä 5a. Nitraattitypen mallilla ennustetut konsentraatiot ovat yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta purkupaikalla samaa kertaluokkaa kuin meressä havaitut nitraattikonsentraatiot. Etenkin kevätkukinnan jälkeen, kun nitraattityppi on kulutettuu lähes loppuun meren pintakerroksesta, purkuputkista tulee nitraattityppen eä määriä, joilla voi olla perustuottajien kannaltaa merkitystä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 27 / 31

28 Sen sijaan kokonaistypen purkuputkesta peräisin olevat (mallinnetut) määrät ovat koko tarkastelujakson aikana vähintään kertaluokkaa matalammat kuin merivedessä havaitut konsentraatiot. Tämä johtuu suuresta määrästä biomassaan ja partikkelimaiseen ainekseen sitoutuneesta typestä meressä. Fosfaatin merivedessä havaitut konsentraatiot olivat vähintään kertaluokkaa korkeampia kuin purkuputkesta peräisin oleva mallinnettu fosfaattikonsentraatio. Todennäköisesti jokikuormitus, sedimentistä peräisin oleva sisäinen kuormitus ja muut fosfaatin lähteet ovat nykytilanteessa alueella purkuputkia merkittävämpi ravinnelähde. Leviämismallilla ennustetut bakteerikonsentraatiot olivat keskimäärin korkeampia kuin vedessä havaitut. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että suuri osa tutkimusasemilla havaittavista koliformisista bakteereista voi olla peräisin Viikinmäen puhdistetuista jätevesistä. Jätevesiperäisillä kolibakteereilla on merkitystä lähiympäristön mikrobiologiselle tilalle. 5.2 Veden laatu Merialuetarkkailun on toteuttanut Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tulokset raportoidaan vuosittain. Joka viides vuosiraportti korvataan viisivuotisjaksoraportilla: ja Vuoden 2012 raportti on liitteenä 11A3 ja viimeisin viisivuotisraportti liitteenä 11A6. Merialuetarkkailu sisältää vuosittain seuraavat parametrit: veden fysikaalinen, kemiallinen ja hygieeninen laatu, klorofyllin määrä, kasviplanktonin lajisto ja biomassa, kasviplanktonin perustuotantokyky sekä pohjaeläinten määrä ja koostumus. Lisäksi tutkitaan määrävuosin litoraalin kasvillisuutta, eläinplanktonia, pohjaeläinmääriä laajemmin sekä sedimentin laatua. Vesistötutkimuksen fysikaalis-kemiallisista analyyseistä on vaikea havaita jätevesien vaikutusta. Alueen taustakuormituksesta johtuvat vaihtelut vaikuttavat vahvasti myös purkualueen veden laatuun. Vuonna 2012 tilastollisten analyysien perusteella purkuputkien läheisyydessä havaittiin vertailualuetta tilastollisesti merkitsevästi korkeampia liukoisen typen ja sameuden arvoja. Liukoisen typen osalta korkeampia arvoja havaittiin maalis-, kesä-, elo-, syys- ja marraskuussa. Maaliskuun ja marraskuun koholla olevat arvot voivat osittain johtua maalta tulevasta valumasta, keskikesän korkeammat arvot johtuvat todennäköisesti puhdistettujen jätevesien johtamisesta alueelle. Liukoisen typen vuosikeskiarvo vertailualueella oli 40,2 µg/l, kun se purkualueiden läheisyydessä oli 13,1 µg/l korkeampi. Purkuputkien läheisyydessä havaittiin ajoittain myös pitkän ajan keskiarvosta merkitsevästi eroavia, kohonneita E. coli bakteerien pitoisuuksia ajankohtina, jolloin muilla näyteasemilla ei vastaavia havaintoja tehty. Viikinmäen puhdistamon jätevesistä aiheutui todennäköisesti elokuussa havaittu korkea taso Katajaluodon asemalla. Veden laatu purkualueella täyttää lähes aina uimavedelle asetetut vaatimukset. Yksittäisissä näytteissä uimavedelle asetettu vaatimustaso voi purkupaikan välittömässä läheisyydessä ylittyä. 5.3 Haitalliset aineet Simpukkahäkitys HSY toteutti kesällä 2011 yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin ympäristökeskuksen ja Åbo Akademin kanssa hankkeen jossa selvitettiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon päästöjen biologisia vaikutuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sinisimpukoiden (Mytilus edulis) sijoittamista ankkuroiduissa häkeissä tutkimusalueelle. Simpukoista mitattiin valittujen haitallisten aineiden kudoskertymien lisäksi niiden biologisia vaikutuksia kuvaavia ns. biomarkkereita. Sinisimpukat kerättiin sukeltamalla Hangosta syyskuussa 2011 ja ne häkitettiin Helsingin edustalle kolmelle tutkimuspisteelle. Yksi häkeistä, H1 sijoitettiin Katajaluodon purkuputken välittömään läheisyyteen n. 100 metrin päähän suuaukosta ja toinen, H2 n. kilometrin päähän lounaaseen, päävirtauksen suuntaan. Kolmas, Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 28 / 31

29 paikalliseksi verrokiksi tarkoitettu simpukkahäkki, H3 asennettiin edellisistä itään n. kolmen kilometrinpäähän purkuputkesta. Jokaiseen häkkiin laitettiin 300 sinisimpukkaa. Lisäksi jokaiseen häkkiin kiinnitettiin kolme ns. passiivikeräintä vedessä olevien kemikaalipitoisuuksien mittausta varten. Neljän viikon häkitysajan jälkeen simpukat analysoitiin. Simpukoiden kuntoindeksiarvot olivat merkitsevästi korkeammat asemilla H1 ja H2 verrattuna alku- ja lopputilanteeseen, jossa arvot olivat vuodenaikaan nähden normaalilla tasolla. Tähän vaikutti siirrettyjen simpukoiden pehmytkudosten ilmeisen nopea kasvu verrattuna alkuperäiseen keräyspaikkaan. Koska sinisimpukat saavat ravintonsa suodattamalla partikkeleita vedestä, voimakkaasti kohonnut kuntoindeksi ja pehmytkudoksen paino asemilla H1 ja H2 kertovat veden suuremmasta partikkelimäärästä tutkimusalueella verrattuna alkuperäiseen keräysalueeseen. Simpukat kasvoivat jätevesien purkualueella vertailualuetta nopeammin. Simpukoista analysoitujen haitallisten aineiden pitoisuudet olivat yleisesti ottaen alhaisia tai alle ainekohtaisten määritysrajojen. Kudoksista mitatut pitoisuudet (esim. bromatut palonestoaineet, ftalaatit, raskasmetallit) eivät poikenneet merkitsevästi eri alueiden välillä lukuun ottamatta orgaanisia tinayhdisteitä ja joitakin PAHyhdisteitä (esim. fluoranteeni), joiden kudospitoisuudet olivat korkeimmat häkitysalueella. Organonitinojen osalta laivaliikenne saattaa vaikuttaa tuloksiin. Raskasmetallipitoisuudet (kadmium ja elohopea) olivat purkualueella pienemmät kuin alkuperäisessä keräyspaikassa (Hanko) Monissa sinisimpukoissa mitatuissa biomarkkereissa havaittiin eroja häkitysalueeiden välillä. Monet mitatuista yksittäisistä antioksidanttivasteista antoivat keskimäärin suurimmat arvot pisteellä H1. Simpukoiden vesisoluista mitattu lysosomikalvojen destabiloituminen oli nopeampaa, indikoiden stressitilaa, asemilla H1 ja H2 verrattuna alkuperäisen keräyspaikan (Hanko) lopputilannearvioihin, mutta suuren yksilöiden välisen hajonnan takia arvot eivät kuitenkaan eronneet tilastollisesti merkittävästi toisistaan. Kidussoluista mitattu perimämyrkyllisyyden indikaattori (Comet Assay) ilmaisi suurinta DNA-vaurioiden määrää asemalla H2. Häkkeihin sijoitetuista passiivikeräimistä saatujen tulosten perusteella voitiin havaita tutkittujen lääkeaineiden korkeammat pitoisuudet purkupistettä lähimpänä olleella pisteellä H1. Keräimistä löydettiin mm. ibuprofeenia ja diklofenaakkia. Simpukkahäkityksen yhteydessä määritettiin haitalliset aineet myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lähtevästä vedestä. Määrityspäivän, , tulokset on esitetty liitteessä 11A Haitallisten aineiden pitoisuudet sedimentissä Sedimentin haitallisia aineita on tutkitaan tarkkailuohjelman mukaisesti n. 7 vuoden välein. Tutkimuksia on tehty vuosina 2005 ja Vuonna 2008 sedimentin haitta-aineita tutkittiin yhdeksältä pisteeltä. Näytteistä analysoitiin orgaaniset tinayhdisteet, PCB-yhdisteet, raskasmetallit, arseeni, ftalaatit, sekä oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit. Normalisoitujen sedimenttien vierasainepitoisuuksien luokitteluun käytettiin ruoppaus- ja läjitysohjeen vertailutasoja (Ympäristöministeriö 2004). Haitattoman ruoppausmassan pitoisuus alittaa tason 1, mahdollisesti pilaantuneen massan taso on 1-2 ja pilaantuneen massan taso >2. Tutkituista yhdisteistä purkuaukon läheisyydessä vain TBT tai sen hajoamistuotteiden pitoisuus ylitti tason 1 ollen kuitenkin selvästi alle tason 2. Oktyyli- ja nonyylifenolien ja niiden etoksylaattien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kaikilta näytepisteiltä löytyneet kohonneet TBT-pitoisuudet ilmentävät alueen runsaan laivaliikenteen aiheuttamaa kuormitusta Haitalliset aineet pohjaeläimissä Vuonna 2014 käyttöön otettavaan Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmaan on sisällytetty haitallisten aineiden määrittäminen liejusimpukoista. Liejusimpukoista määritetään näytepisteestä riippuen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 29 / 31

30 organotinayhdisteitä, raskasmetalleja, PCB- ja PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Tutkimus toteutetaan vuonna Pohjaeläimet Jätevesiputkien purkualueiden ja ulkosaariston vertailualueen pohjaeläinyhteisöt olivat vuonna 2012 sekä lajiston että yhteisöjen runsauksien perusteella pääpiirteissään samankaltaiset, mutta pitkät aikasarjat osoittavat, ettei jätevesien vaikutusta purkualueen pohjaeläinyhteisöihin voida sulkea pois. Pitkät aikasarjat osoittavat myös, että puhdistettujen jätevesien johtaminen Katajaluodolle näyttäisi paikallisesti vaikuttavan myös pohjaeläinten lajistokoostumukseen suosimalla likaantumista paremmin sietäviä lajeja (liite 11A3). 5.5 Vesikasvillisuus Vesikasvillisuuden tilaa Espoon ja Helsingin ulkosaaristossa selvitettiin kesällä 2012 osana Helsingin ja Espoon jätevesien vaikutusten tarkkailua, sekä arvioitiin muutosta vuoteen 2007 verrattuna (liite 11A3). Aineisto kerättiin linjasukellusmenetelmällä 14 paikasta noudattaen ympäristöhallinnon ohjeistusta. Tulosten perusteella rakkolevän tila on heikentynyt erityisesti uloimmassa saaristovyöhykkeessä. Levälajien määrä linjoilla oli lisääntynyt, etenkin tutkimusalueen itäosassa sekä kaikkein läntisimmillä linjoilla. Muutokset eivät korreloineet sukelluslinjojen etäisyyksiin Katajaluodon ja Viipurinkiven puhdistettujen jätevesien purkuputkien päistä. Verrattaessa tuloksia muihin alueella tehtyihin tutkimuksiin voidaan kuitenkin päätellä, että rakkolevän tila huononee edelleen siirryttäessä kauemmas rannikosta. Tämän perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että vesikasvillisuuden tilan heikkenemiseen saattaa vaikuttaa eniten Suomenlahden ulappa-alueelta tuleva kuormitus. 5.6 Kalasto Puhdistettujen jätevesien aiheuttamien kalastovaikutusten arvioiminen on erittäin haasteellista, sillä veden laadussa ja kalojen ravintokohteissa havaitut muutokset ovat melko vähäisiä. HSY:n puhdistamoiden purkualueet ovat myös erityyppisiä ja niihin kohdistuu myös muuta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa vaikutusta. Vuonna 2013 toteutetussa kalastoselvityksissä kalasto indikoi idästä länteen siirryttäessä rehevyyden kasvua. Tämä on havaittavissa särkikalamäärien selvänä kasvuna ja myös lajiston muuttumisena niin, että herkät lajit vähenevät ja kuormitusta kestävät lajit lisääntyvät. Jätevesikuormituksen ja kalaston rakenteen suoraa yhteyttä on vuoden 2013 aineiston perusteella mahdotonta esittää varmuudella. Tarkastelua hankaloittaa aikasarjojen puute sekä mm. seuranta-alueiden erot jo ennen kuormituksen alkamista. Kalastoaineisto osoittaa kuitenkin selvästi suurempia rehevyysvaikutuksia Suomenojan purkuputken alueella, jota myös vesistö- ja mallinnustulokset tukevat. Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueella saatiin saaliiksi esim. lahnoja ja pasureita, joita ei Viikinmäen purkualueelta saatu lainkaan. Vastaavasti Viikinmäen purkualueella esiintyi selvästi runsaampana kampela, kivinilkka, siika sekä silakka. Uusi kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma on aikaisempaa monipuolisempi, mikä helpottaa tulosten tarkastelua jatkossa. Ohjelmassa ulkosaariston ja rannikkoalueen koeverkkokalastukset tehdään vuorovuosina. Nykytilanteessa, kun puhdistetut jätevedet johdetaan ulkosaaristoon, jätevesien kuormitus ei juurikaan kohdistu enää suoraan lahtialueiden ja sisäsaariston tilaan ja vedenlaatuun eikä siten vaikuta myöskään alueen lajistoon. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Sivu 30 / 31

11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön 11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU HYVINKÄÄ, KALTEVAN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Kaltevan puhdistamo on mekaanis-kemiallis-biologisesti

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 106 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Viikinmäen ja

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KÄSITTELY. Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, RIL. Ylitarkastaja Ari Kangas, UUS Helsinki 22.5.2008 30.5.

KÄSITTELY. Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, RIL. Ylitarkastaja Ari Kangas, UUS Helsinki 22.5.2008 30.5. JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, RIL Ylitarkastaja Ari Kangas, UUS Helsinki 22.5.2008 1 Jätevesien käsittely Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006

Lisätiedot

NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESITARKKAILUISTA TAMMI-MAALISKUULTA 2015

NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESITARKKAILUISTA TAMMI-MAALISKUULTA 2015 NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESITARKKAILUISTA TAMMI-MAALISKUULTA 2015 Jaksoraportti 1-2015 Nina Leino 15.5.2015 Nro 306-15-2610 2 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2015

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2015 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2015 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2014

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2014 Pantone 3 Vesiosasto/HKO 11.5.214 Kirjenumero 46/15 Kankaanpään kaupunki Tekniset palvelut 387 Kankaanpää KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 214

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Lappeenrannan jätevesien käsittelyn YVA Hanhijärven asukastilaisuus 25.5.2015 Suunnittelupäällikkö Kristian Sahlstedt UUDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 21 Heidi Ilmanen 25.2.211 Nro 238-11-73 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Sisällys

Lisätiedot

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014 28.5.214 Hankkeen taustaa Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 214 3.6.214 Vuonna 211 selvitettiin kyselytutkimuksella 2 vesihuoltolaitokselta pohjavesialueilla

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Kuhasalon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Jätevesien käsittely toteutetaan jälkiselkeytystä

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Laura Lehtniemi 16.9.214 Nro 29-14-675 2 (14) LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 460/11.01.00/2014 16 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien Rinnekoti-säätiön hakemusta Rinnekodin jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteen kompostointialueen

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 29 Mirva Levomäki 8.3.21 Nro 36-1-955 2 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 Sisällys 1. YLEISTÄ... 5 1.1.

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ

VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ Vesiosasto/HKO 11.8.2014 Kirjenumero 615/14 Virtain kaupunki Vesihuoltolaitos PL 85 34801 VIRRAT VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2013 Nina Leino 18.2.2014 Nro 306-14-685 2 (78) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 2013 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Haaste Itämeren pelastamiseksi Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Nina Leino 16.2.2015 Nro 306-15-326 2 (79) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 2014 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:

Lisätiedot

Teollisuuslaitoksen liittäminen viemäriverkkoon

Teollisuuslaitoksen liittäminen viemäriverkkoon TEOLLISUUSJÄTEVESISEMINAARI 16.3.2012 KÄYTÖSSÄ OLEVIA PITOISUUSRAJA-ARVOJA JA RAJOITUSTEN ASETTAMINEN ERI PARAMETREILLE KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Jukka Lammentausta jukka.lammentausta@kvvy.fi

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna.

Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna. Etelä-Suomi Päätös Nro 99/2010/2 Dnro ESAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2010 ASIA Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen,

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Jätevesien vesistöriskin hallinta

Jätevesien vesistöriskin hallinta 19.10.2012 1 Jätevesien vesistöriskin hallinta Vantaan II tulvaseminaari Tulvariskialueiden monimuotoinen maankäyttö Tommi Fred 19.10.2012 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla Tommi Fred,

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2011 korjattu Nina Leino 7.6.2012 Nro 306-12-3003 2 (74) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 2011 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon

Lähetämme oheisena Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon 1 / 16 Tervon kunta C 776 Tekninen toimisto Jukka Korhonen 72210 TERVO 9.2.2015 Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Tervon kunta/pekka Puranen, Esko Tossavainen Tervon ympäristölautakunta/ilkka Pursiainen

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2012 Nina Leino 15.3.2013 Nro 306-13-822 2 (80) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 2012 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 versio 2 Heidi Ilmanen 24.3.214 Nro 325-14-134 2 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Selvitys jätevesiohituksista

Selvitys jätevesiohituksista Selvitys jätevesiohituksista Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 35 Helsinki 2015 Julkaisun myynti: Vesilaitosyhdistys Ratamestarinkatu 7 B 00520 Helsinki puh. (09) 868 9010 fax. (09) 8689 0190 sähköposti:

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Heidi Ilmanen 6.3.214 Nro 238-14-1217 2 (18) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213)

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot